Europan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta”

(COM(2018) 438 final – 2018/0228 (COD))

(2018/C 440/33)

Esittelijä:	Aurel Laurențiu PLOSCEANU
Toinen esittelijä:	Graham WATSON

Lausuntopyynnöt	Euroopan parlamentti, 14.6.2018 Euroopan unionin neuvosto, 3.7.2018
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 172, 194 ja 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen erityisjaostossa	6.9.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	19.9.2018
Täysistunnon nro	537
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	144/0/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa Verkkojen Eurooppa -välineen talousarviomäärärahojen lisäämistä vuoden 2020 jälkeiseksi kaudeksi ja avustusten säilyttämistä välineen tärkeimpänä elementtinä. Lukuisat liikenne-, energia- ja digitaali-infrastruktuuriin liittyvät hankkeet ovat elintärkeitä EU:n kilpailukyvyn kannalta mutta eivät anna sijoitetulle pääomalle riittävää tuottoa houkutellakseen yksityisiä sijoittajia. EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisilta tarvitaankin vahvaa sitoutumista asiaan.

1.2

ETSK suosittaa, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot edistävät edelleen hanketason synergiaa edellä mainittujen kolmen alan välillä. Se on tätä nykyä vähäistä, mikä johtuu talousarviokehyksen joustamattomuudesta hankkeiden ja kustannusten tukikelpoisuuden suhteen.

1.3

ETSK suosittaa, että komissio antaa jatkossakin teknistä tukea (Verkkojen Eurooppa -ohjelman tukitoimi) toteutusvalmiiden ja laadukkaiden hankkeiden tukikelpoisuuden edistämiseksi ja tukee tällaisen avuntarjonnan jatkumista sekä huolehtii arviointikriteereiden päivittämisestä, jotta hankkeiden tuottaman lisäarvon määrittäminen on helpompaa. Hallinnollisten vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi toteuttava lisätoimia, eikä yksinkertaistamisen pitäisi koskea vain pieniä avustuksia.

1.4

ETSK kehottaa lainsäädäntövallan käyttäjiä pitämään kiinni edellisen Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun asetuksen mukaisesta sitoumuksesta käyttää valtaosa energia-alan määrärahoista sähköhankkeisiin. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on samoilla linjoilla EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kanssa, ja välttyä siltä, että siitä tulee keskeinen fossiilisiin energialähteisiin liittyvien hankkeiden rahoituslähde monivuotisessa rahoituskehyksessä. On tärkeää, että tätä sitoumusta vahvistetaan eikä heikennetä välineen yhteydessä vuosina 2021–2027.

1.5

ETSK katsoo, että ehdotetun asetuksen 13 artiklassa lueteltuja myöntämisperusteita olisi täydennettävä sisällyttämällä luetteloon myös kaikenlaisen energian (sähkö, kaasu, lämpö jne.) toimitusvarmuus ja kunkin hankkeen avulla aikaan saatavat erityiset hiilidioksidipäästövähennykset.

1.6

ETSK korostaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on suunnattava sellaisiin energiahankkeisiin, joilla voidaan lisätä EU:n energiaomavaraisuutta ja -turvallisuutta. Välineen tuella on luotava myös uusia sähkönvarastointimahdollisuuksia.

1.7

ETSK kehottaa vahvistamaan Verkkojen Eurooppa -välineen rahoituskapasiteettia seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Komitea suosittaa, että avustukset jaetaan välineen kattamien kolmen alan kesken niin, että otetaan huomioon kunkin alan taloudelliset vaatimukset, kuten pääomavaltaisuus ja sijoitetun pääoman tuotto, ja annetaan etusija sellaisille investoinneille, joihin ei löydy rahoitusta markkinoilta, jotta väline säilyy erittäin uskottavana ja houkuttelevana sijoittajien näkökulmasta.

1.8

ETSK suosittaakin, että Verkkojen Eurooppa -välineen kokonaismäärärahoja lisätään, sillä nämä alat ovat ratkaisevan tärkeitä sisämarkkinoiden kannalta.

1.9

ETSK korostaa, että sekä komission että jäsenvaltioiden on jatkossakin sitouduttava Verkkojen Eurooppa -välineen keskeisiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin, joita ovat Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkon valmiiksi saattaminen vuoteen 2030 mennessä ja siirtyminen puhtaaseen, kilpailukykyiseen, innovatiiviseen ja verkotettuun liikkuvuuteen, mukaan lukien vaihtoehtoisten polttoaineiden latausinfrastruktuurin perusverkoston luominen EU:hun vuoteen 2025 mennessä. Multimodaaliset ja rajatylittävät yhteydet ovat tässä yhteydessä erittäin tärkeitä.

1.10

ETSK kehottaa lainsäädäntövallan käyttäjiä varmistamaan laajan ja tasapuolisen kilpailun hankkeista, jotka hyötyvät Verkkojen Eurooppa -välineen varoista, huolehtimalla vastavuoroisuuden toteutumisesta käytännössä ja soveltamalla sellaisia sopimusehtoja, joissa yhdistyvät tehokkuus ja riskien tasapuolinen jakautuminen.

1.11

ETSK suosittaa, että lainsäädäntövallan käyttäjät pitävät huolen siitä, että hankekilpailumenettelyihin voivat osallistua vain sellaisten maiden yritykset, joissa asianomaiset markkinat ovat avoimet, jotta todellinen vastavuoroisuus toteutuu, ja että käytettävä vakiosopimus on asianmukainen hankkeen tavoitteita ja olosuhteita ajattelen. Sopimusehdot olisi laadittava sellaisiksi, että sopimukseen liittyvät riskit jakautuvat tasapuolisesti, ja ensisijaisena tavoitteena on oltava sopimuksen mahdollisimman edullinen hinta ja tehokas toteutus. Tätä periaatetta olisi (Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin 1. marraskuuta 2017 esittämien hankintaperiaatteiden ja -sääntöjen 3.21 kohdan nojalla) sovellettava riippumatta siitä, käytetäänkö kansallisia vai kansainvälisiä vakiosopimuksia.

1.12

ETSK kannattaa voimakkaasti ehdotusta ottaa Verkkojen Eurooppa -välineen piiriin vuosina 2021–2027 myös rajatylittävä yhteistyö uusiutuvan energian tuottamisessa. ETSK esittää, että välineen puitteissa toteutettavien uusiutuviin energialähteisiin liittyvien toimien yleisenä tavoitteena olisi oltava sellaisen Euroopan laajuisen verkon luominen uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä varten, johon uusiutuviin energialähteisiin perustuvat teknologiat voidaan integroida aiempaa tehokkaammin, sekä käytettävissä olevien teknologisten mahdollisuuksien parempi huomioon ottaminen kaikkialla Euroopassa.

1.13

ETSK on tyytyväinen siihen, että uusiutuvia energialähteitä hyödyntävät laitokset sisällytetään tukikelpoisten hankkeiden joukkoon Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosiossa, ja suosittaa muuttamaan säännöstä niin, että se koskee sekä suuria hankkeita että pienimuotoisten hankkeiden muodostamia kokonaisuuksia, jotta kaikki teknologiat voivat kilpailla varoista tasapuolisesti.

1.14

ETSK katsoo, että asetuksen 3 artiklassa lueteltuja Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteita olisi laajennettava siten, että niissä ei puhuttaisi vain uusiutuvan energian alalla tehtävän rajatylittävän yhteistyön helpottamisesta vaan mainittaisiin erikseen myös uusiutuvien energiamuotojen käyttö.

1.15

ETSK panee merkille, että maan osto rajataan asetuksen 15 artiklan c kohdassa avustuskelpoisten kustannusten ulkopuolelle, ja kehottaa lainsäädäntövallan käyttäjiä pohtimaan, voisiko tästä olla etua tai haittaa tietyille hankkeille ja teknologioille. Liikenteen ja uusiutuvan energian kaltaisilla aloilla maan osto on merkittävä osa investointeja.

1.16

ETSK muistuttaa komissiota siitä, että rajatylittävät yhdysjohdot ovat keskeisiä tekijöitä liitettäessä uusiutuvia energiamuotoja verkkoon. Näin paitsi siksi, että ne mahdollistavat uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirtämisen pitkiä matkoja ja edistävät siten puhtaampien ja edullisempien sähkönlähteiden käyttöä kaikkialla Euroopassa, myös siksi, että ne tuovat järjestelmään välttämätöntä joustavuutta.

1.17

ETSK kehottaa hyödyntämään täysin energiaverkkojen ja -verkostojen digitalisoinnin ja älyverkkojen luonnin tarjoamat mahdollisuudet uusiutuvien energiamuotojen integrointiin ja suosittaa, että komissio tarkastelee, miten Verkkojen Eurooppa -välineen digitaali- ja energiaosioiden välistä synergiaa voidaan käyttää tässä yhteydessä hyväksi. ETSK panee merkille älyverkkohankkeiden puutteen Verkkojen Eurooppa -ohjelmassa kaudella 2014–2020. Syynä on osittain se, että alemman tason jakeluverkkoon liittyvien hankkeiden rahoituksen tiellä on esteitä toisin kuin suurjänniteverkkohankkeiden kohdalla.

1.18

ETSK katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa olisi myös varmistettava, että käytössä on mekanismeja, joilla voidaan todistaa, että liikennesovelluksissa käytetään uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Esimerkkinä mainittakoon alkuperätakuutodistukset.

1.19

ETSK korostaa tarvetta asettaa etusijalle sellaiset suuret EU:n laajuiset hankkeet liikenteen digitalisoimiseksi kuin ERTMS (Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä), SESAR (eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke) ja itseohjautuva ajaminen. Jotta ERTMS saadaan otettua käyttöön ydinverkossa vuoteen 2030 mennessä, tarvitaan 15 miljardin euron investoinnit. Suuret EU:n laajuiset hankkeet rahoitetaan Verkkojen Eurooppa -välineen klustereista saatavilla avustuksilla, yksityisillä varoilla ja yhdistelemällä InvestEU-rahaston osia.

1.20

ETSK kehottaa huolehtimaan siitä, että 5G-palvelut kattavat koko TEN-T-verkon. Tämä on olennaisen tärkeää.

1.21

ETSK peräänkuuluttaa tehokkaita tarkastuksia, nykyaikaisia yöpymismahdollisuuksia ja riittävää määrää asianmukaisesti varustettuja pysäköintipaikkoja.

1.22

ETSK katsoo myös, että olisi pohdittava parempia tapoja tiedottaa Verkkojen Eurooppa -välineen tuloksista. Erilliset viestintämäärärahat voisivat olla hyödyllinen väline tähän tarkoitukseen. Myös parempaan ennakoitavuuteen tulisi kiinnittää huomiota.

1.23

ETSK kehottaa pohtimaan lisätoimia ohjelman koko potentiaalin valjastamiseksi käyttöön, sillä Verkkojen Eurooppa -välineen tuella on ollut ratkaiseva merkitys useimpien hankkeiden käynnistämisessä ja se on osoittautunut keskeiseksi julkisten ja yksityisten investointien vauhdittajaksi. On parannettava ja vahvistettava Verkkojen Eurooppa -välineen ja muiden ohjelmien (kuten Euroopan horisontin, InvestEU:n ja koheesiorahaston) keskinäistä täydentävyyttä päällekkäisyyksien välttämiseksi ja talousarviovarojen käytön optimoimiseksi.

1.24

ETSK katsoo, että koheesiomäärärahat ovat avainasemassa pyrittäessä saattamaan ydinverkkojen osat valmiiksi koheesiorahastosta tuettavissa jäsenvaltioissa, ja suosittaa, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot säilyttävät seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä koheesiorahasto-osuuden, jota hallinnoidaan suoraan Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa. Verkkojen Eurooppa -välineen liikennealan painopisteisiin on saatava tukea Euroopan aluekehitysrahastosta. Varojen tulee joka tapauksessa jäädä tukikelpoiseen jäsenvaltioon.

1.25

ETSK esittää arviointimenetelmien mukauttamista, sillä myönnettyjen varojen ja tuettujen hankkeiden määrä ei yksistään takaa Verkkojen Eurooppa -välineen tuloksekkuutta.

ETSK ehdottaa välineen arviointimenetelmiin parannuksia. Loppuun saatetuista tai pitkälle edenneistä hankkeista olisi tehtävä todellinen määrällinen tai laadullinen arviointi kauden 2014–2020 lopussa. Komitea kehottaa tarkastelemaan muun muassa TEN-T-verkon kehittämisen edistymistä ja matkustaja- ja rahtiliikennevirtojen muutoksia sekä tekemään TEN-T-hankkeista sosioekonomisen kustannus-hyötyanalyysin, jossa otetaan huomioon asiaankuuluvat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ilmastoon ja ympäristöön liittyvät hyödyt ja kustannukset.

1.26

ETSK kehottaa sopimaan erityisistä toimenpiteistä yleisten ilmastonsuojelutavoitteiden hyväksi.

1.27

ETSK kehottaa ottamaan suurkaupungit huomioon keskeisissä infrastruktuurihankkeissa riippumatta siitä, voivatko ne saada koheesiorahastosta tukea vai eivät.

1.28

ETSK suosittaa konkreettisia toimia nykyisen infrastruktuurin jälkiasennustöiden, parantamisen tai polttoainelähteiden vaihtamisen houkuttavuuden varmistamiseksi, sillä olemassa oleva infrastruktuuri on edelleen nykyisen verkon ja käytettävissä olevan kapasiteetin selkäranka.

1.29

ETSK kannattaa sekä siviili- että puolustustarkoituksiin soveltuvan kaksikäyttöinfrastruktuurin kehittämistä niin fyysisten kuin teknologisten perusrakenteiden (kuten ERTMS:n ja SESAR:n) osalta Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa ja suosittaa avointa ja ennakoivaa lähestymistapaa kansainvälisen tason uudessa geopoliittisessa tilanteessa (esim. Kolmen meren aloite).

1.30

ETSK suosittelee, että Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa etusijalle asetetaan TEN-T-verkon rajatylittäviin infrastruktuureihin tehtävät investoinnit, jotta voidaan yhtenäistää kapasiteettia ja välttää ongelmakohtia kaikissa liikennemuodoissa ja näin luoda täysin yhdennetty liikenneverkko.

2. Komission ehdotuksen esittely

2.1

Ehdotuksen tavoitteena on luoda oikeusperusta Verkkojen Eurooppa -välineelle vuoden 2020 jälkeiseksi ajaksi, ja se koskee 27 jäsenvaltion unionia.

2.2

Komission 2. toukokuuta 2018 esittämässä ehdotuksessa (1) vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä Verkkojen Eurooppa -välineeseen ehdotetaan 42 265 miljoonan euron määrärahoja, jotka jakautuvat seuraavasti:

Verkkojen Eurooppa -väline 2021–2027

Määrät euroina ja käypinä hintoina

Liikenne,

johon sisältyvät

30 615 493 000

—	yleiset määrärahat

—	koheesiorahaston rahoitusosuus

—	sotilaallisen liikkuvuuden tuki

12 830 000 000

11 285 493 000

6 500 000 000

Energia

8 650 000 000

Digitaaliala

3 000 000 000

YHTEENSÄ

42 265 493 000

2.3

EU:n visiona on päästä kokonaan eroon liikennekuolemista, siirtyä päästöttömään ja paperittomaan liikenteeseen sekä nousta maailmanlaajuiseen johtoasemaan uusiutuvan energian alalla ja toimia edelläkävijänä digitaalitaloudessa.

2.4

Verkkojen Eurooppa -välineen avulla kehitetään Euroopan laajuisia verkkoja (TEN-verkkoja) ja tuetaan siten liikenne-, energia- ja digitaali-infrastruktuuriin tehtäviä investointeja. Lisäksi sillä edistetään rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian tuottamisessa. Euroopan laajuiset verkot ja rajatylittävä yhteistyö ovat ratkaisevan tärkeitä sisämarkkinoiden toiminnalle ja lisäksi strategisesti merkittäviä energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen ja kestävien liikennemuotojen kehittämisen kannalta.

2.5

Vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä asetetaan aiempaa kunnianhimoisempi tavoite ilmastotoimien valtavirtaistamiseksi kaikissa EU:n ohjelmissa: pyrkimyksenä on, että vähintään 25 prosenttia EU:n menoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Verkkojen Eurooppa -välineeltä odotetaan merkittävää panosta, ja tavoitteena on, että 60 prosenttia sen määrärahoista myötävaikuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

2.6

Hiilestä irtautumiseen ja digitalisaatioon liittyvät tulevat tarpeet edellyttävät liikenteen, energian ja digitaalitalouden alojen jatkuvaa lähentymistä. Kaikkien kolmen alan väliset synergiavaikutukset olisi näin ollen hyödynnettävä kokonaan, jotta EU:n tuen tuloksellisuus ja tehokkuus voitaisiin maksimoida. Edotettujen toimien synergiaulottuvuutta arvioidaan myöntämisperusteiden pohjalta monialaisten ehdotusten edistämiseksi ja priorisoimiseksi.

2.7

Verkkojen Eurooppa -välineellä pyritään edistämään TEN-T-verkon molempien tasojen valmiiksi saamista (ydinverkko vuoteen 2030 mennessä ja laajempi taso vuoteen 2050 mennessä). TEN-T-ydinverkon valmiiksi saattaminen luo arvioiden mukaan 7,5 miljoonaa työvuotta vuosina 2017–2030 ja saa aikaan BKT:n 1,6 prosentin lisäkasvun vuonna 2030.

2.8

Lisäksi Verkkojen Eurooppa -välineestä on aivan ensimmäistä kertaa määrä myöntää unionin rahoitusta siviili- ja sotilastarkoituksiin toteutettaville liikennealan kaksikäyttöhankkeille.

2.9

Energia-alalla painopisteenä on Euroopan laajuisten energiaverkkojen valmiiksi saattaminen kehittämällä sellaisia yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla edistetään energian sisämarkkinoiden yhdentymistä sekä verkkojen yhteentoimivuutta yli rajojen ja eri alojen välillä; kestävä kehitys, johon pyritään mahdollistamalla hiilestä irtautuminen huolehtimalla erityisesti uusiutuvien energialähteiden integroinnista verkkoon; energian toimitusvarmuuden takaaminen muun muassa infrastruktuurin älyllistämisen ja digitalisoinnin keinoin.

2.10

Digitaalialalla Verkkojen Eurooppa -väline auttaa kaikkia kansalaisia, yrityksiä ja julkishallintotahoja saamaan mahdollisimman paljon hyötyä digitaalisista sisämarkkinoista.

2.11

Liikenne-, energia- ja digitaali-infrastruktuureihin myönnetään eriasteista tukea useista EU:n rahoitusohjelmista ja -välineistä. Näihin kuluvat muun muassa Verkkojen Eurooppa, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä koheesiorahasto, Euroopan horisontti, InvestEU ja Life.

2.12

Verkkojen Eurooppa -ohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epäoptimaalisiin investointitilanteisiin oikeasuhteisesti ja välttäen yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä tai päällekkäisyyttä sen kanssa. Lisäksi niillä olisi oltava selkeää eurooppalaista lisäarvoa.

2.13

Euroopan komissio hyväksyi 13. helmikuuta 2018 välineen jälkiarviointien tulokset (2). Arvioinnit tehtiin seuraavien viiden kriteerin perusteella: tuloksellisuus, tehokkuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja EU:n tasolla saatava lisäarvo. Seuraavassa muutamia otteita arvioista:

—	Verkkojen Eurooppa -väline on tehokas ja kohdennettu väline TEN-verkkoihin ja liikenne-, energia- ja digitaalialoihin tehtäviä investointeja varten. Välineestä on vuodesta 2014 lähtien investoitu 25 miljardia euroa, mikä on johtanut noin 50 miljardin euron infrastruktuuri-investointeihin EU:ssa.

—	Verkkojen Eurooppa -väline tuo merkittävää EU:n tason lisäarvoa kaikille jäsenvaltioille, sillä sen avulla tuetaan yhteyksiä lisääviä hankkeita, joilla on rajatylittävä ulottuvuus.

—	Koheesiomäärärahoista käytettiin ensimmäisen kerran tietty osuus (11,3 miljardia euroa – liikenne) Verkkojen Eurooppa -välineen suoran hallinnoinnin puitteissa.

—	Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä on jatkettu innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä ja kehittämistä. Niiden käyttöönotto on kuitenkin ollut vähäistä ESIR-rahaston (Euroopan strategisten investointien rahasto) tarjoamien uusien mahdollisuuksien vuoksi.

—

Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä on myös testattu monialaisia synergioita, mutta ne ovat jääneet vähäisiksi nykyisen lainsäädäntö- tai talousarviokehyksen rajoitusten vuoksi. Alakohtaisia poliittisia suuntaviivoja ja Verkkojen Eurooppa -välinettä olisi joustavoitettava, jotta voidaan edistää synergiavaikutuksia ja reagoida nopeammin uuden teknologian kehitykseen ja uusiin painopisteisiin, kuten digitalisaatioon, samalla kun vauhditetaan hiilestä irtautumista ja ratkaistaan kyberturvallisuuden kaltaisia yhteisiä yhteiskunnallisia haasteita.

2.14

Komissio ehdottaa, että se ja sen innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto (INEA) jatkavat uuden Verkkojen Eurooppa -ohjelman toteutuksessa suoraa hallinnointia ohjelman kaikilla kolmella alalla.

2.15

Ehdotettu talousarvio kattaa kaikki ohjelman täytäntöönpanosta aiheutuvat tarpeelliset toimintamenot sekä henkilöstökustannukset ja muut ohjelman hallinnointiin liittyvät hallintomenot.

2.16

Vuosien 2014–2020 Verkkojen Eurooppa -välineeseen verrattuna nyt otetaan käyttöön yksinkertaisempi mutta luotettavampi tuloskehys, jonka avulla seurataan, miten tavoitteet saavutetaan ja miten välineellä edistetään EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Täytäntöönpanon ja edistymisen seurantaan käytettävät indikaattorit liittyvät erityisesti seuraaviin näkökohtiin:

—	tehokkaat ja yhteenliitetyt verkot ja infrastruktuuri älykästä, kestävää, osallistavaa, turvallista ja varmaa liikkuvuutta varten sekä TEN-T-verkon sopeuttaminen sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin

—	yhteenliitettävyyden ja markkinoiden yhdentymisen edistäminen, energian toimitusvarmuuden ja kestävän kehityksen tukeminen mahdollistamalla hiilestä irtautuminen sekä rajatylittävän yhteistyön edistäminen uusiutuvan energian alalla

—	digitaaliyhteyksien infrastruktuurin käyttöönoton edistäminen kaikkialla EU:ssa.

3. Yleistä ja erityistä

3.1

ETSK korostaa Verkkojen Eurooppa -välineellä olevan strategista merkitystä, kun ajatellaan sisämarkkinoiden yhdentymistä, älykästä liikkuvuutta ja mahdollisuutta tuoda välineen avulla konkreettista hyötyä kansalaisille, sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja yrityksille sekä vaurautta ja lisäarvoa koko EU:lle.

Vuoden 2017 loppuun mennessä Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosiosta oli jo osoitettu 21,3 miljardin euron arvosta avustuksia TEN-T-hankkeille ja saatu näin aikaan yhteensä 41,6 miljardin euron investoinnit.

3.2

Vuonna 2018 on tarkoitus allekirjoittaa lisää avustussopimuksia, jotka liittyvät rahoituksen yhdistämistä koskevaan ehdotuspyyntöön, jossa Verkkojen Eurooppa -välineen avustuksia yhdistetään yksityiseen, muun muassa ESIR-rahastosta saatavilla olevaan rahoitukseen. Arvioiden mukaan jokainen TEN-T-ydinverkkoon tehty 1 miljardin euron investointi luo jopa 20 000 työpaikkaa.

3.3

ETSK on yleisesti ottaen tyytyväinen kautta 2021–2027 koskevaan Europan komission ehdotukseen asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta.

3.4

ETSK toteaa Verkkojen Eurooppa -välineen kuuluvan EU:n menestyksekkäimpiin ohjelmiin ja korostaa sen strategista merkitystä, kun on kyse sisämarkkinoiden yhdentymisestä, energiaunionin valmiiksi saattamisesta, älykkäästä liikkuvuudesta ja EU:n mahdollisuuksista tuoda konkreettista hyötyä kansalaisille, sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja yrityksille.

3.5

ETSK katsoo, että Verkkojen Eurooppa -välineen rahoituskapasiteettia olisi vahvistettava ja se olisi jaettava tasapuolisemmin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta väline säilyy erittäin uskottavana ja houkuttelevana sijoittajien näkökulmasta. Riittämätön budjetti vaarantaisi Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen loppuun saattamisen, mikä käytännössä vähentäisi julkisista varoista jo tehtyjen investointien arvoa.

3.6

ETSK korostaa, että on vauhditettava investointeja digitaalisiin, innovatiivisiin ja kestäväpohjaisiin liikennehankkeisiin, jotta päästään etenemään kohti ympäristöystävällisempää, aidosti yhdennettyä, modernia, kaikkien ulottuvilla olevaa, turvallisempaa ja tehokasta liikennejärjestelmää. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:n tasolla on vahvistettava lisäämällä unioni- ja aluetason lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin suunnattuja investointeja.

3.7

ETSK katsoo, että synergia Verkkojen Eurooppa -välineen kattamien kolmen alan välillä on nykyään vähäistä, mikä johtuu talousarviokehyksen joustamattomuudesta hankkeiden ja kustannusten tukikelpoisuuden suhteen.

3.8

ETSK suhtautuu myönteisesti toteutusvalmiiden ja laadukkaiden hankkeiden tukikelpoisuuden edistämiseksi annettavaan tekniseen tukeen ja kannattaa tällaisen avuntarjonnan jatkamista ja arviointikriteereiden päivittämistä, jotta hankkeiden tuottaman lisäarvon määrittäminen on helpompaa. Hallinnollisten vaatimusten yksinkertaistamiseksi tulee ryhtyä lisätoimiin, eikä tämän pitäisi koskea vain pieniä avustuksia.

3.9

ETSK korostaa, että sekä komission että jäsenvaltioiden on jatkossakin sitouduttava Verkkojen Eurooppa -välineen keskeisiin poliittisiin tavoitteisiin, joita ovat TEN-T-ydinverkon valmiiksi saattaminen vuoteen 2030 mennessä ja siirtyminen puhtaaseen, kilpailukykyiseen, innovatiiviseen ja verkotettuun liikkuvuuteen, mukaan lukien vaihtoehtoisten polttoaineiden latausinfrastruktuurin perusverkoston luominen EU:hun vuoteen 2025 mennessä. Multimodaaliset ja rajatylittävät yhteydet ovat tässä yhteydessä erittäin tärkeitä.

3.10

Verkkojen Eurooppa -väline on suunnattava sellaisiin energiahankkeisiin, joilla voidaan lisätä EU:n energiaomavaraisuutta ja -turvallisuutta. Välineen tuella on luotava myös uusia sähkönvarastointimahdollisuuksia.

3.11

ETSK katsoo, että rajatylittävät yhdysjohdot ovat keskeisiä tekijöitä liitettäessä uusiutuvia energiamuotoja verkkoon. Näin paitsi siksi, että ne mahdollistavat uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirtämisen pitkiä matkoja, myös siksi, että ne tuovat järjestelmään välttämätöntä joustavuutta.

3.12

Eurooppalaisten koordinaattoreiden roolia on vahvistettava, jotta loppuun saatetut tai pitkälle edenneet hankkeet, todelliset saavutukset ja jäljelle jääneet ongelmakohdat saadaan arvioitua perusteellisesti. Komission on huolehdittava siitä, että hankepyynnöt priorisoidaan tehtyjen arvioiden mukaisesti.

3.13

ETSK katsoo, että liikennealalla olisi hyödynnettävä täysin digitaali- ja innovatiivisen teknologian tarjoamat mahdollisuudet, ja toteaa uuden innovatiivisen liikenneinfrastruktuurin olevan houkuttelevampi erityisesti yksityisen sektorin investointikohteena.

3.14

ETSK pitää liikenteeseen ja etenkin Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon tehtäviä investointeja ratkaisen tärkeinä Euroopan talouskasvulle ja työllisyydelle ja kannattaa siksi Verkkojen Eurooppa -välineen talousarviomäärärahojen lisäämistä vuoden 2020 jälkeiseksi kaudeksi ja avustusten säilyttämistä välineen tärkeimpänä elementtinä. Lukuisat liikenneinfrastruktuuriin liittyvät hankkeet ovat itse asiassa elintärkeitä EU:n kilpailukyvyn kannalta mutta eivät anna sijoitetulle pääomalle riittävää tuottoa houkutellakseen yksityisiä sijoittajia. Tämän vuoksi ne edellyttävätkin EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisilta vahvaa sitoutumista.

3.15

Euroopan komission olisi turvattava Verkkojen Eurooppa -välineen rahoituskapasiteetin koskemattomuus eikä tehdä enää määrärahaleikkauksia muiden ohjelmien (ESIR-rahasto, Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma) hyväksi.

3.16

ETSK korostaa tarvetta asettaa etusijalle sellaiset suuret EU:n laajuiset hankkeet liikenteen digitalisoimiseksi kuin ERTMS, SESAR ja itseohjautuva ajaminen. Näiden hankkeiden toteuttaminen edellyttää rahoituslähteiden yhdistämistä: tarvitaan Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnettävää julkista rahoitusta ja InvestEU:n takaamia yksityisiä varoja. Yhtä lailla olennaista olisi se, että 5G-palvelut kattaisivat koko TEN-T-verkon. Vain 8 prosenttia ydinverkkokäytävistä, joita on 51 000 kilometriä, on varustettu ERTMS-järjestelmällä vuosina 1995–2016, joten nykyisellä tahdilla järjestelmän käyttöönotto koko ydinverkossa vie yli 200 vuotta. Hankkeen saattaminen loppuun vuoteen 2030 mennessä edellyttäisi 15 miljardin euron investointeja ja ohjelman huomattavaa vauhdittamista, mutta se mahdollistaisi saumattoman rautatieliikenteen Euroopassa ja lisäisi liikenteen kapasiteettia, turvallisuutta ja ajallista täsmällisyyttä.

3.17

Sähköinen liikkuvuus on keskeinen osa-alue siirryttäessä kestäväpohjaiseen liikenteeseen, ja lisäksi se tarjoaa mahdollisuuksia sellaiseen ajoneuvojen ja verkon vuorovaikutukseen, jossa sähköajoneuvojen akkujen varastointikapasiteettia käytetään tuomaan verkkoon joustavuutta. Ajoneuvosta verkkoon -liitäntöjen yhteentoimivuuden olisi kuuluttava keskeisiin painopisteisiin kaikkialla EU:ssa. Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa olisi myös varmistettava, että käytössä on mekanismeja, joilla voidaan todistaa, että liikennesovelluksissa käytetään uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä. Esimerkkinä mainittakoon alkuperätakuutodistukset.

3.18

Synergiavaikutukset ovat Verkkojen Eurooppa -välineen onnistuneen täytäntöönpanon keskeinen edellytys. Esimerkkejä tällaisesta synergiasta ovat muun muassa uusiutuvista energialähteistä tuotetulla sähköllä toimivat sähköajoneuvojen latauspisteet, aurinkopaneelein varustetut autokatokset ja ajoneuvosta verkkoon -liitäntäteknologian kehittäminen.

3.19

Olisi myös harkittava maantieliikenteen sähköistämistä. Kuorma- ja linja-autojen osalta kyseisenä ajanjaksona tarvittaisiin 10 miljardia euroa, jotta voitaisiin sähköistää noin 7 000 km moottoritietä.

3.20

EU:n liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ja kunnostus on edelleen melko hajanaista ja suuri haaste valmiuksien ja rahoituksen suhteen. Se on strategisesti tärkeää sekä kestävän kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn että sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi unionissa.

3.21

Liikenneinfrastruktuurialalla on 11,2 miljoonaa työntekijää. Heidän tarpeensa ja työolosuhteensa on myös otettava yleisesti huomioon Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa. ETSK peräänkuuluttaa tehokkaita tarkastuksia, nykyaikaisia yöpymismahdollisuuksia ja riittävää määrää asianmukaisesti varustettuja pysäköintipaikkoja.

3.22

ETSK panee merkille, että nykymuodossaan komission ehdotus merkitsee heikennystä aiempaan sitoumukseen käyttää valtaosa energia-alan määrärahoista sähköhankkeisiin. Komitea on hyvillään, että komissio odottaa sitoumuksen tulevan täytetyksi nykyisen Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä ohjelmakauden loppuun mennessä. Sitoumuksen täyttäminen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on samoilla linjoilla EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kanssa.

3.23

Säännöstä uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien laitosten sisällyttämisestä tukikelpoisten hankkeiden joukkoon Verkkojen Eurooppa -välineen energiaosiossa tulee muuttaa niin, että se koskee sekä suuria hankkeita että pienimuotoisten hankkeiden muodostamia kokonaisuuksia. Tämä on keskeinen tekijä pyrittäessä lisäämään EU-varojen käyttöä uusiutuvien energialähteiden hyväksi, kuten uudelleenlaaditussa uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä esitetään.

3.24

Komitea toteaa, että kiinteinä hintoina esitettynä Verkkojen Eurooppa -välineeseen vuosiksi 2021–2027 varatut määrärahat ja koheesiorahastosta saatava osuus merkitsevät 12–13 prosentin leikkausta. Asiaa on syytä tarkastella uudestaan. Samalla on tärkeää noudattaa Verkkojen Eurooppa -välineen liikennealan painopisteitä. Se Euroopan aluekehitysrahaston osuus, jota edunsaajajäsenvaltio ei ole sitonut kolmen ensimmäisen vuoden aikana, tulee osoittaa samalle maalle näiden painopisteiden mukaisesti.

3.25

Verkkojen Eurooppa -välineen väliarvioinnissa on keskitytty lähinnä määrällisiin näkökohtiin, vaikka useimmat hankkeet ovat luonteeltaan hyvin konkreettisia.

3.26

Loppuun saatetuista tai pitkälle edenneistä hankkeista olisi tehtävä todellinen määrällinen tai laadullinen arviointi kauden 2014–2020 lopussa.

3.27

Ehdotukseen ei sisälly hankkeiden tuloksellisuuden arviointia, mitä Euroopan tilintarkastustuomioistuin kritisoi vuoden 2018 kertomuksessaan. ETSK kehottaakin tarkastelemaan muun muassa TEN-T-verkon kehittämisen edistymistä ja matkustaja- ja rahtiliikennevirtojen muutoksia sekä tekemään TEN-T-hankkeista sosioekonomisen kustannus-hyötyanalyysin, jossa otetaan huomioon asiaankuuluvat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ilmastoon ja ympäristöön liittyvät hyödyt ja kustannukset.

3.28

ETSK toteaa, että myönnettyjen varojen ja tuettujen hankkeiden määrä ei yksistään takaa Verkkojen Eurooppa -välineen tuloksekkuutta. Arviointimenetelmiä tuleekin mukauttaa.

3.29

ETSK katsoo myös, että olisi pohdittava parempia tapoja tiedottaa Verkkojen Eurooppa -välineen tuloksista. Lisäksi ennakoitavuutta on syytä parantaa.

3.30

Euroopan suurkaupungit ovat EU:ssa niitä alueita, missä liikennettä on eniten: lähes kaiken liikenteen lähtöpaikka tai määränpää on suurkaupungissa. ETSK kehottaa ottamaan suurtaajama-alueet huomioon keskeisissä infrastruktuurihankkeissa riippumatta siitä, voivatko ne saada koheesiorahastosta tukea vai eivät.

3.31

ETSK on tyytyväinen siihen, että Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnetään enimmäistä kertaa 6,5 miljardia euroa tukea siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettua liikenneinfrastruktuuria varten sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi EU:ssa vuoden 2017 marraskuussa annetun yhteisen tiedonannon (3) ja vuoden 2018 maaliskuussa esitetyn toimintasuunnitelman (4) mukaisesti.

3.32

ETSK suhtautuu myönteisesti sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja kannattaa puolustusunionia sekä infrastruktuurin parantamista että synergiavaikutusten mahdollistamista ajatellen. Siviili- ja puolustuskäyttöön tarkoitettua liikenneinfrastruktuuria on määrä kehittää TEN-T-verkon varrella sekä alueilla, jotka ovat altteimpia sotilaallisille uhkille.

Bryssel 19. syyskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) COM(2018) 321 final.

(2) COM(2018) 66 final.

(3) Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen Euroopan unionissa, JOIN(2017) 41 final, Bryssel, 10.11.2017.

(4) Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta, JOIN(2018) 5 final, Bryssel, 28.3.2018.