EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.5.2018

COM(2018) 271 final

2018/0127(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä

{SWD(2018) 173 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Ihmiselämän ensimmäiset vuodet 1 ovat ratkaisevan tärkeitä sellaisten perustaitojen ja oppimiskyvyn kannalta, jotka vaikuttavat suuresti myöhempiin opiskelu- ja työelämänäkymiin sekä laajemmin muihin saavutuksiin ja tyytyväisyyteen elämässä.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa 2 todetaan, että lapsilla tulisi olla oikeus kohtuuhintaiseen varhaiskasvatukseen ja laadukkaaseen hoitoon. Lisäksi sen mukaan heikoista lähtökohdista tulevilla lapsilla tulisi olla oikeus yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin toimenpiteisiin.

Tiedonannossaan eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla 3 komissio esittää suunnitelman eurooppalaisesta koulutusalueesta, jossa rajat eivät rajoita laadukasta ja osallistavaa koulutusta sekä tutkimusta ja jossa ihmiset voivat hyötyä unionin runsaasta koulutustarjonnasta. Laadukas varhaiskasvatus 4 on osa tätä suunnitelmaa, sillä se muodostaa perustan myöhemmälle oppimiselle 5 sekä identiteetin ja kansalaisuuden muotoutumiselle.

Laadukkaat palvelut ovat ratkaisevassa osassa oppimistulosten parantamisessa, kuten sosiaalisten taitojen kehittämisessä. Tutkimukset osoittavat, että osallistuminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen johtaa perustaitojen parempaan omaksumiseen ehkäisten tehokkaasti koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä 6 . OECD:n kansainvälinen oppimistulosten arviointiohjelma PISA on osoittanut myös, että oppilaat, jotka ovat osallistuneet esiasteen koulutukseen vähintään vuoden ajan, saavat matematiikasta korkeampia pisteitä 15-vuotiaana. Oppilaat, jotka eivät ole osallistuneet esiopetukseen, suoriutuvat koulussa kolme kertaa todennäköisemmin heikosti kuin vähintään vuoden ajan esiopetukseen osallistuneet 7 .

Osallistavalla varhaiskasvatuksella voidaan vaikuttaa merkittävästi epätasa-arvoon ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Ilman laadukasta varhaiskasvatusta eri sosioekonomisista taustoista tulevien lasten kehityksen ja taitojen välille syntyy eroja jo varhaislapsuudesta lähtien 8 , ja tästä syystä sukupolvelta toiselle siirtyvä huono-osaisuuden kierre voi vahvistua. Varhaiskasvatuksesta saatujen kokemusten avulla voidaan ehkäistä ja vähentää heikossa asemassa olevista romaniyhteisöistä tulevien ja maahanmuuttajataustaisten lasten huono-osaisuutta. Tutkimukset osoittavat, että toisiinsa verrattavista olevista maahanmuuttajataustaisista lapsista niillä, jotka osallistuivat varhaiskasvatukseen vastaanottavassa maassa, oli parempi lukutaito 9 . Lisäksi korkealaatuiset varhaiskasvatuspalvelut vaikuttavat positiivisesti vanhempien osallistumiseen työmarkkinoille ja edistävät selkeästi sukupuolten välisen tasa-arvon nykyistä parempaa toteutumista.

Tämän neuvoston suositusehdotuksen tavoitteena on tukea jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä helpottaa varhaiskasvatusjärjestelmään pääsyä ja parantaa sen laatua ottaen kuitenkin huomioon, että jäsenvaltiot ovat tästä ensisijaisesti vastuussa. Siinä pyritään luomaan yhteiseurooppalainen käsitys siitä, mitä laadukas varhaiskasvatus sisältää. Siinä esitetään välineitä ja toimintamalleja, jotka tukevat jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä varmistaa laadukkaat ja osallistavat järjestelmät ja palvelut. Äskettäin valmistuneessa poliittisessa katsauksessa 10 osoitetaan, että valtiot, jotka ovat omaksuneet laatuun strategisen lähestymistavan, edistyvät muita paremmin varhaiskasvatuksen tarjonnan kehittämisessä ja parantamisessa. Kuitenkin vain muutamalla jäsenvaltiolla on käytössä laatupuitteet tai muu vastaava poliittinen väline, jolla hallita varhaiskasvatuspalveluita. Siksi tässä ehdotuksessa esitellään varhaiskasvatuksen laatupuitteiden tärkeimpiä osatekijöitä, jotka voivat antaa jäsenvaltioille virikkeitä näiden palveluiden strategiseen suunnitteluun.

Useimmissa EU-jäsenvaltioissa varhaiskasvatuksessa on puutteita sekä laadussa että paikkojen määrässä. Tällä hetkellä EU:ssa on yli 32 miljoonaa alle kouluikäistä lasta, mutta ainoastaan noin 15 miljoonaa heistä osallistuu varhaiskasvatukseen 11 . Vanhemmat päättävät, käyttävätkö he palveluita vai eivät, mutta paikkojen kysyntä Euroopassa on tarjontaa suurempaa.

Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa 12 määritetyn eurooppalaisen vertailuarvon mukaan yli neljävuotiaista ja alle kouluikäisistä lapsista vähintään 95 prosentin tulisi osallistua varhaiskasvatukseen. Tämä vertailuarvo on lähestulkoon saavutettu 13 . Eurooppa-neuvoston Barcelonassa vuonna 2002 hyväksymässä tavoitteessa (jonka tarkoituksena oli parantaa naisten osallistumista työmarkkinoille) määriteltiin, että 33 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista ja 90 prosenttia kolme vuotta täyttäneistä ja alle kouluikäisistä lapsista olisi palveluiden piirissä. Näiden tavoitteiden arviointi esitetään yhdessä tämän ehdotuksen kanssa 14 .

Palveluiden laatu on usein riittämätöntä ja vaihtelee hyvin paljon maiden sisällä ja eri maiden välillä, yksityisten ja julkisten palveluntarjoajien välillä, kaupunki- ja maaseutualueiden tai syrjäseutujen välillä sekä eri ikäryhmien (0–3-vuotiaat ja 3–6-vuotiaat) välillä 15 .

Saatavilla olevien ja kohtuuhintaisten varhaiskasvatuspaikkojen puutteen sekä palveluiden heikon laadun seuraukset ovat kauaskantoisia 16 . Laadukkaiden palveluiden rajallinen saatavuus tai kallis hinta aiheuttavat haasteita erityisesti niiden lasten osalta, joiden lähtökohdat elämään ovat jo valmiiksi muita heikommat esimerkiksi köyhyyden, vammaisuuden, syrjinnän tai romani- tai maahanmuuttajataustan vuoksi. Nykypäivän Euroopassa köyhinä tai sosiaalisesti syrjäytyneinä kasvaneilla lapsilla on edelleen hyväosaisia ikätovereitaan heikompi todennäköisyys menestyä hyvin koulussa, olla terveitä ja toteuttaa mahdollisuuksiaan täysimääräisesti myöhemmin elämässä 17 .

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tarvetta parantaa varhaiskasvatuspalveluiden piiriin pääsyä ja niiden laatua korostettiin voimakkaasti myös koulujen kehittämistä ja huipputason opetusta koskevassa komission tiedonannossa 18 sekä siihen liittyvissä neuvoston päätelmissä koulujen kehittämisestä ja huipputason opetuksesta 19 .

Komission suosituksessa ”Investoidaan lapsiin – Murretaan huono-osaisuuden kierre” 20 painotettiin laadukkaan ja osallistavan varhaiskasvatuksen saatavuuden tärkeyttä, sen kohtuuhintaisuuden varmistamista ja palveluiden mukauttamista perheiden tarpeita vastaaviksi, ottaen erityisesti huomioon heikommista lähtökohdista tulevat lapset.

Tammikuussa 2018 komissio hyväksyi ehdotuksen neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista 21 , jossa viitataan varhaiskasvatukseen ja taitojen, etenkin sosiaalisten ja tunnetaitojen, kehittämisen tukemisen merkitykseen varhaiskasvatuksessa.

Komissio hyväksyi myös ehdotuksen neuvoston suositukseksi yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä 22 . Tässä ehdotuksessa painotetaan kaikille oppijoille tarjottavan osallistavan koulutuksen merkitystä varhaislapsuudesta alkaen.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus liittyy kiinteästi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin 23 , jonka periaatteessa 11 on nimetty lapsen oikeus kohtuuhintaiseen varhaiskasvatukseen ja laadukkaaseen hoitoon.

Korkealaatuisten päivähoitopalveluiden saatavuus, käytettävyys ja kohtuuhintaisuus ovat myös avaintekijöitä, joiden ansiosta vanhemmat voivat osallistua työmarkkinoille. Eurooppa-neuvoston Barcelonassa 2002 asettamia tavoitteita koskevassa Euroopan komission julkaisemassa raportissa arvioidaan jäsenvaltioiden kehitystä tällä alueella 24 .

Työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevassa tiedonannossa 25 tunnistettiin tarve tarjota laadukkaita virallisesti järjestettyjä hoitopalveluita kaikkialla Euroopassa työssäkäynnin esteiden poistamiseksi etenkin naisilta. Sillä voidaan vaikuttaa naisten työssäkäynnin lisääntymiseen sekä naisten ja miesten yhdenvertaiseen taloudelliseen riippumattomuuteen, joka on määritetty yhdeksi prioriteetiksi komission strategisessa sukupuolten tasa-arvoa koskevassa sitoumuksessa vuosille 2016–2019 26 . Näin ollen aloite edistää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tavoitteita 27 , jotka koskevat miesten ja naisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia työmarkkinoilla, ja edistää korkeaa työllisyysastetta unionissa.

EU:n puitekehyksessä romanien kansallisille integrointistrategioille 28 sekä vuoden 2013 neuvoston suosituksessa romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä 29 jäsenvaltioita kehotettiin lisäämään varhaiskasvatuksen saatavuutta ja kehittämään sen laatua muun muassa romanilapsiin kohdennettavan tuen kautta.

Kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevassa toimintasuunnitelmassa 30 ja lasten suojelua muuttoliikkeen yhteydessä koskevassa tiedonannossa 31 todetaan, että varhaiskasvatus on ratkaisevan tärkeässä osassa kolmansista maista tulevien perheiden ja lasten kotouttamisessa. Aloite auttaa osaltaan poistamaan esteitä kolmansien maiden kansalaisia olevien tyttöjen ja poikien osallistumiselta varhaiskasvatukseen sekä varmistamaan, että kaikki lapset voivat toteuttaa mahdollisuuksiaan täysimääräisesti, ja tukemaan maahanmuuttajalasten kotoutumista.

Eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa prosessissa on nostettu esille varhaiskasvatusta koskevat kysymykset, ja useat jäsenvaltiot ovat saaneet maakohtaisia suosituksia lastenhoidosta ja osallistavasta koulutuksesta. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa korostetaan kohtuuhintaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen saatavuuden merkitystä. Vuoden 2018 vuotuisessa kasvuselvityksessä viitataan varhaiskasvatuksen merkitykseen yhtäläisten mahdollisuuksien, sosiaalisen osallisuuden ja työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevan politiikan näkökulmasta. Vuoden 2018 yhteisessä työllisyysraportissa viitataan myös jäsenvaltioiden edistymiseen tällä alueella ja seurataan erityisesti alle kolmevuotiaiden lasten pääsyä varhaiskasvatuksen piiriin osana sosiaalisen pilarin tulostaulua 32 . Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista olisi edistettävä muun muassa parantamalla pitkäaikaishoidon ja kohtuuhintaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen saatavuutta.

Myös EU:n rakenne- ja investointirahastoilla on tärkeä osa saavutettaviin, kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin infrastruktuureihin ja palveluihin tehtävien investointien tukemisessa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Aloite on johdonmukainen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 165 artiklan kanssa. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan 1 kohdassa määrätään, että unioni ”myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä”.

•Toissijaisuusperiaate (muun kuin yksinomaisen toimivallan osalta)

·hyödyntää unionissa olevaa tietoa ja asiantuntemusta ja jatkaa yhteistyötä yhteisenä viitekehyksenä toimivien ehdotettujen laatupuitteiden perusteella

·tukea jäsenvaltioita edelleen niiden pyrkimyksissä uudistaa palveluitaan

·tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä tarjoamalla eurooppalaisia välineitä, kuten laatulausumat.

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Voimassa olevaa lainsäädäntöä koskevat jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuulemiset

Joulukuussa 2016 järjestettyyn ”A Great start in life! The best possible education in the early years” -konferenssiin osallistui 250 asiantuntijaa, päätöksentekijää ja toimijaa. Konferenssin päätelmät 35 otettiin asianmukaisesti huomioon tätä ehdotusta laadittaessa. Lisäksi huomioitiin työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevaa aloitetta 36 ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria 37 koskevissa julkisissa kuulemisissa tehdyt olennaiset havainnot.

Varhaiskasvatuksen laatupuitteisiin ehdotettuihin keskeisiin periaatteisiin liittyneiden aikaisempien kuulemisten jälkeen 38 komissio järjesti kohdennetun sidosryhmien kuulemiskokouksen 31. tammikuuta 2018. Kokoukseen osallistui useiden eri kansalaisjärjestöjen edustajia sekä jäsenvaltioiden edustajia koulutuksen ja elinikäisen oppimisen toimialoilta sekä lastensuojelun ja lasten oikeuksien alalla toimivista järjestöistä, vanhemmuus- ja perheliitoista, sosiaalista eriarvoisuutta käsittelevistä verkostoista, opetuksen eritysjärjestelyitä edistävistä ja vammaisten etuja ajavista järjestöistä sekä opetusalan ammattijärjestöistä. Sidosryhmien kokouksessa vahvistettiin kokonaisvaltainen lähestymistapa, jota pidettiin myönteisenä askeleena, ja saatiin lisätietoa tämänhetkisistä haasteista ja mahdollisista ratkaisuista alalla esiintyviin ongelmiin.

·Sidosryhmät korostivat sosiaalisen osallistamisen tarvetta ja tarvetta yksilöidä tiettyjä lapsia (tai perheitä) sen varmistamiseksi, ettei ketään sivuuteta. Ne muistuttivat, että on tarpeen tarjota tasalaatuisia palveluja kaikilla alueilla, myös maaseudulla, sekä keskittyä lasten tarpeisiin ja asettaa ikään sopivia tavoitteita sekä painottaa leikkiin perustuvaa oppimista.

·Sidosryhmät korostivat myös tarvetta tunnustaa, ettei laatupuitteiden tarkoituksena ole vain asettaa minimitasoa ja että jäsenvaltioita tulisi kannustaa tarjoamaan korkealaatuisia palveluita. Lisäksi neuvoston suosituksen tulisi tarjota tukea jäsenvaltioiden tai järjestelmien tasolla ja mahdollistaa joustavuus, jotta eri valtiot voivat lähestyä laatuvaatimuksia omista lähtökohdistaan.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Kahden viime vuoden aikana komissio on yhdessä merkittävimpien asiantuntijoiden kanssa koko EU:ssa määritellyt laatuindikaattoreita 39 ja kehittänyt itsearviointivälineitä. Muita merkittäviä lähteitä luetellaan seuraavassa:

(1)Tietoja saavutettavuudesta, osallistumisesta ja laadusta sisällytetään Eyridicen (2016) julkaisusta Key Data on Early Childhood Education and Care and the Education and training Monitor (2017) ja OECD:n (2017) julkaisusta Starting Strong V: Key indicators on early childhood education and care.

(2)CARE (2016) Curriculum Quality Analysis and Impact Review of European early childhood education and care, Policy Recommendations on quality. Tämä monitieteinen eurooppalainen tutkimushanke tarjosi päätelmiä ja suosituksia opetussuunnitelmasta, laadusta, hyvinvoinnista, vaikutuksista, saavutettavuudesta, rahoituksesta ja hallinnosta sekä ammattilaisten roolista.

(3)EENEE (2017) Benefits of early childhood education and care and the conditions under which they can be obtained. Tässä raportissa ehdotetaan eri tyyppisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa siihen, toteutuvatko varhaiskasvatuksen potentiaaliset hyödyt.

(4)NESET (2017) Current state of national early childhood education and care quality frameworks, or equivalent strategic policy documents, governing early childhood education and care quality in EU Member States.

(5)Euroopan komission yksiköiden valmisteluasiakirja 40 lapsiin investoimista koskevan suosituksen täytäntöönpanosta, joka on julkaistu yhdessä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa.

Myös eurooppalainen Investoidaan lapsiin foorumi (EPIC) tarjoaa näyttöön perustuvia hyviä käytäntöjä Investoidaan lapsiin -suosituksen täytäntöönpanemiseksi sekä ajantasaisia maaprofiileja lapsi- ja perhepolitiikasta EU:ssa.

•Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointia ei tehty, koska lähestymistapa täydentää jäsenvaltioiden aloitteita, ehdotetut toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen ja kun otetaan huomioon odotettujen vaikutusten laajuus. Sen sijaan ehdotusta laadittaessa käytettiin aiemmista tutkimuksista sekä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kuulemisessa saatuja tietoja.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

Suositus kunnioittaa perusoikeuksia ja noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, mukaan lukien oikeutta koulutukseen sekä kulttuurisen, uskonnollisen ja kielellisen monimuotoisuuden kunnioittamista ja syrjimättömyyttä. Erityisesti suositus edistää 24 artiklassa vahvistettuja lapsen oikeuksia ja ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista, erityisesti sen 29.1.c artiklan, jossa tarkennetaan, että lapsen koulutuksessa tulee keskittyä kunnioituksen edistämiseen lapsen vanhempia, omaa sivistyksellistä identiteettiä, kieltä ja arvoja, lapsen asuin- ja synnyinmaan kansallisia arvoja sekä hänen omastaan poikkeavia kulttuureita kohtaan 41 . Tämä suositus on pantava täytäntöön näitä oikeuksia ja periaatteita noudattaen.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat ja seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelyt

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Jäsenvaltioita koskevat säännökset

Ehdotuksessa suositellaan, että jäsenvaltiot parantavat varhaiskasvatuspalveluiden saatavuutta ja laatua. Ehdotuksen liitteessä esitetään EU:n varhaiskasvatuksen laatupuitteet.

Ehdotuksessa kehotetaan jäsenvaltioita tarttumaan niiden varhaiskasvatussektorin tärkeimpiin haasteisiin, ja se sisältää politiikkavaihtoehtoja, joiden tavoitteena on

·varmistaa, että varhaiskasvatuspalvelut ovat saavutettavia, kohtuuhintaisia ja osallistavia

·tukea henkilöstön ammattitaidon parantamista olemassa olevista henkilöstön pätevyystasoista ja työoloista riippuen

·parantaa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmia, jotta ne vastaisivat lasten hyvinvointiin ja koulutukseen liittyviä tarpeita

·edistää palveluiden avointa seurantaa ja arviointia kaikilla hallintotasoilla

·varmistaa riittävä rahoitus ja lainsäädäntökehys palveluiden tarjoamista varten esimerkiksi laatimalla ja ylläpitämällä räätälöityjä kansallisia tai alueellisia varhaiskasvatuksen laatupuitteita.

Komissiota koskevat säännökset

Suosituksessa kehotetaan suhtautumaan myönteisesti komission aikomukseen

·helpottaa jäsenvaltioiden välistä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamista eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) yhteydessä

·asettaa Euroopan unionin rahoitusta saataville, jotta palveluiden saatavuuden ja laadun parantamista voidaan tukea, erityisesti Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kautta

·ehdottaa jäsenvaltioiden kuulemisen jälkeen ET 2020 vertailuarvon ja Barcelonan tavoitteiden tarkistamista sekä mahdollista varhaiskasvatusvertailua eurooppalaisen ohjausjakson ja sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon yhteydessä.

2018/0127 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON SUOSITUS

laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 44 periaatteessa 11 todetaan, että kaikilla lapsilla tulisi olla oikeus kohtuuhintaiseen varhaiskasvatukseen ja laadukkaaseen hoitoon. Periaate on yhdenmukainen koulutuksen oikeudeksi tunnustavan EU:n perusoikeuskirjan 45 kanssa sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 4.2 46 kanssa, jonka mukaan kaikilla tytöillä ja pojilla tulisi olla mahdollisuus laadukkaaseen varhaislapsuuden kehitykseen, hoitoon ja esiopetukseen vuoteen 2030 mennessä.

(2)Tiedonannossaan ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” 47 Euroopan komissio esittää suunnitelman eurooppalaisesta koulutusalueesta ja tunnustaa varhaiskasvatuksen roolin kouluoppimisen ja elinikäisen oppimisen perustusten rakentajana. Neuvoston päätelmissä koulujen kehittämisestä ja huipputason opetuksesta 48 sekä komission ehdotuksessa neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista 49 todetaan myös ratkaiseva rooli, joka varhaiskasvatuksella voi olla lasten oppimisen, hyvinvoinnin ja kehityksen edistämisessä.

(3)Sekä päätöksentekijät että tutkijat tunnustavat, että lasten varhaisina elinvuosina 50 rakennetaan perustukset ja kapasiteetti elinikäiselle oppimiselle. Oppiminen on asteittainen prosessi ja varhaisvuosina rakennettu vahva perusta on edellytys korkeamman tason taitojen ja tietojen omaksumiselle sekä koulumenestykselle. Lisäksi se vaikuttaa olennaisesti lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Tästä syystä varhaiskasvatusta tulisi tarkastella koulutusjärjestelmien perustuksena, joka on kiinteä osa koulutusjatkumoa.

(4)Varhaiskasvatukseen osallistuminen hyödyttää kaikkia lapsia, mutta erityisesti niitä, jotka ovat muita heikommassa asemassa. Se auttaa ehkäisemään varhaista osaamisvajetta, ja tästä syystä se on olennainen ase taistelussa epätasa-arvoa ja koulutusköyhyyttä vastaan. Varhaiskasvatuspalveluiden tulee olla osa integroitua lapsen oikeuksiin perustuvaa poliittisten toimenpiteiden pakettia, jolla voidaan päästä lasten kannalta parempiin tuloksiin ja katkaista ylisukupolviset huono-osaisuuden kierteet. Palveluiden parantaminen auttaa näin ollen toteuttamaan käytännössä sitoumukset, jotka perustuvat komission suositukseen ”Investoidaan lapsiin – Murretaan huono-osaisuuden kierre” 51 sekä vuoden 2013 neuvoston suositukseen romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä 52 .

(5)Varhaiskasvatukseen osallistumisesta on useita hyötyjä 53 niin yksittäisille ihmisille kuin yhteiskunnalle kokonaisuutena. Niitä ovat muun muassa koulutustason nousu ja työmarkkinahyödyt, sosiaalisten ja koulutukseen liittyvien toimenpiteiden väheneminen sekä yhtenäisempi ja osallistavampi yhteiskunta. Lapset, jotka ovat osallistuneet varhaiskasvatukseen vähintään vuoden ajan, pärjäsivät PISA-tutkimuksessa 54 matematiikassa paremmin 15-vuotiaana. Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistumisen on osoitettu olevan myös merkittävä koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä ehkäisevä tekijä 55 .

(6)Varhaislapsuudessa alkavalla koulutuksella on merkittävä rooli opittaessa elämään yhdessä heterogeenisissä yhteiskunnissa. Nämä palvelut voivat lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta useilla tavoilla. Ne voivat toimia perheiden kohtaamispaikkoina. Ne voivat auttaa lasten kielitaidon kehityksessä sekä varhaiskasvatuksen kielen että lapsen äidinkielen osalta. Sosioemotionaalisen oppimisen kautta varhaiskasvatuksesta saadut kokemukset voivat auttaa lasta empaattisuuden sekä omien oikeuksiensa, tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja monimuotoisuuden oppimisessa.

(7)Investoinnit varhaiskasvatukseen ovat kaikista koulutusinvestoinneista tuottoisimpia, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien kohdalla 56 . Varhaiskasvatuksen kustannukset ovat korkeatuottoisia varhaisvaiheen investointeja henkilöpääomaan.

(8)Laadukkaan varhaiskasvatuksen saatavuus, saavutettavuus ja kohtuuhintaisuus ovat myös avaintekijöitä huoltovastuussa olevien naisten ja miesten osallistumisessa työmarkkinoille, mikä on tunnustettu myös Barcelonassa vuonna 2002 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, Euroopan tasa-arvosopimuksessa 57 ja 26. huhtikuuta 2017 hyväksytyssä komission työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevassa tiedonannossa 58 . Naisten työllisyys vaikuttaa suoraan kotitalouden sosioekonomiseen tilanteeseen ja talouskasvuun.

(9)Investoiminen varhaiskasvatukseen on järkevää vain, jos palvelut ovat laadukkaita, saavutettavia, kohtuuhintaisia ja osallistavia. Tutkimukset osoittavat, että ainoastaan laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut tuottavat hyötyjä: heikompilaatuisilla palveluilla on lapsiin ja koko yhteiskuntaan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia 59 . Poliittisissa toimenpiteissä ja uudistuksissa painopiste on asetettava laatunäkökohtiin.

(10)Kaiken kaikkiaan jäsenvaltiot käyttävät merkittävästi vähemmän varoja varhaiskasvatukseen kuin alemman perusasteen opetukseen. Kuten Barcelonan tavoitteiden edistymistä koskevasta raportista käy ilmi 60 , tällä hetkellä varhaiskasvatuspalveluissa ei ole saatavilla riittävästi paikkoja ja kysyntä ylittää tarjonnan lähes kaikissa maissa. Saatavuuden, saavutettavuuden ja kohtuuhintaisuuden puutteen on osoitettu olevan suurimpia esteitä näiden palveluiden käytölle 61 .

(11)Euroopan parlamentti kehottaa jäsenvaltioita 14 päivänä syyskuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle 62 parantamaan varhaiskasvatuksen laatua ja sen saatavuutta sekä puuttumaan siihen, että laadukkaita ja kaikkien tuloluokkien saatavilla olevia lastenhoitopalveluja tarjoavia infrastruktuureja ei ole riittävästi, ja pohtimaan mahdollisuutta tarjota palvelut ilmaiseksi köyhille ja sosiaalisesti syrjäytyneille perheille.

(12)Varhaiskasvatuspalveluiden tulee olla lapsikeskeisiä. Lapset oppivat parhaiten ympäristöissä, jotka perustuvat lasten osallistumiseen ja kiinnostukseen oppimisesta. Oppimisen järjestelyistä, siihen liittyvistä tehtävistä ja oppimisen tavoitteista keskustellaan tavallisesti kasvattajien ja lasten kesken. Palveluiden tulisi tarjota turvallinen, hoivaava ja huolehtiva ympäristö, ja siihen tulisi sisältyä sosiaalisia, kulttuurisia ja fyysisiä osa-alueita, joissa lapsilla on erilaisia mahdollisuuksia kehittää potentiaaliaan. Palveluiden suunnittelu perustuu parhaassa tapauksessa siihen peruslähtökohtaan, että koulutus ja hoito ovat toisistaan erottamattomia.

(13)Kansallisten, alueellisten tai paikallisten säännösten asettamissa puitteissa perheet olisi otettava mukaan kaikille lasten koulutuksen ja hoidon osa-alueille. Perhe on ensisijainen ja kaikkein tärkein lapsen kasvun ja kehittymisen paikka, ja vanhemmat ja huoltajat ovat vastuussa kunkin lapsen hyvinvoinnista, terveydestä ja kehityksestä. Varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat ihanteellisen mahdollisuuden integroituun lähestymistapaan, sillä niissä saadaan ensimmäinen henkilökohtainen yhteys vanhempiin. Ongelmia kohdanneille vanhemmille voitaisiin tarjota yksilöllisiä neuvontapalveluita kotikäyntien aikana. Jotta perheiden osallistuminen toteutuisi käytännössä, varhaiskasvatuspalveluita olisi suunniteltava yhteistyössä perheiden kanssa ja niiden tulisi perustua luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen 63 .

(14)Osallistuminen varhaiskasvatukseen voi olla tehokas väline koulutustasa-arvon saavuttamisessa lapsille, jotka ovat muita heikommassa asemassa, kuten tietyt maahanmuuttajalapset, etniseen vähemmistöön (kuten romanit) kuuluvat lapset ja pakolaislapset, erityislapset, vammaiset lapset, vaihtoehtoisten hoitojärjestelyjen piiriin kuuluvat lapset ja katulapset, vankien lapset sekä lapset perheissä, joissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski on korkea, kuten yksinhuoltajaperheissä tai suurissa kotitalouksissa. Pakolaislapset tarvitsevat haavoittuvasta tilanteestaan johtuen tehostettua tukea. Köyhyys, fyysiset ja emotionaaliset stressitekijät, traumat ja puutteellinen kielitaito voivat haitata heidän tulevia koulutusnäkymiään ja menestyksekästä integroitumista uuteen yhteiskuntaan. Osallistuminen varhaiskasvatukseen voi auttaa pienentämään näitä riskitekijöitä.

(15)Osallistavan varhaiskasvatuksen tarjoaminen voi auttaa kaikkia jäsenvaltioita täyttämään sitoumukset, jotka ne ovat tehneet allekirjoittamissaan YK:n yleissopimuksessa lasten oikeuksista 64 ja yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista 65 .

(16)Vuonna 2014 julkaistu laatupuitteiden pääperiaatteita koskeva ehdotus 66 oli ensimmäinen varhaiskasvatuksen laatua koskeva lausuma, jonka eurooppalaiset asiantuntijat 25 maasta esittivät. Lausumat perustuvat viiteen ulottuvuuteen: saatavuuteen, työvoimaan, opetussuunnitelmaan, arviointiin ja seurantaan sekä hallintoon ja rahoitukseen. Lausumista yhteensä kymmenen koskee varhaiskasvatuksen tarjonnan laadun parantamista. Useissa maissa tämä asiakirja toimitettiin paikallisille sidosryhmille, jotka ovat mukana politiikan edistämiseen, tutkimukseen ja koulutukseen liittyvissä aloitteissa. Näissä maissa puiteluonnos toimi voimakkaana muutoksen vauhdittajana vaikuttamalla poliittisiin kuulemisprosesseihin, jotka tukivat olemassa olevia uudistuspolkuja.

(17)Kaikki laatupuitteiden viisi ulottuvuutta ovat olennaisia laadukkaiden palveluiden takaamiseksi. Erityisesti varhaiskasvatuksen ammattilaisten työllä on pitkäkestoisia vaikutuksia lasten elämään. Monissa maissa ammatilla on kuitenkin melko matala status 67 .

(18)Täyttääkseen ammatillisen roolinsa lasten ja heidän perheidensä tukemisessa varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsee monipuolista tietotaitoa ja osaamista sekä syvällisen ymmärryksen lapsen kehityksestä. Henkilöstön ammattitaidon parantaminen on avainasemassa, koska korkeatasoinen valmistautuminen korreloi parempilaatuisen palvelun, lasten ja henkilöstön välisen laadukkaamman vuorovaikutuksen ja sitä kautta lasten kehitystä koskevien parempien tulosten kanssa 68 .

(19)Monilla palveluntarjoajilla työskentelee avustajia, joiden päätehtävänä on tukea lasten ja perheiden kanssa välittömästi työskenteleviä kasvattajia. Avustajilla on usein matalampi koulutustaso kuin kasvattajilla, ja monissa maissa avustajilla ei ole mitään pätevyysvaatimuksia. Tästä syystä henkilöstön, myös avustajien, ammattitaidon parantaminen on välttämätöntä 69 . Jatkuva ammatillinen kehittyminen on kiinteä osa avustajien pätevyyden parantamista.

(20)Laatupuitteet tai jokin muu vastaava asiakirja voi olla hyvän hallinnon tehokas osatekijä varhaiskasvatuksessa. Asiantuntijamielipiteiden ja äskettäisen poliittisen katsauksen 70 mukaan maissa, joissa kehitetään ja pannaan täytäntöön laatupuitteita, lähestymistapa uudistuksiin on kokonaisvaltaisempi ja johdonmukaisempi.

(21)Jäsenvaltiot ovat asettaneet vertailuarvoja ja tavoitteita lasten osallistumiselle varhaiskasvatukseen. Vuonna 2002 Barcelonassa Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteita 71 , joiden mukaan virallisesti järjestetyn varhaiskasvatuksen piirissä tulisi olla vuoteen 2010 mennessä vähintään 90 prosenttia kolme vuotta täyttäneistä mutta alle oppivelvollisuusikäisistä lapsista sekä vähintään 33 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista unionissa. Nämä tavoitteet vahvistettiin myös Euroopan tasa-arvosopimuksessa vuosille 2011–2020. Edistymistä näissä tavoitteissa on käsitelty Barcelonan tavoitteita koskevassa komission raportissa 72 . Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa 73 asetettiin tavoitteeksi, että 95 prosenttia neljä vuotta täyttäneistä lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen ennen perusasteen koulutuksen alkamista.

(22)Jäsenvaltiot ovat edistyneet kaiken kaikkiaan hyvin viime vuosina varhaiskasvatuspalveluiden saatavuuden parantamisessa. Koulutusalan ET 2020 -vertailuarvo ja Barcelonan tavoite alle kolmevuotiaiden lasten osalta on saavutettu. Kolmevuotiaiden ja sitä vanhempien alle oppivelvollisuusikäisten lasten osallistumista koskevaa Barcelonan tavoitetta ei ole vielä saavutettu vuoden 2011 jälkeen tapahtuneesta edistymisestä huolimatta. Vuonna 2016 tähän ikäryhmään kuuluvista lapsista 86,3 prosenttia osallistui varhaiskasvatukseen. Näiden keskiarvojen taakse piiloutuu kuitenkin merkittäviä eroja jäsenvaltioiden, alueiden ja sosiaalisten ryhmien välillä 74 . Tarvitaan lisätoimia, jotta kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen niin aikaisin kuin vanhemmat sitä pyytävät. Erityisesti tarvitaan toimenpiteitä, joilla parannetaan muita heikommassa asemassa olevien lasten mahdollisuutta varhaiskasvatukseen 75 .

(23)Tässä suosituksessa pyritään luomaan yhteinen käsitys siitä, mitä laadukas varhaiskasvatus tarkoittaa. Siinä esitetään mahdollisia toimia, joita hallitukset voivat harkita oman erityistilanteensa mukaisesti. Suositus on osoitettu myös vanhemmille, instituutioille ja järjestöille, mukaan luettuina työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt, jotka pyrkivät kehittämään toimialaa.

(24)Varhaiskasvatuksella viitataan tässä suosituksessa 76 mihin tahansa säädeltyyn järjestelyyn, jossa lapselle tarjotaan kasvatusta ja hoitoa syntymästä oppivelvollisuusiän alkamiseen riippumatta sen järjestämispaikasta, rahoitustavasta, aukioloajoista tai ohjelmallisesta sisällöstä, ja siihen sisältyvät päiväkoti- ja perhepäivähoito, yksityisesti tai julkisesti rahoitetut palvelut sekä esiopetus.

(25)Tässä suosituksessa otetaan täysimääräisesti huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet,

SUOSITTAA, ETTÄ JÄSENVALTIOT

kansallisen ja unionin lainsäädännön, käytettävissä olevien resurssien ja kansallisten olosuhteiden mukaisesti sekä tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa:

1.Parantavat laadukkaiden varhaiskasvatusjärjestelmien saatavuutta tämän suosituksen liitteessä esitettyjen varhaiskasvatuksen laatupuitteiden lausumien sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 11 mukaisesti.

2.Toimivat sen varmistamiseksi, että varhaiskasvatuspalvelut ovat saavutettavia, kohtuuhintaisia ja osallistavia. Huomioon tulisi ottaa

(a)tarve analysoida tarjonta ja perheissä oleva kysyntä, jotta varhaiskasvatuspalveluiden tarjoamista voidaan mitoittaa paremmin perheiden tarpeita vastaavaksi vanhempien toiveita kunnioittaen;

(b)tarve analysoida ja puuttua kaikkiin esteisiin, joita perheillä voi olla, kuten kustannukset, köyhyyteen liittyvät esteet, maantieteellinen sijainti, joustamattomat aukioloajat, kulttuuriset ja kielelliset esteet, syrjintä sekä tiedon puute;

(c)tarve luoda yhteyksiä perheisiin ja erityisesti heikommassa asemassa oleviin perheisiin, jotta heille voidaan kertoa varhaiskasvatukseen osallistumisen hyödyistä ja rakentaa luottamusta varhaiskasvatuspalveluita kohtaan;

(d)tarve varmistaa, että kaikilla lapsilla on pääsy kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, parhaimmassa tapauksessa työskentelemällä asianmukaisella hallintotasolla, jotta oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatuspaikkaan toteutuu käytännössä;

(e)tarve tarjota osallistavaa varhaiskasvatusta kaikille lapsille, mukaan lukien erilaisista taustoista tuleville lapsille sekä lapsille, joilla on erityistarpeita tai vammoja, välttäen erottelua ja kannustaen heidän osallistumistaan riippumatta heidän vanhempiensa tai huoltajiensa työmarkkinatilanteesta;

(f)tarve tukea kaikkia lapsia koulunkäyntikielen oppimisessa sekä suhtautua myönteisesti lasten äidinkieleen ja hyödyntää sitä.

3.Tukevat varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaidon parantamista. Riippuen olemassa olevasta pätevöitymisen tasosta ja työoloista tehokkaisiin toimiin voi kuulua seuraavaa:

(a)varhaiskasvatuksen ammattilaisten statuksen kohottaminen luomalla ammatillisia standardeja, yhdenmukaistamalla varhaiskasvattajien pätevyysvaatimuksia, ammatillista statusta ja uranäkymiä alemman perusasteen opettajia vastaaviksi ja luomalla polkuja pätevöitymiseen henkilöstölle, jolla on alhaisen tason ammattipätevyys tai ei ammattipätevyyttä, sekä erityisiä pätevöitymispolkuja avustajia varten;

(b)ammatillisen peruskoulutuksen ja jatkuvan ammatillisen kehittymisen parantaminen, jotta voidaan ottaa täysimääräisesti huomioon lasten hyvinvointiin, oppimiseen ja kehittymiseen liittyvät tarpeet, olennaiset yhteiskunnalliset kehityssuunnat sekä lasten oikeuksien täydellinen ymmärtäminen;

(c)ajan antaminen henkilöstölle ammatillisiin toimiin, kuten harkintaan, suunnitteluun, vuorovaikutukseen vanhempien kanssa ja yhteistyöhön muiden ammattilaisten ja kollegoiden kanssa;

(d)tähtääminen siihen, että henkilöstön osaaminen riittää vastaamaan erilaisista taustoista tulevien, oppimistarpeiltaan erilaisten tai vammaisten lasten yksilöllisiin tarpeisiin, ja henkilöstön valmentaminen monimuotoisten ryhmien ohjaamiseen.

4.Parantavat varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmien kehittämistä, jotta ne tukisivat lasten hyvinvointiin ja oppimiseen liittyviä tarpeita. Opetussuunnitelman kehittämistä sekä lasten sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen sekä oppimis- ja kielitaidon parantamista tukevaan lähestymistapaan voi sisältyä

(a)tasapainon varmistaminen sosioemotionaalisten taitojen, hyvinvoinnin ja oppimisen välillä tunnustamalla leikin, luontoyhteyden, musiikin, taiteiden ja fyysisen aktiivisuuden roolin merkitys;

(b)myötätunnon ja tietoisuuden vaaliminen tasa-arvo- ja monimuotoisuusasioissa;

(c)mahdollisuuksien tarjoaminen varhaiseen kielialtistukseen ja oppimiseen leikin kautta ja kaksikielisten varhaiskasvatusohjelmien tarjoamisen harkinta;

(d)ohjeiden antaminen ammattilaisille iänmukaisesta digitaalisten laitteiden ja uusien teknologioiden käytöstä;

(e)varhaiskasvatuksen koulutusjatkumoon integroimisen edistäminen sekä varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen henkilöstön yhteistyön ja lasten sujuvan perusopetukseen siirtymisen tukeminen.

5.Edistävät avointa ja yhdenmukaista politiikan kehittämiseen tähtäävää varhaiskasvatuspalveluiden seurantaa ja arviointia kaikilla tasoilla. Tehokkaita lähestymistapoja voivat olla

(a)itsearviointivälineiden, kyselyiden ja tarkkailuohjeiden käyttö osana laadunhallintaa järjestelmän ja palveluiden tasolla;

(b)asianmukaisten ja iänmukaisten menetelmien käyttö, joilla edistetään lasten osallistumista, sekä lasten näkemysten, huolten ja ideoiden kuunteleminen ja niiden huomioiminen arviointiprosessissa;

(c)olemassa olevien välineiden käyttö varhaiskasvatuspalveluiden osallistavuuden parantamiseen. Näihin kuuluu esimerkiksi Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskuksen kehittämä osallistavan varhaiskasvatuksen oppimisympäristön itsearviointiväline.

6.Pyrkivät varmistamaan varhaiskasvatuspalveluiden riittävän rahoituksen ja lainsäädäntökehyksen. Huomioon tulisi ottaa

(a)varhaiskasvatukseen tehtävien investointien kasvattaminen keskittymällä saatavuuteen, laatuun ja kohtuuhintaisuuteen sekä hyödyntämällä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia;

(b)räätälöityjen kansallisten tai alueellisten laatupuitteiden luominen ja ylläpito;

(c)perheiden ja lasten palveluiden yhdistämisen edistäminen erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa;

(d)vankkojen lastensuojelukäytäntöjen sisällyttäminen varhaiskasvatusjärjestelmään, jotta lapsia voidaan suojella kaikenlaiselta väkivallalta.

7.Raportoivat olemassa olevien kehysten ja välineiden avulla varhaiskasvatusjärjestelmien saatavuuteen ja laatuun liittyvistä kokemuksista ja edistymisestä.

KANNATTAA KOMISSION AIKOMUSTA

8.Helpottaa jäsenvaltioiden välistä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamista eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden ja sitä seuraavien ohjelmien yhteydessä sekä sosiaalisen suojelun komiteassa.

9.Tukea jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä niiden tarpeen mukaan järjestämällä tilaisuuksia vertaisoppimiseen ja vertaisneuvontaan.

10.Tukea laadukkaan osallistavan varhaiskasvatuksen kehittämistä asettamalla saataville EU-rahoitusta erityisesti Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan investointi- ja rakennerahastojen, kuten Interregin, kautta, sanotun vaikuttamatta neuvotteluihin seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä.

11.Ehdottaa varhaiskasvatuspalveluiden tarjoamista koskevia päivitettyjä eurooppalaisia vertailuarvoja tai tavoitteita, jotka ovat yhdenmukaisia mahdollisesti muutetun ET 2020 -vertailuarvon ja Barcelonan tavoitteiden kanssa, sen jälkeen, kun jäsenvaltioita on kuultu.

12.Raportoida neuvostolle suosituksen seurannasta olemassa olevien viitekehysten ja välineiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Tehty Brysselissä

(1)    Tässä ehdotuksessa ensimmäisillä vuosilla viitataan ensimmäisiin kuuteen ikävuoteen.

(2)    Euroopan unionin neuvosto (2017), Ehdotus toimielinten väliseksi julistukseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-13129-2017-INIT/fi/pdf

(3)    Komission tiedonanto (2017), Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla – Euroopan komission panos EU-johtajien kokouksessa Göteborgissa 17. marraskuuta 2017, COM(2017) 673 final .

(4)    Varhaiskasvatuksella viitataan mihin tahansa säädeltyyn järjestelyyn, jossa lapselle tarjotaan kasvatusta ja hoitoa syntymästä oppivelvollisuusiän alkamiseen riippumatta sen järjestämispaikasta, rahoitustavasta, aukioloajoista tai ohjelmallisesta sisällöstä, ja siihen sisältyvät päiväkoti- ja perhepäivähoito, yksityisesti ja julkisesti rahoitetut palvelut sekä esiopetus.

(5)    Stringher, C. (2016), Assessment of learning to learn in early childhood: an Italian framework. Italian Journal of Sociology of Education, 1/2016.

(6)    Euroopan komissio (2014), Study on the effective use of early childhood education and care in preventing early school leaving, https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/7548dd37-c626-4e2d-bd70-625edf707adc/language-en

(7)    OECD (2016), Low-performing students: why they fall behind and how to help them succeed, https://www.mecd.gob.es/dctm/inee/internacional/low-performers-ebook-final.pdf?documentId=0901e72b82011e68  

(8)    Viimeisin tutkimus osoittaa tämän jopa 12 kuukauden ikäisten lasten kohdalla: Hurt H. and Betancourt M. (2017), Turning 1 Year of Age in a Low Socioeconomic Environment: A Portrait of Disadvantage, Journal of Developmental & Behavioral Pediatrics: Volume 38 - Issue 7 - s. 493–500.

(9)

   OECD ja Euroopan unioni (2015), Indicators of Immigration Integration 2015 – Settling In, http://www.oecd.org/els/mig/Indicators-of-Immigrant-Integration-2015.pdf

(10)    Lazzari A. et al. (2017), The current state of national ECEC quality frameworks, or equivalent strategic policy documents, governing ECEC quality in EU Member States, NESET II -raportti, http://nesetweb.eu/en/library/the-current-state-of-national-ecec-quality-frameworks-or-equivalent-strategic-policy-documents-governing-ecec-quality-in-eu-member-states/

(11)    EU:n poliittisen strategian keskus (2017), 10 Trends Transforming the Education as We Know It, https://ec.europa.eu/epsc/publications/other-publications/10-trends-transforming-education-we-know-it_en

(12)    Euroopan komissio / EUROSTAT, Your key data to European Statistics - European Benchmarks, http://ec.europa.eu/eurostat/web/education-and-training/eu-benchmarks

(13)    Viimeisimmän, vuotta 2017 koskevan koulutuksen seurantakatsauksen mukaan 94,8 prosenttia neljä vuotta täyttäneistä ja alle kouluikäisistä lapsista (ISCED 1 -tason aloitusikää nuoremmista) osallistuu varhaiskasvatukseen, http://ec.europa.eu/education/sites/education/files/monitor2017_en.pdf

(14)    Komission kertomus pienten lasten hoitopalvelujen kehittämisestä naisten työmarkkinoille osallistumisen, työssäkäyvien vanhempien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen sekä kestävän ja osallistavan kasvun tehostamiseksi Euroopassa (”Barcelonan tavoitteet”), COM(2018) 273 final, http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2018/EN/COM-2018-273-F1-EN-MAIN-PART-1.PDF

(15)    Lazzari, A.; Vandenbroeck, M. (2013), Accessibility of ECEC for children from ethnic minority and low-income families, https://www.researchgate.net/publication/236347188_Accessibility_of_Early_Childhood_Education_and_Care_ECEC_for_children_from_ethnic_minority_and_low--income_families ; komission yksiköiden valmisteluasiakirja (2017) – Tilannekatsaus vuonna 2013 annettuun suositukseen ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”, SWD(2017) 258.

(16)    Vandenbroeck M. et al. (2018), Benefits of early childhood education and care and the conditions for obtaining them, EENNEE Report, https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/14194adc-fc04-11e7-b8f5-01aa75ed71a1/language-en ; ks. myös Euroopan komissio (2016), Employment and Social Developments in Europe 2015.

(17)    Komission suositus (2013), ”Investoidaan lapsiin – Murretaan huono-osaisuuden kierre” (2013/112/EU), EUVL L 59, 2.3.2013.

(18)    Komission tiedonanto (2017), Koulujen kehittämisellä ja huipputason opetuksella hyvät lähtökohdat elämälle, COM(2017) 248 .

(19)    Neuvoston päätelmät koulujen kehittämisestä ja huipputason opetuksesta, 2017/C 421/03 .

(20)    Komission suositus 20.2.2013, ”Investoidaan lapsiin – Murretaan huono-osaisuuden kierre” (2013/112/EU), EUVL L 59, 2.3.2013

(21)    Euroopan komissio (2018), Ehdotus neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista, COM(2018) 24 .

(22)    Euroopan komissio (2018), Ehdotus neuvoston suositukseksi yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä. COM(2018) 23 final .

(23)    Euroopan unionin neuvosto (2017), Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-13129-2017-INIT/fi/pdf

(24)    Komission kertomus pienten lasten hoitopalvelujen kehittämisestä naisten työmarkkinoille osallistumisen, työssäkäyvien vanhempien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen sekä kestävän ja osallistavan kasvun tehostamiseksi Euroopassa (”Barcelonan tavoitteet”), COM(2018) 273 final, http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2018/EN/COM-2018-273-F1-EN-MAIN-PART-1.PDF

(25)    Komission tiedonanto (2017), Työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskeva aloite, COM(2017) 252 final .

(26)    Euroopan komissio (2015), Strateginen sitoutuminen sukupuolten tasa-arvon edistämiseen vuosina 2016–2019, https://publications.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/24968221-eb81-11e5-8a81-01aa75ed71a1

(27)    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 153 artikla.

(28)    Komission tiedonanto (2011), EU:n puitekehys romanien kansallisille integrointistrategioille , COM(2011) 173 .

(29)     Neuvoston suositus (EPSCO), annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä , http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013H1224(01)&from=en  

(30)    Komission tiedonanto (2016), Kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma, COM(2016) 377 final .

(31)    Komission tiedonanto (2017), Lasten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä, COM(2017) 211 final .

(32)    Social Scoreboard. Monitoring EU Member States Performance under the European Pillar of Social Rights, https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/social-scoreboard-2018-country-reports_en.pdf

(33)    Neuvoston ja komission yhteinen vuoden 2015 raportti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet, 2015/C 417/04 .

(34)    Thematic Working group on Early Childhood Education and Care (2014), Proposal for key principles of a Quality Framework for Early Childhood Education and Care, http://ec.europa.eu/assets/eac/education/policy/strategic-framework/archive/documents/ecec-quality-framework_en.pdf

(35)    Euroopan komissio (2016), Great Start in Life. Konferenssiraportti, https://ec.europa.eu/education/sites/education/files/great-start-life-report_en.pdf .

(36)    Euroopan komissio (2017), Report on the public consultation on possible action addressing the challenges of work-life balance faced by working parents and caregivers, http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1311&langId=en&moreDocuments=yes

(37)    Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva julkinen kuuleminen http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=699&consultId=22&visib=0&furtherConsult=yes

(38)    Esimerkiksi: European Association of Service providers for Persons with Disabilities (2016), Statement on Early Childhood Intervention, http://www.easpd.eu/sites/default/files/sites/default/files/Policy/Education/easpd_statement_on_early_childhood_intervention.pdf , European Parent Association (2015) The Best Interest of the Young Child: Position Paper on Early Childhood Education and Care Needs and Provisions from the Parents’ Perspective.

(39)    Euroopan komissio (2018), Monitoring the Quality of Early Childhood Education and Care – Complementing the 2014 ECEC Quality Framework proposal with indicators, https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/825252b4-3ec6-11e8-b5fe-01aa75ed71a1/language-en/format-PDF/source-69837044  

(40)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja (2017) – Tilannekatsaus vuonna 2013 annettuun suositukseen ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”, COM(2017) 258, ks. myös komission suositus 20.2.2013, ”Investoidaan lapsiin – Murretaan huono-osaisuuden kierre” (2013/112/EU), EUVL L 59, 2.3.2013.

(41)    YK (1989), Yleissopimus lasten oikeuksista, hyväksytty 20.11.1989.

(42)    Puheenjohtajan päätelmät, Barcelonan Eurooppa-neuvosto, 15.–16. maaliskuuta 2002, asiakirja SN 100/1/02 REV 1, http://www.consilium.europa.eu/media/20934/71068.pdf

(43)    Neuvoston ja komission yhteinen vuoden 2015 raportti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet, 2015/C 417/04 .

(44)    Neuvosto (2017), Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-13129-2017-INIT/fi/pdf

(45)    Euroopan unionin perusoikeuskirja, 2012/C 326/02 .

(46)    YK:n kestävän kehityksen tavoite 4, UN SDG 4.2 .

(47)    Komission tiedonanto (2017), Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla – Euroopan komission panos EU-johtajien kokouksessa Göteborgissa 17. marraskuuta 2017, COM(2017) 673 final .

(48)    Neuvoston päätelmät koulujen kehittämisestä ja huipputason opetuksesta, 2017/C 421/03 .

(49)    Euroopan komissio (2018), Ehdotus neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista, COM(2018) 24 .

(50)    Varhaisten elinvuosien määritelmä on syntymästä tavallisesti 6 ikävuoteen, joka vastaa ISCED-koulutustasoa 0.

(51)    Komission suositus, 20.2.2013, ”Investoidaan lapsiin – Murretaan huono-osaisuuden kierre” (2013/112/EU), EUVL L 59, 2.3.2013.

(52)     Neuvoston suositus (EPSCO), annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä.

(53)    Vandenbroeck M. et al (2017), Benefits of early childhood education and care and the conditions for obtaining them, Report of the European Expert Network on Economics of Education, http://www.eenee.de/eeneeHome/EENEE/Analytical-Reports.html  

(54)    OECD (2016), Education at a Glance, http://www.oecd.org/education/education-at-a-glance-19991487.htm  

(55)    Euroopan komissio (2014), Study on the effective use of early childhood education and care in preventing early school leaving, https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/7548dd37-c626-4e2d-bd70-625edf707adc/language-en  

(56)

   Heckman, J. J. and Mosso, S. (2014), The Economics of Human Development and Social Mobility. Annual Reviews of Economics, 6, 689–733.

(57)    Neuvoston päätelmät, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Euroopan tasa-arvosopimus (2011–2020), https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52011XG0525(01)&from=FI

(58)    Komission tiedonanto (2017), Työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskeva aloite, COM(2017) 252 final .

(59)    Melhuish, E. et al. (2015). A Review of Research on the Effects of Early Childhood Education and Care on Child Development. CARE Project Report, http://ecec-care.org/

(60)    Komission kertomus pienten lasten hoitopalvelujen kehittämisestä naisten työmarkkinoille osallistumisen, työssäkäyvien vanhempien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen sekä kestävän ja osallistavan kasvun tehostamiseksi Euroopassa (”Barcelonan tavoitteet”), COM(2018) 273 final, http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2018/EN/COM-2018-273-F1-EN-MAIN-PART-1.PDF

(61)

   OECD (2017), Starting Strong 2017: Key OECD Indicators on Early Childhood Education and Care, http://dx.doi.org/10.1787/9789264276116-en , ja neuvoston suositus (2013) jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä, http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013H1224(01)&from=en , sekä Eurofund (2015), Early childhood care: Accessibility and quality of services, https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef1512en.pdf

(62)    Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2017 uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle (2017/2002(INI)) P8_TA-PROV(2017)0360

(63)    Children in Europe -asiakirja (2008), Young children and their services: developing a European approach, http://www.edizionijunior.com/public/INSERTI/CiE%20Policy%20Paper_april%202008_INGLESE.pdf .

(64)    Yleissopimus lasten oikeuksista (1989), https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/

(65)    YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (2006), United Nations Convention on the Rights of Persons with Disabilities

(66)

   Thematic Working group on early childhood education and care ECEC (2014), Proposal for key principles of a Quality Framework for Early Childhood Education and Care, Euroopan komission johdolla varhaiskasvatusta pohtineen työryhmän raportti, http://ec.europa.eu/assets/eac/education/policy/strategic-framework/archive/documents/ecec-quality-framework_en.pdf

(67)    Eurofund (2015), Early childhood care: working conditions, training and quality – A systematic review, https://www.eurofound.europa.eu/de/publications/report/2015/working-conditions-social-policies/early-childhood-care-working-conditions-training-and-quality-of-services-a-systematic-review  

(68)    Euroopan komissio (2011), CoRe: Competence Requirements in Early Childhood Education and Care, https://download.ei-ie.org/Docs/WebDepot/CoReResearchDocuments2011.pdf

(69)    Peeters, J.; Sharmahd, J.; Budginaitė I. (2016), Professionalisation of Childcare Assistants in Early Childhood Education and Care (ECEC): Pathways towards Qualification’, NESET II -raportti, http://www.earlychildhoodworkforce.org/node/228  

(70)    Lazzari A. (2017), The current state of national ECEC quality frameworks, or equivalent strategic policy documents, governing ECEC quality in EU Member States , NESET II -raportti.

(71)    Puheenjohtajan päätelmät, Barcelonan Eurooppa-neuvosto, 15.–16. maaliskuuta 2002, asiakirja SN 100/1/02 REV 1, http://www.consilium.europa.eu/media/20934/71068.pdf

(72)    Komission kertomus pienten lasten hoitopalvelujen kehittämisestä naisten työmarkkinoille osallistumisen, työssäkäyvien vanhempien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen sekä kestävän ja osallistavan kasvun tehostamiseksi Euroopassa (”Barcelonan tavoitteet”), COM(2018) 273 final, http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2018/EN/COM-2018-273-F1-EN-MAIN-PART-1.PDF

(73)    Neuvoston ja komission yhteinen vuoden 2015 raportti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet, 2015/C 417/04 .

(74)    Komission kertomus pienten lasten hoitopalvelujen kehittämisestä naisten työmarkkinoille osallistumisen, työssäkäyvien vanhempien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen sekä kestävän ja osallistavan kasvun tehostamiseksi Euroopassa (”Barcelonan tavoitteet”), COM(2018) 273 final, http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2018/EN/COM-2018-273-F1-EN-MAIN-PART-1.PDF

(75)    Euroopan komissio (2017), Koulutuksen seurantakatsaus

(76)    ISCED 0.1 ja ISCED 0.2.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.5.2018

COM(2018) 271 final

LIITE

asiakirjaan

Neuvoston suositus

laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä

{SWD(2018) 173 final}

LIITE
VARHAISKASVATUKSEN
LAATUPUITTEET

Lapsilla on oikeus kohtuuhintaiseen varhaiskasvatukseen ja laadukkaaseen hoitoon 1 .

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

Syntymästä ja elämän ensimmäisistä vuosista alkava oppiminen ja kasvatus vaikuttavat voimakkaimmin lasten elämään, sillä ne muodostavat perustukset elinikäiselle oppimiselle. Nämä laatupuitteet tarjoavat tärkeimmät periaatteet ja eurooppalaisen lähestymistavan laadukkaisiin varhaiskasvatusjärjestelmiin, jotka perustuvat EU-jäsenvaltioiden hyviin käytäntöihin ja huippututkimukseen. Ne muodostuvat kymmenestä laatulausumasta, jotka liittyvät viiteen laajempaan laatualueeseen: saatavuuteen, työvoimaan, opetussuunnitelmaan, arviointiin ja seurantaan sekä hallintoon ja rahoitukseen. Kymmenessä laatulausumassa kuvataan laadukkaiden palveluiden käytännössä todetut pääasialliset piirteet. Laatupuitteet ovat hallinnollinen väline, jonka tavoitteena on ohjata varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmien kehitystä ja ylläpitoa. Niitä tukee indikaattoriluettelo, jota voidaan käyttää itsearviointiin ja lisäpohdintaan kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.

Näiden puitteiden tärkeimpänä tavoitteena on tarjota laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut kaikille lapsille. Niiden kehittämisessä on noudatettu seuraavia periaatteita:

·laadukkaat palvelut ovat ratkaisevan tärkeitä lasten kehityksen ja oppimisen edistämisessä ja pitkällä aikavälillä heidän koulutusmahdollisuuksiensa parantamisessa

·vanhempien osallistuminen näihin palveluihin on olennaista – perhe on kaikkein tärkein lapsen kasvun ja kehittymisen paikka; vanhemmat ja huoltajat ovat vastuussa kunkin lapsen hyvinvoinnista, terveydestä ja kehityksestä

·varhaiskasvatuspalveluiden tulee olla lapsikeskeisiä, niiden täytyy huomioida lapset aktiivisesti ja tunnustaa lasten näkemykset.

EU:n varhaiskasvatuksen laatupuitteet

Kaikkien lasten SAATAVILLA olevat laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut tukevat heidän tervettä kehitystään ja koulumenestystään, auttavat vähentämään sosiaalista epätasa-arvoa sekä kaventavat eri sosioekonomisista taustoista tulevien lasten välisiä eroja osaamisessa. Yhtäläinen saatavuus on olennaista myös vanhempien, erityisesti naisten, mahdollisuuden varmistamisesta integroitua (uudelleen) joustavasti työmarkkinoille.

Laatulausumat:

1.Palvelut ovat kaikkien perheiden ja heidän lastensa saatavilla ja kohtuuhintaisia.

Yleinen laillinen oikeus varhaiskasvatuspalveluihin tarjoaa vakaan perustan kaikkien lasten saavuttamiseen. Väestötiedot ja vanhemmille osoitetut kyselytutkimukset varhaiskasvatuspaikkojen kysynnästä voivat toimia lisätarpeen ja kapasiteetin mukauttamisen arvioinnin perustana.

Palveluissa voidaan huomioida perheiden ja lasten osallistumista ehkäisevät esteet. Näihin voi sisältyä vaadittujen varhaiskasvatusmaksujen mukauttaminen, jotta palvelut ovat myös alemman tulotason kotitalouksien saatavilla. Näyttöä on myös siitä, että joustavat aukioloajat ja muut järjestelyt voivat mahdollistaa osallistumisen erityisesti niille lapsille, joiden äidit käyvät työssä tai jotka kuuluvat vähemmistöryhmiin tai jotka tulevat heikoista lähtökohdista.

Palveluiden järjestäminen tasaisesti kaupungeissa ja maaseutualueilla sekä vaurailla ja köyhillä alueilla voi laajentaa saatavuutta yhteiskunnassa heikossa asemassa oleville. Laadukkaiden palveluiden saatavuuden asuinalueilla, joilla köyhät perheet, etniset vähemmistöt tai maahanmuuttajaperheet asuvat, on osoitettu vaikuttavan tehokkaimmin tasapuolisuuden ja sosiaalisen osallisuuden tukemiseen.

2.Palvelut kannustavat osallistumiseen, vahvistavat sosiaalista osallisuutta ja tukevat monimuotoisuutta.

Varhaiskasvatusjärjestelyt voivat kannustaa aktiiviseen osallistumiseen osallistamalla vanhempia, perheitä ja hoitajia päätöksentekoprosesseihin (esimerkiksi vanhempaintoimikuntien kautta). Perheiden, erityisesti naisten ja heikossa asemassa olevien tai vähemmistöön kuuluvien tai maahanmuuttajaperheiden tavoittaminen kohdennettujen aloitteiden kautta antaa heille mahdollisuuden ilmaista tarpeitaan, jotka voidaan huomioida suunniteltaessa paikallisyhteisön tarpeisiin sopivia palveluita.

Henkilöstön rekrytointia marginaali-, maahanmuuttaja- tai vähemmistöryhmistä voidaan edistää, sillä on osoitettu olevan eduksi, jos varhaiskasvatushenkilöstön koostumus vastaa yhteisön monimuotoisuutta.

Lasten kieliä ja kotitaustoja arvostavan myönteisen ilmapiirin luominen vaikuttaa yhteenkuuluvuuden tunteen kehittymiseen lapsilla. Asianmukainen jatkuva ammatillinen kehittyminen valmistaa henkilöstöä ottamaan vastaan ja tukemaan kaksikielisiä lapsia.

Varhaiskasvatusjärjestelyjen puitteissa perheille voidaan kehittää hyviä käytäntöjä, joiden avulla siirtyminen kotoa varhaiskasvatuksen piiriin on sujuvaa, ja niissä voidaan tukea vanhempien osallistumista järjestämällä erityisaloitteita.

HENKILÖSTÖ on kaikkein tärkein tekijä lasten hyvinvoinnin, oppimisen ja kehityksen kannalta. Tästä syystä henkilöstön työolot ja ammatillinen kehittyminen katsotaan olennaisiksi laadun osatekijöiksi.

Laatulausumat:

3.Pätevä henkilökunta, jonka perus- ja jatkokoulutus antaa heille mahdollisuuden toimia omassa ammattiroolissaan.

Tehokkaissa varhaiskasvatusjärjestelmissä tarkastellaan mahdollisuutta parantaa henkilöstön ammattitaitoa, mikä on yleisesti tunnustettu laadun avaintekijäksi, nostamalla pätevyystasoja, tarjoamalla joustavia uranäkymiä ja vaihtoehtoisia polkuja avustajille. Tätä voidaan tukea pyrkimällä pedagogiseen työvoimaan, joka muodostuu avustavan henkilöstön lisäksi täysin ammatillisesti pätevistä ammattilaisista, jotka ovat erikoistuneet varhaiskasvatukseen ISCED-koulutustasolla 6.

Ammatillisia huippukoulutusohjelmia suunnitellaan yhdessä alan toimijoiden kanssa, ja niissä tarjotaan opetusta tasapainoisesti teoriassa ja käytännössä. Hyödyllistä on myös, mikäli koulutusohjelmissa valmistellaan paremmin henkilöstöä työskentelemään yhteistyössä ja parantamaan ammattitaitoaan. Nämä ohjelmat voivat hyötyä siitä, että henkilöstöä koulutetaan työskentelemään kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisissa ryhmissä, joiden lapset tulevat maahanmuuttajaperheistä ja matalan tulotason perheistä.

Henkilöstö, jolla on kyky seurata pienten lasten kehitystarpeita ja joka kykenee myös havaitsemaan mahdollisia kehityksen ongelmia, voi tukea lasten kehitystä aktiivisemmin. Säännölliset ja yksilölliset mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen hyödyttävät kaikkia henkilöstön jäseniä, mukaan luettuina avustajia ja lisähenkilöstöä.

Henkilöstön koulutuksessa lapsen kehitykseen ja psykologiaan liittyviin välttämättömiin osiin tulisi sisältyä lastensuojelumoduuli sekä yleisemmin lapsen oikeudet.

4.Tukea antavat työolot ja ammattimainen johtaminen mahdollistavat havainnoinnin, pohdinnan, suunnittelun, tiimityöskentelyn ja yhteistyön vanhempien kanssa.

Varhaiskasvatusjärjestelmät, joissa pyritään parempiin työoloihin, esimerkiksi asianmukaisempien palkkatasojen avulla, voivat tehdä varhaiskasvatusalasta houkuttelevamman vaihtoehdon pätevälle työvoimalle, jonka tavoitteena on oikea työura.

Aikuisten ja lasten välinen suhdeluku on sopivin, kun se suunniteltu asianmukaisesti huomioiden lapsiryhmän ikärakenteen ja kokoonpanon, sillä pienemmät lapset tarvitsevat enemmän huomiota.

Ammatilliset oppimisyhteisöt järjestelmissä ja järjestelmien välillä vaikuttavat positiivisesti antamalla henkilöstölle tilaa ja aikaa yhteisten käytäntöjen ja yhteistyön kehittämiseen.

Äskettäin palkatun henkilöstön neuvonta ja valvonta perehtymisvaiheen aikana voi auttaa heitä omaksumaan ammatillisen roolinsa nopeasti.

OPETUSSUUNNITELMA on tehokas työväline lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja kasvatuskokemuksen parantamiseen. Laajoissa pedagogisissa puitteissa periaatteet lasten kehityksen ylläpitämiseksi varmistetaan varhaiskasvatuksen käytännöillä, jotka vastaavat lasten etuja, tarpeita ja mahdollisuuksia.

Laatulausumat:

5.Opetussuunnitelma perustuu pedagogisiin tavoitteisiin, arvoihin ja lähestymistapoihin, joiden avulla lapset voivat saavuttaa täyden potentiaalinsa, ja siinä huomioidaan lasten sosiaalinen, emotionaalinen ja fyysinen kehitys sekä heidän hyvinvointinsa.

Lapsikeskeiset pedagogiset lähestymistavat voivat ylläpitää lasten kokonaiskehitystä paremmin, tarjota tukea heidän oppimisstrategioilleen ja edistää heidän kognitiivista ja ei-kognitiivista kehitystään rakentumalla järjestelmällisemmin kokeelliselle oppimiselle, leikille ja sosiaaliselle vuorovaikutukselle.

Määritelty opetussuunnitelma on osoittautunut eduksi, sillä se voi tarjota yhdenmukaisen kehyksen hoidolle, koulutukselle ja sosialisaatiolle kiinteänä osana varhaiskasvatuspalveluita. Ihannetapauksessa tällaisissa puitteissa määritellään ikäkohtaiset oppimistavoitteet, annetaan kasvattajille mahdollisuus mukauttaa lähestymistapaa lasten yksilöllisten tarpeiden mukaan ja antaa ohjeita laadukkaan oppimisympäristön rakentamiseen. Siinä otetaan asianmukaisesti huomioon lasten lukutaidon kehittymistä edistävien kirjojen ja muiden painettujen materiaalien saatavuus.

Edistämällä monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja kielitietoisuutta tehokas opetussuunnitelmakehys tukee maahanmuuttajien integroitumista. Siinä voidaan huomioida sekä äidinkielen että koulunkäyntikielen kehittyminen.

6.Opetussuunnitelmassa edellytetään, että henkilöstö tekee yhteistyötä lasten, kollegoiden ja vanhempien kanssa omien käytäntöjensä arvioimisessa.

Opetussuunnitelman avulla vanhemmat, sidosryhmät ja henkilöstö voidaan osallistaa paremmin ja varmistaa, että se vastaa asianmukaisesti lasten tarpeita, etuja ja potentiaalia.

Opetussuunnitelmassa voidaan määritellä roolit ja prosessit, joilla henkilöstö tekee säännöllistä yhteistyötä vanhempien sekä muissa lasten palveluissa (kuten terveys-, sosiaalihuolto- ja koulutussektoreilla) toimivien kollegoiden kanssa.

Mahdollisuuksien mukaan opetussuunnitelmassa voidaan antaa varhaiskasvatushenkilöstölle ohjeet yhteydenpidosta kouluhenkilökunnan kanssa lasten siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen tai alemman perusasteen opetukseen.

SEURANTA JA ARVIOINTI takaavat kestävän laadun. Vahvuuksia ja heikkouksia osoittamalla sen prosessit voivat olla tärkeitä osatekijöitä varhaiskasvatusjärjestelmien laadun parantamisessa. Ne voivat tarjota sidosryhmille ja päätöksentekijöille tukea aloitteissa, joilla vastataan lasten, vanhempien ja yhteisöjen tarpeisiin.

Laatulausumat:

7.Seuranta ja arviointi tuottaa tietoa olennaisella paikallisella, alueellisella ja/tai kansallisella tasolla politiikan ja käytännön jatkuvien parannusten tueksi.

Avoimet tiedot palveluista ja henkilöstöstä tai opetussuunnitelman täytäntöönpanosta asianmukaisella kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla voivat auttaa parantamaan palveluiden laatua.

Säännöllinen palaute voi helpottaa käytäntöjen arviointia, kun annetaan myös mahdollisuus analysoida julkisten varojen käyttöä ja sitä, mikä kussakin kontekstissa on tehokasta.

Henkilöstön koulutustarpeiden tunnistamisessa ja oikeiden päätösten tekemisessä palveluiden laatua parannettaessa on hyödyllistä, että varhaiskasvatusjohtajat keräävät olennaista tietoa sovittujen määräaikojen puitteissa.

8.Lapsen edun mukainen seuranta ja arviointi.

Voidakseen suojella lasten oikeuksia varhaiskasvatusjärjestelmän tulisi sisältää vahvat lastensuojelukäytännöt, joilla autetaan suojaamaan lasta kaikenlaiselta väkivallalta. Lastensuojelukäytäntöjen tulisi kattaa neljä aihealuetta: 1) politiikka, 2) ihmiset, 3) menettelyt ja 4) vastuu. Lisätietoa näistä alueista on saatavilla Keeping children safe -järjestön julkaisemassa asiakirjassa ”Child safeguarding standards and how to implement them” 2 .

Seuranta- ja arviointiprosessit voivat edistää kaikkien sidosryhmien aktiivista osallistumista ja yhteistyötä. Kaikki laadun parantamiseen osallistuvat voivat vaikuttaa seuranta- ja arviointikäytäntöihin ja hyötyä niistä.

Saatavilla oleva näyttö osoittaa, että useat erilaiset seurantamenetelmät (esim. havainnointi, dokumentointi ja lasten osaamisen narratiivinen arviointi) voivat tarjota hyödyllistä tietoa sekä kertoa lasten kokemuksista ja kehityksestä esimerkiksi sujuvaa kouluun siirtymistä ajatellen.

Seurantavälineitä ja osallistavia arviointimenettelyjä voidaan kehittää siten, että lapsille annetaan mahdollisuus kertoa oppimiskokemuksistaan ja sosiaalisista kokemuksistaan varhaiskasvatusympäristössä.

HALLINTO JA RAHOITUS ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta varhaiskasvatuksella voi olla sen edellyttämä rooli lasten henkilökohtaisessa kehityksessä, suoritustasoerojen pienentämisessä ja sosiaalisen yhtenäisyyden tukemisessa. Hallinnon tulee olla osa yhtenäisen julkisen politiikan kokonaisvaltaista järjestelmää, joka liittää varhaiskasvatuksen muihin pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointiin liittyviin palveluihin.

Laatulausumat:

9.Sidosryhmillä on selkeät ja kaikkien tiedostamat roolit ja velvollisuudet sekä tietoisuus siitä, että niiden odotetaan toimivan yhteistyössä kumppaniorganisaatioiden kanssa.

Varhaiskasvatuspalveluiden tulisi parhaassa tapauksessa tehdä läheistä yhteistyötä kaikkien lapsiin liittyvien palveluiden kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulujen ja paikallisten sidosryhmien kanssa. Tällaisten viranomaisten välisten yhteyksien on todettu olevan kaikkein tehokkaimpia, mikäli niitä hallinnoi yhtenäinen poliittinen kehys, joka voi ennakoivasti tukea yhteistyötä ja pitkäaikaisia investointeja paikallisyhteisöihin.

Sidosryhmien osallistumisen on osoitettu olevan ratkaisevan tärkeää varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

Vastuu kaikesta varhaiskasvatukseen liittyvästä sääntelystä sekä rahoituksesta voi parhaassa tapauksessa olla samalla osastolla.

10.Lainsäädäntö, sääntely ja/tai rahoitus tukevat edistymistä kohti yleistä oikeutta julkisesti tuettuun tai rahoitettuun varhaiskasvatukseen ja edistymisestä raportoidaan säännöllisesti sidosryhmille.

Kaikille lapsille tarjottavien laadukkaiden palveluiden parantaminen voidaan saavuttaa paremmin rakentamalla asteittain yleistä lainsäädäntöön perustuvaa oikeutta. Hyödyllistä on vertailla, luovatko markkinoihin perustuvat varhaiskasvatuspalvelut epätasa-arvoa palveluiden saavutettavuuteen tai heikompaa laatua heikoista olosuhteista tuleville lapsille, ja tehdä tarpeen mukaan suunnitelmia korjaavista toimenpiteistä.

Läheinen yhteys työ-, terveys- ja sosiaalipolitiikkaan voi olla selkeä etu, sillä se voi edistää tehokkaampaa resurssien jakautumista kohdentamalla lisärahoitusta huono-osaisiin ryhmiin ja asuinalueisiin.

(1)     https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights/european-pillar-social-rights-20-principles_fi  

(2)     http://ec.europa.eu/justice/fundamental-rights/files/rights_child/standards_child_protection_kcsc_en.pdf