Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuseksi Välimeren miekkakalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta sekä asetusten (EY) N:o 1967/2006 ja (EU) 2017/2107 muuttamisesta”

(COM(2018) 229 final – 2018/0109 (COD))

(2018/C 440/30)

Ainoa esittelijä:

Gabriel SARRÓ IPARRAGUIRRE

Euroopan parlamentin lausuntopyyntö:	2.5.2018
Neuvoston lausuntopyyntö	14.5.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 304 artikla
Komitean täysistunnon päätös	22.5.2018
Vastaava erityisjaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen erityisjaostossa	5.9.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	19.9.2018
Täysistunnon nro	537
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	181/1/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK tukee yleisesti ottaen Euroopan komission ehdotusta, jolla on tarkoitus saattaa Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) suositus 16–05 osaksi unionin lainsäädäntöä. Suosituksessa esitetään Välimeren miekkakalan monivuotinen elvytyssuunnitelma, ja sen tavoitteena on saavuttaa miekkakalakannan enimmäistuottoa vastaava biomassataso viimeistään vuonna 2031 vähintään 60 prosentin todennäköisyydellä.

1.2

Komitea toteaa, ettei Euroopan komissio ole vain tyytynyt saattamaan mainittua ICCAT:n suositusta osaksi unionin lainsäädäntöä, vaan on lisännyt ehdotukseensa useita kohtia, jotka eivät perustu suositukseen ja jotka voivat asettaa EU:n laivaston heikompaan kilpailuasemaan Marokon, Algerian, Tunisian ja Turkin kaltaisten, myös miekkakalan kalastusta harjoittavien rantavaltioiden laivastoihin verrattuna. Tästä syystä ja jotta eurooppalaisille yrittäjille ja työntekijöille ei aiheutettaisi vakavampia sosioekonomisia seurauksia kuin muiden maiden yrittäjille ja työntekijöille, ETSK kehottaa lainsäätäjiä ottamaan huomioon jäljempänä esitettävät erityishuomiot.

1.3

ETSK kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja Välimeren rantavaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet ajoverkkojen, joiden käyttö on ollut kiellettyä vuodesta 1998, täydelliseksi poistamiseksi, jotta estetään Välimeren miekkakalan laiton pyynti ja myynti, sen vaikutus markkinoihin ja siitä sääntöjä noudattavalle laivastolle aiheutuva epäreilu kilpailutilanne.

2.   Komission ehdotuksen pääsisältö

2.1

Välimeren miekkakalan (Xiphias gladius) hälyttävän tilanteen vuoksi ICCAT hyväksyi vuoden 2016 vuosikokouksessaan suosituksen 16–05 kyseisen lajin 15-vuotisesta elvytyssuunnitelmasta. Suosituksessa annetaan säännöt Välimeren miekkakalakannan säilyttämistä, hoitoa ja valvontaa varten kestävää enimmäistuottoa vastaavan biomassatason saavuttamiseksi viimeistään vuonna 2031 vähintään 60 prosentin todennäköisyydellä.

2.2

Tämän lausunnon kohteena olevalla asetusehdotuksella saatetaan kyseinen vuodesta 2017 lähtien sellaisenaan sovellettava suositus osaksi unionin lainsäädäntöä, jotta unioni voisi täyttää kansainväliset velvoitteensa ja taata toimijoille oikeusvarmuuden niitä koskevien sääntöjen ja velvoitteiden suhteen.

2.3

Elvytyssuunnitelman tärkeimmät osatekijät ovat seuraavat: suurimmaksi sallituksi saaliiksi (TAC) vahvistetaan 10 500 tonnia, ja sitä vähennetään asteittain; säilyttämisen vähimmäisviitekooksi määritellään pituutena 100 cm alaleuan kärjestä pyrstön loveen tai painona 11,4 kg (elopaino) tai 10,2 kg (kidukset poistettu ja suolistettu); enimmäismääräksi koukkuja, jotka kalastusalukset saavat laskea tai pitää aluksella, vahvistetaan 2 500 koukkua; vahvistetaan kolmen kuukauden mittainen kalastuskieltokausi, joka alkaa kunakin vuonna 1. tammikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta; rajoitetaan kalastusluvan saaneiden alusten määrää ja toteutetaan valvontatoimenpiteitä, jotka vastaavat tonnikalan osalta voimassa olevia toimenpiteitä.

3.   Yleistä

3.1

ETSK on samaa mieltä tarpeesta saattaa ICCAT:n suositus 16–05 osaksi unionin lainsäädäntöä ja kannattaa tästä syystä Euroopan komission aloitetta.

3.2

Komitea on kuitenkin havainnut, että Euroopan komission aloite menee ICCAT:n suositusta pidemmälle ja että sillä otetaan käyttöön uusia vaatimuksia, joita suositukseen ei sisälly. Kun otetaan huomioon, että kyseistä kantaa ei hyödynnä pelkästään EU:n laivasto, vaan sitä hyödyntävät myös kaikki muut Välimeren rantavaltiot, joista osa pyytää sitä kohdennetusti (Marokko, Algeria, Tunisia ja Turkki) ja osa saa sitä tahattomina saaliina, komitea katsoo, ettei ole asianmukaista ottaa yksipuolisesti käyttöön mainittuja lisätoimenpiteitä, koska ne saattavat aiheuttaa EU:n laivastoon kohdistuvaa syrjintää sekä sosioekonomisia seurauksia, jotka ovat erilaisia unionin toimijoille kuin muille kyseistä kalastusta harjoittaville maille.

3.2.1

Tulevia neuvotteluja ajatellen komitea kehottaa Euroopan komissiota pyrkimään nykyistä voimakkaammin saamaan ICCAT:n puitteissa kolmansien maiden kanssa aikaan sopimuksia, joilla vauhditetaan biomassan elpymistä ja lähentymistä kohti kestävän enimmäistuoton mukaista tasoa vääristämättä kalastajien välistä kilpailua.

3.3

Komitea muistuttaa komissiota siitä, että ajoverkkojen käyttö miekkakalan kalastukseen Välimerellä on ollut kiellettyä vuodesta 1998. Kun otetaan huomioon eräiden toimijoiden harjoittaman tämän kielletyn pyydyksen laittoman käytön vaikutus Välimeren miekkakalakannan tilanteeseen sekä siitä sääntöjä noudattaville toimijoille aiheutuva epäreilu kilpailutilanne, ETSK pyytää komissiota, jäsenvaltioita ja rantavaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen täydelliseksi lopettamiseksi.

4.   Erityistä

4.1

Ehdotetun asetuksen 8 artiklassa, jossa säädetään kapasiteetin rajoituksista pyydystyypeittäin, ei tyydytä sisällyttämään ICCAT:n suosituksen 6 kohtaa asetukseen sellaisenaan. Kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: ”Kapasiteetin rajoituksia sovelletaan elvytyssuunnitelman keston ajan. Vuonna 2017 osapuolten (1) on rajoitettava Välimeren miekkakalan kalastukseen luvan saaneiden kalastusalusten lukumäärä niiden alustensa keskimääräiseen lukumäärään vuodessa, jotka ovat kalastaneet, pitäneet aluksella, jälleenlaivanneet, kuljettaneet tai purkaneet aluksesta Välimeren miekkakalaa vuosien 2013–2016 aikana. Osapuolet voivat kuitenkin päättää käyttää niiden alustensa lukumäärää, jotka ovat kalastaneet, pitäneet aluksella, jälleenlaivanneet, kuljettaneet tai purkaneet aluksesta Välimeren miekkakalaa vuonna 2016, jos tämä lukumäärä on pienempi kuin alusten keskimääräinen lukumäärä vuodessa vuosien 2013–2016 aikana. Tätä rajoitusta sovelletaan pyyntialuksiin pyydystyypeittäin.” Kyseisessä artiklassa valinta rajataan sen sijaan vaihtoehtoon, josta saadaan tuloksena pienempi määrä aluksia. Komitea suosittaa käyttämään samaa sanamuotoa kuin ICCAT:n suosituksen 2016–05 6 kohdassa.

4.2

ETSK katsoo, että 10 artiklan 2 kohdan sanamuoto voi aiheuttaa sekaannusta, sillä se on mahdollista tulkita siten, että kohdassa ehdotetaan täydellistä pitkäsiimakalastuksen kieltoa, kun todellisuudessa ICCAT:n suosituksen tarkoituksena on estää sellaisten nuorten miekkakalojen pyynti, joita pyydetään Välimeren valkotonnikalaa pyytävien alusten käyttämillä pienillä koukuilla. Siksi komitea ehdottaa seuraavaa sanamuotoa: ”Välimeren miekkakalan suojelemiseksi kalastuskieltoa on sovellettava Välimeren valkotonnikalan (Thunnus alalunga) kohdennettuun kalastukseen kunkin vuoden 1 päivän lokakuuta ja 30 päivän marraskuuta välisenä aikana.”

4.3

Ehdotetun asetuksen 14 artiklan 2 kohta on yksi niistä kohdista, joissa komissio menee rajoituksissaan ICCAT:n suositusta pidemmälle, sillä kohdassa säädetään, että ”[k]alastusaluksilla on [– –] sallittua pitää lisäksi 2 500 [kiinnittämätöntä] varakoukkua yli kaksi päivää kestävillä matkoilla”. (Kääntäjän huomautus: sana ”kiinnittämätön” puuttuu asetusehdotuksen suomenkielisestä toisinnosta.) ICCAT:n suosituksen 18 kohdan mukaan varakoukut saavat olla käyttövalmiita. Komission ehdotus aiheuttaisi toimintaan liittyvän ongelman alusten miehistöille, joiden on noudatettava yhä useampia velvoitteita. Siksi ETSK suosittelee poistamaan kyseisestä artiklasta viittauksen kiinnittämättömiin varakoukkuihin ja käyttämään suosituksen sanamuotoa, joka kuuluu seuraavasti: ”Aluksella voi olla kahta päivää pidempiä kalastusmatkoja varten toinen sarja käyttövalmiita koukkuja edellyttäen, että sarja on asianmukaisesti sidottuna ja varastoituna alemmille kansille niin, ettei se ole heti käytettävissä”.

4.4

Ehdotetun asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa säädetään, että ”[v]alvontaan liittyvistä syistä satelliittiseurantajärjestelmän (2) tietojen toimittamista pyyntialuksilta, joilla on lupa kalastaa Välimeren miekkakalaa, ei saa keskeyttää alusten ollessa satamassa”. Komitea arvioi, että tämä ehdotus voi aiheuttaa kalastajille tarpeettomia lisäkustannuksia, ja ehdottaa siksi, että yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 8. huhtikuuta 2011 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 18 artiklan 2 kohdan perusteella sallittaisiin satelliittiseurantajärjestelmän kytkeminen pois päältä satamassa edellyttäen, että taataan, että aluksen sijainti ei ole muuttunut poiskytkemisen ja uudelleenkäynnistämisen välillä.

4.5

Ehdotetun asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa komissio menee jälleen ICCAT:n suosituksessa 2016–05 esitettyä pidemmälle. Komissio ehdottaa, että tieteellisiä tarkkailijoita käytettäisiin vähintään 20 prosentissa pelagisia pitkäsiima-aluksia, jotka kalastavat kohdennetusti Välimeren miekkakalaa. ICCAT:n suosituksen 44 kohdassa puolestaan todetaan seuraavaa: ”Kunkin osapuolen on varmistettava, että kansallisia tieteellisiä tarkkailijoita käytetään vähintään 5 prosentissa pelagisia pitkäsiima-aluksia, joiden kokonaispituus on yli 15 metriä ja jotka kalastavat kohdennetusti Välimeren miekkakalaa.” ETSK pitää perusteettomana ja suhteettomana sitä, että osuus on korotettu 20 prosenttiin, kun otetaan huomioon, että kyseessä ovat pienet alukset, joilla on tila- ja kustannusongelmia ja joille aiheutuisi vakavia vaikeuksia tämän vaatimuksen noudattamisesta. Lisäksi kolmansien maiden laivastot voisivat käyttää jatkossakin tarkkailijoita vain 5 prosentissa aluksia. Komitea suosittelee siksi säilyttämään ICCAT:n vaatiman 5 prosentin velvoitteen.

4.6

Ehdotetun asetuksen 24 artiklan 2 kohdassa säädetään, että unionin kalastusalusten, joiden suurin pituus on alle 12 metriä, päälliköiden on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään neljä tuntia ennen arvioitua satamaan saapumisaikaa tietyt tiedot. Kun otetaan huomioon, mitä ongelmia tämä vaatimus voi aiheuttaa pienelle laivastolle tiettyinä ajankohtina, ETSK ehdottaa lisäämään kohtaan lauseen, jonka mukaan jäsenvaltio voi poikkeustapauksissa muuttaa neljän tunnin ilmoitusaikaa. Tässä voitaisiin käyttää esimerkiksi samankaltaista sanamuotoa kuin tonnikalan elvytyssuunnitelmasta annetun asetuksen (EU) 2016/1627 31 artiklan 3 kohdassa: ”Jos jäsenvaltioilla on unionin sovellettavan lainsäädännön nojalla lupa soveltaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua aikaa lyhyempää määräaikaa ilmoituksen tekemiseen, aluksella olevan tonnikalan arvioidut määrät voidaan ilmoittaa näin ollen sovellettavalla ilmoittamishetkellä ennen saapumista. Jos kalastusalueet ovat alle neljän tunnin päässä satamasta, aluksella olevan tonnikalan arvioituja määriä voidaan muuttaa milloin tahansa ennen saapumista.”

---

(1)  ICCAT-yleissopimuksen sopimusosapuolet.

(2)  Alusten satelliittiseurantajärjestelmä