Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

Luxemburgin vuoden 2018 kansallisesta uudistusohjelmasta

sekä samassa yhteydessä annettu Luxemburgin vuoden 2018 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen 2 ,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat 3 ,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,

ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,

ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 22 päivänä maaliskuuta 2018. Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Luxemburg ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. Eurooppa-neuvosto vahvisti suosituksen 22 päivänä maaliskuuta 2018. Neuvosto hyväksyi 14 päivänä toukokuuta 2018 suosituksen euroalueen talouspolitiikasta, jäljempänä ’euroalueen suositus’.

(2)Koska Luxemburg kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, ja koska taloudet ovat talous- ja rahaliitossa vahvasti yhteydessä toisiinsa, Luxemburgin olisi varmistettava, että jäljempänä esitettävistä suosituksista 1 ja 2 ilmenevä euroalueen talouspolitiikkaa koskeva suositus pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti.

(3)Luxemburgia koskeva vuoden 2018 maaraportti 4 julkaistiin 7 päivänä maaliskuuta 2018. Siinä arvioitiin Luxemburgin edistymistä neuvoston 11 päivänä heinäkuuta 2017 hyväksymien maakohtaisten suositusten noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa.

(4)Luxemburg toimitti vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2018 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2018. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(5)Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon niihin liittyvät maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan 6 .

(6)Luxemburgiin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Hallitus odottaa vuoden 2018 vakausohjelmassaan julkisen talouden ylijäämän supistuvan 1,5 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2017 1,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018, ja rahoitusaseman paranevan sen jälkeen melko tasaisesti niin, että ylijäämä olisi 2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteessa, joka on 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, pysytään edelleen selvästi koko ohjelmakauden ajan. Vuoden 2018 vakausohjelman mukaan julkisen talouden velan ennustetaan pysyvän reilusti alle perussopimuksessa määrätyn viitearvon (60 prosenttia suhteessa BKT:hen). Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on suotuisa vuoteen 2020 ulottuvalla ajanjaksolla ja uskottava sen jälkeen. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan vuonna 2018 olevan 0,8 prosenttia ja vuonna 2019 0,3 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen. Tämä on erityisesti vuoden 2019 osalta alhaisempi luku kuin vuoden 2018 vakausohjelmassa esitettiin, mutta ylittää silti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo, että Luxemburgin ennustetaan vuosina 2018 ja 2019 noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(7)Luxemburgin talous jatkaa tervettä kasvua, ja tulokset ovat olleet euroalueen keskiarvoa parempia vuoden 2009 maailmanlaajuisesta taantumasta alkaen. Rahoitusala on yhä keskeinen talouskasvun vauhdittaja, ja se on edelleen terve ja kannattava. Tämä näkyy vahvana ylijäämänä sekä palvelutaseessa että vaihtotaseessa. Ulkoisen sektorin suhteellinen vaikutus reaalisen BKT:n kasvuun oli keskimäärin 61 prosenttia vuosina 2013–2016, vaikka kauppataseet olivat toistuvasti negatiivisia. Luxemburg on nettovelkoja muuhun maailmaan nähden, ja vuoden 2016 lopussa ulkomaisten varojen ja velkojen bruttomäärä oli 10,5 biljoonaa euroa. Lisäksi kansalliset viranomaiset ovat panneet täytäntöön makrovakaus- ja valvontatoimenpiteitä, ja asianomaiset rahoituksen välittäjät mukautuvat muuttuvaan kansalliseen ja EU:n toimintakehykseen.

(8)Kuten vuoden 2018 euroalueen suosituksessa todetaan, aggressiivisten verosuunnittelustrategioiden torjunta on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että voidaan estää yritysten välisen kilpailun vääristyminen, kohdella veronmaksajia oikeudenmukaisesti ja suojella julkista taloutta. Veronmaksajien aggressiivisista suunnittelustrategioista aiheutuvat heijastusvaikutukset jäsenvaltioiden välillä edellyttävät kansallisten politiikkatoimien koordinointia EU:n lainsäädännön täydentämiseksi. Maan rahoitussektorin suuruudesta huolimatta osinko-, korko- ja rojaltimaksujen suuri määrä suhteessa BKT:hen viittaa siihen, että aggressiivista verosuunnittelua harjoittavat yritykset hyödyntävät maan verosääntöjä. Suurin osa suorista ulkomaisista sijoituksista on erillisyhtiöiden hallussa. Koska EU:n ulkopuolelle (ts. sellaisilta osapuolilta, joiden kotipaikka on EU:ssa, sellaisille osapuolille, joiden kotipaikka on kolmansissa maissa) suoritettavista korko- ja rojaltimaksuista ei kanneta lähdeveroa ja koska osinkomaksut on vapautettu lähdeverosta tietyissä olosuhteissa, seurauksena voi olla, että kyseiset maksut välttyvät kokonaan verotukselta, jos niitä ei veroteta myöskään maksun vastaanottajan lainkäyttöalueella. Komissio panee merkille Luxemburgin toteuttaman myönteisen toimen (kansainvälisten sääntöjen mukaisen patenttiboksijärjestelmän hyväksyminen). Viimeaikaisten keskustelujen perusteella komissio jatkaa rakentavaa vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on torjua veronmaksajien aggressiivisia verosuunnittelustrategioita.

(9)Luxemburgin viranomaiset ovat useiden vuosikymmenten ajan aktiivisesti pyrkineet monipuolistamaan taloutta kehittämällä tiettyjä toimialoja, kuten tieto- ja viestintäteknologian alaa ja avaruusalaa. Koska työvoimakustannukset ovat maassa suuret, toiminnalla, joka tuottaa suuremman arvonlisäyksen, on potentiaalia vapauttaa vaihtoehtoisia kasvun lähteitä. Tämän vuoksi Luxemburgin talouden monipuolistamisen onnistuminen riippuu paljolti toimialoista, joihin työvoimakustannusten taso ei vaikuta yhtä paljon. Ne perustuvat pitkälti tutkimukseen ja innovointiin, jotka ovat yleensä teknologiapainotteisia ja osaamisvaltaisia. Tätä strategiaa on hiljattain vahvistettu. Näiden painopistealojen kehittämiseksi toteutetaan parhaillaan suuria julkisia investointihankkeita, joihin sisältyy muiden toimenpiteiden ohella T&K-sääntelyä ja markkinoiden sääntelyä. Luxemburg on vuosien 2000 ja 2016 välillä viisinkertaistanut julkiset T&K-menonsa, jotka ovat nyt 0,60 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näiden investointien ansiosta maa on kehittänyt nopeasti hyvin toimivan julkisen tutkimusjärjestelmän. Vaikka julkiset T&K-investoinnit ylittävät euroalueen keskiarvon, yksityiset T&K-investoinnit ja Euroopan innovaatioiden tulostaulussa mitattu innovointisuorituskyky ovat edelleen heikentyneet. Luxemburgin talouden rakenne selittää osittain yritysten alhaisemman T&K-intensiteetin kansainvälisessä vertailussa, sillä yritykset, joiden osuus Luxemburgin BKT:stä on suurin (palvelut ja erityisesti rahoitusala) investoivat perinteisesti vähemmän T&K:hon. Tämä kehityssuuntaus on kuitenkin selvempi Luxemburgissa verrattuna EU:n keskiarvoon, ja yritysten T&K-intensiteetti on laskenut 0,64 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016, kun se oli 1,5 prosenttia vuonna 2000. Yksityisten investointien laskusuuntaus osoittaa, että tällä osa-alueella on vielä esteitä. Se viittaa myös siihen, että julkisilla T&K-toimilla ei ole vipuvaikutusta yritysten investointeihin. Näin ollen julkisten tutkimusvalmiuksien lisääminen on integroitava paremmin osaksi kokonaisvaltaista lähestymistapaa innovointiekosysteemiin. Vuonna 2017 hyväksyttiin uusi laki, jolla uudistetaan tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin tukijärjestelmät ja laajennetaan saatavilla olevan julkisen tuen soveltamisalaa.

(10)Luxemburgin ei odoteta saavuttavan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevaa vuoden 2020 tavoitettaan. Ilmansaasteet ja liikenneruuhkat ruuhkahuippujen aikana ovat suuria ongelmia Luxemburgissa, ja ne nostavat typpidioksidipitoisuuksia ja kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 2015 yli puolet kasvihuonekaasupäästöistä oli peräisin liikenteestä. Liikennepolttoaineiden alhainen verotus, työsuhdeautojen suuri määrä ja korkeat asuntojen hinnat ovat tärkeimpiä autoilua ja rajatyöntekijöiden määrän kasvua lisääviä tekijöitä. Liikennepolttoaineiden verokannat kuuluvat EU:n alhaisimpiin. Ne kannustavat lisäämään polttoaineen kulutusta ja lisäävät myös valtioiden rajat ylittävää myyntiä. Viimeaikaiset toimenpiteet ovat kuitenkin edistäneet kestävämmän liikkuvuuden kehittämistä. Tilannetta ovat parantaneet erityisesti vuoden 2016 verouudistus, mutta myös huomattavat investoinnit julkiseen liikenteeseen. Kaikkein kiireellisimmät haasteet liittyvät erityisesti rautatieinfrastruktuurin täydentämiseen ja uudistamiseen.

(11)Luxemburg on sitoutunut vähentämään lainsäädännöllisiä rajoituksia yrityspalvelujen alalla. Viimeaikaisissa toimenpiteissä on erityisesti keskitytty arkkitehdin ja insinöörin ammatteihin, ja lisäuudistuksista näitä kahta ammattia koskevien rajoitusten vähentämiseksi entisestään on jo ilmoitettu. Lisäksi maaliskuussa 2017 annetulla niin sanotulla omnibus-lailla otettiin käyttöön hallinnon yksinkertaistamistoimia (jotka mahdollistavat hallintomenettelyjen horisontaalisen tarkastelun). Yrityspalvelusektorilla on kuitenkin edelleen sääntelyesteitä. Ammatillisia vastuuvakuutuksia koskevien vaatimusten vastaavuuden arviointia varten ei ole erityistä menettelyä, jonka avulla voitaisiin hyväksyä muista jäsenvaltioista peräisin olevien palveluntarjoajien vastaava vakuutussuoja. Tämä voi aiheuttaa rajoituksia. Erityisesti asianajajan ammattia säännellään tavalla, joka on erittäin rajoittava verrattuna EU:n keskiarvoon. Säännellyn toiminnan laajuus vaikuttaa asianajajien ja muiden palveluntarjoajien mahdollisuuksiin tarjota oikeudellisia neuvontapalveluja, etenkin verkkopalveluja. Muihin rajoituksiin kuuluvat oikeudellista muotoa ja osakkeenomistusta koskevat vaatimukset, esteettömyyssäännöt ja monialatoimintaa koskevat rajoitukset.

(12)Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys on edelleen huolenaihe, koska väestön ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten ennustetaan kasvavan. Huollettavien vanhusten osuuden väestöstä ennustetaan kasvavan Luxemburgissa voimakkaasti vuoteen 2070 mennessä, ja sosiaaliministeriön viimeisimpien ennusteiden mukaan eläkejärjestelmä muuttuu alijäämäiseksi vuoteen 2023 mennessä. Eläkejärjestelmän aikaisemmat ja nykyiset ylijäämät on kuitenkin talletettu, ja karttuneiden rahastojen ansiosta järjestelmä pysyisi elinkelpoisena vielä sitä seuraavat 20 vuotta. Vuonna 2018 julkaistun ikääntymisraportin mukaan ikääntymiseen liittyvien kustannusten odotetaan kasvavan 13 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuosina 2016–2070, mikä ylittää kestävän kehityksen raja-arvot. Kasvu johtuu etenkin eläkkeistä (8,9 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen). Pitkäaikaishoitomenojen osuus suhteessa BKT:hen on yksi jäsenvaltioiden suurimmista. Vuonna 2017 hyväksytystä uudistuksesta huolimatta osuuden ennustetaan kasvavan 3 prosenttiyksikköä nykyisestä tasosta vuoteen 2070 mennessä.

(13)Ikääntyneiden työllisyysaste on erityisen alhainen, ja tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan parantaa heidän työllistettävyyttään ja työmarkkinamahdollisuuksiaan. Tämä on tärkeää myös julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi. Varhaiseläkejärjestelmät, jotka kannustavat työntekijöitä jättämään työelämän, ovat edelleen yleisiä, ja 59,2 prosenttia myönnetyistä uusista eläkkeistä on varhennettuja vanhuuseläkkeitä. Joulukuussa 2017 hyväksyttiin laki yhden varhaiseläkejärjestelmän poistamisesta, mutta sen nettovaikutus keskimääräiseen tosiasialliseen eläkeikään ja menoihin on epävarma, koska se lieventää muiden varhaiseläkejärjestelmien ehtoja. Tämä heikko työmarkkinatulos voi johtua osittain myös siitä, että työnteolla on taloudellisia pidäkkeitä, jotka ovat suhteellisen suuria tämän ryhmän osalta. Ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyden edistäminen edellyttää kattavaa strategiaa, johon sisältyy toimenpiteitä, joilla autetaan työntekijöitä pysymään työelämässä pidempään. Parlamentille huhtikuussa 2014 esitettyä lakiehdotusta, jonka tavoitteena on kannustaa yli 150 työntekijän yrityksiä palkkaamaan ikääntyneitä työntekijöitä ja pitämään heidät töissä ikäjohtamistoimenpiteiden avulla, ei ole vielä hyväksytty parlamentissa. Koulutuksen alalla Luxemburgin on puututtava opiskelijoiden sosioekonomisella taustalla koulutustuloksiin olevaan voimakkaaseen vaikutukseen. Tämä on myös tärkeää, jotta voidaan vastata pitkälle erikoistuneen osaamisen suureen kysyntään.

(14)Kiinteistöhinnat ovat jatkaneet nousuaan. Tämä saattaa heikentää Luxemburgin kykyä houkutella ammattitaitoista työvoimaa, josta suuri osa on ulkomaalaisia, ja pitää se maassa. Hintapaineita syntyy siitä, että asuntojen tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Tarjontapuolella maa-alueiden riittämätön saatavuus ja yksityisten omistajien puutteelliset kannustimet myydä maa-alueita tai rakennuksia näyttävät muodostavan pullonkaulan uusien asuntojen rakentamiselle. Lisätoimet ovat tarpeen, jotta voidaan edistää asuntoinvestointeja lisäämällä kannustimia, joilla edistetään kiinteistöjen myyntiä, parantamalla hallintomenettelyjä rakennuslupien myöntämiseksi ja tarjoamalla kohtuuhintaisia yhteiskunnan tukemia asuntoja. Äskettäin hyväksytty kiinteistökauppojen luovutusvoittoja koskeva verouudistus ja sosiaalisen asuntotuotannon ohjelman päivittäminen eivät todennäköisesti lisää asuntotarjontaa, kun otetaan huomioon jatkuva suuntaus kohti korkeampia hintoja. Kysyntäpuolella suuri väestömäärä ja työllisyyden kasvu nostavat hintoja. Asuntomarkkinoiden tilanne myös pahentaa liikenneruuhka- ja saasteongelmaa. Lisäksi asuntojen hintojen nousu vaikuttaa kotitalouksien velkaantumiseen, mikä herättää huolta kotitalouksien velan kestävyydestä. Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut nopeasti viimeisten 10 vuoden aikana, ja se nousi noin 165 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista vuonna 2016. Tämä on osoitus kiinteistöhintojen inflaatiosta, sillä noin 80 prosenttia kotitalouksien velasta on asuntolainoja. Luxemburgin valvontaviranomaiset ovat kuitenkin ottamassa käyttöön asianmukaisia makrovakaustoimenpiteitä ja noudattavat Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksia mahdollisten haavoittuvuustekijöiden ja rahoitusvakautta uhkaavien riskien vähentämiseksi. Kansallisen järjestelmäriskikomitean ehdotusten perusteella hallitus on myös hiljattain esittänyt joukon toimenpiteitä, joihin sisältyy luotonottorajoituksia. Niiden tarkoituksena on estää kotitalouksien haavoittuvuuden lisääntyminen. Toimenpiteille on kuitenkin saatava vielä parlamentin hyväksyntä.

(15)Komissio on vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Luxemburgin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2018 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2018 vakausohjelman ja vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Luxemburgille viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Luxemburgin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, missä määrin ne ovat unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(16)Neuvosto on tutkinut vuoden 2018 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella ja katsoo, että Luxemburgin odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia,

SUOSITTAA, että Luxemburg toteuttaa vuosina 2018 ja 2019 toimia, joilla se

1.nostaa ikääntyneiden työllisyysastetta parantamalla heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja työllistettävyyttään samalla kun rajoitetaan varhaiseläkkeelle siirtymistä, jotta voidaan parantaa myös eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä;

2.vähentää edelleen lainsäädännöllisiä rajoituksia yrityspalvelujen alalla.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja