P8_TC1-COD(2017)0114

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/… antamiseksi verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetun direktiivin 1999/62/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komissio asetti 28 päivänä maaliskuuta 2011 julkaisemassaan valkoisessa kirjassa (4) tavoitteeksi siirtymisen kohti ”saastuttaja maksaa”- ja ”käyttäjä maksaa” -periaatteiden täysimittaista soveltamista tulojen luomiseksi ja tulevien liikenneinvestointien rahoituksen varmistamiseksi, mutta tavoitteen saavuttamisessa on edistytty hitaasti ja tieinfrastruktuurin käyttömaksujen periminen on edelleen epäyhtenäistä unionissa.

(1 a)

Komissio asetti kyseisessä valkoisessa kirjassa vuoden 2020 määräajaksi, johon mennessä edetään ”ulkoisten kustannusten (mukaan luettuina melu, paikallinen saastuminen ja ruuhkat pakollisesti katettavien kulumiskustannusten lisäksi) täydelliseen ja pakolliseen sisällyttämiseen hintoihin maantie- ja rautatieliikenteessä”. [tark. 1]

(1 b)

Tavara- ja matkustajaliikenteen ajoneuvojen liikkuminen lisää sitä, että ilmaan pääsee epäpuhtauksia, joilla on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja jotka heikentävät ilmanlaatua unionissa. Tällaisia epäpuhtauksia ovat esimerkiksi PM2,5, typpidioksidi ja otsoni, jotka Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman raportin arvioiden mukaan aiheuttivat vuonna 2014 pitkäaikaisen altistumisen vuoksi 399 000, 75 000 ja 13 600 ennenaikaista kuolemantapausta unionissa. [tark. 2]

(1 c)

Maailman terveysjärjestön mukaan pelkästään tieliikenteestä aiheutuva melu on toiseksi haitallisin ympäristön stressitekijä Euroopassa heti ilman pilaantumisen jälkeen. Vähintään 9 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain voidaan yhdistää liikenteen melun aiheuttamiin sydäntauteihin. [tark. 3]

(1 d)

Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2017 julkaiseman Euroopan ilmanlaatua koskevan raportin mukaan tieliikenne aiheutti vuonna 2015 eniten typen oksidien päästöjä ja oli toiseksi suurin mustahiilipäästöjen lähde. [tark. 4]

(2)

Komissio ilmoitti vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevasta eurooppalaisesta strategiasta antamassaan tiedonannossa (5) aikovansa ehdottaa raskaiden ajoneuvojen tietulleja koskevan direktiivin muuttamista, jotta maksuja voitaisiin periä porrastetusti myös hiilidioksidipäästöjen perusteella ja jotta eräiden direktiivin periaatteiden soveltaminen voitaisiin laajentaa linja-autoihin sekä henkilöautoihin ja pakettiautoihin.

(3)

Kaikilla raskailla ajoneuvoilla on merkittävä vaikutus tieinfrastruktuuriin ja ilman pilaantumiseen, kun taas ja kevyet ajoneuvot aiheuttavat suurimman osan tieliikenteen päästöihin ja ruuhkiin liittyvistä kielteisistä sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista. Tasapuolisen kohtelun ja terveen kilpailun vuoksi olisi varmistettava, että ajoneuvot, jotka eivät tähän mennessä ole kuuluneet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/62/EY (6) vahvistetun tietulleja ja käyttäjämaksuja koskevan kehyksen piiriin, sisällytetään tähän kehykseen. Mainitun direktiivin soveltamisala olisi siksi laajennettava koskemaan tavarankuljetusajoneuvojen lisäksi myös muita raskaita ajoneuvoja sekä kevyitä ajoneuvoja, mukaan lukien henkilöautot ja henkilöautoja. Henkilöautojen maksujen tasoa voitaisiin mukauttaa, jotta säännöllisiltä käyttäjiltä ei perittäisi kohtuuttomia maksuja. Yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi maksuja olisi myös sovellettava syrjimättömästi ajoneuvoluokan mukaan sekä eriytetysti riippuen ajoneuvon vaikutuksesta infrastruktuuriin ja sen vaikutuksesta ympäristöön ja yhteiskuntaan ja ottaen huomioon tiettyjen sellaisten käyttäjien sosioekonominen tilanne, jotka pääsevät työpaikalleen vain maanteitse . [tark. 5]

(3 a)

Sellaisten maantieliikenteen sisämarkkinoiden toteuttaminen, joilla vallitsevat tasapuoliset kilpailuedellytykset, edellyttää sääntöjen yhdenmukaista soveltamista. Yksi tämän direktiivin päätavoitteista on poistaa tienkäyttäjien välisen kilpailun vääristymät. Siksi raskaita ajoneuvoja koskevien maksujen soveltamisalaan olisi sisällytettävä myös maanteiden tavaraliikenteeseen käytettävät pakettiautot. [tark. 6]

(3 b)

Jotta voidaan varmistaa tämän toimenpiteen suhteellisuus, se olisi kohdistettava vain pakettiautoihin, joita käytetään maanteiden tavaraliikenteen harjoittamiseen ja joita säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EY) N:o 1071/2009 (7) ja (EY) N:o 1072/2009 (8) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 165/2014 (9) . [tark. 7]

(4)

Aikaperusteiset käyttäjämaksut eivät perusluonteensa vuoksi heijasta tarkasti tosiasiallisesti aiheutuneita infrastruktuurikustannuksia, ja samasta syystä ne eivät ole tehokkaita, kun pyritään edistämään vähäpäästöisempää ja tehokkaampaa liikennettä tai vähentämään ruuhkia. Siksi ne raskailta ajoneuvoilta perittävät aikaperusteiset käyttäjämaksut olisi asteittain korvattava matkaperusteisilla maksuilla, jotka ovat tasapuolisempia, tehokkaampia ja toimivampia. [tark. 8]

(4 a)

Jotta tämä aikaperusteisten maksujen asteittainen korvaaminen matkaperusteisilla maksuilla ei muodostuisi lisäesteeksi syrjäisistä maista ja syrjäseutualueilta peräisin olevien kuljetusten pääsylle unionin keskeisille markkinoille, olisi otettava mahdollisimman pian käyttöön korvausjärjestelmä lisäkustannusten tasapainottamiseksi, jotta ne eivät heikennä kilpailukykyä merkittävästi. [tark. 10]

(4 b)

Jotta vältetään liikenteen siirtyminen maksuttomille teille, millä voisi olla vakavia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja liikenneverkon optimaaliseen käyttöön, jäsenvaltioiden olisi voitava kantaa tietulleja kaikilla teillä, jotka kilpailevat suoraan Euroopan laajuisten verkkojen kanssa. [tark. 11]

(4 c)

Aikaperusteiset käyttäjämaksut kannustavat kuljettajia ajamaan enemmän vinjettien voimassaolon aikana, mikä on vastoin saastuttaja maksaa – ja käyttäjä maksaa -periaatteita. [tark. 12]

(4 d)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen, sopimuspuitteissa, joilla säännellään tiemaksujen kantamista koskevia käyttöoikeussopimuksia, olisi pyrittävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/23/EU noudattaen helpottamaan mainittujen sopimusten mukauttamista unionin sääntelykehyksen kehitykseen. [tark. 13]

(4 e)

Tämän vuoksi olisi selvitettävä, voitaisiinko syrjäisestä sijainnista aiheutuvia lisäkustannuksia kompensoida helpotuksilla, jotka liittyvät energiatehokkaamman ajoneuvokannan saatavuuteen ja etusijalle asettamiseen erityisten infrastruktuurien tai sähköistettyjen moottoriteiden kaltaisten teknologioiden tarjoamisessa. Nämä kompensoivat helpotukset voisivat olla osa tulevaa vuoden 2020 jälkeistä Verkkojen Eurooppa -välinettä. [tark. 14]

(5)

Jotta voidaan varmistaa, että käyttäjät hyväksyvät tulevat tiemaksujärjestelmät, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus ottaa käyttöön asianmukaisia järjestelmiä maksujen keräämiseksi osana laajempaa liikkuvuuspalvelujen kokonaisuutta. Näillä järjestelmillä olisi varmistettava infrastruktuurikustannusten tasapuolinen jakautuminen, ja niiden olisi vastattava ”saastuttaja maksaa” -periaatetta ja niissä olisi määriteltävä käyttäjämaksuista saatujen tulojen käyttötarkoitus. Jäsenvaltioiden olisi voitava kantaa tietulleja myös muilta kuin päätieverkkoon kuuluvilta teiltä . Tällaisen järjestelmän käyttöön ottavien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että siinä noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/52/EY (10) säännöksiä. [tark. 15]

(5 a)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava ottamaan huomioon sosioekonomiset tekijät, kun ne panevat täytäntöön henkilöautoihin sovellettavia tieinfrastruktuurien maksujärjestelmiä. [tark. 16]

(5 b)

Perittäessä tiemaksuja kaikilta tienkäyttäjiltä sähköisin keinoin tullaan samalla keränneeksi ja tallentaneeksi paljon henkilötietoja, joita voidaan käyttää myös perusteellisten liikkumisprofiilien laatimiseen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä otettava järjestelmällisesti huomioon periaatteet, jotka koskevat käyttötarkoituksen rajoittamista ja tietojen minimointia. Tienkäyttömaksujen perimisen yhteydessä tapahtuvaa tietojen keräämistä koskevien teknisten ratkaisujen olisi sen vuoksi sisällettävä anonymisoituja, salattuja tai etukäteen suoritettavia maksuvaihtoehtoja. [tark. 17]

(5 c)

Ajoneuvoverot saattavat haitata tietullien käyttöönottoa. Tietullien käyttöönoton tukemiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava alentaa joustavammin ja nopeasti ajoneuvoveroja eli olisi laskettava mahdollisimman pian direktiivissä 1999/62/EY vahvistettuja vähimmäismääriä. [tark. 18]

(5 d)

On erityisen tärkeää, että jäsenvaltioissa otetaan käyttöön oikeudenmukainen maksujärjestelmä, joka ei rankaise sellaisia yksityisautoilijoita, jotka joutuvat useammin käyttämään maksullisia teitä, koska he asuvat maaseutualueilla, vaikeakulkuisilla alueilla tai eristyneillä alueilla. Jäsenvaltioiden olisi aluekehityspolitiikan mukaisesti sovellettava näiltä alueilta oleviin käyttäjiin alennettuja maksuja. [tark. 20]

(6)

Samoin kuin raskaiden ajoneuvojen tapauksessa, myös kevyiden ajoneuvojen osalta on tärkeää varmistaa, että sovelletut aikaperusteiset maksut jos jäsenvaltiot ottavat käyttöön kevyisiin ajoneuvoihin sovellettavia aikaperusteisia maksuja, ne ovat oikeasuhteisia, myös alle vuoden pituisina käyttöaikoina. Tältä osin huomioon on otettava se, että kevyiden ajoneuvojen käyttötapa poikkeaa raskaiden ajoneuvojen käyttötavasta. Oikeasuhteiset aikaperusteiset maksut voitaisiin laskea matkojen vaihtelua koskevien saatavilla olevien tietojen perusteella , edellyttäen, että taataan syrjimättömyys [tark. 21].

(7)

Direktiivin 1999/62/EY mukaan ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu voidaan asettaa olisi asetettava tasolle, joka vastaa saastuttaja maksaa -periaatetta ja on lähellä kyseessä olevan ajoneuvon käytön sosiaalisia rajakustannuksia. Tämä menetelmä on osoittautunut tasapuolisimmaksi ja tehokkaimmaksi tavaksi ottaa huomioon raskaiden ajoneuvojen aiheuttaman ilman pilaantumisen ja melun kielteiset ympäristö- ja terveysvaikutukset, ja se varmistaisi, että raskaat ajoneuvot osallistuvat oikeudenmukaisella osuudella EU:n ilmanlaatunormien (11) ja mahdollisesti sovellettavien melurajojen tai -tavoitteiden noudattamiseen. Siksi tällaisten maksujen soveltamista olisi helpotettava. [tark. 22]

(8)

Tästä syystä olisi annettava mahdollisuus soveltaa ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja niissä tieverkon osissa, joissa ei peritä infrastruktuurimaksua, ja painotettujen keskimääräisten ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen enimmäismäärät olisi korvattava helposti sovellettavilla viitearvoilla vähimmäisarvoilla , joita päivitetään inflaation, tieliikenteen ulkoisten kustannusten arvioinnissa saavutetun tieteellisen edistyksen ja ajoneuvokannan koostumuksessa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi. [tark. 23]

(8 a)

Jotta voidaan edistää liikennepolitiikkaa koskevan valkoisen kirjan tavoitetta eli saastuttaja maksaa -periaatteen täysimittaista soveltamista, olisi varmistettava, että niissä tieverkon osissa, joissa peritään infrastruktuurimaksua, raskaisiin ajoneuvoihin ja maanteiden tavaraliikenteeseen käytettäviin pakettiautoihin sovelletaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua. [tark. 24]

(8 b)

Ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen asianmukaisen käytön takaamiseksi niistä saatavat tulot olisi investoitava takaisin liikenneinfrastruktuuriin, jotta voidaan edistää kestävämpiä liikennemuotoja, joiden ympäristövaikutukset ovat pienemmät. [tark. 25]

(9)

Infrastruktuurimaksujen porrastaminen Euro-päästöluokan perusteella on edistänyt vähäpäästöisempien ajoneuvojen käyttöä. Ajoneuvokannan uusiutuessa on kuitenkin odotettavissa, että maksujen porrastaminen tällä perusteella kaupunkien välisessä verkossa ei ole enää toimi niin tehokasta vuoden 2020 loppuun mennessä, ja se olisi siksi poistettava käytöstä kyseiseen ajankohtaan mennessä. Samasta ajankohdasta alkaen ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja olisi sovellettava järjestelmällisemmin kohdennettuna keinona kattaa ulkoiset kustannukset tilanteissa, joissa sillä on suurin merkitys. [tark. 27]

(10)	Raskaiden ajoneuvojen osuus hiilidioksidipäästöistä on kasvussa. Infrastruktuurimaksujen porrastaminen näiden päästöjen perusteella voi edistää parannuksia tällä alalla, ja se olisi siksi otettava käyttöön.

(11)

Kevyet ajoneuvot tuottavat kaksi kolmasosaa tieliikenteen kielteisistä ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Siksi on tärkeää tarjota kannustimia kaikkein vähäpäästöisimpien ja polttoainetehokkaimpien ajoneuvojen käytölle porrastamalla tiemaksut komission asetuksessa (EU) 2016/427 (12), komission asetuksessa (EU) 2016/646 (13) ja komission asetuksessa (EU) 2017/xxx (14) määriteltyjen vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen perusteella.

(12)

Kaikkein vähäpäästöisimpien ja tehokkaimpien tehokkaampien ajoneuvojen käytön edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi sovellettava tällaisiin ajoneuvoihin merkittävästi alennettuja tietulleja ja käyttäjämaksuja. Tällaisten järjestelyjen käyttöönoton helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi näitä alennuksia olisi sovellettava riippumatta asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen sertifioinnin osalta annetun komission asetuksen (EU) …/… voimaantulosta. Nollapäästöisiin ajoneuvoihin ei pitäisi soveltaa minkäänlaisia sellaisia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, jotka liittyvät ilman pilaantumiseen. [tark. 28]

(12 a)

Alppien ylitse kulkeva kauttakulkuliikenne kuormittaa kyseisiä alueita erityisesti meluhaittojen, ilman pilaantumisen ja infrastruktuurin kulumisen muodossa, mitä vielä pahentaa kustannuskilpailu lähekkäisten käytävien kanssa. Kyseisille alueille ja jäsenvaltioille olisi sen vuoksi jätettävä runsaasti liikkumavaraa ulkoisten kustannusten perimisessä ja liikenteenohjaustoimenpiteiden täytäntöönpanossa, jotta voidaan välttää ei-toivotut siirtymisvaikutukset ja liikenteen ohjautuminen toisiin käytäviin. [tark. 29]

(13)

Liikenneruuhkien, joihin kaikki ajoneuvot vaikuttavat erisuuruisesti, aiheuttamat kustannukset vastaavat noin 1 yhtä prosenttia BKT:sta. Merkittävä osa näistä kustannuksista aiheutuu kaupunkien välisistä ruuhkista. Siksi olisi sallittava erityinen ruuhkamaksu sillä edellytyksellä, että sitä sovelletaan kaikkiin ajoneuvoluokkiin. Jotta maksu olisi tehokas ja, oikeasuhteinen ja syrjimätön , se olisi laskettava ruuhkiin liittyvien rajakustannusten perusteella ja porrastettava paikan, ajankohdan ja ajoneuvoluokan mukaan. Niin ikään olisi löydettävä tasapainoisia ja kompensoivia malleja, jotka eivät syrji esikaupunkialueilla asuvia työntekijöitä, jotka joutuisivat maksamaan sekä tietulleista että käyttäjämaksuista aiheutuvat kustannukset. Jotta ruuhkamaksuilla olisi mahdollisimman suuri myönteinen vaikutus, niistä saatavat tulot olisi osoitettava hankkeisiin, joilla pyritään puuttumaan ongelman syihin. [tark. 30]

(13 a)

Autoihin liittyvän unionin kulttuuriperinnön säilyttämiseksi jäsenvaltioiden olisi luotava erillinen luokka museoajoneuvoille, jotta tässä direktiivissä säädettyjen eri maksujen määriä voidaan porrastaa. [tark. 31]

(14)

Ruuhkamaksujen olisi vastattava suhteellisella tavalla niitä tosiasiallisia kustannuksia, joita kukin ajoneuvo aiheuttaa suoraan muille tienkäyttäjille ja välillisesti yhteiskunnalle yleensä. Jotta ruuhkamaksut eivät haittaisi suhteettomasti ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta, ne olisi rajoitettava tiettyihin määriin, jotka vastaavat ruuhkiin liittyviä rajakustannuksia lähes täyden kapasiteetin olosuhteissa eli tilanteessa, jossa liikennemäärät lähenevät tien kapasiteettia.

(15)	Raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin sovellettava infrastruktuurimaksujen tuloneutraali porrastus ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla ja se olisi poistettava käytöstä.

(15 a)

Kun otetaan huomioon onnettomuuksista aiheutuvat korkeat ulkoiset kustannukset, jotka ovat kymmeniä miljardeja euroja vuodessa, jäsenvaltioille olisi kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtavien onnettomuuksien keskimääräisten yhteiskunnallisten kustannusten laskentaa koskevien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/96/EY (15) säännösten yhteydessä annettava mahdollisuus sisällyttää hintoihin enemmän niitä kustannuksia, joita vakuutukset eivät kata. Osa näistä kustannuksista lankeaa sosiaaliturvajärjestelmän tai koko yhteiskunnan maksettavaksi esimerkiksi käytettyjen julkisten palvelujen hallinnollisten kustannusten, käytettyjen lääkintä- ja terveydenhoitopalvelujen kustannusten, inhimillisen pääoman menetyksen sekä fyysisiin vammoihin ja henkiseen kärsimykseen liittyvien kustannusten muodossa. [tark. 32]

(16)

Infrastruktuurimaksuun lisättävät korotukset voisivat myös olla hyödyllinen väline, kun pyritään puuttumaan tiettyjen teiden käyttöön liittyviin huomattaviin ympärivahinkoihin tai ruuhkiin muuallakin kuin vuoristoalueilla. Siksi olisi helpotettava korotusten nykyinen rajoittaminen näille alueille olisi poistettava soveltamista, siten että poistetaan nykyiset rajoitukset, joiden mukaan korotuksia voidaan soveltaa vain mainituilla alueilla, ja samoin olisi helpotettava niiden kohdentamista Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon hankkeisiin . Jotta voidaan välttää päällekkäisten maksujen periminen käyttäjiltä, korotuksia ei pitäisi sallia korotuksille olisi asetettava tiukemmat rajat tieosuuksilla, joilla sovelletaan ruuhkamaksua. Sovellettava enimmäistaso olisi myös mukautettava eri tilanteisiin. [tark. 33]

(17)

Jos jäsenvaltio ottaa käyttöön tiemaksujärjestelmän, tästä myönnettävät korvaukset voivat tapauksesta riippuen johtaa ulkomaisten tienkäyttäjien syrjintään. Mahdollisuus myöntää korvaus tällaisessa tilanteessa olisi siksi rajoitettava tietulleihin, eikä korvauksia pitäisi enää olla saatavilla käyttäjämaksujen tapauksessa.

(17 a)

Kevyiden ajoneuvojen kohdalla on tärkeää varmistaa, että tämä direktiivi ei haittaa kansalaisten vapaata liikkuvuutta. Jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa käyttöön alennuksia ja vähennyksiä, kun maksujen vaikutus tienkäyttäjiin on suhteettoman suuri maantieteellisistä tai sosiaalisista syistä. [tark. 34]

(18)

Jotta voitaisiin hyödyntää olemassa olevista tiemaksujärjestelmistä saatavia mahdollisia synergiaetuja toimintakustannusten alentamiseksi, komission olisi osallistuttava täysimääräisesti sellaisten jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön, jotka aikovat ottaa käyttöön yhteisiä ja yhteentoimivia tiemaksujärjestelmiä. [tark. 35]

(19)

Tiemaksut voivat tuoda tuovat käyttöön resursseja, jotka auttavat vaihtoehtoisten liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoittamisessa ja ristiinrahoittamisessa sekä korkealaatuisen liikenneinfrastruktuurin ja -palveluiden kunnossapidon ja kehittämisen rahoittamisessa. Siksi on asianmukaista kannustaa jäsenvaltioita käyttämään , että jäsenvaltiot käyttävät tiemaksuista saatavia tuloja tähän tarkoitukseen, ja edellyttää tätä varten on asianmukaista edellyttää , että ne raportoivat riittävällä tavalla näiden tulojen käytöstä. Infrastruktuurimaksuista ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvista maksuista saatavat tulot olisi siksi investoitava takaisin liikennealaan. Tämän pitäisi erityisesti auttaa havaitsemaan mahdollisia rahoitusvajeita ja lisäämään tiemaksujen yleistä hyväksymistä. [tark. 36]

(20)

Koska tämän direktiivin tavoitteena on erityisesti varmistaa, että muihin ajoneuvoihin kuin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin sovellettavia kansallisia maksujärjestelmiä sovelletaan yhdenmukaisissa kehyksissä, joilla taataan yhdenmukainen kohtelu koko unionissa, jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tätä tavoitetta, vaan se voidaan liikenteen ja niiden ongelmien, joihin tällä direktiivillä on tarkoitus puuttua, rajat ylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(21)

On tarpeen varmistaa, että ulkoisiin kustannuksiin perustuvat maksut vastaavat jatkossakin mahdollisimman tarkasti raskaiden ajoneuvojen aiheuttaman ilman pilaantumisen ja melun kustannuksia ilman, että maksujärjestelmästä tehdään liian monimutkainen, jotta kannustetaan kaikkein polttoainetehokkaimpien ajoneuvojen käyttöä ja jotta kannustimet säilyvät tehokkaina ja tiemaksujen porrastus pysyy ajan tasalla. Siksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ulkoisten maksujen viitearvojen vähimmäisarvojen mukauttamista tieteen kehitykseen, raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöihin perustuvien infrastruktuurimaksujen tuloneutraalia porrastusta koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen määrittelyä ja kevyiden ajoneuvojen infrastruktuurimaksujen porrastamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukauttamista tekniikan kehitykseen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (16) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 37]

(21a)

Komission olisi esitettävä viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ulkoisten ympäristö-, ruuhka- ja terveyskustannusten sisällyttämiselle hintoihin yleinen, avoin ja selkeä kehys, johon infrastruktuurimaksujen tuleva laskenta perustuu. Tässä yhteydessä komission olisi voitava ehdottaa mallia, johon liitetään vaikutusarvio ulkoisten kustannusten sisällyttämisestä hintoihin kaikissa liikennemuodoissa. Oikeasuhteisuuden varmistamiseksi ulkoisten kustannusten perimisessä on syytä ottaa huomioon kaikki liikennemuodot. [tark. 38]

(21 b)

Avoimuuden takaamiseksi olisi asianmukaista, että jäsenvaltiot ilmoittavat tienkäyttäjille tuloksista, jotka on saavutettu infrastruktuurimaksuista, ulkoisiin kustannuksiin perustuvista maksuista ja ruuhkamaksuista saatujen tulojen investoinnista. Niiden olisi ilmoitettava hyödyt, jotka on saavutettu liikenneturvallisuuden parantumisen, ympäristövaikutusten vähentymisen ja ruuhkaantumisen vähentymisen muodossa [tark. 39]

(22)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin asianomaisten säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tieverkkojen laadun arvioinnissa käytettävien yhdenmukaistettujen indikaattoreiden vahvistamista koskevien täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaisesti.

(23)	Direktiiviä 1999/62/EY olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 1999/62/EY seuraavasti:

1)	Korvataan nimi seuraavasti: ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/62/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 1999, matkaperusteisten verojen ja maksujen kantamisesta ajoneuvoilta tieinfrastruktuurien käytöstä”[tark. 40]

Korvataan 1 ja 2 artikla seuraavasti:

”1 artikla

1. Tätä direktiiviä sovelletaan

a)	raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ajoneuvoveroihin,

b)	ajoneuvoista kannettaviin tietulleihin ja käyttäjämaksuihin.

2. Tätä direktiiviä ei sovelleta ajoneuvoihin, joita käytetään kuljetuksiin yksinomaan jäsenvaltioiden Euroopan ulkopuolisilla alueilla.

3. Tätä direktiiviä ei myöskään sovelleta Kanariansaarilla, Ceutassa, Melillassa, Azoreilla tai Madeiralla rekisteröityihin ajoneuvoihin, joita käytetään kuljetuksiin yksinomaan näillä alueilla tai näiden alueiden välillä sekä näiden alueiden ja Manner-Espanjan ja Manner-Portugalin välillä.

2 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1)	’Euroopan laajuisella tieverkolla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 (*1) II luvun 3 jaksossa tarkoitettua ja mainitun asetuksen liitteessä I kartoin kuvattua maantieliikenneinfrastruktuuria;

’rakennuskustannuksilla’ rakentamiseen liittyviä kustannuksia, mukaan luettuina tarvittaessa rahoituskustannukset, jotka koskevat jotain seuraavista:

a)	uudet infrastruktuurit tai uudet infrastruktuuriparannukset, mukaan lukien merkittävät rakenteelliset kunnostukset tai liikennemuotosiirtymään liittyvät vaihtoehtoiset liikenneinfrastruktuurit ; [tark. 41]

enintään 30 vuotta ennen 10 päivää kesäkuuta 2008 valmistuneet infrastruktuurit tai infrastruktuuriparannukset, mukaan lukien merkittävät rakenteelliset kunnostukset, jos tietullijärjestelyt olivat 10 päivänä kesäkuuta 2008 jo käytössä, tai enintään 30 vuotta ennen uusien 10 päivän kesäkuuta 2008 jälkeen käyttöön otettujen tietullijärjestelyjen vahvistamista valmistuneet infrastruktuurit tai infrastruktuuriparannukset;

ennen 10 päivää kesäkuuta 2008 valmistuneet infrastruktuurit tai infrastruktuuriparannukset, jos

i)	jäsenvaltio on ottanut käyttöön tietullijärjestelmän, jossa määrätään näiden kustannusten korvaamisesta tietullijärjestelmän käyttäjän kanssa tehtävän sopimuksen tai muiden vaikutukseltaan vastaavien säädösten nojalla, jotka tulivat voimaan ennen 10 päivää kesäkuuta 2008; tai

ii)	jäsenvaltio voi osoittaa, että kyseisen infrastruktuurin rakentaminen riippui siitä, että sille suunniteltu käyttöikä ylitti 30 vuotta;

3)	’rahoituskustannuksilla’ lainojen korkoja ja osakkeenomistajien rahoittamien pääomasijoitusten tuottoja;

4)	’merkittävillä rakenteellisilla kunnostuksilla’ rakenteellisia kunnostuksia, lukuun ottamatta kunnostuksia, joista ei enää ole hyötyä tien käyttäjille, erityisesti jos kunnostustyön on korvannut tien uusi pinnoitus tai muu rakennustyö;

’moottoritiellä’ tietä, joka on erityisesti suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvoliikennettä varten ja jolle sen varrella olevilta kiinteistöiltä ei ole välittömiä liittymiä ja joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a)	siinä on, yksittäisiä alueita lukuun ottamatta tai muutoin kuin tilapäisesti, molempiin ajosuuntiin kulkevat erilliset ajoradat, jotka erotetaan toisistaan joko maa-alueella, jota ei ole tarkoitettu liikenteelle, tai poikkeustapauksissa jollain muulla tavalla;

b)	se ei risteä samassa tasossa minkään tien, rautatien, raitiotien, pyörätien tai jalankulkutien kanssa;

c)	sen on erityisesti osoitettu olevan moottoritie;

’tietullilla’ tiettyä summaa, joka perustuu tietyssä infrastruktuurissa kuljettuun matkaan ja ajoneuvotyyppiin ja jonka maksaminen antaa ajoneuvolle oikeuden infrastruktuurien käyttöön; tietulliin sisältyy yksi tai useampi seuraavista maksuista: infrastruktuurimaksu ja, tapauksen mukaan, ruuhkamaksu tai ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu tai molemmat; [tark. 42]

7)	’infrastruktuurimaksulla’ maksua, joka on tarkoitettu jäsenvaltiossa aiheutuneiden infrastruktuuriin liittyvien rakentamis-, ylläpito-, käyttö- ja kehittämiskustannusten korvaamiseen;

8)	’ulkoisiin kustannuksiin perustuvalla maksulla’ maksua, joka on tarkoitettu jäsenvaltiossa aiheutuneiden liikenneperäiseen ilman pilaantumiseen tai liikenneperäisiin meluhaittoihin liittyvien kustannusten kattamiseen;

9)	’ruuhkalla’ tilannetta, jossa liikennemäärät lähestyvät tien kapasiteettia tai ylittävät sen;

10)	’ruuhkamaksulla’ ajoneuvoilta perittävää maksua, joka on tarkoitettu jäsenvaltiossa aiheutuneiden ruuhkiin liittyvien kustannusten kattamiseen ja ruuhkien vähentämiseen;

11)

’liikenneperäisen ilman pilaantumisen kustannuksilla’ sellaisten vahinkojen ihmisten terveydelle aiheutuneiden haittojen ja ympäristövahinkojen kustannuksia, jotka johtuvat hiukkaspäästöistä sekä otsonia muodostavien yhdisteiden kuten typen oksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöistä ajoneuvoa käytettäessä; [tark. 43]

12)	’liikenneperäisten meluhaittojen kustannuksilla’ sellaisten vahinkojen ihmisten terveydelle aiheutuneiden haittojen ja ympäristövahinkojen kustannuksia, jotka johtuvat ajoneuvojen tuottamasta tai ajoneuvojen ja tienpinnan vuorovaikutuksessa syntyvästä melusta; [tark. 44]

13)	’painotetulla keskimääräisellä infrastruktuurimaksulla’ infrastruktuurimaksun kokonaistuloja tiettynä aikana jaettuna raskaiden ajoneuvojen maksun kohteena olevilla tieosuuksilla kulkemien ajoneuvokilometrien määrällä samana aikana;

14)	’käyttäjämaksulla’ tiettyä summaa, jonka maksaminen antaa oikeuden käyttää ajoneuvoa 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa infrastruktuureissa tietyn ajan;

15)	’ajoneuvolla’ neljä- tai useampipyöräistä moottoriajoneuvoa tai auton ja puoliperävaunun yhdistelmää, joka on tarkoitettu tai jota käytetään matkustajien tai tavaroiden kuljetukseen maanteillä;

16)	’raskaalla ajoneuvolla’ raskasta tavarankuljetusajoneuvoa tai linja-autoa;

17)	’raskaalla tavarankuljetusajoneuvolla’ tavaroiden kuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa, jonka suurin sallittu massa on suurempi kuin 3,5 tonnia;

18)	’linja-autolla’ henkilöiden kuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa, jossa on kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta ja jonka suurin sallittu massa on suurempi kuin 3,5 tonnia;

18 a)

’kevyellä ajoneuvolla’ kevyttä hyötyajoneuvoa tai henkilöautoa; [tark. 46]

19)	’kevyellä ajoneuvolla’ henkilöautoa, pienoisbussia hyötyajoneuvolla ’ pienoisbussia, pakettiautoa tai tavaroiden kuljetukseen tarkoitettua pakettiautoa; [tark. 47]

20)	’henkilöautolla’ henkilöiden kuljetukseen tarkoitettua neljäpyöräistä ajoneuvoa, jossa on kuljettajan istuimen lisäksi enintään kahdeksan istuinta;

20 a)

’museoajoneuvolla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/45/EU (*2) 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua historiallisesti merkittävää ajoneuvoa; [tark. 48]

21)	’pienoisbussilla’ henkilöiden kuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa, jossa on kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta ja jonka suurin sallittu massa on enintään 3,5 tonnia;

22)	’pakettiautolla’tavaroiden kuljetukseen tarkoitettua ajoneuvoa, joka ei ole henkilöauto ja jonka suurin sallittu massa on enintään 3,5 tonnia; [tark. 49]

22 a)

’tavaroiden kuljetukseen tarkoitetulla pakettiautolla’ maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1071/2009 (*3) tarkoitetulla tavalla käytettävää ajoneuvoa, jonka suurin sallittu kokonaismassa on 2,4–3,5 tonnia ja jonka korkeus on yli 2 metriä; [tark. 50]

22 b)

’päästöttömällä käytöllä’ ajoneuvoa, jonka käytöstä ei todennettavasti aiheudu pakokaasupäästöjä koko katetulla tieverkon osalla; [tark. 51]

23)	’päästöttömällä ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jolla ei ole pakokaasupäästöjä;

23 a)

’moottoripyörällä’ kaksipyöräistä ajoneuvoa, jossa voi olla sivuvaunu, sekä mitä tahansa kolmi- tai nelipyörää, joka kuuluu asetuksessa (EU) N:o 168/2013 tarkoitettuihin ajoneuvoluokkiin L3e, L4e, L5e, L6e tai L7e; [tark. 52]

24)	’liikenteenharjoittajalla’ yritystä, joka kuljettaa tavaroita tai matkustajia maanteitse;

25)	’EURO 0 -ajoneuvolla’, ’EURO I -ajoneuvolla’, ’EURO II -ajoneuvolla’, ’EURO III -ajoneuvolla’, ’EURO IV -ajoneuvolla’, ’EURO V -ajoneuvolla’ ja ’EURO VI-ajoneuvolla’ tämän direktiivin liitteessä 0 esitettyjen päästörajojen mukaista raskasta ajoneuvoa;

26)

’ajoneuvotyypillä’ ajoneuvoluokkaa, johon raskas ajoneuvo kuuluu sen akselien lukumäärän mukaan, sen mittojen tai painon mukaan taikka muun ajoneuvon tielle aiheuttamia vahinkoja kuvaavan luokituksen, esimerkiksi liitteessä IV esitetyn tievahinkoluokituksen mukaan, edellyttäen että käytetty luokitusjärjestelmä perustuu ajoneuvon ominaisuuksiin, jotka joko esitetään kaikissa jäsenvaltioissa käytössä olevissa ajoneuvoa koskevissa asiakirjoissa tai ovat silmin havaittavia;

27)	’käyttöoikeussopimuksella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 2014/23/EU (*4) 5 artiklan 1 artiklassa kohdassa määriteltyä rakennusurakkasopimusta käyttöoikeussopimusta ; [tark. 53]

28)	”käyttöoikeusmaksulla” maksua, jonka käyttöoikeusurakan saaja perii käyttöoikeussopimuksen mukaisesti;

29)

”merkittävästi muutetulla tietulli- tai maksujärjestelmällä” tietulli- tai maksujärjestelmää, jota on muutettu siten, että kustannukset tai tulot ovat muuttuneet vähintään 5 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna inflaatiokorjauksen jälkeen, kun inflaatio mitataan komission (Eurostatin) julkaiseman EU:n laajuisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin, josta on poistettu energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden vaikutus, muutosten perusteella. Käyttöoikeussopimuksissa merkittäviksi muutoksiksi ei ole katsottava sellaisia muutoksia, jotka täyttävät direktiivin 2014/23/EU 43 artiklan 1 ja 2 kohdan ehdot; [tark. 54]

29 a)

”ristiinrahoituksella” tehokkaiden vaihtoehtoisten liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoitusta nykyisten liikenneinfrastruktuurien tie- ja infrastruktuurimaksuista saaduilla tuloilla; [tark. 55]

29 b)

”jäsenvaltioilla” kaikkia jäsenvaltioiden viranomaisia eli keskushallinnon viranomaisia, liittovaltion viranomaisia ja muita alueellisia viranomaisia, joille on annettu valtuudet varmistaa unionin lainsäädännön noudattaminen. [tark. 56]

Edellä olevan 2 kohdan soveltamiseksi:

a)	rakennuskustannuksista huomioon otettava osuus ei saa missään tapauksessa ylittää osuutta, joka infrastruktuurin osien nykyisestä suunnitellusta käyttöiästä on jäljellä 10 päivänä kesäkuuta 2008 tai päivänä, jona uudet tietullijärjestelyt otetaan käyttöön, jos se on myöhäisempi ajankohta;

infrastruktuurien tai infrastruktuuriparannusten kustannuksia voivat olla erityiset meluhaittojen vähentämiseen , innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoon tai liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyvät infrastruktuurikulut sekä todelliset maksut, jotka infrastruktuurin haltija on suorittanut objektiivisista ympäristönäkökohdista, kuten maaperän suojelu pilaantumiselta , mukaan lukien uusista sääntelyvelvoitteista aiheutuneet kulut . [tark. 57]

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1)."

(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/45/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 51). "

(*3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51). "

(*4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1). ”"

2 a)

Lisätään 6 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”b a)

museoajoneuvot;”. [tark. 58]

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön tietulleja ja käyttäjämaksuja Euroopan laajuisessa tieverkossa tai sen tietyissä osissa ja lisäksi kaikissa muissa moottoritieverkkonsa osissa, jotka eivät kuulu Euroopan laajuiseen tieverkkoon, tämän artiklan 3–9 kohdassa ja 7 a–7 k artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan 1 a kohdan soveltamista.

2. Tämän artiklan 1 kohta ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen soveltaa Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta noudattaen tietulleja ja käyttäjämaksuja muilla teillä, edellyttäen ettei tietullien ja käyttäjämaksujen veloittamisella tällaisilla muilla teillä syrjitä kansainvälistä liikennettä ja ettei se johda kilpailun vääristymiseen liikenteenharjoittajien välillä. Muilla kuin Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvilla teillä ja muilla teillä kuin moottoriteillä sovellettavien tietullien ja käyttäjämaksujen on täytettävä tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa, 7 a artiklassa ja 7 j artiklan 1, 2 ja 4 kohdassa säädetyt vaatimukset.

3. Jäsenvaltiot eivät saa kantaa miltään tietyltä ajoneuvoluokalta sekä tietullia että käyttäjämaksua yksittäisen tieosuuden käytöstä. Jäsenvaltio, joka kantaa tieverkossaan käyttäjämaksua, voi kuitenkin kantaa tietulleja myös siltojen, tunnelien ja vuoristosolien käytöstä.

4. Tietullit ja käyttäjämaksut eivät saa olla suoraan eivätkä välillisesti syrjiviä perustein, jotka johtuvat tienkäyttäjän kansallisuudesta, jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut tai jossa ajoneuvo on rekisteröity, taikka kuljetuksen alkuperästä tai määräpaikasta.

5. Jäsenvaltiot voivat säätää tietullien tai käyttäjämaksujen määrien alentamisesta tai tietullin tai käyttäjämaksun maksuvelvoitetta koskevista vapautuksista niiden raskaiden ajoneuvojen osalta, jotka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 165/2014 (*5) nojalla vapautettu valvontalaitteiden asentamis- ja käyttövelvoitteesta, sekä tapauksissa, jotka kuuluvat tämän direktiivin 6 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen edellytysten soveltamisalaan.

6. Jäsenvaltiot eivät saa 1 päivästä tammikuuta 2018 [tämän direktiivin voimaantuloajankohta] alkaen ottaa käyttöön raskaita ajoneuvoja ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuja pakettiautoja koskevia käyttäjämaksuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 kohdan soveltamista. Ennen mainittua ajankohtaa käyttöönotetut käyttäjämaksut voidaan pitää voimassa 31 päivään joulukuuta 2022 , ja ne on korvattava infrastruktuurimaksuilla 1 päivästä tammikuuta 2023 tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa tieverkon osissa . [tark. 59]

7. Jäsenvaltiot eivät saa [tämän direktiivin voimaantuloajankohta] ottaa käyttöön kevyitä ajoneuvoja koskevia käyttäjämaksuja. Ennen mainittua ajankohtaa käyttöönotetut käyttäjämaksut on poistettava 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä.

8. Jäsenvaltio voi 31 päivään joulukuuta 2019 päättää soveltaa raskaiden ajoneuvojen tietulleja tai käyttäjämaksuja ainoastaan ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu kokonaispaino on vähintään 12 tonnia, jos se katsoo, että soveltamisen ulottaminen alle 12 tonnin painoisiin ajoneuvoihin

a)	aiheuttaisi liikenteen siirtymisestä johtuvia huomattavia haittavaikutuksia liikenteen sujuvuuden, ympäristön, melutason, ruuhkautumisen, terveyden tai liikenneturvallisuuden kannalta;

b)	aiheuttaisi hallinnollisia kuluja, jotka ovat enemmän kuin 30 prosenttia soveltamisalaa laajentamalla saatavista lisätuloista.

Jäsenvaltioiden, jotka päättävät soveltaa tietulleja tai käyttäjämaksuja tai molempia ainoastaan ajoneuvoihin, joiden suurin sallittu kokonaispaino on vähintään 12 tonnia, on ilmoitettava päätöksestään ja sen perusteluista komissiolle.

9. Raskaisiin ajoneuvoihin sovellettavia tietulleja ja käyttäjämaksuja on 1 päivästä tammikuuta 2020 sovellettava kaikkiin raskaisiin ajoneuvoihin ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuihin pakettiautoihin . [tark. 61]

10. Raskaisiin ajoneuvoihin ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuihin pakettiautoihin sekä kevyisiin ajoneuvoihin , jotka eivät ole tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuja pakettiautoja, sovellettavia tietulleja ja käyttäjämaksuja voidaan ottaa käyttöön tai pitää voimassa toisistaan riippumatta 31 päivään joulukuuta 2022 . [tark. 62]

(*5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1).”"

Korvataan 7 a artikla seuraavasti:

”7 a artikla

1. Käyttäjämaksujen on oltava oikeassa suhteessa infrastruktuurin käytön kestoon.

2. Siltä osin kuin käyttäjämaksuja sovelletaan raskaisiin ajoneuvoihin, infrastruktuurin käyttöoikeus on voitava saada vähintään seuraaviksi ajanjaksoiksi: päivä, viikko, kuukausi ja vuosi. Kuukausimaksu saa olla korkeintaan 10 prosenttia vuosimaksun määrästä, viikkomaksu saa olla korkeintaan 5 prosenttia vuosimaksun määrästä ja päivämaksu saa olla korkeintaan 2 prosenttia vuosimaksun määrästä.

Jäsenvaltio voi päättää kantaa ainoastaan vuosimaksuja kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyistä ajoneuvoista.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava kaikkia raskaiden ajoneuvojen luokkia koskevat käyttäjämaksut, mukaan lukien hallintokulut, tasolle, joka ei ylitä liitteessä II säädettyjä enimmäismääriä.

3. Siltä osin kuin käyttäjämaksuja sovelletaan henkilöautoihin, infrastruktuurin käyttöoikeus on voitava saada vähintään seuraaviksi ajanjaksoiksi: yksi päivä, yksi viikko, 10 päivää, kuukausi tai kaksi kuukautta tai molemmat ja vuosi. Kahden kuukauden maksu saa olla korkeintaan 30 prosenttia vuosimaksun määrästä, kuukausimaksu saa olla korkeintaan 18 prosenttia vuosimaksun määrästä ja 10 päivän maksu saa , viikkomaksu ja päivämaksu saavat olla korkeintaan 8 prosenttia vuosimaksun määrästä. [tark. 63]

Jäsenvaltiot voivat antaa infrastruktuurin käyttöoikeuden myös muiksi ajanjaksoiksi. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden on sovellettava maksujen määriä käyttäjien tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti ottaen huomioon kaikki merkitykselliset tekijät, erityisesti vuosimaksut ja muihin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin ajanjaksoihin sovellettavat maksut, vallitsevat käyttötavat ja hallintokulut.

Jäsenvaltiot voivat ennen 31 päivää toukokuuta 2017 hyväksyttyjen käyttäjämaksujärjestelmien osalta pitää voimassa ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä rajoja korkeammat maksut, jotka olivat voimassa ennen mainittua ajankohtaa, ja vastaavat korkeammat maksut muille käyttöajoille, tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti. Niiden on kuitenkin noudatettava ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä rajoja ja toista alakohtaa heti kun merkittävästi muutetut tietulli- tai maksujärjestelyt tulevat voimaan ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2024.

4. Pienoisbussien ja, pakettiautojen ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettujen pakettiautojen osalta jäsenvaltioiden on noudatettava joko 2 kohtaa tai 3 kohtaa. Jäsenvaltioiden on kuitenkin asetettava pienoisbusseille ja, pakettiautoille ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitetuille pakettiautoille korkeammat käyttäjämaksut kuin henkilöautoille viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2024. [tark. 64]

4 a. Käyttäjämaksujen oikeasuhteisuudessa voidaan ottaa huomioon sellaisen liikenteenharjoittamisen erityispiirteet, jonka lähtöpaikkana on unionin reuna-alueella sijaitseva jäsenvaltio.” [tark. 65]

4 a)

Lisätään 7 b artiklaan kohta seuraavasti:

”2 a. Niillä moottoritieosuuksilla, joilla peritään infrastruktuurimaksu, on oltava kaikkien käyttäjien liikenneturvallisuuden takaamiseen tarvittava infrastruktuuri ja niillä voi olla kaikissa sääolosuhteissa turvallisia paikoitusalueita asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse päivittäistä ja viikoittaista enimmäisajoaikaa, vähimmäistaukoja sekä päivittäisiä ja viikoittaisia lepoaikoja koskevista vähimmäisvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 165/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse ajopiirtureilla tapahtuvasta paikannuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… mukaisesti (2017/0122(COD)).” [tark. 66]

Korvataan 7 c artikla seuraavasti:

”7 c artikla

1. Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun, joka liittyy liikenneperäisen ilman pilaantumisen tai liikenneperäisten meluhaittojen tai molempien kustannuksiin.

Ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja voidaan ottaa käyttöön tai pitää voimassa tieverkon osissa, joihin ei sovelleta infrastruktuurimaksuja.

Raskaiden ajoneuvojen Liikenneperäisestä ilman pilaantumisesta tai liikenneperäisistä meluhaitoista perittävä ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu on porrastettava ja määritettävä liitteessä III a esitettyjä vähimmäisvaatimuksia ja menetelmiä sekä vähintään liitteessä III b esitettyjä viitearvoja vähimmäisarvoja noudattaen. [tark. 67]

2. Huomioon otettavien kustannusten on liityttävä siihen verkkoon tai verkon osaan, jolta ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu peritään, ja niihin ajoneuvoihin, joilta ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu peritään. Jäsenvaltiot voivat päättää periä ainoastaan prosenttiosuuden näistä kustannuksista.

3. Liikenneperäiseen ilman pilaantumiseen liittyvää ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua ei sovelleta raskaisiin ajoneuvoihin, jotka täyttävät kaikkein tiukimmat Euro-päästönormit.

Ensimmäisen alakohdan soveltaminen lopetetaan neljän vuoden kuluttua näiden normien käyttöönottoa koskevien sääntöjen soveltamisen alkamisajankohdasta.

4. Asianomaisen jäsenvaltion on vahvistettava ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun määrä. Jos jäsenvaltio nimeää viranomaisen hoitamaan tätä tehtävää, kyseisen viranomaisen on oltava oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumaton maksun tai sen osan hallinnoinnista tai keruusta vastaavasta organisaatiosta.

5. Tietulleja kantavien jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2021 sovellettava raskaisiin ajoneuvoihin ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettuihin pakettiautoihin liikenneperäisestä ilman pilaantumisesta tai liikenneperäisistä meluhaitoista perittävää ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua ainakin siinä kaikissa 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun verkon osassa, jossa raskaiden ajoneuvojen aiheuttamat ympäristövahingot ovat suuremmat kuin raskaiden ajoneuvojen aiheuttamat keskimääräiset ympäristövahingot liitteessä III a tarkoitettujen asiaa koskevien raportointivaatimusten mukaisesti määritettyinä tarkoitetuissa tieverkon osissa, joihin sovelletaan infrastruktuurin käyttömaksua . [tark. 68]

5 a. Edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tieverkon osissa kannettavaa ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen syrjimättömästi kaikkiin ajoneuvoluokkiin. [tark. 69]

5 b. Jäsenvaltiot voivat soveltaa poikkeuksia, joilla ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja voidaan porrastaa museoajoneuvojen osalta.” [tark. 70]

Lisätään 7 da artikla seuraavasti:

”7 d a artikla

1. Jäsenvaltiot voivat liitteessä V vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ottaa käyttöön ruuhkamaksun missä tahansa tieverkkonsa osassa, jossa esiintyy ruuhkia. Ruuhkamaksua saa soveltaa ainoastaan niillä tieosuuksilla, joilla esiintyy säännöllisesti ruuhkia, ja ainoastaan niinä ajanjaksoina, jolloin ruuhkia tyypillisesti esiintyy.

2. Jäsenvaltioiden on määriteltävä 1 kohdassa tarkoitetut tieosuudet ja ajanjaksot objektiivisten kriteerien perusteella, jotka liittyvät teiden ja niiden lähialueiden altistumiseen ruuhkille, kuten keskimääräiset viivästykset ja jonojen pituudet.

3. Mille tahansa tieverkon osalle asetettua ruuhkamaksua on sovellettava syrjimättömällä tavalla kaikkiin ajoneuvoluokkiin liitteessä V esitettyjen vakiovastaavuuskertoimien mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää vapauttaa maksusta linja-autot, jotta edistetään joukkoliikennettä sekä sosioekonomista kehitystä ja alueellista koheesiota. [tark. 72]

4. Ruuhkamaksun on vastattava kustannuksia, jotka ajoneuvo aiheuttaa muille tienkäyttäjille ja välillisesti yhteiskunnalle, mutta se ei saa ylittää liitteessä VI määriteltyjä enimmäistasoja missään tietyypissä.

5. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön riittävät järjestelmät ruuhkamaksujen vaikutuksen seuraamiseksi ja niiden tason tarkistamiseksi. Niiden on tarkasteltava maksujen tasoa säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein sen varmistamiseksi, etteivät ne ole korkeammat kuin kyseisessä jäsenvaltiossa esiintyvien ruuhkien kustannukset, jotka aiheutuvat niillä tieosuuksilla, joihin ruuhkamaksua sovelletaan.”

Korvataan 7 f ja 7 g artikla seuraavasti:

”7 f artikla

1. Jäsenvaltio voi korottaa infrastruktuurimaksua tietyillä tieosuuksilla sen jälkeen, kun asiasta on ilmoitettu komissiolle, jos näillä tieosuuksilla esiintyy säännöllisiä ruuhkia tai jos ajoneuvojen käyttö näillä tieosuuksilla aiheuttaa merkittäviä ympäristövahinkoja, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

korotuksen tuottamat tulot investoidaan sellaisen asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti määriteltyyn ydinverkkoon kuuluvan liikenneinfrastruktuurin tai sellaisten liikennepalvelujen rakentamisen rahoittamiseen, joka edistää suoraan ruuhkautumisen tai ympäristövahinkojen lievittämistä ja joka sijaitsee samassa liikennekäytävässä kuin tieosuus, johon korotusta sovelletaan; [tark. 75]

korotus on enintään 15 prosenttia 7 b artiklan 1 kohdan ja 7 e artiklan mukaisesti lasketusta painotetusta keskimääräisestä infrastruktuurimaksusta, paitsi jos saadut tulot investoidaan ydinverkkokäytävien rajat ylittäville osuuksille vuoristoalueilla, missä infrastruktuurikustannukset sekä ilmasto- ja ympäristövahingot ovat suuremmat kuin muualla , jolloin korotus saa olla enintään 25 50 prosenttia; [tark. 76]

c)	korotuksen soveltaminen ei johda kaupallisen liikenteen epäoikeudenmukaiseen kohteluun muihin tienkäyttäjiin verrattuna;

d)	tiedot korotuksen tarkasta soveltamispaikasta ja näyttö a alakohdassa tarkoitettujen ydinverkkokäytävien rakentamisen liikenneinfrastruktuurien tai liikennepalvelujen rahoituspäätöksestä toimitetaan komissiolle ennen korotuksen soveltamista; [tark. 77]

e)	ajanjakso, jona korotusta sovelletaan, määritetään ja rajataan ennakolta, ja se on tulo-odotusten osalta korotuksesta saatavilla tuloilla osarahoitettavien hankkeiden rahoitussuunnitelmien ja kustannus-hyötyanalyysin mukainen.

1 a. Uusien rajat ylittävien hankkeiden osalta korotuksia voidaan soveltaa ainoastaan jos kaikki tällaiseen hankkeeseen osallistuvat jäsenvaltiot hyväksyvät sen. [tark. 78 ja 164]

2. Korotusta voidaan soveltaa 7 g tai 7 g a artiklan mukaisesti porrastettuun infrastruktuurimaksuun.

3. Vastaanotettuaan vaaditut tiedot korotuksen soveltamista suunnittelevalta jäsenvaltiolta komissio toimittaa nämä tiedot 9 c artiklassa tarkoitetun komitean jäsenille. Jos komissio katsoo, ettei suunniteltu korotus täytä 1 kohdassa säädettyjä vaatimuksia tai että suunnitellulla korotuksella on merkittäviä haittavaikutuksia syrjäseutualueiden talouskehitykselle, se voi täytäntöönpanosäädöksillä hylätä kyseisen jäsenvaltion esittämät maksuja koskevat suunnitelmat tai pyytää niiden muuttamista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 9 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Kun korotusta sovelletaan 7 e artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin tietullijärjestelyihin, sitä ei ole katsottava merkittäväksi muutokseksi tätä direktiiviä sovellettaessa. [tark. 79]

4. Korotuksen määrä on vähennettävä 7 c artiklan mukaisesti lasketusta ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun määrästä lukuun ottamatta ajoneuvoja Euro-päästöluokissa 0, I ja II 15 päivästä lokakuuta 2011, Euro-päästöluokissa III ja IV 1 päivästä tammikuuta 2015, Euro-päästöluokassa V 1 päivästä tammikuuta 2019 ja Euro-päästöluokassa VI tammikuusta 2023 alkaen. Kaikki korotuksen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen samanaikaisesta soveltamisesta saatavat tulot on investoitava asetuksen (EU) N:o 1316/2013 liitteessä I olevassa I osassa lueteltujen ydinverkkokäytävien rakentamisen rahoittamiseen. [tark. 80]

5. Korotusta ei saa soveltaa tieosuuksilla, joilla sovelletaan ruuhkamaksua.

7 g artikla

1. Joulukuun 31 päivään 2021 saakka infrastruktuurimaksu voidaan porrastaa ruuhkien vähentämiseksi, infrastruktuurin vahingoittumisen minimoimiseksi ja asianomaisen infrastruktuurin käytön optimoimiseksi tai liikenneturvallisuuden edistämiseksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	porrastus on avoin, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin;

b)	porrastusta sovelletaan kellonajan, viikonpäivän tai vuodenajan mukaan;

c)	infrastruktuurimaksu on enintään 175 prosenttia 7 b artiklassa tarkoitetun painotetun keskimääräisen infrastruktuurimaksun enimmäistasosta;

d)	ruuhka-ajat, joiden aikana peritään korkeampia infrastruktuurimaksuja ruuhkien vähentämiseksi, eivät ylitä kestoltaan viittä tuntia päivässä tai niiden tuntien määrää, joiden aikana ruuhka-aste ylittää 100 prosentin kapasiteetin ; [tark. 81]

ruuhkaisella tieosuudella porrastus suunnitellaan ja sitä sovelletaan avoimesti ja siten, ettei se vaikuta tuloihin, tarjoamalla alennettuja tietulleja niille liikenteenharjoittajille, jotka käyttävät kyseistä tieosuutta muina kuin ruuhka-aikoina, ja korotettuja tietulleja niille liikenteenharjoittajille, jotka käyttävät tätä samaa tieosuutta ruuhka-aikoina.

Jäsenvaltio, joka haluaa ottaa käyttöön tällaisen porrastuksen tai muuttaa käytössä olevaa porrastusta, ilmoittaa siitä komissiolle ja toimittaa sille tarvittavat tiedot edellytysten täyttymisen arvioimiseksi.

2. Raskaiden ajoneuvojen osalta jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2020 saakka porrastettava infrastruktuurimaksu ajoneuvon Euro-päästöluokan mukaan niin, ettei mikään infrastruktuurimaksu ole yli 100:aa prosenttia korkeampi kuin vastaavilta kaikkein ankarimmat päästönormit täyttäviltä ajoneuvoilta perittävä maksu. Voimassa olevat käyttöoikeussopimukset voidaan vapauttaa tästä vaatimuksesta siihen asti kun sopimus uusitaan.

Jäsenvaltio voi kuitenkin myöntää poikkeuksen infrastruktuurimaksun porrastamista koskevasta vaatimuksesta, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

i)	se vaarantaisi vakavasti sen alueella käytössä olevien tietullijärjestelmien yhdenmukaisuuden;

ii)	erisuuruisten maksujen käyttöönotto ei olisi teknisesti toteutettavissa asianomaisessa tietullijärjestelmässä;

iii)	se johtaisi saastuttavimpien ajoneuvojen siirtymiseen muille teille ja kielteisiin vaikutuksiin liikenneturvallisuuteen ja kansanterveyteen;

iv)	tietulliin sisältyy ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu.

Poikkeuksista tai vapautuksista on ilmoitettava komissiolle.

3. Jos kuljettaja tai tapauksen mukaan liikenteenharjoittaja ei käytä maksamiseen sähköistä tietullikantojärjestelmää tai ei tarkastuksessa pysty esittämään ajoneuvoa koskevia asiakirjoja, joita voimassaolevaa ennakkoon maksettua kestotilausta tai tämän ajoneuvossa ei ole tietullijärjestelmän haltijan hyväksymää ajoneuvoon asennettua laitteistoa , jota tarvitaan ajoneuvon päästöluokan varmistamiseksi 2 kohdan soveltamista varten, jäsenvaltiot voivat soveltaa korkeimpia perittäviä tietulleja. [tark. 82]

4. Komissio hyväksyy 9 e artiklan mukaisen delegoidun säädöksen, jossa määritellään hiilidioksidipäästöjen viitearvot sekä kyseessä olevien raskaiden ajoneuvojen asianmukainen luokitus, vuoden kuluessa siitä kun komissio on julkaissut viralliset hiilidioksidipäästötiedot asetuksen (EU) …/… (*6) mukaisesti , ja ottaa tässä huomioon päästöjä vähentävät teknologiat . [tark. 83]

Jäsenvaltioiden on vuoden kuluessa delegoidun säädöksen voimaantulosta porrastettava infrastruktuurimaksu ottaen huomioon hiilidioksidipäästöjen viitearvot ja asiaa koskeva ajoneuvoluokitus. Maksut on porrastettava niin, ettei mikään infrastruktuurimaksu ole yli 100:aa prosenttia korkeampi kuin maksu, joka peritään vastaavilta ajoneuvoilta, joiden hiilidioksidipäästöt ovat pienimmät, mutta jotka eivät kuitenkaan ole päästöttömiä. Päästöttömien ajoneuvojen infrastruktuurimaksuihin on tehtävä 75 prosentin vähennys korkeimpaan maksuun verrattuna. [tark. 84]

4 a. Päästöttömien ajoneuvojen infrastruktuurimaksuihin on tehtävä 50 prosentin vähennys alhaisimpaan maksuun verrattuna viimeistään … päivänä …kuuta … [tämän direktiivin voimaantulopäivä]. Päästöttömään käyttöön on sovellettava samaa vähennystä, jos tällainen käyttö voidaan osoittaa. [tark. 85]

4 b. Komissio esittää viimeistään … päivänä …kuuta … [viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] arviointikertomuksen, jossa arvioidaan päästöttömien ajoneuvojen markkinaosuutta ja päästötöntä käyttöä. Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa 9 e artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa lasketaan uudelleen päästöttömiin ajoneuvoihin sovellettava vähennys alhaisimpaan infrastruktuurin käyttömaksuun verrattuna. [tark. 86]

5. Edellä 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettujen porrastusten tarkoituksena ei saa olla lisätulojen saaminen tietulleja perimällä. Mahdollinen tulojen suunnittelematon kasvu on tasattava porrastuksen rakenteeseen tehtävillä muutoksilla, jotka on toteutettava kahden vuoden kuluessa sen tilivuoden päättymisestä, jonka aikana lisätulo on syntynyt.

(*6) Komission asetus (EU) …/…, annettu XXX, asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanemisesta raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen sertifioinnin osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L …, …, s. …).”"

Lisätään 7 g a artikla seuraavasti:

”7 g a artikla

1. Kevyiden ajoneuvojen osalta jäsenvaltiot voivat 31 päivään joulukuuta 2021 saakka porrastaa tietullit ja käyttäjämaksut ajoneuvon ympäristöominaisuuksien perusteella.

2. Jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2022 porrastettava tietullit ja käyttäjämaksujen tapauksessa vähintään vuosimaksut ajoneuvojen hiilidioksidi- ja epäpuhtauspäästöjen perusteella liitteessä VII esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

2 a. Jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon ajoneuvon ympäristöominaisuuksien parantumisen, joka liittyy kyseisen ajoneuvon siirtymiseen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön. Ennakkoon maksetun kestotilauksen tai tietullijärjestelmää hoitavan tahon hyväksymän muun järjestelyn on annettava mahdollisuus tietullien porrastukseen siten, että käyttäjä palkitaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön siirtymisestä johtuvasta ajoneuvon ympäristöominaisuuksien parantumisesta. [tark. 88]

3. Jos kuljettaja tai tapauksen mukaan liikenteenharjoittaja ei tarkastuksessa osoita kuuluvansa ennakkoon maksetun kestotilauksen tai järjestelmän haltijan hyväksymän muun järjestelyn piiriin tai ei pysty esittämään ajoneuvoa koskevia asiakirjoja, joita tarvitaan ajoneuvon päästötasojen varmistamiseksi (vaatimustenmukaisuustodistus) komission asetuksen (EU) …/… (*7) mukaisesti, jäsenvaltiot voivat soveltaa korkeimpia perittäviä tietulleja tai vuotuisia käyttäjämaksuja. Jos ajoneuvon päästötason todistavat asianmukaiset asiakirjat esitetään myöhemmin, kaikki sovellettujen tietullien tai maksujen ja todellisten tietullien tai maksujen väliset erotukset on korvattava kyseisen ajoneuvon kohdalla. [tark. 89]

3 a. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön poikkeuksellisia toimenpiteitä maksujen perimiseksi museoajoneuvoista. [tark. 90]

4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 9 e artiklan mukaisesti liitteessä VII määriteltyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ja sekä liikenneturvallisuutta parantavien että vähähiiliseen liikenteeseen siirtymistä edistävien osien merkityksen huomioon ottamiseksi . [tark. 91]

(*7) Komission asetus (EU) 2017/xxx, annettu XXX, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta (EUVL L xxx) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (puitedirektiivi) (EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1).”;"

Muutetaan 7 h artikla seuraavasti:

a)	korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti: ”Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kuusi kuukautta ennen uuden tai merkittävästi muutetun infrastruktuurimaksuja koskevan tietullijärjestelyn täytäntöönpanoa:”.

a a)

lisätään 7 h artiklan 1 kohdan a alakohtaan luetelmakohta seuraavasti:

”—

selkeä tieto käyttömaksujen ja tietullien maksamiseen tarkoitettujen ajoneuvoihin asennettujen laitteistojen yhteentoimivuudesta; siinä on perusteltava, miksi käyttäjät eivät voi käyttää muissa jäsenvaltioissa käytössä olevia muita ajoneuvoon asennettuja laitteistoja tämän tietullijärjestelyn kohdalla.”; [tark. 92]

a b)

lisätään kohta seuraavasti:

”1 a. Käyttöoikeuden luovuttajan ja saajan välisiä suhteita sääntelevillä sopimuspuitteilla on pyrittävä mahdollistamaan käyttöoikeussopimusten mukauttaminen 7 c, 7 d a, 7 g ja 7 g a artiklassa määritettyihin velvollisuuksiin liittyvään unionin tai kansallisen sääntelykehyksen kehitykseen.”; [tark. 93]

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen uuden tai merkittävästi muutetun ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja koskevan tietullijärjestelyn täytäntöönpanoa verkko, johon maksua sovelletaan, sekä maksujen suunnitellut määrät ajoneuvoluokittain ja päästöluokittain.”

c)	kumotaan 4 kohta.

10)

Muutetaan 7 i artikla seuraavasti:

-a)	korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti: ”2. Raskaiden ajoneuvojen ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitettujen pakettiautojen osalta jäsenvaltiot voivat säätää infrastruktuurimaksun vähennyksistä tai alennuksista edellyttäen, että”; [tark. 94]

korvataan 2 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:

”b)	tällaiset vähennykset tai alennukset vastaavat tosiasiallisia säästöjä, joita hallintokuluissa saavutetaan säännöllisten käyttäjien käsittelyssä satunnaisiin käyttäjiin verrattuna;

tällaiset vähennykset tai alennukset eivät ole enempää kuin 13 20 prosenttia sellaisten vastaavien ajoneuvojen maksamasta infrastruktuurimaksusta, joilla ei ole oikeutta vähennykseen tai alennukseen ja jotka liittyvät paikalliseen tai tavanomaiseen liikennöintiin tai sekä paikalliseen että tavanomaiseen liikennöintiin .”; [tark. 95]

a a)

lisätään kohta seuraavasti:

”2 a. Jäsenvaltiot voivat säätää infrastruktuurimaksun vähennyksistä tai alennuksista kevyille ajoneuvoille ja erityisesti haja-asutusalueella ja esikaupunkialueilla asuville säännöllisille käyttäjille edellyttäen, että

a)	tuloksena oleva maksurakenne on oikeasuhteinen, julkinen ja käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin, eikä se aiheuta muille käyttäjille lisäkustannuksia korkeampien tietullien muodossa;

tällaiset alennukset tai vähennykset edistävät:

i)	sosiaalista yhteenkuuluvuutta; ja/tai

ii)	liikkuvuutta syrjäseutualueilla tai syrjäisimmillä alueilla tai sekä syrjäseutualueilla että syrjäisimmillä alueilla;” [tark. 96]

a b)

lisätään kohta seuraavasti:

”2 b. Jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa käyttöön kilometrikohtaisen kiinteämääräisen vapautuksen tietyllä tieosuudella ottaen huomioon syrjäseutualueiden liikkuvuusmallit ja taloudellisen edun, edellyttäen että tuloksena oleva maksurakenne on oikeasuhteinen, julkinen ja käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin eikä se aiheuta muille käyttäjille lisäkustannuksia korkeampien tietullien muodossa;” [tark. 97]

Muutetaan 3 kohta seuraavasti:

”3. Ellei 7 g artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 5 kohdassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu, tietullien määriä voidaan asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä I yksilöityjen Euroopan edun kannalta erittäin tärkeiden hankkeiden osalta porrastaa muulla tavoin kyseisten hankkeiden kaupallisen elinkelpoisuuden turvaamiseksi silloin, kun ne joutuvat välittömään kilpailuun muiden liikennemuotojen kanssa. Tuloksena olevan maksurakenteen on oltava lineaarinen, oikeasuhteinen, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin, eikä se saa aiheuttaa muille käyttäjille lisäkustannuksia korkeampien tietullien muodossa.”; [tark. 98]

b a)

lisätään kohta seuraavasti:

”3 a. Vuoristoalueilla ja syrjäseutualueilla jäsenvaltiot tai toimivaltaiset viranomaiset voivat porrastaa raskaiden ajoneuvojen tietullimaksuja niiden piiriin kuuluvien ajoneuvojen ajomatkan mukaan sosioekonomisten vaikutusten minimoimiseksi, edellyttäen että

a)	ajomatkaan perustuvassa maksujen porrastamisessa otetaan huomioon lyhyen ja pitkän matkan kuljetuksiin liittyvät erilaiset tekijät, erityisesti saatavilla olevat liikennemuotosiirtymän vaihtoehdot muihin liikennemuotoihin siirtymiseksi,

b)	porrastusta sovelletaan syrjimättömästi,

c)	teknisillä laitteilla voidaan havaita ajoneuvojen tulo- ja lähtöpisteet kansallisten rajojen yli.”; [tark. 99]

11)

Muutetaan 7 j artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on tätä varten tehtävä yhteistyötä sellaisten menetelmien vahvistamiseksi, joiden avulla tienkäyttäjillä on ympäri vuorokauden mahdollisuus maksaa tietullit ja käyttäjämaksut tavanomaisia , myös sähköisiä maksuvälineitä, käyttäen ainakin tärkeimmissä myyntipisteissä joko rajalla tai muussa myyntipisteessä ja saada maksusta kuitti jäsenvaltioissa, joissa maksuja sovelletaan, sekä näiden jäsenvaltioiden ulkopuolella.”; [tark. 100]

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kun jäsenvaltio perii ajoneuvosta tietullia, tietullin kokonaismäärä, infrastruktuurimaksun määrä, ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun määrä ja ruuhkamaksun määrä, jos sellaista sovelletaan, on ilmoitettava tienkäyttäjälle annettavassa maksutositteessa tämän pyynnöstä mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa.”; [tark. 101]

c)	korvataan 4 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Jäsenvaltioiden on perittävä ja kerättävä ulkoisiin kustannuksiin perustuvat maksut ja ruuhkamaksut direktiivin 2004/52/EY 2 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaisen sähköisen järjestelmän avulla, jos se on taloudellisesti toteutettavissa.”

12)

Korvataan 7 k artikla seuraavasti:

”7 k artikla

Tällä direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita, jotka ottavat käyttöön tietullijärjestelmän, säätämästä asianmukaisesta korvauksesta edellyttäen, että siitä ei aiheudu häiriötä tai vahinkoa paikallisille ja/tai tavanomaisille liikenteenharjoittajille , sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista.”[tark. 102]

13)

Muutetaan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)	korvataan a alakohdassa ilmaus ”7 artiklan 7 kohdassa” ilmauksella ”7 a artiklassa”;

b)	korvataan b alakohdassa ilmaus ”7 artiklan 1 kohdan” ilmauksella ”7 artiklan 1 ja 2 kohdan”.

13 a)

Lisätään artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Valvonta ja raportointi

1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä infrastruktuurimaksujen valvonnasta vastaava riippumaton viranomainen, joka varmistaa tämän direktiivin noudattamisen.

2. Valvontaviranomaisen on tehtävä käyttöoikeussopimuksille taloudellisia ja rahoitusta koskevia tarkastuksia varmistaakseen erityisesti 7 b artiklan noudattamisen.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle valvontaviranomaisen nimeämisestä.” [tark. 103]

14)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

-a)

korvataan 9 artiklan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”2. Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten tämän direktiivin tuottamia tuloja käytetään. Koko liikenneverkon kehittämisen varmistamiseksi infrastruktuurimaksujen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat tulot tai näitä tuloja vastaava määrä olisi on käytettävä liikennealan hyväksi tieliikenneverkon kunnossapitoon ja hoitoon ja koko liikennejärjestelmän optimoimiseen. Erityisesti ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat tulot tai näitä tuloja vastaava määrä olisi on käytettävä liikenteen tekemiseksi kestävämmäksi, muun muassa yhdellä tai useammalla seuraavalla tavalla:”; [tark. 104]

-a a)

korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)	vähennetään tieliikenteen aiheuttamaa ympäristön ilman pilaantumista sen lähteellä ja meluhaittoja ;”; [tark. 105]

-a b)

lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”b a)

rahoitetaan kestäviä joukkoliikenteen muotoja;”; [tark. 106]

-a c)

korvataan 2 kohdan e alakohta seuraavasti:

”e)	kehitetään vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuureja direktiivin 2014/94/EU mukaisesti ja liikenteen käyttäjille vaihtoehtoista infrastruktuuria vaihtoehtoisia palveluja ja/tai lisätään nykyistä kapasiteettia;”; [tark. 107]

-a d)

korvataan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:

”f)	tuetaan Euroopan laajuista liikenneverkkoa ja poistetaan pullonkauloja ;”; [tark. 108]

-a e)

korvataan 2 kohdan h alakohta seuraavasti:

”h)	parannetaan liikenneturvallisuutta ja turvallista tieinfrastruktuuria ; ja”; [tark. 109]

-a f)

korvataan 2 kohdan i alakohta seuraavasti:

”i)	tarjotaan turvallisia ja valvottuja pysäköintialueita.”; [tark. 110]

a)	kumotaan 2 kohdan toinen alakohta;

lisätään 3 kohta seuraavasti:

”3. Ruuhkamaksujen tuottamat tulot tai näitä tuloja vastaava määrä on käytettävä ruuhkaongelman ratkaisemiseen, erityisesti esimerkiksi seuraavilla tavoilla: [tark. 111]

a)	tuetaan joukkoliikenneinfrastruktuuria ja -palveluja;

b)	poistetaan niiden verkkojen pullonkauloja ja puuttuvia yhteyksiä siellä, missä maksua sovelletaan, sekä Euroopan laajuisen liikenneverkon pullonkauloja; [tark. 112]

c)	kehitetään liikenteen käyttäjille vaihtoehtoista infrastruktuuria ja multimodaalisia solmukohtia .”; [tark. 113]

b a)	lisätään kohta seuraavasti: ”3 a. Infrastruktuurimaksujen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat tulot on käytettävä alueella, johon se tieosuus, jolta maksut peritään, kuuluu.” [tark. 114]

15)

Korvataan 9 d ja 9 e artikla seuraavasti:

”9 d artikla

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 9 e artiklan mukaisesti liitteen 0, liitteen III b taulukoissa 1 ja 2 esitettyjen määrien ja liitteessä III a olevassa 4.1 ja 4.2 kohdassa esitettyjen kaavojen mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen.

9 e artikla

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän direktiivin voimaantulopäivä] määräämättömäksi viiden vuoden ajaksi 7 g artiklan 4 kohdassa, 7 g a artiklan 4 kohdassa ja 9 d artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. [tark. 115]

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 g artiklan 4 kohdassa, 7 ga artiklan 4 kohdassa ja 9 d artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 7 g artiklan 4 kohdan, 7 g a artiklan 4 kohdan ja 9 d artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

16)	Kumotaan 9 f ja 9 g artikla.

17)

Korvataan 10 a artikla seuraavasti:

”1. Liitteessä II säädettyjä, euroina annettuja määriä ja liitteessä III b olevissa taulukoissa 1 ja 2 säädettyjä, sentteinä annettuja määriä mukautetaan kahden vuoden välein, jotta otettaisiin huomioon muutokset komission (Eurostat) julkaisemassa EU:n laajuisessa yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä, josta on jätetty pois energia ja jalostamattomat elintarvikkeet. Ensimmäinen mukautus tehdään 31 päivään maaliskuuta [sitä vuotta seuraava vuosi, jona tämän direktiivin voimaantulosta tulee kaksi vuotta] mennessä.

Määriä mukautetaan automaattisesti korottamalla euro- tai senttimääräistä perusarvoa kyseisessä indeksissä tapahtuneen prosentuaalisen muutoksen verran. Tuloksena saadut määrät pyöristetään ylöspäin täysiksi euroiksi liitteen II osalta ja sentin kymmenesosiksi liitteen III b osalta.

2. Komissio julkaisee 1 kohdassa tarkoitetut mukautetut määrät Euroopan unionin virallisessa lehdessä 1 kohdassa tarkoitetun kahden kalenterivuoden päättymistä seuraavan vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä. Nämä mukautetut määrät tulevat voimaan julkaisemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.”

18)

Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

-1. Jäsenvaltioiden tai toimivaltaisten viranomaisten on tarjottava mahdollisimman avoimesti ja selkeästi tietoa tienkäyttäjiltä saatujen tulojen käytöstä. [tark. 116]

1. Jäsenvaltioiden on julkaistava joka vuosi koostetussa muodossa raportti alueellaan perityistä tietulleista ja käyttäjämaksuista, mukaan lukien tiedot tulojen käytöstä ja niiden teiden laadusta, joilla tietulleja tai käyttäjämaksuja sovelletaan, kuten 2 ja 3 kohdassa määritellään.

2. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti julkaistavassa raportissa on oltava seuraavat tiedot:

a)	kultakin ajoneuvoluokan, tietyypin ja ajankohdan yhdistelmältä peritty ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu;

b)	infrastruktuurimaksujen porrastus ajoneuvotyypin mukaan;

c)	painotettu keskimääräinen infrastruktuurimaksu ja infrastruktuurimaksun tuottamat kokonaistulot, mukaan lukien infrastruktuurimaksun porrastuksesta johtuva mahdollinen poikkeama tosiasiallisiin infrastruktuurikustannuksiin verrattuna;

d)	ulkoisiin kustannuksiin perustuvien maksujen tuottamat kokonaistulot;

e)	ruuhkamaksujen tuottamat kokonaistulot;

e a)	korotusten tuottamia kokonaistuloja ja sitä, millä tieosuuksilla ne on peritty; [tark. 117]

f)	tietullien ja/tai käyttäjämaksujen tuottamat kokonaistulot;

g)	tiedot tätä direktiiviä soveltamalla tuotettujen tulojen käytöstä ja siitä, kuinka tämä käyttö on auttanut jäsenvaltioita saavuttamaan 9 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tavoitteet;

h)	objektiivisiin kriteereihin perustuva arviointi jäsenvaltion alueella olevan tieinfrastruktuurin kunnosta ja sen kehitys edellisen raportin jälkeen;

i)	arviointi maksullisten teiden ruuhkautumisasteesta ruuhka-aikoina perustuen todelliseen liikenneseurantaan, jota on suoritettu edustavassa määrässä kyseessä olevan verkon ruuhkaisia tieosuuksia, ja sen kehitys edellisen raportin jälkeen.

3. Jäsenvaltioiden on käytettävä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita niiden tieverkon osien laadun arviointiin, joilla tietulleja tai käyttäjämaksuja sovelletaan. Indikaattoreiden on liityttävä vähintään seuraaviin tekijöihin:

a)	tienpinnan laatu;

b)	liikenneturvallisuus;

c)	ruuhkautumisaste.

3 a. Jäsenvaltioiden on julkaistava tulokset, joita on saatu infrastruktuurimaksujen ja ulkoisiin kustannuksiin perustuvista maksuista saatujen tulojen investoinnista, sekä liikenneturvallisuuden parantumisen ja ympäristövaikutusten ja ruuhkaantumisen vähentymisen kautta saavutetut hyödyt. [tark. 118]

4. Komissio hyväksyy kolmen vuoden kuluessa [muutetun direktiivin voimaantulosta] 9 c artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritellään yhdenmukaistetut indikaattorit.

5. Komissio julkaisee kuuden vuoden kuluessa [muutetun direktiivin voimaantulosta] raportin 4 kohdassa tarkoitettujen indikaattoreiden soveltamisesta jäsenvaltioissa.

5 a. Komissio esittää viiden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta kertomuksen päästöttömien ajoneuvojen markkinaosuuden kehityksestä ja tarkistaa tarvittaessa vastaavasti päästöttömiin ajoneuvoihin sovellettavaa vähennysprosenttia. ”[tark. 119]

19)

Muutetaan liitteet seuraavasti:

a)	muutetaan liitteet 0, III a, III b ja IV tämän direktiivin liitteen mukaisesti;

b)	lisätään liitteet V, VI ja VII tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään […] päivänä […]kuuta […]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 188.

(2) EUVL C 176, 23.5.2018, s. 66.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2018.

(4) Valkoinen kirja ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää”, 28.3.2011 (COM(2011)0144).

(5) COM(2016)0501.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/62/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 1999, verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä (EYVL L 187, 20.7.1999, s. 42).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/52/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta yhteisössä (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 124).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1).

(12) Komission asetus (EU) 2016/427, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2016, asetuksen (EY) N:o 692/2008 muuttamisesta kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 6) osalta (EUVL L 82, 31.3.2016, s. 1).

(13) Komission asetus (EU) 2016/646, annettu 20 päivänä huhtikuuta 2016, asetuksen (EY) N:o 692/2008 muuttamisesta kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 6) osalta (EUVL L 109, 26.4.2016, s. 1).

(14) …

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/96/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta (EUVL L 319, 29.11.2008, s. 59).

(16) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

LIITE

Muutetaan liitteet 0, III, III a, III b ja IV seuraavasti:

muutetaan liitteessä 0 oleva 3 kohta seuraavasti:

korvataan otsikko seuraavasti:

”3.	EURO III-, EURO IV- ja EURO V -ajoneuvot”;

ii)	Poistetaan taulukosta rivi ”EYA-ajoneuvo”;

iii)

lisätään seuraava teksti:

”Euro VI -päästörajat

	Raja-arvot
	CO (mg/kWh)	Hiilivedyt yhteensä (mg/kWh)	Muut hiilivedyt kuin metaani (mg/kWh)	CH4 (mg/kWh)	NOX (1) (mg/kWh)	NH3 (ppm)	Hiukkasten (PM) massa (mg/kWh)	Hiukkasmäärä (#/kWh)
WHSC (CI)	1 500	130			400	10	10	8,0 x 1011
WHTC (CI)	4 000	160			460	10	10	6,0 x 1011
WHTC (PI)	4 000		160	500	460	10	10	6,0 x 1011
Huomautus: PI = kipinäsytytys CI = puristussytytys

muutetaan liite III seuraavasti:

muutetaan 2 jakso seuraavasti:

—

korvataan 2.1 kohdan kuudes luetelmakohta seuraavasti:

”—

Kustannusten jakaminen raskaille ajoneuvoille ajoneuvotyypin mukaan on tehtävä objektiivisin ja avoimin perustein ottamalla huomioon raskaiden ajoneuvojen eri ajoneuvotyyppien osuus verkon liikenteestä ja siihen liittyvät kustannukset. Raskaiden ajoneuvojen ajokilometrejä voidaan tätä varten mukauttaa objektiivisesti perustelluilla 4 kohdan mukaisilla ’vastaavuuskertoimilla’ (*1). [tark. 120]

—

korvataan 2.2 kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”—	Nämä kustannukset on jaettava raskaiden ajoneuvojen ja muun liikenteen kevyiden ajoneuvojen välillä eri ajoneuvojen todellisten ja ennakoitujen ajokilometrien perusteella ja niitä voidaan mukauttaa objektiivisesti perustelluilla 4 kohdan mukaisilla ’vastaavuuskertoimilla’.”; [tark. 121]

ii)

korvataan 4 jaksossa otsikko ja ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”4.

RASKAAN AJONEUVOLIIKENTEEN OSUUS, VASTAAVUUSKERTOIMET JA OIKAISUMEKANISMI

—

Tietullien laskennan on perustuttava raskaiden ajoneuvojen todelliseen tai ennakoituun osuuteen ajokilometreistä mukautettuna haluttaessa vastaavuuskertoimilla, jotta raskaiden ajoneuvojen käytöstä aiheutuvien infrastruktuurin rakennus- ja kunnostuskustannusten nousu voitaisiin ottaa asianmukaisesti huomioon.”;

korvataan liite III a seuraavasti:

”LIITE III a

ULKOISIIN KUSTANNUKSIIN PERUSTUVAN MAKSUN PERIMISTÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Tässä liitteessä vahvistetaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun perimistä ja, jos sellaista sovelletaan, ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun enimmäismäärän laskemista koskevat vähimmäisvaatimukset.

1. Tieverkon osat, joihin maksua sovelletaan

Jäsenvaltion on määritettävä tarkasti tieverkkonsa osa tai osat, joihin ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua on tarkoitus soveltaa.

Kun jäsenvaltio aikoo periä ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua vain osassa tai osissa tieverkkoa, joka koostuu sen osuudesta Euroopan laajuisesta verkosta tai sen moottoriteistä, kyseinen osa tai kyseiset osat on valittava sen jälkeen, kun on arvioitu, että

—

ajoneuvojen tienkäyttö tieosuuksilla, joihin sovelletaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvaa maksua, aiheuttaa keskimääräistä enemmän ympäristövahinkoja ilmanlaatua koskevan raportoinnin, kansallisten päästökartoitusten ja liikennemäärien perusteella ja melun osalta direktiivin 2002/49/EY mukaisesti arvioituna, tai

—	ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun käyttöönotolla muissa osissa edellä mainittua tieverkkoa voisi olla haittavaikutuksia ympäristöön tai liikenneturvallisuuteen, tai ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun periminen ja kerääminen niissä aiheuttaisi suhteettomia kustannuksia. [tark. 122]

2. Ajoneuvot, tiet ja ajankohdat, joihin maksua sovelletaan

Kun jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, sen on ilmoitettava komissiolle ajoneuvoluokitus, jonka mukaan ulkoisiin kustannuksiin perustuva maksu on porrastettu. Sen on myös ilmoitettava komissiolle sellaisten teiden sijainti, joihin sovelletaan korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, jäljempänä ’taajamatiet (moottoritiet mukaan lukien)’, ja sellaisten teiden sijainti, joihin sovelletaan alempia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, jäljempänä ’kaupunkien väliset tiet (moottoritiet mukaan lukien)’.

Jäsenvaltion on tapauksen mukaan ilmoitettava komissiolle myös tarkat ajankohdat, joilla määritellään yöaika, jonka aikana voidaan periä korkeampaa ulkoisiin melukustannuksiin perustuvaa maksua suurempien meluhaittojen ottamiseksi huomioon.

Teiden luokittelussa taajamateihin (moottoritiet mukaan lukien) ja kaupunkien välisiin teihin (moottoritiet mukaan lukien) ja ajankohtien määrittelyssä on käytettävä objektiivisia perusteita, jotka liittyvät teiden ja niiden lähialueiden altistumiseen ympäristön pilaantumiselle, kuten väestötiheyttä, vuotuista keskimääräistä ilman pilaantumista (erityisesti PM10:n ja NO2:n osalta) sekä niiden päivien (PM10:n osalta) ja tuntien lukumäärää (NO2:n osalta), joina direktiivin 2008/50/EY nojalla vahvistetut raja-arvot ovat ylittyneet. Käytetyt perusteet on liitettävä ilmoitukseen. [tark. 123]

3. Maksun määrä

Tätä jaksoa sovelletaan, jos jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on määritettävä yksi maksu kullekin ajoneuvoluokalle, tietyypille ja ajankohdalle. Tuloksena olevan maksurakenteen on oltava avoin, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin. Se olisi julkaistava hyvissä ajoin ennen täytäntöönpanoa. Kaikki parametrit, luvut ja muut tiedot, joita tarvitaan sen ymmärtämiseen, miten eri ulkoiset kustannustekijät on laskettu, on julkistettava.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on maksuja asettaessaan noudatettava tehokkaan hinnoittelun periaatetta, jonka mukaan hinnan on oltava lähellä ajoneuvon, johon maksua sovelletaan, käytön sosiaalisia rajakustannuksia.

Ennen maksun vahvistamista on selvitettävä, onko olemassa riski liikenteen siirtymisestä muille teille, sekä mahdolliset haittavaikutukset liikenneturvallisuuteen, ympäristöön ja ruuhkiin ja ratkaisut näiden riskien pienentämiseksi.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on seurattava maksujärjestelmän tuloksellisuutta tieliikenteestä johtuvien ympäristövahinkojen vähentämisessä. Sen on kahden vuoden välein tarvittaessa mukautettava maksurakennetta ja tietylle ajoneuvoluokalle, tietyypille ja ajankohdalle asetetun maksun määrää liikenteen tarjonnan ja kysynnän muutoksiin.

4. Ulkoiset kustannustekijät

4.1. Liikenneperäisen ilman pilaantumisen kustannukset

Kun jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, kyseisen jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on laskettava liikenneperäisestä ilman pilaantumisesta perittävät kustannukset seuraavan kaavan avulla:

jossa:

—	PCVij	=	luokan i ajoneuvon tietyypillä j aiheuttaman ilman pilaantumisen kustannus (euroa/ajoneuvokilometri)
—	EFik	=	epäpuhtauden k ja ajoneuvoluokan i päästökerroin (grammaa/ajoneuvokilometri)
—	PCjk	=	epäpuhtauden k rahallinen kustannus tietyypillä j (euroa/gramma).

Päästökertoimet ovat samat kuin ne, joita jäsenvaltiot käyttävät laatiessaan tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä annetun direktiivin (EU) 2016/2284 (*2) mukaisia kansallisia päästökartoituksia (joissa on käytettävä ilman epäpuhtauksien päästöjen inventaariota koskevia EMEP/EEA Guidebook -ohjeita) (*3). Jäsenvaltion tai tarvittaessa 7 c artiklan 4 kohdassa tarkoitetun riippumattoman viranomaisen on arvioitava epäpuhtauksien rahalliset kustannukset tieteellisesti todennettuja menetelmiä käyttäen.

Jäsenvaltio tai tarvittaessa riippumaton viranomainen voi soveltaa ilman pilaantumisen aiheuttamien kustannusten arvojen laskentaan tieteellisesti todennettuja vaihtoehtoisia menetelmiä, joissa käytetään ilman epäpuhtauksien mittaustietoja ja ilman epäpuhtauksien rahallisten kustannusten paikallista arvoa.

4.2. Liikenneperäisten meluhaittojen kustannukset

Kun jäsenvaltio aikoo soveltaa liitteessä III b määriteltyjä viitearvoja korkeampia ulkoisiin kustannuksiin perustuvia maksuja, kyseisen jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on laskettava liikenneperäisistä meluhaitoista perittävät kustannukset seuraavien kaavojen avulla:

jossa:

—	NCVj =	yhden raskaan tavarankuljetusajoneuvon tietyypillä j aiheuttaman meluhaitan kustannus (euroa/ajoneuvokilometri)
—	NCjk =	melun kustannus melutasolle k altistunutta henkilöä kohden tietyypillä j (euroa/henkilö)
—	POPk =	päivittäiselle melutasolle k altistunut väestö kilometriä kohden (henkilöä/kilometri)
—	WADT =	painotettu keskimääräinen vuorokausiliikenne (henkilöautoekvivalenttia)
—	a ja b =	ovat painotuskertoimet, jotka jäsenvaltio on määrittänyt niin, että tuloksena saatu painotettu keskimääräinen melumaksu ajoneuvokilometriä kohden vastaa arvoa NCVj (päivittäinen).

Liikenneperäiset meluhaitat liittyvät melun vaikutuksiin tien ympäristössä asuvien kansalaisten terveyteen.

Melutasolle k altistunut väestö otetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY (*4) 7 artiklan nojalla laadituista strategisista melukartoista.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on arvioitava kustannukset melutasolle k altistunutta henkilöä kohden tieteellisesti todennettuja menetelmiä käyttäen.

Painotetun keskimääräisen vuorokausiliikenteen vastaavuuskerroin ”e” raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja henkilöautojen välillä johdetaan keskimääräisen henkilöauton ja keskimääräisen raskaan tavarankuljetusajoneuvon melupäästötasojen perusteella ja ottaen huomioon moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivin 70/157/ETY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N: 540/2014.

Jäsenvaltio tai tarvittaessa riippumaton viranomainen voi määrittää eriytettyjä melumaksuja antaakseen hyvitystä hiljaisempien ajoneuvojen käytöstä edellyttäen, että se ei johda ulkomaisten ajoneuvojen syrjimiseen.

(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1)."

(*3) Euroopan ympäristökeskuksen menetelmät: http://www.eea.europa.eu//publications/emep-eea-guidebook-2016"

(*4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12).”"

Korvataan liite III b seuraavasti:

”LIITE III b

ULKOISIIN KUSTANNUKSIIN PERUSTUVAN MAKSUN VIITEARVOT VÄHIMMÄISARVOT

Tässä liitteessä vahvistetaan ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun viitearvot vähimmäisarvot , mukaan lukien ilman pilaantumisen ja melun kustannukset. [tark. 126]

Taulukko 1: Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun viitearvot vähimmäisarvot [tark. 127]

Ajoneuvoluokka	senttiä/ajoneuvokilometri	Taajama (2)	Kaupunkien välinen (3)
Raskaat tavarankuljetusajoneuvot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on alle 14 tonnia tai joissa on kaksi akselia	EURO 0	13,3	8,3
	EURO I	9,1	5,4
	EURO II	8,8	5,4
	EURO III	7,7	4,3
	EURO IV	5,9	3,1
	EURO V	5,7	1,9
	EURO VI	3,2	0,6
	Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot	2,5	0,3
Raskaat tavarankuljetusajoneuvot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on 14–28 tonnia tai joissa on kolme akselia	EURO 0	23,3	15,1
	EURO I	16,4	10,1
	EURO II	15,7	10,0
	EURO III	13,5	8,2
	EURO IV	9,5	5,7
	EURO V	8,9	3,7
	EURO VI	3,6	0,8
	Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot	2,5	0,3
Raskaat tavarankuljetusajoneuvot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on 28–40 tonnia tai joissa on neljä akselia	EURO 0	30,4	19,7
	EURO I	22,6	13,9
	EURO II	21,3	13,9
	EURO III	17,8	11,2
	EURO IV	12,2	7,7
	EURO V	9,2	4,0
	EURO VI	3,5	0,8
	Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot	2,5	0,3
Raskaat tavarankuljetusajoneuvot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on yli 40 tonnia tai joissa on vähintään viisi akselia	EURO 0	43,0	28,6
	EURO I	31,5	19,8
	EURO II	29,2	19,4
	EURO III	24,0	15,6
	EURO IV	16,2	10,6
	EURO V	9,8	4,7
	EURO VI	3,6	1,0
	Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot	2,5	0,3

Taulukko 2: Linja-autojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun viitearvot vähimmäisarvot [tark. 128]

Ajoneuvoluokka	senttiä/ajoneuvokilometri	Taajama (4)	Kaupunkien välinen (5)
Linja-autot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on 18 tonnia tai joissa on kaksi akselia	EURO 0	20,3	13,1
	EURO I	16,0	10,4
	EURO II	15,6	9,9
	EURO III	13,9	8,5
	EURO IV	10,0	5,7
	EURO V	9,0	5,0
	EURO VI	2,8	0,8
	Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot	1,4	0,2
Linja-autot, joiden suurin sallittu kokonaispaino on yli 18 tonnia tai joissa on vähintään kolme akselia	EURO 0	24,9	16,2
	EURO I	19,2	12,3
	EURO II	18,5	12,0
	EURO III	15,7	9,8
	EURO IV	10,6	6,6
	EURO V	10,2	5,2
	EURO VI	2,8	0,8
	Vähemmän saastuttavat kuin EURO VI -luokan ajoneuvot	1,4	0,2

Taulukoiden 1 ja 2 arvot voidaan kertoa kertoimella viitekertoimella , joka on enintään 2 4 vuoristoalueilla ja taajamien ympärillä, siinä määrin kuin se on perusteltua epäpuhtauksien heikomman hajaantumisen, teiden kaltevuuden, korkeuden tai lämpötilan inversioiden perusteella. Jos korkeammalle vuoristoalueita ja taajamia koskevalle kertoimelle on tieteellistä näyttöä, viitearvoa voidaan nostaa yksityiskohtaisen perustelun pohjalta; ”[tark. 129]

Taulukko 3: Henkilöautojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun vähimmäisarvot (senttiä/ajoneuvokilometri):

Ajoneuvo	Moottori	EURO-luokka	Taajama	Kaupunkien välinen
Dieselkäyttöinen henkilöauto	<1,4 l	Euro 2	1,9	0,9
		Euro 3	1,6	0,9
		Euro 4	1,3	0,7
		Euro 5	0,9	0,5
		Euro 6	0,6	0,3
	1,4 –2,0 l	Euro 0	3,6	1,0
		Euro 1	1,9	0,9
		Euro 2	1,8	0,8
		Euro 3	1,7	0,9
		Euro 4	1,4	0,7
		Euro 5	0,9	0,5
		Euro 6	0,6	0,3
	>2,0 l	Euro 0	3,9	1,3
		Euro 1	1,9	0,9
		Euro 2	1,8	0,9
		Euro 3	1,7	0,9
		Euro 4	1,4	0,7
		Euro 5	0,9	0,5
		Euro 6	0,6	0,3
Bensiinikäyttöinen henkilöauto	<1,4 l	Euro 0	3,7	2,4
		Euro 1	1,0	0,4
		Euro 2	0,7	0,3
		Euro 3	0,5	0,2
		Euro 4	0,5	0,2
		Euro 5	0,5	0,2
		Euro 6	0,5	0,2
	1,4 –2,0 l	Euro 0	3,9	3,0
		Euro 1	1,1	0,4
		Euro 2	0,7	0,3
		Euro 3	0,5	0,2
		Euro 4	0,5	0,2
		Euro 5	0,4	0,2
		Euro 6	0,4	0,2
	>2,0 l	Euro 0	4,0	3,0
		Euro 1	1,0	0,4
		Euro 2	0,5	0,3
		Euro 3	0,5	0,2
		Euro 4	0,5	0,2
		Euro 5	0,4	0,2
		Euro 6	0,4	0,2

[tark. 124]

Taulukko 4: Kevyiden hyötyajoneuvojen ulkoisiin kustannuksiin perustuvan maksun vähimmäisarvot (senttiä/ajoneuvokilometri):

Ajoneuvo	EURO-luokka	Taajama	Kaupunkien välinen
Bensiinikäyttöinen kevyt hyötyajoneuvo	Euro 1	2,4	0,7
	Euro 2	1,9	0,4
	Euro 3	1,8	0,4
	Euro 4	1,7	0,3
	Euro 5	1,6	0,3
	Euro 6	1,6	0,3
Dieselkäyttöinen kevyt hyötyajoneuvo	Euro 1	4,0	1,7
	Euro 2	4,1	1,7
	Euro 3	3,5	1,3
	Euro 4	3,0	1,1
	Euro 5	2,2	0,8
	Euro 6	1,9	0,5

[tark. 125]

Korvataan liitteessä IV oleva taulukko ”Ajoneuvoyhdistelmät (auton ja varsinaisen tai puoliperävaunun yhdistelmä)” seuraavasti:

”AJONEUVOYHDISTELMÄT (AUTON JA VARSINAISEN TAI PUOLIPERÄVAUNUN YHDISTELMÄT)

Ilmajousituksella tai sitä vastaavalla tunnustetulla järjestelmällä varustetut vetoakselit		Muut vetoakseleiden jousitusjärjestelmät		Vahinkoluokka
Akseleiden lukumäärä ja suurin sallittu kokonaispaino (tonneina)		Akseleiden lukumäärä ja suurin sallittu kokonaispaino (tonneina)
Vähintään	Vähemmän kuin	Vähintään	Vähemmän kuin
2 + 1 akselia
7,5 12 14 16 18 20 22 23 25	12 14 16 18 20 22 23 25 28	7,5 12 14 16 18 20 22 23 25	12 14 16 18 20 22 23 25 28	I
2 + 2 akselia
23 25 26 28	25 26 28 29	23 25 26 28	25 26 28 29
29	31	29	31	II
31	33	31	33
33 36	36 38	33	36	III
2 + 3 akselia				II
36 38	38 40	36	38
		38	40	III
3 + 2 akselia				II
36 38	38 40	36	38
		38 40	40 44	III
40	44
3 + 3 akselia
36 38	38 40	36	38	I
		38	40	II
40	44	40	44
7 akselia
40	50	40	50	II
50	60	50	60	III
60		60		III
8 tai 9 akselia
40	50	40	50	I
50	60	50	60	II
60		60		III”

e a)	Lisätään liitteeseen IV kohta seuraavasti: ”Kaikkien vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien moottoriajoneuvojen suurinta sallittua painoa nostetaan vaihtoehtoisen polttoaineteknologian edellyttämällä lisäpainolla, jonka enimmäismäärä on yksi tonni.”; [tark. 130]

Lisätään liitteet V, VI ja VII seuraavasti:

”LIITE V

RUUHKAMAKSUN PERIMISTÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Tässä liitteessä vahvistetaan ruuhkamaksun perimistä koskevat vähimmäisvaatimukset.

Verkon osat, ajoneuvot ja ajankohdat, joihin ruuhkamaksua sovelletaan

Jäsenvaltioiden on määritettävä tarkasti

a)	7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tieverkkonsa, joka koostuu niiden osuudesta Euroopan laajuisesta tieverkosta tai niiden moottoriteistä, osa tai osat, johon/joihin ruuhkamaksua on tarkoitus soveltaa 7 da artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti;

verkon osien, joihin ruuhkamaksua sovelletaan, luokittelu ’suurkaupunkialueen’ teiksi tai ’suurkaupunkialueen ulkopuolisiksi’ teiksi. Jäsenvaltioiden on käytettävä taulukossa 1 esitettyjä perusteita kunkin tieosuuden luokituksen määrittämiseen;

Taulukko 1: Perusteet a alakohdassa tarkoitetun verkon teiden luokittelemiseksi ’suurkaupunkialueen’ teiksi tai ’suurkaupunkialueen ulkopuolisiksi’ teiksi

Tieluokka	Luokitusperuste
’suurkaupunkialue’	Sellaisten taajamien sisällä kulkevat verkon osuudet, joiden asukasluku on vähintään 250 000 .
’suurkaupunkialueen ulkopuolinen’	Sellaiset verkon osuudet, joita ei luokitella ’suurkaupunkialueen’ teiksi.

c)	ajankohdat, joina maksua sovelletaan kullakin yksittäisellä osuudella. Kun maksullisen ajanjakson aikana sovelletaan erilaisia maksutasoja, jäsenvaltioiden on määriteltävä selvästi kunkin sellaisen ajanjakson alkamis- ja päättymisajankohta, jonka aikana tiettyä maksua sovelletaan.

Jäsenvaltioiden on käytettävä taulukossa 2 esitettyjä vastaavuuskertoimia eri ajoneuvoluokkien maksutasojen välisen suhteen määrittämiseksi:

Taulukko 2: Vastaavuuskertoimet eri ajoneuvoluokkien ruuhkamaksutasojen välisen suhteen määrittämiseksi

Ajoneuvoluokka	Vastaavuuskerroin
Kevyet ajoneuvot	1
Niveltämättömät raskaat tavarankuljetusajoneuvot	1,9
Linja-autot	2,5 1,5
Nivelletyt raskaat tavarankuljetusajoneuvot	2,9

[tark. 131]

Maksun määrä

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on määritettävä tämän liitteen 1 jakson säännösten mukaisesti yksi maksu kullekin ajoneuvoluokalle, tieosuudelle ja ajankohdalle ottaen huomioon liitteessä VI olevassa taulukossa vahvistettu vastaava enimmäisarvo. Tuloksena olevan maksurakenteen on oltava avoin, julkinen ja kaikkien käyttäjien saatavilla tasavertaisin edellytyksin.

Jäsenvaltion on julkaistava kaikki seuraavat tiedot hyvissä ajoin ennen ruuhkamaksun täytäntöönpanoa:

a)	kaikki parametrit, luvut ja muut tiedot, joita tarvitaan sen ymmärtämiseen, miten teiden ja ajoneuvojen luokitus ja maksun soveltamisaikojen määrittely on tehty;

b)	täydellinen kuvaus kuhunkin ajoneuvoluokkaan kullakin tieosuudella kunakin ajanjaksona sovellettavista ruuhkamaksuista.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki a ja b alakohdan nojalla julkaistavat tiedot.

Jäsenvaltion tai tarvittaessa riippumattoman viranomaisen on seurattava maksujärjestelmän tuloksellisuutta ruuhkien vähentämisessä. Sen on joka vuosi tarvittaessa mukautettava maksurakennetta, maksullisia aikoja ja tietylle ajoneuvoluokalle, tietyypille ja ajankohdalle asetetun maksun määrää liikenteen tarjonnan ja kysynnän muutoksiin.

LIITE VI

RUUHKAMAKSUN ENIMMÄISTASO

Tässä liitteessä vahvistetaan ruuhkamaksun enimmäistaso.

Jäljempänä olevissa taulukoissa esitettyjä enimmäistasoja on sovellettava kevyisiin ajoneuvoihin. Muihin ajoneuvoluokkiin sovellettavat maksut määritetään kertomalla kevyisiin ajoneuvoihin sovellettava maksu liitteessä V olevassa taukukossa esitetyillä vastaavuuskertoimilla.

Taulukko: Kevyiden ajoneuvojen ruuhkamaksun enimmäistaso

senttiä/ajoneuvokilometri	Suurkaupunkialue	Suurkaupunkialueen ulkopuolinen
Moottoritiet	67	34
Päätiet	198	66

LIITE VII

KEVYIDEN AJONEUVOJEN TIETULLIEN JA KÄYTTÄJÄMAKSUJEN PORRASTUS

Tässä liitteessä vahvistetaan päästöluokat, joiden perusteella tietullit ja käyttäjämaksut on eriytettävä.

Epäpuhtauspäästöt on mitattava komission asetuksen (EU) …/… (*5) mukaisesti.

Alhaisempia maksuja sovelletaan henkilöautoihin ja kevyisiin hyötyajoneuvoihin, joiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N: 715/2007 (*6) mukaisesti mitatut hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat kuin koko EU:n ajoneuvokantaan sovellettavat vastaavat tavoitetasot, jotka on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N: 443/2009 (*7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N: 510/2011 (*8).

Taulukko: Kevyiden ajoneuvojen päästöluokat

Vaatimustenmukaisuuden tunnusluku	1,5 –2,1	1-1,5	alle 1	Päästöttömät ajoneuvot
Maksu/km	10 % pienempi kuin korkein maksu	20 % pienempi kuin korkein maksu	30 % pienempi kuin korkein maksu	75 % pienempi kuin korkein maksu

(*5) Komission asetus (EU) …/…, annettu XXX, komission asetuksen (EU) 2017/xxx ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvistä päästöistä (Euro 6) [RDE 3] (EUVL L …, … 2017, s. …)."

(*6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N: 715/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1)."

(*7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N: 443/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1)."

(*8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N: 510/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (EUVL L 145, 31.5.2011, s. 1).”"

(*1) Jäsenvaltiot voivat vastaavuuskertoimia soveltaessaan ottaa huomioon tien rakentamisen vaiheittain tai pitkään elinkaareen perustuvaa lähestymistapaa käyttäen.”

(*3) Euroopan ympäristökeskuksen menetelmät: http://www.eea.europa.eu//publications/emep-eea-guidebook-2016

(*4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12).”

(1) NOx-raja-arvoon sisältyvä NO2-komponentin hyväksyttävä taso voidaan määrittää myöhemmässä vaiheessa.”;

(2) ’Taajamalla’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on 150–900 asukasta/km2 (mediaaniväestötiheys 300 asukasta/km2).

(3) ’Kaupunkien välisellä’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on alle 150 asukasta/km2.

(4) ’Taajamalla’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on 150–900 asukasta/km2 (mediaaniväestötiheys 300 asukasta/km2).

(5) ’Kaupunkien välisellä’ tarkoitetaan alueita, joiden väestötiheys on alle 150 asukasta/km2.