Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma”

(JOIN(2018) 36 final)

(2019/C 228/13)

Esittelijä: Ulrich SAMM

Toinen esittelijä: Giulia BARBUCCI

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 12.3.2019
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen jaostossa	5.3.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	20.3.2019
Täysistunnon nro	542
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	142/2/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK panee tarkoin merkille aloitteessa esitetyn disinformaation määritelmän, jonka mukaan disinformaatiolla tarkoitetaan todennettavasti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, joka on uhka demokratialle ja vahingoittaa yleistä etua. Disinformaation levittämisestä on tullut osa hybridisodankäyntiä, ja sillä on selkeä poliittinen tavoite. Komitea tähdentää kuitenkin myös, että väärän tiedon lisäksi erittäin valikoiva tiedottaminen, mustamaalaus, pelon lietsominen ja vihaan yllyttäminen merkitsevät hyökkäystä kansalaisten perusoikeuksia (vapauksia) ja vähemmistöjen oikeuksia kohtaan.

1.2

Kaikkein tehokkain disinformaatio sisältää aina jonkin verran totuutta. Kaikilta sidosryhmiltä edellytetäänkin moninaisia toimia laadukkaiden tietojen tarjoamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi. Tässä mielessä ETSK pitää aloitetta koordinoiduista toimenpiteistä tervetulleena, jotta unionia, sen toimielimiä ja sen kansalaisia voidaan suojella disinformaatiolta. ETSK painottaa tällaisten toimenpiteiden kiireellisyyttä, mutta on kuitenkin myös huolissaan siitä, että tämän toimintasuunnitelman vaikutus voi olla rajallinen, kun otetaan huomioon toukokuun 2019 Euroopan parlamentin vaalien ajallinen läheisyys.

1.3

ETSK on tietoinen siitä, että disinformaatio on pääasiassa peräisin kolmesta lähteestä: Venäjän federaatiosta (tästä Euroopan ulkosuhdehallinnolla on vahvaa näyttöä), muiden kolmansien maiden (Kiina ja Yhdysvallat mukaan lukien) talouden toimijoilta ja viestimistä sekä sisäisistä lähteistä eli eri viestimistä, jotka toimivat EU-maissa, ja poliittisista ääriliikkeistä ja organisaatioista. ETSK kehottaa komissiota laajentamaan seurantaansa ja ryhtymään vastatoimiin sen mukaisesti.

1.4

1.5

ETSK yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan disinformaation torjuminen kattavasti edellyttää myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden aktiivista osallistumista. ETSK toimii aloitteellisesti tukemalla disinformaation vastaisia yhteisiä toimia esimerkiksi lausuntojensa, kuulemistilaisuuksiensa, paikallistason tapahtumiensa ja asiantuntevan viestintäryhmänsä lukuisten lehdistötoimien avulla.

1.6

Kestokyvyn kehittäminen tarkoittaa yhteiskunnan kaikkien alojen ottamista mukaan toimintaan sekä erityisesti kansalaisten medialukutaidon parantamista. Tietoisuuden lisääminen ja kriittinen ajattelu alkavat koulussa, mutta niitä on myös täydennettävä jatkuvasti läpi koko elämän. Nämä toimet edellyttävät asianmukaisen rahoituksen myöntämistä – sekä välittömästi että uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

1.7

Mahdollisimman monien osapuolten on tuettava yhteisiä toimia unioni- ja jäsenvaltiotasolla sekä myös eteläisen ja itäisen kumppanuuden puitteissa, ja julkiset ja yksityiset organisaatiot on otettava työhön mukaan. Riippumattomilla faktantarkistajilla ja laatujournalismilla on keskeinen rooli, ja ne edellyttävät asianmukaista rahoitusta kyetäkseen toimimaan miltei reaaliaikaisesti.

1.8

ETSK pitää tervetulleena erityisesti tutkimukseen kohdennettua rahoitusta Horisontti 2020- ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmissa entistä paremman ymmärryksen saamiseksi disinformaation lähteistä ja sen taustalla olevista tarkoitusperistä, välineistä ja tavoitteista.

1.9

Strategisen viestinnän työryhmiä olisi pitänyt vahvistaa jo kauan sitten. ETSK suhtautuukin myönteisesti suunnitelmaan osoittaa niille lisää henkilöstöä ja uusia välineitä. Kun otetaan huomioon, että eräissä maissa disinformaation tuottamiseen suunnataan huomattavia resursseja, näyttää siltä, että EU:n on annettava asianmukainen vastaus. Niinpä strategisen viestinnän työryhmille osoitettavien resurssien suunniteltu lisääminen onkin nähtävä vain ensimmäisenä askeleena kohti myöhempiä lisäyksiä tulevina vuosina.

1.10

ETSK on samaa mieltä siitä, että kahden muun strategisen viestinnän alan työryhmän (Länsi-Balkan ja eteläinen alue) toimeksiantoa olisi tarkasteltava uudelleen, ja kehottaa jäsenvaltioita edistämään osaltaan strategisen viestinnän työryhmien työskentelyä lähettämällä niihin kansallisia asiantuntijoita.

1.11

ETSK suhtautuu myönteisesti käytännesääntöihin, joihin sosiaalisen median alustat ja mainostajat sitoutuvat vapaaehtoisesti disinformaatiota torjuakseen, mutta epäilee samalla tällaisten vapaaehtoisten toimien tehokkuutta. Komitea kehottaa komissiota ehdottamaan lisätoimia, muun muassa seuraamusten kaltaisia sääntelytoimia, mikäli käytännesääntöjen täytäntöönpano ei ole jatkossakaan tyydyttävää.

1.12

ETSK vetoaa painokkaasti yksityisiin yrityksiin, jotta ne alkaisivat nähdä mainosten sijoittamisen disinformaation levittämistä edistäville verkkoalustoille epäeettiseksi ja vastuuttomaksi, ja kehottaa niitä ryhtymään toimenpiteisiin tällaisen menettelyn estämiseksi.

2. Johdanto – Disinformaatio: uhka unionin demokraattisille järjestelmille

2.1

Tässä tarkasteltavassa aloitteessa disinformaatiolla tarkoitetaan todennettavasti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, jota luodaan, esitetään tai levitetään taloudellisen hyödyn saamiseksi tai suuren yleisön johtamiseksi harhaan tarkoituksella ja joka aiheuttaa vahinkoa yleiselle edulle ja uhkaa demokratiaa. Oikeuksia vastaan hyökätään usein mustamaalaamalla, pelkoa lietsomalla ja vihaan yllyttämällä.

2.2

Toisinaan ne, jotka levittävät disinformaatiota, tekevät niin sananvapauteen vedoten. Tiedonsaantioikeus ja lehdistön vapaus ovat todellakin Euroopan unionin perusoikeuksia, mutta meidän on torjuttava tämän oikeuden kaikenlainen väärinkäyttö silloin, kun disinformaatiota käytetään tarkoituksellisesti vahingon aiheuttamiseksi yhteiskunnalle.

2.3

Digitaalitekniikka helpottaa disinformaation tuottamista ja levittämistä. Tällaisia tekniikoita ovat

—	sosiaalisen median tileihin kohdistuvat trollihyökkäykset

—	internetin automatisoidut ohjelmistot (botit)

—	asiakirjojen väärentäminen

—	videomanipulaatio (deepfake-videot)

—	sosiaalisen median valetilit.

2.4

Sosiaalisesta mediasta on tullut sellaisen disinformaation tärkeä levittämiskanava, jonka päämääränä on viime kädessä vaikuttaa vaalituloksiin ja joka näin ollen uhkaa demokratiaa. Joissakin tapauksissa, kuten Cambridge Analytican tapauksessa, sitä on käytetty disinformaatiosisällön kohdentamiseen tietyille käyttäjille, jotka on yksilöity hankkimalla ja käyttämällä luvattomasti heidän henkilötietojaan.

Sosiaalisen median ohella perinteisemmät menetelmät, kuten televisio, sanomalehdet, verkkosivustot sekä ketjusähköpostit ja -viestit, ovat edelleen merkittävässä asemassa monilla alueilla. Käytettävät välineet ja tekniikat vaihtuvat nopeasti.

2.5

Disinformaation takana olevat toimijat voivat olla EU:n sisäisiä tai ulkoisia, ja ne voivat olla valtiollisia (tai hallituksen tukemia) tai valtiosta riippumattomia toimijoita. Raporttien mukaan yli 30 maata käyttää disinformaatiota ja eri muotoisia vaikuttamistoimia, myös kotimaassa.

2.6

Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteyteen vuonna 2016 perustetun EU:n hybridianalyysikeskuksen mukaan Venäjän federaation disinformaatiovaikuttaminen muodostaa suurimman ulkoisen uhkan EU:lle. Venäläisten lähteiden tuottamasta tai levittämästä disinformaatiosta on raportoitu useiden vaalien ja kansanäänestysten yhteydessä EU:ssa. Syyrian sotaan, lennolla numero MH-17 olleen matkustajakoneen alasampumiseen Itä-Ukrainassa ja Salisburyn kemialliseen iskuun liittyvistä disinformaatiokampanjoista on paljon todisteita. On kuitenkin myös muita kolmansia maita, joilla on tärkeä rooli disinformaation alalla, ja EU:nkin sisällä lukuisat toimijat tuottavat väärää tietoa.

2.7

Vuonna 2018 EU esitteli joukon aloitteita disinformaation ja laittoman sisällön torjumiseksi ja tietosuojan edistämiseksi:

—	yhteinen tiedonanto selviytymiskyvyn ja valmiuksien kehittämisestä hybridiuhkien varalta, JOIN(2018) 16 final

—	suositus toimenpiteistä laittoman verkkosisällön torjumiseksi, C(2018) 1177 final

—	asetus verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämisen estämisestä, COM(2018) 640 final

—	asetus henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen rikkomuksiin liittyvän tarkastusmenettelyn osalta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä, COM(2018) 636 final (1)

—	direktiivi (EU) 2018/1808 audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin muuttamisesta

—	tiedonanto aiheesta ”Laitonta verkkosisältöä vastaan – Lisää vastuuta verkkoalustoille”, COM(2017) 555 final (2)

—	asetus Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta (3)

—	tiedonanto aiheesta ”Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa”, COM(2018) 236 final (4), ja kertomus sen täytäntöönpanosta, COM(2018) 794 final

—	tiedonanto aiheesta ”Vapaiden ja oikeudenmukaisten EU-vaalien turvaaminen”, COM(2018) 637 final, joka esiteltiin 19.–20. syyskuuta 2018 Salzburgissa kokoontuneille EU-johtajille.

2.8

Vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleja sekä jäsenvaltioissa vuoteen 2020 mennessä järjestettäviä yli 50:tä presidentin-, parlamentti-, paikallis- tai aluevaalia silmällä pitäen on ryhdyttävä kiireellisiin ja välittömiin koordinoituihin toimiin unionin, sen toimielinten ja sen kansalaisten suojelemiseksi disinformaatiolta.

3. Disinformaation torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman pääsisältö

3.1

Tällä komission ja unionin korkean edustajan esittämällä toimintasuunnitelmalla (JOIN(2018) 36 final) vastataan Eurooppa-neuvoston kehotukseen toteuttaa toimenpiteitä, joilla ”suojellaan unionin demokraattisia järjestelmiä ja torjutaan disinformaatiota”. Koordinoidut toimet disinformaation torjumiseksi perustuvat neljään pilariin:

3.2

Parannetaan unionin toimielinten valmiuksia disinformaation havaitsemiseen, analysointiin ja paljastamiseen.

—	Vahvistetaan strategisen viestinnän työryhmiä ja unionin edustustoja lisäämällä niiden henkilöstöä ja varustamalla ne uusin välinein.

—	Tarkastellaan uudelleen Länsi-Balkanin ja eteläisen alueen strategisen viestinnän työryhmien toimeksiantoja.

3.3

Vahvistetaan koordinoituja yhteisiä toimia disinformaation torjumiseksi.

—	Perustetaan maaliskuuhun 2019 mennessä nopea hälytysjärjestelmä, jolla puututaan disinformaatiokampanjoihin tiiviissä yhteistyössä nykyisten verkostojen, Euroopan parlamentin sekä Pohjois-Atlantin liiton ja G7-maiden nopean toiminnan mekanismin kanssa.

—	Lisätään viestintää unionin arvoista ja politiikoista.

—	Vahvistetaan strategista viestintää unionin naapurimaissa.

3.4

Mobilisoidaan yksityinen sektori disinformaation torjuntaan.

—	Syyskuun 26 päivänä 2018 julkistettiin disinformaatiota koskevat käytännesäännöt verkkoalustoja, mainostajia ja mainosalan toimijoita varten. Komissio seuraa niiden täytäntöönpanoa tiiviisti ja jatkuvasti.

3.5

Lisätään tietoisuutta ja parannetaan yhteiskuntien kestokykyä.

—	Järjestetään suurelle yleisölle kohdennettuja kampanjoita sekä koulutustapahtumia tiedotusvälineille ja mielipidevaikuttajille unionissa ja sen naapurimaissa tietoisuuden lisäämiseksi disinformaation kielteisistä vaikutuksista.

—	Jatketaan riippumattomien tiedotusvälineiden työn ja laatujournalismin tukemista sekä disinformaatiota koskevaa tutkimusta.

—

Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä komission kanssa tuettava sellaisten monialaisten tiimien perustamista, jotka koostuvat riippumattomista faktantarkistajista ja tutkijoista, joilla on erityistietoa paikallisesta tietoympäristöstä, disinformaatiokampanjoiden havaitsemiseksi ja paljastamiseksi erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa ja digitaalisessa mediassa.

—	Osana maaliskuussa 2019 järjestettävää medialukutaitoviikkoa komissio tukee yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa mediakasvatusta harjoittavien tahojen rajatylittävää yhteistyötä.

—	Jäsenvaltioiden olisi pantava nopeasti täytäntöön audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin säännökset, joissa käsitellään medialukutaitoa.

—	Komissio seuraa tiiviisti sitä, miten vaalipaketti pannaan täytäntöön, ja tarjoaa tarvittaessa asianmukaista tukea ja neuvontaa.

4. Yleisiä huomioita

4.1

ETSK panee tarkoin merkille aloitteessa esitetyn disinformaation määritelmän, jonka mukaan disinformaatiolla tarkoitetaan todennettavasti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, joka on uhka demokratialle ja vahingoittaa yleistä etua. Komitea tähdentää kuitenkin, että väärän tiedon lisäksi erittäin valikoiva tiedottaminen, mustamaalaus, pelon lietsonta ja vihaan yllyttäminen ovat hyökkäys perustavanlaatuisia kansalaisten oikeuksia (vapauksia) ja vähemmistöjen oikeuksia vastaan. Kaikkein tehokkain disinformaatio sisältää aina jonkin verran totuutta. Kaikilta sidosryhmiltä edellytetäänkin moninaisia toimia laadukkaiden tietojen tarjoamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi.

4.2

Disinformaation levittämisestä on tullut osa hybridisodankäyntiä, ja sillä on selkeä poliittinen tavoite. ETSK pitääkin tätä aloitetta koordinoiduista toimenpiteistä tervetulleena, jotta unionia, sen toimielimiä ja sen kansalaisia voidaan suojella disinformaatiolta. ETSK painottaa tällaisten toimenpiteiden kiireellisyyttä, mutta on kuitenkin myös huolissaan siitä, että tämän toimintasuunnitelman vaikutus voi olla rajallinen, kun otetaan huomioon toukokuun 2019 Euroopan parlamentin vaalien ajallinen läheisyys. Ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä, että pitkällä aikavälillä näillä disinformaation vastaisilla yhteisillä toimilla on ratkaiseva rooli EU:n demokraattisten järjestelmien suojelemisessa.

4.3

4.4

ETSK painottaa olevan kiireellistä, että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet vaalijärjestelmiensä ja -infrastruktuurinsa eheyden turvaamiseksi ja niiden testaamiseksi ennen Euroopan parlamentin vaaleja mutta myös vaaliprosessin aikana ja sen jälkeen. On olennaisen tärkeää, että Euroopan komissio tukee niitä tässä tehtävässä. Tässä yhteydessä olisi käytettävä mallina parhaiden käytänteiden vaihtoa, kuten Ruotsin esimerkkiä vuodelta 2018.

4.5

ETSK suhtautuu myönteisesti komission näkemykseen, jonka mukaan disinformaation torjuminen kattavasti edellyttää myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden aktiivista osallistumista. Selviytymiskyvyn kehittäminen edellyttää, että toimintaan otetaan mukaan yhteiskunnan kaikki alat ja erityisesti että parannetaan kansalaisten medialukutaitoa, jotta ihmiset ymmärtävät, miten disinformaatio havaitaan ja miten sitä torjutaan. Tietoisuuden lisääminen ja kriittinen ajattelu alkavat koulussa, mutta ne myös edellyttävät jatkuvaa täydentämistä läpi koko elämän. Nämä toimet edellyttävät kuitenkin asianmukaisen rahoituksen myöntämistä – välittömästi sekä uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

4.6

ETSK toimii aloitteellisesti tukemalla disinformaation vastaisia yhteisiä toimia esimerkiksi lausuntojensa, kuulemistilaisuuksiensa, paikallistason tapahtumiensa ja asiantuntevan viestintäryhmänsä lukuisten lehdistötoimien avulla.

4.7

4.8

Pitkällä aikavälillä demokratian tulevaisuus Euroopassa riippuu keskeisesti asianmukaisesta medialukutaidosta. ETSK tukee toimia entistä paremman ymmärryksen saamiseksi disinformaation lähteistä ja sen taustalla olevista tarkoitusperistä, välineistä ja tavoitteista sekä siitä, miten ja miksi disinformaatiosanomat vetävät puoleensa kansalaisia ja joskus kokonaisia yhteisöjä siten, että niistä puolestaan tulee osa valeuutisten levittämismekanismeja. ETSK pitää tervetulleena erityisesti tähän tavoitteeseen osoitettua rahoitusta Horisontti 2020- ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmissa.

5. Erityisiä huomioita ja suosituksia

5.1

Strategisen viestinnän työryhmiä olisi pitänyt vahvistaa jo kauan sitten, kuten komitean aiemmissa lausunnoissa (5) jo todetaan. ETSK pitääkin tervetulleena suunnitelmaa osoittaa niille lisää henkilöstöä ja uusia välineitä ja kannattaa jäsenvaltioille suunnattua kehotusta, jonka mukaan niiden olisi myös tarvittaessa parannettava kansallisia valmiuksiaan tällä alalla. Kun otetaan huomioon, että eräissä maissa disinformaation tuottamiseen suunnataan huomattavia resursseja, näyttää siltä, että EU:n on annettava asianmukainen vastaus. Strategisen viestinnän työryhmille osoitettavien resurssien suunniteltu lisääminen onkin nähtävä vain ensimmäisenä askeleena kohti myöhempiä lisäyksiä tulevina vuosina.

5.2

ETSK on samaa mieltä siitä, että itäisen strategisen viestinnän työryhmän toimeksiantoa olisi jatkettava ja kahden muun strategisen viestinnän alan työryhmän (Länsi-Balkan ja eteläinen alue) toimeksiantoa olisi tarkasteltava uudelleen ottaen huomioon se, että disinformaatiotoiminta laajenee ja sen merkitys kasvaa kyseisillä alueilla. ETSK kehottaa jäsenvaltioita edistämään osaltaan strategisen viestinnän työryhmien työskentelyä lähettämällä niihin kansallisia asiantuntijoita. Vain tällä tavoin nopeasta hälytysjärjestelmästä voidaan tehdä todella tehokas.

5.3

ETSK myös suhtautuu myönteisesti kiireellisesti kaivattuihin toimenpiteisiin vapaiden ja oikeudenmukaisten Euroopan parlamentin vaalien turvaamiseksi sekä suositeltuun seuraamusten käyttöön tarvittaessa, muun muassa silloin, kun henkilötietoja käytetään laittomasti vaalien tulokseen vaikuttamiseksi. Niin ikään se pitää tervetulleena asianmukaista yhteistyötä Yhdysvaltojen, Naton ja Norjan kanssa ja esittää, että Yhdistyneen kuningaskunnan merkittävä rooli säilytetään siitä huolimatta, toteutuuko brexit vai ei. Disinformaatiota on torjuttava jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä.

5.4

Toimintasuunnitelmaan liittyy kertomus (6) edistymisestä eri toimissa, erityisesti toimissa, jotka liittyvät käytännesääntöihin, joihin sosiaalisen median alustat ja mainostajat sitoutuvat vapaaehtoisesti. Käytännesääntöjen mukaan internetyritykset ovat velvollisia vähentämään tuloja tietoja vääristeleviltä tileiltä ja verkkosivuilta, torjumaan valetilejä ja botteja, tuomaan luotettavat uutislähteet näkyvästi esille sekä parantamaan poliittisen mainonnan rahoittamisen avoimuutta.

5.5

ETSK pitää käytännesääntöjä tervetulleina mutta epäilee samalla tällaisten vapaaehtoisten toimien tehokkuutta. Vastaavanlaisia epäilyksiä on tuonut esiin äskettäin myös komissio Googlen, Facebookin, Twitterin ja Mozillan antaman ensimmäisen selvityksen esittelyn yhteydessä 29. tammikuuta. Komitea kehottaa komissiota ehdottamaan lisätoimia, muun muassa sääntelytoimia, ja esimerkiksi määräämään seuraamuksia, mikäli valetilien vastaisia toimenpiteitä ei toteuteta riittävän nopeasti tai mikäli käytännesääntöjen muiden osien täytäntöönpano ei ole jatkossakaan tyydyttävää.

5.6

Bryssel 20. maaliskuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) ETSK:n lausunto henkilötietojen suojasta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 19

(3) ETSK:n lausunto Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkostosta (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 183

(5) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 183.

(6) COM(2018) 794 final