10.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 367/28


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta tiettyjen rajatylittävistä maksuista unionissa perittävien palvelumaksujen ja valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen osalta”

(COM(2018) 163 final – 2018/0076 (COD))

(2018/C 367/05)

Esittelijä:

Daniel MAREELS

Lausuntopyyntö

Euroopan parlamentti, 19.4.2018

Eurooppa-neuvosto, 3.5.2018

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla

Vastaava erityisjaosto

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”

Hyväksyminen erityisjaostossa

7.6.2018

Hyväksyminen täysistunnossa

11.7.2018

Täysistunnon nro

536

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

116/0/0

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Komitea suhtautuu myönteisesti käsillä olevaan ehdotukseen, jonka on määrä pienentää euromääräisistä rajatylittävistä maksuista perittäviä palvelumaksuja euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa ja myös lisätä valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen läpinäkyvyyttä. ETSK kehottaa panemaan ehdotuksen täytäntöön ripeästi.

1.2

Ehdotuksen välitön vaikutus tuntuu ensiksi euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa. Niissä veloitettavat suuret palvelumaksut EU:n sisäisistä euromääräisistä maksuista tulevat katoamaan, koska ne on yhdenmukaistettava kansallisen valuutan määräisistä kotimaan maksutapahtumista perittävien alempien palvelumaksujen kanssa. Komitea on hyvillään kustannusten pienenemisestä, joka hyödyttää ennen kaikkea kuluttajia ja yrityksiä – etenkin pk-yrityksiä.

1.3

Kustannusten aleneminen tulee epäilemättä lisäämään rajatylittävää vapaata liikkuvuutta ja vapaakauppaa koko EU:ssa ja kantamaan siten hedelmää kaikille unionin jäsenvaltioille. Komitea pitää tällaista sisämarkkinoiden syventämistä ja siitä seuraavia myönteisiä talousvaikutuksia tärkeinä.

1.4

Komitea on tyytyväinen siihen, että ehdotuksen myötä saavutetaan myös se yhtenäisen euromaksualueen alkuperäinen tavoite, että kaikkia euromääräisiä maksuja kohdellaan EU:ssa kotimaan maksuina. Samalla toteutetaan vähittäisrahoituspalvelujen sisämarkkinat, kun markkinoiden nykyinen kahtiajako euroalueen sisäisten ja sen ulkopuolisten käyttäjien välillä poistuu. Euroalueella olevien käyttäjien maksamat alemmat palvelumaksut tulevat siten euroalueen ulkopuolisten käyttäjien ulottuville.

1.5

Komitea on useaan otteeseen vedonnut pankkialan ”biodiversiteetin” puolesta, koska se on järjestelmän vakauden ja tehokkuuden tae. Tämä seikka ja asianomaisten pankkien erilaiset tulevaisuudennäkymät ja haasteet huomioon ottaen komitea pyytää pohtimaan tarkemmin kustannuksia, joita ehdotus aiheuttaa pankeille.

1.6

Markkinatoimijat velvoitetaan ilmoittamaan ulkomailla tapahtuvan valuutan muuntamisen kokonaiskulut ja huolehtimaan siitä, että ne ovat asianomaisten tiedossa ennen maksun suorittamista. Nämä uudet, aikaisempien lisäksi tulevat läpinäkyvyysvaatimukset ovat komitean mielestä paikallaan, sillä ne antavat kuluttajille mahdollisuuden valita oikein kyseisenlaisia maksuja suorittaessaan ja maksaa käypä hinta. Myös tässä yhteydessä on kuitenkin pidettävä mielessä, että asia on teknisesti erittäin monimutkainen, ja otettava huomioon siitä palveluntarjoajille aiheutuvat kustannukset.

1.7

Lisäksi komitea toteaa, että vaikka kyseessä on hyvin tekninen asia, se tarjoaa eittämättä erinomaisen tilaisuuden hedelmälliseen ja selkeään viestintään kaikkien EU:n kansalaisten kanssa. Nyt tehtyjen muutosten avulla voidaan havainnollistaa, miten EU saa aikaan myönteisiä muutoksia kaikkien kannalta ja tuo ratkaisuja arkipäivän ongelmiin.

2.   Taustaa

2.1

Sähköisten maksutapahtumien suorittamistapaa on yhdenmukaistettu Euroopassa jo 2000-luvun alusta lähtien. Tähän liittyen alettiin heti euron käyttöönoton yhteydessä rakentaa maksujen eurooppalaisia sisämarkkinoita eli yhtenäistä euromaksualuetta (single euro payments area, SEPA) (1). Näissä puitteissa siirryttiin asteittain kansallisista maksujärjestelmistä eurooppalaiseen maksujärjestelmään. Prosessi saatiin päätökseen vuonna 2014.

2.2

Järjestelmän avulla viranomaiset, kauppiaat ja yrittäjät voivat hoitaa helposti maksunsa kaikkialla euroalueella ja Euroopan unionissa (2) samanlaisilla maksutavoilla: korteilla, tilisiirtoina ja suoraveloituksina. Sillä, missä maassa ollaan, ei ole enää väliä, vaan kaikki maksut ovat Euroopan sisällä ”sisäisiä maksuja”.

2.3

Lisäksi on käynnistetty useita muitakin aloitteita sekä maksuista aiheutuvien kustannusten läpinäkyvyyden parantamiseksi että kustannusten pienentämiseksi. Näin ollen esimerkiksi unionin sisäisen rajan ylittävistä euromääräisistä maksutapahtumista perittävät palvelumaksut on yhdenmukaistettu euromääräisten kotimaan maksutapahtumien palvelumaksujen kanssa. Tämä hoidettiin asetuksella (EY) N:o 2560/2001, joka korvattiin sittemmin asetuksella (EY) N:o 924/2009.

2.4

Kyseisellä kehityksellä on käytännössä ollut vaikutusta vain euroalueen jäsenvaltioissa (3) sekä Ruotsissa, joka hyödynsi muille jäsenvaltioille tarjottua mahdollisuutta (4) laajentaa järjestely koskemaan myös omaa valuuttaansa.

2.5

Komissio sitoutui maaliskuussa 2017 julkaisemassaan asiakirjassa ”Kuluttajille tarkoitettuja rahoituspalveluja koskeva toimintasuunnitelma: Parempia tuotteita, enemmän valinnanvaraa” esittämään toimenpiteitä, joilla tähdätään rajatylittävien maksutapahtumien kustannusten pienentämiseen kaikissa jäsenvaltioissa ja joiden puitteissa tarkastellaan dynaamiseen valuutan muuntamiseen liittyviä käytäntöjä (5).

2.6

Tarkasteltavana olevalla ehdotuksella (6) asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta on tarkoitus laajentaa edellä mainitun, EU:n sisäisiä euromääräisiä maksutapahtumia koskevan järjestelmän hyötyjä siten, että niistä pääsevät nauttimaan myös euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneet henkilöt ja yritykset. Lisäksi se pienentänee EU:n sisäisistä rajatylittävistä maksuista perittäviä palvelumaksuja, sillä ne tulee yhdenmukaistaa niiden palvelumaksujen kanssa, joita jäsenvaltiossa peritään kansallisen valuutan määräisistä kotimaan maksutapahtumista.

2.7

Lisäksi (7) asetetaan valuutanmuuntokäytäntöihin liittyviä uusia läpinäkyvyysvaatimuksia. Tarkoituksena on varmistaa, että rajatylittävien maksutapahtumien kulut ilmoitetaan tulevaisuudessa avoimesti.

2.8

Komitea pitää ilahduttavana, että markkinatoimijoille asetetaan myös tiettyjä uusia valuutanmuuntoa koskevia läpinäkyvyysvaatimuksia. Niiden ansiosta asianomaiset saavat tiedon rajatylittävän maksutapahtuman kokonaiskuluista ennen maksun suorittamista.

3.   Huomioita ja kommentteja

3.1

Komitea suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin, joilla tuodaan SEPAn etujen piiriin myös euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansalaiset ja yritykset. Tämä pienentänee EU:n sisäisistä euromääräisistä rajatylittävistä maksuista perittäviä palvelumaksuja etenkin euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa. Samanaikaisesti lisätään valuutan muuntamisesta perittäviin palvelumaksuihin liittyviä läpinäkyvyysvaatimuksia.

3.2

Ehdotukset edistävät näin ollen vähittäisrahoituspalvelujen sisämarkkinoiden toteuttamista, kun EU:n sisäisen rajan ylittäviä euromääräisiä maksuja koskeva markkinoiden nykyinen kahtiajako poistuu. Euroalueella käyttäjät saavat tällaisten maksujen yhteydessä täyden hyödyn SEPAn eduista, mutta näin ei ole jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on muu kuin euro.

3.3

Euroalueella useimmat käyttäjät voivat suorittaa kyseessä olevia maksuja edullisin tai suorastaan mitättömän pienin kustannuksin, mutta euroalueen ulkopuolisten käyttäjien tilanne on toinen. Heiltä peritään tällaisista maksusuorituksista yleensä korkeita palvelumaksuja. On hyvä ja erittäin tärkeää, että tämä loppuu. Kyseisten jäsenvaltioiden maksupalveluntarjoajien edellytetään yhdenmukaistavan euromääräisten rajatylittävien maksutapahtumien palvelumaksut niiden (yleensä pienempien) palvelumaksujen kanssa, joita ne perivät kansallisen valuutan määräisistä kotimaan maksutapahtumista.

3.4

Kustannusten alenemisen odotetaan vaikuttavan myönteisesti rajatylittävään vapaaseen liikkuvuuteen ja vapaakauppaan EU:n kaikissa jäsenvaltioissa. Euroalueen ulkopuolella asuvien kuluttajien on siten helpompi tehdä ostoksia euroalueen markkinoilla, mistä voi olla heille hyötyä. Markkinoillepääsy on helpompaa myös yrityksille, eritoten pk-yrityksille, jotka voivat saada ehdotettujen toimien ansiosta paremman jalansijan markkinoilla ja parantaa kilpailukykyään, mikä taas hyödyttää kyseisiä yrityksiä.

3.5

Komitea kannattaa sitä valintaa, että ehdotetut säännökset on kohdistettu euromääräisiin maksutapahtumiin. Komitea onkin todennut kuluttajille tarkoitettuja rahoituspalveluja koskevasta toimintasuunnitelmasta antamassaan lausunnossa, että se ”panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan komissio ei tässä vaiheessa toteuta sääntelytoimenpiteitä” (8). Kyse on myös suuresta askeleesta eteenpäin niille asianomaisille jäsenvaltioille, jotka olisivat jo aikaa sitten voineet toteuttaa tämän aloitteen (9) mutta eivät ole sitä tehneet.

3.6

Kun ei oteta huomioon tiettyjä muita syitä (10), valittu lähestymistapa muodostaa niin ikään kultaisen keskitien maksupalveluntarjoajien (11) ja palvelujen käyttäjien (12) esittämien painokkaampien vaatimusten välillä. Ehdotettu ratkaisu asemoituu myös lähinnä räätälöidyn tyyppiseksi ratkaisuksi. Se nimittäin mahdollistaa asianomaisten jäsenvaltioiden erityispiirteiden ja tilanteen huomioon ottamisen mm. maksujärjestelmien ja maksupalveluntarjoajien osalta.

3.7

Ehdotukseen sisältyy lisäksi joukko markkinatoimijoille kohdistettuja uusia läpinäkyvyysvaatimuksia, joiden on tarkoitus auttaa kuluttajia valitsemaan oikein, kun he käyttävät valuutanmuuntopalveluja ulkomailla. Oikean valinnan tekeminen on nykyisin vaikeaa, koska kuluttajilla ei ole aina käytettävissään tarvittavia tietoja tarpeeksi ajoissa. Vaatimuksilla varmistetaan, että rajatylittävän maksutapahtuman kokonaiskulut ilmoitetaan avoimesti ja saatetaan tiedoksi asianomaisille käyttäjille ennen kuin he suorittavat maksun.

3.8

Komitea pitää tätä käyttäjien ja kuluttajien kannalta hyödyllistä läpinäkyvyysvaatimusta erittäin tärkeänä aivan kuten maksutapahtumien turvallisuuttakin. Yhtä tärkeää on myös ylärajan asettaminen kyseisenlaisista palveluista perittäville palvelumaksuille siksi aikaa, että lopulliset konkreettiset täytäntöönpanotoimenpiteet saadaan toteutettua (13). Maksupalveluntarjoajille tämä on erittäin monimutkainen ja vaikea kysymys, joten myös asiaan liittyviin kustannusnäkökohtiin on syytä kiinnittää huomiota.

3.9

Ehdotukset aiheuttavat maksupalveluntarjoajille tuntuvia kustannuksia ja tulonmenetyksiä (14). Vaikka nykytilanne ei ehkä ole täysin tyydyttävä ja menetykset voivat ajan myötä hieman vähetä, kustannusnäkökohtaan on kiinnitettävä riittävästi huomiota.

3.10

Kustannuskysymykset on välttämättä huomioitava, kuten komitea on hiljattain (15) taas huomauttanut vedotessaan pankkialan ”biodiversiteetin” puolesta, koska se on järjestelmän vakauden ja tehokkuuden tae (16). Ei saa myöskään unohtaa, että pankeilla on tällä hetkellä ratkaistavana lukuisia suuria haasteita, jotka liittyvät mm. sääntely- ja valvontakehykseen, erilaisiin tulevaisuuden kehitysnäkymiin (17), pitkään jatkuneeseen matalaan korkotasoon ja tiettyihin muihin tilanteisiin (18).

3.11

Lopuksi komitea toteaa, että vaikka kyseessä on hyvin tekninen asia, se tarjoaa eittämättä erinomaisen tilaisuuden hedelmälliseen ja selkeään viestintään kaikkien EU:n kansalaisten kanssa. Nyt tehtyjen muutosten avulla voidaan itse asiassa havainnollistaa, miten EU saa aikaan myönteisiä muutoksia yrittäjien, kansalaisten ja kuluttajien elämässä ja tuo ratkaisuja arkipäivän ongelmiin, joita ihmiset kohtaavat esimerkiksi matkustaessaan.

Bryssel 11. heinäkuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER


(1)  SEPAsta on tietoa Euroopan maksuneuvoston verkkosivuilla (https://www.europeanpaymentscouncil.eu/).

(2)  SEPA-järjestelyn maantieteellinen soveltamisala kattaa nykyisin 34 maata ja aluetta: EU:n 28 EU jäsenvaltiota sekä Islannin, Norjan, Liechtensteinin, Sveitsin, Monacon ja San Marinon. Ks. alaviitteessä 1 mainittu verkkosivusto.

(3)  Ja siten euromääräisten maksujen kohdalla.

(4)  Mahdollisuus annettiin kaikille jäsenvaltioille rajatylittäviä maksuja koskevassa asetuksessa (EY) N:o 2560/2001 ja sen seuraaja-asetuksessa (EY) N:o 924/2009.

(5)  Ks. COM(2017) 139 final (http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52017DC0139), etenkin ehdotetut toimet 1 ja 2.

(6)  Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta tiettyjen rajatylittävistä maksuista unionissa perittävien palvelumaksujen ja valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen osalta (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1524213305690&uri=CELEX:52018PC0163).

(7)  Samassa asetusehdotuksessa.

(8)  Ks. EUVL C 434, 15.12.2017, s. 51, kohta 1.1.

(9)  Vrt. edellä kohdassa 2.4 mainittu mahdollisuus.

(10)  Niitä on koottu ehdotuksia koskevan lehdistötiedotteen kanssa julkaistuihin kysymyksiin ja vastauksiin rajatylittävistä maksuista (englanniksi) (http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-18-2424_en.htm).

(11)  Kannattivat aiemmin tilanteen pitämistä ennallaan.

(12)  Olivat aikaisemmin sillä kannalla, että maksutapahtumien sääntelyä olisi lisättävä.

(13)  Koska toimintaympäristö kehittyy nopeasti ja käsiteltävät asiat ovat luonteeltaan teknisiä, tämän on määrä tapahtua viimeistään 36 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

(14)  Ehdotuksen perusteluissa mainitaan rajatylittäviin maksutapahtumiin liittyen vuotuisena määränä 900 miljoonaa euroa.

(15)  Ks. asiakokonaisuuteen INT/822 kuuluva lausunto, EUVL C 434, 15.12.2017, s. 51, kohta 3.6.

(16)  Ks. EUVL C 251, 31.7.2015, s. 7, kohta 1.1, ja EUVL C 451, 16.12.2014, s. 45, kohta 1.11.

(17)  Esimerkiksi rahoitusteknologian ja lohkoketjutekniikan sekä kestäväpohjaisen talouden rahoituksen alalla ja liittyen komission julkaisemaan kestävän kasvun rahoitusta koskevaan toimintasuunnitelmaan (COM(2018) 97 final) (https://ec.europa.eu/info/publications/180308-action-plan-sustainable-growth_en).

(18)  Mm. järjestämättömiä lainoja koskevat EU:n toimet (https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/financial-supervision-and-risk-management/managing-risks-banks-and-financial-institutions/non-performing-loans-npls_en).