EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 5.3.2018
COM(2018) 86 final
KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
Euroopan energia-alan elvytysohjelman
ja Euroopan energiatehokkuusrahaston täytäntöönpanosta
{SWD(2018) 48 final}
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 5.3.2018
COM(2018) 86 final
KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
Euroopan energia-alan elvytysohjelman
ja Euroopan energiatehokkuusrahaston täytäntöönpanosta
{SWD(2018) 48 final}
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Euroopan energia-alan elvytysohjelman
ja Euroopan energiatehokkuusrahaston täytäntöönpanosta
Kestävä infrastruktuuri on energiaunionin selkäranka. Viime vuonna toteutettiin tärkeitä yhteenliittämishankkeita ja alueellista yhteistyötä lujitettiin huomattavasti.
Tässä yhteydessä Euroopan energia-alan elvytysohjelma oli avainasemassa annettaessa taloudellista tukea tärkeille yhteistä etua koskeville infrastruktuureille sähkö- ja kaasumarkkinoiden yhdentymistä ja toimitusvarmuuden parantamista silmällä pitäen.
I EDISTYMINEN OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA
Energiainfrastruktuurit ja innovointi ovat Euroopan energia-alan elvytysohjelman (EEPR) liikkeelle panevia voimia, ja ne ovat edelleen yhtä tärkeitä kuin vuonna 2009, jolloin elvytysohjelma perustettiin.
Tässä kertomuksessa kuvataan edistystä, jota on saavutettu hankkeiden toteuttamisessa elvytysohjelman kullakin osa-alueella sekä Euroopan energiatehokkuusrahaston (EEEF) toteuttamisessa. Se on jatkoa vuonna 2016 hyväksytylle kertomukselle 1 ja kattaa hankkeiden toteuttamisen 31. elokuuta 2016 ja 30. kesäkuuta 2017 välisenä aikana sekä samana ajanjaksona suoritetut maksut.
II HANKKEIDEN YLEINEN TOTEUTUS
Kesäkuun 2017 lopussa oli saatu päätökseen 37 hanketta 59:stä, ja tuensaajille oli maksettu yhteensä 2 279 701 215 euroa (kaikkiaan 159 202 466 euron perintämääräysten vähentämisen jälkeen).
Kaasu- ja sähköinfrastruktuurien osalta tilanne on seuraava: viisi hanketta etenee suunnitellusti, ja yhdestä käydään parhaillaan keskusteluja. Useimmat hankkeet on saatu päätökseen, ja niiden toteuttajien odotetaan esittävän loppumaksupyynnöt ennen tämän vuoden loppua.
Hankkeiden toteuttajat edistyivät merkittävästi merituulivoiman verkkointegroinnissa, ja viimeisen jäljellä olevan hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (Carbon Capture and Storage) koskevan CCS-hankkeen toteuttajat päättivät lopettaa hankkeen taloudellisen tukemisen.
Komissio on päättänyt jatkaa investoijille myöntämäänsä taloudellista tukea niin kauan kuin on selvää, että lopullinen investointipäätös on mahdollinen.
1. Kaasu- ja sähköinfrastruktuuri
Elvytysohjelman infrastruktuurialaohjelmasta on annettu tukea 44 hankkeelle kolmella keskeisellä toiminta-alalla.
Hankkeisiin on osoitettu yhteensä 2 267 574 462 euroa, joista 1 483 712 280 euroa oli maksettu tuensaajille 30. kesäkuuta 2017 mennessä. Maksujen ehtona on, että tuensaajat sitoutuvat vahvasti lopullisella investointipäätöksellä toteuttamaan hankkeet.
1.1. Tähänastinen edistyminen
Kaikkiaan 44 infrastruktuurihankkeesta on tähän mennessä saatu päätökseen 35. Neljä hanketta on käynnissä ja yhdestä käydään parhaillaan keskusteluja.
Sähköalalla kaikkiaan 12 hankkeesta on saatu päätökseen kymmenen. Loput kaksi hanketta edistyvät hyvin, ja niiden odotetaan valmistuvan vuoden 2017 loppuun mennessä.
Kaasualalla kaikkiaan 32 hankkeesta on saatu päätökseen 25. Kaksi hanketta etenee aikataulun mukaan, yhdestä käydään parhaillaan keskusteluja, ja neljä on lakkautettu. Kaikki Keski- ja Itä-Euroopan vastakkaisvirtaus- ja yhteenliitäntähankkeet on saatu päätökseen lukuun ottamatta Romanian vastakkaisvirtaushanketta, jonka komissio lakkautti syyskuussa 2014.
Euroopan energia-alan elvytysohjelman vuoden 2016 täytäntöönpanokertomuksen jälkeen sähkö- ja kaasuinfrastruktuurihankkeissa on tapahtunut merkittävää edistymistä.
Esimerkiksi Ranskan kaasuverkon vahvistaminen Afrikka–Espanja–Ranska-akselilla etenee suunnitellusti. Hankkeessa kehitetään Ranskan kaasuverkkoa kyseisen akselin vahvistamiseksi (Saint-Martin de Crau-Saint Avit ja Lacal-Lussagnet). Hankkeella parannetaan toimitusvarmuutta ja lisätään kilpailua markkinoilla koko alueella. Elvytysohjelman varoilla on turvattu hankkeen kehittämistä erityisesti itäisellä akselilla kannustamalla tuensaajia tekemään investointipäätös.
Bulgarian ja Romanian verkkojen yhteen liittäminen toteutettiin onnistuneesti vuoden 2016 lopussa. Hankkeen loppuun saattaminen lisää osaltaan alueen kaasumarkkinoiden yhdentymistä, parantaa Bulgarian toimitusvarmuutta ja tukee eteläisen kaasukäytävän avaamista.
Halle/Saale–Schweinfurt-sähköhanke yhdistää Koillis-Saksan ja Kaakkois-Saksan helpottamalla uusiutuvista energialähteistä Pohjois-Saksassa ja Pohjanmeren alueella tuotetun sähkön siirtämistä muualle Saksan sähköverkkoon. Yhdysputki saatiin valmiiksi syyskuun 2017 lopussa.
NordBalt 1 -hankkeen yhteydessä Ruotsin ja Liettuan sähkönsiirtojärjestelmät liitettiin toisiinsa merenalaisella HVDC-kaapelilla, jonka kapasiteetti on 700 MW. Hankkeen tarkoituksena on tuoda Baltian maat tiiviimmin osaksi energian sisämarkkinoita. Kaikki siihen liittyvät työt on saatu päätökseen.
Tällä hetkellä ennakoidaan, että käynnissä olevista viidestä hankkeesta kolme saadaan todennäköisesti päätökseen vuonna 2017 ja yksi vuonna 2018, ja yhdestä hankkeesta käydään parhaillaan keskusteluja.
2. Merituulivoimahankkeet
2.1. Tähänastinen edistyminen
Merituulivoiman alaohjelma käsittää yhdeksän hanketta, joille annetaan 565 miljoonaa euroa tukea kahdella päätoiminta-alalla:
·innovatiivisten turbiinien ja merituulivoimaloiden perustusten laajamittainen testaaminen, valmistus ja käyttöönotto (6 hanketta) ja
·moduulipohjaisten verkkointegrointiratkaisujen kehittäminen laajamittaisen tuulisähkötuotannon liittämiseksi verkkoon (3 hanketta).
Näistä yhdeksästä hankkeesta neljä on saatu päätökseen ja kaksi on lakkautettu. Hankkeille on maksettu 255 744 668 euroa (perintämääräysten vähentämisen jälkeen). Kolme muuta hanketta ovat edelleen kesken.
2.2. Alakohtainen edistyminen tähän mennessä
2.2.1. Edistyminen innovatiivisten turbiinien ja offshore-rakenteiden alalla
Aberdeen Offshore Wind Farm -hankkeessa tehtiin myönteinen lopullinen investointipäätös heinäkuussa 2016. Vaikeudet rakennusluvan saamisessa sekä merellä että maalla ovat viivästyttäneet hanketta, ja tällä hetkellä rakennustöiden arvioidaan alkavan vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä (töiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2019 puolivälissä).
Noordsee Oost Offshore Wind Farm -hanke saatiin onnistuneesti päätökseen toukokuussa 2016.
Global Tech I -hankkeelle ei löytynyt investointikumppania. Sen vuoksi komissio vahvisti huhtikuussa 2015 takautuvasti, että hanke oli lakkautettu 1. tammikuuta 2014.
2.2.2. Edistyminen tuulivoiman integroinnissa verkkoon
Yksi hanke, HVDC-keskittymä, on lakkautettu.
Kahden jäljellä olevan hankkeen (Kriegers Flak ja Cobra Cable) toteutus edistyi odotusten mukaisesti. Euroopan komissio hyväksyi syyskuussa 2015 uutta teknistä ratkaisua koskevan muutoksen Kriegers Flakin avustussopimukseen. Tuensaajat 50Hertz ja Energinet.dk ovat tehneet lopullisen rakentamispäätöksen.
Keskeistä infrastruktuurilaitteistoa koskeva EU:n tarjouskilpailu saadaan piakkoin päätökseen. Suunnitelman mukaisesti tuensaajat ovat tehneet jo lähes kaikki sopimukset, ja rakentaminen on käynnissä. Lupamenettely Saksassa ja Tanskassa etenee suunnitelmien mukaisesti. Kriegers Flak CGS:n offshore-yhdysjohto on määrä ottaa käyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä.
Cobra Cable -hankkeessa lopullinen investointipäätös tehtiin joulukuussa 2015, ja hanke on käynnissä useiden tuotosten osalta lukuun ottamatta kahta, jotka ovat suuntaajien ja kaapelin valmistus ja testaus. Sopimuksen voimassaoloa on tarpeen jatkaa 12 kuukaudella, jotta toimet voidaan saattaa päätökseen ja tuotokset toimittaa sopimuksen voimassaoloaikana. Yhdysjohdon rakentaminen ja testaus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2018, jotta toiminta voidaan käynnistää vuonna 2019. Käynnissä on korkean tason selvitys, jonka avulla on tarkoitus havaita ja määrittää keskeiset suunnitteluun liittyvät ongelmat, jotka on otettava huomioon, jotta HVDC-yhteys olisi valmis toimimaan tulevaisuudessa osana moniterminaalista verkkoa.
3. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi
Euroopan energia-alan elvytysohjelman CCS-alaohjelma käsittää kuusi hanketta. Siinä annetaan 1 miljardi euroa tukea hankkeille, joiden tavoitteena on esitellä koko hiilidioksidin talteenotto-, siirto- ja varastointiprosessi.
Yksi hanke saatiin päätökseen, ja sen tuloksena on saatu operatiiviset pilottilaitokset talteenottoa, siirtoa ja varastointia varten. Kolme hanketta lakkautettiin ennenaikaisesti, koska hankkeen toteuttaja päätti luopua investoinnista, yksi hanke päättyi keskeneräisenä, ja viimeinen jäljellä oleva hanke oli ROAD. Näille hankkeille on maksettu 424 040 501 euroa.
CCS-hankkeiden edistyminen
Komissio ja ROAD-hankkeen toteuttajat sopivat marraskuussa 2016 avustussopimuksen jatkamisesta 31. joulukuuta 2019 saakka. Sitä ennen käytiin keskustelua muista rahoituslähteistä, hankkeen uudelleenjärjestelystä ja varastotilojen vaihtamisesta halvempiin. Hankkeen toteuttajat kuitenkin ilmoittivat komissiolle kesäkuussa 2017, että yhteisyrityskumppanit Engie ja Uniper päättivät lopettaa taloudellisen tuen hankkeelle ja vahvistivat myöhemmin peruuttavansa avustushakemuksen. Näin ollen avustussopimusta ollaan parhaillaan lakkauttamassa. Valmisteilla on kuitenkin uusi hanke, josta vastaa Rotterdamin satama ja jossa voidaan mahdollisesti hyödyntää muita unionin varoja, mikäli hanke osoittautuu onnistuneeksi.
III EUROOPAN ENERGIATEHOKKUUSRAHASTO (EEEF)
Joulukuussa 2016 Euroopan energia-alan elvytysohjelmasta osoitettiin 146,3 miljoonaa euroa kestäviä energiahankkeita koskevaan rahoitusvälineeseen. 2 Määrästä 125 miljoonaa euroa käytettiin EU:n rahoitusosuuteen heinäkuussa 2011 perustetussa Euroopan energiatehokkuusrahastossa (EEEF), jonka suuruus on kaikkiaan 265 miljoonaa euroa. 3 Rahastoa tukee teknisen avun avustusväline, jonka budjetti on 20 miljoonaa euroa, ja lisäksi 1,3 miljoonaa euroa on osoitettu tiedotustoimiin.
EEEF:stä myönnetään kohdennettua rahoitusta (velkainstrumenttien ja oman pääoman ehtoisien välineiden muodossa) energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen liittyvien hankkeiden tukemiseksi. Tuensaajia ovat paikalliset tai alueelliset julkisyhteisöt taikka niiden puolesta toimivat yksityiset yhteisöt.
Tähänastinen edistyminen
EEEF:n salkkuun lisättiin vuonna 2016 uusi hanke. Sen toteuttaja Ore Valley Housing Association (OVHA) on täyttänyt 4,6 miljoonan punnan hankkeen maksuedellytykset. Varoilla tuetaan tuuliturbiinipuistojen kehittämistä Fifen alueella Skotlannissa sekä innovatiivista rahoitusjärjestelyä, jonka avulla korvataan 200 lämmitysjärjestelmää OVHA:n ylläpitämissä asunnoissa. Kyseessä on EEEF:n ensimmäinen paikallisyhteisöön sijoittuva operaatio Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja EEEF ja OVHA valmistelivat sitä yhteistyössä neljän vuoden ajan.
Sen jälkeen kun EEEF perustettiin 31. joulukuuta 2016, se on tehnyt sopimukset 11 hankkeesta, joiden arvo on 121 miljoonaa euroa. Niiden avulla on luotu 224 miljoonan euron arvosta lopullisia investointeja.
EEEF on ottanut käyttöön arviointi- ja raportointipuitteet hiilidioksidiekvivalenttia ja primäärienergian säästöjä koskevia hankkeita varten. Puitteiden mukaan EEEF:n sijoitusten avulla oli vuoden 2016 lopussa saavutettu lähes 249 000 hiilidioksiditonnin säästöt ja 308 802 MWh:n primäärienergian säästöt 4 .
Euroopan komission teknisen avun väline
Vuonna 2016 ei myönnetty lisärahoitusta hankkeiden kehittämiseen liittyvien toimintojen rahoittamiseen.
Kaiken kaikkiaan komission rahoittamalla teknisen avun välineellä on tuettu 16 hankkeen rakennesuunnittelua yhteensä 16 miljoonan euron edestä (kokonaisbudjetti 20 milj. euroa). Kohdentamatta jääneet määrät voivat selittyä usealla eri tekijällä. Ensinnäkin EEEF:n käynnistämisvaiheessa yksilöityjen hankkeiden edistymisvaihe/kypsyysaste oli korkea, minkä vuoksi ne eivät edellyttäneet teknistä apua. Lisäksi teknisen avun välineestä saatu kokemus on osoittanut, että energiatehokkuuden alalla toteutettavien hankkeiden rahoittamiseen liittyy monia haasteita. Avustuspyynnöt on esimerkiksi valmisteltu EEEF:n perustamisvaiheessa oletettua puutteellisemmin (harvat saaduista teknistä apua koskevista hakemuksista täyttivät kaikki niiden jättämiselle asetetut edellytykset), hankkeisiin oli tehty muutoksia poliittisten voimasuhteiden vaihduttua tai niitä oli jouduttu mukauttamaan ensimmäisten toteutettavuustutkimusten perusteella.
EEEF:n teknisen avun väline
Euroopan energiatehokkuusrahasto käynnisti marraskuussa 2016 uuden välineen, josta annetaan teknistä tukea. Se otti tässä mallia hallinnoimastaan Euroopan komission teknisen avun välineestä. Uudella teknisen avun välineellä tuetaan kunnianhimoisia julkisia tuensaajia, jotka esittävät rahoituskelpoisia, kestävään energiaan kohdistuvia investointihankkeita. Tällaisten hankkeiden on liityttävä energiatehokkuuteen, pienimuotoiseen uusiutuvaan energiaan ja/tai julkisen liikenteen aloitteisiin. EEEF tukee tuensaajia – alueita, kuntia, korkeakouluja, julkisia sairaaloja ja muita julkisyhteisöjä EU:n 28 jäsenvaltiossa – tarjoamalla suunniteltuja investointeja varten konsulttipalveluja eli esimerkiksi toteutettavuustutkimuksia, energiakatselmuksia ja taloudellisia kannattavuusanalyyseja ja oikeudellisia palveluja. EEEF:n teknisen avun välineeseen on myönnetty rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvasta ELENA-välineestä.
Keskeiset päätelmät ja näkymät
EEEF on vähitellen saavuttanut vakuuttavia tuloksia kannattavista sijoituksista, ja se hakee aktiivisesti uusia merkittäviä sijoittajia, jotta EU:n rahoituksella saadaan aikaan entistä suurempi vipuvaikutus.
Vuoden 2017 hankesuunnitelmassa on 17 hanketta, joiden arvo on yhteensä 337 miljoonaa euroa. Suunniteltu EEEF:n rahoitusosuus on 142 miljoonaa euroa. EEEF pyrkii edelleen laajentamaan maantieteellistä kattavuuttaan hanke- ja markkinatilanteen sallimissa rajoissa.
IV Yleiset päätelmät
Euroopan energia-alan elvytysohjelma on tuottanut hyviä tuloksia. Suurin osa hankkeista on saatu päätökseen erityisesti kaasu- ja sähköinfrastruktuureiden alalla. Euroopan komissio valvoo tarkasti hankkeiden toteuttamista ja seurantaa, mikä on osaltaan parantanut välineen tehokkuutta.
Vaikka merituulivoimahankkeet ovat osoittautuneet odotettua monimutkaisemmiksi, toteuttajat ja rakentajat ovat onnistuneet ratkaisemaan ongelmia ja viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana on saatu uutta teknistä tietoa.
Vaikka elvytysohjelmasta myönnetty taloudellinen tuki ei riittänyt kannustamaan yrityksiä toteuttamaan CCS-esittelyhankkeita kaupallisessa mittakaavassa, komissio pitää hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia edelleen tärkeänä hiilestä irtautumisen kannalta. Tulevissa eurooppalaisissa CCS-esittelyhankkeissa on tarkoitus keskittyä energiavaltaisiin ja hiili-intensiivisiin teollisuudenaloihin.
EEEF on investoinut useisiin energiatehokkuuden alalla toteutettaviin hankkeisiin, ja se laajentaa edelleen salkkuaan, tarjoaa rahoitusratkaisuja ja tuottaa voittoa, joka kattaa hallintokustannukset, osakkaiden osingot ja perustamiskustannusten takaisinmaksun. EEEF on myös erinomainen esimerkki innovatiivisesta rahoitusvälineestä, josta tehdään sijoituksia kestävää energiaa koskeviin kustannustehokkaisiin ja kehittyneisiin hankkeisiin (joissa takaisinmaksuaika on enintään 18 vuotta) ja jolla voidaan houkutella yksityistä pääomaa, mutta jossa myös osoitetaan sijoitusten liiketaloudellinen kannattavuus ja saadaan uskottavia tuloksia.
Vuoden 2016 kertomus hyväksyttiin 28. marraskuuta 2016 (COM(2016) 743 final).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta.
Euroopan komission investointien lisäksi rahastoon ovat sijoittaneet myös Euroopan investointipankki (75 milj. euroa), Cassa Depositi e Prestiti SpA (CDP) (60 milj. euroa) ja investointien hoitaja Deutsche Bank (DB) (5 milj. euroa).
Kumulatiiviset primäärienergian säästöt esitetään ainoastaan energiatehokkuuden ja puhtaan kaupunkiliikenteen teknologioiden osalta. Niihin sisältyy laskelmia, jotka koskevat muun muassa maksuedellytysten täyttymistä ja lainojen erääntymistä ja perustuvat rakenteilla olevia hankkeita ja alle vuoden toiminnassa olleita hankkeita koskeviin arvioihin. Lisäksi niihin sisältyy tosiasiallisia tietoja hankkeista, jotka ovat olleet toiminnassa yli vuoden. Säästöt vastaavat hankkeisiin tehtyjen investointien kokonaisvolyymia (EEEF:n varoin tehdyt ja muut investoinnit).
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 5.3.2018
COM(2018) 86 final
LIITE
asiakirjaan
KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE
Euroopan energia-alan elvytysohjelman ja Euroopan energiatehokkuusrahaston täytäntöönpanosta
{SWD(2018) 48 final}
|
Euroopan energia-alan elvytysohjelman (EEPR) hankkeille suoritetut maksut yhteensä (euroa) 30. kesäkuuta 2017 |
||
|
Vuosi |
Yhteensä |
|
|
Yhteenliitännät |
2010 |
360 855 255 |
|
|
2011 |
224 168 978 |
|
2012 |
129 803 681 |
|
|
2013 |
126 931 210 |
|
|
2014 |
105 405 090 |
|
|
2015 |
368 316 520 |
|
|
2016 |
171 413 396 |
|
|
|
2017 |
–3 181 850 |
|
Yhteensä |
|
1 483 712 280 |
|
Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) |
2010 |
193 746 615 |
|
|
2011 |
192 003 912 |
|
2012 |
–5 616 119 |
|
|
2013 |
26 844 339 |
|
|
2014 |
16 439 027 |
|
|
2015 |
8 810 052 |
|
|
2016 |
0 |
|
|
|
2017 |
–8 187 324 |
|
Yhteensä |
|
424 040 501 |
|
Merituulivoima |
2010 |
146 307 028 |
|
|
2011 |
41 300 325 |
|
2012 |
15 624 304 |
|
|
2013 |
11 990 156 |
|
|
2014 |
19 996 656 |
|
|
2015 |
–26 186 766 |
|
|
2016 |
14 240 385 |
|
|
|
2017 |
32 472 580 |
|
Yhteensä |
|
255 744 668 |
|
Energiatehokkuusrahasto |
2010 |
0 |
|
|
2011 |
30 000 000 |
|
2012 |
934 251 |
|
|
2013 |
24 892 027 |
|
|
2014 |
42 726 026 |
|
|
2015 |
14 651 461 |
|
|
2016 |
3 000 000 |
|
|
|
2017 |
0 |
|
Yhteensä |
116 203 765 |
|
|
Kaikki yhteensä |
2010 |
700 908 898 |
|
2011 |
487 473 215 |
|
|
2012 |
140 746 117 |
|
|
2013 |
190 657 732 |
|
|
2014 |
184 566 799 |
|
|
2015 |
365 591 267 |
|
|
2016 |
188 653 781 |
|
|
2017 |
21 103 406 |
|
|
Yhteensä |
|
2 279 701 215 |
|
Maksuista on poistettu perintämääräykset |
||