EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 14.2.2018
COM(2018) 66 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Verkkojen Eurooppa -välineen väliarviointi
{SWD(2018) 44 final}
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 14.2.2018
COM(2018) 66 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Verkkojen Eurooppa -välineen väliarviointi
{SWD(2018) 44 final}
Johdanto
Euroopan kestävä kasvu ja kilpailukyky edellyttävät tehokkaita yhteyksiä sekä EU:n sisällä että suhteessa muuhun maailmaan. Yhteenliitettyjen, yhteentoimivien ja tehokkaasti hallinnoitujen liikenne-, energia- ja digitaalisten infrastruktuurien toteuttaminen Euroopassa vaatii kykyä suunnitella ja rahoittaa koordinoitu pitkän aikavälin lähestymistapa, joka pannaan täytäntöön EU:n tasolla.
Verkkojen Eurooppa ‑väline (CEF) 1 on yhteinen, keskitetysti hallinnoitu liikenne-, energia- ja televiestintäinfrastruktuurien rahoitusohjelma, jonka talousarvio on 30,4 miljardia euroa vuosina 2014–2020. Se perustettiin osana älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 ‑strategiaa sekä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan alalla asetettuja 20-20-20-tavoitteita.
Verkkojen Eurooppa ‑välineestä tuetaan alakohtaisten suuntaviivojen 2 mukaisesti Euroopan laajuisia verkkoja (TEN) 3 , ja tavoitteena on lisätä yhteenkuuluvuuteen liittyviä hyötyjä sisämarkkinoilla ja parantaa EU:n kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Verkkojen Eurooppa ‑välineen yleisenä tavoitteena on tukea sellaisten hankkeiden toteutusta, joilla edistetään Euroopan laajuisten verkkojen valmistumista. Tämä otetaan huomioon liikenne-, energia- ja televiestintäalojen suuntaviivoissa vahvistetuissa painopisteissä. Verkkojen Eurooppa ‑välineellä puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin, keskitytään hankkeisiin, jotka tuottavat merkittävää EU:n tason lisäarvoa, ja autetaan lisäämään yksityisen sektorin investointeja.
Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukevasta talousarviosta annetun tiedonannon 4 mukaan komissio katsoo seuraavaa: ”Markkinoiden odotetaan pystyvän tuottamaan valtaosan tarvittavista investoinneista. Markkinahäiriöihin on kuitenkin puututtava poistamalla pitkään jatkuneet puutteet ja pullonkaulat sekä varmistamalla riittäväntasoiset rajatylittävät yhteydet. Saadut kokemukset kuitenkin osoittavat, että kansallisissa talousarvioissa ei koskaan aseteta etusijalle useamman maan kattavia rajatylittäviä investointeja, joilla voitaisiin perustaa sisämarkkinoiden tarvitsema infrastruktuuri. Tämä on jälleen yksi esimerkki EU:n talousarvion tarjoamasta lisäarvosta. Sillä voidaan turvata rahoitus kaikkia hyödyttäville yleiseurooppalaisille hankkeille, joilla yhdistetään mantereen keskusta ja reuna-alueet. Tämän vuoksi komissio on päättänyt ehdottaa uutta Verkkojen Eurooppa ‑välinettä, jolla nopeutetaan EU:n tarvitseman infrastruktuurin kehittämistä.”
Kun Verkkojen Eurooppa ‑välinettä ehdotettiin vuonna 2011, kaikkien kolmen alan investointitarpeiden arvioitiin olevan noin 970 miljardia euroa. Lisäksi ennakoitiin, että valtaosa näistä investoinneista tuotettaisiin yksityisellä sektorilla, kansallisen tason julkisella tuella tai sääntelytoimenpiteiden tuella. Vaikutusten arvioinnissa 5 pantiin kuitenkin merkille tarve puuttua markkinahäiriöihin ”poistamalla pitkään jatkuneet puutteet ja pullonkaulat sekä varmistamalla riittäväntasoiset rajatylittävät yhteydet”.
Verkkojen Eurooppa ‑välineestä annetun asetuksen 6 mukaan komissio esittää yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asianomaisten tuensaajien kanssa kertomuksen Verkkojen Eurooppa ‑välineen väliarvioinnista Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31. joulukuuta 2017 7 . Arvioinnissa tarkastellaan ohjelman kokonaistehokkuutta sen yleisten ja alakohtaisten tavoitteiden kannalta sekä verrattuna siihen, mitä on saavutettu kansallisen tai EU:n toiminnan avulla.
Yksityiskohtainen arviointi esitetään tämän tiedonannon ohessa julkaistavassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Arviointi suoritettiin komission paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti viiden kriteerin perusteella: tuloksellisuus, tehokkuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja EU:n tasolla saatava lisäarvo. Näiden kriteerien mukainen yksityiskohtainen arviointi esitetään komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, kun taas tässä tiedonannossa korostetaan prosessin keskeisiä havaintoja.
1. Verkkojen Eurooppa ‑välineestä tuetaan hankkeita, joilla EU saa aikaan todellisen vaikutuksen
1.1 Yhdistävien infrastruktuurien kehittäminen
EU:n infrastruktuuripolitiikassa on kolme keskeistä ulottuvuutta:
-infrastruktuurin kehittämisen yhteinen pitkäjänteinen suunnittelu, jossa tarkastellaan infrastruktuurin maantieteellistä laajuutta ja teknisiä ominaisuuksia (sekä alakohtaisesti mukautetut erilaiset lähestymistavat)
-joukko sääntelytoimenpiteitä, joilla edistetään investointeja
-erityinen Verkkojen Eurooppa ‑rahoitusväline.
Verkkojen Eurooppa ‑välineestä toistaiseksi saadut kokemukset osoittavat, että näiden kolmen ulottuvuuden välillä on voimakas myönteinen vuorovaikutus. Pitkäjänteinen suunnittelu tarkoittaa, että hankesuunnittelu voidaan toteuttaa jäsenvaltioissa, mutta mahdollisuus saada tukea investointeihin, joilla on selkeä eurooppalainen ulottuvuus, mahdollistaa integroitujen verkkojen kehittämisen. Esimerkiksi liikennealalla mahdollisuus tukea infrastruktuurin keskeisiä rajat ylittäviä osuuksia helpottaa käytäviin perustuvan lähestymistavan kehittämistä jäsenvaltioissa ja johtaa siten kansallisten osuuksien yhtenäiseen suunnitteluun. Energia-alalla käytössä on dynaaminen prosessi, jossa laaditaan kahden vuoden välein luettelo yhteistä etua koskevista hankkeista (PCI), jotka liittyvät ensisijaisiin käytäviin ja aihealueisiin. Prosessin avulla varmistetaan pitkäjänteinen suunnittelu ja mukautuminen tuleviin tarpeisiin. Televiestintäalalla Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskevissa televiestintäalan suuntaviivoissa luetellaan rakenneosia ja alakohtaisia digitaalipalvelujen infrastruktuureita, joihin voi saada rahoitusta.
Kolme ja puoli vuotta Verkkojen Eurooppa ‑välineen perustamisen jälkeen välineestä yhteisrahoitettujen hankkeiden tyyppi vastaa tarkasti EU:n pyrkimykseen i) lisätä yhteyksiä Euroopan tasolla kaikilla kolmella alalla ja ii) keskittää tukea julkishyödykkeisiin, joilla on eurooppalainen ulottuvuus. Verkkojen Eurooppa ‑välineellä edistetään komission painopisteitä, joita ovat työpaikat, kasvu ja investoinnit, sisämarkkinat, energiaunioni ja ilmasto sekä digitaaliset sisämarkkinat, ja vahvistetaan EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä. Verkkojen Eurooppa ‑välineestä myönnetään myös merkittävä osuus EU:n tuesta liikenne- ja energiahankkeisiin, joilla edistetään voimakkaasti EU:n siirtymistä vähähiiliseen talouteen ja edesautetaan siten Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttamista.
Liikennealalla painopiste on hankkeissa, joilla luodaan tai parannetaan rajat ylittäviä yhteyksiä, rakennetaan puuttuvia yhteyksiä ja poistetaan pullonkauloja. Nämä voivat olla hankkeita, joilla vaikutetaan verkon fyysisiin osuuksiin, tai EU:n tason ohjelmia, joissa kehitetään tehokkaita, yhteentoimivia ja turvallisia liikenteen hallintajärjestelmiä erilaisia liikennemuotoja varten. Verkkojen Eurooppa ‑välineen liikenneosion rajat ylittävää liikenneinfrastruktuuria koskevan rahoitustavoitteen osuus on 86 prosenttia liikenteeseen tällä hetkellä osoitetuista varoista (18,35 miljardia euroa). Esimerkkejä ovat Fehmarninsalmi (Tanskan ja Saksan välinen multimodaalitunneli), Rail Baltica ‑hanke, jossa parannetaan Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron välisiä itä-länsisuuntaisia yhteyksiä, sekä SESAR-järjestelmän käyttöönotto (eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke). Viime kädessä Verkkojen Eurooppa ‑välineellä edistetään konkreettisesti tavoitetta luoda yhtenäinen Euroopan liikennealue.
Energia-alalla Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on poistettu esteitä, jotka heikentävät EU:n energiamarkkinoiden yhdentymistä, vahvistamalla rajat ylittäviä yhteyksiä. Erityisinä tavoitteina on lopettaa energiahuoltoon liittyvä eristyneisyys ja poistaa pullonkauloja. Verkkojen Eurooppa ‑välineen energiaosion tavoitteiden mukaisesti rahoituksella tuetaan hankkeita, joihin liittyy huomattavia ulkoisvaikutuksia. Sillä on autettu lisäämään toimitusvarmuutta jäsenvaltioissa, joissa ongelma on suurin. Esimerkkejä ovat Puolan ja Liettuan välinen kaasuyhdysputki, ensimmäinen kaasuyhdysputki itäisen Baltian alueen ja Manner-Euroopan välillä sekä ensimmäinen kaasuyhdysputki Suomen ja Viron välillä (Balticconnector). Kestävyyteen on vaikutettu tukemalla innovatiivisia sähköhankkeita ja tarjoamalla yhteisrahoitusta tärkeisiin tutkimuksiin ja töihin: 600 kilometrin pituinen merenalainen yhteys Irlannin ja Ranskan välillä, paineilmavarasto Pohjois-Irlannissa sekä Slovenian ja Kroatian väliset älykkäiden verkkojen hankkeet.
Televiestintäalalla ensisijaisena tavoitteena on televiestintäalan suuntaviivojen mukaisesti ottaa käyttöön Euroopan laajuisia digitaalipalveluja, joissa käytetään kehittyneitä teknisiä ja organisatorisia ratkaisuja. Nämä hankkeet kattavat monipuolisesti eri aloja, kuten sähköisen tunnistamisen ja yhteentoimivat terveydenhuollon palvelut. Sähköisen tunnistamisen alalla pyritään helpottamaan kansallisten sähköisten tunnistusmenetelmien (sähköinen tunnistaminen tai sähköinen henkilökortti) rajat ylittävää tunnustamista, jotta eurooppalaiset voisivat käyttää julkisia verkkopalveluja saumattomasti koko Euroopassa. Yhteentoimivilla terveyspalveluilla edistetään rajat ylittävää terveydenhoitoa tarvitsevien kansalaisten hoidon jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta mahdollistamalla terveystietojen vaihto valtioiden välillä. Koska näillä rajat ylittävillä palveluilla autetaan parantamaan eurooppalaisten arkea lisäämällä osallisuutta tietoyhteiskuntaan ja parantamalla yhteyksiä, ne ovat olennaisia digitaalisten sisämarkkinoiden toteutuksen kannalta. Arvioinnissa kuitenkin havaittiin, että televiestintäalan suuntaviivoissa rajoitetaan mahdollisuutta hyödyntää ohjelmassa täysimääräisesti viimeisimpiä teknisiä saavutuksia ja käsitellä uusia painopisteitä, jotka on lisätty myöhemmin poliittiselle asialistalle. Laajakaistan osalta tuki on varojen rajallisuuden huomioon ottaen keskittynyt toistaiseksi i) tekniseen apuun, jolla voidaan edistää liiketaloudellisesti monimutkaisten hankkeiden toteutumista, sekä ii) rahoitusvälineisiin, joilla on merkittävä vipuvaikutus.
1.2 Keskiössä EU:n tasolla saatava lisäarvo
Yhteyksiä koskevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikilla kolmella ohjelman alalla erittäin suuria investointeja. Liikenteen osalta komission viimeaikaisista arvioista 8 , jotka vahvistettiin ydinverkon käytävistä vastaavien koordinaattoreiden työsuunnitelmissa, käy ilmi, että pelkästään vuoteen 2030 mennessä TEN-T-ydinverkon investointitarpeet ovat 750 miljardia euroa, ja lähes kolme kertaa tämä määrä, kun huomioon otetaan kattava verkko ja muut liikenneinvestoinnit, kuten kaupunkiliikenne, digitalisointi ja ylläpito 9 . Energia-alalla PCI-hankkeiksi luokiteltavien hankkeiden investointitarpeet ovat 179 miljardia euroa vuosina 2021–2030 10 . Ylivoimaisesti suurin osa näistä investoinneista kohdistuu sähköalalle. Televiestinnässä tarvitaan noin 500 miljardin euron investoinnit gigabittiyhteyksiä koskevien strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä eli 155 miljardia euroa ennakoitua enemmän investointien nykysuuntauksiin verrattuna 11 . Näihin arvioihin ei kuitenkaan sisälly lisäinvestointeja, joita tarvitaan rajat ylittävien digitaalipalvelujen infrastruktuurien käyttöönoton loppuun saattamiseksi.
Lisäksi markkinoiden toimimattomuus vaivaa edelleen hankkeita, joilla pyritään saavuttamaan TEN-politiikan tavoitteet. Toimintapuutteita voi ilmetä esimerkiksi silloin, kun kustannuksia syntyy kansallisella/paikallisella tasolla, mutta hyödyt toteutuvat EU:n mittakaavassa, tai kun usean jäsenvaltion yhteisten hankkeiden kustannukset ja hyödyt eivät jakaudu tasaisesti maiden kesken. Tämä on tavallista rajat ylittävissä hankkeissa ja EU:n laajuisten teknologisten järjestelmien käyttöönottohankkeissa, joissa tarvittavaa rahoitusta ei yleensä saada pelkästään markkinoilta tai kansallisesta talousarviosta. Energia-alalla tällaisia ovat hankkeet, joiden kaupallinen kannattavuus on heikko, koska ne tuottavat esimerkiksi alueelliseen toimitusvarmuuteen tai erittäin innovatiivisiin ratkaisuihin liittyviä ulkoisvaikutuksia.
Verkkojen Eurooppa ‑välineessä on sen perustamisesta lähtien keskitytty tuottamaan EU:n tason lisäarvoa 12 yhteyksien kehittämiseen liikenne-, energia- ja televiestintäaloilla. Tämä johtuu paitsi välineen kattamien, ulottuvuudeltaan eurooppalaisten julkishyödykkeiden tyypistä myös siitä, että sen keskiössä ovat valtio-, alue- tai paikallistason hankkeet, jotka eivät toteutuisi ilman EU:n tukea. Verkkojen Eurooppa ‑välineen EU:n tason lisäarvo liittyy erityisesti sen kykyyn
-ohjata julkista ja yksityistä rahoitusta EU:n poliittisiin tavoitteisiin
-saada aikaan keskeisiä investointeja, kun kustannukset syntyvät kansallisella/paikallisella tasolla mutta hyödyt toteutuvat EU:n mittakaavassa
-vauhdittaa siirtymistä vähäpäästöiseen ja digitaaliseen yhteiskuntaan.
Liikennealalla Verkkojen Eurooppa ‑väline on tuonut selvää lisäarvoa, joka liittyy etenkin TEN-T-ydinverkon valmistumiseen vuoteen 2030 mennessä ja vähäpäästöisen liikkuvuuden tavoitteeseen. Jotkin rautateiden ja sisävesien infrastruktuurihankkeista, jotka ovat pitkän aikavälin investointeja (elinkaari 30–50 vuotta), eivät olisi käynnistyneet ilman Verkkojen Eurooppa ‑välineen kautta myönnettäviä EU:n julkisia avustuksia. Tällainen hanke on esimerkiksi Brennerin tunnelihanke, joka poistaa yhden EU:n keskeisistä rautateiden pullonkauloista Itävallan ja Italian välillä. Verkkojen Eurooppa ‑välineen maksusitoumus tuo varmuutta ja toisinaan myös turvaa muut rahoituslähteet, etenkin jos on kyse pankkialasta tai yksityisistä sijoittajista. Lisäksi EU:n lippulaivaohjelmat, kuten Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS), edellyttivät investointien koordinoitua täytäntöönpanoa eri maiden ja sidosryhmien välillä, jotta suorituskykyyn, yhteentoimivuuteen ja turvallisuuteen liittyvät edut voitiin toteuttaa. Verkkojen Eurooppa ‑välineestä avustuksina myönnettävä rahoitus ja ohjelman tukitoimet, kuten jäsenvaltioiden julkishallinnon valmiuksien vahvistaminen, loivat edellytykset tällaiselle koordinoidulle toimintatavalle.
Energia-alalla Verkkojen Eurooppa ‑välineellä tuetaan keskeisesti valtioiden välistä yhteistyötä ja tuotetaan mittakaavaetuja. Sillä on tärkeä rooli myös rajat ylittävän energiainfrastruktuurin tukemisessa, sillä PCI-hankkeiden on tuotettava etuja vähintään kahdelle jäsenvaltiolle. Verkkojen Eurooppa ‑väline on voimakas katalysaattori, jonka avulla hankkeen toteuttajat, kansalliset sääntelyviranomaiset ja hallituksen edustajat voivat yhdessä ratkaista rajat ylittävien infrastruktuurihankkeiden toteutumista vaikeuttavia ongelmia. Välineen avustuksilla edistetään maiden välistä yhteistyötä sellaisten energiaverkkoyhteyksiin liittyvien PCI-hankkeiden kehittämiseksi, jotka eivät muutoin toteutuisi. Tämä koskee erityisesti rajat ylittäviä hankkeita, jotka sijoittuvat väestöltään pienikokoisiin tai sijainniltaan syrjäisiin maihin, missä tariffeja olisi nostettava huomattavasti investointitarpeiden kattamiseksi. Puolan ja Liettuan välinen kaasuyhdysputki on hyvä esimerkki hankkeesta, jota ei olisi voitu rahoittaa pelkästään kansallisin varoin.
Televiestintäalalla Verkkojen Eurooppa ‑väline on helpottanut jäsenvaltioiden välistä koordinointia standardien ja yhteenliitettyjen rajat ylittävien palvelujen kehittämisessä. Vaikka jäsenvaltiot ovat kehittäneet ratkaisuja, joilla tarjotaan julkisia palveluja verkossa, niiden edut toteutuvat vain kansallisesti. Verkkojen Eurooppa ‑välineen avulla näistä ratkaisuista voidaan saada parempia tuloksia lisäämällä niiden yhteentoimivuutta, mikä hyödyttää kansalaisia, yrityksiä ja julkishallintoa koko Euroopassa. Esimerkiksi sosiaaliturvatietojen sähköisen vaihtojärjestelmän (EESSI) tapauksessa jäsenvaltioilla on oikeudellinen velvoite varmistaa kansallisten sosiaaliturvalaitosten välinen rajat ylittävä viestintä. Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on tässä yhteydessä vahvistettu liikkuvien kansalaisten sosiaaliturvaoikeuksien suojelua ja autettu jäsenvaltioita nopeuttamaan sääntöihin mukautumista. Toisaalta esimerkiksi kyberturvallisuuden alalla – missä rajat ylittävä yhteentoimivuus ei ole oikeudellinen velvoite – Verkkojen Eurooppa ‑välineen avulla on otettu käyttöön vapaaehtoinen yhteistyöalusta, joka vahvistaa varautumista ja reagointia kyberhyökkäyksiin tarjoamalla EU:n laajuisen ratkaisun uhkiin, jotka eivät noudata valtioiden rajoja. Sidosryhmien kuulemisen tulosten mukaan joidenkin digitaalipalvelujen infrastruktuurien käyttöönotto olisi viivästynyt merkittävästi tai jopa estynyt ilman Verkkojen Eurooppa ‑välinettä. Välineen rahoituksella tuetut perustason ratkaisut (ns. rakenneosat) tuottavat mittakaavaetuja, sillä niitä voidaan hyödyntää kattavasti entistä useammissa monimutkaisissa digitaalipalveluissa, myös Verkkojen Eurooppa ‑välineen ulkopuolella, maatalouden, ympäristön ja koulutuksen kaltaisilla aloilla 13 .
EU:n tason toiminnan (mukaan lukien sääntely-yhteistyö) ansiosta Verkkojen Eurooppa ‑välineellä ratkaistaan jäsenvaltioiden välisiä tieto- ja yhteistyöpuutteita, jotka voivat vaikeuttaa näitä monimutkaisia mutta ratkaisevan tärkeitä hankkeita.
2. Verkkojen Eurooppa ‑välineestä annetaan EU:n tukea tehokkaasti ja yhtenäisesti
2.1 Avustusten mahdollisimman tehokas käyttö
Suurin osa Verkkojen Eurooppa ‑välineen rahoituksesta myönnetään avustuksina (90 prosenttia). Tällainen lähestymistapa on tarkoituksenmukainen, sillä valtaosa Verkkojen Eurooppa ‑rahoituksesta liittyy hankkeisiin, jotka tuottavat laajoja alueellisia ja EU:n tason hyötyjä mutta joiden saatavilla ei ole riittävästi kansallista tai markkinapohjaista rahoitusta.
Liikenteen osalta tämä pätee useimpiin Euroopan laajuista verkkoa koskeviin rajat ylittäviin hankkeisiin sekä horisontaalisiin painopisteisiin, etenkin liikenteen hallintajärjestelmiin (ERTMS rautateillä, SESAR lentoliikenteessä ja älykkäät liikennejärjestelmät (ITS) tieliikenteessä) ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Se pätee myös hankkeisiin, joiden hyötyjä ei voida vielä ottaa kustannuksissa huomioon. Ehdotuspyyntöihin osallistuneiden erittäin suuri määrä 14 osoittaa, että EU:n avustuksille on tällä alalla erittäin suurta kysyntää, sillä saatavilla olevilla varoilla ei pystytä vastaamaan alan tarpeisiin.
Energia-alalla on edelleen pullonkauloja, ja yhteenliitäntöjä tarvitaan vielä lisää markkinoiden yhdentymiseksi ja toimitusvarmuuden varmistamiseksi ja jotta EU voi käyttää uusiutuvia energialähteitään mahdollisimman tehokkaasti ja siten välttää uusiutuvan energian osuuden rajoittamista. Avustuksia pidetään tarkoituksenmukaisimpana välineenä sellaisten hankkeiden tukemiseksi, joilla tuotetaan merkittäviä myönteisiä ulkoisvaikutuksia, jotka ulottuvat kansallisesti asetettuja tariffeja laajemmalle, kuten toimitusvarmuus, teknologiset innovaatiot ja jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu.
Televiestinnän osalta kaikissa digitaalipalvelujen infrastruktuureissa on kaksi tasoa: ydinpalvelualusta eli keskeinen solmukohta, joka mahdollistaa yhteentoimivuuden, ja yleisluonteiset palvelut eli yhdyskäytävät, jotka liittävät kansallisesti kehitetyt ratkaisut ydinpalvelualustaan. Avustuksilla tuetaan yleisluonteisten palvelujen käyttöönottoa, kun taas julkisilla hankinnoilla edistetään ydinpalvelualustojen kehittämistä ja toimintaa. Tämän perusteena on tarve puuttua jäsenvaltiotason ali-investointiin, joka liittyy yleiseurooppalaisen palveluintegroinnin yhteentoimiviin ratkaisuihin.
Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskevaan komission vuonna 2011 antamaan ehdotukseen sisältyi 50 miljardin euron kokonaistalousarvio (31,7 miljardia euroa liikenteeseen, 9,1 miljardia euroa energiaan ja 9,2 miljardia euroa televiestintään). Sekä neuvotteluvaiheessa että Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) koskevissa myöhemmissä neuvotteluissa tehdyt leikkaukset vähensivät kokonaisrahoitusta 30,44 miljardiin euroon. Rahoitusta vähennettiin eniten televiestintäalalta (8 miljardia euroa, lopullinen rahoitus 1,04 miljardia euroa). TEN-verkon loppuun saattaminen, joka sisältyy EU:n poliittisiin painopisteisiin, vaatii edelleen valtavia investointeja, jotka riippuvat osittain jatkuvasta EU:n tuesta. Verkkojen Eurooppa ‑välineellä pystytään sen koon vuoksi puuttumaan ainoastaan osaan määritetyistä markkinoiden toimintapuutteista (esim. rahoitusvajeen täydentäminen EU:n tuella) kaikilla kolmella alalla. Näin ollen julkisia ja yksityisiä investointeja voitaisiin edelleen saada enemmän, jos EU:n talousarviosta myönnettäisiin lisärahoitusta useampien markkinoiden toimintapuutteiden ratkaisemiseen.
Verkkojen Eurooppa ‑välineen valintaprosessilla varmistetaan, että avustuksina myönnettävä rahoitus mukautetaan alan ja investointiluokan mukaan ottaen huomioon yksittäisten hankkeiden rahoitusvaje. Liikennealalla tuen osuus vaihteli koheesiomäärärahojen 85 prosentin yhteisrahoitusosuudesta enintään 10–50 prosentin yhteisrahoitusosuuksiin painopisteestä ja toimen luonteesta riippuen. Energia-alalla yhteisrahoitusosuutta voidaan mukauttaa enintään 50 prosenttiin ja poikkeustapauksissa kasvattaa enintään 75 prosenttiin. Tämä on kuitenkin mahdollista vain silloin, jos ehdotetut toimet tarjoavat merkittävää alueellista tai unionin laajuista toimitusvarmuutta, lisäävät yhteenkuuluvuutta unionissa tai sisältävät huomattavan innovatiivisia ratkaisuja. Televiestintäalalla ydinpalvelualustoja on tavallisesti rahoitettu julkisilla hankinnoilla, kun taas yleisluonteisia palveluja on tuettu avustuksilla, joissa yhteisrahoituksen osuus on enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Ehdotuspyyntöjen kilpailullisen luonteen sekä käytössä olevan arviointi- ja valintamenettelyn vuoksi hankkeet voidaan hylätä, jos niissä ei voida osoittaa avustuksina myönnettävän rahoitustuen tarvetta. Tällaisiin hankkeisiin voidaan kuitenkin harkinnan mukaan käyttää muita olemassa olevia mahdollisuuksia, kuten ESIR-rahastoa tai Verkkojen Eurooppa ‑rahoitusvälineitä.
Verkkojen Eurooppa ‑väline on poliittinen väline, jossa on alakohtaisia erityistavoitteita, ja sitä käytetään monimutkaisissa hankkeissa, joilla on rajat ylittävää tai EU:n laajuista yhteentoimivuutta koskeva ulottuvuus. Näin ollen suora hallinnointi on ollut tehokas keino varmistaa varojen nopea jako ja erittäin vakaa talousarvion toteutus. Innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto (INEA) seuraa hankkeita tiiviisti niiden täytäntöönpanon aikana ja varmistaa, että EU:n varoja käytetään asianmukaisesti. Verkkojen Eurooppa ‑välineen talousarvio käytetään tehokkaasti, mikä johtuu INEA:n kyvystä hallinnoida joustavasti uudelleenohjattuja varoja, jotka ovat jääneet käyttämättä tietyissä toimissa, ja käyttää ne sen sijaan uusien toimien rahoittamiseen. Esimerkiksi vuoden 2016 liikennealan ehdotuspyyntöön ohjattiin uudelleen noin 600 miljoonaa euroa, ja vuonna 2016 ehdotettiin 120 miljoonan euron investointia uuteen digitaalialan lippulaivahankkeeseen WiFi4EU.
2.2 Rahoitusvälineiden ja rahoituslähteiden yhdistämisen uraauurtava käyttö
Tuloja tuottavien hankkeiden osalta Verkkojen Eurooppa ‑välineestä voidaan myöntää tukea rahoitusvälineiden muodossa. Verkkojen Eurooppa ‑rahoitusvälineiden talousarviota voidaan käyttää erilaisten tuotteiden, kuten takausten tai EU:n pääomalla tuetun etuoikeutetun luoton, tarjoamiseen. Niiden avulla optimoidaan julkisten varojen käyttö. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi satamien kapasiteetin laajentaminen, rautatieyhteydet lentoasemille ja vaihtoehtoisten polttoaineinfrastruktuurien kehittäminen liikennealalla, samoin kuin etuoikeudeltaan alisteiset lainat tai takuut erillisiin siirtohankkeisiin energia-alalla.
Rahoitusvälineiden käyttö on kuitenkin ollut odotettua vähäisempää kaikilla kolmella alalla. Verkkojen Eurooppa ‑välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline (CEF DI) perustuu kokemuksiin, joita on saatu Euroopan laajuisille liikenneverkoille tarkoitetusta lainavakuusvälineestä (LGTT) sekä hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheesta. CEF DI ‑välineessä on käytetty rahoitusvälineitä uraauurtavalla tavalla, mutta ESIR-rahaston perustaminen on saanut aikaan korvausvaikutuksen. Verkkojen Eurooppa ‑rahoitusvälineiden käytön ennakoidaan pääsevän vauhtiin ohjelman jälkipuoliskolla 15 , kun Verkkojen Eurooppa ‑rahoitusvälineiden ja ESIR-rahaston välinen täydentävyys on varmistettu sen jälkeen, kun CEF DI ‑välineen ohjauskomitea pyysi asiasta ohjeistusta taatakseen kahden aloitteen välisen tehokkaan täydentävyyden.
Energia-alalla on useita tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet CEF DI ‑välineen vähäiseen käyttöön. Yksi niistä on sellaisten rahoituskelpoisten hankkeiden lyhyt hankejatkumo, joihin voidaan myöntää tukea Verkkojen Eurooppa ‑välineestä ja jotka olivat saatavilla CEF DI ‑välineen toiminnan käynnistyessä. Lisäksi hankkeen toteuttajien saatavilla on jo kilpailukykyinen valikoima velka- ja pääomavaihtoehtoja, mikä johtuu siitä, että hankerahoituksessa käytetään sääntelyviranomaisen laskemaan pääoman määrään perustuvaa mallia. Euroopan investointipankin (EIP) ja komission yhteinen hankeseuranta on kuitenkin johtanut siihen, että useat PCI-hankkeet ovat saaneet rahoitusta EIP:n kautta.
Lisäksi kehitteillä on oman pääoman ehtoinen rahoitusväline. Televiestintäalalla laajakaistan käyttöönottohankkeiden kirjo on erittäin monimuotoinen ja edellyttää monenlaisia välineitä, joilla vastataan sijaintikohtaisiin haasteisiin. Vaikka vieraan pääoman ehtoisilla rahoitusvälineillä voidaan palvella kaupallisia käyttöönottohankkeita, joilla on selkeä toimintamalli ja joiden toteutuksesta vastaavat suuret toimijat, oman pääoman ehtoisilla rahoitusvälineillä voidaan täydentää olemassa olevaa rahoitusvajetta tukemalla hankkeita, joiden toimintamalli on riskialttiimpi ja pitkäjänteisempi. Verkkojen Eurooppa ‑välineen laajakaistainvestointirahaston ennakoidaan vastaavan tähän tarpeeseen, sillä sen toiminta käynnistyy vuoden 2018 alkupuoliskolla.
Verkkojen Eurooppa ‑välineen liikenneosiossa käynnistettiin helmikuussa 2017 yhdistetty ehdotuspyyntö. Ehdotuspyynnössä yhdistetään Verkkojen Eurooppa ‑välineen avustuksia markkinarahoitukseen ja etenkin ESIR-rahastosta saatavilla oleviin rahoitusvälineisiin, ja sillä on tarkoitus lisätä kahden tukijärjestelmän välistä täydentävyyttä ja vivuttaa samalla muita rahoituslähteitä, etenkin ESIR-rahastoa, yksityisiä sijoittajia tai kansallisia kehityspankkeja. Tällaisesta lähestymistavasta on aikaisemmin saatu hyviä kokemuksia, kun sitä on käytetty Verkkojen Eurooppa ‑välineessä tilapäisesti esimerkiksi Dublinin satamaa ja Calais’n satamaa koskevissa liikennealan hankkeissa. Ehdotuspyynnössä haettiin rahoitusta 2,2 miljardia euroa, kun sen alustava talousarvio oli miljardi euroa, joten ensimmäiset kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä.
2.3 Synergian ja yhtenäisyyden lisääminen sekä käytön yksinkertaistaminen
Synergia
Verkkojen Eurooppa ‑välineessä on ensimmäisen kerran yhdistetty liikenne-, energia- ja televiestintäalat yhteiseen rahoituskehykseen, jota komissio hallinnoi keskitetysti.
Ohjelmatasolla tämä lähestymistapa tuottaa mittakaavaetuja, sillä avustusten hallinta delegoidaan yhdelle toimeenpanovirastolle (INEA) ja kaikille kolmelle alalle laaditaan yhteiset menettelyt (viraston suorittama koordinoitu täytäntöönpano, Verkkojen Eurooppa ‑rahoitusvälineiden yhteiset työohjelmat, kaikki jäsenvaltiot kattava Verkkojen Eurooppa ‑koordinointikomitea sekä yhteisen mallin mukaiset avustussopimukset).
Hanketasolla Verkkojen Eurooppa ‑väline ei ole toistaiseksi onnistunut täysin tuottamaan synergiaa asianomaisten kolmen alan välillä, vaikka sitä ennakoitiin asetuksen johdanto-osassa. Tämä johtuu erityisesti alakohtaisten poliittisten tavoitteiden luontaisista eroista sekä hankkeiden ja kustannusten tukikelpoisuuteen liittyvästä lainsäädäntö-/talousarviokehyksen jäykkyydestä. Vuonna 2016 käynnistetty 40 miljoonan euron monialainen (liikenne ja energia) tutkimusten pilottiehdotuspyyntö ei näin ollen onnistunut täyttämään valittujen hankkeiden määrään (7) ja talousarviosta jaettuun rahoitukseen (24 miljoonaa euroa) liittyviä odotuksia.
Kolmen alan yhdessä pitäminen vaikuttaa kuitenkin tarkoituksenmukaiselta ottaen huomioon niiden yhteiset tavoitteet ja haasteet. Arvioinnin aikana toteutetun sidosryhmien kuulemisen mukaan näitä haasteita ovat muun muassa infrastruktuuriverkkojen monimutkaisuus, joka johtuu erilaisista kansallisista järjestelmistä, sekä tarve liittää verkkoja yhteen ja varmistaa yhteentoimivuus samalla kun sopeudutaan markkinoiden ja teknologian muutoksiin. Verkkojen Eurooppa ‑välineeseen sisältyvien kolmen alan välisestä synergiasta saadaan yhä enemmän esimerkkejä, joita tukevat viimeaikainen innovaatiokehitys sekä se, että synergioita esiintyy luontaisesti kullakin alalla tai ne liittyvät kokonaisvaltaiseen tavoitteeseen kuten kyberturvallisuuteen. Esimerkkejä ovat vuorovaikutteinen ja automatisoitu liikkuvuus, vaihtoehtoiset polttoaineinfrastruktuurit autoille, linja-autoille ja laivoille, verkkojen älyllistäminen ja 5G-teknologian käyttöönotto koko liikenneverkossa. Kun luodaan edellytykset, joissa tällaiset hankkeet voivat jatkossakin toteutua, saadaan aikaan lisää tehokkuushyötyjä.
Täydentävyys
Verkkojen Eurooppa ‑välineen on osoitettu täydentävän Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa, Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot) sekä ESIR-rahastoa.
Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta rahoitetaan innovaatioketjun alkuvaiheita, kun taas Verkkojen Eurooppa ‑väline mahdollistaa teknologian käyttöönoton koko infrastruktuurissa.
Sekä Verkkojen Eurooppa ‑välineellä että ERI-rahastoilla edistetään TEN-tavoitteiden saavuttamista. ERI-rahastoista tuetaan ensisijaisesti vähemmän kehittyneitä alueita ja 15:ttä jäsenvaltiota, jotka voivat saada tukea koheesiorahastosta, kun taas Verkkojen Eurooppa ‑välineessä keskitytään EU:n yhdentymiseen rakentamalla rajat ylittäviä yhteyksiä ja yhteenliitäntöjä, poistamalla pullonkauloja ja toteuttamalla yhteentoimivuushankkeita. Liikennealalla Verkkojen Eurooppa ‑väline ja ERI-rahastot ovat osittain päällekkäisiä TEN-T-ydinverkkoon sijoittuvien rautatiehankkeiden osalta, mutta ERI-rahastoista tuetaan myös hankkeita, joihin ei voi saada tukea Verkkojen Eurooppa ‑välineestä (esim. tiehankkeet ja kattavan verkon hankkeet). Energia-alalla ERI-rahastoista tuetaan ensisijaisesti älykkäitä jakeluverkkoja paikallis-/aluetasolla, kun taas Verkkojen Eurooppa ‑välineestä rahoitetaan siirtoverkkoinfrastruktuuria. Televiestintäalalla ERI-rahastojen tuella kehitetään kansallisia digitaalipalveluja, ja Verkkojen Eurooppa ‑välineellä varmistetaan joidenkin erityisten ja kansallisesti kehitettyjen digitaalipalvelujen yhteentoimivuus yli rajojen.
Koheesiotalousarviosta käytettiin ensimmäisen kerran tietty osuus (11,3 miljardia euroa – liikenne) Verkkojen Eurooppa ‑välineen suoran hallinnoinnin puitteissa. Tämä osoittautui varsin tulokselliseksi, sillä määrärahat jaettiin kokonaisuudessaan ohjelmakauden alkupuoliskolla. Varoilla tuettiin lähes yksinomaan kestäviä liikennemuotoja. Kohdennettu tekninen apu, jäsenvaltioiden pienemmät hallinnolliset kustannukset ja rahoituksen selkeät painopisteet edesauttoivat osaltaan tätä menestystä.
ESIR-rahaston osalta Verkkojen Eurooppa ‑väline toimii katalysaattorina, sillä CEF DI ‑välineen puitteissa käynnistettiin useita hankkeita, jotka päätyivät ESIR-hankejatkumoon. Tällaisia hankkeita olivat esimerkiksi Grand Contournement Ouest de Strasbourg (A355), A6 Wiesloch autobahn ‑hanke, Transgaz ”BRUA” (Bulgaria–Romania–Unkari–Itävalta) ‑kaasuyhdysputkihanke sekä Italian ja Ranskan välinen sähköyhteenliitäntä. Lisäksi Verkkojen Eurooppa ‑tuella valmistellut hankkeet tai töitä varten annettavilla Verkkojen Eurooppa ‑avustuksilla osittain tuetut hankkeet ovat alkaneet hyötyä ESIR-rahastosta. Kuten edellä on mainittu, ESIR-rahaston on todettu aiheuttavan korvausvaikutuksen suhteessa Verkkojen Eurooppa ‑rahoitusvälineisiin.
Vaikka Verkkojen Eurooppa ‑välineen ennakoitiin lisäävän mahdollisuuksia laajakaistahankkeiden velkarahoitukseen, ESIR tarjoaa nyt runsaasti rahoitusta tähän tarkoitukseen. Näin ollen sen suunnitellaan kohdistuvan laajakaistahankkeiden oman pääoman ehtoiseen ja oman pääoman luonteiseen tukeen. Kuten edellä on todettu, Verkkojen Eurooppa ‑välineen laajakaistainvestointirahaston odotetaan täydentävän olemassa olevia välineitä (velkaperusteinen ESIR-tuki kaupallisiin käyttöönottohankkeisiin, joilla on selkeä toimintamalli, ja ERI-rahastojen avustukset pääasiassa julkisiin käyttöönottohankkeisiin). Verkkojen Eurooppa ‑välineen osuutta oman pääoman tyyppisen tuen riskipääomasta täydennetään ESIR-rahaston pienemmällä riskiosalla sekä markkinaosalla, joka koostuu kansallisen kehityspankin ja yksityisen sektorin osuuksista (monitasoinen rahoitusrakenne). Lisävaje kasvaa jatkuvasti, mutta siihen ei ole puututtu ESIR-rahastosta, Verkkojen Eurooppa ‑välineen laajakaistainvestointirahastosta tai ERI-rahastoista, etenkään sellaisten hankkeiden osalta, jotka ovat hädin tuskin kaupallisesti elinkelpoisia (pitkälläkään aikavälillä). Laajakaista-alalla tätä vajetta voitaisiin korjata jäsennellyllä yhdistelmävälineellä, jossa yhdistetään julkisia avustuksia ja yksityistä rahoitustukea.
Yksinkertaistaminen
Hakuprosessin parannukset ovat johtaneet yksinkertaisempiin ja aikaa säästäviin menettelyihin tuensaajien ja komission osalta. Esimerkkejä tällaisista parannuksista ovat sähköisten tiedonvaihtotyökalujen käyttöönotto tuensaajien kanssa sekä komission tekemien avustuspäätösten korvaaminen avustussopimuksilla, joiden tekeminen siirrettiin INEA:n johtajan tehtäväksi. Tuensaajien osalta hallinnollisten kustannusten on katsottu olevan kokonaisuudessaan oikeasuhteisia tarjottuun rahoitustukeen nähden. Arvioinnin tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että toimien hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon liittyvät oikeudelliset ja hallinnolliset vaatimukset voivat aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia pienemmissä toimissa, joihin yksinkertaistettuja tukimuotoja voitaisiin mukauttaa paremmin. Tämä koskee erityisesti televiestintäalaa, jossa keskimääräisen avustuksen määrä oli vain miljoona euroa. Lisäksi vuotuisten työohjelmien hyväksyminen estää televiestintäalalla toimien pitkän aikavälin rahoituksen suunnittelun ja luo ohjelman hallinnointiin liittyvän hallinnollisen esteen.
3. Verkkojen Eurooppa ‑välineen tulosten saavuttaminen etenee suunnitellusti
3.1 Alakohtaisten poliittisten tavoitteiden edistäminen
Verkkojen Eurooppa ‑välineen keskiössä ovat seuraavat EU:n pitkän aikavälin poliittiset tavoitteet:
ØLiikenne: saatetaan päätökseen TEN-T-ydinverkko vuoteen 2030 mennessä, mukaan lukien SESAR- ja ERTMS-järjestelmien käyttöönotto, ja siirrytään puhtaaseen, kilpailukykyiseen ja verkotettuun liikkuvuuteen, mukaan lukien vaihtoehtoisten polttoaineiden latauksen perusinfrastruktuuri EU:lle vuoteen 2025 mennessä; edistetään kattavan TEN-T-verkon valmistumista vuoteen 2050 mennessä.
ØEnergia: saatetaan päätökseen ensisijaiset TEN-E-käytävät ja ‑aihealueet, jotka on mukautettu ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” ‑paketin tavoitteisiin ja hiilestä irtautumista koskeviin pitkän aikavälin tavoitteisiin, vuoteen 2030 mennessä, jotta voidaan älyllistää ja digitalisoida verkkoja, saavuttaa vuoden 2030 yhteenliitäntätavoitteet (myös syrjäisissä jäsenvaltioissa), kehittää tiheitä merikaapeliverkkoja ja varmistaa toimitusvarmuus, myös synkronisoinnin kautta.
ØDigitaalipalvelut: maksimoidaan digitaalisten sisämarkkinoiden hyödyt kaikille kansalaisille ja yrityksille vuoteen 2030 mennessä ja luodaan täysin kyberturvallinen gigabittiyhteiskunta vuoteen 2025 mennessä, valmistellaan terabittiyhteyksiä vuoteen 2030 mennessä ja otetaan käyttöön EU:n laajuinen data- ja digitaalipalvelujen infrastruktuuri, jolla tuetaan tärkeiden yleishyödyllisten alojen digitalisaatiota terveydenhuollosta liikkuvuuteen ja julkishallintoon.
Koska ohjelman täytäntöönpano on vasta alkuvaiheessa, varsinaisista tuotoksista ja tuloksista on saatavilla vain vähän tietoa. Sen vuoksi arvioinnissa ei usein voitu mitata alakohtaisten poliittisten tavoitteiden edistymistä. Lähes kaikki tekniseen kyselytutkimukseen vastanneista sidosryhmistä kuitenkin katsovat, että Verkkojen Eurooppa ‑välineellä voidaan tosiasiallisesti kehittää uudenaikaisia ja suorituskykyisiä Euroopan laajuisia verkkoja liikenne-, energia- ja televiestintäaloilla ainakin jossain määrin (99 %, 97 % ja 96 %; täysin samaa mieltä 33 %, 38 % ja 21 %).
Suurin osa Verkkojen Eurooppa ‑välineen liikennemäärärahoista myönnettiin hankkeille puuttuvien yhteyksien rakentamiseen ja pullonkaulojen poistamiseen TEN-T-ydinverkossa (joko rakentamalla uutta infrastruktuuria tai parantamalla ja kunnostamalla laaja-alaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria).
Energia-alalla Verkkojen Eurooppa ‑avustuksilla autetaan tosiasiallisesti lisäämään toimitusvarmuutta, lopettamaan energiahuoltoon liittyvä eristyneisyys, poistamaan energia-alan pullonkauloja, toteuttamaan energian sisämarkkinat sekä parantamaan uusiutuvien energialähteiden liittämistä verkkoon. Esimerkkejä keskeisistä Verkkojen Eurooppa ‑välineen energiahankkeista ovat Balticconnector, joka on ensimmäinen Suomen ja Viron välinen rajayhdysputki, sekä Puolan ja Liettuan välinen kaasuyhdysputki, jonka ansiosta nämä jäsenvaltiot voivat monipuolistaa kaasulähteitään ja ‑reittejään ja suojautua mahdollisilta tulevilta toimitushäiriöiltä.
Televiestintäalalla on näyttöä siitä, että digitaalipalvelujen infrastruktuurien käyttöönottoon kohdennetun Verkkojen Eurooppa ‑tuen ansiosta julkishallinnot, kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä entistä kattavammista ja tehokkaammista rajat ylittävistä verkkopalveluista, mikä parantaa osaltaan yksityisten ja julkisten toimijoiden kilpailukykyä. Esimerkkejä ovat etenkin yhteistyömekanismien kehittäminen ja valmiuksien lisääminen kyberuhkiin vastaamiseksi, yritysten helpompi pääsy muiden EU:n jäsenvaltioiden kansallisiin hankintamenettelyihin, virtaviivaistetut laskutuskäytännöt sekä sähköisten tunnistusmenetelmien ja sähköisten allekirjoitusten tunnustaminen ja validointi yli rajojen. Verkkojen Eurooppa ‑välineellä autetaan myös poistamaan pullonkauloja, jotka estävät digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumisen, vaikka talousarvion rajallisuuden vuoksi tämän alan tarpeisiin on toistaiseksi voitu vastata vain osittain.
Verkkojen Eurooppa ‑välineen avulla voidaan ottaa käyttöön asianomaisilla kolmella alalla i) uusia EU:n laajuisia liikenteen hallinta- ja turvallisuusjärjestelmiä (esim. SESAR lentoliikenteessä, ERTMS rautateillä ja ITS tieliikenteessä), ii) suuritehoisia sähkölinjoja ja rajat ylittäviä älykkäitä energiaverkkoja sekä iii) yhteenliitettyjä digitaalipalveluja (sähköiset terveyspalvelut, kyberturvallisuus, sähköiset hankinnat, sähköinen tunnistaminen ja sähköiset allekirjoitukset).
3.2 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäminen
Verkkojen Eurooppa ‑välineestä tuetaan investointeja uudenaikaisiin ja suorituskykyisiin verkkoihin koko EU:ssa, jotta voidaan luoda edellytykset kilpailukykyiselle taloudelle. Välineestä on vuodesta 2014 lähtien investoitu 25 miljardia euroa, mikä on johtanut noin 50 miljardin euron kokonaisinvestointeihin infrastruktuureihin EU:ssa.
Verkkojen Eurooppa ‑välineen liikenne- ja energiatuella edistetään merkittävästi EU:n tavoitetta osoittaa vähintään 20 prosenttia EU:n kokonaistalousarviosta ilmastotoimien rahoittamiseen 16 . Tehokkaasti integroidut energia- ja liikenneverkot sekä vähähiiliset liikennemuodot auttavat pitämään hiilestä irtautumisen kustannukset kurissa. Vaikka Verkkojen Eurooppa ‑välineestä tuettujen toimien vaikutusta tiettyihin tavoitteisiin ei voi täysimääräisesti mitata tässä väliarviointivaiheessa, aiheesta laadittiin analyysi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä. Analyysin mukaan Verkkojen Eurooppa ‑välineellä edistettiin tosiasiallisesti ja merkittävästi EU:n tavoitetta, ja välineen maksusitoumusmäärärahojen arvioitiin olevan keskimäärin yli 5 prosenttia kaikesta ilmastotoimien rahoituksesta EU:n vuosien 2014–2016 talousarviossa. Keskimääräinen osuus nousi 35 prosenttiin, kun otettiin huomioon Verkkojen Eurooppa ‑välineen osuus EU:n talousarvion kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn otsakkeessa.
Liikennealalla Verkkojen Eurooppa ‑välineellä edistetään EU:n tavoitetta 81 prosentilla kokonaisrahoituksesta, joka myönnettiin vähäpäästöisempiin liikennemuotoihin ja etenkin raide- ja sisävesiliikenteeseen ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin siirtymisen helpottamiseksi. Lisäksi ohjelmasta rahoitetaan uusia teknologioita, joilla pyritään vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä, etenkin vaihtoehtoisia polttoaineita ja niiden käyttöönottoa liikenneinfrastruktuurissa. Esimerkiksi LNG Motion ‑hankkeella pyritään lisäämään nesteytetyn maakaasun (LNG) saatavuutta pääasiassa tieliikenteen TEN-T-ydinverkossa, joka kattaa Ranskan, Belgian, Alankomaat, Saksan, Puolan, Espanjan, Italian, Unkarin ja Romanian. Hankkeeseen on myönnetty EU:n avustus, joka kattaa 27,8 miljoonaa euroa 55,5 miljoonan euron kokonaiskustannuksista (50 prosentin yhteisrahoitusosuus).
Energia-alalla 40 prosenttia Verkkojen Eurooppa ‑tuesta ohjataan ilmastotoimien valtavirtaistamiseen ohjelmatasolla. Sähköhankkeilla edistetään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä siten, että kasvatetaan verkon kapasiteettia uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön liittämiseksi verkkoon.
Päätelmät
Arviointi on osoittanut, että Verkkojen Eurooppa ‑välineen täytäntöönpanon ensimmäisten 3,5 vuoden jälkeen ohjelma on aikataulussaan, vaikka onkin aivan liian aikaista mitata tuloksia, sillä ohjelman täytäntöönpano on alkuvaiheessa. Lisäksi asetuksessa säädetystä suorituskykyä koskevasta kehyksestä puuttuvat tarkasti määritellyt tai luotettavat indikaattorit. Tämän huomioon ottaen arviointi on osoittanut seuraavaa:
ØVerkkojen Eurooppa ‑väline on tehokas ja kohdennettu väline, jolla investoidaan Euroopan laajuiseen infrastruktuuriin (TEN) liikenne-, energia- ja digitaalialoilla. Välineestä on vuodesta 2014 lähtien investoitu 25 miljardia euroa, mikä on johtanut noin 50 miljardin euron kokonaisinvestointeihin infrastruktuureihin EU:ssa. Verkkojen Eurooppa ‑välineellä edistetään komission painopisteitä, joita ovat työpaikat, kasvu ja investoinnit, sisämarkkinat, energiaunioni ja ilmasto sekä digitaaliset sisämarkkinat, ja vahvistetaan siten EU:n talouden kilpailukykyä.
ØVerkkojen Eurooppa ‑väline tuo merkittävää EU:n tason lisäarvoa kaikille jäsenvaltioille, sillä välineestä tuetaan yhteyksiä lisääviä hankkeita, joilla on rajat ylittävä ulottuvuus. Suurin osa rahoituksesta myönnetään hankkeisiin, joissa rakennetaan puuttuvia yhteyksiä, poistetaan pullonkauloja ja pyritään siten varmistamaan EU:n sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta ja jäsenvaltioiden alueellinen yhteenkuuluvuus liikenne-, energia- ja digitaalialoilla. Energiahankkeilla lisätään myös toimitusvarmuutta ja mahdollistetaan talouden hiilestä irtautuminen kustannustehokkaasti. Verkkojen Eurooppa ‑välineellä edistetään uusien EU:n laajuisten liikenteen hallinta- ja turvallisuusjärjestelmien käyttöönottoa (esim. SESAR lentoliikenteessä ja ERTMS rautateillä) ja lisätään suuritehoisten sähkölinjojen ja älykkäiden verkkojen käyttöä, jota hiilettömien uusiutuvien energialähteiden nopea käyttöönotto edellyttää, sekä tuetaan laajakaistaverkkojen ja yhteenliitettyjen digitaalipalvelujen käyttöönottoa (esim. avoin data, sähköiset terveyspalvelut, sähköiset hankinnat, sähköinen tunnistaminen ja sähköiset allekirjoitukset).
ØVerkkojen Eurooppa ‑avustusten suora hallinnointi on osoittautunut erittäin tehokkaaksi, sillä se tuo mukanaan vahvan hankejatkumon ja kilpailuun perustuvan valintaprosessin, asettaa etusijalle EU:n poliittiset tavoitteet ja mahdollistaa koordinoidun täytäntöönpanon ja jäsenvaltioiden täysimääräisen osallistumisen. Toimeenpanovirasto INEA on onnistunut erittäin hyvin Verkkojen Eurooppa ‑välineen taloudellisessa hallinnoinnissa ja talousarvion tehokkaassa käytössä, mikä johtuu erityisesti sen kyvystä ohjata nopeasti ja joustavasti tiettyjen toimien käyttämättömiä varoja uusien toimien rahoittamiseen.
ØKoheesiotalousarviosta käytettiin ensimmäisen kerran tietty osuus (11,3 miljardia euroa – liikenne) Verkkojen Eurooppa ‑välineen suoran hallinnoinnin puitteissa. Määrärahat jaettiin kokonaisuudessaan ohjelmakauden alkupuoliskolla, ja niillä tuettiin lähes yksinomaan kestäviä liikennemuotoja. Varojen nopeaa jakoa edesauttoivat osaltaan kohdennettu tekninen apu, jäsenvaltioiden pienemmät hallinnolliset kustannukset, rahoituksen selkeät painopisteet ja vahva hankejatkumo, joka on aiemmin TEN-T-ohjelmasta tai koheesiopolitiikan välineistä tuettujen hankkeiden ja tutkimusten jatkuvuuden ansiota.
ØVerkkojen Eurooppa ‑välineessä on jatkettu innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä ja kehittämistä. Niiden käyttöönotto on kuitenkin ollut vähäistä ESIR-rahaston tarjoamien uusien mahdollisuuksien vuoksi. Verkkojen Eurooppa ‑rahoitusvälineiden käytön ennakoidaan pääsevän vauhtiin ohjelman jälkipuoliskolla, kun näiden rahoitusvälineiden ja ESIR-rahaston välinen täydentävyys on varmistettu.
ØLisäksi liikennealalla saatiin vuonna 2017 erittäin hyviä ensimmäisiä kokemuksia avustusten yhdistämisestä rahoitusvälineisiin, sillä ehdotuspyynnössä, jonka alustava talousarvio oli miljardi euroa, haettiin rahoitusta 2,2 miljardia euroa. Avustusten käytöllä voidaan siten maksimoida yksityisten tai julkisten varojen vipuvaikutus.
ØVerkkojen Eurooppa ‑välineen liikenne- ja energiatuella edistetään merkittävästi EU:n tavoitetta osoittaa vähintään 20 prosenttia EU:n kokonaistalousarviosta ilmastotoimien rahoittamiseen.
ØTeleviestintäalalla Verkkojen Eurooppa ‑välineen kaksitahoinen keskittyminen rajat ylittäviin yleishyödyllisiin digitaalipalveluihin sekä viestintä- ja tietojärjestelmäinfrastruktuuriin on osoittanut, että ohjelmalla voidaan tärkeällä tavalla edistää EU:n digitaalisia sisämarkkinoita koskevien tavoitteiden saavuttamista ja mahdollistaa laadukkaiden digitaalipalvelujen käyttö kansalaisille ja yrityksille koko Euroopassa. Välineen avulla on kehitetty ja pantu täytäntöön yhteisiä politiikkoja, joilla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten terveydenhuollon ja julkishallintojen digitalisaatioon sekä kyberturvallisuuteen. Koska Verkkojen Eurooppa ‑välineen televiestintäosion ehdotettua rahoitusta kuitenkin leikattiin huomattavasti, ohjelman rahoituksella voitiin tukea vain ensimmäisiä alustavia toimia, joilla pyritään kokonaisvaltaiseen rajat ylittävään digitaaliseen infrastruktuuriin yleishyödyllisillä aloilla.
ØVerkkojen Eurooppa ‑välineessä on myös testattu monialaisia synergioita, mutta ne ovat jääneet vähäisiksi nykyisen lainsäädäntö-/talousarviokehyksen rajoitusten vuoksi. Alakohtaisia poliittisia suuntaviivoja ja Verkkojen Eurooppa ‑välinettä olisi joustavoitettava huomattavasti, jotta lisätään synergiaa ja reagoidaan nopeammin uuden teknologian kehitykseen ja uusiin painopisteisiin, kuten digitalisaatioon, samalla kun vauhditetaan hiilestä irtautumista ja ratkaistaan kyberturvallisuuden kaltaisia yhteisiä yhteiskunnallisia haasteita.
ØTEN-verkon loppuun saattaminen, joka määritellään EU:n poliittisissa painopisteissä, vaatii edelleen valtavia investointeja, jotka riippuvat osittain jatkuvasta EU:n tuesta. Verkkojen Eurooppa ‑välineellä pystytään sen koon vuoksi puuttumaan ainoastaan osaan määritetyistä markkinoiden toimintapuutteista kaikilla kolmella alalla. Näin ollen julkisia ja yksityisiä investointeja voitaisiin edelleen saada enemmän, jos EU:n talousarviosta myönnettäisiin lisärahoitusta markkinoiden toimintapuutteiden ratkaisemiseen.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 170–174 artikla.
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio”, Euroopan komissio, 29.6.2011.
Komission yksiköiden valmisteluasiakirja (COM(2011) 665 final), oheisasiakirja ehdotukseen asetukseksi Verkkojen Eurooppa ‑välineestä – vaikutusten arviointi.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, 27 artikla.
Lisäksi kertomuksessa selvitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen (EU) N:o 283/2014 (televiestintäalan suuntaviivat) täytäntöönpanon edistymistä ja erityisesti sen 8 artiklan 7 ja 8 kohdassa vaadittuja näkökohtia.
Tiedot ovat peräisin ydinverkon käytäviä koskevista tutkimuksista, joita ovat laatineet ulkoiset toimeksisaajat ydinverkon käytävistä vastaavien koordinaattoreiden tueksi.
Ydinverkkokäyttäviin tehtävien investointien odotetaan synnyttävän noin 4 500 miljardia euroa kumulatiivista BKT:tä, vastaavan noin 13:a miljoonaa henkilötyövuotta ja vähentävän hiilidioksidipäästöjä noin 7 miljoonaa tonnia vuosina 2015–2030.
Perustuu tutkimukseen ”Investment needs in trans-European energy infrastructure up to 2030 and beyond”, Ecofys, heinäkuu 2017.
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa”, COM(2016) 587 final, s. 8.
EU:n rahoituksen tuoman lisäarvon arviointiperusteet asetettiin EU:n rahoituksen tulevaisuudesta laaditussa pohdinta-asiakirjassa (COM(2017) 358, 28. kesäkuuta 2017).
Tietoja Verkkojen Eurooppa -välineen televiestintäosion tulostaulussa osoitteessa https://ec.europa.eu/cefdigital/wiki/display/CEFDIGITAL/Reuse+by+domains
Tukikelpoisten ehdotusten rahoituspyynnöt kokonaisuudessaan verrattuna ehdotuspyynnön alustavaan talousarvioon.
Esimerkiksi Verkkojen Eurooppa ‑välineen laajakaistainvestointirahaston avulla (välineestä myönnetty 100 miljoonan euron investointi).
Televiestintäalalla digitaalisia ratkaisuja hyödyntävien hankkeiden voidaan odottaa edistävän merkittävästi hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä ei kuitenkaan ole käytössä menetelmää tällaisten vähennysten arvioimiseksi.