11.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 266/1

I

A.

B.

C.

D.

E.

F.

G.

H.

II

A.

B.

C.

D.

E.

F.

G.

H.

I.

J.

K.

L.

M.

III

A.

A.1

A.2

A.3

A.4

B.

B.1

B.2

B.3

B.4

B.5

C.

C.1

C.2

C.3

C.4

C.5

C.6

C.7

D.

D.1

D.2

D.3

D.4

E.

E.1.

E.2.

E.3.

E.4.

F.

G.

IV

Liite I –

Liite II –

Liite III –

Liite IV –

Liite V –

Liite VI –

1.

Tässä selvityksessä analysoidaan Euroopan parlamentin talousarvio- ja varainhallintoa varainhoitovuonna 2016. Siinä tarkastellaan varojen käyttöä sekä toimintaan varainhoitovuoden aikana merkittävästi vaikuttaneita tapahtumia (osat I ja II) sekä tehdään yhteenveto siitä, miten vuodeksi 2016 asetetut tavoitteet on saavutettu (osa III).

2.

Selvitys on tehty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (1) (jäljempänä ”varainhoitoasetus”) 142 artiklan ja unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29. lokakuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (2) 227 artiklan mukaisesti. Analyysi perustuu tilinpitäjän hyväksymiin alustaviin tilinpäätöksiin.

3.

Parlamentin lopullinen talousarvio varainhoitovuonna 2016 oli yhteensä 1 838 613 euroa eli 19,39 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 enimmäismäärästä (3). Taulukossa 1 esitetään yhteenveto Euroopan parlamentin talousarvion toteutuksesta varainhoitovuonna 2016.

Taulukko 1

Määrärahojen käyttö

4.

Alkuperäiset määrärahat parlamentin talousarviossa vuodeksi 2016 olivat 1 838 388 600 euroa. Lisätalousarvion (9), jonka määrärahat olivat 225 383 euroa, jälkeen kokonaismäärärahat lopullisessa talousarviossa vuodeksi 2016 olivat 1 838 613 983 euroa. Tämä merkitsi 2,4 prosentin lisäystä vuoden 2015 lopulliseen talousarvioon verrattuna (1 794 929 112 euroa).

5.

Maksusitoumukset olivat yhteensä 1 823 844 172 euroa, eli 99,2 prosenttia lopullisista määrärahoista (2015: 99,1 prosenttia). Maksut olivat yhteensä 1 538 531 527 euroa eli 84,4 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2015: 83,7 prosenttia).

6.

Ilman eri toimenpiteitä tehdyt siirrot varainhoitovuodelle 2017 olivat 285 312 645 euroa eli 15,6 prosenttia sidotuista määrärahoista (2015: 16,3 prosenttia). Varainhoitovuodelle 2017 ei siirretty erikseen määrärahoja varainhoitoasetuksen 13 artiklan mukaisesti.

7.

Ilman eri toimenpiteitä tehdyt siirrot vuodelle 2016 olivat yhteensä 289 323 907 euroa (2015: 277 911 825 euroa). Siirtoja vastaavat maksut olivat yhteensä 267 999 422 euroa eli 92,6 prosenttia siirroista (2015: 90,9 prosenttia). Määrärahoista siis peruuntui 21 324 484 euroa, mikä on 15,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015 (25 315 611 euroa). Peruutukset koskivat lähinnä seuraavia momentteja: momentti 2 0 0 ”Kiinteistöt”, momentti 1 0 0 ”Edustajanpalkkiot ja lisät”, momentti 2 0 2 ”Kiinteistöihin liittyvät kulut”, momentti 3 2 4 ”Tuotanto ja levitys”, momentti 4 0 2 ”Eurooppalaisten poliittisten puolueiden rahoitus” ja momentti 4 0 3 ”Euroopan tason poliittisten säätiöiden rahoitus”. Näitä kuutta momenttia koskevat peruutukset muodostavat 82 prosenttia kaikista peruuntuneista määristä.

8.

Peruuntuneet määrät ja peruutusten pääasialliset syyt esitetään taulukossa 2.

Taulukko 2

Vuodelta 2015 vuodelle 2016 ilman eri toimenpiteitä siirrettyjen määrärahojen peruutusten pääasialliset syyt

9.

Tileihin kirjattuja tuloja oli 31. joulukuuta 2016 yhteensä 183 381 513 euroa (176 367 724 euroa vuonna 2015), josta käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä oli 30 589 787 euroa (27 988 590 euroa vuonna 2015).

10.

Taulukossa 3 esitellään luvuittain, kuinka vuoden 2015 tulot ovat kehittyneet verrattuna varainhoitovuoteen 2016.

Taulukko 3

Tulojen kehitys vuosina 2015–2016

11.

Vuonna 2016 käytettävissä olleet käyttötarkoitukseensa sidotut tulot olivat yhteensä 30 589 787 euroa (2015: 27 988 590 euroa). Maksusitoumukset olivat yhteensä 12 032 487 euroa eli 39 prosenttia lopullisista määrärahoista (2015: 54 prosenttia). Maksut olivat yhteensä 7 602 676 euroa eli 63 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2015: 83 prosenttia).

12.

Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin oleviin vuodelle 2016 siirrettyihin määrärahoihin kuuluu Belgian valtion 27. tammikuuta 2010 suorittama 85 897 000 euron maksu, joka koski D4- ja D5-rakennusten tontin ja Brysselin Luxemburgin rautatieaseman kattamiseen liittyvien kustannusten korvaamista. Tämä maksu on varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ulkoinen käyttötarkoitukseensa sidottu tulo. Suurin osa tähän tuloon liittyvistä tehdyistä sitoumuksista koskee Martens-rakennuksen hankintaa puhemiehistön 30. marraskuuta 2011 tekemän päätöksen mukaisesti. Tämän rakennushankkeen maksut, eli yhteensä 74 250 579 euroa, suoritettiin vuonna 2016.

13.

Määrärahoja peruuntui 14 769 811 euroa (2015: 16 107 073 euroa) eli 0,8 prosenttia lopullisista määrärahoista (2015: 0,9 prosenttia). Peruutusten pääasialliset syyt esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko 4

Määrärahojen peruutusten pääasialliset syyt vuonna 2016

14.

Varainhoitovuoden aikana hyväksyttiin seitsemän varainhoitoasetuksen 27 ja 46 artiklan mukaista C-siirtoa (mukaan lukien ns. keräilysiirto). Ne olivat yhteensä 66 655 000 euroa eli 3,6 prosenttia lopullisista määrärahoista (2015: kuusi siirtoa eli 4,6 prosenttia lopullisista määrärahoista). Puhemies hyväksyi varainhoitoasetuksen 25 artiklan 1 kohdan (11) mukaisesti 16 tavanomaisia määrärahoja koskevaa P-siirtoa, joiden määrä oli yhteensä 18 233 548 euroa eli 1,0 prosenttia lopullisista määrärahoista. (2015: seitsemän siirtoa, joiden osuus lopullisista määrärahoista oli 0,4 prosenttia).

Taulukko 6

C-siirrot menoluokan ja tarkoituksen mukaan jaoteltuina

15.

Tässä osassa käsitellään määrärahojen käyttöä talousarvioluvuittain, niiden osuutta talousarvion kokonaismenoista ja niiden kehitystä edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. Neljä lukua kattaa yksinään 70 prosenttia kaikista maksusitoumuksista. Kyseessä ovat luku 1 0 ”Toimielimen jäsenet”, luku 1 2 ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 2 0 ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 4 2 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”.

16.

Taulukossa 7 esitellään luvuittain, kuinka vuoden 2016 sitoumukset ovat kehittyneet verrattuna varainhoitovuoteen 2015. Kuvissa 1 ja 2 esitellään osuudet ja kehitys vuodesta 2015 vuoteen 2016.

Taulukko 7

Määrärahasitoumusten kehitys vuosina 2015–2016:

Kuva 1.

Vuoden 2016 sitoumusten jakautuminen luvuittain

Kuva 2.

Sidottujen määrärahojen kehittyminen vuosina 2016 ja 2015 luvuittain

17.

Edustajanpalkkio (bruttopalkka) on 38,5 prosenttia Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin peruspalkasta (16). Suurin syy alamomentin 1 0 0 0 sitoumusten kasvuun vuodesta 2015 vuoteen 2016 oli 3,3 prosentin palkkamukautus, jota sovellettiin 1. päivästä heinäkuuta 2016 alkaen. Jäsenten edustajanpalkkio nousi 8 484 euroon (1. heinäkuuta 2015 ja 30. kesäkuuta 2016 välisenä aikana se oli 8 213 euroa). Ajanjaksolta, joka ulottui heinäkuusta 2016 joulukuuhun 2016, maksettiin takautuvasti yhteensä 1 199 190 euroa.

18.

Alamomentin 1 0 0 4 ”Tavanomaiset matkakulut” sitoumusten vähennys vuodesta 2015 ja alamomentin 1 0 0 5 ”Muut matkakulut” kasvu voidaan selittää parlamentin toimintakalenterin muutoksella. Parlamentin ulkoiseen toimintaan varattujen viikkojen lisääntyminen johti tavanomaista matkustamista koskevien menojen vähentymiseen, kun taas matkustaminen jäsenvaltiossa, josta jäsen on valittu, yleensä lisääntyi.

19.

Vuonna 2016 jäsenet tekivät yhteensä 29 641 virkamatkaa (17). Suurin osa matkoista tehtiin Brysseliin (18 615) ja Strasbourgiin (8 687). Kokouksiin muualla unionissa tehtiin 1 348 matkaa ja unionin ulkopuolelle 991 matkaa.

20.

Alamomentilta 1 0 0 6 katetaan jäsenten parlamentaarisesta toiminnasta aiheutuvat menot. Vuonna 2016 tämä kulukorvaus oli 4 320 euroa kuukaudessa jäsentä kohti (ei muutosta vuodesta 2015) ja se maksettiin kuukausittain jäsenen pyynnöstä.

21.

Alamomentin 1 0 2 0 ”Siirtymäkorvaukset” määrärahojen väheneminen vuodesta 2015 vuoteen 2016 kuvastaa jäsenten poistumista edustajantoimesta vaiheittain vuonna 2014 pidettyjen vaalien jälkeen. Toimikautensa päättävät jäsenet voivat hakea siirtymäkorvausta (18). Vain kaksi entistä jäsentä sai siirtymäkorvausta joulukuussa 2016, 12 heinäkuussa 2016, 25 joulukuun lopussa 2015 ja vielä 51 heinäkuussa 2015. Lisäksi hyvittämistä koskevien sääntöjen muutos (19) johti siihen, että 21 asiaa otettiin uudelleen käsiteltäviksi vuonna 2016 ja maksettiin arvoltaan 752 696 euron siirtymäkorvaukset.

22.

Alamomentti 1 0 3 0 ”Vanhuuseläkkeet (Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt)” on tarkoitettu kattamaan jäsenille toimikauden päätyttyä maksettavat vanhuuseläkkeet. Tämä koskee sellaisia jäseniä, joihin sovelletaan aiempien säännösten ehtoja, jotka korvattiin, kun parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt tulivat voimaan vuonna 2009 (20). Jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantuloon mennessä saadut eläkeoikeudet pysyvät voimassa. Vanhuuseläkettä koskevat määräykset koskevat nykyisin ainoastaan Ranskasta ja Italiasta valittuja jäseniä. Kaikilla muilla jäsenillä on oikeus liittyä heidän kansallisten viranomaistensa tarjoamiin eläkejärjestelmiin. Italiasta valituilla Euroopan parlamentin jäsenillä, jotka eivät kuulu kansalliseen eläkejärjestelmään, ja Ranskasta valituilla Euroopan parlamentin jäsenillä, joilla oli Ranskan kansalliskokouksen jäsenten eläkejärjestelmästä poikkeava eläkejärjestelmä, oli mahdollisuus maksaa parlamentin talousarvioon eläkemaksuja, joiden laskentaperusteet ovat samat kuin ne, joita sovelletaan Italian tai Ranskan kansallisten parlamenttien jäseniin, jotta kyseiset Euroopan parlamentin jäsenet saisivat samat eläkeoikeudet kuin kansalliseen parlamenttiin välituilla jäsenillä. Vuoden 2016 lopussa edunsaajia oli 390 kun vuoden 2015 lopussa heitä oli 458. Edunsaajien lukumäärän vähentyminen selittää alamomentin sitoumusten vähentymisen vuodesta 2015 vuoteen 2016.

23.

Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot olivat vuonna 2016 625 820 200 euroa, eli ne olivat suurin menoluokka, jonka osuus oli 34 prosenttia varainhoitovuoden 2016 kaikista sitoumuksista. Luvun muutokset johtuvat pääasiassa alamomentin 1 2 0 0 ”Palkat ja palkanlisät” (jonka osuus luvun 1 2 määrärahoista on 99 prosenttia) määrärahojen kehityksestä.

24.

Alamomentin 1 2 0 0 ”Palkat ja palkanlisät” määrärahoista sidottiin 621 577 767 euroa eli ne lisääntyivät 5 prosenttia vuodesta 2015. Tämä kehitys ilmentää virkojen täyttöasteen nousua, ja siihen sisältyy urakehitys sekä palkkojen indeksointi. Unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoja mukautettiin joulukuussa 2016 korottamalla niitä 3,3 prosenttia 1. heinäkuuta 2016 alkaen.

25.

Alamomentin 1 2 0 4 ”Tehtävien aloittamiseen, toisiin tehtäviin siirtymiseen ja tehtävien päättymiseen liittyvät korvaukset” sitoumukset olivat 3 425 000 euroa. Sitoumukset nousivat 34 prosenttia vuonna 2015, koska tehtäviään aloittavien ja tehtäviään päättävien virkamiesten ja toimihenkilöiden lukumäärä kasvoi.

26.

Vuonna 2016 pääsihteeristön palvelukseen otettiin 181 virkamiestä tai väliaikaista toimihenkilöä ja poliittisten ryhmien palvelukseen otettiin 76 väliaikaista toimihenkilöä. Euroopan parlamentissa työskenteli 31. joulukuuta 2016 yhteensä 6 181 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä, joista 5 375 pääsihteeristössä ja 806 poliittisissa ryhmissä.

27.

Sukupuolijakaumasta voidaan todeta, että 31. joulukuuta 2016 parlamentin koko henkilöstöstä 59 prosenttia oli naisia, yksikönpäälliköistä heitä oli 33 prosenttia, johtajista 30 prosenttia ja pääjohtajista 26 prosenttia. Seuraavassa kuvassa esitetään sukupuolijakauma tehtäväryhmittäin.

Kuva 3.

Euroopan parlamentin henkilöstön sukupuolijakauma

Lähde: HENKILÖSTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

28.

Tämän luvun sidotut määrärahat kasvoivat pääasiassa sen tähden, että muuta henkilöstöä koskevat sitoumukset kasvoivat 7 500 000 eurolla enimmäkseen siksi, että turvallisuushenkilöstö otettiin parlamentin henkilöstön jäseniksi. Toinen merkittävä syy oli ulkoisen tulkkauksen lisääntynyt tarve vuonna 2016 (lisäystä 2 200 000 euroa vuodesta 2015). Ulkoista kääntämistä koskevat sitoumukset vähentyivät 16 prosenttia.

29.

Alamomentin 1 4 0 0 ”Muu henkilöstö” määrärahojen lisäys johtuu pääasiassa sopimussuhteisen henkilöstön palvelukseen ottamisesta, jotta turvallisuuspalvelut voidaan ottaa suoritettaviksi sisäisinä toimintoina, ja palkkojen sitomisesta indeksiin. Henkilöstöstä oli sopimussuhteessa 1 538 henkilöä 31. joulukuuta 2016 (31. joulukuuta 2015: 1 428 eli lisäystä oli 8 prosenttia). Sopimussuhteisen henkilöstön jakautuminen tehtäväryhmien mukaisesti (21) ja sukupuolijakauma esitetään kuvassa 4. Alamomentilta katetaan muun henkilöstön, erityisesti sopimussuhteisen henkilöstön, palkat, lisät ja korvaukset, toimihenkilöiden sosiaaliturvaan kuuluvat työnantajamaksut ja näiden toimihenkilöiden palkkaukseen sovellettavien korjauskerrointen vaikutus sekä väliaikaisen ulkopuolisen henkilöstön käytöstä aiheutuvat menot.

Kuva 4.

Sopimussuhteinen henkilöstö tehtäväryhmittäin ja sukupuolittain vuonna 2016

Lähde: HENKILÖSTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

30.

Alamomentin 1 4 0 2 ”Tulkkausmenot” muutos johtuu kysynnän erityispiirteissä tapahtuneista muutoksista, kuten muutoksista, joita on tehty parlamentin toimintakalenterin rakenteeseen, ja kahden uuden tutkintavaliokunnan perustamisesta. Tämän lisäksi ylimääräisten konferenssitulkkien keskimääräinen päiväkustannus kasvoi palkannousun johdosta ja siksi, että virkamatkojen päivärahoja ja majoituskulukorvausten enimmäismääriä mukautettiin. Alamomentin sitoumuksista katettiin niiden ylimääräisten konferenssitulkkien palkkiot, sosiaaliturvamaksut, matkakulut ja päivärahat, joiden avulla parlamentti hoitaa tulkkauksen järjestämissään kokouksissa.

31.

Konferenssitulkkeina toimivilla toimihenkilöillä oli 52 121 tulkkauspäivää vuonna 2016 (lisäystä 1,3 prosenttia vuodesta 2015) parlamentissa sekä muissa toimielimissä (22) (tapauksissa, joissa tulkkauksesta huolehti parlamentti).

32.

Alamomentin 1 4 0 4 ”Harjoittelujaksot, avustukset ja virkamiesvaihto” määrärahojen kasvu johtui pääasiassa tilapäisesti siirrettyjen kansallisten asiantuntijoiden lukumäärän kasvusta. Sitoumuksista katettiin kyseisen henkilöstön palkat, palkanlisät, matkakulut ja sairaus- ja tapaturmavakuutuskulut.

33.

Alamomentin 1 4 2 0 ”Ulkoiset käännöspalvelut” muutos johtui osittain ulkoistamisen vähentymisestä vuonna 2016 ja osittain siitä, että ulkoistettujen käännösten keskimääräinen sivukohtainen hinta uusissa vuonna 2016 voimassa olevissa sopimuksissa oli alempi kuin aiemmissa sopimuksissa.

34.

Alamomentin 1 6 1 2 ”Ammatillinen täydennyskoulutus” sidotut määrärahat kattoivat henkilöstön pätevyyden lisäämiseksi ja toimielimen toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi järjestettävään koulutukseen liittyvät menot. Vuonna 2016 kielikursseilla oli 5 618 osallistujaa (2015: 5 606), tietoteknisillä kursseilla 2 120 osallistujaa (2015: 2 284) ja rahoitusalaa koskevilla kursseilla 874 osallistujaa (2015: 1 233). Parlamentin itsensä järjestämässä yleisessä koulutuksessa osallistujia oli 11 873 (2015: 11 970) ja ulkopuolisessa koulutuksessa 353 (2015: 341) (23).

35.

Alamomentin 1 6 5 2 ”Ravintoloiden ja ruokaloiden juoksevat toimintakulut” sitoumusten vähentyminen vuodesta 2015 selittyy puhemiehistö hyväksyi 10. kesäkuuta 2013 hyväksymien parlamentin catering-palveluperiaatteiden nykyaikaistamista vuosina 2014–2019 koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanolla. Näiden suuntaviivojen perusteella ateriapalveluja parlamentin tiloissa tarjoaville urakoitsijoille ei enää anneta tukia Brysselissä (kesäkuusta 2015) ja Strasbourgissa (marraskuusta 2016).

36.

Alamomentin 1 6 5 4 sidotut määrärahat kattavat parlamentin maksettavaksi kuuluvan osuuden kuluista, jotka liittyvät lasten päiväkotiin ja ulkopuolisiin lastentarhoihin, joiden kanssa on tehty sopimus (24). Pääsyy määrärahojen laskuun oli se, että yleinen tarve supistui, koska Brysselin yksityisissä lastentarhoissa oli lukuisia vapaita paikkoja ja tarvittiin vähemmän ulkoisia toimia.

37.

Vuoden 2016 talousarvioon ei alun perin ollut otettu määrärahoja alamomentille 2 0 0 1 ”Pitkäaikaisista vuokrasopimuksista aiheutuvat maksut”. Varainhoitovuoden lopulla määrärahoja kuitenkin lisättiin 53 500 000 euroa keräilysiirron seurauksena. Koko määrä sidottiin Luxemburgin Adenauer-rakennuksen laajentamishankkeeseen (KAD-hanke).

38.

Sitoumukset alamomentilla 2 0 0 5 ”Kiinteistöjen rakennuttaminen” kattoivat KAD-hankkeeseen (25) liittyvät kustannukset ja urakat 11 113 598 euron määrällä (2015: 8 969 858 euroa). Ne kattoivat myös Strasbourgissa sijaitsevan Havel-rakennuksen kunnostukseen liittyvät kustannukset ja urakat, joiden määrä oli 2 149 941 euroa (2015: 5 050 000 euroa), sekä Brysselissä toteutettavat hankkeet (4 525 268 eurolla), jotka liittyivät pääasiassa Martens-rakennuksen kunnostustöiden aloittamiseen.

39.

Alamomentista 2 0 0 7 ”Tilojen kunnostus” on tarkoitus rahoittaa yksittäisiä kunnostushankkeita, jotka eivät kuulu tavanomaisiin töihin. Alamomentin sitoumusten kasvu vuonna 2016 johtuu pääasiassa poikkeuksellisista investoinneista rakennusten turvallisuutta koskeviin näkökohtiin, mikä on seurausta muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Investoinneilla oli tarkoitus muun muassa vahvistaa rakennusten sisäänkäyntejä, vaihtaa ikkunat luodinkestäviksi ja laajentaa parlamentin rakennuksia ympäröiviä turva-alueita Brysselissä ja Strasbourgissa. Muut hankkeet Brysselissä koskivat muun muassa Spinelli-rakennuksen hissien uudenaikaistamista, luottamuksellisten ja salaisten asiakirjojan lukemiseen tarkoitettuja tiloja ja uutta vierailijoiden vastaanottotilaa Atrium-rakennuksessa. Strasbourgissa muita tärkeitä hankkeita olivat tietotekniikka- ja televiestintähuoneiden turvallisuuden parannustyöt, sekalaiset korjaustyöt ja kulumisen korjaustyöt Weiss-rakennuksessa, Pflimlin-rakennuksessa sijaitsevien kolmen kokoushuoneen muuttaminen avotoimistoiksi ja mini-Parlamentariumin perustaminen.

40.

Alamomentti 2 0 2 2 ”Kiinteistöjen huolto, kunnossapito, hoito ja siivous” kattaa tilojen huollon (siivous, viheralueet, jne.) ja rakennusten varusteiden ja laitteistojen kunnossapidon (perusrakenteet ja jälkiasennukset, erityistekniikat, hissit, jne.). Alamomentin 2015 määrärahojen vähentyminen johtuu pääasiassa siivouspalvelujen järkiperäistämisestä, ennakoitua pienemmästä indeksikorotuksesta ja ylläpitosopimuksen kustannusten laskusta vuonna 2015 neuvoteltujen muutosten johdosta.

41.

Sitoumukset alamomentilla 2 0 2 6 ”Kiinteistöjen turvallisuus ja valvonta” kattavat lähinnä parlamentin kolmella työskentelypaikkakunnalla käyttämien rakennusten ja tiedotustoimistojen vartiointi- ja valvontakustannukset. Alamomentin sitoumusten vähentyminen vuonna 2016 johtuu turvallisuuspalvelujen siirtämisestä parlamentin oman henkilöstön hoidettaviksi Strasbourgissa, rakennusten aukiolo-oloaikoja koskevista uusista määräyksistä sekä yhden rakennuksen käytöstä poistamisesta Luxemburgissa.

42.

Alamomentin 2 1 0 0 ”Tietojenkäsittely ja televiestintä: yleiset toimet” menot liittyvät Euroopan parlamentin tieto- ja televiestintäjärjestelmien moitteettomaan toimintaan ja erityisesti atk- ja televiestintäkeskuksen järjestelmiin, osastojen atk-palveluihin sekä verkonhallintaan. Alamomentin sitoumusten 3 prosentin kasvu vuodesta 2015 vuoteen 2016 liittyy tietotekniikkakeskuksen suorituskyvyn lisäämiseen vuosi vuodelta, koska sen hoidettavana olevien sovellusten lukumäärä kasvaa. Kunnossapidon puitesopimuksiin tehdään vuosittain indeksikorjaus, mikä lisäsi menoja entisestään vuoden 2016 aikana.

43.

Alamomentin 2 1 0 1 ”Tietojenkäsittely ja televiestintä: yleinen infrastruktuuri” menot liittyvät Euroopan parlamentin tieto- ja televiestintäjärjestelmien yleiseen hallintaan ja ylläpitoon ja erityisesti verkkoja, johdotusta, televiestintää, yksittäisiä laitteita ja koneäänestysjärjestelmiä koskevaan infrastruktuuriin. Sitoumusten 10 prosentin kasvu vuodesta 2015 vuoteen 2016 selittyy etenkin sillä, että yhden merkittävän sopimuksen talousarviositoumuksia katettiin vuoden 2015 talousarviosta vain kuuden kuukauden ajan.

44.

Alamomentin 2 1 0 2 ”Tietojenkäsittely ja televiestintä: yleinen käyttäjätuki” menot liittyvät Euroopan parlamentin tieto- ja televiestintäjärjestelmiä koskevaan yleiseen käyttäjätukeen ja erityisesti jäsenten ja hallinto- ja lainsäädäntösovellusten tukipalveluihin. Tämän budjettikohdan sitoumusten vähentyminen 7 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2016 voidaan selittää pääasiassa määrärajojen sisäisillä siirroilla muihin tieto- ja viestintätekniikan budjettikohtiin (26) sen johdosta, että on tapahtunut sellaisia toimintojen ja vastuiden sisäisiä uudelleenjärjestelyjä ja siirtoja, joita ei voitu ennakoida silloin, kun vuoden 2016 talousarviota laadittiin.

45.

Alamomentin 2 1 0 3 ”Tietojenkäsittely ja televiestintä: tieto- ja viestintäteknisten sovellusten yleinen hallinnointi” sitoumukset liittyvät Euroopan parlamentin tieto- ja viestintäteknisten sovellusten yleiseen hallinnointiin ja erityisesti jäseniä koskeviin sovelluksiin ja viestintä-, hallinto- ja lainsäädäntösovelluksiin. Alamomentin sitoumukset eivät muuttuneet vuodesta 2015 vuoteen 2016.

46.

Alamomentin 2 1 0 4 ”Tietojenkäsittely ja televiestintä: infrastruktuuri-investoinnit” sitoumukset kattavat Euroopan parlamentin tieto- ja viestintäjärjestelmien infrastruktuureihin tehtävät investoinnit ja erityisesti atk- ja televiestintäkeskuksen järjestelmät, verkot, johdotuksen sekä videoneuvottelujärjestelmät. Tärkein syy tämän budjettikohdan määrärahojen laskuun 12 prosentilla on se, että yksittäisten tieto- ja viestintäteknisten laitteiden hankintaan myönnettiin vähemmän määrärahoja.

47.

Alamomentilta 2 1 0 5 ”Tietojenkäsittely ja televiestintä: investoinnit meneillään oleviin tai tuleviin hankkeisiin” katetaan investoinnit meneillään oleviin tai tuleviin tieto- ja viestintäteknisiin hankkeisiin. Näihin investointeihin sisältyvät erityisesti jäsenille tarkoitetut sovellukset, lainsäädäntö-, hallinto- ja taloussovellukset sekä tieto- ja viestintätekniikan hallinnointisovellukset. Tämän budjettikohdan menojen kasvu 78 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2016 liittyy pääasiassa sisäisistä siirroista saatuihin lisämäärärahoihin, kun vuonna 2017 tehtiin sisäisiä uudelleenjärjestelyjä ja siirrettiin toimintoja, jotta tiettyjä tietoteknisiä hankkeita voitaisiin hallinnoida keskitetymmin, kehitettiin uusia hankkeita esimerkiksi prosessien digitalisoinnin alalla ja päätettiin, että tiettyjä sähköinen parlamentti -ohjelmaan kuuluvia tapahtumia on käsiteltävä ennakoitua aikaisemmin.

48.

Kaikista luvun alamomenteista otettiin määrärahoja keräilysiirtoon C8. Juoksevia hallinnollisia menoja pyrittiin jatkuvasti rajoittamaan. Muutos momentissa 2 3 7 ”Muutot” voidaan selittää irtaimen omaisuuden käsittelijöiden puutteella, joka lisäsi ulkoisten käsittelijöiden kysyntää. Kasvu momentissa 2 3 8 ”Muut hallinnosta johtuvat menot” johtui pääasiassa parlamentin jäsenten kuljetuksen (autonkuljettajat) ja turvallisuuspalvelujen siirtämisestä hoidattaviksi sisäisesti.

49.

Vuonna 2016 tehtiin 34 457 virkamatkaa (27) (2015: 34 459 virkamatkaa). Virkamatkapäiviä oli yhteensä 99 660 (2015: 98 674 päivää). Useimmat virkamatkat olivat matkoja parlamentin kolmen työskentelypaikkakunnan välillä (Bryssel: 4 546 virkamatkaa, Strasbourg: 21 393 virkamatkaa ja Luxemburg: 2 187 virkamatkaa). Kasvu momentissa 3 0 0 ”Kulut henkilöstön virkamatkoista ja matkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä” voidaan selittää virkamatkapäivien lukumäärän lisääntymisen lisäksi sillä, että virkamatkojen päivärahoja ja majoituskulukorvauksia mukautettiin 10. syyskuuta 2016 lähtien. Mukautus oli ensimmäinen yhdeksään vuoteen (28).

50.

Suurin syy momentin 3 0 4 ”Kokouksista aiheutuvat sekalaiset kulut” kasvuun oli ennakoitua suurempi virvokkeiden, erityisesti kivennäisveden, kysyntä virallisissa ja hallinnollisissa kokouksissa.

51.

Alamomentti 3 2 4 4 kattaa avustukset vierailijaryhmille sekä liitännäiset infrastruktuurikulut, Euroscola-ohjelman hallinnointikulut ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajille tarkoitettujen harjoittelujaksojen rahoituksen. Tämän alamomentin sitoumukset laskivat vuodesta 2015, koska vierailijoiden lukumäärä vähentyi Brysselissä tehtyjen terrori-iskujen takia.

52.

Alamomentti 3 2 4 2 ”Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin” kattaa erityisesti tiedotusmateriaalin julkaisemisen, tiedotus- ja suhdetoiminnan, osallistumisen julkisiin tapahtumiin, näyttelyihin ja messuille jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa sekä lainsäädäntötyön seurantatietokannan (OEIL) päivittämisen. Vuonna 2016 kasvua oli jonkin verran, mikä johtui Euroopan parlamentin Ambassador School -ohjelman toisen kauden käynnistämisestä kaikissa jäsenvaltioissa. Ohjelmaan sisältyy useita aktiviteetteja ja sen tavoitteena on luoda koulujen, opettajien ja opiskelijoiden verkosto, joka yhdessä Euroopan parlamentin, parlamentin jäsenten ja tiedotustoimistojen kanssa pyrkii lisäämään tietoisuutta eurooppalaisesta parlamentaarisesta demokratiasta ja unionin kansalaisuuteen liittyvistä arvoista (ks. jäljempänä olevaa 117 kohtaa).

53.

Alamomentti 3 2 4 8 ”Audiovisuaalisesta tiedottamisesta aiheutuvat menot” kattaa menot, jotka liittyvät audiovisuaalisen alan toimintabudjettiin, parlamentin täysistuntojen ja valiokuntien kokousten suoriin lähetyksiin internetin välityksellä sekä sellaisten asianmukaisten arkistojen luomiseen, joilla tiedotusvälineille ja kansalaisille taataan jatkuva tiedon saanti. Tämän alamomentin määrärahojen oleellinen kasvu vuodesta 2015 vuoteen 2016 oli seurausta useista ennakoimattomista poikkeuksellisista tapahtumista, jotka oli katettava, Euroopan parlamentin jäsenten kasvavasta kiinnostuksesta ja uusista TV-kanavista viestinnän pääosaston audiovisuaalisia installaatioita varten.

54.

Audiovisuaalista aineistoa tuotettiin vuonna 2016 seuraavasti: 1 831 Europe by Satellite -hanketta (täysistunnot, valiokuntakokoukset, poliittiset tapahtumat jne.), valokuvapalvelut kattoivat 4 009 tapahtumaa, joista 2 094 liittyi parlamentin jäsenten esittämiin pyyntöihin, ja lisäksi toteutettiin 1 841 radio-ohjelmaa, 3 861 Voxbox-kamerahanketta, 1 038 multimediahanketta ja 2 106 televisiohanketta. Teletrax-järjestelmä (218 eurooppalaista kanavaa, jotka tavoittavat 80 prosenttia kansalaisista) palveli 208:aa kanavaa, jotka käyttivät parlamentin yksiköiden tuottamaa kuvamateriaalia. Kuvamateriaalia käytiin katsomassa 66 251 kertaa, ja sitä on katseltu kaikkiaan 610 tunnin ajan.

55.

Alamomentin 3 2 1 0 ”Asiantuntemuksen hankinta parlamentin tutkimuspalvelujen pääosastolle, kirjastolle ja arkistolle” määrärahojen neljän prosentin kasvu vuonna 2015 voidaan selittää tutkimustuotteiden kysynnän (ja tarjonnan), mukaan lukien niiden editointityö, lisääntymisellä sekä järjestettyjen tapahtumien lukumäärän lisääntymisellä. Lisäksi verkossa olevien tietolähteiden kustannukset olivat korkeammat, koska tarjonta on räätälöity vastaamaan jäsenten tiedontarpeita.

56.

Alamomentin 3 2 0 0 ”Asiantuntemuksen hankinta” määrärahojen supistuminen vuodesta 2015 vuoteen 2016 johtui pääasiassa siitä, että keskeytettiin viivästyneisiin tietotekniikkahankkeisiin liittyvän asiantuntemuksen hankinta.

57.

Momentti 4 0 0 kattaa poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten sihteeristökulut, hallinnosta johtuvat menot ja toimintamenot sekä poliittiseen toimintaan ja tiedotukseen liittyvät menot. Tämän momentin sitoumusten kasvu kolmella prosentilla vuodesta 2015 johtuu pääasiassa siitä, että vuosi 2016 oli ensimmäinen ENF-ryhmän olemassaolon täysi vuosi. Ryhmä perustettiin 15. kesäkuuta 2015.

58.

Momentit 4 0 2 ja 4 0 3 koskevat avustuksia, jotka myönnetään Euroopan tason poliittisten puolueiden tai Euroopan tason poliittisten säätiöiden vuotuisen työohjelman tukemiseen. Euroopan tason poliittiset puolueet myötävaikuttavat eurooppalaisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten poliittisen tahdon ilmaisemiseen (29). Euroopan tason poliittisella säätiöllä tarkoitetaan ”yksikköä tai yksikköjen verkkoa, joka (…) on yhteydessä Euroopan tason poliittiseen puolueeseen ja Euroopan unionin tavoitteiden ja perusarvojen puitteissa toiminnallaan tukee ja täydentää poliittisen puolueen tavoitteita Euroopan tasolla”  (30).

59.

Euroopan parlamentti voi osarahoittaa enintään 85 prosenttia Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden tukikelpoisista menoista (31). Molempien momenttien määrärahojen kasvu vuodesta 2015 vuoteen 2016 johtuu puhemiehistön antamista avustuspäätöksistä.

60.

Parlamentin jäsenet voivat käyttää avustajakorvausta palkatakseen valtuutettuja avustajia, jotka työskentelevät Brysselissä ja Strasbourgissa ja joihin sovelletaan erityisiä henkilöstösääntöjä, tai paikallisia avustajia (32), jotka tekevät työtä jäsenten vaalipiireissä sopimuspohjaisesti ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Korvaus kattaa paikallisten avustajien tapauksessa paikallisten edunsaajien laskut, apurahat, palkat ja matkakulut. Valtuutettujen avustajien tapauksessa ne kattavat näiden henkilöiden palkat, korvaukset ja virkamatkakulut sekä ulkoisiin täydennyskoulutuskursseihin liittyvät kulut.

61.

Sitoumusten kasvu vuodesta 2015 vuoteen 2016 johtuu siitä, että budjettivallan käyttäjän päätöksellä parlamentin jäsenen avustajia koskevia määrärahoja lisättiin 1. tammikuuta 2016 alkaen 1 500 eurolla kuukaudessa jäsentä kohti.

62.

Joulukuun 31. päivänä 2015 parlamentissa työskenteli 1 924 valtuutettua avustajaa, 2 247 paikallisella avustajalla oli työsopimus jäsenten kanssa (näistä 68:lla jäsenryhmien kautta), 685 palveluntarjoajalla (muilla kuin maksun välittäjillä) oli sopimus parlamentin jäsenten kanssa ja 731:llä maksun välittäjällä oli sopimus parlamentin jäsenten kanssa (näistä 34 jäsenryhmien kautta). Keskimäärin kullakin jäsenellä oli palveluksessaan 2,6 valtuutettua avustajaa ja 3,0 paikallista avustajaa (33). Vuonna 2016 kunkin jäsenen palveluksessa olevien paikallisten avustajien määrä vaihteli nollasta 20:een. Vaikka 122 jäsentä ei ollut palkannut lainkaan paikallisia avustajia vuoden 2016 päättyessä, 19 jäsentä oli palkannut yli kymmenen työntekijää jäsenvaltiossa, josta heidät on valittu. Lisäksi on syytä todeta, että 423 jäsenellä ei ollut sopimuksia palveluntarjoajien kanssa vuoden 2016 lopussa.

63.

Euroalueen ulkopuolella toimiviin parlamentin jäsenten avustajiin liittyviä menoja koskevat vuoden 2016 maksut suoritettiin käyttäen koko vuoden ajalle vahvistettua kiinteää euron ja muiden valuuttojen vaihtokurssia (joulukuun 2015 vaihtokurssi) asiaan sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

64.

Puhemiehistö hyväksyi 26. lokakuuta 2015 pidetyssä kokouksessa useita muutoksia Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeisiin. Nämä muutokset edellyttivät sekä hallinnon että jäsenten mukautumista uusiin käytäntöihin. Uusia sääntöjä on pantu täytäntöön koko vuoden 2016 ajan.

65.

Tämän luvun osuus oli 0,02 prosenttia vuoden 2016 sitoumuksista, yhteensä 420 000 euroa (400 000 euroa vuonna 2015).

66.

Tähän osastoon kuuluvien lukujen määrärahat ovat ainoastaan alustavia määrärahoja, ja niitä voidaan sitoa vain siirtämällä toiminnalliseen budjettikohtaan. Alustavien määrärahojen siirtoja tarkastellaan tämän selvityksen osassa I. Tämän osaston määrärahat olivat 6 000 000 euroa (2015: 11 700 000 euroa) eli 0,3 prosenttia vuoden 2016 koko talousarviosta.

67.

Vuonna 2016 lainsäädäntötyö lisääntyi huomattavasti, kun parlamentti lähestyi vaalikauden 2014–2019 puoliväliä. Parlamentin tutkimuspalvelujen pääosasto, sisäasioiden pääosasto ja ulkoasioiden pääosasto avustivat Euroopan parlamentin jäseniä ja valiokuntia ja antoivat näille tietoja parlamentaariseen työhön. Parlamentin hallinnon keskeisten alueiden järkiperäistäminen ja uudenaikaistaminen jatkuivat.

68.

Poliittisesti hätkähdyttävä tapahtuma vuonna 2016 oli 23. kesäkuuta 2016 pidetty kansanäänestys Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Brexit-äänestys). Euroopan parlamentin puhemies painotti, että niin kauan kuin Yhdistynyt kuningaskunta on Euroopan unionin täysjäsen, parlamentin brittijäsenillä ja -henkilöstöllä on täysin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikilla muilla parlamentin jäsenillä ja muulla henkilöstöllä. Kansanäänestyksellä oli huomattava vaikutus poliittisiin pääosastoihin, joita kehotettiin seuraamaan tätä prosessia ja laatimaan analysoivaa, tiedonhankintatyöhön perustuvaa aineistoa, jossa tarkastellaan Yhdistyneen kuningaskunnan eron vaikutusta politiikan aloihin ja lainsäädäntöön kunkin pääosaston vastuualueella.

69.

Vuodelle 2016 oli ominaista myös heikentyvä turvallisuusympäristö ja terrorihyökkäykset. Brysselin lentokentällä ja Maelbeekin metroasemalla, joka sijaitsee Brysselissä lähellä parlamentin rakennuksia, tehtiin 22. maaliskuuta 2016 koordinoidut hyökkäykset. Parlamentin hälytystaso nostettiin oranssiksi ajalla 22.–29. maaliskuuta 2016, ja loppuvuoden ajan se pidettiin keltaisena kolmella työskentelypaikkakunnalla ja tiedotustoimistoissa. Terrorihyökkäys johti välittömien turvallisuutta koskevien toimenpiteiden tiukentamiseen lähinnä Brysselissä mutta pakotti samalla arvioimaan uudelleen toimielimen toimintaa tässä tilanteessa.

70.

Jäljempänä esitetyt tavoitteet ja vuonna 2016 saavutetut tulokset perustuvat puhemiehistön vuonna 2016 asettamiin painopisteisiin ja tekemiin päätöksiin, parlamentin budjettipäätöslauselmissaan hyväksymiin suuntaviivoihin sekä parlamentaarisen hankekokonaisuuden tavoitteisiin ja tuloksiin (34).

71.

Turvallisuustilanteen kiristymisen johdosta turvallisuusalan yhteistyötä on lisätty isäntävaltioiden ja erityisesti Belgian viranomaisten kanssa.

72.

Turvallisuuskysymysten käsittelemiseksi perustettiin korkean tason työryhmä, jonka jäsenmäärä on erittäin rajoitettu. Ryhmä tarkasteli kahta keskeistä kysymystä: tarvetta määritellä Brysselin EU-kortteli selkeästi ja virallisesti ja nimittää Belgian viranomaisten keskuudesta yksi ainoa elin, joka vastaa kaikkien korttelissa esiin tulevien turvallisuuskysymysten tarkastelemisesta ja seuraamisesta ja niihin liittyvien toimien toteuttamisesta. Työryhmässä keskusteltiin myös muista, yleisemmistä kysymyksistä, kuten valvontakameroiden kattamista alueista, julkisissa tiloissa järjestettyjen tapahtumien erityisistä turvatoimista, poliisin ja sotilaallisten joukkojen läsnäoloa koskevan virallisen ja myös alhaisimman hälytystason kattavan sopimuksen tekemisestä sekä unionin toimielinten palveluksessa olevien ulkoisten palveluntarjoajien turvallisuusseulonnasta. Kaikista näistä kysymyksistä on päästy sopimukseen kansallisten viranomaisten kanssa.

73.

Puhemiehistö hyväksyi 9. maaliskuuta 2015 rakennusten kulunvalvontajärjestelmää koskevan kokonaisvaltaisen ja integroidun uudistamishankkeen (iPACS). jonka tavoitteena on hankkia uutta turvallisuusteknologiaa ja tehostaa siten toimielimen turvallisuutta antamalla sen käyttöön nykyaikaisia, integroituja, luonteeltaan ei-pakottavia teknologioita, jotka ovat mukautettavissa tulevaisuuden tarpeisiin.

74.

Puhemiehistön päätöksen mukaisesti laadittiin aikataulu järjestelmän käyttöön ottamiseksi vaiheittain kolmella työskentelypaikkakunnalla arviolta viiden vuoden kuluessa.

75.

Tämän hankkeen täytäntöönpano käynnistettiin jo varainhoitovuonna 2015 saattamalla päätökseen tietotekniikkavälineiden ja tietotekniikka-alan asiantuntemuksen hankintaa koskevat tarjousmenettelyt.

76.

Teknistä kalustoa koskevat tarjousmenettelyt vietiin päätökseen varainhoitovuoden 2016 kuluessa.

77.

Puhemiehistö kehotti lisäksi vahvistamaan parlamentin kolmen toimipaikan rakennusten sisäänkäyntejä ja järjestämään ne uudelleen uusia turvajärjestelyjä noudattaen. Tässä yhteydessä on merkillepantavaa, että kaikki vuosina 2015–2016 ajan tasalla saatetut parlamentin Brysselin rakennusten sisäänkäynnit varustettiin uusilla kulunvalvontalaitteilla, jotka on sisällytetty uuteen iPACS-keskusjärjestelmään.

78.

Uudet, uutta turvatekniikkaa hyödyntävät henkilökortit otetaan vaiheittaan käyttöön vuoden 2017 kuluessa eli hieman myöhemmin kuin alun perin suunniteltiin. Viive johtuu päätöksestä asentaa henkilökortteihin uuden sukupolven siru ja tarpeesta odottaa kyseisten sirujen saamista markkinoille.

79.

Puhemiehistö on vuodesta 2014 alkaen tehnyt erinäisiä päätöksiä, joiden tarkoituksena on parantaa ennen terrorismin yleistymistä rakennettujen ja hankittujen parlamentin rakennusten turvallisuutta ja suojaamista uudentyyppisten riskien huomioon ottamiseksi. Puhemiehistö hyväksyi huhtikuussa 2016 kaikkien aiemmin hyväksyttyjen Brysselin ja Strasbourgin turvallisuustoimien ja -investointien yleisen ajan tasalle saattamisen sekä niitä koskevat aikataulut vuosille 2016 ja 2017.

80.

Puhemiehistö hyväksyi myös joitakin toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa Brysselissä ja Strasbourgissa sijaitsevien parlamentin keskeisten rakennusten turvallisuutta ja suojausta tunkeutujia tai attentaatteja vastaan perustamalla niiden ympärille suoja-alue.

81.

Puhemiehistö pyysikin, että kaikkia parlamentin kolmen toimipaikan rakennusten sisäänkäyntejä vahvistettaisiin ja ne järjestettäisiin uudelleen noudattaen uusia turvajärjestelyjä, joilla pystytään takaamaan parlamentin toimintaa varten turvallinen ja suojattu työympäristö, samalla kun säilytetään parlamentille luonteenomainen avoimuus kansalaisia kohtaan.

82.

Puhemiehistö hyväksyi 11. huhtikuuta 2016 pitämässään kokouksessa ehdotuksen jäsenten kuljetuspalvelujen siirtämisestä hoidettaviksi sisäisesti. Tuottamalla palveluita sisäisesti pyritään pääasiassa parantamaan jäsenten turvallisuutta, sillä parlamentti pystyy näin tekemään kuljettajien turvallisuusselvitykset ennen heidän palkkaamistaan sekä tarjoamaan henkilöstölleen jatkuvaa koulutusta ja seurantaa. Uusien autonkuljettajien, joihin sovelletaan sopimussuhteessa oleviin toimihenkilöihin sovellettavia sääntöjä, palvelukseenottaminen aloitettiin vuoden 2017 alussa.

83.

Vuosi 2016 oli ensimmäinen, jona ”jäsenten tutkimuspalvelut” olivat täysin toiminnassa henkilöstön määrän, toimialakohtaisen erikoistumisen tason sekä jäsenille tarjottavien tuotteiden ja palvelujen valikoiman osalta. Sen lisäksi, että tutkimuspalvelut vastasivat jäsenten ja heidän toimistojensa moniin tiedusteluihin, se tuotti kasvavan määrän julkaisuja jäsenille ja koko toimielimelle. Kaikkien julkaisujen suunnittelussa on pyritty selkeyteen, sisällön runsauteen, saatavuuteen ja helppolukuisuuteen.

84.

Julkaisutyyppejä on useita, pituudeltaan ja yksityiskohtaisuudeltaan erilaisia. ”Lyhyesti-asiakirjat” tarjoavat aiheesta yhden tai kahden sivun yhteenvedon, kun taas ”katsaukset” tarjoavat enintään 12 sivua pitkän yksityiskohtaisemman yleiskuvan toiminta-alasta, ongelmasta tai säädöksestä. ”Selvitykset ja tutkimukset” tarjoavat samoista aiheista paljon kattavamman ja yksityiskohtaisemman analyysin. Vuonna 2016 jäsenten tutkimuspalvelut tuottivat 746 painettua julkaisua, joista 330 oli lyhyesti-asiakirjoja, 384 katsauksia ja 32 selvityksiä ja tutkimuksia.

85.

Jäsenten tutkimuspalvelut työskentelivät lisäksi tiiviissä yhteistyössä EU:n kahden neuvoa-antavan komitean, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean, kanssa, kuten vuonna 2014 niiden kanssa allekirjoitetuissa yhteistyösopimuksissa on suunniteltu, ja tarjosivat palveluja niille vastaamalla erityisiin tutkimusta tai muunlaista tukea koskeviin pyyntöihin. Vuosina 2015 ja 2016 toimitettiin noin 150 kyseisissä sopimuksissa tarkoitettua työtä.

86.

Parlamentin kirjasto tarjoaa perinteisen kirjastotoiminnon lisäksi jäsenille ja henkilöstölle digitaalisen ja verkkopohjaisen pääsyn hyvin erilaisiin tietolähteisiin, mukaan luettuina monet tilaajapohjaiset aikakauslehdet, tietokannat sekä uutis- ja muut tietolähteet.

87.

Lisäksi uusi vertailevan oikeustieteen yksikkö, joka perustettiin vuoden 2015 lopulla, on käynnistänyt onnistuneesti alan viitekokoelman keräämisen, sekä fyysisesti että elektronisesti, ja luonut yhteyksiä vastaaviin kirjastoihin kaikkialla maailmassa. Marraskuussa 2016 se isännöi perustuslakituomioistuinten roolia monitasoisessa hallinnossa käsitellyttä konferenssia. Samaan aikaan yksikkö julkaisi seitsemän tutkimusta perustuslakituomioistuimista eri EU-maissa ja EU:n ulkopuolisissa maissa sekä Euroopan unionin tuomioistuimesta.

88.

Vuonna 2016 lainsäädäntötyö lisääntyi huomattavasti, kun parlamentti lähestyi vaalikauden 2014–2019 puoliväliä. Tämä lisäsi merkittävästi vaikutustenarviointien ja Euroopan tason lisäarvoa koskevien töiden toimituksia edellisiin vuosiin verrattuna.

89.

Vuonna 2016 julkaistiin seitsemän raporttia Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksista (35). Ne koskivat muun muassa sisämarkkinoita, jakamistaloutta, pankkiunionin häiriönsietokykyä, yhdennettyä tutkimusaluetta, järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota sekä Schengen-alueen sisäisen rajavalvonnan kustannuksia (”Cost of non-Schengen”). Vuonna 2016 saatiin valmiiksi viisi ”Euroopan tason lisäarvon arviointia” sellaisista asioista kuin demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskeva EU:n järjestelmä, rajatylittävä adoptioiden tunnustaminen ja yhtiöveropolitiikan koordinointi EU:ssa. Lisäksi julkaistiin kaksi katsausta Euroopan tason lisäarvoon käytännössä ja tuotiin niissä esiin nykyisten EU:n politiikkojen lisäarvo. Katsaukset koskivat yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja EU:n kehityspolitiikkaa.

90.

Komission lainsäädäntötyö saavutti täyden nopeutensa vuonna 2016. Parlamentille esitettävien lainsäädäntöehdotusten lukumäärä kasvoi huomattavasti ja näin ollen myös arviointia edellyttävien komission vaikutustenarviointien lukumäärä. Parlamentin hallinto laati 36 alustavaa arviointia eli lähes kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2015.

91.

Täytäntöönpanokertomuksia koskevat uudet säännöt, jotka puheenjohtajakokous hyväksyi huhtikuussa 2016, ovat myös osaltaan huomattavasti lisänneet ”Euroopan tason täytäntöönpanon arviointien” lukumäärää. Vuonna 2016 niitä tehtiin 13.

92.

Euroopan parlamentin 25 jäsenestä, jotka yhdeksän valiokuntaa nimittää, koostuvan tulevaisuuden ennakoinnin tutkimusyksikön (STOA) paneelin pyynnöstä vuoden aikana järjestettiin monia erilaisia tulevaisuuteen suuntautuneita selvityksiä, työpajoja ja muita toimia. Vuonna 2016 tällä alalla tuotettiin kymmenen julkaisua, jotka julkaistiin parlamentin verkkosivustolla.

93.

Huhtikuussa 2015 perustettiin uusi maailmanlaajuisia kehityskulkuja seuraava yksikkö (Global trends -yksikkö), jonka tarkoituksena on tunnistaa, seurata ja analysoida sellaisia keskipitkän ja pitkän aikavälin maailmanlaajuisia kehityskulkuja, erityisesti muutoksia kansainvälisessä taloudellisessa, yhteiskunnallisessa ja poliittisessa ympäristössä, jotka saattavat vaikuttaa Euroopan unioniin tulevina vuosina. Yksikkö tiedottaa jäsenille tällaisista kehityskuluista ja niiden mahdollisista politiikkavaikutuksista. Tiedottaminen hoidetaan julkaisemalla katsauksia ja järjestämällä seminaareja. Yksikön julkaisuja ovat muun muassa uusi Global Trendometer, joka on määrä tuottaa vähintään kaksi kertaa vuodessa ja jossa analysoidaan muutoksia, joilla on potentiaalista merkitystä unionille. Vuonna 2016 julkaistiin yksikön ensimmäinen katsaus ”Migration and the EU: a long-term perspective” ja sen jälkeen Global Trendometer -julkaisun ensimmäinen numero.

94.

Vuonna 2016 lainsäädäntötyö ja muu kuin lainsäädäntötyö oli vilkasta. Lainsäädäntövaiheessa tehtävän tavanomaisen ydintoiminnan lisäksi valiokunnat ja valiokuntien sihteeristöt jatkoivat pontevasti työtään toimielinten yhteisen ohjelman vahvistamiseksi. Tätä työtä tehtiin myös kuulemisvaiheessa ja seurantavaiheessa. Tässä yhteydessä vuonna 2016 järjestettiin 391 parlamentin valiokuntakokousta ja 135 kolmikantakokousta.

95.

Perusteellista asiantuntemusta ja tukea tarjottiin erityisesti parlamentin kannan laatimiseen ensimmäisestä koskaan tehdystä ehdotuksesta monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseksi. Budjettivaliokunta johti tätä työtä ja siihen osallistui monia sidosryhmiä. Näin voitiin tehdä syvällinen analyysi nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta ja hyväksyä laaja-alainen mietintö, jossa on suuntaviivat kattavaa keskustelua varten ja joka antoi arvokkaan panoksen komission esitykseen.

96.

Vuonna 2016 AFCO-valiokunnan työryhmä antoi merkittävää asiantuntija-apua työjärjestyksen tarkistamisprosessiin. Tämän työn tukemiseksi perustettiin myös hallinnollinen projektiryhmä.

97.

Uusi toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä allekirjoitettiin 13. huhtikuuta 2016. Parlamentin hallinto osallistui kattavasti ja onnistuneesti asiaa koskevien neuvottelujen valmisteluun. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen hallinto on työskennellyt aktiivisesti sopimuksen täytäntöönpanon ja seurannan varmistamiseksi.

98.

Oleellinen osa valiokuntatyössä tarvittavasta asiantuntemuksesta tulee talon sisältä. Talon sisäisen asiantuntemuksen osuus on kasvanut kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2016 tuotettiin 382 sisäistä tutkimusta ja katsausta (2015: 352 ja 2014: 218), mukaan lukien noin sata olemassa olevien tutkimusten ja katsausten päivitystä.

99.

Vuonna 2016 ulkoasioiden alalla toimivat viisi valiokuntaa ja alivaliokuntaa tehostivat unionin ulkoisen toiminnan seurantaa ja valvontaa muun muassa valvomalla rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa ja järjestämällä laajempaa talousarvion seurantaa sekä käymällä säännöllistä keskustelua keskeisistä maantieteellisistä ja alakohtaisista kysymyksistä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, ulkosuhteista vastaavien komission jäsenten, EUH:n (36) ja komission korkeiden virkamiesten kanssa. Lainsäädännön alalla valiokunnilla on ollut tärkeä rooli Euroopan parlamentin neuvottelutiimin työssä lukuisissa trilogeissa, joissa on käsitelty myös arkaluonteisia asiakokonaisuuksia (esim. konfliktimineraaliasetus, päivitetty kidutuksen kieltävä asetus).

100.

Parlamentti on osallistunut myös toimielinten välisiin neuvotteluihin kansainvälisiä sopimuksia koskevan yhteistyön ja tiedonjaon järjestelyistä. Tämän lisäksi pantiin paremmin täytäntöön TTIP-sopimukseen liittyvien asiakirjojen saatavuutta koskevat toiminnalliset järjestelyt niin, että voidaan käsitellä suuria asiakirjamääriä ja tarjota ennennäkemättömät mahdollisuudet tutustua meneillään olevia kauppaneuvotteluja koskeviin asiakirjoihin.

101.

Parlamentin hallinto pani myös täytäntöön EUH:n kanssa tehdyn hallinnollisen sopimuksen poliittisten raporttien jakamisesta muun muassa siten, että perustetaan turvallinen lukusali ja järjestetään sen päivittäinen hallinnointi, ja siten, että käytetään suojattuja sähköpostiyhteyksiä.

102.

Parlamenttien välisten valtuuskuntien osalta kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että jatketaan vuonna 2015 käyttöönotettujen ja vuoden 2016 alussa tarkistettujen valvonnan työmenetelmien ja soveltamissääntöjen yhdenmukaista täytäntöönpanoa.

103.

Tällä pyrittiin varmistamaan kansainvälisten sopimusten tehokas arviointi ja seuranta, EU:n rahoitusvälineiden täytäntöönpanon taso, EU:n rahoittamien ohjelmien ja hankkeiden vaikutukset, vaalitarkkailuvaltuuskuntien antamien suositusten seurantatoimet sekä ihmisoikeustilanteiden ja voimassa tai tekeillä olevan lainsäädännön seuranta. Kyseisellä aikavälillä tuotettiin yhteensä 66 valtuuskuntaraporttia, jotka tunnetaan myös nimellä ”reporting sheets”. Useimmissa niistä keskityttiin kansainvälisten sopimusten seurantaan (23) ja rahoitusvälineiden seurantaan (16), ihmisoikeuksiin (14), vaalitarkkailuvaltuuskuntien suositusten seurantatoimiin (7) ja voimassa tai tekeillä olevan lainsäädännön vaikutuksiin (6). Lisäksi laadittiin tilapäisiä suuntaviivoja, jotta voidaan virtaviivaistaa raporttien laatimista ja välittämistä ja parantaa muita valtuuskuntien työn näkökohtia (mukaan lukien tiedonkeruu tilastoja varten).

104.

Ulkoisen toiminnan alan politiikkayksikkö jatkoi tiedotustoimintaan juurtunutta toimintatapaansa julkaisemalla työnsä EP Think Tank -verkkosivustolla ja politiikkayksikköjen yhteisellä verkkosivustolla ja osallistumalla politiikkayksikköjen toimintakatsausten laatimiseen. Tämän lisäksi se julkaisi kesäkuussa 2016 oman kuukausittaisen tiedotteensa.

105.

Kehittääkseen yhteyksiä akateemiseen maailmaan ja ajatushautomoyhteisöihin sekä asiaan liittyviin kansainvälisiin organisaatioihin, politiikkayksikkö järjesti 13 politiikkatapaamista, kaksi diplomatiafoorumia ja kaksi pyöreän pöydän kokousta. Se tehosti yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Naton poliittisia asioita käsittelevän osaston ja julkista diplomatiaa käsittelevän osaston kanssa. Epävirallisista neuvonantajatason kokouksista on tullut säännöllinen (puolivuosittainen) tapahtuma.

106.

Suurin osa demokratiatukeen liittyvistä toimista järjestettiin kuudessa demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän valitsemassa ensisijaisessa maassa, joita ovat Ukraina, Moldova, Tunisia, Marokko, Tansania ja Myanmar, ja ensisijaisella alueella, joka on Länsi-Balkan ja Turkki. Vuonna 2016 järjestettiin yhdeksän vaalitarkkailuvaltuuskuntaa (Uganda, Peru, Mongolia, Sambia, Gabon, Jordania, Georgia, Moldova ja Ghana).

107.

Maaliskuussa 2016 Euroopan parlamentti järjesti Ukraina-viikon, kolmipäiväisen tapahtuman, jolla käynnistettiin valmiuksien kehittämistoimet Verhovna Radan kanssa. Ohjelmaan osallistui 80 Verhovna Radan jäsentä ja ylempää virkamiestä. Ukraina-viikon tuloksena Euroopan parlamentti allekirjoitti Verhovna Radan kanssa yhteistyöpöytäkirjan, jonka tarkoituksena on kehittää tiivistä yhteistyötä valmiuksien kehittämistoimien suunnittelemiseksi tämän Euroopan parlamentille poliittisesti erittäin tärkeän maan kanssa.

108.

Länsi-Balkanin ja Turkin parlamenttien tukiohjelmassa järjestettiin vuonna 2016 valmiuksien kehittämistä koskevia kokouksia hyvin monista eri aiheista, kuten muuttoliikkeestä, turvapaikkapolitiikasta ja vammaisten henkilöiden syrjimättömyydestä. Tämä vahvisti parlamenttien välistä vuoropuhelua ja lisäsi alueen sitoutumista. Laajentumismaiden parlamenttien jäsenet ja henkilöstö saivat tietoa EU:n politiikoista ja päätöksenteosta, kun he keskustelivat osallistuvien Euroopan parlamentin jäsenten kanssa. Tämä auttoi heitä ymmärtämään EU:n arvoja ja jäseneksi liittymisen kriteereitä ja hyväksymään ne.

109.

Sähköinen parlamentti -hankkeen tavoitteena on tarjota jäsenille ohjelmistotyökalu mietintöjen laatimista varten ja integroida ne lainsäädäntötekstien tuotantoketjuun. Hankkeessa käsitellään myös täysistuntosovellusten uudelleensuunnittelua. Vuoden 2016 aikana sanatarkkojen istuntoselostusten käyttöönotto saatiin päätökseen ja sähköinen parlamentti -hankkeen ohjausryhmä hyväksyi vuoteen 2019 (vaalikauden loppu) ulottuvan työohjelman.

110.

Toisella hankkeella (ICT4MEPs) parannetaan Euroopan parlamentin jäsenille ja heidän henkilöstölleen tarjottavia tieto- ja viestintätekniikkapalveluja heidän ollessaan vaalipiireissään ja tarjotaan parempi pääsy Euroopan parlamentin resursseihin ja sovelluksiin. Hankkeen ensimmäinen vaihe toteutettiin lokakuussa 2016, kun tarjottiin pääsynhallinta jopa tuhannelle paikalliselle avustajalle. Tämän lisäksi kaikissa 28 jäsenvaltiossa aktivoitiin kansainvälinen vihreä puhelinnumero, jonka avulla voidaan tarjota monenlaista tukea EU:n kaikilla aikavyöhykkeillä englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Vuoden 2017 aikana on tarkoitus tarjota monia muita palveluja, jotka tulevat saataville Euroopan parlamentin ulkopuolella. Vuonna 2016 lisättiin Euroopan parlamentin ulkopuolella saatavina oleviin järjestelmiin uusia toimintoja, kuten salasanan vaihto.

111.

Pääsihteerin 30. marraskuuta 2016 päivätyssä tiedotteessa puhemiehistölle esiteltiin vuoden 2014 jälkeisen ajan tärkeimpiä viestintää ja vierailijoiden vastaanottamista koskevia hankkeita ja toimia. Nämä hankkeet ja toimet on toteutettu päivittäisen viestintätoiminnan lisäksi. Niiden painopisteenä on parlamentin vierailijastrategian vahvistaminen, suhteet tiedotusvälineisiin, asiantuntemuksen tarjoaminen jäsenille ja yhä kehittyvä strategia siteiden kehittämiseksi merkittäviin mielipidevaikuttajiin jäsenvaltioissa.

112.

Parlamentti pyrkii mukauttamaan viestintäketjua kehittyvään mediaympäristöön. Siksi se on seurannut tiiviisti tiedotusvälineitä koskevien toimien uudistamista ja kokonaisvaltaista pyrkimystä siirtyä foorumipainotteisesta medianäkyvyydestä aihekohtaiseen ja kohdeyleisöä painottavaan näkyvyyteen.

113.

Parlamentin verkkosivustolla tarjotaan monenlaista tietoa kansalaisille, parlamentin jäsenille ja henkilöstölle, tiedotusvälineille, sidosryhmille ja vierailijoille sekä uusimpia verkkotyökaluja, joilla voidaan tehostaa verkkoviestintää. Tässä yhteydessä vuonna 2016 käynnistettiin Euroopan parlamentin Ajankohtaista-verkkosivuston uudelleenorganisointi.

114.

Myös EuroparlTV-kanavan uudistusta on käsitelty useissa tiedotus- ja viestintäpolitiikkaa käsittelevän työryhmän jäsenille toimittamissa muistioissa, ja se on nyt edennyt viimeisiin vaiheisiinsa. Useiden tutkimusten ja arvioinnin perusteella parlamentin videotuotantoyksikköä uudistetaan niin, että sen tuotanto on jatkossa kohdennetumpaa. Ennen tuotantoa tehdään levityskanavista ja yleisöistä analyysi, joka auttaa parantamaan videoiden suosiota ja menestystä.

115.

On myös keskusteltu muistiosta, joka koskee luottamuksellisten suhteiden luomista toimittajiin Euroopan parlamentin lehdistöavustajien päivittäisten toimien ja tuotteiden avulla. Samalla pidetään mielessä, että parlamentin harjoittaman lehdistötoiminnan päätavoitteena on parlamentin näkyvyyden lisääminen.

116.

Valiokuntien sihteeristöjen ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen yhteistyötä on tiivistetty, jotta sidosryhmien kanssa voitaisiin käydä aikaisempaa järjestelmällisempää vuoropuhelua niistä lainsäädäntöaiheista, joista Euroopan parlamentti parhaillaan keskustelee sidosryhmävuoropuheluhankkeen puitteissa. Hankkeen tarkoituksena on aktivoida sidosryhmiä jäsenvaltioissa ja ottaa ne mukaan Euroopan parlamentin lainsäädäntöprosessiin siten, että sidosryhmien edustajat käyvät aktiivista vuoropuhelua esittelijöiden ja valmistelijoiden kanssa.

117.

Innovatiivisen lähestymistavan yhtenä virstanpylväänä oli edustuskouluohjelma, jolla pyritään tavoittamaan kouluja kaikkialla unionin jäsenvaltioissa. Hankkeen tavoitteena on luoda jatkuvasti kasvava kouluverkosto, jossa koulut ovat yhteydessä Euroopan parlamenttiin, sen jäseniin ja tiedotustoimistoihin. Asiasta kiinnostuneiden koulujen on pyydettävä verkkoon liittymistä ja toteutettava sen jälkeen opetustoimintaa, jolla lisätään tietoisuutta eurooppalaisesta parlamentaarisesta demokratiasta ja unionin kansalaisuuteen liittyvistä arvoista. Työryhmä hyväksyi pilottivaiheen käynnistämisen kuudessa jäsenvaltiossa lukuvuonna 2015/2016, ja tulokset arvioitiin myönteisiksi. Puhemiehistö hyväksyi sittemmin Euroopan parlamentin edustuskouluohjelman käynnistämisen kaikissa jäsenvaltioissa 3. lokakuuta 2016.

118.

Euroopan parlamentti on pyrkinyt kohentamaan vierailijoille välittyviä kokemuksia Euroopan parlamentin rakennusten muodostamalla kampuksella ja jäsenvaltioissa sijaitsevissa parlamentin tiedotustoimistoissa. Viime vuosina on käynyt ilmeiseksi, että on toteutettava tehokkaita, informatiivisia ja johdonmukaisia vastaanottojärjestelyjä ja huolehdittava muista järjestelyistä kaikkia vierailijoita varten parlamentin eri kohtaamispaikoilla. Vuonna 2016 parlamentti jatkoi puhemiehistön 27. huhtikuuta 2015 hyväksymän vierailijoita koskevan strategian mukaisesti vierailijoille annettavan tarjonnan parantamista Brysselissä, Strasbourgissa ja tiedotustoimistoissa.

119.

Erityisiin vierailijoita koskeviin hankkeisiin kuuluu Euroopan historian talo, jonka rakentaminen saatiin päätökseen vuonna 2016. Euroopan historian talo on tarkoitus avata toukokuussa 2017. Se tarjoaa sekä toiminta-ajatuksensa että tieteellisen asiantuntemuksensa puolesta älyllisesti tinkimättömän mutta tuoreen ja monia eri näkökulmia esiin tuovan kuvan Euroopan historiasta siten, että asioita ei tarkastella niinkään kansallisesta vaan eurooppalaisesta näkökulmasta. Museologisesti Euroopan historian talo on ottanut suorittaakseen ennenkuulumattoman vaativan tehtävän eli lähtenyt luomaan uutta kokoelmaa tyhjästä.

120.

Vierailijaryhmien uusi vastaanottotila on vuoden 2016 lopulta lähtien sijainnut Atrium-rakennuksessa Brysselissä. Sen päätavoitteena on hallita paremmin vierailijavirtaa, jota odotetaan Euroopan historian talon avaamisen jälkeen. Vastaanottotila antaa kutsutuille vierailijaryhmille vastaanottavaisen ja ystävällisen ensivaikutelman Euroopan parlamentista. Vierailijoiden vastaanottoalue tekee vierailijoiden tulosta parlamenttiin mukavan ja turvallisen.

121.

Puhemiehistö hyväksyi 18. toukokuuta 2015 pitämässään kokouksessa Station Europe -vastaanottotilan perustamisen. Päätös pantiin täytäntöön vuonna 2016. Hankkeella muutettiin Brysselin entinen Luxembourg-asemarakennus Euroopan parlamentissa vierailevia palvelevaksi infopisteeksi, jossa on interaktiivisia ja käyttäjäystävällisiä sovelluksia ja jonka yläkerta toimii tapahtumien järjestämiseen ja vierailijoiden vastaanottamiseen soveltuvana tilana.

122.

Puhemiehistölle esiteltiin 8. kesäkuuta 2015 Belgian viranomaisten kanssa toteutettava edesmenneen taiteilija Wiertzin talon ja sen puutarhan käyttöä koskeva yhteistyöhanke. Wiertz-puutarha reunustaa Paul-Henri Spaak -rakennusta ja sinne pääsee helposti parlamentin pääsisäänkäynneistä. Puhemiehistö on valtuuttanut pääsihteerin käynnistämään alustavat keskustelut puutarhan ja entisen taiteilijoiden talon mahdollisista käyttötavoista Wiertz-museosta vastaavien museoiden (Musées Royaux des Beaux-Arts de Belgique), museorakennuksesta vastaavan Regie des bâtiments -yhtiön, tiedotus- ja viestintäpolitiikkaa käsittelevän puhemiehistön työryhmän sekä rakennuksista, kuljetuksista ja vihreästä parlamentista vastaavan työryhmän puheenjohtajien ja yhteispuheenjohtajien kanssa. Hanke jatkui vuonna 2016 ja Belgian valtio ehdotti, että parlamentti allekirjoittaa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen 50 vuodeksi symbolisella yhden euron hinnalla.

123.

Eräs merkittävä muotoutumassa oleva hanke on Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen vastaanottotilojen nykyaikaistaminen, joka alkoi vuonna 2016, kun Berliinissä avattiin Europa Experience -keskus, ja joka jatkui vuonna 2017 Ljubljanassa avatulla keskuksella. Niitä seuraavat piakkoin Strasbourgissa avattavat uudistetut tilat.

124.

Parlamentti edistää vuorovaikutusta kansalaisten kanssa toistuvilla ja yksittäisillä tapahtumilla:

125.

LUX-palkinnolla on kaksi tavoitetta: edistää eurooppalaisten elokuvien levitystä kaikkialla Euroopassa ja herättää Euroopan laajuista keskustelua tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tämän saavuttamiseksi LUX-palkinnon avulla edistetään kolmen kilpailevan elokuvan levitystä tekstittämällä ne EU:n 24 virallisella kielellä ja tuottamalla niistä digitaalinen elokuvapaketti kussakin jäsenvaltiossa. Palkinnon kymmenvuotisjuhla pidettiin 10. lokakuuta 2016.

126.

Euroopan parlamentti tukee ihmisoikeuksia myöntämällä vuosittain mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon, jonka se perusti vuonna 1988. Palkinto myönnetään henkilöille, jotka ovat poikkeuksellisella tavalla edistäneet ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti, ja sillä kiinnitetään huomiota ihmisoikeusloukkauksiin sekä tuetaan palkinnonsaajia ja heidän tärkeinä pitämiään päämääriä. Vuonna 2016 palkinnon saivat Nadia Murad Basee Taha ja Lamiya Aji Bashar, jotka olivat onnistuneet pakenemaan niin sanotun Islamilaisen valtion (IS-järjestö) käsistä seksuaalisesta orjuudesta. Heistä on tullut IS-järjestön harjoittaman seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten puolestapuhujia. He myös edustavat julkisuudessa Irakin jesidiyhteisöä. Jesidit ovat uskonnollinen vähemmistö, joka on joutunut IS-taistelijoiden harjoittaman kansanmurhan kohteeksi.

127.

Vuodesta 2008 lähtien parlamentti on vuosittain myöntänyt Euroopan kansalaisen palkinnon hankkeille tai aloitteille, joilla edistetään rajatylittävää yhteistyötä tai edistetään keskinäistä ymmärtämistä unionissa. Palkinnon arvo on symbolinen ja sen tarkoituksena on myös antaa tunnustusta niiden henkilöiden työlle, jotka päivittäisillä toimillaan edistävät eurooppalaisia arvoja. Vuonna 2016 Euroopan parlamentti antoi tunnustuksen 50 henkilölle ja järjestölle 26 jäsenvaltiosta. Kansallisia palkintoseremonioita seurasi keskitetty seremonia lokakuussa 2016 Brysselissä.

128.

Kansalaisten tiedusteluihin vastaava yksikkö (AskEP) vastaa yleisön esittämiin tietopyyntöihin Euroopan parlamenttiin ja laajemmin EU:hun liittyvistä asioista. Ajanjaksolla 2014–2019 Euroopan parlamentille esitettyjen pyyntöjen lukumäärä kasvoi huomattavasti, mikä oli pääasiassa seurausta nähtävästi koordinoiduista ”kirjoita heille” -kampanjoista ajankohtaisista kysymyksistä. Yksikkö vastaa järjestelmällisesti sillä virallisella kielellä, jolla kansalainen on lähettänyt kirjeensä tai sähköpostinsa. Vuonna 2016 yksikkö vastaanotti kansalaisilta 8 967 yksittäistä kirjettä tai sähköpostia ja 82 923 tiedustelua osana järjestettyjä kampanjoita.

129.

Euroopan parlamentin verkkosivustolla on erityisesti sitä varten kehitetyllä alustalla, jonka nimi on AskEP.net, julkisesti saatavilla ”Euroopan parlamentin vastaukset” usein esitettyihin kysymyksiin, jotka kattavat nykyisin noin 50 aihetta. Tämän rinnalla valmistellaan kansalaisasioita koskevan interaktiivisen päätelaitteen asentamista Parlamentariumiin.

130.

Vuonna 2016 käynnistettiin uusi monivuotinen (2016–2019) viestintäalan avustuksia koskeva työohjelma, joka kattaa kaksi aluetta eli tiedotusvälineet ja tapahtumat. Työohjelma koostuu yhteisrahoitetuista hankkeista, jotka valitaan tarjouspyyntöjen perusteella varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti ja joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Euroopan parlamentin roolista, toimivallasta ja poliittisesta luonteesta. Sillä levitetään tietoa Euroopan parlamentista ja sen toiminnasta sekä lisätään tietoa ja ymmärrystä niistä kolmesta pilarista, joiden parissa Euroopan parlamentti toimii, siis politiikasta, toimintalinjoista ja arvoista.

131.

Tiedotusvälinealan (televisio, radio, internet) avustukset myönnetään monivuotisten kumppanuussopimusten perustella muutamille jäsenvaltioiden tiedotusvälineille, joilla on vähimmäiskattavuus, kun taas tapahtuma-alan avustukset myönnetään suoraan jäsenvaltioissa sijaitseville tukikelpoisille organisaatioille. Vuonna 2016 media-alalla tehtiin 102 kumppanuussopimusta ja myönnettiin 48 avustusta, joiden kokonaisarvo oli 3 900 000 euroa. Saapuneita hakemuksia oli 79. Saman vuonna tapahtuma-alalla myönnettiin 18 avustusta, joiden yhteisarvo oli 800 000 euroa. Hakemuksia saatiin 64.

132.

Lokakuussa 2016 puhemiehistö teki päätöksen, jolla muutettiin kutsuttujen vierailijaryhmien taloudellista tukemista koskevia sääntöjä. Muutoksella pyrittiin parantamaan prosessin läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.

133.

Kiinteistöpolitiikka on pitkän aikavälin politiikkaa, jossa ei noudateta unionin talousarvion vuosittaista rytmiä. Pitkän aikavälin optimin saavuttamiseksi tarvitaan 5–10 vuoden suunnittelua, ja samalla on pidettävä mielessä tarpeiden kehitys 20–25 vuotta eteenpäin. Kiinteistöhankkeisiin tarvitaan monesti monivuotista rahoitusta, joka on suunniteltava moitteettoman varainhoidon mukaisesti.

134.

Kiinteistöjen hankkiminen omaan omistukseen on ollut parlamentin infrastruktuuri-investointien pääasiallisena toimintalinjana vuonna 1991 pidetystä Edinburghin Eurooppa-neuvoston päätöksestä, jolla vahvistettiin EU:n toimielinten kotipaikat, lähtien. Rakennusten kunnostaminen on puolestaan suhteellisen uusi toimi, jonka merkitys tulee kasvamaan, koska rakennuskanta vanhenee. Tulevina vuosina odotetaan tehtävän suurten rakennusten, kuten Paul-Henri Spaak -rakennuksen, huomattavia kunnostustöitä.

135.

Puhemiehistön on tehtävä päätös Paul-Henri Spaak -rakennuksen remontista ja sen liitännäistoimista.

136.

Vuonna 2016 rakennushankkeet kolmessa päätoimipaikassa ja tiedotustoimistoissa jatkuivat seuraavasti:

137.

Kesäkuussa 2014 noin tuhat henkilöstön jäsentä siirtyi Square de Meeûsilla sijaitsevaan rakennukseen, vaikka omistajan suorittamia töitä ei ollut vielä saatu päätökseen. Tämä toimenpide oli pääasiallinen vaihe, joka mahdollisti lisätilojen osoittamisen poliittisille ryhmille parlamentin päärakennuksissa ja jäsenten toimistojen merkittävät muuttotyöt kauden aikana.

138.

Rakennuksen kesäkuussa 2014 tapahtuneen käyttöönoton ja huhtikuun 2016 välisenä aikana omistajan vastuulla olevat työt saatiin päätökseen. Omistajan kanssa päästiin sopimukseen, joka koostui rakennuksen tilapäisestä hyväksynnästä, rakennuksen käyttömaksusta kesäkuusta 2014 lähtien ja käyttöoikeussopimuksen voimaantulosta. Puhemiehistö hyväksyi tämän sopimuksen 14. joulukuuta 2015 pitämässään kokouksessa. Kahdentoista vuoden käyttöoikeussopimus oli hyväksytty jo vuonna 2013.

139.

Martens-rakennuksen rakentamisen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2016 ja luovutus hankkeen edistäjältä parlamentille tapahtui kesäkuun 2016 lopussa. Hankkeen meneillään olevan toisen vaiheen aikana parlamentti huolehtii kunnostus- ja mukautustöistä. Myöhempi kolmas vaihe käsittää kalusteiden ja laitteiden asentamisen. Näiden toimien valmistuminen ja rakennuksen luovuttaminen suunnitellaan tapahtuvaksi vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla.

140.

Puhemiehistö valtuutti 7. lokakuuta 2015 pitämässään kokouksessa pääsihteerin saattamaan päätökseen neuvottelut uutta täydennyskoulutuskeskusta koskevan pitkän aikavälin käyttöoikeussopimuksen allekirjoittamisesta. Tätä varten nykyinen teknisesti jälkeen jäänyt Montoyer 63 -rakennus puretaan ja samalla tontille rakennetaan koulutuskeskus. Käyttöoikeussopimus, jonka kesto on 21 vuotta, allekirjoitettiin vuoden 2016 alussa. Koulutuskeskuksen rakentaminen kestää 24 kuukautta. Sen aikana on tilapäisesti vuokralla Belmont Court -rakennus samalta vuokraajalta.

141.

Puhemiehistö päätti 12. syyskuuta 2016 pitämässään kokouksessa käyttää optiota Montoyer 75 -rakennuksen ostamisesta yhden euron hinnalla. Parlamentti oli vuonna 2005 allekirjoittanut pitkän vuokrasopimuksen, johon sisältyi osto-optio sen jälkeen, kun 10 vuoden aikana maksetut vuokrat ovat kattaneet rakennuksen kustannukset.

142.

Puhemiehistö hyväksyi 11. marraskuuta 2016 pitämässään kokouksessa Wayenbergin päiväkodin laajentamisen. Päiväkoti avattiin alun perin vuonna 2005 ja sen omistaa Euroopan parlamentti. Laajennustöiden suunnitellaan valmistuvan vuonna 2019.

143.

Eastman-rakennuksen, jossa Euroopan historian talo sijaitsee, tilapäinen luovutus tapahtui vuonna 2016. Hankkeeseen otettiin olemassa oleva rakennus, jota ei ole suunniteltu museoksi. Tämä rakennus on muutettu uusimman nykyarkkitehtuurin taidonnäytteeksi, joka tarjoaa asianmukaisen ympäristön merkittävälle uudelle museolle.

144.

KAD-hanke (Konrad Adenauer) on keskeinen osa parlamentin kiinteistöpolitiikkaa Luxemburgissa. Uusi KAD-rakennus vakiinnuttaa toiminnot Luxemburgissa yhteen rakennuskompleksiin. Tavoitteena on kustannusten järkiperäistäminen. Hankkeessa on kaksi vaihetta: ”itäpuolen” rakentaminen ja ”länsipuolen” rakentaminen. Itäpuolen töiden suunnitellaan valmistuvan vuonna 2018 ja länsipuolen vuonna 2021. Puhemiehistön 6. heinäkuuta 2015 tekemän päätöksen mukaan päätös vanhan KAD-rakennuksen kohtalosta tehdään seuraavan kauden alussa. Aiempien vuosien tapaan budjettivaliokunta antoi vuonna 2016 luvan vuoden lopun siirrolle hankkeen ennakkomaksuja varten. Tämän siirron määrä oli 53 500 000 euroa (katso siirtoja koskevaa osiota I. H.).

145.

GEOS-rakennuksen vuokrasopimusta on tarpeen jatkaa kunnes KAD-rakennus saadaan käyttöön. Siksi neuvoteltiin jatkosta vuoden 2018 loppuun asti.

146.

Havel-rakennus on rakennettu vuonna 1955 ja se kuului aiemmin Euroopan neuvostolle. Parlamentti hankki rakennuksen vuonna 2012 ja käynnisti sen perusteellisen ja voimassa olevien vaatimusten mukaisen kunnostuksen. Hanke on kaksiosainen: varsinaisen rakennuksen ja Pflimlin-rakennukseen johtavan yhteyskäytävän remontointi sekä ympäröivän alueen kunnostus. Hanke edistyi vauhdikkaasti vuonna 2016 ja sen odotetaan valmistuvan keväällä 2017.

147.

Myös Strasbourgiin rakennetaan Parlamentariumia vastaanottotilojen uudenaikaistamisen yhteydessä. Työt käynnistettiin vuonna 2016 ja ovat edenneet hyvin. Avaaminen on suunniteltu vuodeksi 2017.

148.

Berliinissä mini-Parlamentariumin, jota kutsutaan nimellä ”Europa Experience”, rakennustyöt Eurooppa-talon pohjakerroksessa saatiin päätökseen vuonna 2016. Europa Experience -keskus avattiin toukokuussa 2016. Vierailijoille annetaan siellä tietoa unionin politiikoista.

149.

Ljubljanassa sijaitsevassa uudessa Eurooppa-talossa suoritetut erityiset kunnostustyöt kirjattiin päättyneiksi 27. syyskuuta 2016. Samassa yhteydessä rakennuksen julkiseen tilaan asennettiin interaktiivisia (”Eurooppa-kokemus”) laitteita tilan houkuttavuuden lisäämiseksi. Yksiköt muuttivat lokakuun puolessa välissä 2016 uusiin tiloihin.

150.

Varsovan, Pariisin ja Barcelonan Eurooppa-talojen vuokraamisen jatkamista koskevat sopimukset allekirjoitettiin vuonna 2016.

151.

Bazochesissa sijaitsevan Jean Monnet -talon kapasiteetin laajentamistyöt ja talon tilojen tason parantaminen saatiin päätökseen vuonna 2016. Parlamenttia aikoo käyttää rakennusta enemmän erinäisiin opetus- ja kehittämisalan lippulaivaohjelmiin sekä muihin tapahtumiin.

152.

Monivuotinen kunnossapito- ja huolto-ohjelma on otettu käyttöön. Vuoden 2016 osalta voidaan mainita muutama huomionarvoinen seikka:

153.

Brysselin osalta on mainittava (meneillään oleva) selvitys, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia tehostaa hissien käyttöä ja kulkemista ylös- ja alaspäin Spinelli-rakennuksessa, Wiertz-rakennuksen sähköjärjestelmien uudistamisen ensimmäisen vaiheen valmistuminen, Remard-rakennuksen lämpökeskuksen kunnostus sekä välttämättömät toimet Spaak-rakennuksen lämpökeskuksen toimivuuden varmistamiseksi kaikkina aikoina. Atrium-rakennuksen korkeajännitekeskuksen uudistustyöt saatiin valmiiksi. Rakennusten keskitetyn hallinnan ja palovaroituslaitteiden uudistamiseen liittyvien tarjouskilpailuiden valmistelutyöt on aloitettu.

154.

Strasbourgissa vuonna 2016 toteutetut toimet liittyivät pääasiassa toimistotilojen kunnostukseen, Weiss-rakennuksen lämpöpumppujen uusimiseen sekä Madariaga-rakennuksen paloturvallisuusjärjestelmien ja keskusohjausjärjestelmien kunnostamiseen.

155.

Strasbourgin istuntosalin katto-ongelmien ja niitä seuranneiden vuonna 2008 toteutettujen katon uusimistöiden johdosta parlamentti päätti varotoimenpiteenä tarkastuttaa Weiss-rakennuksen kokous- ja työhuoneiden ja tärkeimpien kulkuväylien kattorakenteet. Tarkastuksissa havaittiin puutteita ja kohteita, joissa ei ollut noudatettu rakennusmääräyksiä ja rakennusalalla sovellettavia vaatimuksia. Parlamentti pani vireille oikeustoimet vakuutusyhtiötään, viallisten kattojen rakentamiseen osallistuneita yrityksiä, rakennustöiden tilaajia ja töistä vastanneita projektipäälliköitä sekä kyseisten töiden valvomisesta vastanneita tarkastustoimistoja vastaan. Koska kyse oli luonteeltaan hyvin teknisestä riita-asiasta, tuomioistuin nimitti kolmijäsenisen asiantuntijapaneelin, jonka tehtävänä oli selvittää ongelmien aiheuttajat sekä arvioida parlamentille aiheutuneen vahingon rahallinen suuruus. Sama paneeli tarkasteli toistakin havaittua ongelmaa: rakennuksen kattoa tukevien metallirakenteiden nukituksen heikko kunto. Asiantuntijat saivat työnsä päätökseen 31. maaliskuuta 2016, minkä jälkeen oikeudellista menettelyä jatkettiin joko sovintoratkaisun löytämiseksi tai tuomioistuimen päätöksen antamiseksi. Kun hankkeen teknisten näkökohtien tarkastelu oli saatu päätökseen, varsinaiset työt käynnistyivät vuonna 2016 ja ne päättyvät vuonna 2017.

156.

Luxemburgissa harjoitetusta kunnossapitopolitiikasta voidaan todeta, että siivouspalveluiden optimoinnin avulla ja tekemällä siivouspalveluiden ja viheralueiden kunnossapidon osalta kaksi uutta sopimusta saatiin aikaan merkittävät säästöt vuosina 2015 ja 2016 verrattuna vuoteen 2014 (jolloin palveluja ryhdyttiin optimoimaan). Runkorakennus- ja viimeistelytöitä koskevan sopimuksen tultua voimaan helmikuussa 2016 palvelun laatu parani, reagointiajat lyhenivät, hinnat alenivat ja hallinto yksinkertaistui.

157.

Euroopan parlamentti katsoo, että sillä on pitkällä aikavälillä velvollisuus panostaa kestävään kehitykseen. Tämä tapahtuu parlamentin poliittisen ja lainsäädännöllisiin menettelyihin liittyvän roolin lisäksi myös parlamentin jokapäiväisen toiminnan ja päätöksenteon yhteydessä.

158.

Tämän ympäristösitoumuksen johdosta Euroopan parlamentti käyttää ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS), joka on yksityisille ja julkisille organisaatioille tarkoitettu Euroopan unionin hallinnointiväline organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221/2009 (37) (EMAS-asetuksen) mukaisen ympäristönsuojelun tason arvioimiseksi ja parantamiseksi. Euroopan parlamentti on EMAS-rekisteröity kaikissa kolmessa toimipaikassa joulukuusta 2007 alkaen. Vuonna 2016 rekisteröinnin voimassaoloa jatkettiin onnistuneesti 17. joulukuuta 2019 asti.

159.

Euroopan parlamentin ympäristöasioiden käsikirjan mukaan puhemiehistö suunnittelee ympäristöpolitiikan ja puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat sen julkisesti parlamentin puolesta. Tämä tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna 2007 ja sitä tarkistettiin vuonna 2010. Ympäristöpolitiikkaa olisi uudistettava kullakin vaalikaudella. Siksi puhemiehistö hyväksyi ja puhemies ja pääsihteeri allekirjoittivat tarkistetun asiakirjan vuonna 2016.

160.

Yleisesti ottaen Euroopan parlamentin ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on ollut menestys. Parlamentti on asettanut hiilidioksidipäästöjen, sähkön, kaasun, lämmitysöljyn ja kaukolämmön käytön, paperin ja veden kulutuksen ja jätteen tuottamisen vähentämistä sekä jätteen kierrätyksen lisäämistä koskevia tavoitteita. Useimmat ympäristöindikaattorit ovat parantuneet vuodesta 2006 lähtien.

161.

Yhtenä parlamentin päätavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2015 mennessä parlamentti oli jo saavuttanut huomattavan 27,2 prosentin vähennyksen verrattuna vuoteen 2006. Parlamentin ympäristöpolitiikka perustuu ensisijaisesti päästöjen ehkäisemiseen tai rajoittamiseen. Tämän ohella myös hiilidioksidipäästöjen kompensointi on hyödyllinen täydentävä toimenpide ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Päästöjen kompensointia ei voida ottaa huomioon parlamentin hiilijalanjälkeä koskevissa laskelmissa jäljellejäävää osuutta mahdollisesti pienentävänä tekijänä, mutta sitä voidaan soveltaa tapauksissa, joissa hiilipäästöt eivät ole vältettävissä tai niitä ei voida enää vähentää lisää.

162.

Hiilidioksidipäästöjen kompensoiminen tarkoittaa päästöhyvitysten ostamista ostajan omien hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseksi. Tällaisia hyvityksiä luodaan yleensä rahoittamalla uusiutuvia energialähteitä tai energiatehokkuutta koskevia hankkeita, joilla pyritään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen maailmanlaajuisesti.

163.

Vuonna 2011 parlamentti päätti ensimmäistä kertaa hiilidioksidipäästöjen kompensointijärjestelmästä. Vuosien mittaan kertyneen kokemuksen valossa puhemiehistö päätti lokakuussa 2015 hiilidioksidipäästöjen kompensointia koskevasta uudesta lähestymistavasta. Päätöksessä otettiin huomioon myös tilintarkastustuomioistuimen lokakuussa 2014 antamassa erityiskertomuksessa (38) nro 14 esitetyt suositukset. Uudessa lähestymistavassa on uutuutena parlamentin kokonaishiilipäästöjen kompensoiminen myös Euroopan parlamentin jäsenten kotipaikan sekä Brysselin tai Strasbourgin välisistä lennoista aiheutuvien päästöjen osalta. Uudessa lähestymistavassa sallitaan myös hankkeet, joissa pääpaino on Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmässä ja siihen sisällytetään yleisesti tunnustetun Gold Standard -hyväksynnän soveltaminen kehitysmaissa toteutettavien päästökompensointihankkeiden laatustandardina.

164.

Vuonna 2016 sovellettiin uutta hiilidioksidipäästöjen kompensointia koskevaa lähestymistapaa ja EMASin toimintasuunnitelma vuodelle 2016 pantiin onnistuneesti täytäntöön. EMASin toimintasuunnitelma vuodelle 2017 perustuu EMASin keskipitkän aikavälin strategiaan vuosille 2016–2020. Toimintasuunnitelman hyväksyi pääosaston sisäinen ympäristöasioiden hallinnan ohjausryhmä.

165.

Yksi parlamentin ympäristöpolitiikan elementeistä on sitoutuminen ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin (GPP), jotka määritellään komission tiedonannossa ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista ”prosessiksi, jossa viranomaiset pyrkivät hankkimaan tuotteita, palveluja ja urakoita, joiden ympäristövaikutus on koko niiden elinkaaren ajan vähäisempi verrattuna ensisijaiselta tarkoitukseltaan samanlaisiin tuotteisiin, palveluihin ja urakoihin, joita muussa tapauksessa hankittaisiin” (39). Kuluneen vuosikymmenen aikana GPP:stä on tullut Euroopassa yhä tärkeämpi näkökohta julkisten elinten toiminnassa. Kesäkuussa 2016 hyväksyttiin ”Euroopan parlamentin ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskeva täytäntöönpano-opas”. Sen tarkoituksena on auttaa Euroopan parlamentin virkamiehiä käynnistämään onnistuneesti ympäristöä säästävä hankintapolitiikka ja siihen liittyvät menettelyt. Oppaassa selostetaan voimassa olevien oikeudellisten välineiden (varainhoitoasetus ja sen soveltamissäännöt) tarjoamia mahdollisuuksia käytännönläheisesti ja tarkastellaan yksinkertaisia ja tehokkaita ratkaisuja, joita voidaan käyttää julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä.

166.

Ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja käsittelevän neuvontapalvelun, jolla tuetaan GPP-lähestymistapaa, koevaiheessa saatujen kokemusten perusteella vuonna 2016 otettiin käyttöön toimielinten välinen hankintamenettely, jossa useiden unionin toimielimien ostovoima yhdistetään.

167.

Vuonna 2016 toteutettiin erilaisia tiedotus- ja tietoisuudenlisäämistoimia, kuten ”Earth Day -tapahtuma” ja ”toimielinten välinen ympäristöä säästävä viikko”. Lokakuussa 2016 Euroopan parlamentille myönnettiin Belgian ”Entreprise Eco Dynamique” -merkki.

168.

Vuonna 2016 jatkettiin toimia parlamentin ravintolapalvelujen nykyaikaistamiseksi vuoteen 2019 mennessä. Työt on määritetty puhemiehistön 10. kesäkuuta 2013 tekemässä päätöksessä ”Parlamentin ateriapalveluja koskevat uudet toimintalinjat 2014–2019 – nykyaikaistamisen suuntaviivat”.

169.

Ateriapalvelujen tärkeänä osana ovat ”kiinteisiin hintoihin” perustuvat sopimukset, joihin ei liity parlamentin antamaa tukea. Strasbourgissa parlamentin uusi tukea saamaton sopimus tuli voimaan 1. marraskuuta 2016. Brysselissä toimista vastaamaan ryhtyi uusi palveluntarjoaja jo vuonna 2016 tukea saamattoman sopimuksen mukaisesti. Luxemburgissa sopimusmuutosten ajankohta asetetaan KAD-rakennuksen rakennustöiden valmistumisen mukaiseksi.

170.

Ruoan tarjonta monipuolistui asteittain ja Brysselissä ja Strasbourgissa avattiin uusia ruokaloita ja ravintoloita. Spinelli-rakennuksessa avattiin syyskuussa 2016 luomunurkkaus ja marraskuussa 2016 Välimeren ruokaa tarjoava ravintola. Lisäksi marraskuussa 2016 avattiin uudestaan voileipäbaari, joka on remontoitu. Kaksi uutta ruokalaa on avattu (Square de Meeûs- ja Trèves-rakennuksissa). Maaliskuussa 2016 avattiin Strasbourgissa tuoreiden mukaan otettavien ruoka-annosten myyntipiste ja elokuussa 2016 laajennettiin Weiss-rakennuksen ruokalaa. Heinäkuusta 2016 lähtien on toteutettu kokeiluhanketta, jossa jäsenten baarissa (Bar des Députés) tarjoillaan lämpimiä aterioita jatkuvasti ilman aikarajoituksia, jotta voidaan ottaa huomioon erilaiset ateriointitottumukset ja -ajat.

171.

Työterveyden ja -hyvinvoinnin parantamiseksi parlamentin catering-tiloissa on päätetty suosia terveellisempiä ruokavaihtoehtoja ja tukea kestävämpiä ruokavalintoja. Siksi viimeisimpiin ravintola- ja catering-palveluja ja myyntiautomaatteja koskeviin sopimuksiin on sisällytetty vaatimuksia, jotka koskevat reilun kaupan näkökohtia, siirtymistä parempiin ruokavalioihin, terveellisempiä elintapoja ja erityisesti ruuan pois heittämisen torjuntaa. Tarjoajat ovat ottaneet huomioon kestävän ruuankulutuksen kriteerit, kuten kausituotteet, eläinten hyvinvoinnin ja kasvisvaihtoehtojen tarjoamisen.

172.

Myymättä jääneen ruuan antaminen hyväntekeväisyyteen on myös hyvä käytäntö, joka on yleistymässä parlamentin ruokaloissa ja myyntipisteissä. Ateriapalvelujen tärkeänä osana on myös se, että pyritään pullotetun kivennäisveden entistäkin vähäisempään käyttöön kokouksissa ja vesipisteiden asentamiseen käytäväalueille.

173.

Edellä tämän selvityksen osassa III.B.4 kuvataan tieto- ja viestintäteknisiä toimia täysistuntopalvelujen parantamiseksi ja näiden tekniikoiden tarjoamista jäsenille heidän vaalipiireissään oleviin toimistoihin. Myös muilla parlamentin tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin aloilla jatketaan nykyaikaistamista. Marraskuussa 2016 strategisten suuntaviivojen 2014–2019 täytäntöönpanon puolenvälin kertomus esiteltiin tieto- ja viestintätekniikan innovointistrategiaa käsittelevälle puhemiehistön työryhmälle.

174.

Puolivälin tarkastelun mukaan keskeisissä strategisissa pilareissa on saavutettu seuraavaa: tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin kehittyminen, ikääntyvien tieto- ja viestintäteknisten laitteiden korvaaminen sekä tarpeettomien sovellusten tunnistaminen ja asteittainen poistaminen käytöstä. Viime vuosina tapahtuneen tieto- ja viestintätekniikan kehittämisen jälkeen tämän alan toimenpiteitä ovat olleet muun muassa 18 000 internetpuhelimen käyttöönotto ja 1 800 telekopiolaitteen poistaminen käytöstä, minkä on tehnyt mahdolliseksi sähköinen telekopiopalvelu sähköpostin kautta. Toinen esimerkki digitaalisesti yhä osallistavammasta parlamentista on se, että parlamentin vierailijoiden saatavana on nyt langaton internetyhteys (Wi-Fi). Tarpeettomien sovellusten käytöstä poistamisessa on edetty siten, että vuonna 2016 määriteltiin 60 sovellusta vanhentuneiksi. Nyt on käynnissä niiden viimeinen varmennus ennen käytöstä poistamista.

175.

Eräs tärkeä keskeinen strateginen pilari on tieto- ja viestintäturvan parantaminen avoimessa viestintäympäristössä. Tätä koskevat toimet jatkuivat vuonna 2016. Tieto- ja viestintäturva koostuu seuraavista osatekijöistä: tieto- ja viestintäturvan hallinto, tieto- ja viestintäturvaa koskevat strategiat ja asiantuntemus, tieto- ja viestintäturvan arviointi, kyberpuolustusvalmiudet ja kyberturvallisuutta koskeva kulttuuri. Puhemiehistö hyväksyi lokakuussa 2016 tietojärjestelmien turvallisuusvastaavan nimityksen.

176.

Parlamentin strategisena tavoitteena on innovointia koskevan lähestymistavan edelleen kehittäminen. Helmikuussa 2016 perustettiin innovointijaosto, jonka tehtävänä on edistää ja nopeuttaa teknologista innovointia ja ottaa syntyneitä innovaatioita käyttöön. Suorittamalla jatkuvaa teknologista esiselvitystyötä innovointijaosto pyrkii havaitsemaan varhaisessa vaiheessa mahdollisuuksia, jotka voivat olla merkityksellisiä Euroopan parlamentin toiminnan kannalta.

177.

Vuonna 2016 jatkettiin myös useita strategisina pidettyjä tieto- ja viestintäteknisiä hankkeita. On pantava erityisesti merkille, että ensimmäinen tekninen migraatio on saatu päätökseen. Euroopan parlamentin intranetin ja pääosastojen intranetien integroiminen uuteen alustaan (SIFE) on käynnissä ja alustaa päivitetään. Pääosastot varmentavat edelleen sisältöä.

178.

Liikkuvuutta moniulotteisena työskentelymenetelmänä koskeva hanke tarjoaa kontekstin, jossa voidaan kohdentaa ja vahvistaa etuja, joita liikkuvuus voi yleisesti tuoda Euroopan parlamentille. Vuonna 2016 valmistui tutkimus liikkuvuuden vaikutuksista Euroopan parlamentin prosesseihin. Hankkeen rooleista ja vastuista on sovittu ja ohjauskomitea päättää sen asteittaisesta täytäntöönpanosta vuonna 2017. Tavoitteena on luoda liikkuvuuspalvelujen luettelo.

179.

Hankintaketjun digitalisointia koskevan hankkeen tavoitteena on siirtyä täysin sähköiseen työnkulkuun ja sähköiseen hankinta-asiakirjojen toimittamiseen, jotta lyhennetään hankintasopimusten tekoon kuluvaa aikaa. Tässä hyödynnetään järjestelmää, jonka komissio on antanut käytettäväksi. Hankintaketjua koskeva suunnitelma on hyväksytty. Täydellinen ja suora sähköisten yhteyksien käyttömahdollisuus (eAccess) toteutettiin vuonna 2016. Vuoden aikana järjestettiin tarjousten sähköistä toimittamista (e-Submission), tarjouksen sähköistä pyytämistä (e-Request) ja sähköistä laskutusta (e-Invoicing) koskevia työpajoja. Seuraavat vaiheet kohdistuvat turvallisuusnäkökohtiin ja tarjousten sähköistä toimittamisen toimivuuteen sekä hankintaa edeltäviä toimia koskevaan työkaluun.

180.

Eräs parlamentin tärkeä hanke on uusi varainhoitojärjestelmä (FMS), jota kuvataan jäljempänä kohdassa III.E.1.

181.

Edellä mainittujen, keskeisiä strategisia pilareita koskevien saavutusten lisäksi parlamentti jatkoi vuonna 2016 tiivistä yhteistyötä unionin muiden toimielimien kanssa. Niiden kanssa toteutettiin useita yhteisiä hankkeita. Erityisesti tieto- ja viestintäturva oli tärkeä yhteistyöala. Lisäksi toimielinten välillä on sovittu yhteisestä XLM-formaatista jäsenneltyä lainsäädäntösisältöä ja -asiakirjoja varten.

182.

Varainhoidon hallinnointijärjestelmää koskevalla hankkeella pyritään lisäämään käytettävissä olevan resursseja (henkilö-, tietotekniikka- ja rahoitusresurssit) koskevan, päätöksenteon kannalta ratkaisevan tiedon näkyvyyttä ja käytettävyyttä, lisäämään tehokkuutta standardoimalla ja automatisoimalla varainhoidon keskeisiä prosesseja ja tarjoamaan ratkaisu lähenevään ongelmaan, joka aiheutuu tiettyjen tietoteknisten sovellusten, varsinkin yleisten ja talousarviota koskevien tilinpitojärjestelmien ja maksujärjestelmien, teknisestä vanhentumisesta.

183.

Vuonna 2016 valmistui vaihtoehtojen kartoitus, jossa SAP-järjestelmä vahvistettiin optimaaliseksi vaihtoehdoksi. Hankkeen ohjaus- ja hallintomallia tarkistettiin lokakuussa 2016 ja vastuu hankkeesta siirrettiin varainhoidon pääosastolle (PO FINS).

184.

Puhemiehistö hyväksyi 26. lokakuuta 2015 pitämässään kokouksessa jäsenten saamaa rahallista ja sosiaalista tukea koskevan uuden lähestymistavan, jonka päämääränä on tehostaa asiakassuuntautuneisuutta ja vähentää jäsenten hallinnollista kuormitusta. Kaksi välinettä on ratkaisevassa asemassa tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta: jäsenten portaali ja e-portaali.

185.

Jäsenten portaaliin on koottu keskitetyn yhteyspisteen periaatteen mukaisesti kaikki palvelut, jotka liittyvät rahallisia ja sosiaalisia etuuksia koskeviin menettelyihin. Jäsenten portaali tuli täysin toimivaksi heinäkuussa 2016. Sen sähköinen vastine, e-portaali, on ollut saatavilla tammikuusta 2015. Portaalista jäsenet saavat kootusti tietoja voimassa olevista säännöistä ja oikeuksistaan. Hakemuslomakkeet voidaan jättää tähän pisteeseen, jossa tapahtuu suoraan niiden ensimmäinen tarkastelu. Toisessa vaiheessa eri yksiköiden erikoistunut hallintohenkilöstö tarkistaa asiakirjat noudattaen yksilöllistä lähestymistapaa.

186.

Vuonna 2016 tarkistettiin yleisiä täytäntöönpanosäännöksiä ja sisäisiä sääntöjä uusien henkilöstösääntöjen voimaantulon johdosta. Kaikki urahallintaa koskevat muutokset on toteutettu. Henkilöstöasioiden pääosasto on laatinut henkilöstöarviointia, ansiopisteiden myöntämistä ja kurinpitoa koskevat sisäiset säännöt sekä päivitetyn käytännesäännön, joista järjestetään kuulemisia ja joista päätetään myöhemmin. Virkamatkoja koskevien sääntöjen tarkistaminen on parhaillaan käynnissä.

187.

Yhtäläiset mahdollisuudet ovat keskeinen osa toimielimen henkilöstöpolitiikkaa. Puhemiehistö hyväksyi 27. huhtikuuta 2015 sukupuolten tasa-arvoa ja monimuotoisuutta koskevan toimintaohjelman meneillään olevaa vaalikautta varten, siis vuoteen 2019 asti. Toimintasuunnitelmassa kuvataan erityistavoitteet. Vuonna 2016 jatkettiin asiaan liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa.

188.

Puhemiehistö hyväksyi 12. syyskuuta 2016 pitämässään kokouksessa tilapäistä etätyöskentelyä koskevan järjestelyn käyttöön ottamisen Euroopan parlamentin pääsihteeristössä. Myös poliittiset ryhmät voivat päättää järjestelyn soveltamisesta. Samalla kun parlamentti turvaa yksikköjensä edut ja toimielimen työn tehokkaan organisoinnin se haluaa toteuttaa joustavia ja nykyaikaisia henkilöstöhallinnon järjestelyjä parantaakseen tuloksia ja henkilöstön motivaatiota edistämällä työ- ja perhe-elämän parempaa tasapainoa. Ranskassa ja Belgiassa tapahtuneet terrorihyökkäykset ja niiden aiheuttama häiriö Euroopan parlamentin henkilöstön työlle olivat yhtenä syynä sille, että vahvistettiin oikeudellinen kehys Euroopan parlamentin henkilöstön mahdollisuudelle työskennellä kotoa käsin. Tilapäinen etätyöskentely mahdollistaa henkilöstön jäsenille tilapäisen kotona työskentelemisen enintään kolmen peräkkäisen kalenteripäivän ajan ja enintään 36 työpäivän ajan kalenterivuodessa.

189.

Puhemiehistö hyväksyi 26. lokakuuta 2015 pitämässään kokouksessa jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeisiin muutoksen, joka koski etenkin parlamentin avustajia. Muutokset tulivat voimaan 1. tammikuuta 2016 ja koskivat muun muassa seuraavia: 25 prosenttia parlamentin avustajakorvauksesta on varattava akkreditoitujen parlamentin avustajien palkkaamiseen, jolloin paikallisiin avustajiin ja palveluntarjoajiin käytettävien menojen osuus rajoitetaan 75 prosenttiin. Tämän säännöksen tarkoituksena on parantaa paikallisten ja akkreditoitujen avustajien välistä tasapainoa, johon osoitettiin tarve vuotta 2013 koskevassa vastuuvapausmenettelyssä. Jäsentä kohti parlamentin avustajasopimusten lukumäärä saa olla enintään kolme ja poikkeustapauksissa neljä.

190.

Muutoksissa ehdotetaan, että paikallisten avustajien palkkoihin ja palkkioihin sovelletaan viitearvoja, jotta voidaan vähentää riskiä siitä, että palkkiot eroavat liikaa jäsenvaltioissa maksettujen palkkioiden keskiarvosta. Lisäksi määrätään, että palvelukseen ottamista koskevan hakemuksen kanssa on jätettävä täydelliset asiakirjat, jotta voidaan todentaa paikallisen avustajan tehtävät ja vähentää eturistiriitoihin liittyviä riskejä.

191.

Muutoksella pyritään selventämään, että jäsenet voivat käyttää palveluntarjoajina myös luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotta he voivat saada yksittäisiä ja tarkasti eriteltyjä palveluja, jotka liittyvät suoraan parlamentin jäsenen toiminnan harjoittamiseen. Velvoite kaikkien niiden luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden nimien julkaisemisesta, joiden kulut korvataan avustajakorvauksesta, ulotetaan koskemaan näiden henkilöiden sopimuksen koko kestoa. Kyseessä on perussopimuksiin kirjattu avoimuusperiaate (40), jonka merkityksestä myös Euroopan oikeusasiamies on muistuttanut (41).

192.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa 23. kesäkuuta 2016 järjestetyn kansanäänestyksen (Brexit-äänestys) jälkeen puhemiehistö keskusteli kansanäänestyksen seurauksista 4. heinäkuuta 2016 pitämässään kokouksessa. Puhemies painotti, että niin kauan kuin Yhdistynyt kuningaskunta on Euroopan unionin täysjäsen, parlamentin brittijäsenillä ja -henkilöstöllä on täysin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikilla muilla parlamentin jäsenillä ja muulla henkilöstöllä.

193.

Kansanäänestyksellä oli huomattava vaikutus valiokuntien sihteeristöihin, tutkimusyksiköihin ja poliittisten pääosastojen horisontaalisiin yksiköihin, joita kehotettiin seuraamaan tätä prosessia ja laatimaan analysoivaa, tiedonhankintatyöhön perustuvaa aineistoa, jossa tarkastellaan Yhdistyneen kuningaskunnan eron vaikutusta politiikan aloihin ja lainsäädäntöön kunkin pääosaston vastuualueella. Asiaa koskeva työ on jatkossa hyvin monimutkaista oikeudellista työtä. Valiokuntien sihteeristöihin ja politiikkayksiköihin kertynyttä asiantuntemusta ollaan kuitenkin valmiita käyttämään irtautumisprosessin myöhemmissä vaiheissa tehtyjen poliittisten päätösten mukaan.

194.

Virkamiesten henkilöstösääntöjen tarkistamisen ja vuosia 2014–2020 koskevan rahoituskehyksen hyväksymisen yhteydessä hyväksyttiin toimielinten välinen sopimus, jossa määrätään kunkin toimielimen henkilöstön vähentämisestä vuosittain yhdellä prosentilla viitenä vuotena. Sopimuksen soveltamisen myötä vuoden 2016 henkilöstötaulukosta vähennettiin 57 virkaa. Lisäksi parlamentin henkilöstötaulukosta vähennettiin kaksi virkaa, jotka siirrettiin komissioon toimielintenvälisten tietotekniikkahankkeiden toteuttamista varten.

195.

Parlamentti pyysi toisaalta vuonna 2016 lisäämään henkilöstötaulukkoonsa 39 uutta virkaa voidakseen vastata erityisiin tarpeisiin, kuten parlamentin valiokuntien henkilöstön lisääminen toimeenpanovallan valvontaa koskevien valmiuksien vahvistamiseksi (etenkin delegoitujen säädösten osalta) sekä turvallisuushenkilöstön lisääminen parlamentin eri rakennuksissa.

196.

Toimielinten välistä sopimusta, jossa määrätään kunkin toimielimen henkilöstön vähentämisestä vuosittain yhdellä prosentilla viitenä vuotena, on tarkoitus soveltaa parlamentin osalta vuoteen 2018 saakka. Kun otetaan huomioon, että vuosina 2014 ja 2016 parlamentti loi uusia virkoja erityisiä tarpeitaan varten, toimia virkojen leikkaamiseksi jatketaan ylimääräisellä vuodella eli vuoteen 2019 saakka.

197.

Vuoden 2016 talousarviossa alun perin olleesta henkilöstötaulukosta poistettiin 20 toimea pääsihteeristön tasolta, kun taas ja 43 väliaikaista toimea lisättiin poliittisten ryhmien tasolle. Euroopan unionin lisätalousarviossa nro 3 varainhoitovuodeksi 2016 parlamentille myönnettiin 34 uutta SC-virkaa ja yksi AD-virka. Tämä vahvistus oli välttämätön strategisten kohteiden turvallisuuden varmistamiseksi aseistetuilla vartijoilla parlamentin rakennusten sisätiloissa.

198.

Jäljempänä olevassa taulukossa on yhteenveto parlamentin hallintokaavioon ja hallintoon tehdyistä tärkeimmistä muutoksista.

Taulukko 19

Yhteenveto parlamentin pääsihteeristön uudelleenjärjestelyistä vuonna 2016

Taulukko 1.

Taulukko 2.

Taulukko 3.

Taulukko 4.

Taulukko 5.

Taulukko 6.

Taulukko 7.

Taulukko 8.

Taulukko 9.

Taulukko 10.

Taulukko 11.

Taulukko 12.

Taulukko 13.

Taulukko 14.

Taulukko 15.

Taulukko 16.

Taulukko 17.

Taulukko 18.

Taulukko 19.

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.

Kuva 4.