EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖS (EU) 2018/1324

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka IV – Tuomioistuin

EUROOPAN PARLAMENTTI, JOKA

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016, pääluokka IV – Tuomioistuin,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0122/2018),

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin totesi varainhoitovuotta 2016 koskevassa vuosikertomuksessaan, ettei se ollut havainnut merkittäviä puutteita Euroopan unionin tuomioistuimen henkilöresursseihin ja hankintamenettelyihin liittyvillä tarkastetuilla aihealueilla;

panee merkille, että tarkastuksensa perusteella tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei virhetaso kokonaisuutena tarkastellen ollut olennainen toimielinten ja elinten hallintomenoihin ja muihin menoihin liittyvissä maksuissa 31. joulukuuta 2016 päättyneeltä varainhoitovuodelta;

pitää myönteisenä Euroopan unionin tuomioistuimen kaiken kaikkiaan varovaista ja moitteetonta varainhoitoa varainhoitovuonna 2016; ilmaisee tukensa komission varapuheenjohtajan Kristalina Georgievan syyskuussa 2015 osana ”tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio” -aloitetta alulle panemalle, onnistuneelle ajattelutavan muutokselle kohti tulosbudjetointia komission talousarvion suunnittelussa; rohkaisee Euroopan unionin tuomioistuinta soveltamaan menetelmää omaan talousarviosuunnittelua koskevaan menettelyynsä;

toteaa, että nykyisessä vastuuvapausmenettelyssä Euroopan unionin tuomistuin toimittaa vuotuiset toimintakertomuksensa tilintarkastustuomioistuimelle kesäkuussa, tilintarkastustuomioistuin toimittaa oman kertomuksen parlamentille lokakuussa, ja vastuuvapaudesta äänestetään viimeistään parlamentin toukokuun täysistunnossa; panee merkille, että jos vastuuvapauspäätöstä ei lykätä, vuotuisten tilinpäätösten ja vastuuvapausmenettelyn päätökseen saattamisen välillä kuluu vähintään seitsemäntoista kuukautta; huomauttaa, että yksityisellä sektorilla tilintarkastus toteutetaan paljon lyhyemmässä aikataulussa; painottaa, että vastuuvapausmenettelyä on virtaviivaistettava ja nopeutettava; pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta ja tilintarkastustuomioistuinta noudattamaan yksityisen sektorin parhaita käytäntöjä; ehdottaa tässä yhteydessä, että vuotuisten toimintakertomusten toimittamisen määrärajaksi asetetaan tilivuotta seuraavan vuoden 31. maaliskuuta ja tilintarkastustuomioistuimen kertomusten määräajaksi 1. heinäkuuta; ehdottaa myös, että parlamentin työjärjestyksen liitteessä IV olevassa 5 artiklassa vahvistettua vastuuvapausmenettelyä tarkastellaan uudelleen, jotta vastuuvapaudesta äänestettäisiin marraskuun täysistunnossa, jolloin vastuuvapausmenettely voitaisiin viedä päätökseen kutakin tilivuotta seuraavana vuonna;

toteaa, että vuonna 2016 Euroopan unionin tuomioistuimella oli käytettävissään määrärahoja 380 002 000 euroa (357 062 000 euroa vuonna 2015) ja että toteutusaste oli 98,2 prosenttia; panee merkille korkean käyttöasteen; huomauttaa kuitenkin lievästä laskusta aiempiin vuosiin verrattuna;

toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen arvioidut tulot varainhoitovuodeksi 2016 olivat 51 505 000 euroa, kun taas vahvistetut saamiset olivat 3,1 prosenttia ennakoitua pienemmät (49 886 228 euroa); huomauttaa, että 1,62 miljoonan euron suuruinen ero johtui pääasiassa siitä, että 19 uudesta tuomarista 16 tuli unionin tuomioistuimeen myöhäisessä vaiheessa vuonna 2016;

on huolissaan siitä, että Euroopan unionin tuomioistuin arvioi toistuvasti virkamatkoja koskevat sitoumukset liian suuriksi, ja toteaa, että sitoumukset olivat 342 000 euroa vuonna 2016, kun taas maksujen määrä oli vain 157 974 euroa; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta varmistamaan moitteettoman rahoitussuunnittelun, jotta vastaavanlaiset eroavuudet voidaan välttää tulevaisuudessa;

toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen talousarvio on luonteeltaan lähinnä hallinnollinen, ja että noin 75 prosenttia määrärahoista käytetään toimielimen henkilöstöön ja loput kiinteistöihin, irtaimeen omaisuuteen, laitteisiin ja toimielimen erityistehtäviin; toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuin on parlamentin esittämän pyynnön jälkeen pyytänyt hallinnollisia yksiköitään soveltamaan toiminnassaan tulosbudjetoinnin periaatetta; pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta soveltamaan edelleen kyseistä periaatetta päivittäisissä hallinnollisissa toimissaan ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kokemuksistaan ja saavutetuista tuloksista;

panee tyytyväisenä merkille, että 26. joulukuuta 2020 mennessä Euroopan unionin tuomioistuin aikoo laatia ulkoisen konsultin myötävaikutuksella yleisen tuomioistuimen toimintaa koskevan raportin, joka toimitetaan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle;

10.

panee merkille Europan unionin tuomioistuimen oikeudenkäytön vuonna 2016, jolloin kolmen tuomioistuimen käsiteltäväksi tuli 1 604 asiaa ja 1 628 asiaa saatettiin päätökseen, mikä on vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin päätökseen saatettiin 1 775 asiaa; panee lisäksi merkille, että menettelyt kestivät keskimäärin 16,7 kuukautta eli hivenen pidempään kuin vuonna 2015 (16,1 kuukautta); panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan unionin tuomioistuimen uudistamisen jälkeen asian käsittelyyn kuluva aika oli vuonna 2017 keskimäärin 16,0 kuukautta; muistuttaa, että on kyettävä takaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksenteon laadukkuus ja ripeys, jotta voidaan välttää asianomaisille osapuolille aiheutuvat merkittävät kustannukset, jotka johtuvat käsittelyn venymisestä liian pitkään; toteaa jälleen kerran, että on tärkeää vähentää keskeneräisten asioiden määrää, jotta voidaan vaalia unionin kansalaisten perusoikeuksia;

11.

panee merkille, että tuomioistuin saattoi vuonna 2016 päätökseen 704 asiaa (vuonna 2015 saatettiin päätökseen 616 asiaa), sen käsiteltäväksi tuli 692 uutta asiaa (713 vuonna 2015) ja että ennakkoratkaisuja ja muutoksenhakua koskevien asioiden määrä lisääntyi;

12.

panee merkille, että yleinen tuomioistuin sai vuonna 2016 käsiteltäväkseen 974 uutta asiaa (831 vuonna 2015) ja käsitteli 755 asiaa (987 vuonna 2015) ja että keskeneräisten asioiden määrä kasvoi aiempiin vuosiin verrattuna;

13.

toteaa, että virkamiestuomioistuin lakkautettiin 1. syyskuuta 2016, joten sen toimintaa tarkastellaan vain kahdeksan kuukauden ajalta; toteaa, että se saattoi päätökseen 169 asiaa ja sillä oli 77 uutta asiaa, joten keskeneräisten asioiden määrä väheni huomattavasti (231 vuonna 2015 ja 139 vuonna 2016); pitää myönteisenä tuomioistuimen perussäännön uudistamista koskeviin unionin tuomioistuimen ehdotuksiin sisältyviä tietoja, joihin kuului arvio virkamiestuomioistuimen toiminnasta ja jotka toimitettiin parlamentille vuosina 2011 ja 2014 ja esitettiin vuoden 2016 vastuuvapautta koskevaan kyselyyn annetun vastauksen liitteenä; kehottaa uudelleen arvioimaan perusteellisesti virkamiestuomioistuimen toimia koko sen kymmenvuotisen toiminnan ajalta;

14.

toteaa, että vuonna 2015 hyväksyttiin tuomioistuimen oikeudellisen rakenteen uudistus ja lisäksi yleiselle tuomioistuimelle laadittiin uusi työjärjestys; katsoo, että tämän uudistuksen myötä tuomioistuin pystyy suoriutumaan käsiteltävien asioiden määrän kasvusta jatkossakin, kun tuomarien määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2019 asti jatkuvassa kolmivaiheisessa prosessissa; odottaa tämän uudistuksen vaikuttavan myönteisesti tuomioistuimen kykyyn käsitellä asiat kohtuullisessa ajassa ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien vaatimusten mukaisesti;

15.

toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeudellisen rakenteen uudistuksen jälkeen henkilöstöä koskevat tapaukset olivat vuonna 2016 kolmanneksi yleisin yleisen tuomioistuimen menettelytyyppi; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta antamaan edelleen tilastoja oikeudellisesta toiminnastaan;

16.

panee merkille vuoden 2016 menettelyjen kestoaikojen kokonaislaskun, jonka tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan N:o 14/2017 (1) ja joka oli keskimäärin 0,9 kuukautta unionin tuomioistuimessa ja 1,9 kuukautta unionin yleisessä tuomioistuimessa vuoteen 2015 verrattuna; panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen toteuttamat organisatoriset ja menettelyihin liittyvät toimet tehokkuutensa parantamiseksi ja kehottaa tuomioistuinta jatkamaan ponnistelujaan laskusuuntauksen jatkumisen varmistamiseksi, jotta kaikki tapaukset saadaan päätökseen kohtuullisessa ajassa; panee huolestuneena merkille, että yksi yleisimmistä asioiden käsittelyaikoihin vaikuttavista tekijöistä ovat tuomioistuinten lomat; huomauttaa, että vuonna 2016 tuomioistuimilla oli 14 viikkoa lomaa;

17.

panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen jäseniä ja aiempia jäseniä koskevien ammattieettisten sääntöjen voimaantulon ja toteaa, että niissä otetaan huomioon useita parlamentin huolenaiheita, jotka liittyvät sidonnaisuuksia koskeviin ilmoituksiin ja ulkoiseen toimintaan; tukee Euroopan unionin tuomioistuinta sen pannessa täytäntöön päätöksensä ottaa vuonna 2018 käyttöön pyöröovi-ilmiötä koskevia sääntöjä;

18.

vaatii Euroopan unionin tuomioistuinta ottamaan käyttöön kohdennetumman suoritusperusteisen lähestymistavan tuomareiden unionin oikeutta koskevan tiedon levittämiseen liittyviin ulkoisiin toimiin, koska käytettävät kriteerit vaikuttavat melko yleisiltä eikä toimien vaikutuksia mitata selkeästi;

19.

vaatii toistamiseen enemmän avoimuutta kunkin tuomarin ulkoisen toiminnan osalta; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta antamaan verkkosivustollaan ja vuotuisessa toimintakertomuksessaan tietoja muista viroista ja tuomareiden palkallisesta ulkoisesta toiminnasta, mukaan lukien tapahtuman nimi, tapahtumapaikka, tuomarin rooli ja matka- ja päivärahat sekä tieto, maksettiinko ne Euroopan unionin tuomioistuimen vai kolmannen osapuolen toimesta;

20.

kehottaa painokkaasti Euroopan unionin tuomioistuinta julkistamaan kaikkien Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenten ansioluettelot ja sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset, joista ilmenevät jäsenyydet muissa organisaatioissa;

21.

pitää valitettavana niin kutsuttuja pyöröovitapauksia koskevien sääntöjen puuttumista ja kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta laatimaan ja ottamaan käyttöön tiukat velvoitteet tässä asiassa;

22.

katsoo, että Euroopan unionin tuomioistuimen olisi harkittava pöytäkirjojen laatimista tapaamisista edunvalvojien, ammattiyhdistysten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, kun tämä ei vaaranna käsiteltävinä olevien asioiden luottamuksellisuutta;

23.

pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta julkistamaan tiedot ammattijärjestöjen ja jäsenvaltioita edustavien toimijoiden kanssa pidetyistä kokouksista;

24.

pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät pyri varmistamaan sukupuolten tasapuolista edustusta vastuutehtävissä, ja toteaa, että parlamentti ja neuvosto ovat asettaneet yhdeksi tavoitteekseen sukupuolten tasapuolisen edustuksen unionin yleisen tuomioistuimen uusien tuomarien nimittämisessä (tähän mennessä unionin tuomioistuimen henkilöstökaaviossa on viisi naispuolista tuomaria ja kaksi naispuolista julkisasiamiestä ja unionin yleisen tuomioistuimen henkilöstökaaviossa on kymmenen naispuolista tuomaria); katsoo, että unionin toimielinten on edustettava kansalaisiaan; korostaa tässä yhteydessä parlamentin ja neuvoston asettaman tavoitteen merkitystä;

25.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ei saanut tiettyjä asiakirjoja, joilla oli merkitystä Euroopan unionin tuomioistuimen tuloksellisuuden tarkastuksen kannalta (2); kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta jatkamaan yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja antamaan sen käyttöön kaikki asiakirjat, joita se tarvitsee tarkastuksiaan varten, siinä määrin kuin se ei vaaranna neuvotteluprosessien salassapitovelvollisuuden säilyttämistä;

26.

toteaa, että lakimiesavustajien tehtävä on auttaa tuomioistuinten jäseniä tutkimaan tapauksia ja laatimaan tuomioistuimen jäsenten valvonnassa oikeudellisia asiakirjoja, kuten tuomioita, määräyksiä, lausuntoja tai muistioita; panee merkille, että lakimiesavustajien käytännesäännöt hyväksyttiin Euroopan unionin tuomioistuimessa vuonna 2009; huomauttaa, että lakimiesavustajien valinnan tekevät jäsenet, joille lakimiesavustajat tulevat tekemään töitä, ja että rekrytointikriteerit ovat hyvin vähäiset; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta ottamaan käyttöön käytännön, joka sallii tuomioistuimessa olevien lakimiesavustajien joustavamman osoittamisen tehtäviin, mikä helpottaisi resurssien hallintaan tai organisointiin liittyviä ongelmia (3);

27.

panee huolestuneena merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin ei kyennyt arvioimaan tuomareiden ja lakimiesavustajien mahdollisuuksia hallita tapauksia, sillä Euroopan unionin tuomioistuin ei kerää mitään tietoja siitä, kuinka kauan tuomari tai lakimiesavustaja käyttää yhden tapauksen käsittelyyn; toteaa, että asiasta tullaan toteuttamaan tutkimus, jotta kyettäisiin arvioimaan, missä määrin voimavarojen käytön seurantajärjestelmällä saataisiin hyödyllistä tietoa; pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta esittämään tutkimuksen tulokset parlamentille;

28.

pitää Euroopan unionin tuomioistuimen vastausta parlamentin esittämään kysymykseen (kysymys 50) käsiteltävien asioiden kustannuksista riittämättömänä; pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta harkitsemaan seurantajärjestelmää, jolla laskettaisiin jokaisen asian kustannukset;

29.

panee merkille mahdollisten sumien ja viivästysten kehittymisen jatkuvan seurannan jaostoissa; pitää valitettavana, että Euroopan unionin tuomioistuin ei ole raportoinut parlamentille epäonnistumisesta noudattaa ohjeellisia määräaikoja, mikä johtuu tuomioistuinten sisäisestä organisaatiosta;

30.

on huolestunut siitä, että oikeudenkäyntiasiakirjojen vastaanotto ja käsittely kirjaamossa on yleisin kirjallisen menettelyn kestoon vaikuttava tekijä unionin yleisessä tuomioistuimessa (4); toteaa, että unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltävänä olevissa asioissa tyypillistä on asiakirjojen suuri määrä; kehottaa unionin yleistä tuomioistuinta seuraamaan edelleen asioiden määrää ja monimutkaisuutta varmistaakseen, että kirjaamolla on riittävät resurssit;

31.

korostaa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 14/2017 antamaa suositusta mitata tuloksellisuutta asiakohtaisesti suhteessa räätälöityyn aikatauluun ja ottaa huomioon tosiasiallisesti käytetyt resurssit;

32.

toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeudellisen rakenteen uudistamisen jälkeen tuomareita osoitetaan jaostoihin eri aloilla käsiteltävänä olevien asioiden määrän mukaan; haluaa tietää, miten tämä osoittaminen hoidetaan ja onko olemassa tiettyihin aloihin erikoistuneita jaostoja, ja pyytää analyysiä siitä, miten osoittaminen vaikuttaa asioiden käsittelynopeuteen;

33.

panee merkille prosessin, jonka mukaisesti asiat osoitetaan tuomioistuinten käsiteltäväksi; toteaa, että vuonna 2016, kuten aiempinakin vuosina, yleisessä tuomioistuimessa poikettiin vuorojärjestyksestä noin 40 prosentissa vireillä olleista asioista, mikä asettaa kyseenalaiseksi itse järjestelmän; pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta laatimaan säännöt, jotka koskevat asioiden antamista käsiteltäväksi kummallekin tuomioistuimelle;

34.

panee merkille, että kumpikin tuomioistuin on käsitellyt huomattavan määrän teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia asioita; kannustaa Euroopan unionin tuomioistuinta analysoimaan tapoja yksinkertaistaa näitä asioita koskevia menettelyjä ja harkitsemaan, että sen tutkimus- ja dokumentointiyksiköt tarkastelivat niitä ennalta;

35.

toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuin noudattaa edelleen toimielinten sopimusta henkilöstön vähentämisestä viidellä prosentilla viiden vuoden aikana, vaikka tuomarien ja julkisasiamiesten määrän kasvaessa on perustettu 137 uutta tointa;

36.

toteaa, että virkojen täyttöaste on korkea (lähes 98 prosenttia), vaikka henkilöstön vaihtuvuus on ollut suurta; panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen ilmoitukset hankaluuksista saada pysyvää henkilöstöä aloitustason palkkaluokkiin; pyytää Euroopan unionin tuomioistuimelta arviota suuren vaihtuvuuden syistä ja ilmoitusta toimenpiteistä, joihin tilanteen parantamiseksi on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä;

37.

panee merkille Euroopan unionin tuomioistuimen vuonna 2016 toteuttamat toimet ylimmän johdon ja keskijohdon virkojen sukupuolijakauman parantamiseksi, mutta korostaa, että on pyrittävä edelleen parantamaan tilannetta; muistuttaa huolestaan, että keskijohdon ja ylimmän johdon maantieteellinen jakauma on epätasainen, ja kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta parannuksiin myös tässä asiassa;

38.

panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin tarjosi 245 harjoittelupaikkaa vuonna 2016; pitää valitettavana, että 188 harjoittelupaikkaa kabineteissa olivat palkattomia; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta löytämään ratkaisun, jonka avulla kaikille toimielimessä työskenteleville harjoittelijoille voidaan tarjota asianmukainen korvaus ja varmistaa yhtäläisten mahdollisuuksien toteutuminen;

39.

pitää myönteisenä, että Euroopan unionin tuomioistuin on vaihtanut henkilöstöä Euroopan keskuspankin kanssa ja aikoo käynnistää järjestelyt juristi-lingvistien vaihtotoimintaa varten eri toimielinten välillä;

40.

pitää myönteisenä yhteistyötä komission ja parlamentin tulkkauspalvelujen kanssa toimielinten yhteisen käännös- ja tulkkauskomitean (ICTI) puitteissa;

41.

arvostaa sitä, että Euroopan unionin tuomioistuimesta on tullut keskeisiä toimielinten toiminta- ja tulosindikaattoreita käsittelevän toimielinten välisen työryhmän täysjäsen ja että kääntämisen kustannukset ilmoitetaan työryhmässä sovitun yhdenmukaisen menetelmän mukaisesti;

42.

panee merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on investoinut tietotekniikan välineisiin parantaakseen käsiteltävien asioiden hallintaa; pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta antamaan yksityiskohtaisia määrällisiä ja laadullisia taloudellisia tietoja tietotekniikkahankkeidensa tilanteesta vuodesta 2014 lähtien; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta kehittämään täysin integroidun tietoteknisen järjestelmän asianhallinnan tueksi;

43.

toteaa, että e-Curia -sovellusta käytetään jatkuvasti enemmän (käyttäjätilejä oli 3 599 vuonna 2016 ja 2 914 vuonna 2015) ja että vuonna 2016 kaikki jäsenvaltiot käyttivät e-Curia -sovellusta, mikä osoittaa, että suuren yleisön tietoisuutta sovelluksen olemassaolosta ja hyödyistä on lisätty tehokkaasti;

44.

kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta parantamaan viestintätoimintaansa, jotta se olisi paremmin unionin kansalaisten tavoitettavissa, esimerkiksi järjestämällä toimittajille koulutusseminaareja tai kehittämällä toimintaansa esitteleviä viestintätuotteita kansalaisia enemmän painottavan lähestymistavan mukaisesti; pitää myönteisenä sitä, että Euroopan unionin tuomioistuin on päättänyt päivittää verkkosivustoaan käyttäjäystävällisemmäksi ja pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta tekemään tietokantaansa parannuksia, joilla siitä saadaan käyttäjäkeskeisempi; onnittelee Euroopan unionin tuomioistuinta sen verkkoviestintäkanavia koskevasta työstä ja kannustaa sitä jatkamaan hyvää työtä;

45.

toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuin on noudattanut vaiheittain vuoden 2015 vastuuvapauden myöntämistä koskevassa parlamentin päätöslauselmassa (5) annettua suositusta virka-ajoneuvojen käytöstä; pitää autokannan hallinnoinnin järkeistämiseksi toteutettuja toimia oikeansuuntaisina; pitää myönteisenä, että ajoneuvojen leasingvuokrausmenettelystä järjestettiin vuonna 2016 toimielinten välinen tarjouskilpailu, jolla pyritään saamaan aikaan säästöjä; panee huolestuneena merkille, että vuonna 2016 järjestettiin 21 lentoa, joiden kustannukset olivat 3 998,97 euroa, ja joilla lähetettiin autonkuljettajia kuljettamaan Euroopan unionin tuomioistuimen ja virkamiestuomioistuinten jäseniä kyseisten jäsenten kotijäsenvaltioissa;

46.

pitää myönteisenä, että Euroopan unionin tuomioistuin sitoutuu kunnianhimoisiin ympäristötavoitteisiin, ja edellyttää, että kyseiset tavoitteet saavutetaan ajoissa; kannustaa toimielintä soveltamaan ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia periaatteita ja pyytää laatimaan säännöt ja varaamaan riittävästi määrärahoja hiilidioksidipäästöjen kompensointia varten;

47.

panee merkille yksityiskohtaiset tiedot kiinteistöpolitiikasta, erityisesti nykyisen rakennuskompleksin viidennen laajennuksen rakentamisesta;

48.

panee merkille avotoimistoista saadut lisäkokemukset; on huolissaan siitä, että luottamuksellisuuden vähentyminen, hankaluudet tarkkaa keskittymistä vaativien tiedostojen käsittelyssä ja yksityisyyden puute voisivat olla saatavia etuja, kuten tilantarpeiden pienentämistä, viestinnän helpottumista ja parempaa joustavuutta työssä, painavampia tekijöitä; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta arvioimaan myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia työoloihin ottaen huomioon henkilöstön tarpeet ja ilmoittamaan parlamentille tämän arvioinnin tuloksista;

49.

pitää myönteisenä, että Euroopan unionin tuomioistuin hyväksyi vuoden 2016 alussa ohjeita väärinkäytösten paljastajia koskevista tiedoista ja heidän suojelemisestaan, ja muistuttaa, että väärinkäytösten paljastajien suojeleminen on vakavasti otettava asia unionin julkishallinnossa ja sitä on aina käsiteltävä huolellisesti; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta kannustamaan henkilöstöään perehtymään vuoden 2016 suuntaviivoihin ja korostamaan ilmiantajien keskeistä roolia väärinkäytösten tuomisessa päivänvaloon; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta rohkaisemaan henkilöstöään käyttämään soveltuvissa tapauksissa apuna vuoden 2016 suuntaviivoja; pyytää tuomioistuinta toimittamaan ajoissa yksityiskohtaisia tietoja väärinkäytösten paljastamistapauksista ja siitä, miten ne käsiteltiin ja saatettiin päätökseen;

50.

katsoo, että olisi perustettava riippumaton ilmoitus-, neuvonta- ja käsittelyelin, jolla on riittävästi määrärahoja, jotta voidaan auttaa väärinkäytösten paljastajia käyttämään oikeita kanavia unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia mahdollisia väärinkäytöksiä koskevien tietojen paljastamiseen ja samalla varjella luottamuksellisuutta ja tarjota tarvittavaa tukea ja neuvontaa;

51.

toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen jäsenten nimittäminen on jäsenvaltioiden vastuulla SEUT-sopimuksen 253 ja 254 artiklan nojalla; korostaa, että unionin tuomioistuimen toimivuuden kannalta on tärkeää, että tuomarit nimitetään ajallaan; pyytää laatimaan uuden säännön, jossa asetetaan erityinen määräaika tuomarin (uudelleen)nimittämiselle hyvissä ajoin ennen tuomarin toimikauden päättymistä, ja pyytää neuvostoa punnitsemaan kustannuksia ja etuja nimitettäessä uusia tuomareita unionin tuomioistuimeen; arvostelee kahden tuomarin säännöistä poikkeavaa, ilman hakumenettelyä tapahtunutta nimittämistä virkamiestuomioistuimeen tehtävään, joka lisäksi kesti vain 14. huhtikuuta 2016–31. elokuuta 2016;

52.

huomauttaa, että toiselle kahdesta virkamiestuomioistuimen tuomarista, jotka nimitettiin tehtäväänsä 1. huhtikuuta ja 31. elokuuta 2016 väliseksi ajanjaksoksi, maksettiin asettautumiskorvaus (EUR 18 962,25) neuvoston asetuksen (EU) 2016/300 (6) 4 artiklan a kohdan mukaan, matkakustannukset (EUR 493,10) kyseisen asetuksen 4 artiklan c kohdan mukaan ja muuttokustannukset (EUR 2 972,91) kyseisen asetuksen 4 artiklan d kohdan mukaan; huomauttaa lisäksi, että samalle tuomarille maksettiin kuuden kuukauden siirtymäkorvaus, yhteensä 47 070 euroa, toimikauden lopussa; pitää valitettavana suhteettomia, 69 498,25 euron, kustannuksia, jotka liittyivät toiselle näistä tuomareista maksetun palkan lisäksi hänen neljän kuukauden toimikautensa aloittamiseen ja päättämiseen; kehottaa Euroopan unionin tuomioistuinta tulevien tuomarien nimittämisen yhteydessä harkitsemaan, onko toimikauden kesto oikeasuhteinen edellä mainittuihin korvauksiin nähden; kehottaa neuvostoa harkitsemaan uudelleen kyseisten korvausten ehtoja ja määriä sekä tarkistamaan neuvoston asetusta (EU) 2016/300 vastaavasti; tuomitsee tällaisen unionin veronmaksajien rahojen tuhlaamisen;

53.

panee lisäksi merkille, että yleinen tuomioistuin (muutoksenhakujaosto, tuomio 23. tammikuuta 2018 asiassa T-639/16 P) (7) katsoi, että virkamiestuomioistuimen toisen jaoston, johon yksi ”neljän kuukauden toimikauden” tuomareista oli nimitetty, kokoonpano oli sääntöjenvastainen, mikä mitätöi kyseisessä tuomiossa mainitun päätöksen ja kaikki muut toisen jaoston tässä kokoonpanossa tekemät oikeustoimet; kysyy unionin tuomioistuimelta, mihin toisen jaoston kyseisessä kokoonpanossa tekemiin päätöksiin yleisen tuomioistuimen ratkaisu vaikuttaa; pyytää neuvostoa kommentoimaan tätä virheellistä toimintaa ja kertomaan, mikä taho on vastuussa siitä;

54.

pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta harkitsemaan käsittelykieliensä valikoiman laajentamista, erityisesti unionin yleisessä tuomioistuimessa, muihin kuin ranskan kieleen; suhtautuu myönteisesti siihen, että unionin yleisen tuomioistuimen puheenjohtaja pyysi helmikuussa 2016 tekemään käsittelykielen muuttamista koskevan vaikutustenarvioinnin, jota ei ole vielä saatettu loppuun;

55.

pitää valitettavana Yhdistyneen kuningaskunnan päätöstä erota unionista; toteaa, että tässä vaiheessa ei voida tehdä ennusteita eroamisen taloudellisista, hallinnollisista, inhimillisistä eikä muista seurauksista, ja pyytää neuvostoa ja tilintarkastustuomioistuinta tekemään vaikutustenarvioinnin ja tiedottamaan parlamentille tuloksista vuoden 2018 loppuun mennessä.

(1) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus N:o 14/2017 ”Euroopan unionin tuomioistuimen asianhallintajärjestelmää koskeva yleisluonteinen tuloksellisuuden tarkastus”.

(2) Katso erityiskertomuksen N:o 14/2017 14 kohta.

(3) Katso erityiskertomuksen N:o 14/2017 98 kohdan C alakohta, jossa esitetään seuraavat seikat: lakimiesavustajat eivät ole käytettävissä; tuomareiden, julkisasiamiesten ja heidän lakimiesavustajiensa suuri työmäärä; asioiden jakaminen uudelleen tuomarien toimikauden päättyessä.

(4) Katso erityiskertomuksen nro 14/2017 kohdan 38 kaavio 6.

(5) EUVL L 252, 29.9.2017, s. 116.

(6) Neuvoston asetus (EU) 2016/300, annettu 29. helmikuuta 2016, EU:n korkean tason julkisen viran haltijoiden palkkajärjestelyistä (EUVL L 58, 4.3.2016, s. 1).

(7) ECLI:EU:T:2018:22.