EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2018/1328

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

EUROOPAN PARLAMENTTI, JOKA

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0128/2018),

panee merkille, että Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) on edelleen toteuttanut hallintotalousarviotaan ilman suurempia virheitä, ja toteaa, että tilintarkastustuomioistuin on arvioinut hallintomenojen kokonaisvirhetasoksi 0,2 prosenttia;

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi jälleen vuoden 2015 tapaan puutteita unionin edustustojen järjestämissä hankintamenettelyissä, joissa sopimusten arvo oli alle 60 000 euroa;

muistuttaa, että EUH on tehnyt useita aloitteita, joilla pyritään vähentämään virheitä hankintamenettelyissä parantamalla hankinnoista vastuussa olevan edustuston henkilökunnan koulutusta, tukea ja neuvontaa; pyytää kuitenkin EUH:ta jatkamaan toimiaan, joilla tuetaan ja seurataan aktiivisesti hankintasääntöjen ja -menettelyjen täytäntöönpanoa edustustoissa, jotta edustustojen tarjouskilpailumenettelyt ja sopimusten hallinnointi saataisiin yleisesti vastaamaan paremmin vaatimuksia ja niiden yleinen vaikuttavuus paranisi; kannustaa EUH:ta harkitsemaan mahdollisuutta ottaa käyttöön yleisiä tai alueellisia hankintamenettelyjä, jotka koskevat useita unionin edustustoja ja joilla voidaan korvata yksittäiset, arvoltaan vähäiset sopimukset; pyytää EUH:ta arvioimaan, missä määrin tällainen järjestely voisi vähentää hankintamenettelyissä esiintyviä heikkouksia, ja ilmoittamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle tämän analyysin tuloksista;

panee merkille, että aiemmat suositukset henkilöstön jäsenten henkilökohtaisen tilanteen ja asiaa koskevien asiakirjojen päivittämisestä sekä perhelisien hallinnoinnista on suurimmaksi osaksi pantu täytäntöön;

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista 20 sitoumuksesta 15 tehtiin ennen vuoden loppua ja niitä koskevat palvelut ja tavarat oli määrä toimittaa ja vastaavat maksut suorittaa osittain tai kokonaan vuonna 2017; muistuttaa, että tällaiset varainhoitovuodelta toiselle tehtävät siirrot ovat vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta ja niiden olisi edelleen oltava poikkeus sen sijaan, että niillä maksimoidaan määrärahojen prosentuaalinen käyttö vuoden päättyessä;

panee merkille rahoitustapahtumien ennakkotarkastuksissa havaittujen poikkeamien suuren määrän sekä virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien luonteen, kuten sen, että tositteet eivät olleet saatavilla tai kulut eivät oikeuttaneet tukeen; suhtautuu myönteisesti EUH:n kattavaan sisäiseen raportointijärjestelmään, jonka avulla voidaan ennakoida mahdollisia virheitä ja siten vähentää tilintarkastustuomioistuimen havaitsemien virheiden määrää; kannustaa EUH:ta ryhtymään toimenpiteisiin poikkeamien suuren määrän vähentämiseksi; korostaa kuitenkin, että ennakkotarkastuksissa havaittujen poikkeamien vähentämisen ei pitäisi haitata alhaisen virhetason ylläpitämistä;

pitää valitettavana, että samat toiminnan jatkuvuuteen ja asiakirjahallintoon liittyviä sisäisen valvonnan standardeja koskevat puutteet ovat olemassa vuodesta toiseen, ja toteaa, että niiden myötä on vaarana, että edustustojen toiminnan ja hankkeiden seurantaan ja niistä raportointiin käytettyjen keskeisten hallintoa koskevien tietojen saatavuus ja luotettavuus heikkenevät; muistuttaa, että asiakirja-aineiston avoimuus olisi hyödyllistä seurannan ja valvonnan laadun parantamiseksi sekä sen vuoksi, että se voisi olla tehokas keino estää petoksia ja korruptiota;

panee merkille, että vain yksi edustusto, joka kuuluu alueellisen Eurooppa-keskuksen (Regional Centre Europe) toimialaan, on tarkastuslausumassaan esittänyt ja uusinut hankintojen hallinnointia koskevan varauman; kehottaa EUH:ta kiinnittämään huomiota unionin edustustojen sisäisen valvonnan standardien tosiasiallisen tai vain muodollisen täytäntöönpanon ja johdon lausuman väliseen johdonmukaisuuteen ja tarkastelemaan sitä;

toteaa kannattavansa jälkitarkastusten kustannustehokkuuden analysointia ja hiomista vertaamalla jälkitarkastustoiminnan kustannuksia havaittujen virheiden arvoon; toteaa, että havaittujen virheiden yksikkökustannukset (kustannukset euroa kohden) olivat 23 senttiä vuonna 2016; toteaa, että tämä yksikkökustannus liittyy alhaiseen virhetasoon ja olisi pienempi, jos määrä, johon virhe vaikuttaa, olisi suurempi;

10.

panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2016 tarkastuskäyntejä varten otettiin käyttöön uudet ohjeet, joihin sisältyivät muun muassa seuraavat edustustojen tarkastusten priorisointia koskevat kriteerit: unionin suurlähettiläänä ensikertalainen, edustuston erityiset haasteet, edellisestä tarkastuksesta kulunut aika ja edustuston koko (suuremmat edustustot on tarkastettava viiden vuoden välein); rohkaisee EUH:ta edelleen määrittämään tarkastusjaksonsa tällaisten riskiperusteisten kriteerien pohjalta ja kehottaa sitä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle uusien ohjeiden käytöstä saaduista kokemuksista ja tuloksista;

11.

panee merkille, että alkuperäinen talousarvio vuodeksi 2016 oli 633,6 miljoonaa euroa eli kasvua oli 5,1 prosenttia edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna, ja toteaa, että siihen sisältyi 18,9 miljoonan euron määrä, jolla kompensoitiin euron arvon heikkenemisestä aiheutuneita kuluja ja rahoitettiin määrärahoja Iranin edustuston avaamista, Somalian edustuston siirtämistä Nairobista Mogadishuun ja vuoden lopussa tehtäviä palkkojen mukautuksia varten; panee merkille 2,5 miljoonan euron lisämäärärahojen hyväksymisen turvallisuuspaketin panemiseksi täytäntöön unionin edustustojen koko verkostossa ja erityisesti alueellisten turvallisuusvastaavien ottamiseksi palvelukseen, turvallisuuteen liittyvien töiden toteuttamiseksi tai EUH:n henkilöstölle annettavan erityiskoulutuksen antamiseksi ja toteaa, että EUH:n talousarvion lopullinen määrä oli 636,1 miljoonaa euroa;

12.

panee merkille, että vuoden lopussa EUH:n lopullisen 636,1 miljoonan euron talousarvion maksusitoumusmäärärahojen käyttöaste oli 99,7 prosenttia ja maksumäärärahojen 87,5 prosenttia;

13.

panee merkille talousarvion tämänhetkisen jakautumisen siten, että EUH:n päätoimipaikkaa varten on osoitettu 222,7 miljoonaa euroa ja edustustoja varten 413,4 miljoonaa euroa;

14.

panee merkille, että EUH:n päätoimipaikan talousarviosta 65,1 prosenttia eli 144,2 miljoonaa euroa kohdennettiin henkilöstösääntöjen alaisen ja ulkopuolisen henkilöstön palkkojen ja muiden etuuksien maksuun, 13 prosenttia eli 30 miljoonaa euroa kiinteistöihin ja niiden liitännäiskuluihin ja 14 prosenttia eli 30,8 miljoonaa euroa tietotekniikkajärjestelmiin (mukaan lukien järjestelmät turvallisuusluokiteltuja tietoja varten) ja laitteisiin;

15.

panee merkille, että unionin edustustojen 413,4 miljoonan euron talousarvio jakautui seuraavasti: 109,1 miljoonaa euroa (26,4 prosenttia) henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön palkkoihin ja etuuksiin, 64,3 miljoonaa euroa (15,6 prosenttia) ulkopuoliseen henkilöstöön ja ulkopuolisiin palveluihin, 25,2 miljoonaa euroa (6,1 prosenttia) muihin henkilöstöä koskeviin kuluihin, 169 miljoonaa euroa (40,9 prosenttia) kiinteistöihin ja niiden liitännäiskuluihin ja 45,7 miljoonaa euroa (11,1 prosenttia) muihin hallintomenoihin; panee merkille, että EUH sai komissiolta 185,6 miljoonaa euroa unionin edustustoissa työskentelevän komission henkilöstön hallintomenojen kattamiseksi (määrä ei sisällä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja), ja toteaa, että tämä määrä jakautui seuraavasti: komission otsake 5 – 50,4 miljoonaa euroa, toimenpideohjelmien hallintomenoja koskevat budjettikohdat – 89,9 miljoonaa euroa ja Euroopan kehitysrahasto (EKR) – 45,4 miljoonaa euroa; panee merkille, että EKR maksoi vuonna 2016 ensimmäistä kertaa henkilöä kohden laskettavan vakiosumman edustustojen yleiskustannuksista EKR:n rahoittaman komission henkilöstön osalta;

16.

korostaa, että on tärkeää saada avoin ja todellisuuspohjainen kokonaiskuva EUH:n talousarviosta; pitää valitettavana, että tietoihin on vaikea päästä käsiksi, koska sen välineet ovat niin hajanaisia; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa huolehtimaan siitä, että hänen virkamatkojensa kustannuksiin liittyviin tietoihin päästään tutustumaan;

17.

korostaa, että EUH:n hallintotalousarviota olisi erityisesti edustustojen osalta toteutettava entistä tehokkaammin, koska eräät edustustot saivat komissiolta erillisiä rahoitusosuuksia 33:stä eri budjettikohdasta edustustoissa työskentelevän komission henkilöstön hallintomenoja varten; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä neuvoston ja parlamentin kanssa talousarvion yksinkertaistamiseksi, jotta talousarviohallintoa voidaan parantaa ja unionin kansalaisille voidaan antaa avoin kokonaiskuva kustannuksista;

18.

muistuttaa EUH:ta siitä, että raja talousdiplomatian ja edunvalvonnan välillä on häilyvä; kehottaa täten EUH:ta asettamaan edunvalvonnalle sääntöjä, jotta voidaan tehdä ero näiden kahden välillä, ja huolehtimaan edunvalvonnan avoimuudesta sekä päätoimipaikassa että edustustoissa;

19.

panee tyytyväisenä merkille, että vuodesta 2016 alkaen kaikkien edustustojen, myös EKR-edustustojen, toimitiloja koskevat yhteiset yleiskustannukset (vuokrat, turvallisuus ja muut yleiskustannukset) rahoitettiin kokonaisuudessaan EUH:n budjettikohdista, mikä merkitsee huomattavaa edistysaskelta talousarvion järkeistämisessä; kehottaa EUH:ta edelleen jatkamaan tällaista rahoituslähteiden ja -järjestelyjen yksinkertaistamista;

20.

antaa tukensa EUH:n kahden vuoden ajan jatkuneille pyrkimyksille yksinkertaistaa ja järkeistää yleisiä organisaatio- ja hallintojärjestelyjä etsimällä mahdollisuuksia yhdentää palveluja entisestään ja tehostaa raportointia ja viestintää; katsoo, että EUH:n palvelukulttuurin vahvistamisesta olisi hyötyä EUH:n tuloksellisuuden kannalta; panee merkille, että kahden edellisen vuoden aikana toteutetut toimet liiallisen johtajavaltaisuuden vähentämiseksi organisaatiossa tuottivat tulosta vuonna 2016, sillä johtotehtävissä olevan henkilöstön osuus oli 6,4 prosenttia sen oltua 7,5 prosenttia vuonna 2014;

21.

panee tyytyväisenä merkille EU:n globaalistrategian kanssa linjassa olevat komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja EUH:n asettamat painopisteet globaaleihin haasteisiin vastaamisessa, mukaan lukien se, että on kiinnitetty huomiota muuttoliikeasioihin sekä huumausaineiden laittomaan kauppaan ja ihmiskauppaan ja että on harjoitettu ihmisoikeusdiplomatiaa, jotta eteen tuleviin kansainväliisiin haasteisiin ja poliittisiin prioriteetteihin voitaisiin vastata entistä koordinoidummin; korostaa lisäksi EUH:n yhä tärkeämpää roolia kansainvälisessä yhteistyössä rauhan, turvallisuuden ja inhimillisen kehityksen alalla ja toteaa sen käyvän ilmi esimerkiksi sen toimiessa välittäjänä ja edustajana kansainvälisissä järjestöissä kuten YK:ssa, Iranin ydinsopimuksen neuvotteluissa ja sopimuksen ylläpitämisessä, välittäjän tehtävässä Israelin ja Palestiinan konfliktissa tai Syyriaa koskevassa Brysselin prosessissa;

22.

korostaa, että maantieteellisen tasapainon eli tiettyä kansalaisuutta olevien henkilöstön jäsenten määrän ja asianomaisen jäsenvaltion koon välisen oikeasuhteisuuden pitäisi edelleen olla yksi resurssien hallintaa ohjaava periaate erityisesti unioniin vuonna 2004 ja sen jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden osalta; palauttaa myös mieliin komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan parlamentille antaman sitoumuksen puuttua kansallisten diplomaattien nykyiseen yliedustukseen edustustojen päällikön tehtävissä;

23.

pitää valitettavana, että unionin edustustojen 136 päälliköstä vain 21 on lähtöisin vuoden 2004 jälkeen unioniin liittyneistä 13 jäsenvaltiosta; kehottaa EUH:ta arvioimaan palvelukseenottoperiaatteitaan perusteellisesti, jotta EUH:n tavoittelema maantieteellinen tasapaino toteutuisi paremmin;

24.

on edelleen huolestunut EUH:n henkilöstöprofiilin jatkuvasta epätasapainosta kansalaisuuden osalta; panee merkille, että vuoden 2016 lopussa 31,7 prosenttia EUH:n henkilöstöstä oli lähtöisin jäsenvaltioista (25,3 prosenttia päätoimipaikassa ja 40,8 prosenttia edustustoissa), kun vastaava luku oli 32,9 prosenttia vuonna 2015; kehottaa huolehtimaan tasapainoisemmasta henkilöstöjakaumasta neuvoston päätöksen 2010/427/EU (1) mukaisesti; pitää myönteisenä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan parlamentille antamaa sitoumusta puuttua kansallisten diplomaattien nykyiseen yliedustukseen edustustojen päällikön tehtävissä;

25.

panee merkille, että unioniin vuoden 2004 jälkeen liittyneiden 13 jäsenvaltion osuus EUH:n hallintovirkamiehistä on 19,6 prosenttia, joten se lähestyy kyseisten jäsenvaltioiden osuutta unionin koko väestöstä (20,6 prosenttia); kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että heidän osuutensa johtotehtävissä on vain 13,28 prosenttia, ja korostaa, että vaikka noudatetaan ansioihin perustuvaa palvelukseenottoa, tämä epätasapaino voitaisiin ottaa paremmin huomioon tulevissa palvelukseenottomenettelyissä; panee huolestuneena merkille, että kyseiset jäsenvaltiot ovat erityisen aliedustettuina hallinnon ylemmillä tasoilla; huomauttaa, että edistyminen tässä asiassa on erittäin tärkeää;

26.

pyytää EUH:ta antamaan 30. kesäkuuta 2018 mennessä lisäselvityksen kansallisten asiantuntijoiden määrän kasvusta, sillä vuonna 2016 se nousi 445:een (85 prosentilla heistä oli asemapaikkana Bryssel), kun vastaava luku oli 434 vuonna 2015 ja 407 vuonna 2014;

27.

toistaa jälleen kerran olevansa huolissaan EUH:n henkilöstön sukupuolijakauman epätasapainosta hallinnon ylemmillä tasoilla; panee merkille, että johtotehtävissä olevien naisten määrä on hivenen kasvanut, ja korostaa, että osuudessa on vielä parantamisen varaa (22,7 prosenttia, josta 14 prosenttia ylemmän johdon tehtävissä, mikä tarkoittaa kuutta yhteensä 44:stä, ja 25 prosenttia keskijohdon tehtävissä, mikä tarkoittaa 53:a yhteensä 215:stä); pyytää jäsenvaltioita kannustamaan useampia naispuolisia ehdokkaita hakemaan EUH:n johtotason toimia;

28.

suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti urakehitystä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja oppimis- ja kehityskehystä (LEAD) käsittelevien työryhmien sekä ”Women and the EEAS” -verkoston (WEEAS) perustamiseen ja pitää niitä tärkeinä virstanpylväinä pyrittäessä parantamaan EUH:n toimintaa; uskoo, että näiden aloitteiden avulla voidaan määrittää entistä houkuttelevampia urapolkuja, yksinkertaistaa palvelukseenottoa ja varmistaa pätevien henkilöiden nimittäminen, riittävä osaaminen, sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaiset mahdollisuudet sukupuolen ja etnisen taustan näkökulmasta; kehottaa jäsenvaltioita tekemään enemmän, jotta johtotehtäviin olisi ehdolla päteviä naispuolisia ehdokkaita sukupuolten välisen epätasapainon vähentämiseksi; pitää myönteisenä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan aikomusta varmistaa, että henkilöstön vaihtumisnopeus ei heikennä erikoisosaamisen ja -taitojen jatkuvuutta sekä päätoimipaikassa että edustustoissa;

29.

pitää valitettavana, että vuonna 2016 EUH:n sovitteluyksikölle (Mediation Service) ilmoitettiin 75 tapauksesta, jotka koskivat ristiriitoja, häirintää tai työympäristön puutteita, ja että 23 tapausta oli edelleen ratkaisematta vuoden lopussa; panee merkille, että vuoden 2015 lopussa 65 tapauksesta 36 oli edelleen ratkaisematta, ja siten ratkaisemattomien tapausten suhteellinen määrä väheni vuoden 2016 lopussa; pitää myönteisenä EUH:n käyttöön ottamaa hälytysjärjestelmää, joka mahdollistaa valitusten järjestelmällisen seurannan, ja panee tyytyväisenä merkille tämän ilmiön torjumiseksi toteutetut toimet, kuten tukipalvelujen, esim. sovittelijan, uskottujen neuvonantajien, lääketieteellisen ja psykologisen tuen kehittäminen sekä tietoisuutta lisäävät toimenpiteet ja asianmukaiset kurinpitotoimet; kehottaa EUH:ta parantamaan edelleen toimintaperiaatteitaan tältä osin, jotta estetään kaikenlainen työpaikkakiusaaminen ja seksuaalinen häirintä sekä ristiriitatapaukset, ja tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle aikaansaadusta edistyksestä;

30.

katsoo, että olisi perustettava riippumaton ilmoitus-, neuvonta- ja käsittelyelin, jolla on riittävästi määrärahoja, jotta voidaan auttaa väärinkäytösten paljastajia käyttämään oikeita kanavia unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia mahdollisia väärinkäytöksiä koskevien tietojen paljastamiseen ja samalla varjella luottamuksellisuutta ja tarjota tarvittavaa tukea ja neuvontaa;

31.

panee merkille, että EUH on tähän mennessä noudattanut toimielinten välistä sopimusta henkilöstön vähentämisestä viidellä prosentilla viiden vuoden ajanjaksolla, sillä vuonna 2016 vähennettiin 17 virkaa, tähän mennessä on vähennetty yhteensä 68 virkaa ja vuonna 2017 oli vähennettävä vielä 16 virkaa, jotta päästiin EUH:ta koskevaan yhteensä 84 viran vähennystavoitteeseen viiden vuoden ajanjaksolla, joka päättyi vuonna 2017; muistuttaa, että unionin paikalla toteuttamien toimien vaikuttavuutta ei saisi vesittää henkilöstön liiallisella työtaakalla etenkään pienissä edustustoissa tai edustustoissa, joiden vastuulle kuuluu useampi kuin yksi maa; kehottaa budjettivallan käyttäjiä ottamaan henkilöstömäärärahojen tulevaa kohdentamista suunnitellessaan huomioon henkilöstövähennysten pitkän aikavälin vaikutukset;

32.

palauttaa mieliin Euroopan oikeusasiamiehen suosituksen, joka koskee EUH:n käytäntöä tarjota palkatonta harjoittelua unionin edustustoissa, ja korostaa, että on tärkeää maksaa asianmukainen korvaus kaikille EUH:n harjoittelijoille, jotta harjoittelijat saavat työpanoksestaan riittävän korvauksen ja jotta voidaan välttää vahvistamasta taloudellisista syistä johtuvaa syrjintää; panee siksi tyytyväisenä merkille EUH:n toteuttamat harjoitteluohjelmansa rakenneuudistustoimet, kuten apurahojen myöntämisen unionin edustustoissa suoritettaviin harjoitteluihin; on kuitenkin huolissaan siitä, että myönnettyjen apurahojen määrä oli vuonna 2016 huomattavasti alhaisempi kuin edustustoissa tarjottujen harjoittelupaikkojen määrä; kehottaa EUH:ta etsimään muita tapoja tarjota palkallisia harjoittelupaikkoja esimerkiksi yhteistyössä yliopistojen tai muiden julkisten laitosten kanssa, jotta voidaan varmistaa yhtäläisten mahdollisuuksien toteutuminen;

33.

on huolissaan siitä, että vuosina 2015 ja 2016 puutteet unionin edustustojen hankintamenettelyissä (tarjous- ja ehdotuspyynnöt ja muut) vaikuttivat 87 hankkeeseen, joiden kokonaisarvo oli 873 197 910 euroa; pitää olennaisen tärkeänä, että edustustojen päälliköille annetaan edelleen säännöllisesti koulutusta ja heitä muistutetaan ennen heidän lähettämistään asemapaikkaan, erillisissä seminaareissa tai lähettiläiden vuotuisen konferenssin aikana siitä, että poliittisten velvollisuuksiensa lisäksi he ovat avainasemassa EUH:n tarkastusketjun lujittamisessa ja että he ovat yleisesti vastuuvelvollisia asianmukaista arviointia edellyttävien hankkeiden hallintomenojen ja hankekokonaisuuksien hallinnoinnista sekä sellaisten eri osatekijöiden painottamisesta, jotka ovat omiaan johtamaan varauman esittämiseen;

34.

korostaa, että ”oleelliset puutteet toimintalogiikassa, olettamuksissa tai riskinarvioinnissa” olivat edustustojen päälliköiden vuosina 2015 ja 2016 raportoimia pääasiallisia ongelmia ja ne vaikuttivat 293 hankkeeseen, joiden kokonaisarvo oli 2 574 730 715 euroa; kehottaa komissiota ja EUH:ta tekemään syvällisen analyysin hankehallinnon parantamiseksi muun muassa arvioimalla asianmukaisesti riskejä, maantieteellisiä prioriteetteja sekä unionin edustustojen kykyä selviytyä työmäärästä ja keskittyä tuen kohdealueisiin avun vaikutuksen lisäämiseksi;

35.

panee merkille, että EUH:n 185:tä toimistorakennusta ja 144:ää virka-asuntoa varten varatut vuotuiset määrärahat ovat noin 160 miljoonaa euroa eli 20 prosenttia EUH:n talousarviosta; panee merkille toimet, joita EUH on edellisen vastuuvapausmenettelyn jälkeen toteuttanut mukauttaakseen ja korjatakseen erinäisiä kiinteistöpolitiikkansa osa-alueita; muistuttaa kuitenkin, että kokonaiskustannusten seurantaan ja perintään sekä valintamenettelyyn on paneuduttava tarkemmin; korostaa, että turvallisuuskysymykset, ympäristönäkökohdat, esteettömän ympäristön tarjoaminen vammaisille sekä tarve säästää kiinteistökuluissa entistä enemmän on saatettava tasapainoon; korostaa, että on tärkeää neuvotella sopimuksia, joilla pystytään aikaansaamaan säästöjä sekä turvaamaan jatkuvuus kiinteistöpolitiikassa; ehdottaa, että EUH toteuttaa kattavan analyysin kaikista unionin edustustoista ja määrittää, missä maissa edustustojen olisi kannattavampaa ostaa kuin vuokrata toimistorakennuksia tai virka-asuntoja;

36.

panee tyytyväisenä merkille pyrkimykset lisätä unionin edustustoille annettavaa koordinoitua tukea päätoimipaikan tarjoaman kiinteistöjen hallinnoinnin muodossa, mukaan lukien muun muassa ajantasaisen kiinteistöjen hallinnointityökalun (IMMOGEST) käyttöönotto tai erikoistuneen sopimussuhteisen henkilöstön lisääminen päätoimipaikassa; kehottaa EUH:ta jatkamaan niiden suositusten täytäntöönpanoa, jotka tilintarkastustuomioistuin esitti erityiskertomuksessaan EUH:n eri puolilla maailmaa omistamien kiinteistöjen hallinnoinnista (2); pyytää EUH:ta toteuttamaan arvioinnin uusista toimenpiteistä ja tiedottamaan parlamentille tuloksista;

37.

on vakuuttunut siitä, että henkilöstön turvallisuuden kannalta on tärkeää luoda yhtenäinen alueellisten turvallisuusvastaavien verkosto;

38.

katsoo, että kaikkien päätoimipaikassa hyväksyttävien uusien kiinteistöhankkeiden tai liiketoimien yhteydessä on huolehdittava toimistorakennusten ja virka-asuntojen vuokraehtojen tai hankintavaihtoehtojen perinpohjaisesta tarkistamisesta; muistuttaa, että vuodesta 2016 lähtien EUH on parantanut kiinteistöhankintojen vahvistusmenettelyä käyttämällä ulkoisia tunnustettujen asiantuntijoiden suorittamia taloudellisia arviointeja ja teknisiä tarkastuksia, ja kehottaa EUH:ta esittämään näiden toimien tulokset; kehottaa EUH:ta edelleen seuraamaan tilannetta toimistotilan osalta, jotta asetetut tavoitteet saavutettaisiin; panee tyytyväisenä merkille, että edustustojen kiinteistöjen keskimääräinen koko pieneni hieman vuonna 2016, mutta pitää valitettavana, että EUH ylitti toimistotiloissa henkilöä kohden asetetun 35 neliömetrin enimmäispinta-alan, mistä aiheutui 7,4 miljoonan euron lisäkustannukset; toteaa, että edustustoilla on rajoitetut mahdollisuudet vähentää kiinteistöjensä kokoa esimerkiksi, jos ne ovat sidottuja voimassa oleviin vuokrasopimuksiin;

39.

kehottaa EUH:ta määrittämään eri jäsenvaltioissa noudatettavia kiinteistöjen hallintaa koskevia parhaita käytäntöjä, joiden avulla se voisi parantaa kiinteistöpolitiikkaansa kustannustehokkaasti; huomauttaa, että EUH on vuodesta 2016 lähtien valtuuttanut erään palveluntarjoajan seuraamaan järjestelmällisesti markkinatietoja ja laskemaan sijoituksen tuoton olemassa oleviin vuokravaihtoehtoihin verrattuna;

40.

panee tyytyväisenä merkille jäsenvaltioiden kanssa perustetun työryhmän, joka tarkastelee keskeistä poliittista kysymystä diplomaattiedustustojen sijoittamisesta toistensa yhteyteen ja tämän järjestelyn mahdollista laajentamista; panee merkille, että vuoden 2016 aikana sovittiin 11 uudesta tällaisesta järjestelystä ja että niitä on nyt yhteensä 91;

41.

panee tyytyväisenä merkille unionin pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston (ECHO) kanssa sovitut toimielinten väliset järjestelyt sekä Euroopan investointipankin (EIP) kanssa valmisteilla olevan järjestelyn tilojen jakamiseksi ja kustannusten vähentämiseksi; kehottaa EUH:ta osana kustannusten seurantaa ulottamaan tällaiset yhteisymmärryspöytäkirjat koskemaan myös muita unionin yksiköitä;

42.

painottaa tarvetta paljastaa disinformaatio, erityisesti itäisissä naapurimaissa, Länsi-Balkanilla ja Etelä-Euroopassa, ja panee tässä yhteydessä merkille East StratCom -erityistyöryhmän työn;

43.

panee tyytyväisenä merkille operaatioiden tukifoorumin perustamisen antamaan keskitettyä hallinnollista tukea yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) -operaatioille; muistuttaa, että on tärkeää paneutua tämän foorumin rahoittamiseen vahvistamalla selkeä ja avoin kehys varojen kohdentamiselle ja käytölle ja maksimoimalla menojen aiempien tasojen vaikutukset, jotta voidaan varmistaa tuntuvat ja havaittavissa olevat vaikutukset, kun foorumia käytetään;

44.

kehottaa neuvostoa ja EUH:ta täyttämään oikeudelliset velvoitteensa lähettämällä parlamentille viipymättä ja pyytämättä kaikki kansainvälisistä sopimuksista käytäviin neuvotteluihin liittyvät asiakirjat, mukaan lukien neuvotteluohjeet, hyväksytyt tekstit ja kunkin neuvottelukierroksen pöytäkirjat, SEUT:n 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti; toteaa, että kyseisen kohdan mukaan ”Euroopan parlamentille tiedotetaan välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa”; muistuttaa neuvostoa ja EUH:ta siitä, että Euroopan unionin tuomioistuin on jo kumonnut 218 artiklan 10 kohdan rikkomiseen vedoten useiden sopimusten allekirjoittamista ja tekemistä koskevia neuvoston päätöksiä; korostaa, että parlamentti voi myös jatkossa kieltäytyä antamasta hyväksyntäänsä uusille sopimuksille, kuten Armenian kanssa tehtävälle kokonaisvaltaiselle ja laajennetulle kumppanuussopimukselle, kunnes neuvosto ja EUH ovat hoitaneet oikeudelliset velvoitteensa;

45.

panee merkille, että EUH ei ole toistaiseksi noudattanut tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 14/2013 (3) annettua suositusta, jossa kehotetaan laatimaan yksityiskohtainen toimintasuunnitelma unionin Palestiinalle myöntämän tuen vaikuttavuuden lisäämiseksi; kannustaa EUH:ta panemaan suosituksen kokonaisuudessaan täytäntöön yhteistyössä komission kanssa;

46.

toteaa, että nykyisessä vastuuvapausmenettelyssä EUH toimittaa vuotuiset toimintakertomuksensa tilintarkastustuomioistuimelle kesäkuussa, tilintarkastustuomioistuin toimittaa oman kertomuksensa parlamentille lokakuussa ja vastuuvapaudesta äänestetään viimeistään parlamentin toukokuun täysistunnossa; panee merkille, että jos vastuuvapauspäätöstä ei lykätä, vuotuisten tilinpäätösten ja vastuuvapausmenettelyn päätökseen saattamisen välillä kuluu vähintään seitsemäntoista kuukautta; huomauttaa, että yksityisellä sektorilla tilintarkastus toteutetaan paljon lyhyemmässä aikataulussa; korostaa, että vastuuvapausmenettelyä on virtaviivaistettava ja nopeutettava; kehottaa EUH:ta ja tilintarkastustuomioistuinta noudattamaan yksityisen sektorin parhaita käytäntöjä ja ehdottaa tässä yhteydessä, että vuotuisten toimintakertomusten toimittamisen määrärajaksi asetetaan tilivuotta seuraavan vuoden 31. maaliskuuta ja tilintarkastustuomioistuimen kertomusten toimittamisen määräajaksi 1. heinäkuuta; ehdottaa myös, että parlamentin työjärjestyksen liitteessä IV olevassa 5 artiklassa vahvistettua vastuuvapausmenettelyn aikataulua tarkastellaan uudelleen, jotta vastuuvapaudesta äänestettäisiin marraskuun täysistunnossa, jolloin vastuuvapausmenettely voitaisiin viedä päätökseen kutakin tilivuotta seuraavana vuonna.

(1) Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26. heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(2) Tilintarkastustuomioistuin: Erityiskertomus nro 7/2016: Euroopan ulkosuhdehallinnon eri puolilla maailmaa omistamien kiinteistöjen hallinnointi.

(3) Erityiskertomus nro 14/2013 ”Euroopan unionin suora rahoitustuki palestiinalaishallinnolle”.