3.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/300


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2018/1410

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

EUROOPAN PARLAMENTTI, JOKA

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016,

ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0111/2018),

A.

korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

B.

toteaa, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2016 oli 82 267 949 euroa; toteaa, että lisäystä vuoteen 2015 verrattuna oli siis 21,77 prosenttia ja se johtui viisumitietojärjestelmää sekä biometristä tunnistusjärjestelmää koskevasta uudesta hankintamenettelystä; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta;

C.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Vuosia 2013 ja 2015 koskevien vastuuvapausmenettelyjen seuranta

1.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen vuosina 2013 ja 2015 esittämiin huomautuksiin liittyvät ratkaisemattomat kysymykset ja käynnissä olevat korjaavat toimenpiteet, jotka koskevat puitesopimusta hankintapalveluista sekä viraston ja Schengenin säännöstöön liittyneiden maiden välistä suhdetta; kehottaa virastoa ryhtymään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin;

Huomautukset toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta

2.

pitää tuomittavana, että virasto vastaanotti ja hyväksyi tarvikkeita 2 800 000 euron arvosta, vaikka talousarvio- ja oikeudellisia sitoumuksia (sopimuksia) ei ollut tehty; toteaa, että oikeudelliset sitoumukset tehtiin takautuvasti, jotta ostot olisivat sääntöjen mukaisia; panee merkille myös, että viraston mukaan hankinnat tehtiin tällä tavoin kiireellisten operatiivisten tarpeiden vuoksi ja myös jäsenvaltioiden nopeasti kasvaviin muistikapasiteettitarpeisiin reagoimiseksi; kehottaa virastoa parantamaan merkittävästi talousarvionsa suunnittelua ja toteutusta; katsoo, että virasto olisi voinut varautua jäsenvaltioiden muistikapasiteettitarpeiden kasvuun; katsoo, että julkisia hankintamenettelyjä koskevat unionin säännöt mahdollistavat kiireellisen menettelyn noudattamisen ja että näin ollen sopimusten allekirjoittaminen jälkeenpäin kiireellisen hankinnan vuoksi on vastoin unionin lainsäädäntöä;

Talousarvio- ja varainhallinto

3.

panee merkille, että varainhoitovuonna 2016 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 97,9 prosenttia ja maksumäärärahojen käyttöaste 97,6 prosenttia;

4.

panee merkille, että virasto teki kesäkuussa 2015 Strasbourgissa sijaitsevista tiloistaan rakennussopimuksen, jonka arvo oli 21 500 000 euroa; toteaa myös, että maksut sovittiin suoritettavaksi pääosin vaiheittaisesti; panee huolestuneena merkille, että lisätäkseen talousarviovarojen käyttöä virasto muutti sopimusta heinäkuussa 2015 niin, että ennakkomaksuista tuli ensisijainen maksutapa; pitää hyvin huolestuttavana, että virasto oli marraskuuhun 2016 mennessä maksanut sopimusmäärän kokonaan, vaikka rakennustöistä oli saatu valmiiksi alle puolet; panee merkille, että viraston vastauksen mukaan ennakkomaksut yhdistettiin sopivaan rahoitusvakuuteen ja urakoitsija antoi 5 prosentin suoritustakuun; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kyseisen sopimuksen täytäntöönpanosta;

Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle

5.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että osastossa 2 (hallintomenot) seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen määrärahojen osuus oli korkea, 5 000 000 euroa eli 63 prosenttia sidotuista määrärahoista (2015: 9 000 000 euroa eli 50 prosenttia); toteaa, että siirrot koskivat lähinnä kiinteistöjen kunnossapitoa ja konsulttipalveluja, jotka on määrä suorittaa vuonna 2017;

6.

panee viraston vastauksesta merkille, että osaston 1 ja 2 määrärahasiirtoja tarkistetaan ja suunnitellaan jatkuvasti tavoitteena laskea ne ajan myötä tiukkaan ja välttämättömään vähimmäismääräänsä ja että vuodelle 2016 siirretyistä 19,5 miljoonan euron jaksottamattomista määrärahoista vain 474 000 euroa peruutettiin, mikä vastaa 2,42 prosentin osuutta;

7.

toteaa, että määrärahasiirrot seuraavalle varainhoitovuodelle voivat usein olla osittain tai täysin perusteltuja virastojen toimenpideohjelmien monivuotisen luonteen vuoksi, että ne eivät välttämättä ole osoitus talousarvion suunnittelun ja toteuttamisen heikkouksista eivätkä myöskään aina vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta, etenkään jos virasto suunnittelee ne etukäteen ja ilmoittaa niistä tilintarkastustuomioistuimelle;

Hankinnat ja henkilöstöpolitiikka

8.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainneen hankintamenettelyjä, joissa virasto ei ollut tarkistanut, mikä olisi taloudellisin ratkaisu tarkistamalla, oliko puitesopimuskumppani löytänyt parhaan hinnan; kehottaa virastoa suhtautumaan vakavasti taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden periaatteeseen ja ryhtymään kaikkiin aiheellisiin toimenpiteisiin välttääkseen tilanteen toistumisen;

9.

panee merkille, että virasto teki toukokuussa 2016 erään konsortion kanssa 194 000 000 euron puitesopimuksen viisumitietojärjestelmän (VIS) ja biometrisen tunnistusjärjestelmän (BMS) jatkokehityksestä ja ylläpidosta enintään kuuden vuoden ajaksi; panee merkille, että sopimus tehtiin julkisen hankintamenettelyn kautta; toteaa lisäksi, että yksi tarjoajille asetetuista keskeisistä hyväksymisvaatimuksista oli, että niillä piti olla kaupallinen pääsy BMS-teknologiaan; esittää huolensa menettelyn kilpailullisuuteen mahdollisesti kohdistuneesta riskistä; toteaa, että viraston vastauksen mukaan pysyvien lisenssien hankintaan sisältyi myös niiden myöhempi ylläpito ja että niiden ansiosta saavutettiin pitkällä aikavälillä merkittävät säästöt, joiden arvioidaan nousevan 402 243,22 euroon neljän vuoden kuluessa; toteaa, että puitesopimuksen erityisehtojen I.19.1 artikla sisältää asiakkaita koskevan suosituimmuuslausekkeen, mikä myös osaltaan suojelee viraston taloudellista etua hankittaessa laitteistoja tai ohjelmistoja toimeksisaajalta;

10.

panee viraston henkilöstötaulukosta merkille, että 114 tointa (unionin talousarviossa hyväksytyistä 118 toimesta) oli täytettynä 31. joulukuuta 2016, kun määrä oli 117 vuonna 2015; panee merkille, että viraston palveluksessa oli myös 26 sopimussuhteista toimihenkilöä, 47 vuokratyöntekijää ja kuusi kansallista asiantuntijaa;

11.

panee huolestuneena merkille, että kasvava viraston toimintaan kohdistuva operatiivinen riski johtuu viraston henkilöstön vähyydestä, sillä vaikka virastolle on osoitettu jatkuvasti lisää tehtäviä, sen henkilöstöä on vähennetty viiden prosentin henkilöstövähennysvaatimuksen seurauksena; panee merkille, että virastolla on tehtäviä, joiden hoitamiseen joko ei ole riittävästi henkilöstöä tai joiden jatkuvuutta ei ole varmistettu (vain yksi työntekijä hoitaa tehtävää ja vain hänellä on sen hoitamiseen tarvittava osaaminen); panee huolestuneena merkille, että henkilöstön vähentäminen ja töiden ulkoistaminen lisäävät ”pyöröovi-ilmiön” ja tietovuotojen riskiä; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on julkistanut palvelussuhteen päättymisen jälkeisiä velvoitteita koskevat yleisperiaatteet osana eettisiä menettelysääntöjään;

12.

panee merkille viraston lisääntyvän riippuvuuden ulkopuolisesta henkilöstöstä, johon liittyvät työvoimakustannukset ovat usein suuremmat kuin omaan henkilöstöön liittyvät ja johon saattaa liittyä asiantuntemuksen ja valmiuksien säilymiseen viraston sisällä ja sen toiminnan kestävyyteen kohdistuvia riskejä;

13.

on tyytyväinen hallintoneuvoston toteuttamaan viraston henkilöstön säilymiseen tähtäävään politiikkaan, johon sisältyy väliaikaisille toimihenkilöille tarjottu mahdollisuus tehdä toistaiseksi voimassa oleva sopimus heidän ensimmäisen sopimuskautensa päätyttyä, mikä edesauttaa viraston mahdollisuuksia säilyttää keskeinen tietämys ja asiantuntemus talon sisällä;

14.

panee huolestuneena merkille, että 31. joulukuuta 2016 täytettyinä olleet toimet jakautuivat epätasaisesti sukupuolten kesken, sillä naispuolisten työntekijöiden osuus oli 28 prosenttia ja miespuolisten 72 prosenttia; pitää valitettavana, että hallintoneuvoston kokoonpano on vielä epätasaisempi, sillä sen vastaavat luvut ovat 11 ja 89 prosenttia; kehottaa virastoa kiinnittämään enemmän huomiota henkilöstönsä sukupuolten tasapainoon;

15.

pitää valitettavana, että viraston hallintoneuvoston sukupuolijakauman epätasapainon korjaamiseksi ei ole toteutettu erityisiä toimenpiteitä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan tasapainoisen sukupuolijakauman, kun ne nimeävät jäseniä ja varajäseniä viraston hallintoneuvostoon; kehottaa virastoa muistuttamaan jäsenvaltioita jo ennakolta tasapainoisen sukupuolijakauman merkityksestä;

16.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto ei vastaanottanut vuonna 2016 yhtään valitusta, kannetta tai ilmoitusta, jossa olisi moitittu työntekijöiden palkkaamista tai irtisanomista;

17.

panee merkille, että sairauslomapäiviä oli keskimäärin 10,7 päivää viraston henkilöstön jäsentä kohti; panee viraston vastauksista merkille, että hyvinvointia edistävään toimintaan käytettiin vuonna 2016 kaksi–kolme päivää henkilöstön jäsentä kohti; panee merkille, että virasto järjesti erilaisia joukkuehengen kehittämistapahtumia ja että operatiiviseen henkilöstöön kuuluville tällaisia päiviä järjestettiin enemmän kuin hallinnollisen henkilöstön jäsenille; kehottaa virastoa kuulemaan työterveyshuoltoa siitä, miten sairauspoissaoloja voitaisiin vähentää;

18.

panee merkille, että virasto otti vuonna 2015 käyttöön toimintaperiaatteita, joilla suojellaan työntekijöiden ihmisarvoa ja ehkäistään työpaikkakiusaamista ja seksuaalista häirintää, ja että kyseisten periaatteiden soveltamissääntöjä koskevat tiedot on sisällytetty uusien työntekijöiden perehdyttämisohjelmaan; toteaa, että viraston henkilöresurssien ja koulutuksen yksikkö vastasi henkilöstön jäsenten aiheen tiimoilta esittämiin kysymyksiin ja jakoi tietoa aiheesta; toteaa, että vuonna 2016 esitettiin kaksi valitusta, joista käynnistettiin tutkimus, joka päätettiin suositusten kera, ja että yhtään tapausta ei viety oikeuden käsiteltäväksi;

19.

ottaa huomioon, että virastolla ei ole virka-autoja;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus ja demokratia

20.

panee merkille, että viraston hallintoneuvosto hyväksyi 23. toukokuuta 2016 väärinkäytösten paljastamista koskevat suuntaviivansa ja että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) antoi niistä myönteisen lausunnon; toteaa kuitenkin, että komission henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto ei antanut hyväksyntäänsä suuntaviivoille ja ilmoitti virastolle, että komissio on laatimassa uusia suuntaviivoja; panee tyytyväisenä merkille, että tällä välin virasto on julkistanut väärinkäytösten paljastamisen kannalta merkitykselliset periaatteet verkkosivustollaan julkistamissaan käytännesäännöissä; palauttaa mieliin, että avoimuus on avainasemassa pyrittäessä luomaan luottamukseen perustuva suhde kansalaisten, unionin ja sen toimielinten välille ja säilyttämään se;

21.

toteaa, että kaikilla hallintoneuvoston jäsenillä on velvollisuus antaa vuosittain kirjallinen julkinen sitoumus, joka julkistetaan viraston verkkosivustolla; panee merkille, että myös toimitusjohtajan ja hallintoneuvoston puheenjohtajan ansioluettelo julkistetaan ja pidetään ajan tasalla; toteaa, että virasto on parhaillaan laatimassa uusia sääntöjä eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi; pitää valitettavana, että hallintoneuvoston ja neuvoa-antavan ryhmän jäsenet ovat julkistaneet ”ilmoituksen eturistiriidattomuudesta” sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen sijaan, ja katsoo, että jäsenten ei pidä itse ilmoittaa eturistiriidattomuudestaan vaan olisi varmistettava, että kolmannet osapuolet arvioivat riippumattomasti sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset; kehottaa hallintoneuvoston ja neuvoa-antavan ryhmän jäseniä julkistamaan sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset, joissa luetellaan jäsenyydet muissa organisaatioissa; pyytää virastoa raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tästä asiasta heinäkuun 2018 loppuun mennessä;

22.

panee merkille, että viraston petostentorjuntastrategian täytäntöönpanoa koskevassa ensimmäisessä vuotuisessa seurantakertomuksessa (huhtikuu 2016) todettiin täytäntöönpanoasteen olevan alhainen (lähes 60 prosenttia), kun taas seuraavassa seurantakertomuksessa (marraskuu 2017) todettiin määrällisen täytäntöönpanoasteen olevan vähintään 80 prosenttia; panee merkille tässä asiassa saavutetun edistyksen; kehottaa virastoa parantamaan jatkuvasti petostentorjuntastrategian täytäntöönpanoa;

23.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto on valmistelemassa petostentorjuntastrategiansa tarkistusta; pyytää virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle uusien sääntöjen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta;

24.

panee merkille viraston ilmoittaneen parlamentille, että se ei ole tekemisissä edunvalvojien kanssa;

25.

toteaa, että vuonna 2016 virasto sai yksitoista asiakirjapyyntöä, joiden johdosta se antoi yhdeksässä tapauksessa kaikki asiakirjat tutustuttavaksi mutta torjui pyynnön kahdessa tapauksessa kaupallisten etujen suojelemiseksi sekä tarkastusten ja tutkimusten tarkoituksen suojaamisen vuoksi; odottaa, että kun virasto tekee päätöksen asiakirjojen saatavuuden rajoittamisesta kaupallisten etujen suojelemiseksi, se harkitsee vakavasti myös kansalaisten etuja sekä ottaa huomioon unionin sitoutumisen avoimuuden laajentamiseen samalla, kun se ottaa huomioon kaikki asiaa koskevat säännöt ja asetukset;

26.

panee merkille, että yksi tapauksista, joissa asiakirjapyyntöön ei suostuttu, jätettiin Euroopan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi ja että tämä tutki asian vuoden 2016 lopun ja vuoden 2017 alun välisenä aikana ja päätti käsittelyn maaliskuussa 2017 antamalla 3. maaliskuuta 2017 allekirjoitetun ja päivätyn raportin; pyytää virastoa ilmoittamaan oikeusasiamiehen päätöksestä ja sen johdosta mahdollisesti toteutettavasta menettelystä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

Tärkeimmät saavutukset

27.

on tyytyväinen viraston vuonna 2016 määrittämiin kolmeen keskeiseen saavutukseen, jotka olivat seuraavat:

se pani täytäntöön yritysalan laadunhallintajärjestelmän;

se varmisti sille uskottujen järjestelmien vakaan ja keskeytymättömän toiminnan ja tuki samalla laaja-alaisesti komissiota sen laatiessa joukon keskeisiä lainsäädäntöehdotuksia;

se oli avainasemassa kaikessa kehitystoiminnassa, joka koski oikeus- ja sisäasioiden alan tietotekniikkajärjestelmien yhteentoimivuutta, ja antoi merkittävän panoksen komission johtaman tietojärjestelmiä ja yhteentoimivuuskysymyksiä pohtineen korkean tason työryhmän toiminnan tukemiseen ja helpottamiseen;

28.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan virastosta tehtiin komission puolesta maaliskuusta joulukuuhun 2015 ulkoinen arviointi, jonka tulokset esiteltiin maaliskuussa 2016; panee merkille, että arvioinnissa todettiin, että virasto edistää laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivista hallinnointia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella ja hoitaa tehtäväänsä vaikuttavasti; toteaa lisäksi, että operatiivisen hallinnoinnin parantamiseksi entisestään arvioijat esittivät 64 suositusta, joista seitsemää pidettiin kriittisinä ja yhtätoista erittäin tärkeinä; pitää myönteisenä, että virasto on laatinut suositukset huomioon ottavan suunnitelman, jota pannaan parhaillaan täytäntöön; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kyseisen suunnitelman täytäntöönpanosta;

29.

on tyytyväinen, että virasto tekee jatkuvasti yhteistyötä muiden oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen kanssa; toteaa, että EU:n virastojen verkoston vuosikertomuksesta käy ilmi, että virasto osallistui vuonna 2016 useammin yhteiseen toimintaan muiden virastojen kanssa kuin minään aikaisempana vuotena;

30.

panee merkille, että vuosi 2016 oli viraston historian kiireisin ja vaativin ja että tästä huolimatta virasto suoriutui hyvin ja toteutti vuotuisen työohjelmansa kokonaisuudessaan sekä hoiti liki kaikki tehtävänsä suunnitellusti ja saavutti operatiiviset tavoitteensa; toteaa myös, että virasto ryhtyi hoitamaan eräitä lisätehtäviä vuoden kuluessa;

Sisäinen tarkastus

31.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan komission sisäinen tarkastus totesi heinäkuussa 2016 antamassaan tarkastuskertomuksessa, että menettelyjen suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa on yleisesti ottaen varmistettu, että virasto huolehtii toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmästä (SIS II), viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja Eurodac-tietojärjestelmistä tavalla, joka mahdollistaa jatkuvan ja keskeytymättömän tietojenvaihdon järjestelmiä käyttävien kansallisten viranomaisten kesken; pitää myönteisenä sitä, että komission teettämän ulkoisen arvioinnin mukaan virasto toimii ja hoitaa tehtävänsä vaikuttavasti; panee merkille myös, että sisäisen tarkastuksen mielestä konfiguraation ja muutosten hallintaan, julkaisun ja testauksen hallintaan, ongelmatilanteiden hallintaan sekä palvelujen ja häiriötilanteiden hallintaan liittyvien menettelyjen tehokkuutta voidaan vielä parantaa; toteaa, että virasto ja sisäinen tarkastus sopivat suunnitelmasta korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kyseisen suunnitelman täytäntöönpanosta;

32.

panee merkille, että sisäinen tarkastus suoritti vuonna 2016 seuraavat kaksi tarkastuslausumaan liittyvää tarkastusta: tietoteknisiä toimintoja koskeva tarkastus sekä henkilöstösuunnittelua ja henkilöstön jakautumista, suoritusten arviointia, ylennyksiä ja koulutusta koskeva tarkastus; panee merkille sisäisen tarkastuksen antamat päätelmät, joiden mukaan viraston henkilöresurssien hallinnointiprosesseissa on edelleen puutteita, erityisesti seikkoja, jotka eivät ole täysin yhdenmukaisia soveltamissääntöjen ja viraston omien sisäisten ohjeiden menettelyllisten näkökohtien kanssa; panee merkille, että kaikkien havaintojen käsittelemistä varten on laadittu toimintasuunnitelma; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta;

33.

panee merkille, että viraston sisäisen tarkastuksen yksikkö suoritti seuraavat kolme tarkastuslausumaan liittyvää tarkastusta:

älykkäiden rajojen delegointisopimusta (Smart Borders Delegation Agreement) koskevan sisäisen valvontajärjestelmän suunnittelua koskeva tarkastus, jonka tuloksena sisäisen tarkastuksen yksikkö katsoi 23. toukokuuta 2016, että viraston kehittämä sisäinen valvontajärjestelmä oli suunniteltu asianmukaisesti;

Strasbourgissa toteutettua korjaushanketta koskeva tarkastus, jonka tuloksena sisäisen tarkastuksen yksikkö ei tarvittavien hankeasiakirjojen puuttumisen vuoksi saanut kohtuullista varmuutta hanketta varten perustetun sisäisen valvonnan järjestelmän vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta ja piti hankkeen ja sen asiakirjahallinnon tolaa huolestuttavana; panee merkille, että kaikkien havaintojen käsittelemistä varten on laadittu toimintasuunnitelma; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta;

tietotekniikan hankkeiden hallinnointia koskeva lopullinen tarkastuskertomus, jossa sisäisen tarkastuksen yksikkö katsoi, että hankkeenhallintaprosessia oli kiireesti tarkistettava ja parannettava; panee merkille, että toimintasuunnitelma on laadittu; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta;

34.

panee merkille, että virastolla oli avoinna 22 ”hyvin tärkeää” tarkastussuositusta (tilanne 31. joulukuuta 2016), joista kymmenen oli esitetty äskettäin; panee merkille, että avoinna ei ole yhtään ”kriittistä” suositusta; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden tarkastussuositusten täytäntöönpanosta;

Muita huomautuksia

35.

panee merkille, että isäntäjäsenvaltio Ranskan kanssa tehty sopimus teknisestä toimipaikasta tuli voimaan 28. elokuuta 2016;

36.

panee tyytyväisenä merkille, että kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen työpaikan varmistamiseksi viraston tarjouspyyntöjen teknisiin eritelmiin on sisällytetty ympäristö- ja ilmastotehokkuutta koskevia kriteerejä ja että kaikissa viraston suoraan hallinnoimissa rakennuksissa sovelletaan energiatehokkuussääntöjä;

37.

panee tyytyväisenä merkille, että hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi edelleen tai kompensoimiseksi virasto pyrkii matkahallintoa koskevilla toimintaperiaatteillaan minimoimaan lentomatkustamisensa turvautumalla laajasti videoneuvotteluihin kahden toimipaikkansa välisessä yhteydenpidossa;

38.

panee merkille, että sellaista viraston ja komission välisen tietojenvaihdon tasoa, joka mahdollistaisi perinpohjaisen valmistautumisen Britannian EU-eron jälkeiseen toimintaympäristöön, ei vielä ole täysin järjestetty, sillä eräitä oikeudellisia näkökohtia, kuten pääsy viraston hallinnoimiin järjestelmiin ja niiden tietojen käyttö, jotka Yhdistynyt kuningaskunta syöttää järjestelmiin eronsa jälkeen, on vielä tarkasteltava lähemmin; kehottaa komissiota auttamaan virastoa löytämään ratkaisuja heti kun Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytäviä neuvotteluja koskeva prosessi tuottaa riittävästi tietoa;

39.

pitää myönteisenä, että virasto varmisti sille uskottujen järjestelmien vakaan ja keskeytymättömän toiminnan ja tuki laaja-alaisesti komissiota sen laatiessa joukon keskeisiä lainsäädäntöehdotuksia (rajanylitystietojärjestelmä (EES), EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS), eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS TCN), uudelleenlaadittu Eurodac-järjestelmä sormenjälkien vertailua varten sekä uudelleenlaadittu toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (SIS II));

40.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 18. huhtikuuta 2018 (2) antamaansa päätöslauselmaan.

(1)  EUVL C 113, 30.3.2016, s. 191.

(2)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0133. Ks. tämän virallisen lehden s. 393.