Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Rajanylinen mekanismi”

(2019/C 86/10)

Esittelijä:

Bouke ARENDS (NL, PES), Emmenin kunnanhallituksen jäsen

Viiteasiakirja:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismista

COM(2018) 373 final

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Johdanto-osan 12 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Oikeudelliset esteet haittaavat etupäässä henkilöitä, jotka toimivat maarajojen yli, sillä he ylittävät rajan päivittäin tai viikoittain. Jotta tämän asetuksen vaikutukset kohdistuisivat lähimpänä rajaa oleviin alueisiin, joiden integraatio ja vuorovaikutus naapurijäsenvaltioiden kanssa ovat kaikkein tiiveimpiä, tätä asetusta olisi sovellettava raja-alueisiin, jotka muodostuvat kahden tai useamman jäsenvaltion NUTS 3 -tason (1) maaraja-alueista . Tämä ei saisi estää jäsenvaltioita soveltamasta mekanismia myös merirajoihin ja ulkorajoihin muiden kuin EFTA-maiden kanssa.

Jotta tämän asetuksen vaikutukset kohdistuisivat lähimpänä rajaa oleviin alueisiin, joiden integraatio ja vuorovaikutus naapurijäsenvaltioiden kanssa ovat kaikkein tiiveimpiä, tätä asetusta olisi sovellettava kahden tai useamman jäsenvaltion NUTS 2- ja NUTS 3 -tason (1) maa- ja meriraja-alueisiin . Tämä ei saisi estää jäsenvaltioita soveltamasta mekanismia myös merirajoihin ja ulkorajoihin muiden kuin EFTA-maiden kanssa.

Perustelu

On tarpeen määritellä, että asetusta sovelletaan myös merirajoilla. Soveltamisalaan tulee lisätä myös NUTS 2 -alueet, jotta voidaan arvioida, mikä NUTS-taso soveltuu parhaiten rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismin määrittelyyn.

Muutosehdotus 2

3 artikla – Määritelmät

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	”raja-alueella” aluetta, joka muodostuu kahden tai useamman jäsenvaltion NUTS 3 -tason maaraja-alueista;

1)	”raja-alueella” aluetta, joka muodostuu kahden tai useamman jäsenvaltion tai yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välisistä NUTS 2- tai NUTS 3 -tason maa- tai meri raja-alueista;

2)	”yhteisellä hankkeella” mitä tahansa johonkin raja-alueeseen vaikuttavaa infrastruktuurikohdetta tai mitä tahansa jollakin raja-alueella tarjottavaa, yleisen taloudellisen edun mukaista palvelua;

2)	”yhteisellä hankkeella” mitä tahansa johonkin raja-alueeseen vaikuttavaa infrastruktuurikohdetta tai mitä tahansa jollakin raja-alueella tarjottavaa, yleisen taloudellisen edun mukaista palvelua riippumatta siitä, syntyykö vaikutus rajan molemmilla puolilla vai vain yhdellä puolella ;

3)	”oikeudellisella säännöksellä” mitä tahansa yhteiseen hankkeeseen sovellettavaa oikeudellista tai hallinnollista säännöstä, sääntöä tai hallintokäytäntöä, riippumatta siitä, onko sen antanut, siitä päättänyt tai sen pannut täytäntöön lainsäädäntö- vai täytäntöönpanoelin;

3)	”oikeudellisella säännöksellä” mitä tahansa yhteiseen hankkeeseen sovellettavaa oikeudellista tai hallinnollista säännöstä, sääntöä tai hallintokäytäntöä, riippumatta siitä, onko sen antanut, siitä päättänyt tai sen pannut täytäntöön lainsäädäntö- vai täytäntöönpanoelin;

4)	”oikeudellisella esteellä” mitä tahansa yhteisen hankkeen suunnitteluun, kehittämiseen, henkilöstön palkkaamiseen, rahoitukseen tai toimintaan liittyvää oikeudellista säännöstä, joka haittaa raja-alueen luontaisten mahdollisuuksien hyödyntämistä rajanylisessä vuorovaikutuksessa;

4)	”oikeudellisella esteellä” mitä tahansa yhteisen hankkeen suunnitteluun, kehittämiseen, henkilöstön palkkaamiseen, rahoitukseen tai toimintaan liittyvää oikeudellista säännöstä, joka haittaa raja-alueen luontaisten mahdollisuuksien hyödyntämistä rajanylisessä vuorovaikutuksessa;

5)	”alullepanijalla” toimijaa, joka on havainnut oikeudellisen esteen ja käynnistää mekanismin toimittamalla aloitetta koskevan asiakirjan;

5)	”alullepanijalla” toimijaa, joka on havainnut oikeudellisen esteen ja käynnistää mekanismin toimittamalla aloitetta koskevan asiakirjan;

6)	”aloitetta koskevalla asiakirjalla” asiakirjaa, jonka yksi tai useampi alullepanija laatii käynnistääkseen mekanismin;

6)	”aloitetta koskevalla asiakirjalla” asiakirjaa, jonka yksi tai useampi alullepanija laatii käynnistääkseen mekanismin;

”sitoutuvalla jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, jonka alueella sovelletaan sitoumuksen tai lausuman nojalla yhtä tai useampaa siirtävän jäsenvaltion oikeudellista säännöstä tai jossa soveltuvan oikeudellisen säännöksen puuttuessa otetaan käyttöön tapauskohtainen oikeudellisen esteen poistamismenetelmä;

8)	”siirtävällä jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, jonka oikeudellisia säännöksiä sitoutuvassa jäsenvaltiossa sovelletaan tietyn sitoumuksen tai lausuman nojalla;

8)	”siirtävällä jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, jonka oikeudellisia säännöksiä sitoutuvassa jäsenvaltiossa sovelletaan tietyn sitoumuksen tai lausuman nojalla;

”toimivaltaisella sitoutuvalla viranomaisella” sitoutuvan jäsenvaltion viranomaista, jolla on tietyn sitoumuksen osalta toimivalta hyväksyä siirtävän jäsenvaltion oikeudellisten säännösten soveltaminen sitoutuvan jäsenvaltion alueella tai jolla on tietyn lausuman osalta toimivalta sitoutua siihen, että lainsäädäntömenettely tarvittavan poikkeuksen säätämiseksi sitoutuvan jäsenvaltion oikeudellisista säännöksistä käynnistetään;

10)	”toimivaltaisella siirtävällä viranomaisella” siirtävän jäsenvaltion viranomaista, jonka toimivaltaan kuuluu sitoutuvassa jäsenvaltiossa sovellettavaksi tulevien, siirtävän jäsenvaltion oikeudellisten säännösten antaminen sekä niiden soveltaminen oman jäsenvaltion alueella tai molemmat;

10)	”toimivaltaisella siirtävällä viranomaisella” siirtävän jäsenvaltion viranomaista, jonka toimivaltaan kuuluu sitoutuvassa jäsenvaltiossa sovellettavaksi tulevien, siirtävän jäsenvaltion oikeudellisten säännösten antaminen sekä niiden soveltaminen oman jäsenvaltion alueella tai molemmat;

11)	”soveltamisalueella” sitoutuvan jäsenvaltion maantieteellistä aluetta, jolla sovelletaan siirtävän jäsenvaltion oikeudellisia säännöksiä tai tapauskohtaista oikeudellisen esteen poistamismenetelmää.

11)	”soveltamisalueella” sitoutuvan jäsenvaltion maantieteellistä aluetta, jolla sovelletaan siirtävän jäsenvaltion oikeudellisia säännöksiä tai tapauskohtaista oikeudellisen esteen poistamismenetelmää.

Perustelu

Lisätään merirajat asetuksen 4 artiklan mukaisesti, jotta maantieteellinen soveltamisala käy selvästi ilmi.

Yhteisen hankkeen määritelmästä saa sen käsityksen, että hanke toteutetaan käytännössä kaikilla asianomaisilla NUTS 3 -alueilla. On kuitenkin mahdollista, että tällaisen hankkeen vaikutus ulottuu vain yhdelle alueelle tai yhteen kuntaan.

Muutosehdotus 3

4 artikla – Jäsenvaltioiden käytettävissä olevat vaihtoehdot oikeudellisten esteiden poistamiseksi

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
1. Jäsenvaltion on valittava joko mekanismin tai sellaisten olemassa olevien keinojen hyödyntäminen, joilla poistetaan yhteisen hankkeen toteuttamista koskevia oikeudellisia esteitä raja-alueen tietyllä, yhden tai useamman naapurijäsenvaltion kanssa yhteisellä rajalla .	1. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on valittava joko mekanismin tai sellaisten olemassa olevien keinojen hyödyntäminen, joilla poistetaan yhteisen hankkeen toteuttamista koskevia oikeudellisia esteitä yhden tai useamman naapurijäsenvaltion kanssa yhteisellä raja-alueella .
2. Jäsenvaltio voi päättää myös, että tietyn rajan osalta, joka sillä on yhden tai useamman naapurijäsenvaltion kanssa, se liittyy sellaiseen toimivaan mekanismiin, jonka yksi tai useampi naapurijäsenvaltio on virallisia tai epävirallisia muotoja noudattaen perustanut.	2. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi päättää myös, että se liittyy yhden tai useamman naapurijäsenvaltion kanssa yhteisellä raja-alueella toteutettavan yhteisen hankkeen osalta sellaiseen toimivaan mekanismiin, jonka yksi tai useampi naapurijäsenvaltio on virallisia tai epävirallisia muotoja noudattaen perustanut.
3. Jäsenvaltiot voivat hyödyntää mekanismia myös meriraja-alueilla tai raja-alueilla, jonka muodostavat yhtäältä yksi tai useampi jäsenvaltio ja toisaalta yksi tai useampi kolmas maa tai merentakainen maa tai alue.	3. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat hyödyntää mekanismia myös sisäisillä tai ulkoisilla meriraja-alueilla. Jäsenvaltiot voivat käyttää mekanismia myös raja-alueilla, jonka muodostavat yksi tai useampi jäsenvaltio , yhteisessä hankkeessa, johon osallistuu yksi tai useampi kolmas maa tai merentakainen alue.
4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän artiklan nojalla tekemistään päätöksistä.	4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän artiklan nojalla tekemistään päätöksistä.

Perustelu

4 artikla näkyy aiheuttavan eri kielitoisinnoissa epäselvyyttä. Eräissä kielissä säädösteksti voidaan tulkita niin, että jäsenvaltio tarvitsee rinnalleen toisen jäsenvaltion voidakseen soveltaa rajamekanismia kolmannen maan kanssa. Englanninkielinen toisinto on toki tärkeimmässä asemassa, mutta on parempi saada aikaan teksti, josta käy kaikilla kielillä selvästi ilmi, että EU:n jäsenvaltio voi soveltaa rajamekanismia yhteisessä hankkeessa naapurissa sijaitsevan kolmannen maan kanssa yksin, ilman että mukana on toista EU-maata.

Alueille, joilla on lainsäädäntävaltaa, on annettava mahdollisuus perustaa mekanismi ja soveltaa sitä valtion tahdosta riippumatta silloin, kun on oikeudellisia esteitä, jotka liittyvät aluetason lainsäädäntävaltaan.

On mainittava nimenomaisesti, että mekanismia voidaan käyttää ulkoisilla ja sisäisillä merirajoilla.

Muutosehdotus 4

5 artikla – Rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteet

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Kun jäsenvaltio päättää hyödyntää mekanismia, sen on perustettava yksi tai useampi rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipiste, jollakin seuraavista tavoista:

1. Kun jäsenvaltio n toimivaltainen viranomainen päättää hyödyntää mekanismia, sen on perustettava yksi tai useampi rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipiste, jollakin seuraavista tavoista:

a)	jäsenvaltio nimeää kansallisella tai alueellisella tasolla tai molemmilla tasoilla rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen, joka toimii erillisenä elimenä;

a)	jäsenvaltio nimeää kansallisella tai alueellisella tasolla tai molemmilla tasoilla rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen, joka toimii erillisenä elimenä;

b)	jäsenvaltio sijoittaa rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen olemassa olevaan viranomaiseen tai elimeen kansallisella tai alueellisella tasolla;

b)	jäsenvaltio sijoittaa rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen olemassa olevaan viranomaiseen tai elimeen kansallisella tai alueellisella tasolla;

c)	jäsenvaltio antaa kansallisen tai alueellisen rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen tehtävät sopivalle viranomaiselle tai elimelle, joka hoitaa näitä tehtäviä muiden tehtäviensä ohella.

c)	jäsenvaltio antaa kansallisen tai alueellisen rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen tehtävät sopivalle viranomaiselle tai elimelle, joka hoitaa näitä tehtäviä muiden tehtäviensä ohella.

2. Sitoutuvien jäsenvaltioiden ja siirtävien jäsenvaltioiden on päätettävä myös,

2. Sitoutuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja siirtävien jäsenvaltioiden on päätettävä myös,

a)	kuuluuko rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen toimivaltaan vai toimivaltaisen sitoutuvan tai siirtävän viranomaisen toimivaltaan antaa sitoumus, allekirjoittaa se sekä päättää, että kansallisesta lainsäädännöstä poiketaan sitoumuksen voimaantulopäivästä, ja

a)	kuuluuko rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen toimivaltaan vai toimivaltaisen sitoutuvan tai siirtävän viranomaisen toimivaltaan antaa sitoumus, allekirjoittaa se sekä päättää, että kansallisesta lainsäädännöstä poiketaan sitoumuksen voimaantulopäivästä, ja

kuuluuko rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteen toimivaltaan vai toimivaltaisen sitoutuvan tai siirtävän viranomaisen toimivaltaan allekirjoittaa lausuma ja todeta tuossa lausumassa virallisesti, että toimivaltainen sitoutuva viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta jäsenvaltion toimivaltaiset lainsäädäntöelimet antavat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä tai muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä tietyn määräajan kuluessa.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle nimeämänsä rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteet tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivään mennessä.

Perustelu

Alueille, joilla on lainsäädäntävaltaa, on annettava mahdollisuus perustaa mekanismi ja soveltaa sitä, ja tällöin alueet perustavat omat rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteensä.

Muutosehdotus 5

7 artikla – Komission koordinointitehtävät

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Komissio huolehtii seuraavista koordinointitehtävistä:

a)	yhteydenpito rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteisiin;

a)	yhteydenpito rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteisiin;

b)	kaikkia kansallisia ja alueellisia rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteitä koskevan luettelon julkaiseminen ja ajan tasalla pitäminen;

b)	kaikkia kansallisia ja alueellisia rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteitä koskevan luettelon julkaiseminen ja ajan tasalla pitäminen;

c)	kaikkia sitoumuksia ja lausumia koskevan tietokannan perustaminen ja ylläpitäminen;

c)	kaikkia sitoumuksia ja lausumia koskevan tietokannan perustaminen ja ylläpitäminen;

d)	viestintästrategian laatiminen seuraavien toimien tueksi: i) parhaiden käytäntöjen vaihto, ii) asetuksen temaattisen soveltamisalan hyödyntäminen käytännössä ja iii) lisätietojen antaminen sitoumuksen tai lausuman tekomenettelystä.

2. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun tietokannan toiminnasta sekä lomakkeista, joita rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteiden on käytettävä toimittaessaan mekanismin täytäntöönpanoon ja hyödyntämiseen liittyviä tietoja. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Perustelu

Asetuksen täytäntöönpanoon liittyen tulee järjestää selkeä ja käytännönläheinen tiedotuskampanja, jolla tehdään soveltamisesta asianomaisille helpompaa.

Muutosehdotus 6

25 artikla – Raportointi

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
25 artikla	25 artikla
Raportointi	Arviointi
Komissio toimittaa viimeistään […] päivänä […]kuuta [vuosi] [eli sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona tämä asetus tulee voimaan + viisi vuotta, julkaisutoimisto merkitsee päivämäärän] Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle asetuksen soveltamista koskevan kertomuksen, jossa komissio arvioi indikaattoreita käyttäen asetuksen vaikuttavuutta, tehokkuutta, merkitsevyyttä, eurooppalaista lisäarvoa ja yksinkertaistamismahdollisuuksia.	1. Komissio toimittaa viimeistään […] päivänä […]kuuta [vuosi] [eli sitä kuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona tämä asetus tulee voimaan + viisi vuotta, julkaisutoimisto merkitsee päivämäärän] Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle asetuksen soveltamista koskevan kertomuksen, jossa komissio arvioi indikaattoreita käyttäen asetuksen vaikuttavuutta, tehokkuutta, merkitsevyyttä, eurooppalaista lisäarvoa ja yksinkertaistamismahdollisuuksia. Kertomuksessa kiinnitetään erityistä huomiota asetuksen maantieteelliseen ja temaattiseen soveltamisalaan.
	2. Ennen kertomuksen laatimista järjestetään eri sidosryhmille, muun muassa paikallis- ja alueviranomaisille, suunnattu julkinen kuulemismenettely.

Perustelu

Komissio on valinnut asetuksen maantieteelliseksi soveltamistasoksi NUTS 3 -tason. Maantieteellisen soveltamisalan laajentaminen saattaisi parantaa asetuksen vaikuttavuutta. Tähän on saatava lisäselvyyttä arvioinnissa.

Komissio on valinnut ehdotuksensa temaattiseksi soveltamisalaksi infrastruktuurin ja yleisen taloudellisen edun mukaiset palvelut. Tulee arvioida, voitaisiinko asetuksen piiriin ottaa muitakin toimintapolitiikan aloja.

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleishuomioita

arvostaa Euroopan komission ponnisteluja sen puolesta, että raja-alueiden potentiaalia hyödynnettäisiin käytännössä nykyistä paremmin ja että edistettäisiin kasvun ja kestävän kehityksen mahdollisuuksia.

toteaa, että EU:lla ei tällä hetkellä ole yhtenäistä lainsäädäntöä, jolla vähennettäisiin rajaseutujen oikeudellisia ja hallinnollisia haittatekijöitä. Joitakin puhtaasti alueellisia mekanismeja, kuten Benelux-liitto ja Pohjoismaiden neuvosto, on kuitenkin olemassa. Komitea kannattaa tämän vuoksi asetusehdotusta, sillä sen avulla luodaan yksiselitteinen täydentävä oikeusväline, jonka avulla koko EU:ssa voidaan puuttua kaikkien sisä- ja ulkorajojen ongelmakohtiin yhtenäisen menettelyn mukaisesti.

kiittää komissiota siitä, että se on ottanut huomioon suosituksia, jotka AK on esittänyt aiemmissa raja-alueiden esteitä käsittelevissä lausunnoissaan, erityisesti lausunnossa tiedonannosta ”Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla”.

muistuttaa, että EU:ssa on 40 sisämaarajoilla sijaitsevaa aluetta, jotka kattavat 40 % unionin pinta-alasta ja joilla asuu 30 % EU:n väestöstä. Komitea korostaa, että oikeudelliset ja hallinnolliset esteet on poistettava ja maantie- ja rautatieyhteyksiä on parannettava, jotta EU:n raja-alueiden yhteistyötä ja Euroopan yhdentymistä voidaan vahvistaa ja alueellinen kasvu voi elpyä.

korostaa, että tärkeiden kansallisten toimintapolitiikkojen muutokset estävät tällä hetkellä sisämarkkinavapauksien täyden hyödyntämisen: vaikka vain 20 % nykyisistä esteistä poistettaisiin, tuloksena voisi olla 2 % suurempi bkt ja yli miljoona uutta työpaikkaa.

pitää olennaisen tärkeänä lisätä asetukseen myös merirajat, jotta käy selväksi, että maantieteelliseen soveltamisalaan eivät kuulu ainoastaan maarajat.

pitää tarpeellisena soveltaa asetusta myös NUTS 2 -alueisiin, jotta eri olosuhteissa voidaan arvioida, mikä NUTS-taso soveltuu parhaiten rajanylisissä tilanteissa esiintyvien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamismekanismin määrittelyyn.

toteaa, että on myös lukuisia ulkoisilla maa- tai merirajoilla sijaitsevia alueita, joilla rajanylinen mekanismi voi auttaa ratkaisemaan niiden kohtaamia haasteita.

pitää ehdotettua välinettä erittäin tärkeänä raja-alueiden lähialueyhteistyön edistämisen ja niiden yhteiskunnallis-kulttuurisen kehityksen, unionin kansalaisuuden ja EU-myönteisyyden kannalta. Eurooppa-aate ja yhteiset arvot tulevat näkyviksi nimenomaan näillä alueilla, ja rajanylinen mekanismi voi vahvistaa tätä edelleen.

Alhaalta ylöspäin suuntautuva aloite ja vapaaehtoisuus

10.

on hyvillään siitä, että raja-alueet saavat mekanismista työvälineen aloitteen tekemiseksi, vuoropuhelun aloittamiseksi ja menettelyn käynnistämiseksi, jotta voidaan purkaa esimerkiksi rajanylisen infrastruktuurin rakentamisessa, palvelujen tarjoamista koskevien oikeudellisten kehysten soveltamisessa ja pelastuspalvelujen toiminnassa havaittuja oikeudellisia ja hallinnollisia ongelmakohtia.

11.

pitää ilahduttavana, että ehdotus mahdollistaa alhaalta ylöspäin suuntautuvana oikeusvälineenä tehokkaan tuen rajatylittäville yhteistyöhankkeille, sillä se antaa paikallis- ja alueviranomaisille mahdollisuuden soveltaa jäsenvaltion lainsäädäntöä ennalta rajatulla naapurijäsenvaltion alueella tietyn hankkeen yhteydessä.

12.

yhtyy komission näkemykseen siitä, että erilaisia tehokkaita mekanismeja on jo olemassa – esimerkkeinä Pohjoismaiden neuvosto ja Benelux-liitto. Komitea näkee rajanylisen mekanismin jäsenvaltioissa ja niiden välillä nykyisin sovellettavien järjestelyjen ja ratkaisujen oivana täydentäjänä. Se kehottaa kuitenkin selventämään sitä, miten rajanylistä mekanismia voidaan käytännössä soveltaa jo käytössä olevien järjestelyjen rinnalla.

13.

tunnustaa välineen käytön vapaaehtoisuuden lisäarvon. Tämä johtaa siihen, että tietyssä hankkeessa valitaan perustellusti sellainen väline, joka sopii siihen parhaiten: joko EU:n mekanismi tai jokin muu, jo olemassa oleva kahdenvälinen instrumentti, jonka avulla voidaan päästä yli yhteisen rajanylittävän hankkeen toteuttamista haittaavista lainsäädännöllisistä esteistä.

14.

kehottaa komissiota mahdollistamaan, että alueet, joilla on lainsäädäntävaltaa, voivat perustaa mekanismin ja soveltaa sitä niin, että toisen jäsenvaltion viranomaiset voivat siirtää niille oikeudellisia säännöksiä silloin, kun kyseessä ovat oikeudelliset esteet, jotka liittyvät aluetason lainsäädäntävaltaan. Komitea katsoo joka tapauksessa, että alueiden tulee perustaa omat alueelliset rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteensä.

15.

kehottaa myös soveltamaan yhdenmukaisia sääntöjä, joita voitaisiin hyödyntää luotaessa uusia EU:n rahoitusvälineitä raja-alueiden yhteistyön tukemiseksi.

Soveltamisala

16.

ymmärtää, että komission on pitänyt rajata asetuksen soveltaminen tiettyihin alueisiin. Komitea ilmaisee tähän liittyen kuitenkin huolensa siitä, että asetusta voidaan soveltaa vain NUTS 3 -alueilla, ja pyytää, että viisi vuotta voimaantulon jälkeen arvioidaan sekä maantieteellistä ja temaattista soveltamisalaa.

17.

pyytää komissiolta lisävalaistusta siitä, millaiset yhteiset hankkeet tulevat kysymykseen ja mitä infrastruktuurihankkeilla ja yleisen taloudellisen edun mukaisilla palveluilla tarkoitetaan. Komitea kiinnittää komission huomion siihen, että paikallis- ja aluetasolla on toisinaan hieman epäselvyyttä siitä, mitä yleisen taloudellisen edun mukaiset palvelut pitävät sisällään. Komitea tarjoutuu selvittelemään yhdessä komission ja jäsenvaltioiden kanssa tarkemmin asetuksen soveltamista eri aihealoilla tapausesimerkkien avulla.

18.

huomasi tekstiä tarkastellessaan, että asetusehdotuksen käännökset eivät ole kauttaaltaan johdonmukaisia, minkä vuoksi tiettyjen artiklojen soveltamisesta on epäselvyyttä. Tämä koskee eritoten 4 artiklan 3 kohtaa, jossa käsitellään soveltamista silloin, kun mukana on kolmansia maita. Komitean mielestä se, että yhteistyötä kolmansien maiden kanssa rajoitetaan viittaamalla nähtävästi kahden EU-maan osallistumiseen, on jarruttava tekijä. Komitea katsoo lisäksi, että olisi aiheellista selkeyttää myös niitä ehdotetun asetuksen artikloja, jotka liittyvät aloitetta koskevan asiakirjan laatimiseen ja esittämiseen ja siihen liittyviin seikkoihin, joista säädetään 8–12 artiklassa.

Täytäntöönpano ja soveltaminen

19.

pitää ehdotettua menettelyä yksityiskohtaisena. Koska mekanismi on uudentyyppinen, sitoumuksen tai lausuman tekomenettelyn eri vaiheet tulee esittää selkeästi. Vaarana on kuitenkin hallinnollisen taakan syntyminen alueille ja jäsenvaltioille. AK kannattaa siksi voimakkaasti 25 artiklassa säädettyä arviointia, jonka yhteydessä on tarkoitus tutkia myös mahdollisuuksia yksinkertaistaa asetuksen soveltamista. Komitea kehottaa myös pitämään tätä ongelmaa esillä, jotta kansalliset viranomaiset ryhtyisivät toimenpiteisiin kansallisten sääntöjensä yksinkertaistamiseksi.

20.

korostaa tarvetta panna asetus täytäntöön ripeästi ja yksiselitteisesti ja kehottaa komissiota ottamaan tässä yhteydessä huomioon EAYY-asetuksen täytäntöönpanovaiheessa saadut kokemukset ja opit sekä kannustamaan jäsenvaltioita soveltamaan mekanismia mahdollisimman pian rajatylittävän hankkeen yhteydessä. Komitea katsoo, että rajanylisten sitoumusten ja lausumien koordinointipisteiden roolia on selvennettävä. Komitea toivoo lisäksi, että – kuten tehdään jo eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien tapauksessa – AK sai saisi tehtäväkseen rekisteröidä eurooppalaiset rajanylistä lainsäädännön soveltamista koskevat sitoumukset ja lausumat, jotta vahvistettaisiin saatujen kokemusten lisäarvoa ja hyvien käytäntöjen yleistämistä.

21.

katsoo, että on myös otettava huomioon muut alueellisen yhteistyön rakenteet, kuten työyhteisöt (Comunidades de Trabajo), jotka voivat olla hyödyllisiä ja täydentää mekanismia.

22.

pyytää jäseniään jakamaan tietoa vaikkapa rajojen yli kulkeviin liikenneyhteyksiin, pelastuspalvelujen yhteiskäyttöön tai teollisuusalueiden kehittämiseen liittyvistä esimerkkitapauksista.

23.

kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita laatimaan asetuksen täytäntöönpanon tueksi selkeän viestintästrategian, jossa kiinnitetään erityistä huomiota parhaiden käytäntöjen vaihtoon ja asetuksen temaattiseen soveltamisalaan.

24.

painottaa rajanylisen mekanismin ja EAYY:n täydentävyyttä sekä sitä, että EAYY olisi ylikansallisena ja valtiota alemman tason yksikkönä käytännöllinen työkalu uuden rajanylisen mekanismin piiriin kuuluvien hankkeiden käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi. On kuitenkin vielä selvennettävä, miten rajanylinen mekanismi ja EAYY voivat täydentää toisiaan.

25.

pitää rajanylistä mekanismia hyvänä Interreg-ohjelmia täydentävänä välineenä, sillä se voi luoda tietyissä tilanteissa kiinnostavia mahdollisuuksia, jotka saattavat tehdä rajatylittävien hankkeiden toteuttamisesta nykyistä helpompaa.

Bryssel 5. joulukuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).