EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.4.2018

COM(2018) 219 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EMPTY

Euroopan vähittäiskauppa-alan päivittämisestä 2000-luvulle

{SWD(2018) 236 final}
{SWD(2018) 237 final}

Dynaaminen ja kilpailukykyinen vähittäiskauppa-ala on tärkeä kuluttajille, yrityksille ja siten koko EU:n taloudelle. Jo pelkästään yritysten suuren määrän ja niihin liittyvien työpaikkojen ja EU:lle tuoman lisäarvonsa vuoksi vähittäiskauppa-ala on avainasemassa pitkäkestoisen talouskasvun parantamisessa 1 . 

Kulutusmuutokset ja teknologian edistys ovat johtaneet alan nopeaan muutokseen ja toimineet innovaatioiden ja tuottavuuden katalysaattoreina.

EU:n kotitaloudet kuluttavat kolmanneksen menoistaan vähittäiskauppiaiden jakelemiin tavaroihin. Vähittäiskauppa-ala vaikuttaa tarjolla olevien tuotteiden hintojen, valikoiman ja laadun kautta EU:n asukkaiden elämänlaatuun.

Vähittäiskauppa-alalla toimivat 3,6 miljoonaa yritystä (lähinnä pk-yrityksiä) ovat vuorovaikutuksessa muiden talouden alojen, kuten tukkukauppiaiden ja tuotteiden valmistajien kanssa, sekä kuljetuksen, logistiikan ja muiden yrityspalveluiden kanssa. Paremmin toimivalla vähittäiskauppa-alalla on myönteisiä heijastevaikutuksia koko talouteen.

Sisämarkkinoilla vähittäiskauppiailla on noin 500 miljoonaa mahdollista asiakasta. Tämä kuitenkin edellyttää toimivaa yritys- ja sääntelykehystä, joka sopii niin kivijalkakauppojen kuin verkkokaupan tarpeisiin sekä auttaa vastaamaan vähittäiskaupan maailmanlaajuisiin haasteisiin 2 .

Verkkokaupan nopea kasvu mullistaa alaa. Verkkokaupasta on tullut osa useimpien EU:n kansalaisten arkea. Tämä luo alalle uusia tilaisuuksia, mutta asettaa myös haasteita. Monikanavaisen vähittäiskaupan kehitys sekä kivijalkakauppojen ja verkkokaupan välisten rajojen hämärtyminen edistävät kilpailua ja innovointia alalla. Rajat ylittävässä verkkokaupassa EU:ssa on kuitenkin vielä paljon kehitettävää. Lisäksi kaikki yritykset eivät pysy uusien liiketoimintamallien perässä: 80 prosenttia vähittäiskauppiaista ei vielä myy tuotteitaan verkossa. Erityisesti monilla pienillä vähittäiskauppiailla on sopeutumisvaikeuksia.

Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää asianmukaisia toimia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. EU-ohjausjakson puitteissa useat jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet uudistuksia, joilla pyritään parantamaan vähittäiskauppiaiden sääntely-ympäristöä 3 . 

EU:n vähittäiskaupan tuottavuus on kuitenkin jäänyt jälkeen muista aloista, eikä se pärjää dynaamisuudessa muille vastaaville talousalueille 4 . Vähittäiskaupan kannattavuuskin on muita aloja heikompi. Alan moninainen sääntely vaikuttaa kielteisesti alan tuottavuuteen. Vähittäiskauppiaiden on noudatettava vaihtelevia ja usein monimutkaisia sääntelypuitteita, jotka on laadittu kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Tällainen tiukka sääntely heikentää vähittäiskaupan dynaamisuutta, pienentää yritysten aloittamis- ja lopettamisastetta sekä heikentää työllistymismahdollisuuksia. 5

Lähde:    Omat laskelmat, jotka perustuvat jäsenvaltioista, Eurostatista ja asiaa koskevista tutkimuksista kerättyihin tietoihin 6

Nykyaikainen vähittäiskauppa-ala tarvitsee enemmän investointeja ja suotuisan liiketoimintaympäristön. Euroopan investointiohjelmalla tuetaan sisämarkkinoiden syventämistä edelleen, etenkin poistamalla investointien esteitä ja lisäämällä sääntelyn ennustettavuutta sekä vähentämällä liiallista sääntelyä.

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategialla 7 komissio toteutti toimia, joiden tarkoituksena on sopeuttaa sisämarkkinat digiaikaan. Yksi päätavoitteista oli rajat ylittävän verkkokaupan edistäminen. Komission ehdotukset, jotka koskevat maarajoituksia 8 , rajat ylittäviä pakettitoimituspalveluita 9 , ALV-järjestelmän uudistamista 10 , digitaalisten sopimusten sääntöjä 11 ja tulevaa verkkoalustoja koskevaa aloitetta, 12 auttavat vähittäiskauppiaita toimimaan verkossa vaivatta. Komissio esittää myös toimia, joilla edistetään oikeudenmukaista ja tehokasta verojärjestelmää digitaalitaloudessa 13  sekä varmistetaan maksukorttijärjestelyjen ja käsittely-yksiköiden riippumattomuus. 14

Alalla toimiville nuorille yrityksille syntyy uusia mahdollisuuksia. Start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevalla aloitteella 15 pyritään poistamaan nuorten ja nopeasti kasvavien yritysten esteitä sisämarkkinoilla, parantamaan kaupallisia mahdollisuuksia sekä helpottamaan rahoituksen saamista.

Uudessa osaamisohjelmassa Euroopalle esitettiin useita toimia, joilla EU:n kansalaiset voivat saavuttaa oikeat taidot ja vastata nopeasti muuttuvan maailmanlaajuisen talouden haasteisiin 16 . Vähittäiskauppa-alalla tarvitaan taitoja, jotka vastaavat digitalisaation tarpeita. Lisäksi Erasmus+-ohjelma tarjoaa uusia tilaisuuksia pitkäaikaisille oppisopimuskoulutuksille talouden monilla eri aloilla, kuten vähittäiskaupassa.

Tavaroiden sisämarkkinat ovat erityisen tärkeässä asemassa vähittäiskaupan kannalta. Komissio teki joulukuussa 2017 kaksi lakiehdotusta, joiden tavoitteena on auttaa yrityksiä ja erityisesti pk-yrityksiä myymään tuotteitaan EU:n alueella 17 ja vahvistaa valvontaa, jolla estetään vaarallisten tuotteiden myynti EU:n alueella oleville kuluttajille. 18 Lisäksi komissio on antanut ehdotuksen, jonka tarkoituksena on poistaa keskeiset sopimusoikeuteen liittyvät esteet, jotka vaikeuttavat rajat ylittävää kauppaa. 19   Komissio aikoo antaa niin ikään kuluttajia ja yrityksiä koskevan oikeudellisen kehyksen parantamista koskevia aloitteita 20 .

Palveludirektiivillä helpotetaan liikkeiden perustamista Euroopan unionin eri jäsenmaissa. Asiassa Visser 21 antamassaan tuomiossa Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti, että vähittäiskauppa on palvelu, johon sovelletaan palveludirektiiviä 22 . Direktiivillä varmistetaan, että tietyt erittäin rajoittavat markkinoille pääsyä koskevat velvoitteet kielletään ja että rajoitteita voidaan asettaa vain siinä tapauksessa, että ne ovat syrjimättömiä ja oikeassa suhteessa ja perustuvat oikeutettuihin yleiseen järjestykseen liittyviin päämääriin. Näiltä osin direktiivillä pyritään myös varmistamaan tehokkaat, objektiiviset ja syrjimättömät menettelyt, jotta markkinoille voi päästä kohtuullisessa ajassa. Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa on samankaltaisia vaatimuksia tilanteille, jotka eivät kuulu palveludirektiivin piiriin. Tällaisia ovat esimerkiksi toiminnalliset rajoitukset.

Eurooppa-neuvosto painotti, että olemassa olevan lainsäädännön täytäntöönpano on avainasemassa sisämarkkinoiden toiminnan kannalta 23 . Jäsenvaltiot tekivät useita mukautuksia palveluiden sääntelykehyksiin palveludirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä. EU:n sääntöjen täysimääräinen noudattaminen parantaisi vähittäiskauppa-alan sääntely-ympäristöä, ja sen ansiosta yritykset ja kuluttajat voisivat saada täyden hyödyn sisämarkkinoista.

Sisämarkkinoiden strategian mukaan vähittäiskaupan sijoittautumisen ja vähittäiskaupan päivittäisen toiminnan rajoitukset ovat merkittäviä esteitä vähittäiskauppa-alan toimivuuden parantamiselle. Komissio sitoutui vahvistamaan ”hyviä toimintatapoja, joilla helpotetaan vähittäiskaupan sijoittautumista ja vähennetään toimintarajoituksia sisämarkkinoilla... [ja tarjoamaan] ohjeita jäsenvaltioiden uudistuksia varten ja vähittäismyyntisektorin valvontapolitiikkaa koskevien prioriteettien asettamista varten" 24 .

Tällä tiedonannolla pyritään parhaat käytännöt tunnistamalla edesauttamaan vähittäiskaupan mahdollisuuksien hyödyntämistä EU:n taloudessa. Parhaiden käytäntöjen avulla voidaan tukea vähittäiskaupan kilpailukykyä ilman, että jäsenvaltioiden yleiseen järjestykseen liittyvät tavoitteet vaarantuvat. Kuten Eurooppa-neuvosto painottaa, EU:n on kehitettävä tulevaisuuteen ja digitaaliseen aikaan soveltuvia sisämarkkinoita 25 . Vähittäiskauppa perustuu enenevässä määrin monikanavaiseen jakeluun, ja tämä suuntaus tulee jatkumaan. Useilla digitaalisten sisämarkkinoiden aloitteilla pyritään varmistamaan, että verkossa toimivat vähittäiskauppiaat voivat tehokkaasti käydä kauppaa rajojen yli. Tässä tiedonannossa käsitellään rajoituksia, jotka ovat yleisempiä kivijalkakaupassa.

Sisämarkkinoiden 25-vuotisjuhlavuoden 26 kunniaksi on syytä juhlia sisämarkkinoiden saavutuksia mutta myös katsoa eteenpäin. Vähittäiskauppa-alaan on syytä kiinnittää huomiota, ja se on analyysin arvoinen. Tarvitaan EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden toimia alan kilpailukyvyn tueksi aikana, jona verkkokaupan nopea kasvu on muuttamassa alaa.

Vähittäiskauppiaille on asetettu useita eriasteisia rajoituksia, jotka koskevat kauppojen sijoittautumista (esim. kauppojen kokoa ja sijaintia tai luvanhakumenettelyä) ja toimintaa (esim. aukioloaikoja, myynninedistämistä, jakelukanavia, verotusta ja hankintaa). Monet näistä rajoituksista saatetaan perustella oikeutetuilla yleiseen järjestykseen liittyvillä päämäärillä, mutta yhdessä rajoitukset voivat muodostaa suhteettoman suuria esteitä uusille tulokkaille ja vaikuttaa sitä kautta kielteisesti alan tuottavuuteen. Vähittäiskauppiaat painottavat, että sääntelykehyksissä on huomioitava tulevaisuuden vaatimukset. Lisäksi niiden on oltava joustavia, jotta yritykset voivat mukautua muutoksiin nopeasti 27 .

Rajoitusten vähentäminen parantaa markkinoiden toimivuutta 28 . Kun sääntelyä on vähän, se kannustaa yrityksiä siirtymään markkinoille, hyödyntämään tilaisuuksia ja menestymään. Silloin vähittäiskauppiaat voivat joustavasti panostaa liikkeen oikeaan sijaintiin ja muotoon sekä vastata paremmin paikallisten kuluttajien tarpeisiin. Yhdessä kukoistavan verkkokaupan kanssa tämä lisää kilpailua sekä edistää tehokkaiden ja innovatiivisten yritysten menestymistä.

Tämän johdosta alan tuottavuus paranee, mistä hyötyvät myös kuluttajat. Kuluttajille on tarjolla aiempaa suurempi valikoima innovatiivisia ja laadukkaita tuotteita ja palveluita. Kuluttajat todennäköisesti myös maksavat niistä aiempaa vähemmän 29 . Lisäksi vahva vähittäiskauppa voi tarjota uusia työtilaisuuksia. Syntyy enemmän ja parempia työpaikkoja paitsi vähittäiskaupassa, myös sitä tukevissa palveluissa, kuten kuljetuksessa, varastoinnissa ja logistiikassa.

Komissio on kehittänyt vähittäiskaupan sääntelyindikaattorin (RRI) kuvaamaan erilaisia vähittäiskaupan sijoittautumiseen ja päivittäiseen toimintaan liittyviä rajoituksia 30 . Indikaattorin osat esittävät jäsenvaltioiden sääntelykehysten monimutkaisuutta ja monimuotoisuutta. Kaiken kaikkiaan indikaattori piirtää tosiasioihin perustuvan tilannekuvan, joka kertoo hyvin erilaisesta tilanteesta rajoitusten suhteen eri jäsenvaltioissa. Kaikissa jäsenvaltioissa on käytössä sekä sijoittautumisrajoituksia että toiminnallisia rajoituksia. Kuitenkin rajoitukset ovat hyvin erilaisia eri jäsenvaltioissa, ja rajoitusten määrä vaihtelee sekin suuresti. Eräissä jäsenvaltioissa rajoituksia voi olla jopa viisi kertaa enemmän kuin toisissa. Kun kaikista vähiten rajoittavissa sääntelykehyksissä on vain muutamia erityyppisiä rajoituksia, kaikista eniten rajoittavissa niitä voi olla jopa 12 31 . Tämä vaikuttaa vähittäiskauppojen toimintaympäristöön.

Vähittäiskaupan sääntelystä vastaavat pääasiassa jäsenvaltiot. Jäsenvaltioiden laatimien sääntöjen on kuitenkin noudatettava EU:n lainsäädäntöä eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa sijoittautumisvapautta tai vapaata palvelujen tarjontaa. Tästä syystä osa rajoituksista on kielletty ja osa rajoituksista voidaan pitää voimassa tai ottaa käyttöön siinä tapauksessa, että ne ovat syrjimättömiä, oikeasuhteisia ja perustuvat oikeutettuihin yleiseen järjestykseen liittyviin päämääriin. Ympäristö, jossa sääntelyä on vähän, tukee alan kilpailukykyä. Siksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että sijoittautumista ja toimintaa koskevat säädökset vaikuttavat luonteensa vuoksi lähinnä kivijalkakauppaan. Lisäksi rajoitusten vaikutukset kertaantuvat, ja jäsenvaltioiden on otettava huomioon niiden yhteisvaikutukset.

Uusien liikkeiden avaaminen on kauppiaan tie markkinoille. Monikanavaisen vähittäiskaupan kehittyessä on tärkeää, että kauppiaat voivat noudattaa johdonmukaista markkinoillepääsyn strategiaa, jossa yhdistyvät verkkokauppa ja kivijalkakauppa. Markkinoille pääsyn on myös oltava mahdollista kohtuullisessa ajassa ja ilman tarpeetonta tai suhteetonta vaivaa. Oikea-aikainen ja nopea pääsy markkinoille on ensisijaisen tärkeää kauppiaille. Kauppiaat ovat huolestuneita uusien liikkeiden sijaintia koskevista rajoituksista, tuotteisiin liittyvistä ehdoista ja yleisestä lainsäädäntöön liittyvästä epävarmuudesta. Vähittäiskauppiaiden mukaan liikkeen perustamismenettelyt ovat liian pitkiä, liian monimutkaisia ja liian epävarmoja 32 .

Sijoittautumisrajoitukset muodostavat vakavia markkinoille tulon esteitä. Tästä syystä ne on otettu useasti esille EU-ohjausjakson puitteissa 33 .

Sijoittautumista koskevat ehdot

Kaikki jäsenvaltiot sääntelevät liikkeiden sijoittautumista. Vähittäiskaupan sijoittautumista säännellään usein alueellisella ja/tai paikallisella tasolla, mikä lisää vähittäiskauppiaita koskevien sääntöjen monimuotoisuutta.

Kodifioimalla Euroopan unionin tuomioistuimen sijoittautumisvapautta koskevan oikeuskäytännön palveludirektiivi kieltää tietyt vaatimukset, kuten taloudelliset testit 34 . Tällaisiksi katsotaan tietopyynnöt, jotka koskevat tarjonnan arviointia (esimerkiksi olemassa olevien liikkeiden määrä, tyypit ja muodot) tai markkinakysynnän mittaamista (esimerkiksi ostovoima tai kotitalouksien kulutus sijoittautumisalueella). Unionin lainsäätäjä on kieltänyt tällaiset vaatimukset, koska ne liittyvät puhtaasti taloudellisiin etuihin tai ne voidaan korvata vähemmän rajoittavilla keinoilla. Monet jäsenvaltiot kävivät sijoittautumista koskevat ehdot läpi pannessaan palveludirektiiviä täytäntöön ja poistivat taloudellista arviointia koskevat vaatimukset 35 . Silti taloudellisia tietoja vaaditaan tai käytetään yhä joidenkin jäsenvaltioiden lainsäädännössä tai käytännössä.

Vähittäiskaupan sijoittautumisen sääntöjä ohjaa kaavoitus, jonka tarkoituksena on usein säilyttää kaupungin keskustan elinvoimaisuus tai suojella ympäristöä. Tällaiset säännöt saattavat esimerkiksi rajoittaa sijoittautumista kaupunkien laitamille. Komissio pyrkii näihin samoihin tavoitteisiin ja edistää EU:n kaupunkiagendan 36 mukaisesti yhdessä jäsenvaltioiden, kaupunkien ja muiden sidosryhmien kanssa kaupunkiystävällisiä, tehokkaita ja vaikuttavia poliitikoita sekä alueellista koheesiota 37 . Jäsenvaltioiden on kuitenkin pyrittävä näihin tavoitteisiin oikeassa suhteessa.

Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti 38 , että palveludirektiivi koskee vähittäiskaupan sijoittautumista huolimatta siitä, sääntelevätkö jäsenvaltiot sijoittautumista lupajärjestelmällä vai kaavoituksella. Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti, että palveludirektiivi sallii yleiseen järjestykseen liittyvien päämäärien asianmukaisen huomioimisen ja että jäsenvaltioilla on harkintavaltaa siinä, miten oikeutetut yleiseen järjestykseen liittyvät päämäärät täytetään. Palveludirektiivin noudattaminen kuitenkin edellyttää, että jäsenvaltiot varmistavat, että vähittäiskaupan sijoittautumista koskevat sääntelyvaatimukset ovat julkisen edun vuoksi perusteltuja ja oikeasuhteisia.

Oikeasuhteisuus on sisämarkkinoiden tarjoamien vapauksien tärkeä ominaisuus. Oikeasuhteisuus on olennaista vähittäiskaupassa. Palveludirektiivin mukaan vähittäiskauppiaille ei saa asettaa suhteettomia rajoituksia. Tämä koskee joitakin vaatimuksia, joihin palveludirektiivissä viitataan nimenomaisesti, kuten alueellisia rajoituksia 39 . Esimerkkinä voidaan mainita hyvin yksityiskohtainen aluesuunnittelu, jossa on määritetty myytävien tavaroiden tyyppi. 40  Visser-tuomiossa Euroopan unionin tuomioistuin muistutti jäsenvaltioiden palveludirektiivin mukaisesta velvollisuudesta 41 kartoittaa säännöt ja käytännöt sekä tarkistaa vähittäiskaupan sijoittautumista koskevien alueellisten rajoitusten oikeasuhteisuus 42 . 

Komissio ehdotti yleisemmin palvelualalle direktiiviä ammattien sääntelyä koskevasta suhteellisuusarvioinnista. 43 Vastaavasti komission ehdotuksessa, joka koskee tiettyjä palveludirektiivin rajoituksia koskevaa ilmoitusmenettelyä 44 , edellytetään jäsenneltyä ja yhdenmukaista lähestymistapaa oikeasuhteisuuteen.

Asettaessaan kokorajoituksia jäsenvaltiot soveltavat usein eri sääntöjä vähittäiskaupan sijoittautumishankkeisiin suunnitellun vähittäiskaupan koon mukaan 45 . Tämä voi johtaa vähittäiskauppaympäristön keinotekoiseen muokkaukseen, mikä vaikuttaa avattujen liikkeiden muotoon ja kokoon 46 ja sitä kautta tuottavuuteen.

Kaupunkikeskusten elinvoimaisuuden säilyttäminen on perusteltu poliittinen huolenaihe kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille, ja tyhjillään olevien kauppojen määrä kasvaa. Siksi osa viranomaisista rajoittaa vähittäiskaupan sijoittautumista kaupunkikeskusten ulkopuolelle. Jos tällaisia rajoituksia sovelletaan, niiden on oltava perusteltuja ja oikeasuhteisia. Tämän osalta kansallisten viranomaisten on syytä harkita kattavampaa politiikkaa, joka ei koske pelkästään vähittäiskaupan sääntöjä. Viranomaisten on myös huomioitava verkkokauppa ja kuluttajien muuttuva ostokäyttäytyminen, sillä nämä seikat vaikuttavat kaupunkikeskuksissa oleviin vähittäiskauppoihin.

Uudet lähestymistavat elävöittävät kaupunkikeskuksia Viranomaisia kannustetaan pohtimaan erilaisia toimia, joilla kuluttajia saadaan houkuteltua kaupunkikeskuksiin ja jotka eivät perustu pelkästään vähittäiskaupan sijoittautumisrajoituksiin. Esimerkki: Amsterdamin yhdeksän kadun alueella (De 9 Straatjes) vähittäiskauppiaat ovat luoneet yhdessä kukoistavan yhteisön, joka perustuu alueen identiteettiin ja kulttuuriperintöön. Yhteisöesimiehen avulla vähittäiskauppiaita kannustetaan koordinoimaan alueen kulttuuriperintöön liittyviä yhteisiä markkinointi- ja myynninedistämistoimia, joilla alueelle saadaan houkuteltua turisteja ja muita kuluttajia. Toimia mainostetaan verkkosivustolla. Nämä toimet ja muut toimivaltaisen viranomaisen johtamat aloitteet, kuten autottoman alueen käyttöönotto, ovat edistäneet vähittäiskauppaa ja vuokratilojen kysyntää tällä yhdeksän kadun alueella. Tämän tiedonannon yhteydessä komissio julkaisee pienen vähittäiskaupan elvyttämistä ja uudistamista koskevan oppaan nimeltä Guide for fostering the revitalisation and modernisation of the small retail sector. Oppaassa on menestystarinoita kaupungeista, joissa kaupunkikeskus on onnistettu elävöittämään. Oppaan avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat tukea pienten vähittäiskauppiaiden sopeutumista digitaalisen ajan muutoksiin.

Sijoittautumismenettelyt

Yksinkertaiset, avoimet ja tehokkaat sijoittautumismenettelyt (byrokratian vähentäminen) antavat vähittäiskaupalle mahdollisuuden parantaa tuottavuuttaan. Avoimeen julkiseen kuulemiseen osallistuneet painottivat, että sijoittautumisprosessia pitää sujuvoittaa, menettelyjen avoimuutta lisätä sekä verkkomenettelyjä parantaa ja käyttää aiempaa järjestelmällisemmin. Palveluiden saatavuutta on lisättävä digitaaliteknologialla 47 . EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 48 pyrkii nopeuttamaan hallinnon digitalisaatiokehitystä, jotta yritysten ja julkisen hallinnon välisen vuorovaikutuksen tehokkuus, avoimuus ja nopeus lisääntyvät ja kustannukset alenevat.

On erittäin tärkeää, että lakisääteisistä vaatimuksista ja menettelyistä löytyy oleellista ja täsmällistä tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa ja että hallinnolliset toimet voi tehdä verkossa, jotta kaikki ja erityisesti pk-yritykset voivat hyötyä sisämarkkinoiden eduista. Näitä tarpeita varten komissio on esittänyt lakiehdotuksen yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta 49 . 

Käytännössä kivijalkakauppiaille aiheutuu yhä merkittäviä viiveitä useiden menettelyllisten esteiden vuoksi 50 . Tällaiset viiveet vaikuttavat kielteisesti hankkeiden aloittamiseen ja elinkelpoisuuteen, sillä hankkeet on saatettu suunnitella tiettyä markkina-asetelmaa varten. Lisäksi ne aiheuttavat merkittäviä kustannuksia.

Pelkästään palveludirektiivin täysimääräinen täytäntöönpano edellyttää kunnianhimoista hallinnollista yksinkertaistus- ja yhteistyöohjelmaa 51 . Jäsenvaltioiden on Visser-tuomiota silmällä pitäen arvioitava, onko hallinnon yksinkertaistaminen ollut vähittäiskaupan alalla tarpeeksi kunnianhimoista vai tarvitaanko ponnisteluja lisää. Direktiivi edellyttää, että jäsenvaltiot perustavat keskitettyjä asiointipisteitä, mahdollistavat menettelyjen suorittamisen etäältä ja sähköisesti sekä varmistavat kansallisia vaatimuksia ja menettelyjä koskevien tietojen helpon saatavuuden. Hakemukset on käsiteltävä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Ala ja viranomaiset hyötyisivät entistä tehokkaammista, avoimemmista ja nopeammista sijoittautumismenettelyistä.

Vähittäiskauppojen sijoittautumisen liittyvien säännösten lisäksi kauppiaiden on noudatettava useita päivittäiseen toimintaan (kuten aukioloaikoihin, myynninedistämiseen, jakelukanaviin ja hankintaan) liittyviä säännöksiä.

Toiminnalliset rajoitukset perustuvat usein yleiseen järjestykseen liittyviin tavoitteisiin, kuten työntekijöiden, kuluttajien, ympäristön ja kansanterveyden suojelemiseen. Verkkokauppa muuttaa kuluttajien ostoskäyttäytymistä (kuluttajat ovat tottuneet tekemään ostoksia milloin vain ja missä vain, myös muissa maissa) 53 . Siksi jäsenvaltioiden on arvioitava ja tarvittaessa uudistettava sääntelykehyksiä. Ne voivat tarvittaessa ottaa mallia muissa jäsenvaltioissa kehitetyistä toimivista ja sujuvista ratkaisuista.

Toiminnalliset rajoitukset tavallisesti koskevat lähinnä kivijalkakauppoja 54 . Esimerkiksi aukioloaikojen rajoitukset tai myymälätilan kokoon perustuva vähittäiskauppakohtainen verotus eivät koske verkkokauppaa luonteensa vuoksi. Viranomaisten on arvioitava kivijalkakauppoihin sovellettavien rajoitusten oikeasuhteisuutta ja tehokkuutta, jotta yhtäläiset mahdollisuudet verkkokaupan kanssa voidaan varmistaa.

Toiminnalliset rajoitukset voivat olla merkittävä taakka yrityksille ja heikentää niiden tuottavuutta. Siksi niistä on useasti ilmoitettu EU-ohjausjakson puitteissa 55 .

Vähittäiskaupan tasapuolisten toimintaolosuhteiden varmistaminen

Kivijalkakauppiaiden on huomioitava uudet kulutusmallit ja mukautettava kaupallinen strategiansa niiden mukaisesti 56 . Pienillä vähittäiskauppiailla voi olla vaikeuksia sopeutua markkinoiden digitaaliseen kehitykseen. Ne eivät välttämättä ota helposti teknologiaa omakseen. Lisäksi pienillä kauppiailla on yleensä vähemmän resursseja, tietoa ja kapasiteettia rakenteellisten muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Jos jäsenvaltiossa on tarjouksia ja alennuksia koskevia sääntöjä, kuluttajat voivat yleensä hyödyntää verkkokauppojen tarjouksia ja alennuksia jäsenvaltioissa, joissa on joustavat säännöt (jotka esimerkiksi eivät rajoita tiukasti kausialennusmyyntien ajankohtaa tai sallivat myynnin alle kustannusten) 57 .

Verkkokaupan ansiosta kuluttajat voivat ostaa internetistä tuotteita, joihin perinteisessä vähittäismyynnissä sovelletaan joissakin jäsenvaltioissa tiettyjä jakelukanavia 58 koskevia vaatimuksia. Tämä voi asettaa perinteisen ja verkkokaupan eriarvoiseen asemaan.

Lähinnä kivijalkakaupalle suunnitellut säädökset rajoittavat kauppiaiden kykyä sopeutua ja reagoida verkkokaupan mukanaan tuomiin muutoksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi liikkeiden aukioloaikoja koskevat rajoitukset. Tällaisten rajoitusten tarkoitus on usein suojella työntekijöitä ja pk-yrityksiä, joilla ei aina ole varaa palkata pitkien aukioloaikojen edellyttämää määrää työntekijöitä. Nämä kysymykset on ratkaistava samalla, kun perinteisiä kauppiaita autetaan sopeutumaan kuluttajien uusin tapoihin.

Olemassa olevia myymälätilan kokoon perustuvia vähittäiskauppakohtaisia veroja ja maksuja sovelletaan tällä hetkellä vain kivijalkakauppoihin, mikä voi asettaa ne epäedulliseen asemaan verkkokauppoihin ja muuhun liiketoimintaan verrattuna.

Oikeudenmukaisten ja tehokkaiden toimitusketjujen varmistaminen

Vähittäiskauppa tuo sisämarkkinoiden hyödyt kuluttajille. EU:n sisämarkkinoilla vähittäiskauppiaat voivat ostaa tuotteensa mistä tahansa EU-maasta. Tämä lisää tehokkuutta ja mahdollisesti myös tuottavuutta sekä laskee hintoja kuluttajien eduksi. Sisämarkkinat ovat lisänneet tarjolla olevien tuotteiden määrää. Sääntelyesteet, jotka rajoittavat mahdollisuutta hankkia tuotteita rajojen yli, voivat aiheuttaa sisämarkkinoiden pirstaloitumista. Ne ovat myös perustamissopimuksen mukaisen tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteen vastaisia.

EU:n ja kansallisella tasolla pyritään edistämään tasapainoisia toimitusketjuja, jotka pienentävät ympäristövaikutuksia ja kannustavat kestävään kulutukseen. EU on jo ryhtynyt toimiin muovijäteongelman ratkaisemiseksi 59 . Tammikuussa 2018 julkaisemassaan strategiassa, joka koskee muoveja kiertotaloudessa, komissio suunnittelee lisätoimia tähän ongelmaan. 60 Komissio ehdottaa myös toimia, joilla voidaan ehkäistä ruokahävikkiä. 61 Lisäksi useat jäsenvaltiot ovat laatineet säädöksiä, joilla pyritään edistämään hyvää kauppatapaa erityisesti elintarvikkeiden tuotantoketjussa. Komissio tukee tätä työtä ehdotuksella direktiiviksi, joka koskee epäoikeudenmukaisia kauppatapoja elintarvikeketjun toimijoiden välillä 62 . On kuitenkin tärkeää, ettei kumpaakin osapuolta hyödyttävää yhteistyötä toimittajien ja kauppiaiden välillä estetä.

Komissio on myös tietoinen yksityisten toimijoiden asettamista alueellisista tarjontarajoituksista. Ne voivat rajoittaa kauppiaiden mahdollisuuksia ostaa tuotteita keneltä ja mistä haluavat, millä voi olla kielteinen vaikutus sisämarkkinoihin 63 . Vaikuttaa siltä, että joissakin tapauksissa yhteen jäsenvaltioon sijoittuneen mutta monikansallisen toimittajan kanssa toimivilla vähittäiskauppiailla ei ole mahdollisuutta valita, miltä tavarantoimittajan kansalliselta yksiköltä tavarat hankitaan, vaan ne ohjataan käyttämään tiettyä kansallista tytäryhtiötä. Vähittäiskauppiaat kohtaavat saman esteen, jos toimittaja estää itsenäisistä tukkumyyjistä muodostuvaa verkostoa jakelemasta tuotteita rajojen yli, jolloin kyseessä on markkinoiden sulkeminen tai markkinoiden eristäminen kansallisten rajojen mukaan. Jos alueellisia tarjontarajoituksia soveltava toimittaja on määräävässä asemassa tai jos rajoituksia sovelletaan osana toimittajan ja itsenäisen tukkukauppiaan välistä sopimusta, rajoituksia voidaan joissakin tapauksissa pitää kilpailun vastaisina toimina ja niistä voidaan määrätä seuraamuksia kilpailulain nojalla. Tämä ei kuitenkaan päde tilanteissa, joissa vertikaalisesti integroituneet toimittajat antavat tällaisia ohjeita kansallisille tytäryhtiöilleen. Osa toimittajista käyttää tällä hetkellä hyväkseen sitä, että kilpailusäännöt eivät koske tällaisia tilanteita. 64   

Alueelliset tarjontarajoitukset aiheuttavat markkinoiden segmentoitumista, rajoittavat kilpailua ja johtavat todennäköisesti tukku- ja kuluttajahintojen tai kuluttajille tarjottavan tuotevalikoiman merkittäviin eroihin eri EU-maissa. 65 . 

Tällainen toiminta on estettävä, jotta vähittäiskauppiaat voivat harjoittaa kaikkien tuotteiden rinnakkaistuontia ja tuoda sisämarkkinoita lähemmäs eurooppalaisia kuluttajia. Komissio aikoo perehtyä tarkemmin tällaisen toiminnan seurauksiin sisämarkkinoilla. Lisätoimia saatetaan tarvita, jos tilanteessa ei ole tapahtunut kehitystä toimittajan vapaaehtoisesti tekemän lähestymistavan muutoksen seurauksena.

Lainsäädännön noudattamisesta aiheutuvat kustannukset voivat olla 0,4–6 prosenttia vähittäiskauppiaan vuotuisesta liikevaihdosta. 66 Tämä on erityisen suuri rasitus mikroyrityksille 67 .

Avoimeen julkiseen kuulemiseen vastanneet tunnistivat kehittämistarpeita seuraavilla osa-alueilla: liiketietojen raportointi, muutoksista ilmoittaminen, tarkastukset 68 , sakkojen ja seuraamusten oikeasuhteisuuden parantaminen.

Komissio on vahvasti sitoutunut edistämään lähivuosina paremman sääntelyn periaatteita EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. 69 Lisäksi jäsenvaltioiden on tarkastettava, että kansalliset säädökset ovat oikein kohdistettuja, näyttöön perustuvia ja selkeästi laadittuja. Yksinkertaistetut säädökset, lisääntynyt tietoisuus alan erityispiirteistä ja politiikan tuki lisäisivät vähittäiskauppa-alan joustavuutta ja innovatiivisuutta 70 . 

Vähittäiskaupan kehityksen edistäminen kuluttajien eduksi edellyttää laaja-alaista lähestymistapaa: on yksinkertaistettava sääntelykehyksiä ja varmistettava, että ne soveltuvat monikanavaiseen ympäristöön, sekä vähennettävä liian raskaita ja kalliita toimia ja menettelyitä, joilla varmistetaan, että vähittäiskauppiaat noudattavat näitä sääntöjä.

Hyvin toimivat sisämarkkinat ja sääntely-ympäristön uudistus ovat välttämättömiä, jotta EU:n vähittäiskauppa soveltuu 2000-luvulle. Tässä tiedonannossa kuvatut oikeudelliset ohjeet ja parhaat käytännöt auttavat jäsenvaltioita parantamaan vähittäismarkkinoiden avoimuutta, integrointia ja kilpailukykyä ilman, että oikeutettujen yleiseen järjestykseen liittyvien päämäärien saavuttaminen vaarantuu.

Vähittäiskaupan sääntelyn vähentäminen vaikuttaa myönteisesti myös muihin talouden aloihin ja erityisesti tuotantoketjun alkupäähän eli valmistukseen. Tehokas vähittäiskauppa-ala ja alhaiset kuluttajahinnat lisäävät kysyntää ja ohjaavat alkupään valmistajia tuotteiden innovointiin.

Vaikka verkkokaupan kasvu tarjoaa ennennäkemättömiä tilaisuuksia vähittäiskaupalle ja kuluttajille, kivijalkakauppiaisiin kohdistuvat rajoitukset estävät mukautumisen kuluttajien muuttuvaan ostokäyttäytymiseen. Verkossa asioivat kuluttajat ovat tottuneet tekemään ostoksia milloin tahansa ja missä tahansa. Siksi on erittäin tärkeää, että kun säädöksiä suunnitellaan ja toteutetaan, kansalliset alueelliset ja paikalliset viranomaiset huomioivat sen, että monikanavainen vähittäiskauppa säilyy suuntauksena tulevinakin vuosina.

Tässä tiedonannossa kuvatut oikeudelliset ohjeet ja parhaat käytännöt auttavat viranomaisia arvioimaan sääntelykehyksiä ja tunnistamaan vähemmän rajoittavia toimia. Jäsenvaltioiden on jatkossakin arvioitava olemassa olevia ja ehdotettuja vähittäiskauppaa koskevia toimia ja varmistettava niiden syrjimättömyys, perusteltavuus ja oikeasuhteisuus. On myös varmistettava, että toimet ovat tehokkaita yleiseen järjestykseen liittyvien päämäärien saavuttamisen kannalta, niillä puututaan kaupunkisuunnittelukysymyksiin oikeasuhteisesti ja ne soveltuvat nopeasti muuttuvaan vähittäiskauppaympäristöön. Kansallisten kilpailuviranomaisten on osallistuttava tähän arviointiin.

Vähittäiskaupan sääntelyindikaattoria käytetään dynaamisena seurantatyökaluna, jolla mitataan jäsenvaltioiden toimia vähittäiskaupan sääntelyn vähentämisessä niin, että otetaan huomioon kansanterveyden kaltaiset yleiseen järjestykseen liittyvät päämäärät, sekä uudistusten vaikutusta markkinoiden toimivuuteen, kuten tuottavuuteen, hintoihin, innovointiin ja heijastusvaikutuksiin muille aloille.

Komissio valvoo jatkossakin vähittäiskaupan sääntelykehyksiä ja suuntauksia. Tämä seurantatyö tukee komission taloudellista analyysiä EU-ohjausjakson puitteissa. Se luo myös pohjan komission täytäntöönpanopolitiikan tärkeysjärjestykselle vähittäiskaupassa.

EU:n ja jäsenvaltioiden toimijoiden tehokas kumppanuus kaikilla tasoilla on tarpeen, jotta vähittäiskaupan yleistä poliittista kehystä voidaan kehittää. Komissio jatkaa vuoropuhelua alan tulevaisuudesta EU:n toimielinten, kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä vähittäiskaupan edustajien kanssa.

(1)

 Vähittäiskauppa on yritysten ja työntekijöiden määrässä mitattuna EU:n suurin yritystalouden ala, kun rahoitusalaa ei oteta huomioon. Se tuottaa 4,5 prosenttia Euroopan talouden arvonlisäyksestä ja 8,6 prosenttia kaikista EU:n työpaikoista. Eurostat, 2014.

(2)

EU:ssa 68 prosenttia internetin käyttäjistä (81 prosenttia väestöstä) teki verkko-ostoksia vuonna 2017. Heistä 33 prosenttia osti muiden jäsenvaltioiden myyjiltä ja 23 prosenttia EU:n ulkopuolisilta myyjiltä. Lähde: Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2018

(3)

Tällaisia uudistuksia on tehty esimerkiksi Belgiassa, Tanskassa, Suomessa, Ranskassa, Italiassa, Luxemburgissa ja Espanjassa.

(4)

Esimerkiksi Kanadassa, Japanissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa.

(5)

Katso tähän tiedonantoon liitetyn valmisteluasiakirjan analyysi, SWD(2018) 236.

(6)

Vähittäiskaupan sääntelyindikaattoria (RRI) koskevat tiedot esittävät tilanteen vuonna 2017. Niissä tapauksissa, joissa tapahtui tärkeitä muutoksia joulukuun 2017 jälkeen, tiedot on päivitetty ja huomioitu pisteytyksissä. Analysointihetkellä uusimmat käytettävissä olevat Eurostatin tiedot olivat vuodelta 2015.

(7)

 Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle, COM(2015) 192 final.

(8)

Maarajoituksia koskeva asetus (EU) 2018/302, annettu 28 päivänä helmikuuta 2018.

(9)

Rajat ylittäviä pakettitoimituspalveluita koskeva asetus [tulee voimaan vuoden 2018 toukokuussa].

(10)

Direktiivi (EU) 2017/2455, annettu 5 päivänä joulukuuta 2017, direktiivin 2006/112/EY ja direktiivin 2009/132/EY muuttamisesta palvelujen suorituksia ja tavaroiden etämyyntiä koskevien tiettyjen arvonlisäverovelvoitteiden osalta

(11)

Ehdotus direktiiviksi tietyistä digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista, COM(2015) 634 final; Muutettu ehdotus direktiiviksi tietyistä tavaroiden verkkotavarakauppaa ja muuta etämyyntiä koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista, COM(2017) 637 final.

(12)

 Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarviointi, COM(2017) 228 final.

(13)

 Oikeudenmukainen ja tehokas verojärjestelmä Euroopan unionin digitaalisille sisämarkkinoille, COM(2017) 547.

(14)

Asetus (EU) 2018/72, annettu 4 päivänä lokakuuta 2017, korttipohjaisista maksutapahtumista veloitettavista siirtohinnoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/751 täydentämisestä.

(15)

 Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite, COM(2016) 733 final.

(16)

 Uusi osaamisohjelma Euroopalle; COM(2016) 381 final.

(17)

Ehdotus asetukseksi toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyjen tavaroiden vastavuoroisesta
tunnustamisesta, COM (2017) 796.

(18)

  Ehdotus asetukseksi noudattamista ja täytäntöönpanon valvontaa varten, COM(2017) 795.

(19)

Muutettu ehdotus direktiiviksi tietyistä tavaroiden verkkotavarakauppaa ja muuta etämyyntiä koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista, COM(2017) 637 final.

(20)

 Kuluttajan aseman vahvistaminen, COM(2018) 183.

(21)

30 päivänä tammikuuta 2018 annettu tuomio, Visser, asia C-31/16, kohta 97.

(22)

Direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (palveludirektiivi).

(23)

Eurooppa-neuvoston päätelmät työllisyydestä, kasvusta ja kilpailukyvystä, 22. maaliskuuta 2018.

(24)

 Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille, COM(2015)550 final.

(25)

Eurooppa-neuvoston päätelmät työllisyydestä, kasvusta ja kilpailukyvystä, 22. maaliskuuta 2018.

(26)

Euroopan parlamentin puhemiehen, Euroopan komission puheenjohtajan ja neuvoston puheenjohtajan kiertävää puheenjohtajuutta hoitavan yhteinen julkilausuma Euroopan unionin sisämarkkinoiden 25-vuotisjuhlavuoden johdosta, 20. maaliskuuta 2018.

(27)

Katso komission yksiköiden valmisteluasiakirja Public Consultation on Retail regulations in a multi-channel environment – Synopsis Report, SWD(2018) 237.

(28)

Katso tähän tiedonantoon liitetyn valmisteluasiakirjan analyysi, SWD(2018) 236.

(29)

OECD:n tuotemarkkinoiden sääntelyindikaattoriin perustuva komission tutkimus viittaa siihen, että yhden pisteen vähennys OECD-indeksissä laskee hintatasoa 7 prosenttia (Euroopan komissio, Background documents for the European Semester (2018), The EU retail sector).

(30)

OECD:n PMR-indeksiin pohjautuvassa komission sääntelyindikaattorissa pisteytettiin jäsenvaltioiden sääntelyn eri osa-alueet. Jokaiselle osa-alueelle annettiin 0–6 pistettä siten, että 0 tarkoittaa löysintä mahdollista sääntelyä ja 6 tiukinta mahdollista sääntelyä. Tuloksia tukevat tiedot on kerätty ja vahvistettu jäsenvaltioiden kuulemisessa. Sääntelyindikaattorin metodologiasta on kuultu jäsenvaltioita palveludirektiivin asiantuntijaryhmässä. Katso liite ja tähän tiedonantoon liitetty valmisteluasiakirja, SWD(2018) 236.

(31)

Vähittäiskaupan sääntelyindikaattorin ensimmäinen pylväs kattaa vähittäiskaupan sijoittautumiseen liittyvät seikat: tietyt olosuhteet (esim. kokorajoitukset, sijaintikohtaiset säännöt, kaavoitusvaatimusten yksityiskohtaisuus ja taloudellisia tietoja koskevat vaatimukset) ja menettelyt (tarvittavien lupien ja vaikutusten arviointien määrä, asiaankuuluvien tahojen määrä, menettelyn kesto sekä sijoittautumista koskevien päätösten julkaiseminen). Toinen pylväs kuvaa toimintaa koskevia rajoituksia, kuten liikkeiden aukioloaikoja, tiettyjen tuotteiden jakelukanavia, myynninedistämistä, vähittäiskaupan veroja ja maksuja sekä tuotteiden hankintaa. Indikaattori tarjoaa tosiasioihin perustuvan katsauksen eri jäsenvaltioiden soveltamista rajoituksista. Jotta kuva rajoituksista olisi mahdollisimman täydellinen, indikaattoriin on otettu mukaan säännöt, jotka koskevat myös sellaisten erityistuotteiden, kuten alkoholin, tupakan ja käsikauppalääkkeiden, jakelukanavia. Tällä ei rajoiteta jäsenvaltioiden tavoittelemia terveys- ja yhteiskuntapoliittisia tavoitteita. Komissio on samaa mieltä kyseisistä tavoitteista, ja se on laatinut erilaisia toimintapolitiikoita ja lainsäädäntöä, joilla pyritään rajoittamaan etenkin tupakan myyntiä ja mainontaa sekä takaamaan lääkkeiden korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Komissio tukee niin ikään alkoholihaittojen vähentämiseen tähtääviä jäsenvaltioiden toimintapolitiikkoja.

(32)

Katso komission yksiköiden valmisteluasiakirja Public Consultation on Retail regulations in a multi-channel environment – Synopsis Report, SWD(2018) 237.

(33)

Sijoittautumista rajoittavia sääntöjä on otettu esille maakohtaisissa suosituksissa, joita on annettu Belgialle, Tanskalle, Suomelle, Ranskalle, Saksalle, Unkarille, Italialle, Luxemburgille ja Espanjalle.

(34)

Palveludirektiivin 14 artiklan 5 kohdassa kielletään taloudelliset testit, joissa luvan myöntämisen ehdoksi asetetaan taloudellisen tarpeen tai markkinakysynnän osoittaminen tai joissa arvioidaan toiminnan mahdolliset tai toteutuneet taloudelliset vaikutukset tai toiminnan tarkoituksenmukaisuus toimivaltaisen viranomaisen vahvistaman talousohjelman tavoitteiden kannalta.

(35)

Taloudelliset testit on poistettu Belgiassa, Ranskassa, Luxemburgissa, Italiassa, Alankomaissa, Romaniassa ja tietyillä Espanjan alueilla. Katso palveludirektiivin täytäntöönpanosta annettuun tiedonantoon liitetty valmisteluasiakirja SWD(2012) 148 final. 

(36)

Julkaistu toukokuussa 2016 Amsterdamin julkilausuman yhteydessä.

(37)

  https://ec.europa.eu/futurium/en/urban-agenda-eu/what-urban-agenda-eu .

(38)

30 päivänä tammikuuta 2018 annettu tuomio, Visser, asia C-31/16, kohta 124.

(39)

Palveludirektiivin 15 artikla.

(40)

Tällaiset vaatimukset heikentävät kykyä vastata kuluttajien muuttuviin tarpeisiin ja voivat rajoittaa uuden vähittäiskaupan mahdollisuutta sijoittautua vapaaseen kaupalliseen sijaintiin, päinvastoin kuin väitteessä, jolla liikkeiden sijainnin sääntelyä usein perustellaan.

(41)

Palveludirektiivin 15 artiklan 3 kohta.

(42)

30 päivänä tammikuuta 2018 annettu tuomio, Visser, asia C-31/16, kohta 130.

(43)

Ehdotus direktiiviksi uuden ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävästä suhteellisuusarvioinnista, COM (2016) 822 final.

(44)

Ehdotus direktiiviksi palveluihin liittyviä lupajärjestelmiä ja vaatimuksia koskevasta ilmoitusmenettelystä, COM(2016) 821 final.

(45)

Esimerkiksi Ranskassa yli 1 000 m²:n kokoisiin liikkeisiin vaaditaan erityislupa. Saksassa vastaava raja on 800 m² ja Unkarissa 400 m².

(46)

Katso tähän tiedonantoon liitetty valmisteluasiakirja, SWD(2018) 236.

(47)

Palveludirektiivin 8 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että kaikki palvelutoiminnan aloittamiseen ja harjoittamiseen liittyvät menettelyt ja muodollisuudet voidaan hoitaa vaivatta etäältä ja sähköisesti asianomaisen keskitetyn asiointipisteen kautta ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

(48)

EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020, COM(2016) 179.

(49)

Ehdotus asetukseksi tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta, COM(2017) 256 final. 

(50)

Katso komission yksiköiden valmisteluasiakirja Public Consultation on Retail regulations in a multi-channel environment – Synopsis Report, SWD(2018) 237.

(51)

 Palveludirektiivin 5–8 artiklat, jotka koskevat menettelyjen yksinkertaistamista, keskitettyjen asiointipisteiden perustamista, tiedonsaantioikeutta ja sähköisiä menettelyjä.

(52)

Palveludirektiivin 13 artiklan 3 kohta.

(53)

Katso komission yksiköiden valmisteluasiakirja Public Consultation on Retail regulations in a multi-channel environment – Synopsis Report, SWD(2018) 237.

(54)

Katso komission yksiköiden valmisteluasiakirja Public Consultation on Retail regulations in a multi-channel environment – Synopsis Report, SWD(2018) 237.

(55)

Vähittäiskaupan toimintaa rajoittavia sääntöjä on mainittu Itävallan, Belgian, Suomen, Ranskan, Saksan, Unkarin, Italian, Luxemburgin, Portugalin ja Espanjan maaraporteissa.

(56)

Katso komission yksiköiden valmisteluasiakirja Public Consultation on Retail regulations in a multi-channel environment – Synopsis Report, SWD(2018) 237.

(57)

Palveludirektiivin 20 artiklassa määrätään, että palveluiden vastaanottajia ei saa syrjiä tämän kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella. Maarajoituksista 28 päivänä helmikuuta 2018 annettu asetus (EU) 2018/302 estää syrjinnän hintojen, myynnin tai maksuehtojen perusteella, kun tuotteita tai palveluita ostetaan toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneilta verkkosivustoilta.

(58)

Esimerkiksi joissakin jäsenmaissa ainoastaan apteekit saavat myydä käsikauppalääkkeitä. Jäsenvaltiot ja Euroopan unioni ovat ottaneet käyttöön perinteisessä ja verkkokaupassa myytävien käsikauppalääkkeiden vähittäiskauppaa koskevia säännöksiä oman erityistilanteensa huomioiden (esimerkiksi farmaseutti, joka neuvoo asiakkaita, käytön seuranta tai väärennetyt lääkkeet).

(59)

Direktiivi (EU) 2015/720, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, direktiivin 94/62/EY muuttamisesta kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämisen osalta.

(60)

Komission tiedonanto – EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa, COM(2018) 28 final.

(61)

Ehdotus direktiiviksi Euroopan parlamentin ja neuvoston jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta, COM(2015) 595 final.

(62)

COM(2018) 173.

(63)

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Public Consultation on Retail regulations in a multi-channel environment – Synopsis Report, SWD(2018) 237. Tällaisia rajoituksia voidaan myös pitää palveludirektiivin 20 artiklan tarkoittaman syrjimättömyyden periaatteen vastaisina toimina, jotka jakavat markkinat kansallisuuden tai asuinpaikan mukaan.

(64)

Komission asetuksen, joka koskee poikkeuksia tiettyihin vertikaalisiin sopimuksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (asetus N:o 330/2010, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2010, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan soveltamisesta tiettyihin vertikaalisten sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin), voimassaoloaika päättyy 31. toukokuuta 2022. Asetus on tarkistettava ennen sen uusimista. Samalla on tarkistettava myös komission suuntaviivat vertikaalisista rajoituksista. Maarajoituksia koskevan asetuksen mukaan asiakkaat hyötyvät samoista ehdoista kuin toimituspaikassa olevat asiakkaat, jos he järjestävät toimituksen noudon itse. Asetuksen piiriin ei kuitenkaan kuulu myöhempi jälleenmyynti, eikä sitä sovelleta, jos toimitussopimus on neuvoteltu erikseen.

(65)

Elintarvikeketjun toiminnan parantamista käsittelevän korkean tason foorumin joulukuussa 2017 julkaisemassa luonnoksessa ”Towards a HLF Code of Good Practice in addressing ‘dual quality food’” tehdään päätelmiä elintarvikkeiden kaksoislaadusta sisämarkkinoilla ideointi-istunnon perusteella ja vaaditaan Euroopan komissiota arvioimaan alueellisten tarjontarajoitusten vaikutusta kuluttajien valintamahdollisuuksiin tietyissä jäsenvaltioissa. Lopullinen versio hyväksyttäneen joulukuussa 2018.

(66)

Maiden väliset erot, LE Europe, Spark Legal Network and Consultancy, VVA Consulting (2018) Operational restrictions in the retail sector, Euroopan komission teettämä tutkimus.

(67)

EU:n mikrovähittäiskauppiaat käyttävät keskimäärin 3,3 prosenttia liikevaihdostaan lainsäädännön mukaisiin hallinnollisiin toimiin ja varusteisiin, kun pienissä, keskisuurissa ja suurissa yrityksissä vastaava osuus liikevaihdosta on enintään 0,4 prosenttia.

(68)

Hyvät tarkastuskäytännöt voivat edesauttaa kukoistavaa ja kasvavaa taloutta, kun taas huonosti järjestetyt tarkastukset ovat merkittävä rasite yrityksille ja rajoittavat taloudellista kasvua, J. Monk, Reform of regulatory enforcement and inspections in OECD countries.

(69)

Komission tiedonanto ”EU-agenda: paremmalla sääntelyllä parempiin tuloksiin”, COM(2015) 215 final. Pk-yritystestin käyttö vaikutusten arvioinnissa on erityisen oleellista vähittäiskaupassa.

(70)

Euroopan komissio, High Level Group on Retail Competitiveness (2015), Report of the preparatory working group on innovation; https://ec.europa.eu/growth/single-market/services/retail_en.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.4.2018

COM(2018) 219 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan vähittäiskauppa-alan päivittämisestä 2000-luvulle

{SWD(2018) 236 final}
{SWD(2018) 237 final}

 

Lähde:    Jäsenvaltioilta ja asiaa koskevista tutkimuksista kerättyihin tietoihin perustuvat omat laskelmat