EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 25.4.2018
COM(2018) 232 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Tiedonanto "Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus"
{SWD(2018) 125 final}
1) Johdanto
Datavetoinen innovointi on kasvun ja työllisyyden keskeinen vauhdittaja ja voi edistää merkittävästi Euroopan kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Jos EU:ssa saadaan luotua oikeanlaiset toimintapuitteet, sen datavetoisen talouden arvo voi kaksinkertaistua vuoteen 2020 mennessä. 1
Komissio on jo toteuttanut keskeisiä toimenpiteitä parantaakseen dataintensiivisten alojen toimintapuitteita. Yleisellä tietosuoja-asetuksella 2 on luotu unioniin vakaat puitteet digitaalipalveluiden luotettavuudelle, mikä puolestaan on datavetoisen talouden kestävän kehityksen edellytys. Asetuksella taataan korkeatasoinen tietosuoja. Uudet säännöt tulevat voimaan 25. toukokuuta 2018, mistä lähtien kaikkien tahojen, joita nämä säännöt koskevat, on noudatettava niitä kaikilta osin. Henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevia sääntöjä täydennetään ehdotuksella asetukseksi, jolla otetaan käyttöön kehys muiden kuin henkilötietojen vapaalle liikkuvuudelle 3 . Tarkoituksena on luoda EU:n tulevaisuuden kilpailuedulle perusta, joka rakentuu luotettavien ja yleisesti hyväksyttyjen datateknologioiden pohjalle.
Datan mahdollisimman tehokas hyödyntäminen koko EU:n alueella edellyttää kuitenkin lisätoimia. Komissio on edistänyt asiaa toteuttamalla merkittäviä toimia osana digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa. Se julkaisi tammikuussa 2017 Euroopan datavetoisen talouden rakentamista käsittelevän tiedonannon 4 , jossa käynnistettiin laaja sidosryhmien kuuleminen, johon sisältyi myös julkinen verkkokuuleminen 5 . Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarvioinnissa 6 esitettiin muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskeva aloite sekä julkisten ja julkisrahoitteisten tietojen saatavuutta ja uudelleenkäyttöä koskeva aloite. Väliarvioinnissa esitettiin lisätoimenpiteitä, jotka koskevat yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen käyttöä yleisen edun nimissä.
Komissio ehdottaa voimassa olevan tietosuojalainsäädännön pohjalta toimenpidepakettia, jolla otetaan merkittävä askel kohti yhteistä eurooppalaista data-avaruutta – saumatonta digitaalista ratkaisua, jossa voidaan kehittää uusia datapohjaisia tuotteita ja palveluita. Tämän tiedonannon rinnalla esitetään muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
·ehdotus julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin (jäljempänä ”PSI-direktiivi”) tarkistamisesta 7 ;
·tieteellisen tiedon saatavuutta ja säilyttämistä koskevan suosituksen päivittäminen 8 ; sekä
·yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen yhteiskäyttöä koskevien ohjeiden laatiminen 9 .
Nämä ohjeet pohjautuvat tässä tiedonannossa esitettyihin periaatteisin, jotka koskevat tietojen yhteiskäyttöä yritysten välillä sekä yritysten ja julkisen sektorin välillä. Kaavaillut toimenpiteet koskevat monenlaista dataa ja ovat siksi voimakkuudeltaan erilaisia. Niillä kaikilla edistetään kuitenkin laajempaa tavoitetta, joka on merkittävänä innovaatioiden ja kasvun lähteenä toimivan datan kokoaminen eri toimialoilta, eri maista ja eri tieteenaloilta yhteiseen data-avaruuteen .
2) Täysi sosioekonominen hyöty datavetoisesta innovoinnista
Data on digitaalisten sisämarkkinoiden raaka-aine. Se voi mullistaa elämämme ja luoda uusia kasvumahdollisuuksia muun muassa pienille ja keskisuurille yrityksille. Valtavat tietoaineistot, joista suuri osa on koneiden ja anturien tuottamaa, vaikuttavat meistä jokaiseen. Käynnissä olevan datavallankumouksen vaikutuksilta on vältytty vain harvalla elämän osa-alueella. Datan optimaalinen käyttö auttaa meitä elämään pidempään ja terveempänä, stressittömämmin ja ympäristöä vähemmän kuormittaen. Sen avulla tieteentekijät voivat kehittää entistä parempia malleja ilmastonmuutoksen ja luonnonmullistusten ennustamiseen.
Datan älykäs käyttö muuttaa niin kaikkia talouden sektoreita kuin julkista sektoria.
Esimerkiksi maataloudessa säätä tai maaperän kosteutta koskevat ajantasaiset tiedot voivat osaltaan auttaa sadon maksimoinnissa. Teollisuuden aloilla ennakoivassa huollossa taas hyödynnetään anturien välittämää tosiaikaista dataa.
Datavetoisella innovoinnilla voidaan myös parantaa poliittista päätöksentekoa ja julkisia palveluita ja helpottaa hallinnollista taakkaa. Sitä voidaan hyödyntää kriisinhallinnan tukena ja ympäristö- ja finanssipolitiikan kehittämisessä. Jakamalla tutkimusdataa puhjenneista epidemioista voidaan epidemioihin reagoida nopeammin ja lisäksi vauhdittaa aiheeseen liittyvää tutkimusta.
Copernicus-ohjelman Sentinel-satelliittien välittämiä korkean resoluution satelliittitietoja hyödynnetään luonnonvesien tosiaikaisessa seurannassa, jolla ehkäistään kuivuutta ja saastumista. Tällaisista tiedoista on merkittävää hyötyä julkisille viranomaisille, tutkijoille ja liikeyrityksille, jotka voivat tarjota innovatiivisia palveluja.
Datan taloudelliset vaikutukset ovat valtavat. Vuonna 2016 EU:n alueella toimi 254 850 datayritystä 10 . Voimakkaan kasvun skenaariossa määrä voi nousta 360 000:een vuoteen 2020 mennessä .
Kyvystä analysoida dataa ja oppia sen perusteella on hyvää vauhtia tulossa yrityksen menestyksen ja julkishallinnon tehokkaan toiminnan kannalta keskeinen tekijä. Yritys saa kilpailuedun, jos sillä on käytettävissään valtavat tietoaineistot, tekniset valmiudet ja osaavat työntekijät datan analysointiin 11 .
Data ymmärretään myös entistä kriittisemmäksi voimavaraksi uusien teknologioiden, kuten tekoälyn tai esineiden internetin, kehittämisessä. Tekoälyratkaisujen mahdolliset hyödyt ovat huomattavat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tekoälyteknologioiden käyttö tukee tuottavuutta ja kilpailukykyä monilla eri aloilla. Tekoälyn avulla voidaan myös puuttua yhteiskunnallisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin ja samalla ratkoa tekoälyyn itseensä liittyviä haasteita. Komissio esittää EU:n tekoälystrategian tiedonannossaan ”Tekoäly Euroopassa”, jonka se hyväksyy tämän datapaketin yhteydessä. Strategiassa on kolme osa-aluetta: parannetaan Euroopan teknologia- ja teollisuuskapasiteettia, valmistaudutaan sosioekonomisiin muutoksiin ja taataan asianmukaiset eettiset ja oikeudelliset puitteet. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on tekoälyteknologian demokratisoiminen, jotta tekoälyä hyödyntävien start-up-yritysten lisäksi voitaisiin tukea myös tekoälyn käyttäjiä, kuten kaiken kokoisia muita kuin teknologiayrityksiä. Komissio ottaa vuonna 2019 käyttöön tekoälyyn keskittyvän tilauspohjaisen alustan, jonka välityksellä eurooppalaiset tutkijat ja yritykset saavat käyttöönsä laadukkaita tekoälyyn liittyviä työkaluja, dataa ja palveluita.
Komissio hyväksyy tämän datapaketin yhteydessä myös datavetoisen talouden kannalta tärkeän aloitteen eli tiedonannon terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla kansalaisten voimaannuttamiseksi ja terveemmän yhteiskunnan rakentamiseksi. Tiedonannossa käsitellään datan potentiaalia terveydenhuolto- ja hoitopalvelualan digitaalisen murroksen keskeisenä mahdollistajana. Datan avulla voidaan lisätä miljoonien kansalaisten hyvinvointia ja muuttaa tapaa, jolla terveydenhuolto- ja hoitopalveluja tarjotaan. Data voi mahdollistaa esimerkiksi yksilöllisten lääkkeiden kehittämisen, tartuntatautiesiintymien varhaisen havaitsemisen sekä vauhdittaa lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden kehittämistä.
Jotta tämä potentiaali voitaisiin hyödyntää datavetoisessa taloudessa, digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarvioinnissa todetaan, että EU:n on hyödynnettävä mahdollisuutensa ja edistettävä etälääketieteen ja terveyden mobiilisovellusten kaltaisia innovatiivisia terveydenhuoltoratkaisuja. Tässä työssä on noudatettava tietosuojalainsäädäntöä kaikilta osin. Keskeisiä osa-alueita on yksilöity kolme:
·kansalaisten turvallinen pääsy terveystietoihin ja mahdollisuus jakaa niitä yli rajojen;
·parempi data, jolla edistetään tutkimusta, sairauksien ehkäisemistä ja yksilöllistä terveydenhuoltoa ja hoitoa;
·digitaaliset välineet kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja potilaskeskeistä hoitoa varten.
Edellä mainitussa komission tiedonannossa on esitetty kullakin kolmella osa-alueella tarvittavat toimet. Näihin sisältyy suositus, joka koskee yhteistä eurooppalaista siirtomuotoa sähköisten terveystietojen vaihtoon, vapaaehtoisen koordinoinnin mekanismia tietojen – myös genomitiedon –vaihtamiseksi ennaltaehkäiseviin tarkoituksiin ja yksilöityä lääketutkimusta varten sekä ehdotukset innovatiivisten ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisesta ja valmiuksien kehittämisestä ja teknisestä avusta terveys- ja hoitoalan viranomaisille annettavasta.
Edellä mainittujen toimien yhteydessä analysoidaan alustavasti esiin nousseet kysymykset, jotka koskevat uusien datavetoisten digitaaliteknologioiden turvallisuutta ja vastuuvelvollisuutta 12 . Tarkoituksena on luoda ennakoitavat lainsäädäntöpuitteet, joilla varmistetaan yrityksille ja sijoittajille luottamukseen ja vastuullisuuteen perustuva toimintaympäristö ja suojataan kuluttajien ja kansalaisten oikeuksia. Nämä toimenpiteet yhdessä digitaalisten sisämarkkinoiden strategian puitteissa toteutettujen aloitteiden kanssa luovat EU:lle erinomaiset puitteet hyödyntää datavallankumouksen avaamat mahdollisuudet ja kehittää menestyvä, kestävä ja turvallinen datavetoinen talous. Tässä kehittämisessä noudatetaan eurooppalaisia arvoja kaikilta osin, ja siinä voidaan hyödyntää sisämarkkinoita ja eurooppalaisten yritysten innovointikapasiteettia.
3) Julkisten ja julkisrahoitteisten tietojen valjastaminen datavetoisen innovoinnin käyttöön
Julkisten ja julkisrahoitteisten tietojen saatavuus ja uudelleenkäyttö ovat yksi yhteisen eurooppalaisen data-avaruuden kulmakivistä. Komissio ilmoitti digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarvioinnissa laativansa olemassa olevan lainsäädännön arviointitulosten ja vaikutustenarvioinnin 13 pohjalta aloitteen julkisten ja julkisrahoitteisten tietojen saatavuudesta ja uudelleenkäytöstä. Tässä osiossa kuvataan kyseisen aloitteen osa-alueita.
a) Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttö
Julkiset viranomaiset tuottavat ja keräävät valtavia määriä dataa, joka on arvokasta aineistoa hyödynnettäväksi innovatiivisten digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja paremmassa politiikan muotoilussa.
Julkisen sektorin hallussa olevia tietoja voidaan käyttää pohjana monenlaisille tuotteille ja palveluille. Esimerkiksi iMar -sovelluksessa hyödynnetään Espanjan valtion omistamien satamien julkaisemia tietoja, joihin liitetään Espanjan kansallisen sääpalvelun tuuliennusteet. Näin sovelluksen käyttäjät saavat merimatkan suunnittelun tueksi sekä tosiaikaista tietoa että ennusteita. EMODnet-kumppanuus puolestaan käyttää uudelleen merenmittauslaitosten alun perin keräämää batymetristä dataa laatiakseen topografisia karttoja, joilla voidaan parantaa merkittävästi Pohjanmerelle annettavia myrskyhyökyaaltoennusteita.
EU:ssa on jo toteutettu useita toimenpiteitä julkisen datan avaamiseksi koko unionin alueella. Datan avaaminen nähdäänkin datavetoisen talouden keskeisenä voimavarana. Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetulla direktiivillä 2003/98/EY 14 on luotu EU:n laajuiset puitteet edistämään julkisrahoitteisten tietojen rajat ylittävää käyttöä sekä Euroopan laajuisten datapalveluiden ja tuotteiden kehitystyötä. Tätä on täydennetty toimenpiteillä, joilla helpotetaan julkisen sektorin hallussa olevien tietojen löytämistä ja käyttöä yli valtio- ja kielirajojen. Toimenpiteisiin sisältyy muun muassa Euroopan unionin avoimen datan portaalin 15 käyttöönotto. Komissio näyttää tältä osin esimerkkiä luomalla oikeudellisen kehyksen omien tietojensa uudelleenkäyttöön 16 . Tätä täydentää avoimen datan portaali, jonka kautta on pääsy EU:n toimielinten ja muiden unionin elinten dataan 17 . Tämä kehys on maailman kehittyneimpiä tietojen uudelleenkäytön mahdollistavia järjestelmiä. Komission data on pääsääntöisesti uudelleenkäytettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin ilman erillistä hakemusta, veloituksetta‑, ehdoitta ja syrjimättä uudelleenkäyttäjiä. Näistä periaatteista voidaan poiketa vain tiukasti rajoitetuissa perustelluissa poikkeustapauksissa.
Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin tarkistaminen 18 on datavetoista taloutta koskevan paketin ytimessä. Ehdotetuilla muutoksilla on todellisia vaikutuksia: dataa tuodaan entistä enemmän saataville ja datan uudelleenkäyttöä lisätään. Tarkistuksen tavoitteina on
·vähentää (etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kohtaamia) markkinoille pääsyn esteitä alentamalla julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä perittäviä maksuja;
·parantaa datan saatavuutta sisällyttämällä direktiivin soveltamisalaan uudentyyppistä julkista ja julkisrahoitteista dataa: i) yleishyödyllisten palvelujen alalla ja kuljetusalalla toimivien julkisten yritysten hallussa olevia tietoja ja ii) tutkimusdataa;
·vähentää edelläkävijöiden liiallista kilpailuetua, josta hyötyvät suuret yritykset ja joka rajoittaa kyseisen datan mahdollista uudelleenkäyttöä, edellyttämällä yksityisen ja julkisen sektorin välisiltä yhteistyöjärjestelyiltä avoimempaa prosessia 19 ;
·lisätä liiketoimintamahdollisuuksia kannustamalla toimijoita julkaisemaan dynaamista dataa ja ottamaan käyttöön sovellusliittymiä (Application Programming Interface, API).
Erityisen tärkeää on pääsyn tarjoaminen dynaamiseen dataan sovellusliittymien välityksellä, sillä tämä tukee avoimen datan ekosysteemiä ja helpottaa datan uudelleenkäyttöä monenlaisissa uusissa tuotteissa ja palveluissa. Lisäksi automatisoitu lataus säästää aikaa ja kustannuksia. Tietojen yhteiskäyttö asianmukaisten ja turvallisten sovellusliittymien avulla voi luoda merkittävää lisäarvoa datan arvoketjun eri toimijoille. Se voi myös edesauttaa arvokkaiden ekosysteemien muodostumista sellaisten data-aineistojen ympärille, jonka mahdollisuuksia sen haltija ei usein hyödynnä.
Tällä hetkellä julkiset viranomaiset eivät käytä sovellusliittymiä riittävästi, ja monet asiakirjat julkaistaan edelleen pdf-tiedostoina. Tällöin julkisen sektorin dynaamista dataa ei hyödynnetä optimaalisesti lisäarvopalvelujen tuottamiseen. Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevaan direktiiviin ehdotetuilla muutoksilla pyritään nopeuttamaan julkisten viranomaisten siirtymistä verkkopohjaisiin ratkaisuihin kaikkialla EU:ssa sekä saada ne käyttämään sovellusliittymiä ja julkaisemaan laajemmin dynaamista dataa.
Lisäksi pakettiin sisältyvät tietokantadirektiivin 20 arvioinnin tulokset. Arvioinnissa 21 on kaksi osiota: ensimmäisessä käsitellään tekijänoikeudellista suojaa ja toisessa tietokantojen suojaamista sui generis ‑oikeudella. Arvioinnissa tarkastellaan näiden kahden osion yleistä toimivuutta ja keskitytään erityisesti jälkimmäiseen. Tässä yhteydessä arvioinnissa tarkastellaan direktiivissä määritellyn sui generis ‑oikeuden ja datavetoisen talouden välistä suhdetta.
Yksi arvioinnin tärkeimmistä päätelmistä on se, että sui generis ‑oikeus ei järjestelmällisesti kata tilanteita, joissa on kyse massadatasta tai yhden lähteen tietokannoista (single-source databases) 22 . Siksi sui generis ‑oikeudella ei ehkäistä ongelmatilanteita, joissa tietyt oikeudenhaltijat voisivat vaatia epäsuoraa omistusoikeutta digitaaliseen dataan. Arvioinnin mukaan tätä oletusta tulisi seurata tiiviisti jatkossa, sillä yksittäiset oikeusjutut ovat herättäneet tiedeyhteisössä ja sidosryhmien vaikutuspiirissä kysymyksiä siitä, tulisiko sui generis ‑oikeutta soveltaa yleistä käytäntöä laajemmin, esimerkiksi koneellisesti tuotettuun dataan. Tietokantadirektiivin arvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisia liittymäkohtia sui generis ‑oikeuden ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin välillä. Aihetta käsiteltiin myös julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin arvioinnissa 23 . Kun huomioidaan, että liittymäkohdat voivat nousta esiin käytännössä, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin tarkistamiseksi tehdyllä ehdotuksella pyritään selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan näiden kahden välineen säännöksiä.
Jotta voidaan varmistaa julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin ja Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamista koskevan direktiivin 24 yhdenmukaisuus, tarkistusehdotukseen sisältyy myös selvennyksiä näiden väliseen suhteeseen.
Lisäksi komissio tukee edelleen Verkkojen Eurooppa ‑välineen puitteissa aidosti avoimen tietoinfrastruktuurin käyttöönottoa jatkotoimena Euroopan unionin avoimen datan portaalin 25 käyttöönotolle. Tällaisessa ympäristössä voitaisiin tuoda saataville yhteentoimivaa dataa ja työkaluja sekä osaamista ja tukea, jotta tämä sisältö saataisiin mahdollisimman tehokkaasti unionin julkisten viranomaisten ja yritysten, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, uudelleenkäytettäväksi. Lisäksi ympäristön tarkoituksena olisi tuottaa sisältöä Euroopassa tehtävään tekoälyn kehitystyöhön. Julkisen sektorin tietojen yhteiskäytön tukena toimisi komission ehdottama 26 tiedonjaon tukikeskus, joka perustettaisiin Verkkojen Eurooppa ‑välineen alaisuuteen ja joka aloittaisi toimintansa vuonna 2019.
Kattavan yhteisen eurooppalaisen data-avaruuden luomiseksi komissio harkitsee myös muuta rahoitusta tukeakseen julkisen sektorin hallussa olevien tietojen saatavuutta uudelleenkäytettäviksi vuoden 2020 jälkeen.
Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytön periaatteet otetaan huomioon myös, kun Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastoista) 27 tuetaan paikallisten tarpeiden mukaan toimia, joilla lisätään tehokkuutta ottamalla käyttöön sähköisen hallinnon ratkaisuja ja nykyaikaistamalla julkishallinnon tieto- ja hallinnollisia järjestelmiä.
b) Tieteellisen tiedon saatavuus ja säilyttäminen
Avoin tiede tunnustetaan 28 merkittäväksi tekijäksi tieteen edistäjänä ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääjänä. Tämä koskee etenkin julkisrahoitteisessa tutkimuksessa syntyneiden tulosten saatavuutta ja uudelleenkäyttöä. Tämä nostettiin esiin neuvoston päätelmissä siirtymisestä avoimen tieteen järjestelmään 29 . Päätelmissään neuvosto kehotti komissiota yhteistyössä avoimen tiedepolitiikan foorumin kanssa ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa kehittämään edelleen eurooppalaista avoimen tieteen toimintaohjelmaa. Avoimen tieteen periaatteiden mukaan kaikkien tutkijoiden (myös kansalaistieteilijöiden) on noudatettava avoimuutta tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa tutkimussuunnitelmasta, menetelmistä ja työnkulusta tulosten jakamiseen, jotta aiempaa tutkimusta voidaan helposti hyödyntää jatkossa. Avoimella tieteellä voidaan lisätä tieteen laatua, vähentää päällekkäisyyttä ja helpottaa uudelleenkäyttöä ja siten lisätä tieteen vaikutusta koko yhteiskuntaan. Avoimen saatavuuden osalta vuodesta 2012 lähtien noudattamansa politiikan pohjalta komissio uskoo, että nyt on aika tarkastella tieteellisen tiedon saatavuutta ja säilyttämistä avoimen tieteen puitteissa.
Komissio näyttää avoimen saatavuuden politiikassa esimerkkiä Horisontti 2020 ‑ohjelman sääntöjen mukaisesti. Komissio myös tukee avointa tiedettä edistävien työkalujen ja palvelujen kehittämistä rahoittamalla Euroopan laajuista portaalia eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluita varten 30 .
Komissio hyväksyi vuonna 2012 politiikkapaketin, johon sisältyi useita toimenpiteitä unionissa tuotetun tieteellisen tiedon saatavuuden parantamiseksi. Komission osana tätä pakettia antaman tieteellisen tiedon saatavuutta ja säilyttämistä koskevan suosituksen 2012/417/EU 31 lähtökohtana on se, että julkisrahoitteisessa tutkimuksessa syntyvän tieteellisen tiedon tulisi olla yleisesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä ja että pääsäännöstä poiketaan mahdollisimman harvoin.
Suosituksen arvioinnissa vahvistettiin, että suositus on ollut arvokas ja tehokas työkalu ja on edelleen ajankohtainen poliittisen työn pohjana. Jotta suositus säilyisi käyttökelpoisena tulevaisuudessa, sitä on syytä tarkistaa vastaamaan ajankohtaisia tutkimuskäytäntöjä ja EU:n viimeaikaisia poliittisia toimia. Kuten komissio toteaa osana eurooppalaista avoimen tieteen pilvipalvelua esittämässään eurooppalaisessa pilvipalvelualoitteessaan 32 ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarvioinnissaan 33 , datapakettiin sisältyy tieteellisen tiedon saatavuutta ja säilyttämistä koskevan suosituksen tarkistaminen 34 .
Suosituksen tarkistaminen esitetään tehtäväksi samaan aikaan, kun ehdotetaan julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin 35 tarkistamista siten, että sen soveltamisalaan sisällytetään tutkimusdata ja varmistetaan, että direktiivi on yhdenmukainen EU:n avointa saatavuutta ja avointa dataa koskevien politiikkojen kanssa ja täydentää niitä. Näin sekä julkisen sektorin hallussa olevia tietoja että julkisrahoitteisen tutkimuksen tuloksena syntynyttä tutkimusdataa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. PSI-direktiivin ehdotetun tarkistuksen pohjalta jäsenvaltioita velvoitettaisiin laatimaan toimintapolitiikkoja, jotka koskevat julkisen datan ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen saatavuutta. Tarkistettu tieteellisen tiedon saatavuutta ja säilyttämistä koskeva suositus ohjaisi jäsenvaltioita julkisen datan ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen saatavuuden toteuttamisessa.
4) Yksityisen sektorin hallussa olevat tiedot innovoinnin ja kilpailukyvyn keskeisenä vauhdittajana Euroopassa
Yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen saatavuus ja uudelleenkäyttö ovat niinikään yksi yhteisen eurooppalaisen data-avaruuden kulmakivistä. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarvioinnin mukaisesti ja sidosryhmien kuulemisen tulosten pohjalta voidaan laatia useita huomioon otettavia periaatteita yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen yhteiskäyttöön 36 .
a) Yritysten välinen tietojen yhteiskäyttö
Euroopan datavetoisen talouden rakentamista käsittelevässä tiedonannossa nostettiin esiin useita kysymyksiä, jotka liittyvät siihen, että dataa tuotetaan yhä enemmän. Uusiin teknologioihin perustuvat koneet ja prosessit, kuten esineiden internet, tuottavat dataa usein automaattisesti. Jotta tätä dataa ja muuta yksityisen sektorin hallussa olevaa dataa voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, markkinatoimijoilla on oltava pääsy ja mahdollisuus käyttää tätä dataa, myös erilaisissa rajat ylittävissä tilanteissa. Kuten edellä mainitussa tiedonannossa todetaan, esineiden internet tuottaa automaattisesti muita kuin henkilötietoja, mikä nostaa esiin kysymyksiä etenkin näiden tuotteiden valmistajien erityisasemasta, jossa ne voivat määrätä tuotetun datan saatavuudesta ja käyttömahdollisuudesta. Markkinan luonteesta riippuen ne myöntävät pääsyn ja käyttöoikeudet. Esineen käyttäjällä ei siis välttämättä ole käyttöoikeutta dataan, jonka syntyy hänen oman toimintansa seurauksena.
Sidosryhmien kuulemisen ja verkkokyselyn 37 perusteella sidosryhmät ovat pitkälti yhtä mieltä siitä, että yritysten välisen tietojen yhteiskäytön lisääminen olisi hyödyllistä. Sidosryhmät pitävät kuitenkin nykyistä sääntelykehystä tarkoituksenmukaisena datavetoisen talouden tässä kehitysvaiheessa ja katsovat, että aika ei ole vielä kypsä yritysten välisen tietojen yhteiskäytön horisontaaliselle lainsäädännölle. Ennen kaikkea datamarkkinoiden kehittymiselle tulisi taata parhaat mahdolliset olosuhteet, joiden peruspilarina olisi sopimusvapaus. Sidosryhmät olivat yleisesti sitä mieltä, että yritysten tulisi voida vapaasti päättää siitä, kenelle ja millä ehdoilla ne myöntävät muiden kuin henkilötietojen käyttöoikeuksia. Ne eivät pidä tarpeellisena uutta datan omistajuuteen perustuvaa oikeutta. Useissa vastauksissa yritysten välisen tietojen yhteiskäytön ratkaisevana kysymyksenä ei pidetty niinkään omistajuutta vaan sitä, miten pääsy kyseisiin tietoihin järjestetään.
Toisaalta sidosryhmissä kannatetaan voimakkaasti muita kuin sääntelyyn perustuvia toimenpiteitä, kuten i) sovellusliittymien käytön edistämistä, jotta pääsyn ja käyttöoikeuksien myöntäminen data-aineistoon helpottuu ja automatisoituu; ii) suositettujen yleisten sopimusehtojen laatimista; ja iii) EU:n tason neuvonnan antamista.
Komissio ottaa huomioon saatavilla olevan näytön ja tiedonannossaan ”Euroopan datavetoisen talouden rakentaminen” 38 esittämänsä periaatteet ja pitää tärkeänä sen tiedostamista, että dataa voidaan käyttää uudelleen sen laadun kärsimättä ja useissa tapauksissa menettämättä kilpailuetua, sillä samalla datalla voidaan tukea tai parantaa merkittävästi muita tuotteita tai palveluita. Tämä koskee etenkin olennaisen datan käyttömahdollisuutta tekoälysovellusten kouluttamisessa, mikä on merkittävä alan merkittävä haaste Euroopassa. Entistä useampia yrityksiä voitaisiin kannustaa hyödyntämään datakumppanuuksia eli yritysten välisiä järjestelyjä, joilla pyritään siihen, että mahdollisimman moni kaupallinen toimija voisi hyödyntää dataa.
Komissio katsoo myös, että oikeudenmukaisten ja kilpailukykyisten markkinoiden luominen esineiden internetille ja sen koneellisesti tuottamiin muihin kuin henkilötietoihin perustuville tuotteille ja palveluille edellyttäisi, että sopimusten laadinnassa noudatetaan seuraavia keskeisiä periaatteita:
a) Avoimuus: Asiaa koskevissa sopimuksissa tulisi avoimesti ja ymmärrettävästi määrittää i) henkilöt tai yhteisöt, joilla on pääsy tuotteen tai palvelun tuottamaan dataan, sekä se, minkä tyyppistä kyseinen data on ja kuinka yksityiskohtainen pääsy sallitaan; ja ii) kyseisen datan käyttötarkoitus.
b) Yhdessä tuotettu lisäarvo: Asiaa koskevissa sopimuksissa tulisi mainita, että kun data syntyy tuotteen tai palvelun käyttämisen sivutuotteena, sen tuottamiseen on tällöin osallistunut useampi taho.
c) Kunnioitetaan osapuolten kaupallisia etuja: Asiaa koskeviin sopimuksiin tulisi sisällyttää kohta datan haltijoiden ja käyttäjien kaupallisten etujen ja liikesalaisuuksien suojelemisesta.
d) Taataan vääristymätön kilpailu: Asiaa koskevissa sopimuksissa tulisi mainita, että vaihdettaessa kaupallisesti arkaluonteisia tietoja on syytä varmistaa vääristymätön kilpailu.
e) Ehkäistään tiettyyn dataan juuttumista: Yritykset, jotka tarjoavat tuotteita ja palveluita, joiden sivutuotteena syntyy dataa, olisi sallittava ja mahdollistettava datan mahdollisimman laaja tiedon siirrettävyys järjestelmästä toiseen 39 . Näiden yritysten tulisi lisäksi mahdollisuuksien ja markkinoiden erityispiirteiden mukaan selvittää, voisivatko ne tarjota samasta tuotteesta tai palvelusta eri variaatioita, joihin sisältyy joko rajaton tai rajattu tiedonsiirtomahdollisuus tai ei lainkaan tiedonsiirtomahdollisuutta.
Yritysten välisestä tietojen yhteiskäytöstä käydään kiivasta keskustelua, ja asiasta kertyy jatkuvasti käytännön kokemusta. Komissio käynnistää siksi uuden sidosryhmien kuulemisprosessin. Kerättyjen tietojen pohjalta tehdyn analyysin mukaan periaatteita voidaan kehittää edelleen. Komissio jatkaa sen arviointia, ovat tarkistetut periaatteet ja mahdolliset käytännesäännöt riittäviä oikeudenmukaisten ja avointen markkinoiden säilyttämiseksi. Se puuttuu tilanteeseen tarvittaessa ryhtymällä asianmukaisiin toimiin. Markkinoiden rakenne-erojen vuoksi periaatteita on mahdollisesti täydennettävä alakohtaisilla toimenpiteillä.
Komissio on osana Euroopan teollisuuden digitalisointia 40 koskevaa aloitetta jo ryhtynyt toimiin tukeakseen teollisuutta muun muassa myöntämällä Horisontti 2020 ‑ohjelmasta rahoitustukea teollisuuden data-alustoille ja innovointikeskittymille. Horisontti 2020 ohjelma (erityisesti teollisuuden data-alustoille ja innovointikeskittymille) jatkaa vuosina 2018–2020 41 näiden toimien viitoittamalla tiellä. Sillä edistetään luotettavien ja suojattujen alustojen ja yksityisyyden huomioon ottavien analyyttisten menetelmien kehittämistä etenkin teollisoikeuden alaisten tietojen ja henkilötietojen analysointiin ja helpotetaan lainsäädännön (kuten tietosuojalainsäädännön) noudattamista.
Verkkojen Eurooppa ‑välineen alaisuudessa toimiva tiedonjaon tukikeskus toteuttaa toimenpiteitä, joilla helpotetaan julkisen sektorin hallussa olevien tietojen yhteiskäytön lisäksi yksityisen sektorin tietojen jakamista. Tukikeskus tarjoaa tietojen yhteiskäyttöä koskevaa tietotaitoa ja tukea sekä esimerkkejä parhaista käytännöistä. Se tarjoaa myös tietoa sovellusliittymistä, olemassa olevista sopimusmalleista ja muista oikeudellisista ja teknisistä näkökohdista. Lisäksi se auttaa jatkokehittämään tähän tiedonantoon liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa 42 esitettyjä ohjeita ; sekä tarkistuslistoja ja tarvittaessa voidaan laatia myös mallisopimuslausekkeita. Työssä otetaan huomioon yhteentoimivuusohjelman kauden 2016–2020 (ISA2-ohjelma) tulokset.
Komissio selvittää lisäksi tarkemmin sitä, miten sovellusliittymiä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi sähköisessä hallinnossa ja yhden kerran periaatteeseen liittyvissä toimissa. Monella yrityksellä on nykyään hallussaan suuri data-aineisto, eikä niillä ole valmiuksia tai kapasiteettia analysoida dataa tai luoda kaupallisesti kiinnostavia palveluita dataa hyödyntäen. Kun sovellusliittymiä hyödynnetään asianmukaisesti, voidaan luoda start-up-ekosysteemejä, jotka tuottavat lisäarvoa käyttämättömistä aineistoista ja auttavat isäntäyrityksiä luomaan uusia palveluita ja tuotteita. Tämä on jo nähtävissä finanssialalla, jossa hyvin suunnitelluilla sovellusliittymillä on kyetty hyödyntämään pankkien saatavilla olevaa dataa. Tämä on avannut kokonaan uuden rahoituspalvelujen ekosysteemin, jossa tarjotaan esimerkiksi kulutustottumuksiin perustuvaa yksilöllistä neuvontaa. Tätä kaikkea valvovat ja hallinnoivat rahoituslaitokset, jotka eivät ilman uutta ekosysteemiä tarjoaisi tällaisia palveluita. Sovellusliittymän käyttöönotossa ja käytössä tulee noudattaa useita periaatteita, jotka koskevat vakautta, koko elinkaaren kattavaa ylläpitoa, käytön ja standardien yhdenmukaisuutta, käyttäjäystävällisyyttä ja turvallisuutta.
Komissio edistää myös edelleen testejä ja demonstraatioita valikoiduilla aloilla, esimerkiksi verkkoon liitetyn ja automatisoidun liikkuvuuden laajamittaiseksi toteuttamiseksi digitaalisissa rajatylittävissä liikennekäytävissä. Näitä käytäviä koskevan työn käynnistymiseen myötävaikuttivat 29 jäsenvaltion ja ETA-maan allekirjoittama aiesopimus, Frankfurtissa järjestetty teollisuuden ja jäsenvaltioiden edustajien pyöreän pöydän kokous sekä vuoden 2018 digitaalipäivä, jossa jäsenvaltiot ja ETA-maat sekä asiaankuuluvat alan sidosryhmät ilmoittivat osallistuvansa näihin toimiin. Liikennekäytävistä saatujen kokemusten perusteella testataan muun muassa ajoneuvoissa olevien tietojen sekä verkkoon liitetyn ja automatisoidun liikkuvuuden ekosysteemissä olevien muiden kaupallisesti kiinnostavien tietojen saatavuuden ja uudelleenkäytön teknisiä ja oikeudellisia toteutustapoja. Saatujen kokemusten pohjalta laaditaan mahdollisesti lisää EU:n tasoisia ohjeita digitaalisten sisämarkkinoiden tälle osa-alueelle.
b) Yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen saatavuus yleisen edun nimissä – tietojen yhteiskäyttö yritysten ja viranomaisten välillä
Komissio tarkastelee tietojen yhteiskäyttöä yritysten ja viranomaisten välillä. Julkiset viranomaiset selvittävät parhaillaan lukuisien pilottihankkeiden avulla mahdollisuutta hyödyntää data-analytiikkaa poliittisen päätöksenteon ohjaamisessa tai julkisten palveluiden parantamisessa.
Yritysten, kuten teleoperaattoreiden, verkkoalustojen, autonvalmistajien, vähittäiskauppiaiden tai sosiaalisen median hallussa on tässä yhteydessä erittäin olennaisia tietoja. Näitä tietoja hyödyntämällä voidaan esimerkiksi reagoida kohdennetusti epidemioihin, parantaa kaupunkisuunnittelua, tieturvallisuutta ja liikenteen hallintaa sekä tehostaa ympäristönsuojelua, markkinaseurantaa tai kuluttajansuojaa.
Edellä mainittujen tietojen analysointi on kustannustehokas ja nopea tapa koota virallisia tilastotietoja esimerkiksi väestönliikkeistä, hintakehityksestä, inflaatiosta, internettaloudesta, energiasta tai liikenteestä. Tällä tavoin vältytään myös kyselyihin vastaamiselta, mikä vähentää yritysten ja kansalaisten taakkaa. Näitä mahdollisuuksia tarkasteltiin komission vuonna 2017 julkaisemassa Euroopan datavetoisen talouden rakentamista käsittelevässä tiedonannossa 43 . Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarvioinnissa komissio sitoutui selvittämään asiaa tarkemmin.
Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin‑ tarkistamisen 44 yhteydessä järjestetyn julkisen kuulemisen tulosten mukaan ajatus yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen saatavuuden parantamisesta saa tukea. Datan haltijat kuitenkin nostivat esiin sen, että ratkaistavana on useita kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi maksettavaan korvaukseen, joka toisi vastinetta tietojen keräämiseksi tai mukauttamiseksi tehdyille investoinneille.
Kaikissa tällä saralla toteutettavissa toimissa on noudatettava kaikilta osin henkilötietojen suojaamista koskevaa lainsäädäntöä.
Komissio ottaa huomioon saadut kokemukset ja sidosryhmien kuulemisen tulokset ja katsoo, että yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen saattamista julkisten viranomaisten saataville uudelleenkäytettäväksi suotuisin ehdoin voitaisiin tukea noudattamalla seuraavia keskeisiä periaatteita:
a) Suhteellisuusperiaate yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen käytössä: Pyynnöt, jotka koskevat yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä suotuisin ehdoin, tulisi perustella selkeällä ja osoitettavissa olevalla yleisellä edulla. Pyyntöjen tulisi olla tavoitellun yleisen edun kannalta riittäviä ja olennaisia sekä oikeasuhteisia yksityiskohtien, merkityksellisyyden ja tietosuojan kannalta. Yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen saataville asettamisesta ja uudelleenkäytöstä aiheutuvien kustannusten ja työmäärän tulisi olla kohtuulliset odotettavissa olevaan yleiseen etuun nähden.
b) Käyttötarkoituksen rajoittaminen: Yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen käyttö tulisi selkeästi rajoittaa yhteen tai useampaan tarkoitukseen, jotka on eriteltävä mahdollisimman selkeästi yrityksen ja julkisen viranomaisen välisen sopimuksen ehdoissa. Ehdoissa voidaan rajoittaa kyseisten tietojen käyttöaikaa. Yksityisen sektorin yrityksen tulisi saada tietojen käyttäjältä erityinen vakuutus siitä, että saatuja tietoja ei käytetä asiaankuulumattomissa hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä; tässä voitaisiin käyttää mallina Euroopan tilastojärjestelmän tilastosalaisuuksia koskevia tiukkoja oikeudellisia ja eettisiä säännöksiä.
c) Ei aiheuteta vahinkoa: Yritysten ja julkisten viranomaisten välisessä tietojen yhteiskäytössä on varmistettava, että oikeutettuja etuja, etenkin liikesalaisuuksia ja muita kaupallisesti arkaluonteisia tietoja kunnioitetaan. Yritysten ja julkisten viranomaisten välisessä tietojen yhteiskäytössä yritysten tulisi edelleen olla muihin kiinnostuneisiin osapuoliin nähden asemassa, jossa ne voivat muuttaa rahaksi kyseisiin tietoihin pohjautuvat näkemykset.
d) Tietojen uudelleenkäytön ehdot: Yritysten ja julkisten viranomaisten välistä tietojen yhteiskäyttöä koskevien sopimusten tulisi palvella yhteistä etua, ottamalla kuitenkin huomioon yleisen edun mukaisen tavoitteen ja myöntämällä siksi julkiselle viranomaiselle etuuskohtelun muihin asiakkaisiin nähden.
Tämän tulisi näkyä etenkin sovitussa korvauksessa, jonka määrä voidaan sovittaa tavoiteltuun yleiseen etuun.
Yritysten ja julkisten viranomaisten välistä tietojen yhteiskäyttöä koskevia sopimuksia, joissa samat julkiset viranomaiset toimivat samoissa rooleissa, tulisi kohdella keskenään syrjimättömästi.
Yritysten ja julkisten viranomaisten välistä tietojen yhteiskäyttöä koskevien sopimusten tulisi vähentää muun tyyppisen tiedonkeruun, kuten kyselyjen, tarvetta. Tämän tulisi vähentää yritysten ja kansalaisten taakkaa.
e) Vähennetään yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen rajoitteita: Yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen mahdollisten rajoitteiden, esimerkiksi otoksen vinoutumisen varalta tietoja luovuttavien yritysten olisi tarjottava kohtuullista ja oikeasuhteista tukea tietojen laadun arviointiin ilmoitetun käyttötarkoituksen kannalta esimerkiksi tarkastamalla tai muulla tavoin mahdollisuuksien mukaan varmentamalla tietojen laatu. Yrityksiä ei tulisi velvoittaa parantamaan kyseisten tietojen laatua. Julkisten viranomaisten tulisi puolestaan varmistaa, että eri lähteistä saadut tiedot käsitellään siten, että vältetään otoksen mahdollinen vinoutuminen.
f) Avoimuus ja yhteiskunnallinen osallistuminen: Yritysten ja julkisten viranomaisten välisessä tietojen yhteiskäytössä olisi noudatettava avoimuutta sopimusosapuolten ja niiden tavoitteiden suhteen. Julkisten viranomaisten näkemykset ja parhaat käytännöt yritysten ja julkisten viranomaisten välisestä tietojen yhteiskäytöstä tulisi asettaa julkisesti saataville vaarantamatta luottamuksellisten tietojen suojaa.
Komissio järjestää aiheesta korkean tason pyöreän pöydän kokouksen, jossa käsitellään julkisen sektorin hallussa olevien tietojen saatavuutta yleisen edun nimissä Tässä otetaan asianmukaisesti huomioon se, että joidenkin kysymysten (esim. tällaisen datan uudelleenkäyttö virallisissa tilastoissa) käsittelyssä keskusteluissa on edetty jo pitkälle. Edellä mainittuja periaatteita esitetään sidosryhmien kanssa käytävien keskustelujen pohjaksi. Komissio arvioi edelleen, ovatko nämä toimenpiteet riittäviä yritysten ja julkisten viranomaisten välisen tietojen yhteiskäytön helpottamiseksi. Se puuttuu tarvittaessa tilanteeseen ryhtymällä asianmukaisiin toimiin, tarvittaessa myös alakohtaisiin toimiin.
5) Päätelmät
Tässä tiedonannossa komissio on esittänyt toimenpiteitä, joiden ansiosta yritykset ja julkisen sektorin toimijat voivat saada käyttöön ja käyttää uudelleen eri lähteistä, eri toimialoilta ja eri tieteenaloilta peräisin olevaa dataa. Jo olemassa oleviin aloitteisiin kuuluvat muun muassa toukokuussa 2018 voimaan tuleva henkilötietojen suojaa koskeva uusi sääntelykehys, muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskeva ehdotus sekä verkkoon pääsyn vauhdittamista ja suurteholaskennan edistämistä koskevat aloitteet. Näiden aloitteiden ja nyt esitettyjen toimenpiteiden avulla luodaan aidosti yhteinen eurooppalainen data-avaruus, jota tuetaan sekä EU:n laajuisilla poliittisilla toimenpiteillä että kohdennetulla tutkimus- ja innovointirahoituksella. Nämä toimenpiteet ovat olennaisen tärkeitä EU:n kasvun ja kilpailukyvyn kannalta.
Komissio kehottaa lainsäätäjiä työskentelemään niin, että ehdotettuun datapakettiin 45 sisältyvät säännökset voitaisiin hyväksyä nopeasti ja siten varmistaa EU:lle täysi hyöty datavetoisen talouden tuomista mahdollisuuksista. Lisäksi se kehottaa jäsenvaltioita ja kaikkia muita sidosryhmiä osallistumaan esitettyjen toimien ja aloitteiden edistämiseen.
Vuonna 2016 toteutuneesta 1,99 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2020 tavoiteltavaan 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen, IDC 2017, Euroopan datamarkkinoita kartoittavan selvityksen loppuraportti ”European Data Market Study”, Final Report.
EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
COM(2017) 495 final.
COM(2017) 9 final.
COM(2017) 228 final.
COM(2018) 234.
C(2018) 2375.
SWD(2018) 125.
Organisaatiot, joiden pääasiallista toimintaa on datapohjaisten tuotteiden, palveluiden ja teknologioiden tuottaminen.
OECD, Data-driven innovation. Big Data for Growth and Well-being, 2015.
Konedirektiiviä ja tuoteturvallisuusdirektiiviä koskeva komission yksiköiden valmisteluasiakirja sekä uusiin digitaaliteknologioihin liittyviä vastuuvelvollisuuskysymyksiä koskeva komission yksiköiden valmisteluasiakirja.
SWD(2018) 127.
Komission päätös 2011/833/EU komission asiakirjojen uudelleenkäytöstä .
COM(2018) 234.
Tällaisten järjestelyjen keskeinen ongelma on se, että niiden ansiosta dataa käyttää uudelleen käytännössä vain yksi tai muutama taho. Rajoitettu uudelleenkäyttö ei johdu markkinoiden erityispiirteistä vaan tavasta, jolla julkisen ja yksityisen sektorin väliset yhteistyöjärjestelyt toteutetaan. Entistä avoimemman prosessin tarkoituksena on vähentää ”edelläkävijöiden liiallista kilpailuetua” a) antamalla kaikille yrityksille tieto saatavilla olevasta datasta ja b) antamalla laajemmalle joukolle uudelleenkäyttäjiä mahdollisuus hyödyntää kyseistä dataa.
SWD(2018) 146.
Yhden lähteen tietokannalla (single-source database) tarkoitetaan tilannetta, jossa tietty data on saatavilla vain yhdestä tietokannasta.
SWD(2018) 145.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14. maaliskuuta 2007 .
COM(2018) 22 final.
http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9526-2016-INIT/fi/pdf.
SWD(2018) 83 final.
C(2012) 4890 final.
COM(2016) 178 final.
COM(2017) 228 final.
C(2018) 2375.
COM(2018) 234.
Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2018) 125 ”Guidance on sharing private sector data in the European data economy" on kaksiosainen: ensimmäinen osa käsittelee yritysten välistä tietojen yhteiskäyttöä ja toinen tietojen yhteiskäyttöä yritysten ja viranomaisten välisissä suhteissa.
COM(2017) 9 final, s. 11.
Esimerkiksi robottien teollisuusprosesseissa tuottama data, joka on olennaista esimerkiksi jälkimarkkinoinnin palveluiden kannalta (esim. korjaus- ja huoltopalvelut), tai palveluntarjoajien luokittelua koskevat tiedot.
COM(2016) 180 final.
SWD(2018) 125.
Ks. myös komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2017) 2 final.
COM(2018) 234.
COM(2018) 234.