Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Sisämarkkinaohjelma”

(2019/C 86/13)

Esittelijä:

Deirdre FORDE (IE, EPP), Corkin kreivikunnanvaltuuston jäsen

Viiteasiakirjat:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014, (EU) N:o 258/2014, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) 2017/826 kumoamisesta

COM(2018) 441 final

Liitteet asiakirjaan ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014, (EU) N:o 258/2014, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) 2017/826 kumoamisesta

COM(2018) 441 final, liitteet 1–4

I MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 7 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Sen vuoksi on aiheellista perustaa sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä ja Euroopan tilastoja koskeva ohjelma, jäljempänä ”ohjelma” . Ohjelma olisi perustettava vuosiksi 2021–2027 eli seitsemäksi vuodeksi.	Sen vuoksi on aiheellista perustaa sisämarkkinaohjelma, jäljempänä ”ohjelma”, jolla vahvistetaan sisämarkkinoita ja parannetaan niiden toimintaa yritysten, mukaan luettuna mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukyvyn, standardoinnin, kuluttajansuojan ja Euroopan tilastojen alalla . Ohjelma olisi perustettava vuosiksi 2021–2027 eli seitsemäksi vuodeksi.

Muutosehdotus 2

Johdanto-osan 9 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Nykyaikaiset sisämarkkinat edistävät kilpailua ja tuovat etuja kuluttajille, yrityksille ja työntekijöille. Alati kehittyvien palvelujen sisämarkkinoiden paremman hyödyntämisen pitäisi auttaa EU:n yrityksiä luomaan työpaikkoja ja lisäämään toimintaansa rajojen yli, tarjoamaan laajempaa palveluvalikoimaa edullisemmilla hinnoilla ja pitämään yllä kuluttajia ja työntekijöitä hyödyttäviä korkeita standardeja. Tämän saavuttamiseksi ohjelmalla olisi edistettävä jäljellä olevien esteiden poistamista ja varmistettava sääntelykehys, joka pystyy mukautumaan uusien innovatiivisten liiketoimintamallien mukaan.

Nykyaikaiset sisämarkkinat perustuvat oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden periaatteisiin, edistävät kilpailua ja tuovat etuja kuluttajille, yrityksille ja työntekijöille. Alati kehittyvien palvelujen sisämarkkinoiden paremman hyödyntämisen pitäisi auttaa EU:n yrityksiä luomaan työpaikkoja ja lisäämään toimintaansa rajojen yli, tarjoamaan laajempaa palveluvalikoimaa edullisemmilla hinnoilla ja pitämään yllä kuluttajia ja työntekijöitä hyödyttäviä korkeita standardeja. Tämän saavuttamiseksi ohjelmalla olisi edistettävä sisämarkkinoiden kehityksen parempaa seurantaa, myös uusien teknologioiden ja innovatiivisten liiketoimintamallien vaikutuksen osalta, ja jäljellä olevien esteiden yksilöimistä ja poistamista ja varmistettava sääntelykehys, joka pystyy mukautumaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden kaltaisten uusien innovatiivisten liiketoimintamallien mukaan.

Muutosehdotus 3

Johdanto-osan 15 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Viranomaiset käyttävät julkisia hankintoja varmistaakseen, että käytetyille julkisille varoille saadaan vastinetta ja edistääkseen innovatiivisempia, kestävämpiä, osallistavampia ja kilpaillumpia sisämarkkinoita. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/23/EU49, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/24/EU50 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/25/EU51 vahvistetaan oikeudellinen kehys julkisia hankintoja koskevien markkinoiden – joiden osuus unionin bruttokansantuotteesta on 14 prosenttia – yhdentämistä ja tehokasta toimintaa varten, jotta hyödytetään viranomaisia, yrityksiä sekä kansalaisia, mukaan luettuna kuluttajat. Sen vuoksi ohjelmassa olisi tuettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan strategisten julkisten hankintojen laajamittaisempi käyttö, julkisia hankintoja tekevien tahojen ammatillistaminen, pk-yritysten parempi pääsy hankintamarkkinoille , avoimuuden ja integriteetin lisääminen sekä tietojen parantaminen, jotta edistetään hankintojen digitalisaatiota ja yhteisiä hankintoja vahvistamalla kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa jäsenvaltioiden kanssa, parantamalla tiedonkeruuta ja tietojen analysointia sekä myös kehittämällä asiaan liittyviä tietoteknisiä välineitä, tukemalla kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa, antamalla neuvontaa, tekemällä kaikkia osapuolia hyödyttäviä kauppasopimuksia , tiivistämällä kansallisten viranomaisten yhteistyötä ja käynnistämällä pilottihankkeita.

Viranomaiset käyttävät julkisia hankintoja varmistaakseen, että käytetyille julkisille varoille saadaan vastinetta ja edistääkseen innovatiivisempia, kestävämpiä, osallistavampia ja kilpaillumpia sisämarkkinoita. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/23/EU49, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/24/EU50 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/25/EU51 vahvistetaan oikeudellinen kehys julkisia hankintoja koskevien markkinoiden – joiden osuus unionin bruttokansantuotteesta on 14 prosenttia – yhdentämistä ja tehokasta toimintaa varten, jotta hyödytetään viranomaisia, yrityksiä sekä kansalaisia, mukaan luettuna kuluttajat. Sen vuoksi ohjelmassa olisi tuettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan strategisten julkisten hankintojen laajamittaisempi käyttö, julkisia hankintoja tekevien tahojen ammatillistaminen, pk-yritysten valmiuksien parantaminen hankintamarkkinoille pääsemiseksi sujuvoittamalla ja yksinkertaistamalla hankintamenettelyjä , avoimuuden ja integriteetin lisääminen sekä tietojen parantaminen, jotta edistetään hankintojen digitalisaatiota ja yhteisiä hankintoja vahvistamalla kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa jäsenvaltioiden kanssa, parantamalla tiedonkeruuta ja tietojen analysointia sekä myös kehittämällä asiaan liittyviä tietoteknisiä välineitä, tukemalla kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa, antamalla neuvontaa, panemalla täytäntöön julkisiin hankintoihin liittyviä ja vastavuoroisia kauppasopimusten määräyksiä , tiivistämällä kansallisten ja tarvittaessa alueellisten viranomaisten yhteistyötä ja käynnistämällä pilottihankkeita.

Perustelu

Viittaus kaikkia osapuolia hyödyttävien kauppasopimusten tekemiseen on muotoiltu epäselvästi eikä liity varsinaiseen asiaan eli julkisiin hankintoihin.

Muutosehdotus 4

Johdanto-osan 16 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voidaan saavuttaa ohjelman tavoitteet ja helpottaa kansalaisten ja yritysten elämää, käyttöön olisi otettava korkealaatuisia käyttäjäkeskeisiä julkisia palveluja. Tämä edellyttää sitä, että julkishallinnon on ryhdyttävä toimimaan uusilla tavoilla, poistettava raja-aitoja hallinnon eri osa-alueiden väliltä ja sitouduttava luomaan tällaisia julkisia palveluja yhdessä kansalaisten ja yritysten kanssa. Rajatylittävän toiminnan jatkuva ja vakaa lisääntyminen sisämarkkinoilla edellyttää, että tarjotaan ajantasaisia tietoja yritysten ja kansalaisten oikeuksista mutta myös tietoja, joissa selitetään hallinnollisia muodollisuuksia. Lisäksi on keskeisen tärkeää tarjota oikeudellista neuvontaa ja auttaa kansallisella tasolla esiintyvien ongelmien ratkaisussa. On myös välttämätöntä luoda yhteys kansallisten hallintojen välille yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla sekä arvioida, miten sisämarkkinat toimivat käytännössä. Ohjelman olisi siksi tuettava seuraavia sisämarkkinoiden hallintatyökaluja: Sinun Eurooppasi -portaali, jonka pitäisi toimia tulevan yhteisen digitaalisen palveluväylän runkona, Sinun Eurooppasi -neuvonta, Solvit, sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä ja sisämarkkinoiden tulostaulu, jotta parannetaan kansalaisten jokapäiväistä elämää ja yritysten kykyä käydä kauppaa valtioiden rajojen yli.

Perustelu

Sisämarkkinoiden hallintovälineiden, kuten kansalaisille ja yrityksille tarkoitettujen verkkoportaalien, käytön ja tehokkuuden parantamisen lisäksi pitää lisätä tietoisuutta niiden olemassaolosta ja käytettävyydestä. Alue- ja paikallisyhteisöjen ja niiden valittujen edustajien tietoisuuden lisäämisen tulisi olla keskeistä näiden toimien kannalta, kun otetaan huomioon niiden rooli päivittäisessä kanssakäymisessä yritysten ja kansalaisten kanssa ja näiden tukemisessa.

Muutosehdotus 5

Johdanto-osan 23 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Pk-yrityksillä on yhteisiä haasteita, jotka eivät vaikuta suuriin yrityksiin samassa määrin: rahoituksen saaminen, ammattitaitoisen työvoiman löytäminen, hallinnollisen rasitteen keventäminen, luovuuden ja innovoinnin hyödyntäminen, markkinoille pääseminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Nämä haasteet ovat erityisen merkityksellisiä pk-yrityksille, jotka sijaitsevat maaseudulla tai syrjäisillä ja syrjäisimmillä alueilla. Ohjelmalla olisi puututtava tällaisiin markkinahäiriöihin oikeasuhteisesti kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiä ja yritysverkkoja suoraan hyödyttäviin toimiin niin, ettei kuitenkaan vääristetä kilpailua kohtuuttomasti sisämarkkinoilla.

Perustelu

Kaikki pk-yritykset kohtaavat johdanto-osan 23 kappaleessa mainittuja haasteita, mutta maaseudulla tai syrjäisillä alueilla sijaitsevilla pk-yrityksillä on suurempia vaikeuksia löytää ammattitaitoista työväkeä ja saada käyttöönsä infrastruktuuria, kuten laajakaista- ja muita yhteyksiä, joita innovointi ja kansainvälistymisen edistäminen edellyttävät.

Muutosehdotus 6

Johdanto-osan 39 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Euroopan kuluttajakeskusten verkosto auttaa kuluttajia hyödyntämään unionin kuluttajaoikeuksia, kun he hankkivat tavaroita ja palveluja valtioiden rajojen yli sisämarkkinoilla ja Euroopan talousalueella, joko verkon kautta tai matkoillaan. Verkostoon kuuluu 30 keskusta, ja sitä rahoitetaan yhteisesti unionin kuluttajaohjelmista, ja se on yli 10 vuoden aikana osoittanut lisäarvonsa vahvistamalla kuluttajien ja kauppiaiden luottamusta sisämarkkinoihin. Se käsittelee vuodessa yli 100 000 kuluttajien tiedustelua ja saavuttaa miljoonia kansalaisia lehdistötiedotteillaan ja verkossa tapahtuvalla tiedotuksellaan. Se on yksi unionin arvostetuimmista kansalaisten neuvontaverkostoista, ja useimmissa sen keskuksissa on sisämarkkinalainsäädäntöä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/123/EY (59), käsitteleviä yhteyspisteitä; sen arvioinnissa korostetaan toiminnan jatkamisen merkitystä. Verkosto aikoo myös kehittää vastavuoroisia järjestelyjä kolmansissa maissa toimivien vastaavien elinten kanssa.

Ohjelmasta olisi tuettava myös Euroopan kuluttajakeskusten verkostoa, joka auttaa kuluttajia hyödyntämään unionin kuluttajaoikeuksia, kun he hankkivat tavaroita ja palveluja valtioiden rajojen yli sisämarkkinoilla ja Euroopan talousalueella, joko verkon kautta tai matkoillaan. Verkostoon kuuluu 30 keskusta, ja sitä rahoitetaan yhteisesti unionin kuluttajaohjelmista, ja se on yli 10 vuoden aikana osoittanut lisäarvonsa vahvistamalla kuluttajien ja kauppiaiden luottamusta sisämarkkinoihin. Se käsittelee vuodessa yli 100 000 kuluttajien tiedustelua ja saavuttaa miljoonia kansalaisia lehdistötiedotteillaan ja verkossa tapahtuvalla tiedotuksellaan. Se on yksi unionin arvostetuimmista kansalaisten neuvontaverkostoista, ja useimmissa sen keskuksissa on sisämarkkinalainsäädäntöä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/123/EY (59), käsitteleviä yhteyspisteitä; sen arvioinnissa korostetaan toiminnan jatkamisen merkitystä. Euroopan kuluttajakeskusten verkosto voi myös olla tärkeä tietolähde kuluttajien paikallistasolla kohtaamista haasteista ja ongelmista, jotka ovat merkityksellisiä unionin päätöksenteon ja kuluttajien etujen suojaamisen kannalta. Sen vuoksi ohjelman olisi mahdollistettava kuluttajien paikallisen ja unionitason edustuksen välisen synergian tehostaminen ja lisääminen, jotta voidaan vahvistaa kuluttajien edunvalvontaa. Verkosto aikoo myös kehittää vastavuoroisia järjestelyjä kolmansissa maissa toimivien vastaavien elinten kanssa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 7

Johdanto-osan 41 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kansalaisiin vaikuttaa erityisen paljon rahoituspalvelumarkkinoiden toiminta. Rahoituspalvelut ovat sisämarkkinoiden keskeinen osatekijä, ja ne edellyttävät vankkoja sääntely- ja valvontapuitteita, joilla varmistetaan rahoitusvakauden ja kestävän talouden lisäksi myös korkeatasoinen suoja kuluttajille ja muille rahoituspalvelujen loppukäyttäjille, muun muassa vähittäissijoittajille, säästäjille, vakuutuksenottajille, eläkerahastosäästäjille ja edunsaajille, yksittäisille osakkeenomistajille, lainanottajille sekä pk-yrityksille. On tärkeää vahvistaa niiden valmiuksia osallistua politiikan laatimiseen rahoitusalalla.

Perustelu

Pyrkimystä lisätä kuluttajien ja loppukäyttäjien osallistumista rahoitusalan päätöksentekoon on pidettävä myönteisenä. Kun kuitenkin otetaan huomioon kansalaisten elämään vaikuttavat mahdolliset väärinkäytökset tai huono hallinto rahoitusalalla, tietoisuuden lisäämiseen kuluttajansuojasta on kiinnitettävä erityistä huomiota tällä alalla.

Muutosehdotus 8

Johdanto-osan 58 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Edeltävien ohjelmien ja budjettikohtien nojalla toteutetut toimet ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, ja ne olisi pidettävä voimassa. Ohjelmalla käyttöön otettavilla uusilla toimilla pyritään vahvistamaan erityisesti sisämarkkinoiden toimintaa. Jotta ohjelman toteuttamista voitaisiin yksinkertaistaa ja joustavoittaa ja näin saavuttaa paremmin sen tavoitteet, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina. Ohjelmaan olisi sisällytettävä myös luettelot ohjeellisista toimista, jotka koskevat erityistavoitteita kilpailukyvyn alalla, tai erityistoimista, jotka johtuvat sääntelyvaatimuksista, esimerkiksi standardoinnin, elintarvikeketjun sääntelyn ja Euroopan tilastojen alalla.

Edeltävien ohjelmien ja budjettikohtien nojalla toteutetut toimet ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, ja ne olisi pidettävä voimassa. Ohjelmalla käyttöön otettavilla uusilla toimilla pyritään vahvistamaan erityisesti sisämarkkinoiden toimintaa. Jotta ohjelman toteuttamista voitaisiin yksinkertaistaa ja joustavoittaa ja näin saavuttaa paremmin sen tavoitteet, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina. Ohjelmaan olisi sisällytettävä myös luettelot ohjeellisista toimista, jotka koskevat erityistavoitteita kilpailukyvyn alalla, tai erityistoimista, jotka johtuvat sääntelyvaatimuksista, esimerkiksi markkinavalvonnan ja tuoteturvallisuuden suhteen, kuluttajien osalta ja standardoinnin, elintarvikeketjun sääntelyn ja Euroopan tilastojen alalla.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 9

1 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Kohde	Kohde
Tällä asetuksella perustetaan ohjelma sisämarkkinoiden toiminnan ja yritysten, mukaan luettuna mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukyvyn parantamiseksi sekä puitteet asetuksen (EY) N:o 223/2009 13 artiklassa tarkoitettujen Euroopan tilastojen kehittämisen, tuottamisen ja jakelun rahoittamiseksi, jäljempänä ”ohjelma”.	Tällä asetuksella perustetaan ohjelma sisämarkkinoiden toiminnan ja yritysten, mukaan luettuna mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteisötalouden yritysten , kilpailukyvyn, yritysverkkojen, standardoinnin ja kuluttajansuojan parantamiseksi sekä puitteet asetuksen (EY) N:o 223/2009 13 artiklassa tarkoitettujen Euroopan tilastojen kehittämisen, tuottamisen ja jakelun rahoittamiseksi, jäljempänä ”ohjelma”.
Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

Perustelu

Varmistetaan ohjelman soveltamisalan johdonmukaisuus (ks. erityisesti johdanto-osan 7 kappaleeseen tehty muutosehdotus).

Muutosehdotus 10

3 artiklan 1 kohdan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

parannetaan sisämarkkinoiden toimintaa ja suojellaan etenkin kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä, erityisesti mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset), ja parannetaan niiden vaikutusmahdollisuuksia valvomalla unionin lainsäädännön noudattamista, helpottamalla markkinoille pääsyä, laatimalla standardeja ja edistämällä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia, sekä tiivistetään jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja unionin erillisvirastojen välistä yhteistyötä;

luodaan kestäviä työpaikkoja, puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja parannetaan sisämarkkinoiden toimintaa ja etenkin edistetään paikallista taloutta ja kiertotaloutta, suojellaan kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä, erityisesti mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset), ja parannetaan niiden vaikutusmahdollisuuksia valvomalla unionin lainsäädännön noudattamista, helpottamalla markkinoille pääsyä, laatimalla standardeja ja edistämällä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä ja eläinten hyvinvointia, sekä tiivistetään jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja unionin erillisvirastojen välistä yhteistyötä;

Perustelu

—

Muutosehdotus 11

3 artiklan 2 kohdan a alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

parannetaan sisämarkkinoiden tehokkuutta, helpotetaan esteiden ehkäisemistä ja poistamista, tuetaan unionin lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa seuraavilla aloilla: tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinat, julkiset hankinnat, markkinavalvonta sekä yhtiöoikeus, sopimusoikeus ja sopimussuhteen ulkopuolinen oikeus, rahanpesun torjunta, pääoman vapaa liikkuvuus, rahoituspalvelut ja kilpailu, mukaan luettuna hallintovälineiden kehittäminen;

parannetaan sisämarkkinoiden tehokkuutta, edistetään paikallisen talouden kehitystä, helpotetaan esteiden ehkäisemistä ja poistamista, tuetaan unionin lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa seuraavilla aloilla: tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinat mukaan lukien yhteisötalous , julkiset hankinnat, markkinavalvonta sekä yhtiöoikeus, sopimusoikeus ja sopimussuhteen ulkopuolinen oikeus, rahanpesun torjunta, pääoman vapaa liikkuvuus, rahoituspalvelut ja kilpailu, mukaan luettuna hallintovälineiden kehittäminen;

Perustelu

—

Muutosehdotus 12

8 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

e)	tuetaan yritysten kilpailukykyä ja kokonaisia talouden sektoreita sekä innovaatioiden käyttöönottoa pk-yrityksissä ja yhteistyötä arvoketjussa liittämällä yhteen strategisesti ekosysteemeitä ja klustereita, mukaan luettuna yhteisklusterialoite;

tuetaan yritysten kilpailukykyä ja kokonaisia talouden sektoreita sekä innovaatioiden käyttöönottoa pk-yrityksissä ja etenkin sitä, miten nämä omaksuvat uusia liiketoimintamalleja myös yhteisö- ja yhteistyötalouden alalla ja tekevät yhteistyötä arvoketjussa liittämällä yhteen strategisesti ekosysteemeitä ja klustereita, mukaan luettuna yhteisklusterialoite;

II POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen perustaa kaudeksi 2021–2027 uusi sisämarkkinoiden ohjelma sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi pyrkimyksenä lujittaa niiden hallintoa, vahvistaa pk-yritysten kilpailukykyä, parantaa kuluttajansuojaa ja toteuttaa kuluttajien oikeudet, edistää ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, eläinten hyvinvointia sekä varmistaa asianmukainen eurooppalainen tilastollinen kehys.

toteaa, että sisämarkkinat on EU:n suurimpia saavutuksia, mutta niiden on kuitenkin kyettävä sopeutumaan nopeasti muuttuvaan, digitalisaation ja globalisaation leimaamaan ympäristöön. Komitea panee merkille, että moitteettomasti toimiville sisämarkkinoille ilmaantuu yhä uusia esteitä entisten merkittävien haittatekijöiden lisäksi.

tunnustaa, että sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta on erittäin tärkeää antaa kansalaisille ja yrityksille tietoa oikeuksistaan, viranomaisille tietoa siitä, miten soveltaa sääntöjä, ja tuomioistuimille asiantuntemusta ja toimivaltaa panna ne täytäntöön. Onkin tärkeää, että valtioiden koulutusjärjestelmiin sisällytetään perustason EU-tietämys, jotta voidaan varmistaa, että vähitellen kaikki nuoret kansalaiset tuntevat oikeutensa ja voivat hyödyntää paremmin sisämarkkinoiden heille tarjoamia etuja.

korostaa pk-yritysten jatkuvia haasteita rahoituksen saamisessa, liiketoiminnan jatkuvaa hallinnollista taakkaa, vaikeuksia, joita pk-yritykset kohtaavat kansainvälistymismahdollisuuksien hyödyntämisessä ja kyvyttömyyttä hyötyä riittävästi sisämarkkinoiden eduista. Tästä seuraa monilla aloilla ja alueilla jatkuvaa hajanaisuutta ja markkinahäiriöitä sekä yritysten että kuluttajien haitaksi. Komitea pitää myönteisenä sitä, että komissio korostaa ohjelmassa pk-sektorille annettavan tuen vahvistamista.

toteaa, että tiedotusvälineiden ja koulutusohjelmien kehittäminen on sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta äärimmäisen tärkeää ja että sen on perustuttava vankkaan tietojen analysointiin, tutkimuksiin ja arviointeihin, jotka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden sekä niiden toimivaltaisten viranomaisten, myös alue- ja paikallisviranomaisten, kanssa.

tiedostaa ohjelman laajan soveltamisalan ja pyrkimyksen tehostaa toimia, joilla edistetään parempaa koordinointia sisämarkkinoiden hallinnoinnissa, mutta huomauttaa, että tehokkaan koordinoinnin varmistaminen on vaativa tehtävä hallintotavan näkökulmasta.

korostaa, että ohjelman on oltava joustava, jotta voidaan vastata nopeasti ja aloitteellisesti sellaisiin häiriöihin sisämarkkinoiden toiminnassa tai pk-yritysten kaupankäynnin häiriöihin, jotka saattaisivat johtua esimerkiksi brexitin mahdollisista haitallisista vaikutuksista.

Sisämarkkinat

toteaa, että sisämarkkinat ovat EU:n taloudellisen ja poliittisen yhdentymisen ydin. Ne koostuvat 500 miljoonasta kuluttajasta ja 21 miljoonasta yrityksestä, ja niitä tukee mittava lainsäädäntö, jolla taataan ihmisten, tavaroiden, pääoman ja palvelujen vapaa liikkuvuus koko EU:ssa ja laajemmin Euroopan talousalueella (1).

muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaan sisämarkkinoilla pyritään ”Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä.”

10.

toteaa, että komission ehdotukset ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia.

11.

katsoo, että sisämarkkinakilpailun tulisi edistää näiden tavoitteiden toteuttamista muun muassa tarjoamalla kuluttajille ja yrityksille taloudellisesti edullisimmat hinnat. Tämä tapahtuu erityisesti pienempien liiketoimintakustannusten ja mittakaavaetuja tarjoavien laajempien markkinoiden avulla. Näin kannustetaan innovointiin ja varmistetaan nopeampi reagointi kuluttajien tarpeisiin tasapuolisten toimintaedellytysten vallitessa ja kaikkia polkumyynnin muotoja välttäen. Komitea katsoo kuitenkin, että sisämarkkinoiden hyödyistä on tiedotettava paremmin kansalaisille, yrityksille ja muille talouden toimijoille, ja toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on merkittävä rooli välitettäessä tätä tärkeää viestiä.

12.

toteaa, että sisämarkkinat on jatkuva prosessi ja merkittäviltä osin edelleen puutteellinen ja että paremmin toimivat sisämarkkinat ja jäljellä olevien kaupan esteiden poistaminen, erityisesti palvelusektorilta ja digitaalisilta sisämarkkinoilta, lisäisivät huomattavasti talouskasvua.

Palveluiden sisämarkkinat

13.

tiedostaa komission pyrkimykset lisätä entisestään palveluiden tarjontavapautta EU:ssa, etenkin palvelupaketin yhteydessä (2), koska työtä on vielä paljon tehtävänä, kuten Euroopan komission vertaisarvioinnissa palveludirektiivin täytäntöönpanosta on osoitettu (3), mikä vahvistaa, että esteitä on vielä liian paljon, mukaan lukien sijoittautumisoikeuden rajoitukset. Komitea katsoo samalla, että EU-tasolla tarvitaan lisää sääntelyn selkeyttä yhteistyötalouteen liittyvien palveluiden suhteen.

14.

pitää tärkeänä, että uudet ohjelmat edistävät palvelujen sisämarkkinoiden toimintaa, ja aprikoi, miten sisämarkkinavälineitä kyetään käyttämän tehokkaammin, integroidumpien palvelumarkkinoiden aikaansaamiseksi.

Tavaroiden sisämarkkinat

15.

tunnustaa, että EU:n tuotestandardien täytäntöönpano on edelleen vakava ongelma, kun markkinoilla on liian monia vaatimustenvastaisiatuotteita. Komitea esittää, että tarvitaan kiireellisesti selkeää brändäystä ja näkyvyyttä sekä päällekkäisyyksien välttämistä monien olemassa olevien tai käytettäväksi ehdotettavien välineiden suhteen, jotta varmistetaan, että kansalaiset ja yritykset ymmärtävät sovellettavat säännöt, oikeutensa ja velvollisuutensa ja tuntevat myös avoimet kanavat, joita voi käyttää, kun uskoo näitä sääntöjä loukatun.

16.

panee merkille, että Euroopassa on yli 500 markkinavalvontaviranomaista, joista monilla on käytössään rajalliset resurssit, ja että puuttuminen nykyisten sääntöjen rikkomiseen on heikkoa. Komitea suosittaa, että yhteistyön lisäämisen ja paremmin integroitujen verkkojen varmistamisen lisäksi näille aloille kohdennetaan enemmän suoraa rahoitusta. Komitea suosittelee voimakkaasti, että kansallisille kilpailuviranomaisille osoitetaan asianmukaiset resurssit ja että ne ovat hallitusvallasta riippumattomia, jotta toiminta on tehokasta ja jotta oikeusjärjestelmä ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet tukevat sitä asianmukaisesti kunnioittaen kyseisten viranomaisten erilaisia toimivaltuuksia. Tämä on ehdottoman välttämätöntä, jotta EU:n lainsäädäntö pannaan käytännössä tehokkaasti täytäntöön.

Standardit

17.

pitää myönteisenä komission jatkuvaa sitoutumista 28 kansallisen standardin korvaamiseen yhdellä ja ainoalla eurooppalaisella standardilla. Komitea pitää myönteisenä myös tietojärjestelmien ja -menettelyjen käytön lisäämistä hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja tietojen jakamiseksi sidosryhmien kanssa. Komitea suosittaa, että ryhdytään asianmukaisiin toimiin sen varmistamiseksi, että pk-yritykset pääsevät asianmukaisesti osallistumaan standardien kehittämiseen, jotta voidaan varmistaa riittävä avoimuus ja välttää suurempien yritysten tai rakenteiden mahdollinen dominoiva rooli prosessissa.

Julkiset hankinnat

18.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on tärkeä vastuu EU:n politiikkojen ja lainsäädännön täytäntöönpanossa, muun muassa kuluttajien hyvinvoinnin (missä ne ovat lähellä kuluttajaa) ja julkisten hankintojen osalta.

19.

tukee tavoitetta parantaa valtiollisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kykyä panna paremmin täytäntöön nykyisiä sääntöjä, mutta huomauttaa, että hankintaoikeuden monimutkaisuus voi olla este pk-yritysten osallistumiselle julkisiin hankintoihin.

20.

korostaa olevan tärkeää, että komissio tekee yhteistyötä valtiollisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa, jos tavoitteena on saada aikaan kilpailukykyiset, avoimet ja asiallisesti säännellyt hankintamarkkinat. Tämä on välttämätöntä, jos julkisia varoja halutaan käyttää parhaalla mahdollisella tavalla.

Sisämarkkinoiden hallintovälineet

21.

pitää myönteisenä komission sitoutumista jatkuvaan investoimiseen nykyisiin sisämarkkinoiden hallintovälineisiin, kuten Sinun Eurooppasi -portaaliin ja SOLVIT-verkkoon. Komitea uskoo, että tarvitaan lisää työtä, jotta näiden välineiden käyttöä voidaan edistää kentällä eri tasoilla kansalaisten, kuluttajien ja viranomaisten keskuudessa ja jotta pystytään parantamaan niiden online-saatavuutta ja vahvistamaan niiden kykyä tarjota ajantasaista tietoa. Komitea suosittelee, että toiminnan kehittämiseksi paikallis- ja alueviranomaiset osallistetaan huomattavasti tiiviimmin näiden hallintovälineiden soveltamiseen. Samalla komitea korostaa olevan tärkeää, ettei paikallis- ja alueviranomaisille aiheuteta taloudellista ja hallinnollista taakkaa kyseisiä välineitä parannettaessa.

Pk-yritykset ja kilpailukyky

22.

toteaa, että pk-yritykset ovat Euroopan talouden perusta ja että ne edustavat 99 prosenttia kaikista yrityksistä EU:ssa ja ovat luoneet yli 85 prosenttia uusista työpaikoista viiden viime vuoden aikana. Lisäksi ne ovat yhdessä yrittäjyyden kanssa talouskasvun, innovoinnin ja työpaikkojen luomisen avaintekijä. Komitea tukee pyrkimyksiä luoda vuoden 2020 jälkeiselle EU:lle vakaat puitteet ja sitä, että paikallis- ja alueviranomaiset osallistetaan entistä enemmän yritystoiminnan tukemiseen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittämiseen (4).

23.

toteaa avainkysymyksen olevan varmistaa, että eri EU-ohjelmat täydentävät jäsenvaltioiden tasolla käytettävissä olevia yritystoiminnan tukitoimia, eivätkä kilpaile niiden kanssa. Komitea suositteleekin voimakkaasti, että sisämarkkinaohjelmaan kuuluvat pk-yritysten tukitoimet ja kansallisten ja alueellisten elinten tarjoamat tukitoimet kanavoidaan yhden ja saman palvelupisteen kautta.

24.

panee merkille ehdotuksen, jonka mukaan osana COSME-ohjelmaa tällä hetkellä toimivaa lainatakausjärjestelyä olisi sovellettava InvestEU-rahaston puitteissa seuraavalla rahoituskaudella. Tässä yhteydessä komitea suosittelee käytettäväksi koko ajan välittäjiä, joilla on pitkäaikainen suhde pk-yrityksiin, mutta aprikoi huolestuneena, onko kaikilla jäsenvaltioilla valtakunnallisen tai alueellisen tason rakenteita, jotka mahdollistavat InvestEU:n takausvarojen hyödyntämisen. Pk-yrityksillä voisi olla vaikeuksia päästä hyödyntämään InvestEU:n lainantakausvarioja, jos välittäjäelimet eivät ole merkittävällä tavalla läsnä kaikilla jäsenvaltioiden alueilla. Komitea suosittaakin, että EU:n toimielimet tekevät työtä valtioiden kanssa, jotta varmistetaan, että kyseinen rahoitus on pk-yritysten ulottuvilla yhdenmukaisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa.

25.

kehottaa EU:ta varmistamaan, että InvestEU-aloitteeseen sisältyvien takausvarojen käytössä säilytetään alueellinen tasapaino, sillä tämä on erityisen tärkeää paikallis- ja alueviranomaisille, erityisesti heikoimmassa asemassa olevilla alueilla.

26.

edellyttää, että tehdään parempi selko siitä, miten COSME-ohjelmaan kuuluvaa pk-yritystakausta varten osoitetut määrärahat suhteutuvat InvestEU-ohjelmaan nivoutuvaan takausrahastoon sekä siitä, miten se tukee suuren riskin pk-yritysrahoitusta etenkin kaukaisemmilla ja syrjäisemmillä alueilla.

27.

korostaa voimakkaasti tarvetta mainita erikseen pk-yrityksiä tukeva ”Small Business Act” -aloite, joka muodostaa edelleen kattavan kehyksen pk-yrityksiä koskevalle EU:n toimintapolitiikalle. Sen strategiset suuntaviivat olisi otettava huomioon, kun hyväksytään pk-yritysten tukemista koskevia vuotuisia työohjelmia. Komitea pitää niin ikään tärkeänä viitata tässä yhteydessä pk-yritysedustajien verkostoon, jolla on oma roolinsa pyrittäessä varmistamaan kaikkien pk-yrityksiin vaikuttavien EU-tason toimintapolitiikkojen johdonmukaisuus. Komitea tähdentää, että ”pienet ensin” -periaatetta, joka takaa pk-yritysten etujen huomioon ottamisen heti politiikanteon alkuvaiheesta, olisi sovellettava sisämarkkinaohjelmaan ja kaikkiin uuden monivuotisen rahoituskehyksen asiaankuuluviin ohjelmiin.

28.

pyytää saada lisätietoja Yritys-Eurooppa-verkoston tulevaisuuden roolista ja pyrkimyksistä, kun otetaan huomioon komissio havainnollistamat pk-yritysten haasteet, ja siitä, miten verkostoa on aikomus mukauttaa näihin haasteisiin vastaamiseksi digitalisaation ja globalisaation aikakaudella niin, että se soveltuu paremmin yritysten tarpeisiin ja on yhdenmukaisempi jäsenvaltioiden tarjoamiin tukiin nähden.

29.

suhtautuu myönteisesti Erasmus nuorille yrittäjille -nimellä tunnetun ohjelman jatkamiseen ja panee merkille, että sen nimi on muutettu ”uusille yrittäjille suunnatuksi mentorijärjestelmäksi”. Järjestelmä on omiaan vahvistamaan merkittävästi liiketoimintaympäristöä ja kannustamaan yrittäjähenkisyyteen. Komitea kannattaa voimakkaasti mahdollisuutta laajentaa ohjelman maantieteellistä soveltamisalaa, jotta se voi tarjota lisämahdollisuuksia nuorille yrittäjille.

30.

tukee voimakkaasti yrittäjyyden ekosysteemien ja klustereiden verkostojen kehittämistä Euroopassa, kuten AK on aiemmin todennut (5). Komitea pitääkin myönteisenä komission sitoumusta edistää edelleen klustereita koskevia yhteisiä aloitteita ja tukea yhteisten toimien ja kansainvälisten kumppanuusstrategioiden kehittämistä, mikä tarjoaa lisäksi tarvittavat yhteydet EU:n digitaalialan innovaatiokeskittymiin.

31.

huomauttaa, että rahoitusmahdollisuuksien helpottaminen eri alueilla toimiville pk-yrityksille on ratkaisevan tärkeää ja että paikallis- ja alueviranomaisten tehtävänä on, yhteistyössä välittäjätahojen kanssa, jakaa tietoa ja viestiä kohdennetusti tuensaajille pk-yritysten saatavilla olevista erilaisista välineistä ja tukijärjestelmistä.

32.

toteaa, että maaseudulla, syrjäisillä alueilla ja väestönkehityksen haasteiden kanssa kamppailevilla alueilla sijaitsevien pk-yritysten on esimerkiksi vaativampaa löytää ammattitaitoista työvoimaa ja saada käyttöönsä infrastruktuuria, kuten laajakaista- ja muita yhteyksiä, joita innovointi ja kansainvälistymisen edistäminen edellyttävät. Komitea tahtoo komission selvittävän, miten ohjelmassa tartutaan näihin merkittäviin haasteisiin.

33.

muistuttaa Euroopan komission sitoumuksesta ottaa tulevissa pk-yritysten tukisuunnitelmissa huomioon syrjäisimpien alueiden yritysten erityiset tarpeet, jotta voidaan parantaa niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja tukea niiden integroimista EU:n sisämarkkinoille.

Kilpailupolitiikka

34.

pitää myönteisenä komission jatkuvaa sitoutumista oikeudenmukaisen kilpailun varmistamiseen sisämarkkinoilla investoimalla välineisiin ja asiantuntemukseen, jotta kilpailusääntöjä voidaan panna tehokkaasti täytäntöön digitaalisessa taloudessa. Yleisesti ottaen komitea korostaa tarvetta jatkuvaan ja tehokkaaseen toimintaan komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten välillä.

Tilastot

35.

toteaa, että korkealaatuisten tilastojen saatavuus on tärkeää tosiasioihin perustuvan päätöksenteon tukemiseksi, ja kyseenalaistaa Euroopan tilasto-ohjelman (ESP) integroinnin sisämarkkinaohjelmaan, kun otetaan huomioon tilasto-ohjelman erottuvuuden ja riippumattomuuden merkitys. Komitea panee merkille, että paikallis- ja aluetasolla ei ole riittävän tarkkoja ja ajantasaisia tilastoja, ja kehottaa Eurostatia tarttumaan tähän asiaan yhdessä kansallisten tilastolaitosten kanssa.

36.

suosittaa, että Euroopan tilasto-ohjelma säilyttää nykyisen oikeudellisen muotonsa, toisin sanoen että siitä säädetään erillisessä ja riippumattomassa asetuksessa.

37.

on tyytyväinen siihen, että alueita ja erityisesti syrjäisimpiä alueita koskevien indikaattoreiden tarjonta sisällytetään ehdotuksessa Euroopan tilasto-ohjelman piiriin kuuluvien avustuskelpoisten toimien joukkoon. Komitea esittää, että avustuskelpoisia toimia ohjelmassa olisivat jo saatavilla olevien tietojen tarjonnan ohella myös täydentävien tietojen kerääminen sekä sellaisten uusien, entistä soveltuvampien indikaattoreiden laatiminen, jotka ilmentävät entistä paremmin syrjäisimpien alueiden olosuhteita.

Kuluttajat, kuluttajansuoja ja elintarvikepolitiikka

38.

pitää myönteisenä uuden ohjelman sitoumusta kuluttajien oikeuksien toteuttamiseen, korkeatasoisen kuluttajansuojan ja tuoteturvallisuuden varmistamiseen sekä kuluttajien auttamiseen ongelmien ilmaantuessa. Komitea panee merkille, että ohjelmassa esitetyt välineet sekä varoittavat kuluttajia vaarallisista tuotteista että tarjoavat kuluttajakeskusten kautta kansalaisille verkossa apua ongelmatilanteissa, mutta katsoo, että kuluttajien edustuksen tehostaminen ja vahvistaminen puolueettomien elinten riittävän rahoituksen avulla voi parantaa näiden elinten valmiuksia osallistua tehokkaasti kuluttajien sisämarkkinoilla kohtaamien ongelmien ratkaisemiseen, oikeussuojakeinot mukaan luettuina.

39.

arvostaa sen tosiasian tunnustamista, että rahoituspalvelumarkkinoiden toiminta vaikuttaa erityisen paljon kansalaisiin, ja korostaa ohjelman tarvetta tukea tehokkaasti kuluttajien oikeuksia ja näiden valveuttamista tällä alalla. Komitea panee merkille sitoumuksen tukea edelleen kuluttajien osallistumista EU:n päätöksentekoon rahoituspalvelujen alalla ja toimenpiteitä rahoitusalan paremman tuntemuksen edistämiseksi. Komitea kehottaa komissiota jatkamaan tätä työtä yhdessä EU:n eri kuluttajajärjestöjen kanssa.

40.

korostaa lisäksi tarvetta varmistaa riittävä rahoitus kuluttajajärjestöille, jotta ne pystyvät tehokkaasti puolustamaan kuluttajien etuja ja toimimaan oikeutettuina yksikköinä kollektiivisen oikeussuojamenettelyn puitteissa. Komitea kiinnittää huomiota siihen, että asia koskee erityisesti pienimpien jäsenvaltioiden kuluttajajärjestöjä.

41.

pitää tervetulleena uuteen sisämarkkinaohjelmaan sisältyvän erityisen ”elintarvikelohkon” mukaanottoa. EU:n suurimpana valmistussektorina elintarvike- ja juomateollisuus tarvitsee vahvan, kilpailukykyisen ja kestävän toimitusketjun, jota vakaa sääntelykehys ja vastavuoroisen tunnustamisen parempi toimivuus yhdenmukaistamattomilla aloilla tukevat.

42.

toistaa pyyntönsä toimenpiteistä, joilla edistetään ja ylläpidetään elintarvikkeiden tuotanto- ja kulutusjärjestelmiä, jotka tukevat kestäväpohjaisia tuotantotapoja, mikä vähentää ympäristövaikutuksia ja parantaa elintarviketurvaa laadukkaiden, kohtuuhintaisten tuotteiden avulla, kuten komitea esittää aiemmissa lausunnoissaan (6). Komitea kiinnittää huomiota siihen, että elintarvikealan julkiset hankinnat voivat toimia katalysaattorina elintarviketuotannon viemiseksi kestävämpään suuntaan. Komitea suosittelee näin ollen toimenpiteitä, joilla edistetään julkisia hankintoja elintarvikealalla hoitavien toimihenkilöiden kouluttamista ja verkostojen luomista valtiollisten, alueellisten ja paikallisten toimivaltaisten viranomaisten tukemiseksi.

Ohjelmasuunnittelu

43.

toteaa, että komission ehdottaman ohjelmasuunnittelua koskevan uuden lähestymistavan pitäisi periaatteessa tuoda tehokkuutta ja kustannussäästöjä, tarjota budjettikohtiin jonkin verran joustavuutta muuttuviin olosuhteisiin vastaamiseksi sekä parantaa toimitusta ja toteutusta. Komitea panee merkille, että tämä on ensisijaisesti sisäisen hallinnollisen koordinoinnin kysymys ja että on epäselvää, voiko yksittäinen ohjelma yksinään tuottaa tarvittavat synergiaedut ja kustannussäästöt.

44.

panee merkille, että ohjelmaan sisältyvät budjettikohdat koskevat useita komission pääosastoja, ja pohtii, miten tämä toimii käytännössä. Komitea huomauttaa, että budjettikohtien joustavuuden saavuttaminen voi osoittautua käytännössä vaikeaksi, koska tätä varten ei ole vielä määritelty rakenteita.

45.

Korostaa budjettikohtien läpinäkyvyyden puutetta, sillä tietyissä tapauksissa hallintokustannukset on selkeästi rajattu, kun taas toisissa ei. Komitea ehdottaa, että tietyntyyppisen teknisen avun budjetti olisi määriteltävä selkeämmin, jotta ohjelmasuunnittelun kustannukset voitaisiin erottaa tosiasiallisten toimenpiteiden toteuttamisesta johtuvista kustannuksista.

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(59) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

(1) AK:n lausunto – Sisämarkkinoiden päivitys (ECON-VI/010).

(2) AK:n lausunto – Palvelupaketti: ”Toimiva palvelutalous EU:n kansalaisille” (ECON-VI/022).

(3) http://ec.europa.eu/growth/single-market/services/services-directive/implementation/evaluation_fi

(4) AK:n lausunto – COSME-ohjelman tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen: alue- ja paikallisnäkökulma (asiakokonaisuus ECON-VI/027).

(5) AK:n lausunto – Vauhtia start-up- ja scale-up-yrityksille Euroopassa: alueellinen ja paikallinen näkökulma (asiakokonaisuus ECON-VI/021).

(6) AK:n lausunto – Kohti kestäväpohjaista EU:n elintarvikepolitiikkaa (asiakokonaisuus NAT-VI/014).