(1)

Vuonna 1967, jolloin neuvosto hyväksyi neuvoston direktiiveillä 67/227/ETY (1) ja 67/228/ETY (2) yhteisen arvonlisäverojärjestelmän, sitouduttiin perustamaan lopullinen arvonlisäverojärjestelmä, joka toimisi Euroopan yhteisössä samalla tavalla kuin yksittäisissä jäsenvaltioissa. Poliittiset ja tekniset edellytykset eivät kuitenkaan olleet vielä otolliset tällaiselle järjestelmälle siinä vaiheessa, kun jäsenvaltioiden väliset verotukselliset rajat poistettiin vuoden 1992 lopussa, joten hyväksyttiin arvonlisäveroa koskeva siirtymäjärjestelmä. Nykyisin voimassa olevassa neuvoston direktiivissä 2006/112/EY (3) säädetään, että nämä siirtymäsäännökset on korvattava lopullisella järjestelmällä.

(1)

Vuonna 1967, jolloin neuvosto hyväksyi neuvoston direktiiveillä 67/227/ETY (4) ja 67/228/ETY (5) yhteisen arvonlisäverojärjestelmän, sitouduttiin perustamaan lopullinen arvonlisäverojärjestelmä, joka toimisi Euroopan yhteisössä samalla tavalla kuin yksittäisissä jäsenvaltioissa. Poliittiset ja tekniset edellytykset eivät kuitenkaan olleet vielä otolliset tällaiselle järjestelmälle siinä vaiheessa, kun jäsenvaltioiden väliset verotukselliset rajat poistettiin vuoden 1992 lopussa, joten hyväksyttiin arvonlisäveroa koskeva siirtymäjärjestelmä. Nykyisin voimassa olevassa neuvoston direktiivissä 2006/112/EY (6) säädetään, että nämä siirtymäsäännökset on korvattava lopullisella järjestelmällä. Nämä säännökset ovat kuitenkin olleet voimassa jo vuosikymmeniä, mikä on johtanut sellaisen monimutkaisen siirtymäkauden arvonlisäverojärjestelmän syntyyn, joka mahdollistaa rajat ylittävät unionin sisäiset arvonlisäveropetokset. Näissä siirtymäsäännöissä on monia puutteita, joiden vuoksi arvonlisäverojärjestelmä ei ole täysin tehokas eikä todellisten sisämarkkinoiden vaatimusten mukainen.

(1 a)

Komissio pani 28 päivänä lokakuuta 2015 antamassaan tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” merkille tämänhetkisten arvonlisäverosäännösten monimutkaisuuden ja piti sitä yhtenä sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen suurimpana esteenä. Samalla arvonlisäverovaje, joka määritellään todella kerättyjen arvonlisäverotulojen ja teoreettisesti kerättävissä olevan summan välisenä erotuksena, on kasvanut, ja se oli 151,5 miljardia euroa EU28:ssa vuonna 2015. Tämä osoittaa, että arvonlisäverojärjestelmää olisi uudistettava pikaisesti ja kattavasti, jotta saadaan aikaan lopullinen arvonlisäverojärjestelmä ja voidaan edistää ja yksinkertaistaa unionin sisäistä rajat ylittävää kauppaa sekä jotta järjestelmällä voidaan paremmin torjua petoksia.

(1 b)

EU:n yhden arvonlisäveroalueen luominen on hyvin tärkeää, jotta voidaan vähentää säännösten noudattamisesta yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja rajat ylittävien arvonlisäveropetosten riskiä sekä yksinkertaistaa arvonlisäveroon liittyviä menettelyjä. Lopullinen arvonlisäverojärjestelmä vahvistaa sisämarkkinoita ja luo entistä paremman liiketoimintaympäristön rajat ylittävälle kaupalle. Lopulliseen järjestelmään olisi sisällytettävä teknisen kehityksen ja digitalisaation, liiketoimintamallien muutosten ja talouden globalisoitumisen edellyttämät muutokset.

(2)

Komissio ilmoitti arvonlisäveroa koskevassa toimintasuunnitelmassaan (7) aikovansa esittää ehdotuksen sellaisen jäsenvaltioiden välistä rajat ylittävää yritystenvälistä kauppaa varten käyttöön otettavan lopullisen arvonlisäverojärjestelmän periaatteista, joka perustuisi rajatylittävien tavaroiden luovutusten ja palvelujen suoritusten verottamiseen määräjäsenvaltiossa.

(2)

Vuonna 1993 käyttöön otettu unionin nykyinen arvonlisäverojärjestelmä on samanlainen kuin unionin tullijärjestelmä. Siitä puuttuvat kuitenkin vastaavat tarkastukset, mikä tekee siitä alttiin rajat ylittäville petoksille. Nykyistä arvonlisäverojärjestelmää olisi muutettava perustavalla tavalla niin, että tavaroiden toimittamista jäsenvaltiosta toiseen verotetaan ikään kuin tavarat toimitettaisiin ja vastaanotettaisiin yhdessä jäsenvaltiossa. Komissio ilmoitti arvonlisäveroa koskevassa toimintasuunnitelmassaan (8) aikovansa esittää ehdotuksen sellaisen jäsenvaltioiden välistä rajat ylittävää yritystenvälistä kauppaa varten käyttöön otettavan lopullisen arvonlisäverojärjestelmän periaatteista, joka perustuisi rajatylittävien tavaroiden luovutusten ja palvelujen suoritusten verottamiseen määräjäsenvaltiossa. Tämän muutoksen avulla olisi tarkoitus osaltaan vähentää rajat ylittäviä arvonlisäveropetoksia 40 miljardin euron verran vuosittain.

(3)

Tämä edellyttäisi nykyisen järjestelmän, joka perustuu tavaroiden luovutuksen verosta vapauttamiseen lähtöjäsenvaltiossa ja tavaroiden yhteisöhankintojen verottamiseen määräjäsenvaltiossa, korvaamista järjestelmällä, jossa on yksi ainoa luovutus, joka verotetaan määräjäsenvaltiossa sen arvonlisäverokantojen mukaisesti. Arvonlisävero perittäisiin pääsääntöisesti tavaroiden luovuttajalta, joka pystyisi verkkoportaalin avulla tarkistamaan minkä tahansa jäsenvaltion sovellettavan arvonlisäverokannan. Jos tavaroiden hankkija kuitenkin on luotettavaksi tunnustettu verovelvollinen (jäsenvaltioiden luotettavaksi tunnustama veronmaksaja), sovellettaisiin käännettyä verovelvollisuutta, jolloin arvonlisävero unionin sisäisistä luovutuksista perittäisiin luotettavaksi tunnustetulta verovelvolliselta. Lopullinen arvonlisäverojärjestelmä perustuisi myös keskitettyyn rekisteröintijärjestelmään (keskitetty asiointipiste, KAP), jonka kautta yritykset voisivat hoitaa arvonlisäveromaksunsa ja -vähennyksensä.

(3)

Tämä edellyttäisi nykyisen järjestelmän, joka perustuu tavaroiden luovutuksen verosta vapauttamiseen lähtöjäsenvaltiossa ja tavaroiden yhteisöhankintojen verottamiseen määräjäsenvaltiossa, korvaamista järjestelmällä, jossa on yksi ainoa luovutus, joka verotetaan määräjäsenvaltiossa sen arvonlisäverokantojen mukaisesti. Arvonlisävero perittäisiin pääsääntöisesti tavaroiden luovuttajalta, joka pystyisi verkkoportaalin avulla tarkistamaan minkä tahansa jäsenvaltion sovellettavan arvonlisäverokannan. Lopullinen arvonlisäverojärjestelmä perustuisi myös keskitettyyn rekisteröintijärjestelmään (keskitetty asiointipiste, KAP), jonka kautta yritykset voisivat hoitaa arvonlisäveromaksunsa ja -vähennyksensä. Keskitetty asiointipiste muodostaa uuden määräpaikkaperiaatteeseen perustuvan järjestelmän ytimen, ja ilman sitä arvonlisäverojärjestelmän monimutkaisuus sekä hallinnollinen rasite kasvaisivat huomattavasti. Siksi nykyiseen järjestelmään ehdotettujen parannusten yhteydessä pienimuotoinen keskitetty asiointipiste olisi ulotettava käsittämään kaikki yritystenväliset palvelut ja tavaroiden kauppa.

(3 a)

Yhteentoimivuuden, helppokäyttöisyyden ja tulevan petoksilta suojaamisen helpottamiseksi yritysten keskitetyn asiointipisteen olisi käytettävä toiminnassaan yhdenmukaistettua ja rajat ylittävää tietojärjestelmää, joka perustuu yhteisiin standardeihin ja mahdollistaa tietojen automaattisen haun ja syötön esimerkiksi yhdenmukaistettujen standardilomakkeiden avulla.

(4)

Nämä periaatteet olisi vahvistettava direktiivissä, ja niillä olisi korvattava nykyinen periaate, jonka mukaan lopullinen järjestelmä perustuisi verottamiseen alkuperäjäsenvaltiossa.

(4)

Nämä periaatteet olisi vahvistettava direktiivissä, ja niillä olisi korvattava nykyinen periaate, jonka mukaan lopullinen järjestelmä perustuisi verottamiseen alkuperäjäsenvaltiossa lopullisen arvonlisäverojärjestelmän mukaisesti . Nämä uudet periaatteet auttaisivat jäsenvaltioita torjumaan arvonlisäveropetoksia ja erityisesti karusellipetoksia, joiden arvoksi arvioidaan ainakin 50 miljardia euroa vuodessa.

(5)

Neuvosto pyysi 8 päivänä marraskuuta 2016 antamissaan päätelmissä (9) komissiota tekemään rajatylittäviä liiketoimia koskeviin unionin arvonlisäverosääntöihin joitakin parannuksia, jotka koskevat arvonlisäverotunnisteen asemaa yhteisöluovutusten verosta vapauttamisen yhteydessä, call off - varastojärjestelyjä , ketjuliiketoimia ja kuljetuksesta vaadittavaa todistetta, jotta yhteisöliiketoimet voidaan vapauttaa verosta.

(5)

Neuvosto pyysi 8 päivänä marraskuuta 2016 antamissaan päätelmissä (10) komissiota tekemään rajatylittäviä liiketoimia koskeviin unionin arvonlisäverosääntöihin joitakin parannuksia neljällä alalla: arvonlisäverotunnisteen merkitys yhteisön sisäisiä tavaroiden luovutuksia koskevan arvonlisäverovapautuksen yhteydessä, call off - varastojärjestelyt , ketjuliiketoimet ja kuljetuksesta vaadittava todiste yhteisöliiketoimien vapauttamiseksi verosta.

(6)

Kun otetaan huomioon kyseinen pyyntö ja se, että unionin lopullisen arvonlisäverojärjestelmän täytäntöönpano unionin sisäistä kauppaa varten vie useita vuosia , nämä erityistoimenpiteet, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa tiettyjä yritysten verotuksessa sovellettavia järjestelmiä, on syytä toteuttaa.

(6)

Kun otetaan huomioon kyseinen pyyntö ja se, että unionin lopullista arvonlisäverojärjestelmää unionin sisäistä kauppaa varten ole vielä pantu täytäntöön asianmukaisesti , nämä erityistoimenpiteet, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa tiettyjä yritysten verotuksessa sovellettavia järjestelmiä, on syytä toteuttaa vain siirtymätoimina .

(7)

On tarpeen luoda luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen asema, jotta unionin arvonlisäverosääntöjen parannuksia voidaan soveltaa tehokkaasti rajatylittävissä liiketoimissa ja siirtyä vaiheittain unionin sisäisessä kaupassa sovellettavaan lopulliseen järjestelmään.

(7)

On tarpeen luoda luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen asema, jotta unionin arvonlisäverosääntöjen parannuksia voidaan soveltaa tehokkaasti rajatylittävissä liiketoimissa ja siirtyä vaiheittain unionin sisäisessä kaupassa sovellettavaan lopulliseen järjestelmään. Olisi kuitenkin otettava käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa yhdenmukaisella tavalla täytäntöönpantavat tiukat perusteet sen määrittämiseksi, mitkä yritykset voivat hyötyä luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen asemasta, ja olisi laadittava yhteisiä sääntöjä ja säännöksiä, joiden avulla niitä rikkoville voidaan määrätä sakkoja ja seuraamuksia.

(8)

Nykyisessä järjestelmässä arvonlisäverosääntöjä sovelletaan samalla tavalla riippumatta siitä, ovatko verovelvolliset luotettavia vai vähemmän luotettavia. Luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen aseman myöntäminen tietyin objektiivisin perustein antaa mahdollisuuden tunnistaa kyseiset luotettavat verovelvolliset. Tällaisen aseman saaneisiin verovelvollisiin voitaisiin soveltaa tiettyjä, petoksille alttiimpia sääntöjä, joita ei sovelleta muihin verovelvollisiin.

(8)

Nykyisessä järjestelmässä arvonlisäverosääntöjä sovelletaan samalla tavalla riippumatta siitä, ovatko verovelvolliset luotettavia vai vähemmän luotettavia. Luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen aseman myöntäminen tietyin objektiivisin perustein, joita on sovellettava yhtenäisesti jäsenvaltioissa , antaa mahdollisuuden tunnistaa kyseiset luotettavat verovelvolliset sekä verovelvolliset, jotka eivät täytä ehtoja kaikilta osin . Tällaisen aseman saaneisiin verovelvollisiin voitaisiin soveltaa tiettyjä, yksinkertaistettuja ja käyttäjäystävällisiä sääntöjä, joita ei sovelleta muihin verovelvollisiin.

(9)

Luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen asema myönnettäisiin unionin tasolla yhdenmukaistetuin perustein , minkä vuoksi yhden jäsenvaltion myöntämä luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen asema olisi voimassa koko unionissa.

(9)

Luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen asema myönnettäisiin selkeästi määritellyin perustein, ja sen olisi oltava yritysten ja myös pk-yritysten saatavilla. Nämä perusteet olisi yhdenmukaistettava unionin tasolla, minkä vuoksi yhden jäsenvaltion myöntämä luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen asema olisi voimassa koko unionissa. Siksi komission olisi esitettävä täytäntöönpanoasetuksia ja kattavia ja helppokäyttöisiä ohjeita, jotka mahdollistavat viranomaisten välisen yhdenmukaistamisen ja hallinnollisen yhteistyön ja takaavat jäsenvaltioiden välisen yhteentoimivuuden, ja sen olisi samalla seurattava, että jäsenvaltiot noudattavat tällaisia yhdenmukaistettuja ehtoja asianmukaisesti koko unionissa. Nämä ohjeet olisi mukautettava läheisesti unionin tullikoodeksissa käytettäviin valtuutetun talouden toimijan aseman perusteisiin hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja noudattamisen varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa.

(9 a)

Komission olisi esitettävä pk-yrityksille yksinkertaistettuja hallinnollisia menettelyjä luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen aseman saamiseksi, ja tällöin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota säännöstön noudattamisesta pk-yrityksille aiheutuviin korkeampiin kustannuksiin.

(9 b)

Tieto siitä, katsotaanko talouden toimija luotettavaksi tunnustetuksi verovelvolliseksi, olisi voitava saada VIES-järjestelmän kautta.

(10)

Verovelvollisille, jotka kuuluvat sellaisten erityisjärjestelyjen piiriin, joiden myötä heihin ei sovelleta yleisiä arvonlisäverosääntöjä, tai jotka harjoittavat taloudellista toimintaa vain satunnaisesti , ei pitäisi myöntää luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen asemaa siltä osin kuin on kyse kyseisistä erityisjärjestelyistä tai satunnaisesta toiminnasta. Muutoin ehdotettujen muutosten sujuva soveltaminen voisi häiriintyä.

(10)

Verovelvollisille, jotka kuuluvat sellaisten erityisjärjestelyjen piiriin, joiden myötä heihin ei sovelleta yleisiä arvonlisäverosääntöjä, ei pitäisi myöntää luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen asemaa siltä osin kuin on kyse kyseisistä erityisjärjestelyistä tai satunnaisesta toiminnasta. Muutoin ehdotettujen muutosten sujuva soveltaminen voisi häiriintyä. Lisäksi erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, etteivät pk-yritykset kärsi luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen aseman saamisessa kilpailuhaitasta suuriin yrityksiin nähden.

(13 a)

Rajat ylittäviä arvonlisäveropäätöksiä koskevan unionin pilottihankkeen olisi luotava pohja loppuun asti hiotulle unionin välineelle, joka estäisi arvonlisäveroriitoja koskevien sääntöjen välistä ristiriitaa ja jonka avulla ratkaistaisiin unionin sisäisiä rajat ylittäviä arvonlisäveroriitoja. Kansallisia järjestelyjä sovelletaan edelleen asianomaisen veronmaksajan ja kansallisen veroviranomaisen välisiin sisäisiin arvonlisäveroriitoihin.

(13 b)

Tässä direktiivissä säädetään väliaikaisista järjestelyistä, joita sovelletaan ennen kuin jäsenvaltiot hyväksyvät lopullisen järjestelmän jäsenvaltioiden välisen kaupan verotukseen, ja sitä olisi täydennettävä vastaavilla täytäntöönpanosäädöksillä ja ohjeilla. Tämän direktiivin, täytäntöönpanosäädösten ja ohjeiden olisi tultava voimaan samanaikaisesti.

(13 c)

Olisi perustettava järjestely sellaisen avoimen ja suoran tiedotusjärjestelmän toteuttamiseksi, joka ilmoittaa veronmaksajille automaattisesti jäsenvaltioiden arvonlisäverokantojen päivityksistä ja muutoksista. Järjestelyn olisi perustuttava yhdenmukaistettuihin standardeihin ja ilmoituslomakkeisiin, mikä takaa yhdenmukaisen raportoinnin ja tiedonhaun kaikissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot olisi velvoitettava varmistamaan, että kaikki niiden kansallisia arvonlisäverokantoja koskevat tiedot ovat oikeita ja ajantasaisia. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikista kansallisten arvonlisäverokantojen muutoksista ilmoitetaan tällaisen järjestelmän avulla kohtuullisessa ajassa niiden hyväksymisestä ja joka tapauksessa ennen kuin muutoksia aletaan soveltaa.

(15 a)

Kansalaisten yleinen etu ja unionin taloudelliset edut huomioon ottaen väärinkäytösten paljastajilla olisi oltava tehokas oikeudellinen suoja, jotta kaikenlaiset petokset voitaisiin havaita ja niitä voitaisiin torjua.

(a)

hakijalla ei ole vakavia tai toistuvia verotussääntöjen tai tullilainsäädännön rikkomisia eikä merkintöjä hakijan taloudelliseen toimintaan liittyvistä vakavista rikoksista;

(a)

hakijalla ei ole taloudellisen toiminnan edellisten kolmen aikana ollut vakavia tai toistuvia verotussääntöjen tai tullilainsäädännön rikkomisia, verohallinnon suorittamia vakavia vero-oikaisuja eikä merkintöjä hakijan taloudelliseen toimintaan liittyvistä vakavista rikoksista riippumatta siitä, onko toiminta tapahtunut unionissa vai muualla ;

(a a)

hakijalla ei ole merkintöjä taloudelliseen toimintaansa liittyvistä vakavista rikoksista, joita ovat esimerkiksi

(b)

hakijan osoitus toimintansa ja tavaravirtojen valvonnan korkeasta tasosta kaupallisten ja tarvittaessa kuljetustietojen hallintajärjestelmän avulla, mikä mahdollistaa asianmukaiset verotarkastukset, tai luotettavan tai sertifioidun sisäisen tarkastusketjun avulla;

(b)

hakijan osoitus toimintansa ja tavaravirtojen valvonnan korkeasta tasosta kaupallisten ja tarvittaessa kuljetustietojen hallintajärjestelmän avulla, mikä mahdollistaa asianmukaiset verotarkastukset, tai luotettavan tai sertifioidun sisäisen tarkastusketjun avulla komission hyväksymien täytäntöönpanosäädösten ja ohjeiden mukaisesti ;

(c)

todiste hakijan vakavaraisuudesta, joka katsotaan toteen näytetyksi, kun hakijan taloudellinen asema on hyvä ja riittää täyttämään tämän sitoumukset asianomaisen liiketoiminnan lajin ominaisuudet asiaankuuluvasti huomioon ottaen tai kun esitetään vakuutus- tai muiden rahoituslaitosten taikka muiden taloudellisesti luotettavien kolmansien osapuolten antamat vakuudet.

(c)

todiste hakijan vakavaraisuudesta kolmen viime vuoden aikana , joka katsotaan toteen näytetyksi, kun hakijan taloudellinen asema on hyvä ja riittää täyttämään tämän sitoumukset asianomaisen liiketoiminnan lajin ominaisuudet asiaankuuluvasti huomioon ottaen tai kun esitetään vakuutus- tai muiden rahoituslaitosten taikka muiden taloudellisesti luotettavien kolmansien osapuolten antamat vakuudet. Hakijalla on oltava pankkitili jossakin unioniin sijoittautuneessa rahoituslaitoksessa.

(d a)

verovelvolliset, joilla ei ole tai joilla ei enää ole voimassa olevaa arvonlisäverotunnistetta ,

(a)

sen jäsenvaltion veroviranomaisia, jossa hakijalla on liiketoimintansa kotipaikka;

(a)

sen jäsenvaltion veroviranomaisia, jossa hakijalla on liiketoimintansa kotipaikka sellaisena kuin se on määritelty yhteisestä yhtiöveropohjasta (CCTB) … päivänä …kuuta … annetussa neuvoston direktiivissä (EU) …/…  (*1) ja yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB) … päivänä …kuuta … annetussa neuvoston direktiivissä (EU) …/…  (*2) sekä merkittävän digitaalisen läsnäolon yhteisöverotusta koskevien sääntöjen vahvistamisesta … päivänä …kuuta … annetussa neuvoston direktiivissä (EU) …/…  (*3) ja tiettyjen digitaalisten palvelujen tarjoamisesta saatavista tuloista kannettavaa digitaalisten palvelujen veroa koskevasta yhteisestä järjestelmästä … päivänä …kuuta … annetussa neuvoston direktiivissä (EU) …/…  (*4);

(c)

sen jäsenvaltion veroviranomaisia, jossa hakijalla on kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka, jos hänellä ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa.

(b)

sellaiselle verovelvolliselle tai sellaiselle oikeushenkilölle, joka ei ole verovelvollinen, jolle tavarat luovutetaan, on annettu arvonlisäverotunniste muussa jäsenvaltiossa kuin tavaroiden lähetyksen tai kuljetuksen lähtöjäsenvaltiossa;

(b)

sellaiselle verovelvolliselle tai sellaiselle oikeushenkilölle, joka ei ole verovelvollinen, jolle tavarat luovutetaan, on annettu arvonlisäverotunniste muussa jäsenvaltiossa kuin tavaroiden lähetyksen tai kuljetuksen lähtöjäsenvaltiossa, ja verovelvollisen arvonlisäverotunniste on saatavilla VIES-järjestelmän kautta ;

(b)

’väliportaan toimijalla’ ketjuun kuuluvaa muuta kuin ensimmäistä luovuttajaa, joka itse tai jonka puolesta kolmas osapuoli lähettää tai kuljettaa tavarat;

(b)

‘väliportaan toimijalla’ ketjuun kuuluvaa muuta kuin ensimmäistä luovuttajaa tai viimeistä vastaanottajaa/asiakasta , joka itse tai jonka puolesta kolmas osapuoli lähettää tai kuljettaa tavarat;

6 a)

6 b)

9)

Kumotaan 403 ja 404  artikla.

9)

Kumotaan 403 artikla.

9 a)

9 b)