EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2018/1347

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

EUROOPAN PARLAMENTTI, JOKA

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A8-0106/2018),

korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

B.	toteaa, että Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2016 oli 50 576 283 euroa, mikä merkitsee 2,0 prosentin lisäystä vuoteen 2015 verrattuna;

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että keskuksen tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Vuoden 2015 vastuuvapausmenettelyn seuranta

pitää erittäin valitettavana, että keskuksella ei vielä ole tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen mukaista toiminnan jatkuvuussuunnitelmaa eikä se siten noudata sisäisen valvonnan standardia 10; kehottaa keskusta ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle jatkotoimista;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee merkille, että varainhoitovuonna 2016 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 89,37 prosenttia eli 1,21 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 82,19 prosenttia eli 3,66 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna;

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2016 kertomuksen mukaan keskuksen hallussaan pitämät käteisvarat ja lyhytaikaiset talletukset olivat pienentyneet 34 200 000 euroon (38 300 000 eurosta vuoden 2015 lopussa) ja varaukset 31 100 000 euroon (34 000 000 eurosta vuoden 2015 lopussa); panee merkille, että määrien pienentyminen johtuu sovelletusta budjettilähestymistavasta, jonka tarkoituksena on vähentää edellisvuosilta kerääntynyttä ylijäämää; toteaa keskuksen ennakoivan, että talousarvion ylijäämien väheneminen nopeutuu edelleen vuonna 2017 noudatettaessa uutta hinnoittelurakennetta, joka vähentää keskuksen asiakkaiden käännöksistä maksamaa keskimääräistä hintaa;

Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle

panee merkille, että keskus vähensi hieman seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen sidottujen määrärahojen kokonaisosuutta 7,56 prosenttiin vuonna 2016, kun se oli ollut 9,63 prosenttia vuonna 2015, mikä merkitsee 2,07 prosentin vähennystä; panee merkille, että menojen korkea toteutusaste johtuu paljolti osaston 1 menoista, joihin käytettiin 97,80 prosenttia talousarviosta;

toteaa, että määrärahasiirrot seuraavalle varainhoitovuodelle voivat usein olla osittain tai täysin perusteltuja virastojen toimenpideohjelmien monivuotisen luonteen vuoksi eivätkä ne välttämättä ole osoitus talousarvion suunnittelun ja toteuttamisen heikkouksista eivätkä myöskään aina vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta etenkään, jos keskus suunnittelee ne etukäteen ja ilmoittaa niistä tilintarkastustuomioistuimelle; huomauttaa kuitenkin, että peruuntuneiden siirrettyjen määrärahojen suurta osuutta (10 prosenttia) voidaan pitää merkkinä puutteellisesta talousarviosuunnittelusta;

Henkilöstöpolitiikka

panee merkille, että henkilöstötaulukon mukaan 195 tointa (unionin talousarviossa hyväksytyistä 197 toimesta) oli täytettynä vuonna 2016, eli sama määrä kuin vuonna 2015; panee huolestuneena merkille, että 31. joulukuuta 2016 täytettyinä olleiden toimien perusteella vuonna 2016 sukupuolijakauma oli seuraava: naisia 61,64 prosenttia ja miehiä 38,36 prosenttia eli epätasapaino on lähes kahden suhde yhteen; suosittelee, että tähän epätasapainoon puututaan ja että se korjataan mahdollisimman pian;

panee merkille, että keskus on tähän saakka noudattanut vuosille 2014–2018 asetettua tavoitetta henkilöstön vähentämisestä viidellä prosentilla (ja käännöskeskuksen täydestä toimintavalmiudesta aiheutuvaa viiden prosentin lisävähennystä); katsoo ehdottomasti, että keskuksella on oltava tarvittavat resurssit, jotta se voi tarjota ensiluokkaisia käännös- ja kielipalveluja; kehottaa pidättymään jatkossa keskuksen talousarvion tai henkilöstötaulukon karsimisesta;

korostaa, että työ- ja perhe-elämän tasapainottamisen olisi oltava osa keskuksen henkilöstöpolitiikkaa; panee merkille, että hyvinvointia edistävään toimintaan käytettiin 13 754 euroa; panee merkille, että vuonna 2016 sairauspäiviä oli keskimäärin 13,04 päivää henkilöstön jäsentä kohti;

muistuttaa, että keskus hyväksyi vuonna 2009 työpaikkakiusaamista ja seksuaalista häirintää koskevan päätöksen; kannattaa koulutus- ja tiedotustilaisuuksien järjestämistä, jotta henkilöstö tulisi tietoisemmaksi työpaikkakiusaamisesta ja seksuaalisesta häirinnästä;

10.

panee tyytyväisenä merkille, että keskus ei vastaanottanut vuonna 2016 yhtään valitusta, kannetta tai ilmoitusta, jossa olisi moitittu työntekijöiden palkkaamista tai irtisanomista;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus ja demokratia

11.

panee merkille, että keskuksen johtokunta hyväksyi lokakuussa 2016 petostentorjuntastrategian ja että keskus sisällyttää vuoden 2017 vuosikertomukseensa avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja lahjomattomuutta koskevan luvun;

12.

toteaa huolestuneena, että keskus päätti julkistaa sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ilman ansioluetteloita, mikä johtuu keskuksen johtokunnan kokoon liittyvistä hallinnollisista ongelmista (noin 130 jäsentä ja varajäsentä); panee merkille, että keskuksen johtajan sidonnaisuuksia koskeva ilmoitus ja ansioluettelo on julkistettu keskuksen verkkosivustolla;

13.

pitää myönteisenä, että keskuksessa ei ilmennyt eturistiriitatapauksia vuonna 2016;

14.

panee tyytyväisenä merkille, että keskus hyväksyi väärinkäytösten paljastamista koskevat sisäiset säännöt vuonna 2008 ja muutti niitä vuonna 2014; panee merkille, että vuonna 2016 keskuksessa ei esiintynyt väärinkäytösten paljastamista koskevia tapauksia;

15.

katsoo, että olisi perustettava riippumaton ilmoitus-, neuvonta- ja käsittelyelin, jolla on riittävästi määrärahoja, jotta voidaan auttaa väärinkäytösten paljastajia käyttämään oikeita kanavia unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia mahdollisia väärinkäytöksiä koskevien tietojen paljastamiseen ja samalla varjella luottamuksellisuutta ja tarjota tarvittavaa tukea ja neuvontaa;

16.

pitää valitettavana, että keskus ei julkista johtokuntansa kokouspöytäkirjoja; kehottaa keskusta muuttamaan tätä käytäntöä;

17.

panee merkille perustelut, joiden nojalla keskus epää oikeuden tutustua asiakirjoihin; odottaa keskuksen käyttävän mahdollisimman laillisella ja asianmukaisella tavalla mahdollisuutta kieltää asiakirjoihin tutustuminen suojellen samalla luottamuksellisia tietoja ja henkilötietoja;

Tärkeimmät saavutukset

18.

on tyytyväinen keskuksen vuonna 2016 määrittämiin kolmeen keskeiseen saavutukseen, jotka ovat seuraavat:

—	keskus laati vuosia 2016–2020 koskevan strategiansa, jonka sen johtokunta hyväksyi;

—	keskuksen uusi työnkulun hallintajärjestelmä (e-CdT) toimitettiin onnistuneesti keskuksen asiakkaiden käyttöön;

—	keskus laati asiakirjojen kääntämistä koskevan uuden hinnoittelurakenteen, jonka ansiosta keskuksen asiakkaat saivat säästöjä, kun keskuksen käännösmuisteihin tallennettua sisältöä käytettiin uudelleen;

19.

pitää kuitenkin erittäin valitettavana, että keskus ei käytä ohjelmasuunnitteluasiakirjoissaan vaikutusindikaattoreita, tulosindikaattoreita tai panosindikaattoreita; panee merkille, että keskus ei sovella järjestelmällisiä ennakkoarviointeja suunnitteluun ja valvontaan, ja kehottaa keskusta käyttämään myös järjestelmällisiä jälkikäteisarviointeja suoritustensa mittaamiseen;

Sisäinen tarkastus

20.

panee keskuksen antamista tiedoista merkille, että komission sisäinen tarkastus suoritti seurantatarkastuksen keskuksen toiminnan jatkuvuuden hallinnasta ja asiakirjojen kääntämisen työnkulun hallinnasta; toteaa, että kaikki suositukset pantiin täytäntöön riittävällä ja vaikuttavalla tavalla lukuun ottamatta kolmea suositusta, jotka oli määrä käsitellä vuonna 2017; panee merkille, että toiminnan jatkuvuutta koskevien suunnitelmien laatimisessa on saavutettu huomattavaa edistystä, mikä osaltaan vähentää määritettyjä riskejä ja on siten myös alentanut suosituksen merkityksen tasoa ”erittäin tärkeästä””tärkeäksi”; toteaa lisäksi, että sisäinen tarkastus oli pannut merkille käännösten uuden työnkulun hallintajärjestelmän, e-CdT:n, jatkuvan kehittämisen mutta katsonut, että useita osatekijöitä oli vielä saatava valmiiksi ennen kuin tämä ”tärkeä” suositus voidaan katsoa pannuksi kaikilta osin täytäntöön; kehottaa keskusta tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle sisäisen tarkastuksen suositusten täytäntöönpanosta;

Toiminnan tuloksellisuus

21.

panee merkille asiakastyytyväisyysjärjestelmän uudelleentarkastelun, jolla pyrittiin kehittämään tehokkaampi prosessi, johon asiakkaat osallistuvat; pitää myönteisenä uutta lähestymistapaa, joka esiteltiin syyskuussa 2016 kuudelle asiakkaalle eli Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle, Euroopan lääkevirastolle, Euroopan kemikaalivirastolle, Euroopan unionin perusoikeusvirastolle, Euroopan pankkiviranomaiselle ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastolle; odottaa mielenkiinnolla virtaviivaistettua ratkaisua, jota hienosäädetään ja joka otetaan käyttöön e-CdT:ssä vuoden 2017 aikana;

22.

ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että käännöskeskus allekirjoitti vuonna 2016 uudet sopimukset kolmen uuden yksikön kanssa, joten käännöskeskuksella on nyt kaikkiaan 64 asiakasta; kehottaa unionin virastoja ja elimiä välttämään mahdollisuuksien mukaan käännöspalvelujen päällekkäisyyttä siten, että ne hyödyntävät keskuksen palveluja entistä useammin;

23.

panee keskuksen vuotuisesta toimintakertomuksesta merkille, että keskuksen johdon vuoden lopulla toteuttaman arvioinnin perusteella ja eräitä painotuskertoimia soveltaen keskuksen vuoden 2016 tarkistetun työohjelman yleinen toteutusaste oli 79,2 prosenttia alkuperäisen talousarvion perusteella ja 85 prosenttia lisätalousarvion perusteella;

24.

suhtautuu myönteisesti siihen, että keskus hyväksyi uuden käännösten laadunvarmennusta koskevan toimintasuunnitelman (TQAAP) vuosiksi 2015–2016; toteaa, että keskuksen vuoden 2016 tarkistetussa työohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että kyseinen toimintasuunnitelma pannaan kokonaan täytäntöön, ja että vuoden 2016 lopussa siitä oli pantu täytäntöön 98,2 prosenttia; panee merkille, että painopiste asetettiin uuden kieliaineiston hallintavälineen (MultiTrans) täytäntöönpanoon ja toisiinsa liittyviä käännöspyyntöjä koskevan tietovirran automaatioon uuden työnkulkuvälineen e-CdT:n avulla; pitää myönteisenä saavutettua lisäedistystä testeissä, joita suoritettiin keskuksen omilla konekäännösjärjestelmillä;

25.

kiittää keskusta selkeästä sitoutumisesta laatuun, mitä kuvastaa käännöskeskuksen ankara asenne ulkopuolisten toimeksisaajien ”toistuvasti epätyydyttäviä” käännöksiä kohtaan; pitää myönteisenä, että keskus järjestää jatkuvaa aihekohtaista koulutusta niin omille kääntäjilleen kuin ulkopuolisille toimeksisaajille, koska tällä edistetään tiukkojen laatuvaatimusten täyttämistä;

Muita huomautuksia

26.

toteaa jälleen kerran sitoutuneensa järkähtämättömästi unionin monikielisyyteen, joka on keskeinen seikka kansalaisten osallistumisen kannalta ja siten olennainen edellytys unionin demokraattisen järjestelmän toimivuudelle; kehottaa tässä yhteydessä parlamenttia seuraamaan neuvoston ja alueiden komitean esimerkkiä ja sallimaan kääntämisen ja tulkkauksen niillä kielillä, joilla on perustuslaillinen asema kansallisella tasolla (2); kiittää keskusta siitä, että se helpottaa unionin virastojen ja elinten työtä tarjoamalla laadukkaita käännös- ja kielipalveluja;

27.

panee tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta merkille, että keskuksen tehtävänä on tuottaa käännöspalveluja, joita unionin virastot ja elimet tarvitsevat toiminnassaan ja että tämän lisäksi unionin toimielimet voivat käyttää sen palveluja; panee lisäksi merkille, että useimpien virastojen ja elinten perustamisasetuksissa vaaditaan käyttämään käännöskeskuksen palveluja; toteaa kuitenkin, että niistä monet (joiden osuus keskuksen tuloista on yli puolet) käyttävät yhä useammin talon sisäisiä tai muita vaihtoehtoisia ratkaisuja, mikä merkitsee sitä, että keskuksen kapasiteettia ei käytetä niin laajasti kuin olisi mahdollista, että unionin tasolla aiheutuu päällekkäisiä järjestelmien kehittämiseen ja käyttöön liittyviä kuluja ja että keskuksen toimintamalli ja toiminnan jatkuvuus voivat vaarantua;

28.

kehottaa käännöskeskusta jatkamaan toimia innovatiivisten kielitekniikoiden kartoittamiseksi, koska näin tuetaan sen ydintehtävää; toteaa, että kehittäessään monikielisiä termilähteitä, kuten IATE-tietokantaa, keskus auttaa varmistamaan, että kaikki unionin viralliset kielet pysyvät ajan tasalla käsitteistön kehittyessä;

29.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 18. huhtikuuta 2018 (3) antamaansa päätöslauselmaan.

(1) EUVL C 443, 29.11.2016, s. 10.

(2) Neuvosto ja alueiden komitea ovat tehneet Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusten kanssa hallinnollisen sopimuksen, jonka mukaan kieliä, joilla on perustuslaillinen asema kansallisella tasolla, kuten katalonian, galician, baskin, kymrin ja Skotlannin gaelin kieli, voitaisiin käyttää erilaisiin tarkoituksiin, myös kääntämiseen ja tulkkaamiseen. Talousarviovaikutukset unionin toimielimiin ovat itse asiassa olemattomat, sillä kaikista sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuvista kustannuksista vastataan kansallisella tasolla. Neuvosto tai alueiden komitea eivät ole tähän mennessä ilmoittaneet ongelmista sopimuksen täytäntöönpanossa.

(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0133 (ks. tämän virallisen lehden s. 393).