Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan globalisaatiorahasto”

(2019/C 86/12)

Esittelijä:

Ximo PUIG I FERRER (ES, PES), Valencian aluehallituksen puheenjohtaja

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR)

COM(2018) 380 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Asetuksen otsikko

Komission ehdotus	Muutosehdotus
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatio rahastosta ( EGR ).	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan muutostuki rahastosta ( EMTR )

Perustelu

Asetusluonnoksen 2 artiklan tarkoituksena on selvästikin laajentaa rahaston soveltamisalaa globalisaatiota laajemmaksi. Nimimuutos tulisi tehdä kaikkialle tekstiin.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 1 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEU-sopimus”, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 9 ja 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden ja komission olisi SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen.

Perustelu

Lisätään oleelliset säädösviittaukset.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 6 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Pohdinta-asiakirjassaan globalisaation hallinnasta (20) komissio pitää kauppaan liittyvää globalisaatiota ja teknologista muutosta yhdessä keskeisinä syinä siihen, että koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt mutta matalamman koulutustason työpaikat ovat vähentyneet. Vaikka avoimemmasta kaupasta ja maailman talouksien syvemmästä integraatiosta aiheutuu valtavia yleisiä hyötyjä, näihin kielteisiin sivuvaikutuksiin on puututtava . Globalisaation nykyiset hyödyt ovat jo epätasaisesti jakautuneet eri ihmisten ja alueiden kesken, mistä aiheutuu merkittäviä seurauksia kielteisistä vaikutuksista kärsiville, joten vaarana on, että alati kiihtyvä tekninen kehitys vauhdittaa näitä vaikutuksia entisestään. Näin ollen solidaarisuuden ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti on tarpeen varmistaa, että globalisaation hyödyt jaetaan oikeudenmukaisemmin sovittamalla yhteen talouden avautuminen ja tekninen kehitys sekä sosiaalinen suojelu .

Pohdinta-asiakirjassaan globalisaation hallinnasta komissio pitää kauppaan liittyvää globalisaatiota ja teknologista muutosta yhdessä keskeisinä syinä siihen, että koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt mutta matalamman koulutustason työpaikat ovat vähentyneet. Vaikka avoimemmasta kaupasta ja maailman talouksien syvemmästä integraatiosta aiheutuu hyötyjä, on siksi syytä puuttua kielteisiin sivuvaikutuksiin , jotka kohdistuvat erityisesti tietyille elinkeinoaloille, tiettyihin yrityksiin, tiettyihin muita heikommassa asemassa oleviin työntekijäryhmiin ja tietyille alueille . Globalisaation nykyiset hyödyt ovat jo epätasaisesti jakautuneet eri ihmisten ja alueiden kesken, mistä aiheutuu merkittäviä seurauksia kielteisistä vaikutuksista kärsiville, joten vaarana on, että tekniset ja ympäristöön liittyvät muutokset vauhdittavat näitä vaikutuksia entisestään. Näin ollen solidaarisuuden ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti on tarpeen varmistaa, että globalisaation hyödyt jaetaan oikeudenmukaisemmin ja että ennakoidaan laaja-alaisemmin globalisaation samanaikaisia haittavaikutuksia ja teknisiä ja ympäristöön liittyviä muutoksia .

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 14 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kuten edellä todettiin, jotta säilytettäisiin EGR :n eurooppalainen luonne, tukihakemus pitäisi voida esittää, kun merkittävästä rakenneuudistuksesta aiheutuu huomattavia vaikutuksia paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Tällainen vaikutus olisi määriteltävä menetettyjen työpaikkojen vähimmäismääränä tietyn viiteajanjakson aikana. Väliarvioinnin tulokset huomioon ottaen kynnysarvoksi on asetettava 250 menetettyä työpaikkaa neljän kuukauden viiteajanjakson aikana (tai 6 kuukauden aikana alakohtaisissa tapauksissa) . Kun otetaan huomioon, että eri toimialoilla mutta samalla alueella toteutettavilla irtisanomisaalloilla on yhtä merkittävä vaikutus paikallisiin työmarkkinoihin, myös alueellisten hakemusten olisi oltava mahdollisia. Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa tai syrjäisillä alueilla, mukaan luettuina SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet, tai poikkeuksellisissa olosuhteissa hakemuksia voitaisiin jättää silloinkin, kun menetettyjen työpaikkojen määrä on pienempi.

Kuten edellä todettiin, jotta säilytettäisiin EMTR :n eurooppalainen luonne, tukihakemus pitäisi voida esittää, kun merkittävästä rakenneuudistuksesta aiheutuu huomattavia vaikutuksia paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Tällainen vaikutus olisi määriteltävä menetettyjen työpaikkojen vähimmäismääränä tietyn viiteajanjakson aikana. Väliarvioinnin tulokset huomioon ottaen kynnysarvoksi on asetettava 150 menetettyä työpaikkaa yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana. Kun otetaan huomioon, että eri toimialoilla mutta samalla alueella toteutettavilla irtisanomisaalloilla on yhtä merkittävä vaikutus paikallisiin työmarkkinoihin, myös alueellisten hakemusten olisi oltava mahdollisia. Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa tai syrjäisillä alueilla, mukaan luettuina SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet, tai poikkeuksellisissa olosuhteissa , kuten sellaisten alueiden tapauksessa, jotka ovat jo kärsineet vakavasti korkeasta työttömyydestä, hakemuksia voitaisiin jättää silloinkin, kun menetettyjen työpaikkojen määrä on pienempi.

Perustelu

Johdonmukaisesti säädöksen 5 artiklaan esitetyn muutosehdotuksen kanssa.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 15 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta unioni voisi ilmaista solidaarisuutensa työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, yksilöllisten palvelujen paketin ja sen täytäntöönpanon kustannusten yhteisrahoitusosuuden olisi oltava vähintään 60 prosenttia . Tätä vähimmäisprosenttiosuutta voidaan korottaa vielä viisi prosenttiyksikköä edellyttäen, että ennakointia ja rakenneuudistusta varten on otettu käyttöön objektiivisia ja operatiivisia keinoja ja välineitä.

Perustelu

Johdonmukaisesti säädöksen 14 artiklan 2 kohtaan esitetyn muutosehdotuksen kanssa.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 19 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(19)

EGR :n rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin kestäviin työpaikkoihin joko entisellä toimialalla tai sen ulkopuolella. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden ennakoidut tarpeet. Tarvittaessa olisi kuitenkin tuettava myös työttömiksi jääneiden työntekijöiden liikkuvuutta, jotta autettaisiin heitä löytämään uusi työpaikka muualta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen . Rahassa maksettavien avustusten sisällyttämistä yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin olisi rajoitettava . Yrityksiä voitaisiin kannustaa osallistumaan EGR :stä tuettavien toimenpiteiden kansalliseen yhteisrahoitukseen.

(19)

EMTR :n rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin kestäviin työpaikkoihin joko entisellä toimialalla tai sen ulkopuolella. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden ennakoidut tarpeet. Paikallis- ja/tai alueviranomaisten aktiivinen osallistuminen on sen vuoksi olennaisen tärkeää. Alueellisen kapasiteetin palauttamista on tarkasteltava paikallisten ominaispiirteiden näkökulmasta alueen vahvuuksien ja omien resurssien pohjalta. Klusteripolitiikat, osaamisen ja innovoinnin levittäminen sekä työllisyyttä tukevien yritysten perustaminen luovat suotuisan ympäristön kasvulle, joka perustuu ihmisten yhtäläisiin mahdollisuuksiin heidän asuinpaikastaan riippumatta. Tässä lähestymistavassa etusijalle asetetaan digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakaminen .

Rahassa maksettavien avustusten sisällyttäminen yksilöllisten palvelujen koordinoituun kokonaisuuteen katsotaan aina aktiivisten toimenpiteiden tukitoimeksi . Yrityksiä on myös kannustettava osallistumaan EMTR :stä rahoitettavien toimenpiteiden kansalliseen yhteisrahoitukseen , silloin kun se on tarkoituksenmukaista .

Lisäksi työntekijöiden liikkuvuuden tukemista silloin, kun se tarkoittaa muuttoa muualle, on pidettävä viimeisenä vaihtoehtona, koska se horjuttaa tasapainoa ja heikentää alueellista houkuttavuutta.

Perustelu

Rakenneuudistuspolitiikoilla on luotava työllisyyttä ja kasvua tukeva ympäristö ja niiden puitteissa on toteutettava toimia – kestoltaan rajoitetut poikkeukselliset tuet mukaan luettuina –, joiden avulla työntekijät voivat palata nopeasti työelämään.

Alueviranomaisten on osallistuttava prosessiin aktiivisesti, sillä ne tuntevat käytännön tilanteen ja hallinnoivat sitä.

Muutosehdotus 7

Uusi kappale johdanto-osan 19 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Pohdinta-asiakirjassaan globalisaation hallinnasta komissio toteaa, että globalisaatio vaikuttaa hyvin epätasaisesti eri alueisiin, sillä kaupan ja teknologisten muutosten mukanaan tuomat uudet työpaikat eivät välttämättä synny samoilla seuduilla, mistä työpaikkoja on kadonnut, ja hyvin usein työntekijöillä, joihin työpaikkojen katoaminen vaikuttaa, ei ole tarvittavia taitoja uusien työpaikkojen täyttämiseksi.

Sen vuoksi EU:n kauppasopimuksiin olisi liitettävä alueellisia vaikutustenarviointeja, joiden avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat varhaisessa vaiheessa määrittää kauppasopimusten mahdolliset epäsymmetriset vaikutukset ja arvioida niiden laajuutta, valmistautua tähän vaikutukseen, ennakoida muutoksia sekä sopeutua mahdolliseen rakenneuudistukseen laatimalla strategioita, jotka perustuvat toimintalinjojen sekä EU-varojen tehokkaan käytön tarkoituksenmukaiseen yhdistelmään.

Perustelu

AK kannattaa EU:n kauppapolitiikkaa edellyttäen, että siihen liitetään alueellisia vaikutustenarviointeja, joilla mitataan mahdollisia seurauksia ja joita voidaan hyödyntää avoimen ja vankkaan näyttöön perustuvan kauppapolitiikan muotoilemiseksi.

Muutosehdotus 8

Johdanto-osan 20 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(20)

Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia kootessaan jäsenvaltioiden olisi keskityttävä toimenpiteisiin, jotka selvästi parantavat edunsaajien työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että mahdollisimman suuri määrä toimenpiteisiin osallistuvista edunsaajista integroituu uudelleen kestäviin työpaikkoihin mahdollisimman pian rahoitustuen toteutusta koskevan loppukertomuksen toimittamisen määräpäivää edeltävän kuuden kuukauden jakson kuluessa.

(20)

Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia kootessaan jäsenvaltioiden olisi keskityttävä toimenpiteisiin, jotka selvästi parantavat edunsaajien työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että mahdollisimman suuri määrä toimenpiteisiin osallistuvista edunsaajista integroituu uudelleen kestäviin työpaikkoihin alue- ja paikallistasolla mahdollisimman pian rahoitustuen toteutusta koskevan loppukertomuksen toimittamisen määräpäivää edeltävän kuuden kuukauden jakson kuluessa.

Perustelu

Etusijalla on oltava työpaikkojen luominen juuri niille alueille, missä irtisanomiset ovat tapahtuneet.

Muutosehdotus 9

Johdanto-osan 23 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(23)	Edunsaajien ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavien elinten edun vuoksi hakijajäsenvaltion olisi tiedotettava kaikille hakumenettelyyn osallistuville toimijoille hakemuksen käsittelyn edistymisestä.

(23)	Edunsaajien ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavien elinten edun vuoksi hakijajäsenvaltion olisi tiedotettava kaikille hakumenettelyyn osallistuville toimijoille ja etenkin paikallis- ja alueviranomaisille hakemuksen käsittelyn edistymisestä.

Perustelu

Tarkoituksena on korostaa, että alue- ja paikallisviranomaisten tulee osallistua hakuprosessin edistymiseen.

Muutosehdotus 10

Johdanto-osan 39 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(39)	Kun otetaan huomioon, että talouden digitalisaatio edellyttää työvoimalta tietyntasoisia digitaalisia taitoja, digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen olisi oltava kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin pakollinen horisontaalinen osa,

(39)

Kun otetaan huomioon, että talouden digitalisaatio edellyttää EU:n kansalaisilta ja etenkin aktiiviväestöltä tietyntasoisia digitaalisia taitoja, digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen olisi oltava kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin pakollinen horisontaalinen osa,

Perustelu

Ilmaus ”työvoima” viittauksena kansalaisiin tai työssä käyviin henkilöihin ei vaikuta asianmukaiselta säädöstekstissä. On olemassa runsaasti kirjallisuutta, jossa työntekijöihin katsotaan liittyvän yhteiskunnallis-ammatillinen ulottuvuus, joka tekee heistä muutakin kuin pelkän keskeisen tuotannontekijän.

Muutosehdotus 11

Uusi kappale johdanto-osan 39 kappaleen jälkeen

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Julkiset investoinnit osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan on sovitettava paremmin yhteen älykkään erikoistumisen strategioiden kanssa, ja niitä on tarkasteltava aluelähtöisestä näkökulmasta analysoimalla, mitä erityisiä ongelmia ja haasteita rakennemuutokset voivat luoda alue- ja/tai paikallistaloudessa. Kun toisaalta otetaan huomioon tarve mukauttaa kyseinen osaaminen alueellisen elinkeinoelämän tarpeisiin, talouskehitysstrategioita tulisi koordinoida koulutus- ja työllisyyspolitiikkojen kanssa paikallisen osaamisen kehittämiseksi.

Perustelu

Tavoitteena on korostaa tarvetta mukauttaa osaamiseen tehtävät julkiset investoinnit tietyn alueen erityispiirteisiin ja liittää alueellinen kehitys koulutus- ja työvoimapolitiikkaan vaikutusten maksimoimiseksi.

Muutosehdotus 12

2 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

EGR edistää globalisaation ja teknisen kehityksen hyötyjen suotuisampaa jakautumista auttamalla työttömiksi jääneitä työntekijöitä sopeutumaan rakenneuudistukseen. Näin EGR edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin nojalla määriteltyjen periaatteiden toteuttamista ja lisää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta alueiden ja jäsenvaltioiden välillä.

EMTR tukee globalisaation ja teknisen ja ympäristöön liittyvän murroksen aiheuttamissa sosioekonomisissa muutoksissa auttamalla avun kohteena olevia työntekijöitä sopeutumaan rakenneuudistukseen. Näin EMTR edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin nojalla määriteltyjen periaatteiden toteuttamista ja lisää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta alueiden ja jäsenvaltioiden välillä.

Perustelu

Ehdotettu sanamuoto on kattavampi: siinä otetaan huomioon työttömiksi jääneet, itsenäiset ammatinharjoittajat sekä ”vaikeuksissa olevien yritysten irtisanomisvaarassa olevat työntekijät”, joiden sisällyttämistä asetuksen piiriin tässä lausunnossa ehdotetaan.

Muutosehdotus 13

3 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Ohjelman yleisenä tavoitteena on osoittaa solidaarisuutta 5 artiklassa tarkoitettujen odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, sekä tarjota heille tukea.	1. Ohjelman yleisenä tavoitteena on osoittaa solidaarisuutta ja vastuullisuutta ja tarjota tukea 5 artiklassa määritellyn mukaisesti odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut , sekä kriisissä olevien yritysten työntekijöille, joita uhkaa irtisanominen .

Perustelu

Markkinoiden maailmanlaajuistumisen ja kriisin seuraukset voivat olla komission politiikkojen aiheuttamia sivuvaikutuksia. Rahasto on osoitus paitsi solidaarisuudesta myös siitä, että EU kantaa vastuuta päätöksistään.

”Kriisissä olevien yritysten työntekijöitä” koskeva lisäys on yhdenmukainen tämän lausunnon sisältämän ehdotuksen kanssa.

Muutosehdotus 14

3 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. EGR :n erityistavoitteena on tarjota tukea odottamattomissa merkittävissä rakenneuudistuksissa ja eritoten niissä, jotka aiheutuvat globalisaatioon liittyvistä haasteista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, rahoitus- tai talouskriiseistä tai vähähiiliseen talouteen siirtymisestä tai jotka ovat seurausta digitalisaatiosta tai automaatiosta. Erityisesti painotetaan toimenpiteitä, joilla autetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä.

2. EMTR :n erityistavoitteena on tarjota tukea odottamattomissa merkittävissä rakenneuudistuksissa ja eritoten niissä, jotka aiheutuvat globalisaatioon liittyvistä haasteista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, EU:n kaupan suojatoimien puitteissa tehdyistä päätöksistä, rahoitus- tai talouskriiseistä tai vähähiiliseen talouteen siirtymisestä tai jotka ovat seurausta digitalisaatiosta tai automaatiosta. Erityisesti painotetaan toimenpiteitä, joilla autetaan 4 artiklassa tarkoitettuja heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä.

Perustelu

Työntekijöiden, joihin päätös olla toteuttamatta polkumyynnin vastaisia menettelyjä vaikuttaa kielteisesti, olisi voitava vedota automaattisesti EMTR:n säännöissä säädettyihin oikeuksiin ja päästä sen puitteissa toteutettavien toimien edunsaajiksi.

Viittauksella 4 artiklaan tarkoitetaan määritelmän lisäämistä siitä, mitkä ryhmät on katsottava heikommassa asemassa oleviksi ryhmiksi.

Muutosehdotus 15

4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)	”työttömäksi jääneellä työntekijällä” työntekijää, jonka työsuhde päättyy ennenaikaisesti työntekijöiden vähentämisen kautta tai jonka sopimusta ei uusita taloudellisista syistä;

a)	”työttömäksi jääneellä työntekijällä” työntekijää, jonka työsuhde päättyy ennenaikaisesti työntekijöiden vähentämisen kautta tai jonka sopimusta ei uusita taloudellisista syistä;

b)	”itsenäisellä ammatinharjoittajalla” henkilöä, joka työllistää vähemmän kuin 10 työntekijää;

b)	”itsenäisellä ammatinharjoittajalla” henkilöä, joka työllistää vähemmän kuin 10 työntekijää;

c)	”edunsaajalla” henkilöä, joka osallistuu EGR :n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin.

”heikossa asemassa olevalla työntekijällä” henkilöä, joka katsotaan edunsaajaksi, jos häneen pätee jokin seuraavista ominaisuuksista tai tilanteista:

—	hän on yli 54-vuotias;

—	hän on alle 30-vuotias;

—	hän on naispuolinen;

—	hän on henkilö, jolla on mikä tahansa vamma (liikunta-, aisti- tai älyllinen vamma);

—	yksi tai useampi henkilö on hänestä taloudellisesti riippuvainen;

—	hänellä ei ole keskiasteen koulutusta tai ammatillista koulutusta (kansainvälisen koulutusluokituksen taso 3); tai

—	hän kuuluu tietyn jäsenvaltion etniseen vähemmistöön;

d)	”sääntöjenvastaisuudella” mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön rikkomista, joka johtuu EGR :n toteuttamiseen osallistuvan talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka tuottaa tai voisi tuottaa vahinkoa unionin talousarviolle siihen kohdistuvan perusteettoman menoerän vuoksi.

d)	”edunsaajalla” henkilöä, joka osallistuu EMTR :n yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin.

e)	”sääntöjenvastaisuudella” mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön rikkomista, joka johtuu EMTR :n toteuttamiseen osallistuvan talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka tuottaa tai voisi tuottaa vahinkoa unionin talousarviolle siihen kohdistuvan perusteettoman menoerän vuoksi.

Perustelu

Yleisille viittauksille ”heikossa asemassa olevat edunsaajat” ja ”heikoimmassa asemassa olevat ryhmät”, joita ehdotetussa asetuksessa käytetään niitä mitenkään täsmentämättä, olisi syytä antaa säädöksessä selvä määritelmä. Komitea ehdottaa lisäksi, että harkitaan uudelleen nuorten sisällyttämistä määritelmään ja että siinä otetaan huomioon sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulma.

Muutosehdotus 16

5 artiklan 1 ja 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Toimintakriteerit

1. Jäsenvaltiot voivat hakea EGR :n rahoitustukea toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työttömiksi jääneisiin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin tässä artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

1. Jäsenvaltiot voivat hakea EMTR :n rahoitustukea toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työttömiksi jääneisiin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin , joiden työskentely on loppunut, ja vaikeuksissa olevien yritysten irtisanomisvaarassa oleviin työntekijöihin tässä artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

2. EGR :n rahoitustukea myönnetään merkittävissä rakenneuudistuksissa, joilla on seuraavanlaiset seuraukset:

2. EMTR :n rahoitustukea myönnetään merkittävissä rakenneuudistuksissa, joilla on seuraavanlaiset seuraukset:

a)	yli 250:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän kuukauden viiteajanjakson aikana jäsenvaltiossa sijaitsevassa yhdessä yrityksessä, mukaan luettuna tapaukset, joissa työskentelyn loppuminen koskee yrityksen toimittajia tai jatkojalostajia;

yli 150:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana jäsenvaltiossa sijaitsevassa yhdessä yrityksessä, mukaan luettuna tapaukset, joissa työskentelyn loppuminen koskee yrityksen toimittajia tai jatkojalostajia;

yli 250:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen kuuden kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka kaikki toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella NUTS 2 -tason vierekkäisellä alueella edellyttäen, että vaikutukset kohdistuvat kahdella alueista yhteensä yli 250 työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan;

yli 150:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka kaikki toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella NUTS 2 -tason vierekkäisellä alueella edellyttäen, että vaikutukset kohdistuvat kahdella alueista yhteensä yli 150 työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan;

yli 250:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla tai eri talouden alalla ja sijaitsevat samalla NUTS 2 -tason alueella.

3. Pienillä työmarkkinoilla tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, erityisesti kun on kyse hakemuksista, joissa on mukana pk-yrityksiä, jos hakijajäsenvaltio esittää näistä seikoista asianmukaisen selvityksen, tämän artiklan mukaista rahoitustukea koskeva hakemus voidaan kelpuuttaa, vaikka 1 kohdan a, b tai c alakohdassa asetetut ehdot eivät täyty kokonaan, jos irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä, mikä 1 kohdan a, b tai c alakohdassa säädetyistä toimintakriteereistä ei täyty kokonaan. Poikkeuksellisissa olosuhteissa myönnettävien tukien yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 15 prosenttia EGR :n vuotuisesta enimmäismäärästä.

Perustelu

Tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja yhtenäistää teksti 3 artiklan mukaiseksi.

Mahdollisuus saada tukea laajennetaan koskemaan pienempää määrää irtisanottuja työntekijöitä, mikä on johdonmukaista yritysten pienen koon kanssa: joukkoirtisanomiset ovat harvinaisempia.

Syy eri aikarajoille jää epäselväksi. Komitea ehdottaa aikarajan yhtenäistämistä ja nostamista yhdeksään kuukauteen.

Muutosehdotus 17

5 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
4. EGR:n tukea ei voida ottaa käyttöön, kun työntekijät irtisanotaan jäsenvaltion tekemien sellaisten määrärahojen leikkausten seurauksena, jotka vaikuttavat julkisesta rahoituksesta riippuvaisiin aloihin.

Perustelu

Tukien olisi oltava erotuksetta kaikkien irtisanottujen työntekijöiden saatavilla riippumatta siitä, onko kyse julkisesta rahoituksesta riippuvaisesta alasta. Lisäksi asianomaisten viranomaisten voi olla erityisen vaikea määritellä, mitkä alat ovat riippuvaisia julkisesta rahoituksesta ja mitkä eivät.

Muutosehdotus 18

Uusi kohta 5 artiklaan

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4 (tai 5). Jäsenvaltiot voivat aiemmissa kohdissa mainittujen edunsaajien lisäksi sisällyttää EMTR:n rahoitustukea koskevissa hakemuksissa edunsaajiksi vaikeuksissa olevien yritysten – siten kuin ne määritellään asiakirjassa ”Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen” (2014/C 249/01) – irtisanomisuhan alaiset työntekijät, silloin kun on kyse yksinomaan osallistumisesta räätälöityyn koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknisten taitojen ja muiden digitaalisella aikakaudella vaadittavien taitojen hankkiminen, edellyttäen, että nämä toimet eivät sisälly toimenpiteisiin, jotka kuuluvat yritysten vastuulle kansallisen lainsäädännön tai voimassa olevien työehtosopimusten nojalla.

Perustelu

Talouden digitalisaatio edellyttää tietyntasoisia digitaalisia taitoja EU:n koko väestöltä, ja työntekijöiden, joita uhkaa irtisanominen, tulisi olla tällaisten digitaalitaitojen hankkimiseen tähtäävien yksilöllisten palvelujen ensisijainen kohderyhmä.

Muutosehdotus 19

Uusi kohta7 artiklan loppuun

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	Tukeen oikeutettuja edunsaajia voivat olla myös kriisissä olevien yritysten irtisanomisuhan alaiset työntekijät 5 artiklan 4 (tai 5) kohdassa määritellyin rajoituksin.

Perustelu

Yhdenmukaistetaan ja täydennetään asetustekstiä edellisissä artikloissa säädetyn mukaisesti.

Muutosehdotus 20

8 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tukikelpoiset toimenpiteet

1. EGR :n rahoitustukea voidaan myöntää aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, jotka ovat osa yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työttömiksi jääneiden henkilöiden integroitumista uudelleen palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.

1. EMTR :n rahoitustukea voidaan myöntää aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, jotka ovat osa yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työttömiksi jääneiden henkilöiden integroitumista uudelleen palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.

Digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakaminen on kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen paketin pakollinen horisontaalinen osa. Koulutuksen taso on mukautettava edunsaajan pätevyyksiin ja tarpeisiin , alueellisessa ja/tai paikallisessa taloudessa syntyviin erityishaasteisiin ja etenkin irtisanomisvaarassa olevien työntekijöiden ammattitaitoon .

Yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin voivat kuulua etenkin seuraavat:

räätälöity koulutus ja uudelleenkoulutus, mukaan luettuina tieto- ja viestintätekniset taidot ja muut digitaalisella aikakaudella vaadittavat taidot, todistus hankitusta kokemuksesta, työnhakuneuvonta, ammatinvalinnanohjaus, neuvontapalvelut, mentorointi, työnvälityspalvelut, yrittäjyyden edistäminen, tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla sekä yhteistyötoimet;

b)	erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, kuten työnhakuavustukset, työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, liikkuvuusavustukset sekä koulutus- tai toimeentuloavustukset, myös avustukset hoitajille.

Yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin voivat kuulua etenkin seuraavat:

b)	erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, kuten työnhakuavustukset, työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, liikkuvuusavustukset sekä koulutus- tai toimeentuloavustukset, myös avustukset hoitajille.

Edellä b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden kustannukset saavat olla enintään 35 prosenttia tässä kohdassa lueteltujen yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista paitsi silloin, kun edunsaajat luetaan heikossa asemassa oleviin, jolloin tämä osuus voi olla enintään 50 prosenttia .

Itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, oman yrityksen perustamiseen tai yrityksen toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla tehtävät investoinnit saavat olla enintään 20 000 euroa työttömäksi jäänyttä työntekijää kohden.

Investoinnit on kohdennettava hankkeisiin, jotka ovat teknisesti, taloudellisesti ja rahoituksellisesti elinkelpoisia, ja viranomaisten on tätä varten huolehdittava tukitoimenpiteistä ja ohjauksesta hankkeiden elinkelpoisuuden varmistamiseksi.

Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja. Koordinoidun paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa, ja sen on myös keskityttävä digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja otettava huomioon kysyntä paikallisilla työmarkkinoilla.

2. EGR :stä ei myönnetä rahoitustukea seuraaviin:

2. EMTR :stä ei myönnetä rahoitustukea seuraaviin:

a)	edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, joiden osalta ei ole ehtona kohteena olevien edunsaajien aktiivinen osallistuminen työnhakuun tai koulutukseen;

a)	edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, joiden osalta ei ole ehtona kohteena olevien edunsaajien aktiivinen osallistuminen työnhakuun tai koulutukseen;

b)	toimenpiteet, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle.

b)	toimenpiteet, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle.

EGR :n tukemat toimenpiteet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.

EMTR :n tukemat toimenpiteet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.

3. Palvelujen koordinoitu paketti on laadittava yhteistyössä kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten kanssa.

3. Palvelujen koordinoitu paketti on laadittava yhteistyössä kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten kanssa ja alue- ja paikallisviranomaisten aktiivisella myötävaikutuksella .

4. Hakijajäsenvaltion aloitteesta EGR :n rahoitustukea voidaan myöntää valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimiin.

4. Hakijajäsenvaltion aloitteesta EMTR :n rahoitustukea voidaan myöntää valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimiin sekä niiden alue- ja/tai paikallisviranomaisten valmiuksien tukemiseen, joihin merkittävä ja odottamaton rakenneuudistus vaikuttaa .

Perustelu

Rakennemuutokset aiheuttavat alueilla erityisiä vaikeuksia – alueviranomaisten osallistuminen on välttämätöntä.

Heikossa asemassa oleville ehdotetaan edullisempaa kohtelua 4 artiklaa koskevan muutoksen mukaisesti.

Itsensä työllistämiseen tähtäävien hankkeiden elinkelpoisuus on varmistettava myöhempien epäonnistumisten välttämiseksi.

Muutosehdotus 21

9 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

5.	Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

5.	Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)	arvio vähennettyjen työntekijöiden määrästä 6 artiklan mukaisesti, mukaan lukien laskutapa;

a)	arvio vähennettyjen työntekijöiden määrästä 6 artiklan mukaisesti, mukaan lukien laskutapa;

b)	vahvistus siitä, että irtisanova yritys, joka on jatkanut toimintaansa irtisanomisten jälkeen, on noudattanut työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan;

b)	vahvistus siitä, että irtisanova yritys, joka on jatkanut toimintaansa irtisanomisten jälkeen, on noudattanut työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan;

c)	lyhyt kuvaus työntekijöiden vähentämisten taustalla olevista tapahtumista;

c)	lyhyt kuvaus työntekijöiden vähentämisten taustalla olevista tapahtumista;

d)	tapauksen mukaan irtisanovien yritysten, toimittajien ja jatkojalostajien ja toimialojen yksilöinti sekä kohteena olevien edunsaajien ryhmät eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan;

d)	tapauksen mukaan irtisanovien yritysten, toimittajien ja jatkojalostajien ja toimialojen yksilöinti sekä kohteena olevien edunsaajien ryhmät eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan;

e)	työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen;

e)	työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen;

f)	yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin ja siihen liittyvien menojen yksityiskohtainen kuvaus, mukaan luettuina erityisesti kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia , ikääntyneitä ja nuoria edunsaajia koskevia työllisyysaloitteita ;

yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin ja siihen liittyvien menojen yksityiskohtainen kuvaus, mukaan luettuina erityisesti kaikki toimenpiteet sellaisten työllisyysaloitteiden tukemiseksi, jotka koskevat 4 artiklan c kohdassa tarkoitettuja heikossa asemassa olevia edunsaajia sekä soveltuvin osin ja 5 artiklan 4 (tai 5) kohdassa määritellyin rajoituksin vaikeuksissa olevien yritysten irtisanomisvaarassa olevia työntekijöitä, joiden on määrä osallistua digitaalisten taitojen hankkimiseen tähtääviin koulutustoimiin; selvitys siitä, kuinka yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti täydentää muista kansallisista lähteistä tai unionin rahastoista rahoitettuja toimia, sekä tiedot toimenpiteistä, jotka ovat asianomaisille irtisanoville yrityksille pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan ;

selvitys siitä, missä määrin muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen suositukset on otettu huomioon ja kuinka yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti täydentää muista kansallisista lähteistä tai unionin rahastoista rahoitettuja toimia, sekä tiedot toimenpiteistä, jotka ovat asianomaisille irtisanoville yrityksille pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan ;

selvitys siitä, missä määrin muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen suositukset on otettu huomioon , mukaan lukien suositukset, jotka koskevat rakennemuutoksen kohteena olevien alueiden elpymisen tukemista ja asiaankuuluvien toimijoiden välisen yhteistyön helpottamista, sekä siitä, onko ennakointia ja rakenneuudistusta varten käytettävissä objektiivisia ja operatiivisia keinoja ja välineitä 14 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi ;

h)	kohteena olevien edunsaajien hyväksi tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kunkin osan sekä mahdollisten valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien ennakoitu talousarvio;

h)	kohteena olevien edunsaajien hyväksi tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kunkin osan sekä mahdollisten valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien ennakoitu talousarvio;

i)	arviointia varten ohjeelliset tapauskohtaiset tavoitteet, jotka jäsenvaltio on määritellyt edunsaajien uudelleentyöllistymisasteen osalta 6 kuukauden kuluttua täytäntöönpanokauden päättymisestä;

i)	arviointia varten ohjeelliset tapauskohtaiset tavoitteet, jotka jäsenvaltio on kyseisen alueen alue- ja paikallisviranomaisia kuultuaan määritellyt edunsaajien uudelleentyöllistymisasteen osalta 6 kuukauden kuluttua täytäntöönpanokauden päättymisestä;

j)	päivämäärät, jolloin yksilölliset palvelut kohteena oleville edunsaajille ja 8 artiklassa tarkoitetut toimet EGR :n toteuttamiseksi aloitettiin tai on määrä aloittaa;

j)	päivämäärät, jolloin yksilölliset palvelut kohteena oleville edunsaajille ja 8 artiklassa tarkoitetut toimet EMTR :n toteuttamiseksi aloitettiin tai on määrä aloittaa;

k)	menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten tai mahdollisten muiden asiaan liittyvien sidosryhmien kuulemiseksi;

k)	menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten tai mahdollisten muiden asiaan liittyvien sidosryhmien kuulemiseksi;

lausunto, jossa vahvistetaan haetun EGR -tuen olevan unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista, sekä lausunto, jossa esitetään pääpiirteittäin, miksi yksilöllisten palvelujen koordinoidulla paketilla ei korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle;

lausunto, jossa vahvistetaan haetun EMTR -tuen olevan unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista, sekä lausunto, jossa esitetään pääpiirteittäin, miksi yksilöllisten palvelujen koordinoidulla paketilla ei korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle;

m)	kansallisen ennakko- tai yhteisrahoituksen ja tarvittaessa muun yhteisrahoituksen lähteet.

m)	kansallisen ennakko- tai yhteisrahoituksen ja tarvittaessa muun yhteisrahoituksen lähteet;

n)	tarvittaessa perusteet tuen hallinnoinnin edellyttämien hallinnollisten valmiuksien riittämättömyydelle sekä tarpeelle saada käyttöön tekniseen ja hallinnolliseen apuun varattuja lisävaroja 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Perustelu

Alue- ja paikallisviranomaisten tulee osallistua tavoitteiden määrittelyyn, sillä ne tuntevat kyseisen talouden työllistämismahdollisuudet.

Muiden lisäysten tarkoituksena on säilyttää tekstin johdonmukaisuus edellä tai jäljempänä esitettyjen (laatukehystä ja täydentävää teknistä apua koskevien) muutosten kanssa.

Muutosehdotus 22

12 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4. Komission tekninen apu sisältää jäsenvaltioille tarjottavan, EGR :n käyttöä, seurantaa ja arviointia koskevan tiedon ja neuvonnan. Komissio tarjoaa myös tietoa ja selkeää ohjeistusta EGR :n käytöstä Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolille. Ohjaustoimenpiteisiin voi sisältyä myös erityistyöryhmien perustaminen silloin, kun jossakin jäsenvaltiossa esiintyy vakavia taloudellisia häiriötiloja.

4. Komission tekninen apu sisältää jäsenvaltioille tarjottavan, EMTR :n käyttöä, seurantaa ja arviointia koskevan tiedon ja neuvonnan. Komissio tarjoaa myös tietoa ja selkeää ohjeistusta EMTR :n käytöstä Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolille. Ohjaustoimenpiteisiin voi sisältyä myös erityistyöryhmien perustaminen silloin, kun jossakin jäsenvaltiossa esiintyy vakavia taloudellisia häiriötiloja valtakunnallisella tai alueellisella tasolla .

Perustelu

On huolehdittava paikallis- ja alueviranomaisten tiedonsaannista.

Muutosehdotus 23

Uusi kohta 12 artiklaan

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
	5. Komissio voi rahoitusosuuden hyväksymisen ohella myöntää tekniseen ja hallinnolliseen apuun varatuista määrärahoista varoja niille jäsenvaltioille, jotka pyytävät tällaista apua esittämällä selvityksen, jossa perustellaan niille kuuluvien valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimien sujuvan ja tehokkaan hallinnoinnin edellyttämien valmiuksien puutteellisuus.

Perustelu

Helpottaakseen toimien sujuvuutta ja kompensoidakseen alueiden puutteellisia hallinnointivalmiuksia komissio voisi perustellusta pyynnöstä antaa hyväksyntänsä sille, että osa tekniseen apuun varatuista määrärahoista suunnataan alueille kuuluvien valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimien täytäntöönpanoon.

Muutosehdotus 24

14 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

2. Tarjottaviin toimenpiteisiin myönnettävä EGR :n yhteisrahoitusosuus on mukautettava ESR+:n korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen kussakin jäsenvaltiossa.

2. Tarjottaviin toimenpiteisiin myönnettävä EMTR :n yhteisrahoitusosuus on mukautettava ESR+:n korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen kussakin jäsenvaltiossa , ja se ei voi missään tilanteessa olla alle 60 prosenttia . Tätä vähimmäisprosenttiosuutta voidaan korottaa vielä viisi prosenttiyksikköä edellyttäen, että ennakointia ja rakenneuudistusta varten on otettu käyttöön objektiivisia ja operatiivisia, luonteeltaan strategisia ja toimintalähtöisiä keinoja ja välineitä, jotka noudattavat mieluiten paikallisiin ominaispiirteisiin perustuvaa lähestymistapaa.

Perustelu

Jotta vältetään alueellisten resurssien puute, vähimmäisosuudeksi ehdotetaan 60:ta prosenttia, sillä kyse on toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on solidaarisuuden osoittaminen asianomaisille työntekijöille.

Lisäksi komitea ehdottaa, että yhteisrahoitukseen sovelletaan viiden prosentin kannustinlisää, kun on kyse sellaisten jäsenvaltioiden hakemuksista, jotka ovat jo ottaneet käyttöön ennakointivälineitä laatukehyksessä määritettyjen hyvien käytäntöjen mukaisesti.

Muutosehdotus 25

17 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Asianomainen jäsenvaltio voi jakaa määriä uudelleen 16 artiklan 3 kohdan mukaisessa rahoitustukea koskevassa päätöksessä esitettyjen budjettikohtien välillä. Jos määrärahojen jakamisesta uudelleen seuraa se, että yhden tai useamman kohdan määrärahat kasvavat enemmän kuin 20 prosenttia, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle etukäteen.

Asianomainen jäsenvaltio voi asianomaista aluetta kuultuaan jakaa määriä uudelleen 16 artiklan 3 kohdan mukaisessa rahoitustukea koskevassa päätöksessä esitettyjen budjettikohtien välillä. Jos määrärahojen jakamisesta uudelleen seuraa se, että yhden tai useamman kohdan määrärahat kasvavat enemmän kuin 20 prosenttia, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle etukäteen.

Perustelu

On huolehdittava alueviranomaisten tiedonsaannista.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Euroopan globalisaatiorahasto

Alustavat huomiot ja pohdinnat

korostaa, että Euroopan tulee tiedostaa, että yksi tärkeimmistä aloista, joihin – ensisijaisesti talouksien avautumisesta, ilmastonmuutoksesta, teknologisista mukauttamisprosesseista, muuttovirtojen voimistumisesta ja väestön ikääntymisestä johtuvien – suurten rakenteellisten haasteiden vaikutukset keskittyvät, on tulevaisuuden työ ja työolot ja -ehdot sekä niihin liittyvät seuraukset yksilö-, perhe- ja aluetasolla.

ilmaisee huolensa ja varoittaa Euroopan sosiaalisen mallin heikentymisestä sen seurauksena, että syntyy ja leviää uusia epävarmojen työsuhteiden muotoja, joita ruokkivat niukkuuden leimaama ympäristö ja ääritilanteissa olevien ihmisten tarpeet, kun nämä eivät voi vapaasti päättää, hyväksyvätkö he vai eivät korvauksen, jota suuret kansainväliset yritykset tarjoavat. Kyseiset yritykset pysyttelevät lisäksi jäsenvaltioiden verotuksen ulottumattomissa, ja määräävän asemansa johdosta ne syrjäyttävät paikalliset pienet yritykset markkinoilla.

huomauttaa, että alueet ovat yhteiskunnallisten suhteiden ja kehityksen tiloja, joissa vaikuttavat samanaikaisesti ympäristöön liittyvät, sosiokulttuuriset, taloudelliset, organisatoriset ja inhimilliset tekijät, ja että alueilla on siten huomattava merkitys paikallisyhteisöjen kehitykselle ja edistykselle. Ne voivat kuitenkin kärsiä tuntuvaa haittaa globalisaation ja muiden muutosprosessien ja heikennysten todellisista ja konkreettisista vaikutuksista, koska niiden omiin resursseihin ja inhimilliseen pääomaan kohdistuu muutoksia.

katsoo, että valistuneella Euroopalla on, kuten useaan otteeseen on nähty, kyky ja riittävä herkkyys käsitellä jännitteitä, joita aiheuttavat yhtäältä se, että pyritään säilyttämään globaalin talouden kilpailukyky sekä takeet hyvinvointijärjestelmämme puolustamiseksi ja edistämiseksi yleisellä tasolla, ja toisaalta työllisyyteen, koulutukseen ja erityisesti työntekijöiden oikeuksiin liittyvät vaatimukset, jotta voidaan vastata Euroopan unionin kansalaisten odotuksiin ja alueiden tarpeisiin.

Euroopan globalisaatiorahaston merkitys

korostaa ja pitää tervetulleena komission 30. toukokuuta 2018 hyväksymää lainsäädäntöehdotusta Euroopan globalisaatiorahastoa (jäljempänä EGR) koskevaksi uudeksi asetukseksi, kun otetaan huomioon, mikä merkitys rahastolla on ollut siitä lähtien, kun se otettiin käyttöön vuonna 2007: rahastosta on myönnetty 611 miljoonaa euroa 160 tukitoimeen, jotka ovat kattaneet 147 000 työntekijää eri alueilta ja eri maista. EU on näin osoittanut solidaarisuutta ja vastuunkantoa sisämarkkinoiden puitteissa tehdyistä päätöksistä.

vahvistaa rahaston arvon hyödyllisenä välineenä (1), jossa korostuvat etenkin sen huomattava tehokkuus, kun otetaan huomioon noin 50 prosentin uudelleentyöllistymisaste, edunsaajien pitkäkestoinen työllistettävyys ja valmiuksien parantuminen sekä rahaston suuri poliittinen näkyvyys (2).

varoittaa, että Euroopan unionin kansalaiset tuntevat yhä suurempaa tyytymättömyyttä ja huolta globaaleista suuntauksista (ilmiö tunnetaan nimellä ”tyytymättömyyden maantiede”), jotka ruokkivat eristäytymiseen pyrkiviä liikkeitä. Komitea korostaa, että EGR:n toimenpiteiden asianmukainen täytäntöönpano voi muun muassa lieventää seurauksia, joita on merkittävillä ennakoimattomilla rakenneuudistuksilla, joille monet Euroopan alueet ovat alttiita niiden talouksien erikoistumisen, työvoimakustannusten tai työvoiman koulutustason vuoksi (3).

Politiikkojen ja rahastojen välinen täydentävyys ja tehokas koordinointi

suhtautuu myönteisesti siihen, että asetusehdotuksessa painotetaan digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen merkitystä kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen paketin pakollisena horisontaalisena osana, mutta ehdottaa alueellisen talouden erityisongelmien vuoksi toiminnan mukauttamista paremmin älykkään erikoistumisen strategioihin ja alueellisesti kohdennettuihin lähestymistapoihin.

kehottaa alueviranomaisia osallistumaan aktiivisesti alueellisen talouskehityksen strategioihin, sillä osaaminen ja taidot on mukautettava alueen elinkeinoelämän tarpeisiin huolehtimalla tiiviistä yhteistyöstä koulutusalan sekä alueen yhteiskunnallisten toimijoiden ja työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välillä.

10.

korostaa, että rahastoihin sisältyvien toimenpiteiden välillä tarvitaan lisää joustavuutta ja mukautuvuutta, jotta tukea voidaan myöntää laajemmalle joukolle erilaisia talouden kehittämistoimia, jotka auttavat kuromaan umpeen nykyisen kuilun lyhyen aikavälin toimenpiteiden ja koheesiopolitiikan kautta tuettavien pidemmän aikavälin rakennemuutosstrategioiden välillä (4).

11.

tukee keskinäistä täydentävyyttä ja koordinoidumpaa lähestymistapaa EGR:n ja ESF+:n välillä. Näistä ensiksi mainittu toimii häiriöiden vaimentajana, josta myönnetään tukea ainoastaan odottamattomissa ja ennakoimattomissa tilanteissa. Jälkimmäisestä puolestaan tuetaan toimia, joilla haasteisiin haetaan pohjaltaan kestävämpiä ratkaisuja, jotka ovat luonteeltaan rakenteellisia, kehittyviä, uudistusvoimaisia ja muutokseen valmistavia ja jotka tukevat aktiivisia pitkän aikavälin työllisyyspolitiikkoja, oppimista ja pätevöitymistä sekä työttömyyden varhaista ehkäisemistä (5).

12.

korostaa, että EAKR:n ja koheesiorahaston kautta toteutettavasta EU:n investointipolitiikasta on tulossa keskeinen ja tarpeellinen yhteisvastuullisuutta ilmentävä väline, joka tuo lisäarvoa valtio- ja aluetasolla toteutettaviin toimiin, joilla pyritään vastaamaan moniin niistä suurista haasteista – maailmanlaajuistuminen, talouden rakennemuutos, vähähiiliseen talouteen siirtyminen, ympäristöön ja väestökehitykseen liittyvät haasteet, muuttoliike ja kaupunkiköyhyyden saarekkeet –, joilla on yhä suurempi vaikutus moniin alueisiin kautta EU:n, myös kehittyneempiin alueisiin (6).

EGR:n soveltamisala ja tehtävä

13.

panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen, jonka mukaan rahaston tehtävään sisällytetään yleisluonteisempi, sopeutumista rakenteelliseen muutokseen koskeva näkökulma, kun otetaan huomioon markkinoihin vaikuttavista EU:n politiikoista ja päätöksistä johtuvat muut mukautumistarpeet. Tämä tekee rahaston tehtävästä teknisesti tarkoituksenmukaisemman ja oikeudenmukaisemman.

14.

toteaa, että vaikka tehtävänkuvauksen mukaan rahasto edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin nojalla määriteltyjen periaatteiden toteuttamista ja parantaa alueiden ja jäsenvaltioiden välistä sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta, kyseisten periaatteiden on oltava toiminnallisia ja niillä on pyrittävä tuloksiin sosiaali-indikaattoreiden tulostaulussa.

Talousarvio

15.

kiinnittää komission huomion epäilyksiin, joita komitealla on edelleen sen suhteen, että EGR:ää pidetään ”erityisvälineenä”, joka toimii seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2021–2027) vahvistettujen määrärahojen enimmäismäärien ulkopuolella. Vaikka rahasto on luonteeltaan vararahaston kaltainen, yksittäisen hakemuksen hyväksymiseen liittyvä epävarmuus on hyvin huolestuttavaa tilanteessa, jossa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä koheesiopolitiikan määrärahoihin suunnitellaan yleistä leikkausta.

16.

korostaa rahaston soveltamisalan laajentamisen osalta, että Euroopan talouksien tulevat kriisit tulevat vaatimaan entistä enemmän mukautuvaa rahoitusta, minkä vuoksi ehdotetaan, että rahoitusapuun käytettävissä oleva kokonaismääräraha nostetaan 200 miljoonasta eurosta vuodessa 500 miljoonaan euroon. On lisättävä sekä toimien lukumäärää – ja otettava pk-yritykset määrätietoisesti niiden piiriin – että työntekijäkohtaista taloudellisen tuen määrää.

Suotuisammat kriteerit ja toimenpiteet sekä erityinen viittaus heikossa asemassa oleviin työntekijöihin

17.

panee tyytyväisenä merkille, että irtisanottavien määrää – riippumatta siitä, toimivatko työntekijät samassa yrityksessä tai samalla alalla, – koskevaa kynnysarvoa alennetaan, koska se vastaa paremmin todellisuutta, ja uskoo, että tämä lisää varojen hyödyntämistä ja käyttöönottoa. Komitea ehdottaakin, että kynnysarvoksi asetetaan 150 työpaikkaa.

18.

pitää toisistaan poikkeavien viiteajanjaksojen (neljä tai kuusi kuukautta) määrittämistä eri tilanteita varten kyseenalaisena ja katsoo, että jos sille ei ole olemassa tilastollisia perusteita, olisi harkittava yhtä ainoaa pidempää viiteajanjaksoa, jota sovellettaisiin kaikissa tapauksissa.

19.

ehdottaa, että asetustekstiin sisällytetään uutena oikeudellisena käsitteenä ”vaikeuksissa olevien yritysten irtisanomisvaarassa olevat työntekijät” (7), jotka voivat olla mahdollisia edunsaajia, silloin kun on kyse yksinomaan pätevöitymistoimista ja digitaalisella aikakaudella tarvittavien muutokseen valmistavien uusien taitojen hankkimisesta.

20.

toteaa, että vaikka tarjottavia toimenpiteitä koskevat EGR:n yhteisrahoitusosuudet voisivat olla suurempia, koska osuus on mukautettava ESR+:n korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen kussakin jäsenvaltiossa, on tilanteita, joissa osuus voi jäädä alle nykyisen 60 prosentin tason, jota olisi kyseisissä tilanteissa joka tapauksessa pidettävä vähimmäistasona, kun otetaan huomioon ennakoitava alueellisten resurssien puute sekä rahastosta myönnettävien tukien poikkeuksellinen ja solidaarinen luonne.

21.

on tyytyväinen siihen, että itsenäiseen ammatinharjoittamiseen tehtävien investointien sallittu määrä nostetaan 20 000 euroon työttömäksi jäänyttä työntekijää kohden, mutta katsoo, että toimenpiteeseen tulisi yhdistää tarvittava neuvonta, ohjaus ja tukitoimet, joiden avulla varmistetaan hankkeiden elinkelpoisuus ja vältetään turhautuminen ja lannistuminen keskipitkällä aikavälillä.

22.

varoittaa, että työttömiksi jääneiden työntekijöiden liikkuvuuden tukeminen tarkoituksessa auttaa heitä löytämään työpaikka joltakin toiselta alueelta ei ole tarkoituksenmukaista, sillä liikkuvimman työvoiman eli pätevimpien työntekijöiden pois muutto heikentää alueellisten työmarkkinoiden laatua, mikä puolestaan heikentää alueen kilpailukykyä (8).

23.

huomauttaa, että asetusehdotuksessa puhutaan ”heikossa asemassa olevista edunsaajista” yksilöimättä kuitenkaan mitään toimenpidettä, jolla huolehdittaisiin näiden edunsaajien erityistarpeista. Komitea ehdottaa sen vuoksi, että ehdotuksessa määritellään termi ”heikossa asemassa oleva työntekijä” ja että sitä käytetään EGR-tukia myönnettäessä. Se muodostuu ihmisten välistä yhteisvastuuta ilmaisevaksi tekijäksi, joka nähtäisiin lisäksi selvänä osoituksena Euroopan kansalaisuuden käsitteestä.

24.

suosittaa komissiolle, unionin toimielimille ja jäsenvaltioille, että vältetään yleisesti käyttämästä ilmausta NEET (not in education, employment or training) viitattaessa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin, sillä se on ennemminkin halventava kuin kuvaava ilmaus, joka leimaa nuoria ja estää heitä saamasta tunnustusta siitä, keitä he ovat ja mitä he tekevät, sen sijaan, että heidät tunnetaan siitä, mitä he eivät tee sen vuoksi, ettei heillä ole käytettävissään tai heille ei tarjota työ- tai koulutusmahdollisuuksia.

Menettelyn yksinkertaistaminen ja parantaminen

25.

tukee pyrkimystä EGR:n toiminnan parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi ja arvostaa sitä, että asetuksella kevennetään jäsenvaltiolle hakuvaiheessa aiheutuvaa hallinnollista taakkaa sekä taakkaa, joka aiheutuu komissiolle sen tarkastaessa tukikelpoisuutta, kun työntekijävähennysten taustasta ja syistä ei enää tarvitse esittää yksityiskohtaista analyysia. Näin rahoitustuen käyttöönotto nopeutuu, sillä EGR:n varojen käyttöönottoa koskevaa komission ehdotusta ei enää tarvita (9).

Alueviranomaisten ja alueellisten toimijoiden rooli: hallinnon hajauttaminen ja yhteistyöhön perustuva hallinnointi

26.

pitää arvokkaana alueellisen ja paikallisen ulottuvuuden sisällyttämistä asetukseen, mutta huomauttaa erottuvuuden puutteesta ja siitä, ettei alueellisten yhteisöjen potentiaalia tunnusteta riittävästi, kun on kyse osallistumisesta rahaston toimintaan ja toimiin. Komitea kehottaa lisäämään alue- ja paikallisviranomaisten painoarvoa rahaston hallinnoinnissa niissä jäsenvaltioissa, joiden organisaatiorakenne sallii hallinnon hajauttamisen.

27.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten sekä muiden sidosryhmien, etenkin työmarkkinaosapuolien, kanssa, jotta voidaan huolehtia oikeudellisista, rahoituksellisista ja organisatorisista resursseista, jotka mahdollistavat niiden täysipainoisen osallistumisen ja yhteistyön näiden alojen kehittämisessä.

Ennakoivia toimenpiteitä koskevat huomiot

28.

suosittelee otettavaksi käyttöön mekanismeja, joilla parannetaan jäsenvaltioiden institutionaalisia valmiuksia paitsi reagoida välittömästi ja käynnistää hakumenettelyt viipymättä myös valmiuksia varmistaa toimenpiteiden tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano. Komitea ehdottaa EGR:lle ennakoivampaa ja ennaltaehkäisevämpää roolia tulevaisuudessa.

29.

ehdottaa, että vahvistetaan Eurofoundiin kuuluvan Euroopan muutoksenseurantakeskuksen nykyistä roolia globalisaation kehityssuuntien ja rakenneuudistusten arvioinnissa ja laajennetaan tukea, jota se antaa komissiolle ja jäsenvaltioille Euroopan alueisiin kohdistuvien alueellisten vaikutusten ja seurausten arvioimiseksi ennen minkä tahansa sellaisen kaupallisen päätöksen tai sopimuksen tekoa, jolla saattaa olla merkittäviä jälkiseurauksia kyseisellä tasolla.

30.

korostaa tarvetta koordinoida EGR:ää ja vahvistaa muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevassa EU:n laatukehyksessä annettujen suositusten ulottuvuutta, käytännönläheisyyttä ja painoarvoa, jotta voidaan tehostaa työntekijöille, yrityksille, työmarkkinaosapuolille sekä alueellisille ja valtiollisille elimille suunnattujen hyvien käytäntöjen ja ehdotusten täytäntöönpanoa.

31.

katsoo, että olisi tarjottava kannustimia niille jäsenvaltioille, jotka ovat ennakointia ja rakenneuudistusta varten ottaneet ennakkoehdon muodossa käyttöön objektiivisia ja tehokkaita, luonteeltaan strategisia ja toimintalähtöisiä välineitä, jotka noudattavat mieluiten paikallisiin ominaispiirteisiin, älykkääseen erikoistumiseen tai sosiaaliseen innovointiin perustuvaa lähestymistapaa ja joita voidaan soveltaa siirtymien ja rakenneuudistusten yhteydessä (10).

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(20) https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-harnessing-globalisation_fi

(1) Komission kertomus Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) väliarvioinnista, COM(2018) 297 final, 16. toukokuuta 2018.

(2) Tämän ovat kuulemisprosessin aikana vahvistaneet EGR:n hallinnointiin osallistuneet sidosryhmät.

(3) Kuten todetaan pohdinta-asiakirjassa EU:n rahoituksen tulevaisuudesta.

(4) Edellä mainittu väliarviointia koskeva kertomus.

(5) Komission tiedonanto EGR:n tuloksellisuuden arvioinnista vuosina 2015 ja 2016, julkaistu 31. lokakuuta 2017.

(6) Ks. asiakirjaan ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR)” liittyvä vaikutustenarviointi.

(7) Siten kuin kyseisenlaiset yritykset määritellään asiakirjassa ”Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen” (2014/C 249/01).

(8) Kuten Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound huomauttaa viitatessaan erääseen OECD:n raporttiin.

(9) EGR-ohjelmista vastaavien kansallisten viranomaisten keskuudessa tehty kysely on osoittanut, että mahdollisia tekijöitä, joiden vuoksi tukea ei haeta, ovat tiukat tukikelpoisuuskriteerit, monimutkaiset säännöt ja pitkällinen menettely.

(10) Ks. AK:n lausunto ”EU:n teollisuusstrategia: paikallis- ja alueviranomaisten rooli ja näkökulma” (CDR 3214/2017; esittelijä: Heinz Lehmann (DE, EPP), annettu 23. maaliskuuta 2018).