EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 6.12.2017

COM(2017) 827 final

2017/0333(APP)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

Euroopan valuuttarahaston perustamisesta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Ensimmäiset euro-kolikot ja setelit otettiin käyttöön Euroopassa lähes 16 vuotta sitten. Nykyisin euroa käyttää päivittäin lähes 340 miljoonaa eurooppalaista 19 jäsenvaltiossa (euroalue). Euro on maailman toiseksi käytetyin valuutta. Lisäksi 175 miljoonaa ihmistä 60 maassa ja alueella eri puolilla maailmaa on päättänyt käyttää euroa valuuttanaan tai on kiinnittänyt oman valuuttansa euroon.

Eurooppaa vuonna 2008 kohdannut finanssi- ja talouskriisi, jonka seuraukset tuntuvat vielä tänäkin päivänä, ei alkanut euroalueella, mutta se paljasti eräitä sen institutionaalisia heikkouksia. Hätäapuna välittömiin haasteisiin hyväksyttiin useita välineitä. Ne toimivat uusina euroalueen palomuureina, niillä autettiin maita, joihin kriisi vaikutti eniten, ja vauhditettiin politiikkojen koordinointia EU:n tasolla. Useimmat niistä perustettiin unionin oikeudellisen kehyksen ulkopuolella, neuvoston asetuksella (EU) N:o 407/2010 perustettua Euroopan rahoituksenvakautusmekanismia (ERVM) lukuun ottamatta. Jäsenvaltiot antoivat Kreikalle rahoitustukea kahdenvälisesti ja perustivat Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV). Eurooppa-neuvosto totesi jo vuonna 2010, että ERVV perustettiin vain tilapäiseksi mekanismiksi ja että se pitäisi korvata pysyvällä rahoituslaitoksella, Euroopan vakautusmekanismilla (EVM). Finanssipolitiikan ja varainhoidon sääntöjä vahvistettiin, jotta kriisi ei leviäisi edelleen. Myös Euroopan keskuspankin (EKP) toteuttamat rahapoliittiset toimet ovat olleet ratkaisevia.

Vuosia kestäneen heikon tai olemattoman talouskasvun jälkeen kaikilla tasoilla toteutetut määrätietoiset toimet ovat alkaneet tuottaa tulosta. Euroopan taloudet elpyvät nyt voimakkaasti. Kaikkien jäsenvaltioiden taloudet kasvavat ja koko EU:n talouden kasvu on ollut keskimäärin 2 prosenttia jo useana peräkkäisenä vuotena 1 . Talouden ilmapiiriä kuvaava indikaattori on EU:ssa ja euroalueella korkeimmillaan sitten vuoden 2000. Työttömyys on alimmillaan sitten vuoden 2008 lopun. Euron kannatus kansalaisten keskuudessa on euroalueella korkeimmillaan sitten vuoden 2002, jolloin eurosetelit ja kolikot otettiin käyttöön 2 . Kuten nykyinen komissio totesi toimikautensa alussa, kriisi ei kuitenkaan ole ohi niin kauan kuin työttömyysluvut ovat näin korkeat. Euroalueella oli lokakuussa 2017 edelleen 14,3 miljoonaa työtöntä.

Kriisivuosien kokemuksista oli otettava oppia. Keskeiset asiat esitettiin selkeästi jo viiden puheenjohtajan kesäkuussa 2015 antamassa kertomuksessa 3 . Sen jälkeen on tehty paljon Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) ”tiivistämiseksi tekemällä”. Talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa on vahvistettu, koko euroalueelle annetaan selkeämpiä ohjeita ja sosiaalisiin näkökohtiin panostetaan aiempaa voimakkaammin. Talouden ohjausjärjestelmää on parannettu perustamalla Euroopan finanssipoliittinen komitea ja kansallisia tuottavuuskomiteoita. Teknisen avun antamista jäsenvaltioille on lisätty perustamalla rakenneuudistusten tukipalvelu. Pankkiunionin 4 ja pääomamarkkinaunionin 5  viimeistelemiseksi on toteutettu merkittäviä toimia, erityisesti on edistetty sekä riskien vähentämis- että riskien jakotoimenpiteitä pankkialalla. Lisäksi on tiivistetty vuoropuhelua kansallisten ja eurooppalaisten poliittisten toimijoiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa omistajuuden lisäämiseksi kaikilla tasoilla.

Mainittujen toimien seurauksena talous- ja rahaliiton rakenne on vahvempi kuin koskaan aikaisemmin, mutta tämä ei tarkoita, että se olisi valmis. Komissio esitti pohdinta-asiakirjan talous- ja rahaliiton syventämisestä 6  sekä pohdinta-asiakirjan EU:n rahoituksen tulevaisuudesta 7 osana Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valkoisen kirjan 8 jatkotoimia. Siinä esitetään nykyinen tilanne ja mahdollisia etenemisvaihtoehtoja vuoteen 2025.

Euroopan unioni on nyt selvästi taas vahvistumassa. Käsillä on sekä taloudellinen että poliittinen tilaisuus toimia, mihin myös myönteinen kehitys kannustaa. Liialliseen tyytyväisyyteen ei ole aihetta. Katto pitäisi aina korjata silloin kun aurinko paistaa.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitti 13. syyskuuta 2017 pitämässään puheessa unionin tilasta 9  näkemyksensä yhtenäisemmästä, vahvemmasta ja demokraattisemmasta unionista ja teki selväksi, että Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely on olennainen osa etenemissuunnitelmaa, jonka toteuttaminen huipentuu 9. toukokuuta 2019 pidettävään EU-johtajien kokoukseen. Puheenjohtaja Tusk on kutsunut sen koolle Romaniaan Sibiuhun, jossa on tarkoitus tehdä tärkeitä päätöksiä Euroopan tulevaisuudesta.

EU-johtajien asialistalla 10 on myös EU-johtajien 15. päiväksi joulukuuta 2017 suunnittelema eurohuippukokous, jossa on tarkoitus keskustella aikataulusta Euroopan talous- ja rahaliittoa sekä pankkiunionia koskevien päätösten tekemiseksi. Tarkoituksena on myös järjestää kokous 28. ja 29. kesäkuuta 2018 konkreettisten päätösten tekemiseksi.

Puheessa unionin tilasta esitetyt yhtenäisyyden, tehokkuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden vaatimukset koskevat erityisesti talous- ja rahaliiton viimeistelyä.

•    Yhtenäisyys: Euro on EU:n yhteinen raha. Kaikki mitä kehitetään euroaluetta varten, pitäisi kehittää myös niitä jäsenvaltioita varten ja niiden kanssa, joiden odotetaan liittyvän euroalueeseen. Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Tanskaa lukuun ottamatta kaikki euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot ovat oikeudellisesti sitoutuneet ottamaan euron lopulta käyttöön 11 . On myös syytä muistaa, että sen jälkeen, kun Yhdistynyt kuningaskunta lähtee unionista, euroalueen taloudet muodostavat noin 85 prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta. EU:n poliittinen ja taloudellinen yhdentyminen, jonka ytimessä ovat sisämarkkinat, tarkoittaa, että sekä euroalueeseen kuuluvien että sen ulkopuolisten jäsenvaltioiden tulevaisuudet ovat jo kietoutuneet yhteen. Vahva ja vakaa euroalue on tärkeä sekä jäsenilleen että koko EU:lle.

Sen vuoksi on tärkeää, että euroalueen jäsenvaltiot luovat Euroopan valuuttarahaston (EVR) kautta yhdessä euroalueen ulkopuolisten mutta pankkiunioniin osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa samoin ehdoin yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) varautumisjärjestelyn, jotta yhteinen kriisinratkaisuneuvosto voi käyttää kyseistä välinettä, jos se on välttämätöntä kriisinratkaisutoimen toteuttamiseksi pankkiunionissa.

•    Tehokkuus: Vahvempi talous- ja rahaliitto edellyttää vahvempaa ohjausta ja käytettävissä olevien resurssien tehokkaampaa käyttöä. Nykyisessä järjestelmässä näkyy yhä, että päätöksistä, joilla ennennäkemättömään kriisiin vastattiin, muodostuva kokonaisuus on hajanainen. Se on toisinaan johtanut yhä uusien välineiden käyttöönottoon ja yhä yksityiskohtaisempiin sääntöihin, mikä mutkistaa toimintaa ja johtaa päällekkäisyyksien riskiin. Synergiaedut, yksinkertaistetut menettelyt ja hallitustenvälisten sopimusten liittäminen EU:n oikeudelliseen kehykseen vahvistaisivat ohjausta ja päätöksentekoa. Lisäksi komissio ehdottaa tämänpäiväisen paketin osana tehokkuussyistä vain sellaisia muutoksia, jotka voidaan toteuttaa EU:n nykyisten perussopimusten puitteissa.

Kokemus on osoittanut, että on hankalaa pukea sanoiksi jäsenvaltioiden yhteistä toimintaa, koska talouspolitiikan koordinointivaltuudet on annettu unionille. Yleisemmällä tasolla unionin toimielinten ja EVM:n kaltaisen pysyvän hallitustenvälisen mekanismin rinnakkaiselo luo mutkikkaan ympäristön, jossa oikeussuojaa, perusoikeuksien kunnioittamista ja demokraattista vastuuvelvollisuutta sovelletaan hajanaisesti ja vaihtelevasti. Lisäksi hallitustenvälinen päätöksenteko edellyttää yleensä mutkikkaita kansallisia menettelyjä, minkä vuoksi sitä on usein vaikea sovittaa yhteen tehokkaan kriisinhallinnan edellyttämän nopeuden vaatimuksen kanssa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita, kuinka heinäkuussa 2015 EVM:n tuki Kreikalle rahoitettiin väliaikaisesti ERVM:n avulla. Käytännössä oli nopeampaa muuttaa EU:n asetusta ja päättää sen käyttämisestä kuin tehdä varojen maksamisesta tavallinen EVM:n päätös. Tämä koskee myös toimien mukauttamista uusiin tilanteisiin. Jopa pieniin muutoksiin tarvitaan kaikkien sopimuspuolten korkeimman poliittisen tason edustajien allekirjoitukset, mikä tarkoittaa, että tällaiset muutokset voivat edellyttää kansallisten parlamenttien hyväksyntää. Tällaiset menettelyt ovat aikaa vieviä ja voivat estää toimien toteuttamisen silloin, kun niitä tarvitaan. EU:n oikeudellinen kehys sen sijaan tarjoaa useita mahdollisia menetelmiä muuttaa voimassa olevia säädöksiä, ja menetelmien monimutkaisuus vastaa käsiteltävän kysymyksen vakavuutta ja muutettavan toimenpiteen muotoa. EU:n päätöksentekomenettelyjen käyttäminen siis nopeuttaisi keskeisten säännösten muuttamista silloin kun se on tarpeen. Synergiaedut ja aiempaa sujuvampi päätöksenteko vahvistaisivat ohjausta ja menettelyjä.

•    Demokraattinen vastuuvelvollisuus: Talous- ja rahaliiton viimeistely merkitsee myös poliittisen vastuun lisäämistä ja enemmän läpinäkyvyyttä sen suhteen, kuka mistäkin päättää eri tasoilla. Tämä edellyttää, että keskustelu Euroopan tasolla tehtävistä päätöksistä on vietävä jäsenvaltioihin lähemmäs kansalaisia ja kansallisen keskustelun ydintä. Samalla on varmistettava, että sekä kansallisilla parlamenteilla että Euroopan parlamentilla on riittävät valtuudet valvoa EU:n talouden ohjausjärjestelmää. Tämän pitäisi johtaa myös siihen, että lisätään omistajuutta kollektiivisista päätöksistä sekä päätöksentekotavan ja päätöksiä koskevan viestinnän avoimuutta. Tämä pätee erityisesti Euroopan valuuttarahastoon (EVR), joka on Euroopan vakausmekanismin seuraaja. Demokraattinen vastuuvelvollisuus on keskeisessä osassa keskusteltaessa Euroopan tulevaisuudesta. EVM on noussut vuosien mittaan hyvin merkittävään asemaan. Kun EVM:stä tehdään EVR, EVR:n toiminta olisi liitettävä kiinteästi unionin vankkaan vastuukehykseen ja EVR olisi saatettava täysimääräisen oikeudellisen valvonnan piiriin. Varsinkin Euroopan parlamentin osallistuminen siihen lisäisi demokraattista valvontaa. Jäsenvaltioiden parlamenttien asema säilyy muuttumattomana, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden huomattavat rahoitusosuudet Euroopan valuuttarahastoon.

Kaikista edellä esitetyistä syistä rakenteet, joita tarvitaan rahoitusvakaustuen antamiseksi euroalueen jäsenvaltioille, on paras sijoittaa unionin kehykseen ja unionin tätä varten perustamaan elimeen. Kun kuitenkin otetaan huomioon unionin omat taloudelliset rajoitukset ja sen kohtaamat haasteet sekä EVM:n alalla keräämä asiantuntemus, uuden elimen perustaminen olisi kohtuuttoman kustannustehotonta. Sen vuoksi nykyisin toimiva EVM ja sen nykyiset tavoitteet, tehtävät ja välineet olisi pikemminkin sisällytettävä EVR:ään. Komission ehdottama EVR voidaan toteuttaa nykyisten perussopimusten puitteissa. Tämä tarjoaa lisäksi oivan tilaisuuden luoda yhteinen varautumisjärjestely yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle. Jäsenvaltiot sopivat jo vuonna 2013 perustavansa varautumisjärjestelyn yhteiselle kriisinratkaisurahastolle (SRF) täydentämään poliittista yhteisymmärrystä yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevasta asetuksesta. 12 . Yhteinen viimeisenä keinona käytettävä varautumisjärjestely lisäisi kaikkien osapuolten luottamusta yhteisen kriisinratkaisuneuvoston toimien uskottavuuteen. Se myös lisäisi yhteisen kriisinratkaisurahaston rahoituskapasiteettia. Koska se olisi viimeisenä keinona käytettävä väline, se aktivoitaisiin vain siinä tapauksessa, että yhteinen kriisinratkaisurahasto ei olisi riittävän suuri rahoittamaan pankin tai pankkien kriisin ratkaisua. Varautumisjärjestely olisi ajan mittaan vaikutuksiltaan budjettineutraali, koska käytetyt varat perittäisiin takaisin pankkiunioniin osallistuvien jäsenvaltioiden pankkisektoreilta.

Euroalueen jäsenvaltioiden rahoitusvakauden turvaamisella perustellaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston liittäminen EVR:ään ja sen edeltäjään EVM:ään, joka perustettiin turvaamaan euroalueen rahoitusvakaus. Itse asiassa nykyisin jo vakiintunut valtioiden ja pankkien välinen yhteys merkitsee sitä, että valtioiden talouden vakauden lisäksi myös järjestelmän kannalta merkittävien pankkien vakaus on euroalueen rahoitusvakauden ja yhteisen rahan kannalta keskeinen tekijä. Sen vuoksi on mitä luonnollisinta, että tämä ehdotus tarjoaa yhteyden yhteisen kriisinratkaisuneuvoston toimien ja EVR:n toimien välille sellaisen välineen muodossa, josta myönnetään joko luottojärjestelyjä tai takauksia yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle sen toimien tukemiseksi.

Talous- ja rahaliiton viimeistelystä on esitetty useita näkemyksiä viime vuosina. Mielipiteet vaihtelevat, mutta on olemassa laaja yksimielisyys siitä, että sen viimeistelyssä on edistyttävä. Tämä on saanut myös merkittävää tukea Euroopan parlamentilta 13 , ja euroryhmässä 14 on käyty tästä tärkeitä keskusteluja.

EVR:n perustamista koskeva asetusehdotus on yksi aloitteista, joista ilmoitettiin komission tiedonannossa ”Lisätoimet talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi”. Tässä tiedonannossa esitetään yhteenveto kaikkien komission esittämien aloitteiden perusteluista ja sisällöstä. Lisäksi muistutetaan, että tämä paketti sisältyy laajaan etenemissuunnitelmaan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi vuoteen 2025 mennessä, ja esitetään seuraavien 18 kuukauden aikana toteutettavien toimien aikataulu.

Ehdotuksessa tukeudutaan Euroopan vakausmekanismin vakiintuneeseen rakenteeseen ja luodaan Euroopan valuuttarahasto, joka ankkuroidaan EU:n oikeusjärjestykseen. Tämä mainittiin jo viiden puheenjohtajan kertomuksessa, ja tätä on vaatinut myös Euroopan parlamentti, joka on korostanut, että Euroopan valuuttarahastolle on annettava riittävät lainananto- ja lainanottovalmiudet ja selkeästi määritetty toimeksianto 15 .

Euroopan vakausmekanismi perustettiin lokakuussa 2012 finanssikriisin ollessa pahimmillaan. Tuolloisten tapahtumien paineessa päädyttiin hallitustenväliseen ratkaisuun. Jo silloin oli kuitenkin selvää, että samaan tavoitteeseen voitaisiin päästä EU:n perussopimusten puitteissa, kuten todettiin komission hahmotelmassa tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi 16 . 

Kuluneina vuosina Euroopan vakausmekanismi on osoittautunut ratkaisevaksi välineeksi euroalueen rahoitusvakauden säilyttämisessä. Se on antanut lisätukea vaikeuksiin joutuneille euroalueen jäsenvaltioille. Euroopan vakausmekanismin muuttaminen Euroopan valuuttarahastoksi vahvistaa edelleen sen institutionaalista perustaa. Näin voidaan luoda uusia synergioita EU:n kehyksessä erityisesti läpinäkyvyyden, laillisuuden tarkastelun ja EU:n varojen käytön tehokkuuden osalta ja pystytään tukemaan paremmin jäsenvaltioita. Näin voidaan myös parantaa edelleen yhteistyötä komission kanssa ja vastuuvelvollisuutta Euroopan parlamentille. Tämä ei vaikuta siihen, miten kansalliset hallitukset ovat vastuuvelvollisia omille kansallisille parlamenteilleen, ja tällä tavoin säilytetään Euroopan vakausmekanismin sitoumukset.

Aloite on muodoltaan ehdotus neuvoston asetukseksi, ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 352 artiklan nojalla se edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää. Euroopan vakausmekanismi on mahdollista sisällyttää unionin kehykseen 352 artiklan nojalla, koska se on euroalueen rahoitusvakauden kannalta välttämätöntä 17 eikä perussopimuksissa ole muuta oikeusperustaa, jolla EU saavuttaisi tämän tavoitteen 18 . Kyseisen artiklan 2 kohdassa mainitaan nimenomaisesti kansallisten parlamenttien asema. Aikanaan on tehty 352 artiklaa vastaavan artiklan nojalla useita merkittäviä päätöksiä, joilla on pohjustettu talous- ja rahaliiton perustamista. Esimerkiksi päätökset Euroopan rahapoliittisesta yhteistyörahastosta, Euroopan rahayksiköstä ja ensimmäisistä maksutasemekanismeista tehtiin Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 235 artiklan nojalla. Kyseinen artikla oli 352 artiklan edeltäjä.

Ehdotusta täydentää luonnos, josta voisi tulla hallitustenvälinen sopimus, jotta euroalueen jäsenvaltiot voisivat sopia keskenään varojen siirtämisestä Euroopan vakausmekanismista Euroopan valuuttarahastoon. Siinä myös esitetään, että EVR korvaisi EVM:n ja toimisi sen seuraajana, myös sen oikeusaseman ja kaikkien siihen kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta.

Tänään annetun ehdotuksen mukaan Euroopan valuuttarahasto perustetaan omaksi unionin lainsäädännön alaiseksi oikeushenkilökseen. Siitä tulee Euroopan vakausmekanismin seuraaja, jossa vakausmekanismin nykyiset taloudelliset ja institutionaaliset rakenteet säilyvät olennaisilta osin ennallaan. Tämä tarkoittaa, että Euroopan valuuttarahasto jatkaa rahoitusvakaustuen antamista sitä tarvitseville jäsenvaltioille, varojen hankkimista laskemalla liikkeeseen pääomamarkkinainstrumentteja ja liiketoimien toteuttamista rahamarkkinoilla. Jäsenyys ei muutu, ja jäsenvaltiot voivat liittyä EVR:ään, kun ne ottavat euron käyttöön.

Koska Euroopan valuuttarahastosta tulisi unionin elin, Euroopan vakausmekanismin nykyrakenteeseen on tehtävä joitakin kohdennettuja muutoksia. Muutoksiin kuuluu mm. se, että neuvosto vahvistaa Euroopan valuuttarahaston harkinnanvaraiset päätökset 19 .

Lisäksi tänään tehtyyn ehdotukseen sisältyy joitakin lisäyksiä.

Ensinnäkin Euroopan valuuttarahasto voi tarjota yhteiselle kriisinratkaisurahastolle yhteisen varautumisjärjestelyn. Tämä on pankkiunionin toisen pilarin eli ns. yhteisen kriisinratkaisumekanismin olennainen osa 20 . Kun yhteinen kriisinratkaisumekanismi hyväksyttiin vuonna 2013, jäsenvaltiot sopivat myös kehittävänsä yhteiselle kriisinratkaisurahastolle varautumisjärjestelyn. Se oli tarkoitettu viimeiseksi keinoksi, joka aktivoidaan vain, jos yhteisen kriisinratkaisurahaston välittömästi saatavilla olevat resurssit osoittautuvat riittämättömiksi pääoman tai likviditeetin kannalta. Jäsenvaltiot sopivat myös, että varautumisjärjestelyn olisi oltava keskipitkällä aikavälillä julkisen talouden kannalta neutraali niin, että sen mahdollisesta käytöstä seuraisi takaisinperintä euroalueen pankkisektorilta.

Finanssikriisin jälkeen laaditut pankkien valvontaa ja kriisinratkaisua koskevat uudet EU:n säännöt ovat vähentäneet merkittävästi pankkien kaatumisen todennäköisyyttä ja mahdollista vaikutusta. Tarvitaan kuitenkin vielä yhteinen varautumisjärjestely, jolla vahvistetaan yhteisen kriisinratkaisurahaston rahoituskapasiteettia. Tällainen järjestely saa aikaan luottamusta pankkijärjestelmään tukemalla yhteisen kriisinratkaisuneuvoston toteuttamien toimien uskottavuutta. Tämä puolestaan itse asiassa pienentäisi sellaisen tilanteen todennäköisyyttä, jossa varautumisjärjestelyyn jouduttaisiin turvautumaan.

Nykyisin vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että Euroopan vakausmekanismilla – tulevalla Euroopan valuuttarahastolla – on parhaat edellytykset tarjota tällainen varautumisjärjestely yhteiselle kriisinratkaisurahastolle annettavien luottojärjestelyjen tai takauksien muodossa. Tämä näkyy myös tänään annetussa ehdotuksessa, jossa esitetään asianmukaiset päätöksentekoprosessit. Niillä varmistetaan, että varautumisjärjestely voidaan tarvittaessa ottaa nopeasti käyttöön. Lisäksi ehdotetaan erityisjärjestelyjä, joissa otetaan huomioon pankkiunioniin liittyneiden euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden oikeutetut edut.

Toiseksi, ehdotukseen sisältyy hallintotapaa koskeva mahdollisuus nopeampaan päätöksentekoon tietyissä kiireellisissä tilanteissa. Ehdotuksen mukaan kaikki tärkeät päätökset, joilla on taloudellista vaikutusta (esim. vaadittaessa maksettavaa pääomaa koskevat maksuvaatimukset), tehdään edelleen yksimielisesti. Vakaustukea, maksujen suorittamista jäsenille ja varautumisjärjestelyn käyttöä koskevissa äänestyksissä riittää kuitenkin vahvistettu määräenemmistö eli 85 prosenttia äänistä.

Kolmanneksi ehdotuksessa esitetään EVR:n ottamista suoremmin mukaan rahoitusapuohjelmien hallinnointiin Euroopan komission rinnalle.

Neljänneksi ehdotuksessa viitataan Euroopan valuuttarahaston mahdollisuuteen kehittää uusia rahoitusvälineitä. Ajan myötä tällaisilla välineillä voitaisiin täydentää tai tukea EU:n muita rahoitusvälineitä ja ohjelmia. Tällainen synergia voisi osoittautua erityisen hyödylliseksi, jos Euroopan valuuttarahaston on määrä tukea mahdollista vakautusjärjestelyä tulevaisuudessa.

Näillä muutoksilla Euroopan valuuttarahastosta voi tulla unionin oikeusjärjestykseen kuuluva vankka kriisinhallintamekanismi, joka tuottaa vahvaa synergiaa muiden EU:n toimielinten kanssa. Neuvosto ja komissio säilyttävät EU:n perussopimuksissa määrätyn, talous- ja finanssipolitiikan valvontaa ja koordinointia koskevan toimivaltansa ja vastuunsa.

Käytännön yhteistyötä voidaan myös lisätä, jotta voidaan paremmin palvella jäsenvaltioita, olla yhteydessä markkinatoimijoihin ja välttää päällekkäisyyttä toiminnassa. Yhteistyötä voitaisiin pyrkiä lisäämään sitä mukaa kuin talous- ja rahaliiton vahvistaminen etenee.

•EVM-rakenteeseen ehdotetut parannukset

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa rahoitusvakaus euroalueella ja koko EU:ssa, euroalueen jäsenvaltioissa ja pankkiunioniin osallistuvissa jäsenvaltioissa. Ehdotuksessa esitetään yksinkertaistettu kehys, jossa voidaan antaa rahoitusvakaustukea EVR:n jäsenille ja myöntää luottojärjestelyjä tai takauksia yhteisen kriisinratkaisuneuvoston tukemiseksi pankkiunioniin osallistuvissa jäsenvaltioissa mahdollisesti toteutettavien kriisinratkaisutoimien rahoittamista varten.

Ehdotuksessa vahvistetaan tehtävät ja vastuualueet kullekin EVR:n hallintoelimelle ja muille tähän toimintaan osallistuville unionin toimielimille. Siinä säädetään myös rahoitusvälineistä, jotka EVR:llä on käytössään tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Perustamalla unioniin keskusviranomainen, joka vastaa rahoitusavun antamisesta jäsenvaltioille, ehdotuksella torjutaan euroalueen ja sen jäsenvaltioiden rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä ja säilytetään samalla jäsenvaltioiden finanssipoliittinen vastuu siten, että apua saavaa EVR:n jäsentä vaaditaan noudattamaan tiukkoja, valitun rahoitusapuvälineen kannalta tarkoituksenmukaisia ehtoja sekä puuttumaan heikkouksiin. EVR:n tehtävänä olisi lisäksi myöntää rahoitustukea yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle. Näin EVR vaikuttaa osaltaan siihen, että valtioiden, pankkien ja reaalitalouden välinen negatiivinen kierre saadaan katkaistua, mikä on ratkaisevan tärkeää talous- ja rahaliiton moitteettomalle toiminnalle.

Toisaalta ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa EVR:n tavoite, eli vähentää euroalueen ja sen jäsenvaltioiden rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä. Kaikkeen EVR:n jäsenilleen antamaan tukeen sovelletaan ehtoja, joilla pyritään puuttumaan jäsenvaltiossa ilmeneviin heikkouksiin. Tarkoituksena on palauttaa jäsenvaltioon nopeasti terve ja kestävä talous- ja rahoitustilanne sekä palauttaa valtion kyky hankkia tarvitsemansa rahoitus kokonaisuudessaan rahoitusmarkkinoilta tai parantaa sitä.

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

2017/0333 (APP)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

Euroopan valuuttarahaston perustamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 352 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon 22 ,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Koko maailmaa vuodesta 2007 alkaen koetellut ennennäkemätön finanssi- ja talouskriisi on uhannut vakavasti rahoitusvakautta ja vahingoittanut talouskasvua sekä kasvattanut jyrkästi jäsenvaltioiden julkisen talouden alijäämää ja velkaantuneisuutta, mikä on saanut jotkin jäsenvaltiot hakemaan rahoitustukea unionin järjestelyiden puitteissa ja niiden ulkopuolelta.

(2)Kriisi paljasti sen, ettei unionilla ollut riittävän vakaita välineitä toimia nopeasti ja vastata määrätietoisesti sen rahoitusvakauteen kohdistuviin haasteisiin. Tällaiset välineet ovat olennaisen tärkeitä euroalueen ja sen jäsenvaltioiden vakauden ja kansalaisten sekä muiden talouden toimijoiden kannalta. Lisäksi niiden merkitys luottamuksen vahvistamiseksi yhteiseen rahaan on erittäin suuri.

(3)Vastauksena poikkeukselliseen tilanteeseen, jossa useiden jäsenvaltioiden lainaehdot heikkenivät huomattavasti enemmän kuin talouden perustekijöillä voidaan selittää, mikä puolestaan uhkasi vakavasti unionin rahoitusvakautta, hyväksyttiin useita toimenpiteitä, osa niistä unionin kehyksen ulkopuolella.

(4)Vuonna 2010 perustettiin Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi, jäljempänä ’ERVM’, jonka kautta unioni pystyi antamaan taloudellista apua jäsenvaltioille. Mekanismin ansiosta unioni pystyi vastaamaan tietyn jäsenvaltion akuutteihin ongelmiin koordinoidusti, nopeasti ja tehokkaasti mutta rajallisella rahoituskapasiteetilla ja vain väliaikaisesti.

(5)Lisäksi jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, perustivat keskenään vuonna 2010 Euroopan rahoitusvakausvälineen, jäljempänä ’ERVV’, väliaikaiseksi ratkaisuksi. ERVV on antanut rahoitusapua Irlannille, Portugalille ja Kreikalle. ERVV rahoitti tuen laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjoja ja muita velkainstrumentteja pääomamarkkinoilla. ERVV:stä ei tarjota muuta rahoitusapua, koska siitä vastaa nykyisin ainoastaan Euroopan vakausmekanismi, jäljempänä ’EVM’.

(6)Eurooppa-neuvosto pääsi 17 päivänä joulukuuta 2010 sopimukseen siitä, että niitä jäsenvaltioita varten, joiden rahayksikkö on euro, oli tarpeen perustaa pysyvä vakausmekanismi, joka korvaa ERVV:n ja huolehtii tarvittaessa uuden rahoitusavun antamisesta asianomaisille jäsenvaltioille.

(7)EVM perustettiin kansainväliseksi rahoituslaitokseksi Euroopan vakausmekanismin perustamisesta 2 päivänä helmikuuta 2012 tehdyllä sopimuksella, joka ei kuulu unionin kehykseen. EVM otti hoitaakseen ERVV:n tehtävän huolehtia rahoitusavun antamisesta jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, ja se aloitti toimintansa lokakuussa 2012.

(8)Kuluneina vuosina EVM on osoittautunut ratkaisevaksi välineeksi euroalueen rahoitusvakauden säilyttämisessä. Se on antanut lisätukea vaikeuksiin joutuneille euroalueen jäsenvaltioille. EVM:n muuttaminen Euroopan valuuttarahastoksi, jäljempänä ’EVR’, vahvistaa edelleen sen institutionaalista perustaa. Näin voidaan luoda uusia synergioita EU:n kehyksessä erityisesti läpinäkyvyyden, laillisuuden tarkastelun ja EU:n varojen käytön tehokkuuden osalta ja pystytään tukemaan paremmin jäsenvaltioita. Näin voidaan myös parantaa edelleen yhteistyötä komission kanssa ja vastuuvelvollisuutta Euroopan parlamentille. Tämä ei vaikuta siihen, miten kansalliset hallitukset ovat vastuuvelvollisia omille kansallisille parlamenteilleen, ja tällä tavoin säilytetään EVM:n sitoumukset.

(9)EVM:n sisällyttäminen osaksi unionin kehystä perustamalla EVR lisää myös osaltaan läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta talous- ja rahaliitossa. Kriisin ollessa pahimmillaan tehtiin kauaskantoisia päätöksiä, jotka koskevat niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, ja niiden kansalaisia. EVM:llä oli keskeinen asema rahoitusvakauden tarjoamisessa tiukoin ehdoin, minkä vuoksi sen sisällyttäminen unionin kehykseen on perusteltua, jotta voidaan varmistaa vuoropuhelun, keskinäisen luottamuksen ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden sekä unionin päätöksentekomenettelyjen legitimiteetin lujittaminen. Näin ollen EVR:n olisi oltava vastuussa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(10)Euroopan parlamentin demokraattisen valvonnan lisäämiseksi EVR:n olisi annettava sille vuosittain kertomus tehtäviensä suorittamisesta. Parlamentilla olisi oikeus esittää suullisia ja kirjallisia kysymyksiä sekä järjestää kuulemisia. Ottaen huomioon EVR:n tehtävien arkaluontoisuuden ja niiden vaikutuksen rahoitusmarkkinoihin, parlamentin olisi voitava järjestää luottamuksellisia keskusteluja EVR:n toimitusjohtajan kanssa siitä, miten rahoitusvakaustuen antamisessa EVR:n jäsenelle tai sen täytäntöönpanossa on edistytty, sekä rahoitusavun antamisesta yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle.

(11)Avoimuuteen ja demokraattiseen valvontaan liittyvistä syistä kansallisilla parlamenteilla olisi oltava tietyt oikeudet saada tietoja EVR:n toiminnasta ja käydä sen kanssa vuoropuhelua. EVR:n jäsenen kansallisen parlamentin olisi voitava kutsua EVR:n toimitusjohtaja osallistumaan keskusteluun siitä, miten rahoitusvakaustukioperaation toteuttamisessa on edistytty, kun tarkastellaan sen vaikutusta kyseiseen EVR:n jäseneen. Tällainen näkemystenvaihto voisi edistää EVR:n ja EVR:n kyseisen jäsenen välistä yhteisymmärrystä.

(12)Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’SEU-sopimus’, ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ei ole määräyksiä valtuuksista eli erityisestä oikeusperustasta sellaisen pysyvän unionin elimen perustamiseksi, jonka vastuulla on rahoitusavun antaminen euroalueen ja niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro mutta jotka osallistuvat pankkiunioniin, rahoitusvakauden varmistamiseksi.

(13)Erityisen oikeusperustan puuttuessa neuvosto voi Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan perustaa EVR:n tarpeellisena toimenpiteenä perussopimuksissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi SEUT-sopimuksen 352 artiklan mukaisesti.

(14)Koska jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan, niiden rahoitusvakautta uhkaavat vakavat riskit voivat vaarantaa koko euroalueen rahoitusvakauden. Sen vuoksi EVR:n olisi annettava rahoitusvakaustukea jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, silloin kun se on euroalueen tai sen jäsenvaltioiden rahoitusvakauden turvaamiseksi välttämätöntä.

(15)Unionin toiminta on sen vuoksi tarpeen, jotta voidaan saavuttaa SEU-sopimuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitetty tavoite ja perustaa talous- ja rahaliitto, jonka rahayksikkö on euro, ja turvata Euroopan kestävä kehitys, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus sekä täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Konkreettisemmin sanottuna turvaamalla rahoitusvakaus euroalueella ja niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro, sekä niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro mutta jotka osallistuvat pankkiunioniin, pyritään saavuttamaan aiempaa syvempi, oikeudenmukaisempi ja kestävämpi talous- ja rahaliitto.

(16)Tämän asetuksen tavoitteita ei voida riittävästi saavuttaa jäsenvaltioiden yksittäisin toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

(17)EVR olisi perustettava unionin lainsäädännön mukaisesti unionin elimeksi, joka on oikeushenkilö.

(18)EVR:ää olisi säänneltävä tällä asetuksella ja EVR:n perussäännöllä, joka on sen erottamaton osa. EVR:n perussäännössä olisi oltava keskeiset säännöt, jotka koskevat seuraavia seikkoja: oikeudellinen asema, jäsenyys, EVR:n tavoitteet ja tehtävät, sen organisaatio ja sisäinen päätöksentekomenettely, EVR:n lainanantokapasiteetti ja pääoma, säännöt vakaustuen antamisesta jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, ja EVR:n tuesta yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle, EVR:n varainhoitoa ja rahoitushallintoa koskevat säännöt, siirtymäjärjestelyt, joiden mukaisesti EVR:n uudet jäsenet maksavat peruspääoman, ja EVR:n jakoperusteen väliaikaista korjaamista koskevat säännöt sekä lukuisia yleisiä säännöksiä.

(19)Toiminnan saumattoman jatkumisen ja vaaditun oikeusvarmuuden varmistamiseksi EVR:n olisi korvattava EVM ja toimittava sen seuraajana, myös sen oikeusaseman ja kaikkien siihen kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta.

(20)Se, että EVR on EVM:n seuraaja, ei luo uusia taloudellisia velvoitteita jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, suhteessa niiden osuuksiin EVR:n peruspääomasta; ne ovat osuutensa jo merkinneet.

(21)Kun otetaan huomioon EVM:n oikeudellinen luonne kansainvälisenä rahoituslaitoksena, joka perustuu niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, väliseen kansainväliseen sopimukseen, hallintoneuvoston, joka on EVM:n korkein päätöksentekoelin ja edustaa EVM-sopimuksen sopimuspuolia, olisi hyväksyttävä etukäteen se, että EVR on EVM:n seuraaja, ja merkityn pääoman siirto. Tämä seuraajaa koskeva kysymys olisi saatettava päätökseen tämän asetuksen voimaantulon yhteydessä ja EVM:n suostumuksella, sen mukaan kumpi näistä ajankohdista on myöhäisempi.

(22)Kaikkien jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro ja jotka ovat EVM-sopimuksen sopimuspuolia, olisi oltava EVR:n jäseniä tämän asetuksen voimaantulohetkellä. Kun jäsenvaltio ottaa euron käyttöön, siitä pitäisi tulla EVR:n jäsen, jolla on nykyisten EVR:n jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia vastaavat täydet oikeudet ja velvollisuudet.

(23)Tällä asetuksella EVR:n uudelle jäsenelle myönnettävien oikeuksien, myös äänioikeuksien, edellytyksenä olisi oltava osuuden merkitseminen peruspääomasta.

(24)Olisi vahvistettava EVM-sopimuksen siirtymäjärjestelyjä vastaavat siirtymäsäännöt niitä EVR:n uusia jäseniä varten, jotka ottavat euron käyttöön tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. Tällaisten uusien jäsenten olisi voitava maksaa osuutensa EVR:n pääomaan erissä. Jos tällaisten EVR:n uusien jäsenten bruttokansantuote, jäljempänä ’BKT’, asukasta kohden niiden liittymistä EVR:ään edeltävänä vuonna on alle 75 prosenttia unionin BKT:stä asukasta kohden, niihin sovellettavaa EVR:n pääoman maksamisessa käytettävää jakoperustetta olisi korjattava väliaikaisesti. Tällaisessa tapauksessa väliaikaista korjausta olisi sovellettava 12 vuoden ajan.

(25)EVR:n tarjoamaan vakaustukeen olisi sovellettava tiukkoja ehtoja. Tällaisten ehtojen olisi oltava tarkoituksenmukaisia valitun rahoitusapuvälineen kannalta.

(26)Rahoitusapujärjestelyyn liittyvät ehdot olisi määriteltävä yhteisymmärryspöytäkirjassa, ja niiden olisi oltava kaikilta osin SEUT-sopimuksessa määrättyjen talouspolitiikan yhteensovittamistoimenpiteiden mukaiset. Neuvotteluissa yhteisymmärryspöytäkirjasta olisi annettava tietoa sosiaalisten vaikutusten arvioinnista, jonka olisi ohjattava yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpanon seurantaa ja valvontaa.

(27)Neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2013 23 perustettu yhteinen valvontamekanismi sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 806/2014 24 perustettu yhteinen kriisinratkaisumekanismi perustettiin vastauksena kriisiin, edettäessä kohti pankkiunionia, käsittämään ne jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, ja ne jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro mutta jotka haluavat osallistua yhteiseen valvontamekanismiin, jäljempänä ’osallistuvat jäsenvaltiot’, asetuksen (EU) N:o 1024/2013 7 artiklan mukaisesti, jolloin EKP voi harjoittaa valvontavaltuuksiaan niihin ja yhteinen kriisinratkaisuneuvosto voi soveltaa kriisinratkaisutoimivaltaansa niiden luottolaitoksiin.

(28)Valvontavaltuuksien ja kriisinratkaisuoperaatioiden toteuttaminen unionin tasolla tukee pankkiunionin perustamista. EVR:n olisi sen vuoksi myönnettävä rahoitustukea yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle, joka on asetuksella (EU) N:o 806/2014 perustettu keskusviranomainen, luottojärjestelyinä tai takauksina niitä tehtäviä varten, joita yhteinen kriisinratkaisuneuvosto toteuttaa nyt tai tulevaisuudessa luottolaitosten osalta pankkiunionissa.

(29)Yhteisen kriisinratkaisumekanismin perustamisen yhteydessä perustettiin yhteinen kriisinratkaisurahasto. Sitä rahoitetaan kansallisella tasolla kerättävillä pankkien vakausmaksuilla, jotka kootaan yhteen unionin tasolla. Asetuksen (EU) N:o 806/2014 74 artiklan mukaisesti yhteinen kriisinratkaisuneuvosto voi sopia yhteistä kriisinratkaisurahastoa varten julkisista rahoitusjärjestelyistä, jotka koskevat lisävaroja, joita on tarkoitus käyttää silloin, kun ennakolliset vakausmaksut ja jälkikäteen suoritettavat vakausmaksut eivät riitä kriisinratkaisurahaston velvoitteiden kattamiseen.

(30)EVR:llä olisi oltava riittävät varat, jotta se voisi hoitaa tehtävänsä tuloksellisesti. Ottaen huomioon unionin omien varojen rajallisuus, EVR:n jäsenten olisi annettava EVR:lle sen tarvitsemat varat vastineeksi oikeuksista, jotka ne saavat tällä asetuksella. Tämä olisi otettava huomioon asianmukaisissa hallintojärjestelyissä ja äänestyssäännöissä sen varmistamiseksi, että jäsenet voivat valvoa myöntämiensä varojen käyttöä riittävästi.

(31)EVR:n rahoitusrakenteen perusteella kunkin EVR:n jäsenen äänestysoikeuksissa olisi otettava huomioon kunkin jäsenen EVR:lle suorittaman rahoitusosuuden painoarvo. Sen vuoksi päätöksenteossa EVR:n hallintoelimissä olisi noudatettava äänestyssääntöjä, jotka perustuvat EVM-sopimuksen voimassa oleviin sääntöihin, jotta varmistettaisiin voimassa olevan äänestyskäytännön jatkuvuus mahdollisimman laajalti.

(32)Silloin kun jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro, osallistuvat pankkiunioniin, niiden edustajien olisi osallistuttava hallintoneuvoston kokouksiin, joissa keskustellaan luottojärjestelyjen tai takauksien käytöstä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston tukemiseksi.

(33)Hallintoneuvoston ja johtokunnan olisi voitava perustaa pysyviä tai tilapäisiä komiteoita tai avustavia elimiä, joita ne pitävät tarpeellisina tai joiden ne katsovat voivan neuvoa tai muutoin auttaa niitä tai toimitusjohtajaa tehtävien hoitamisessa. Kunkin komitean tai elimen olisi määriteltävä tehtävänsä, kokoonpanonsa ja toimintansa. Tällaisilla komiteoilla tai avustavilla elimillä ei saisi olla päätöksentekovaltuuksia.

(34)Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti EVR:n puitteissa tehtävät huomattavaa harkintavaltaa edellyttävät talouspoliittiset päätökset olisi tehtävä ainoastaan siten, että unionin toimielimet hyväksyvät ne ja ottavat niistä vastuun. Perussopimuksissa määrättyjen, jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen yhteensovittamistoimenpiteitä koskevien valtuuksien ja muiden unionin johdetun lainsäädännön säädösten mukaisesti valta hyväksyä tällaisia päätöksiä olisi SEUT-sopimuksen 291 artiklan mukaan myönnettävä neuvostolle.

(35)Välineistä, joilla on tarkoitus myöntää vakaustukea EVR:n jäsenille, tämä asetus hyväksytään SEUT-sopimuksen 352 artiklan mukaisesti välttämättömänä toimenpiteenä täydentämään SEUT-sopimuksessa määrättyjä niiden jäsenvaltioiden valtuuksia, joiden rahayksikkö on euro (SEUT-sopimuksen 136–138 artikla). Näiden säännösten mukaisesti neuvoston toimenpiteitä koskeviin äänestyksiin osallistuvat vain ne neuvoston jäsenet, jotka edustavat jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro. Tällaisista välineistä tämä asetus koskee yksinomaan niiden varojen käyttöä, jotka jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, asettavat tällaisten jäsenvaltioiden käyttöön euroalueen vakauden takaamiseksi. Näin ollen kun neuvoston päätöksellä hyväksytään edellisessä johdanto-osan kappaleessa tarkoitettuja säädöksiä, euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden äänioikeudet olisi pidätettävä, ja ainoastaan niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, edustavat neuvoston jäsenet saisivat osallistua äänestykseen.

(36)Olisi perustettava kiireellinen menettely, jonka mukaisesti neuvosto voi hyväksyä EVR:n hallintoelinten päätökset tai vastustaa niitä, silloin kun EVR:n jäsen tarvitsee kiireellistä rahoitusvakaustukea. Tällöin hallintoneuvoston puheenjohtajan olisi voitava pyytää neuvostoa hyväksymään päätös tai vastustamaan sitä 24 tunnin kuluessa sen toimittamisesta. Kiireellistä menettelyä voitaisiin käyttää rahoitusehtojen hyväksymiseen ja sellaisten rahoitusapujärjestelyjä koskevien sopimusten hyväksymiseen, jotka koskevat yhteisen kriisinratkaisuneuvoston tukemista EVR:n luottojärjestelyillä tai takauksilla.

(37)Hallintoneuvostolla olisi oltava oikeus hyväksyä työjärjestys, joka koskee EVR:n operaatioiden käytännön järjestelyjä. Tämän työjärjestyksen olisi korvattava EVM:n ohjesääntö sekä hallintoneuvoston ja johtokunnan työjärjestykset.

(38)EVR:n lainanantokapasiteetin olisi oltava vähintään 500 000 miljoonaa euroa. Määrä vastaa EVM:n nykyistä lainanantokapasiteettia. Hallintoneuvoston olisi voitava lisätä lainanantokapasiteettia, jos se pitää tällaista tarkistusta asianmukaisena, jotta EVR voi pyrkiä saavuttamaan tavoitteensa ja toteuttamaan niihin liittyvät tehtävät. Tällainen päätös olisi tehtävä hallintoneuvostossa yksimielisesti, koska sillä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia EVR:n jäsenille. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa hallintoneuvosto voi myös väliaikaisesti supistaa lainanantokapasiteettia, jos se on tarpeen sen varmistamiseksi, että EVR voi hoitaa kaikki tehtävänsä.

(39)EVR:n alkuperäisen peruspääoman olisi sen perustamishetkellä vastattava EVM:n peruspääomaa. Jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, olisi oltava EVR:n peruspääoman ainoat merkitsijät, ja EVR:n peruspääoman olisi oltava 704 798,7 miljoonaa euroa jaettuna yhtä suuriin osuuksiin. EVR:n jäsenen vastuun olisi rajoituttava sen osuuteen peruspääomasta. EVR:n jäsenten ei pitäisi olla vastuussa EVR:n velvoitteista. EVR:n menoja tai tappioita ei pitäisi kattaa unionin talousarviosta.

(40)Hallintoneuvoston olisi voitava lisätä alkuperäistä peruspääomaa, jos se pitää lisäystä asianmukaisena, jotta EVR voi pyrkiä saavuttamaan tavoitteensa ja toteuttamaan tehtävänsä. Tämän seurauksena muodostuva pääoma ja osuuksien jakautuminen jäsenvaltioiden kesken olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(41)EVR:n olisi EVM:n tavoin annettava vakaustukea jäsenilleen, kun niiden mahdollisuus saada markkinoilta säännöllisesti rahoitusta on heikentynyt tai on vaarassa heikentyä.

(42)EVR:n olisi osallistuttava yhteisymmärryspöytäkirjaa koskeviin neuvotteluihin ja sen allekirjoittamiseen, koska rahoitusavun ehdot ovat tärkeät sen varmistamiseksi, että EVR:n rahoitusapu maksetaan takaisin.

(43)EVM:n nykyisin käytettävissä olevien rahoitusvälineiden olisi oltava myös EVR:n käytettävissä, mukaan lukien mahdollisuus antaa ennalta varautuvaa rahoitusapua, rahoitusapu EVR:n jäsenen luottolaitosten pääomapohjan vahvistamiseen, EVR:n jäsenen luottolaitosten suora pääomittaminen, lainojen myöntäminen ja EVR:n jäsenen joukkovelkakirjalainojen ostaminen ensi- ja jälkimarkkinoilla.

(44)Ennalta varautuvan rahoitusavun muodossa annettavan rahoitusvakaustuen tavoitteena on tukea vakaita politiikkoja ja ehkäistä kriisitilanteita, koska sillä annetaan EVR:n jäsenille mahdollisuus saada EVR:n apua ennen kuin niillä on suuria vaikeuksia saada rahoitusta pääomamarkkinoilta. Ennalta varautuvan rahoitusavun tarkoituksena on auttaa EVR:n jäseniä, joiden taloudelliset olosuhteet ovat yhä vakaat, säilyttämään mahdollisuutensa saada rahoitusta markkinoilta vahvistamalla niiden makrotalouden suorituskykyä ja varmistamalla samalla, että niillä on riittävä turvaverkko.

(45)EVR:n jäsenelle tiettyjen luottolaitosten pääomapohjan vahvistamiseen myönnettävien lainojen muodossa annettava rahoitusapu olisi kohdistettava tapauksiin, joissa rahoitus- tai taloudelliset vaikeudet liittyvät rahoitussektoriin eivätkä suoraan raha- tai rakennepolitiikkoihin. Sen vuoksi rahoitusapua luottolaitosten pääomapohjan vahvistamiseen olisi myönnettävä EVR:n jäsenelle makrotalouden sopeutusohjelman ulkopuolella.

(46)Luottolaitosten suoran pääomittamisvälineen tarkoituksena on säilyttää koko euroalueen ja sen jäsenvaltioiden rahoitusvakaus, joten sitä on tarkoitus käyttää sellaisissa erityistapauksissa, joissa EVR:n jäsenen rahoitusalalla on vakavia vaikeuksia, joita ei voida korjata aiheuttamatta merkittävää vaaraa sen julkisen talouden kestävyydelle siksi, että on olemassa vakava riski vaikutusten laajenemisesta rahoitusalalta julkiseen talouteen Tämän välineen käyttöä voitaisiin harkita myös silloin, kun muut vaihtoehdot vaarantaisivat kyseisen EVR:n jäsenen markkinarahoituksen jatkuvuuden. Tällaisella rahoitusavulla voidaan, silloin kun luottolaitosten pääomapohjan vahvistamiseen ei voida käyttää EVR:n lainavälinettä, auttaa poistamaan riski vaikutusten laajenemisesta rahoitusalalta julkiseen talouteen sallimalla luottolaitosten suora pääomittaminen ja vähentämällä näin riskiä, että heikon finanssisektorin ja valtion luottoluokituksen heikentymisen välille syntyy negatiivinen kierre.

(47)Rahoitusvakaustukea pitäisi voida myöntää lainojen muodossa sellaisten EVR:n jäsenten avuksi, joilla on huomattavat rahoitustarpeet mutta jotka ovat suurelta osin menettäneet mahdollisuutensa saada rahoitusta markkinoilta, joko siksi, että ne eivät löydä lainanantajia, tai siksi, että lainanantajat myöntävät rahoitusta ainoastaan kohtuuttomaan hintaan, mikä vaikuttaisi kielteisesti julkisen talouden kestävyyteen.

(48)EVR:n tulevilla lainoilla ja EVM:n maksamatta olevilla lainoilla olisi oltava, niin kuin EVM:n lainoilla, sama etuoikeusasema kuin Kansainvälisen valuuttarahaston, jäljempänä ’IMF’, lainoilla. EVR:n lainojen olisi kuitenkin oltava toisella sijalla IMF:n lainojen suhteen. Tämän aseman olisi tultava voimaan tämän asetuksen voimaantulopäivänä.

(49)Jotta EVR:n jäsenet säilyttäisivät tai pystyisivät palauttamaan mahdollisuutensa saada rahoitusta markkinoilta, EVR:n olisi voitava ostaa ensimarkkinoilla EVR:n jäsenten ensimarkkinoiden tukivälineen puitteissa liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjalainoja tai muita vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita makrotalouden sopeutusohjelman tavallisten lainojen tai ennalta varautuvasta rahoitusapuvälineestä myönnettävien varojen noston lisäksi.

(50)EVR:n olisi voitava ostaa EVR:n jäsenen joukkovelkakirjalainoja jälkimarkkinoilla. Jälkimarkkinoiden tukivälineellä olisi pyrittävä tukemaan EVR:n jäsenten valtionvelkamarkkinoiden moitteetonta toimintaa poikkeuksellisissa olosuhteissa silloin, kun markkinalikviditeetin puute uhkaa rahoitusvakautta ja valtionlainojen korot uhkaavat nousta kestämättömälle tasolle ja aiheuttaa jälleenrahoitusongelmia EVR:n kyseisen jäsenen pankkijärjestelmässä. Jälkimarkkinoilla toteutettavien EVR:n toimien olisi mahdollistettava markkinatakaustoiminta, jolla varmistettaisiin, että velkamarkkinoilla on jonkin verran likviditeettiä, ja kannustettaisiin investoijia osallistumaan enemmän EVR:n jäsenten rahoitukseen.

(51)Jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, olisi tuettava EVR:n ja EVR:n yhteen sovittamina kahdenvälisinä lainanantajina toimivien muiden jäsenvaltioiden samanarvoista asemaa velkojina.

(52)Tämän asetuksen ei pitäisi vaikuttaa EVM:n perustamissopimuksen sopimuspuolten kyseisen sopimuksen 12 artiklan 3 kohdan mukaiseen sitoumukseen eli siihen, että kaikkiin uusiin euroalueen valtion joukkovelkakirjoihin, joiden laina-aika on pitempi kuin yksi vuosi, sisällytetään yhteistoimintalausekkeet tavalla, jolla varmistetaan, että niiden oikeusvaikutus on samanlainen.

(53)Luottojärjestelyinä tai takauksina yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle myönnettävä tuki olisi annettava käyttöön tilanteissa, joissa asetuksen (EU) N:o 806/2014 70 artiklan nojalla kerätyt varat eivät riitä kattamaan yhteisen kriisinratkaisurahaston käyttämisestä kriisinratkaisutoimissa aiheutuneita tappioita, kustannuksia tai muita menoja ja joissa asetuksen (EU) N:o 806/2014 71 artiklassa säädetyt ylimääräiset jälkikäteen suoritettavat vakausmaksut eivät ole välittömästi käytettävissä.

(54)Vastaavasti EVR:n rinnalla pankkiunioniin osallistuvien jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, pitäisi tarjota yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle luottojärjestelyjä tai takauksia samoin ehdoin kuin EVR asianmukaisen yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi pankkiunionissa.

(55)Muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, olisi myönnettävä luottojärjestelyjä tai takauksia silloin kun ne ilmoittavat muille jäsenvaltioille, komissiolle, EKP:lle ja Euroopan pankkiviranomaiselle hakemuksestaan tiiviimmän yhteistyön aloittamisesta EKP:n kanssa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1024/2013 tarkoitettujen tehtävien hoidossa edellyttäen, että EKP hyväksyy päätöksen.

(56)Yhteisen kriisinratkaisurahaston varat yhdistetään täysin 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen. Asetuksessa (EU) N:o 806/2014 säädetään, että pankkien kaikissa pankkiunioniin osallistuvissa jäsenvaltioissa on tuosta päivämäärästä alkaen osallistuttava yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja maksettava ylimääräisiä jälkikäteen suoritettavia vakausmaksuja kolmansilta osapuolilta saatujen lainojen maksamiseksi takaisin niiden koon ja riskiprofiilin perusteella vahvistetun jakoperusteen mukaisesti. Yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle myönnetyllä tuella on tarkoitus täydentää yhteisen kriisinratkaisurahaston varoja, joten pankkiunioniin osallistuvien jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, ja EVR:n olisi sovellettava samaa jakoperustetta, jolla määritetään kunkin osuus myönnettävästä tuesta.

(57)Hallintoneuvoston olisi hyväksyttävä sovellettavat rahoitusehdot EVR:n varautumisjärjestelyn perustamiseksi. Varmistaakseen, että niiden osallistuminen on asianmukaista, EVR:n ja osallistuvien jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, olisi sovittava yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle myönnettävien luottojärjestelyjen ja takauksien rahoitusehdoista sekä sovellettavasta enimmäismäärästä, jota olisi tarkistettava suhteellisesti silloin kun jäsenvaltio, jonka rahayksikkö ei ole euro, liittyy pankkiunioniin.

(58)Toimitusjohtajalla olisi oltava valtuudet päättää, 12 tunnin kuluessa yhteisen kriisinratkaisuneuvoston esittämän pyynnön vastaanottamisesta, luottojärjestelyn puitteissa nostettavasta lainasta tai takauksen myöntämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston velvoitteille.

(59)Sen varmistamiseksi, että yhteisellä kriisinratkaisurahastolla on lisävarat välittömästi käytettävissään, yhteisen kriisinratkaisuneuvoston olisi voitava esittää tukea koskeva pyyntö ennen yksittäisen kriisinratkaisumääräyksen hyväksymistä. Se olisi tehtävä yhteistyössä komission kanssa asetuksen (EU) N:o 806/2014 18 artiklassa esitetyn menettelyn mukaisesti. Kriisinratkaisumääräyksiä koskevien päätösten osalta toimitusjohtajan päätöksen olisi tultava voimaan vasta kun kriisinratkaisumääräys tulee voimaan mainitun asetuksen 18 artiklan mukaisesti. Pyynnön ja päätöksen jaksottamisen ei pitäisi pidentää asetuksen (EU) N:o 806/2014 18 artiklan mukaista kriisinratkaisumenettelyn voimassa olevaa aikataulua.

(60)Toimitusjohtajan päätökselle, joka koskee varojen maksamista tai takauksien myöntämistä, ei pitäisi asettaa muita ehtoja kuin se, että yhteinen kriisinratkaisuneuvosto toteuttaa toimiaan, alaskirjaussäännöt mukaan lukien, asetuksen (EU) N:o 806/2014 mukaisesti. Mitään muita ehtoja ei pitäisi soveltaa.

(61)Sen varmistamiseksi, että EVR pystyy jatkamaan rahoitusavun antamista jäsenilleen silloin, kun ne sitä tarvitsevat, yhteisen kriisinratkaisurahaston tukemiseen käytettävissä olevan määrän olisi oltava enintään 60 000 miljoonaa euroa. EVR:n olisi kuitenkin voitava vastata joustavasti kriisinratkaisuoperaatioista johtuviin ennakoimattomiin rahoitustarpeisiin. Sen vuoksi hallintoneuvostolla olisi oltava valtuudet korottaa enimmäismäärää vastaavasti.

(62)Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston olisi maksettava omista varoistaan täysimääräisesti takaisin kaikki EVR:n ja osallistuvien jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, sille antama rahoitustuki, mukaan lukien sen rahoitusalalta saamat varat.

(63)Olisi vahvistettava EVR:n talousarviota sekä sisäistä ja ulkoista tarkastusta koskevat asianmukaiset säännöt. Riippumattomien ulkopuolisten tilintarkastajien olisi tarkastettava EVR:n tilinpäätös ja tilit, koska EVR toimii rahoitusmarkkinoilla. Lisäksi olisi oltava riippumaton tilintarkastuslautakunta, jonka tehtävänä olisi oltava EVR:n tilien tarkastaminen sekä EVR:n vaatimustenmukaisuuden, tuloksellisuuden ja asianmukaisen riskienhallinnan varmistaminen. Sen olisi myös seurattava EVR:n sisäisiä ja ulkoisia tarkastusprosesseja.

(64)Riippumattomien ulkopuolisten tilintarkastajien ja tilintarkastuslautakunnan valtuudet eivät rajoita Euroopan tilintarkastustuomioistuimen SEUT-sopimuksen 287 artiklan mukaista toimivaltaa.

(65)EVR:ään olisi sovellettava SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitettyä Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa N:o 7. Hallintoneuvoston puheenjohtajalla ja erityisesti sen jäsenillä ja varajäsenillä, johtokunnan jäsenillä ja varajäsenillä olisi EVR:n edustajina oltava mainitun pöytäkirjan 10 artiklan nojalla myönnetyt erioikeudet ja vapaudet.

(66)Olisi säädettävä siirtymätoimenpiteistä, jotka koskevat erityisesti toimitusjohtajaa, johtoryhmää ja henkilöstöä, joilla on voimassa oleva työsopimus EVM:n kanssa, jotta EVR voi täyttää EVM:n nykyisin toteuttamat tehtävät ja uudet tehtävänsä. Siirtymätoimenpiteet olisi ulotettava koskemaan myös kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat nykyisin työsuhteessa EVM:ään. Nykyisiä sopimusjärjestelyjä olisi sovellettava edelleen EVM:n palveluksessa olevaan henkilöstöön ennen tämän asetuksen voimaantuloa. EVR:ään tämän asetuksen voimaantulon jälkeen palkattavaan henkilöstöön sovelletaan henkilöstösääntöjä, muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä näiden sääntöjen soveltamiseksi hyväksyttyjä sääntöjä.

(67)EVR:n työn luottamuksellisuuden säilyttämiseksi sen hallintoelinten jäsenten ja henkilöstön sekä EVR:n tehtäviä hoitavan, EVR:n jäsenten kanssa vaihdetun tai niiden lähettämän henkilöstön olisi noudatettava salassapitovelvollisuutta koskevia vaatimuksia myös tehtäviensä päättymisen jälkeen. Tätä varten olisi hyväksyttävä käytännesäännöt.

(68)Salassapitovelvollisuutta olisi sovellettava myös hallintoneuvoston kokouksiin osallistuviin tarkkailijoihin ja niihin osallistujiin, jotka edustavat tällaisissa kokouksissa niitä osallistuvia jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö ei ole euro. Jotta EVR voisi hoitaa sille tällä asetuksella annetut tehtävät, sille olisi annettava lupa vaihtaa tietyin edellytyksin tietoja jäsentensä, unionin viranomaisten ja elinten sekä tiettyjen kansallisten viranomaisten kanssa.

(69)Täyttääkseen tavoitteensa EVR:n olisi tehtävä yhteistyötä unionin toimielinten, muiden elinten ja laitosten kanssa sekä sellaisten kolmansien valtioiden kanssa, jotka antavat EVR:n jäsenelle rahoitusapua. EVR:llä pitäisi myös olla oikeus tehdä yhteistyötä sellaisten kansainvälisten järjestöjen tai tahojen kanssa, joilla on erityisiä tehtäviä EVR:n toimintaan liittyvillä aloilla. Tämä tarkoittaa muun muassa IMF:ää ja keskuspankkeja.

(70)Unionin sääntöjä, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin, olisi sovellettava EVR:ään. Arvioidessaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 25 4 artiklassa vahvistettuja perusteita kieltää asiakirjaan tutustuminen EVR:n olisi otettava asianmukaisesti huomioon tarve suojella hallintoneuvoston, johtokunnan, niiden komiteoiden, johtoryhmän ja tilintarkastuslautakunnan menettelyjen luottamuksellisuutta, EVR:n sisäisiä raha-asioita ja euroalueen, EVR:n jäsenen tai neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitetun osallistuvan jäsenvaltion rahoitusjärjestelmän rahoitusvakautta sekä kansainvälisiä, finanssi-, raha- tai taloudellisia suhteita.

(71)EVR:lle voitaisiin tulevaisuudessa antaa myös uusia rahoitusvälineitä, joilla voitaisiin tukea esimerkiksi vakautusjärjestelyn perustamiseen liittyviä politiikka-aloitteita. Vakautusjärjestelyn tarkoituksena on vaimentaa laajojen epäsymmetristen häiriöiden vaikutuksia. Tätä varten sen avulla otettaisiin nopeasti ja automaattisesti käyttöön suhdanteita tasaavat varat, jos ennalta määritellyt hyväksyttävyyskriteerit täyttyvät. EVR voisi tukea tällaisen järjestelyn käyttöönottoa hankkimalla ja asettamalla tarvittaessa asianomaisen jäsenvaltion käyttöön vakautusjärjestelyn käynnistämiseksi mahdollisesti tarvittavaa markkinarahoitusta.

(72)EVR voisi mahdollisesti tukea vakautusjärjestelyä silloin, kun se aktivoidaan, antamalla lainoja apua saavalle EVR:n jäsenelle. EVR antaisi lainat ilman ehtoja, kun taas varsinaisen vakautusjärjestelyn aktivoiminen edellyttäisi ennalta määriteltyjen hyväksyttävyyskriteerien noudattamista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSA

EUROOPAN VALUUTTARAHASTO

1 artikla

Perustaminen

1. Tällä asetuksella perustetaan Euroopan valuuttarahasto, jäljempänä ’EVR’.

2. EVR:n perussääntö esitetään tämän asetuksen liitteessä, joka on sen erottamaton osa.

2 artikla

Euroopan vakausmekanismin korvaaminen ja laillinen seuraaja

1. EVR korvaa Euroopan vakausmekanismin, jäljempänä ’EVM’, ja on sen laillinen seuraaja, myös sen oikeusaseman ja kaikkien siihen kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Tämä prosessi saatetaan päätökseen tämän asetuksen tullessa voimaan tai EVM:n annettua suostumuksensa, sen mukaan kumpi näistä ajankohdista on myöhäisempi.

2. Kaikki EVM:n voimassa olevat nimitykset ja tehtävät pysyvät voimassa niiden jäljellä olevan toimikauden ajan EVM:n puitteissa.

II OSA

NEUVOSTON ASEMA JA VASTUUVELVOLLISUUS

I OSASTO

Neuvoston asema

3 artikla

Neuvoston asema

1. Päätökset, jotka hallintoneuvosto tekee EVR:n perussäännön 8 artiklan 6 kohdan, 9 artiklan 1 kohdan, 10 artiklan, 11 artiklan 4 kohdan, 11 artiklan 5 kohdan, 11 artiklan 6 kohdan, 13 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan 4 kohdan, 14 artiklan 1 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan 1 kohdan, 15 artiklan 2 kohdan, 19 artiklan 1 kohdan, 19 artiklan 4 kohdan, 16 artiklan 1 kohdan, 16 artiklan 2 kohdan, 17 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan 2 kohdan, 18 artiklan 1 kohdan, 18 kohdan 3 kohdan, 22 artiklan 4 kohdan, 22 artiklan 5 kohdan ja 23 artiklan 1 kohdan nojalla, päätökset rahoitusapujärjestelyjä koskevista sopimuksista, jotka hallintoneuvosto tekee EVR:n perussäännön 13 artiklan 3 kohdan nojalla, ja päätökset, jotka johtokunta tekee EVR:n perussäännön 9 artiklan 2 kohdan, 14 artiklan 4 kohdan, 15 artiklan 4 kohdan, 19 artiklan 5 kohdan, 16 artiklan 4 kohdan, 17 artiklan 4 kohdan, 18 artiklan 5 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan nojalla, toimitetaan neuvostolle perusteluineen heti kun ne on hyväksytty. Ne tulevat voimaan vain jos neuvosto hyväksyy ne.

2. Kun olosuhteet edellyttävät kiireellisen vakaustuen myöntämistä EVR:n jäsenelle 16 artiklan mukaisesti, päätökset voidaan tehdä kiireellisellä menettelyllä. Tällöin hallintoneuvoston tai johtokunnan päätös toimitetaan neuvostolle perusteluineen heti kun se on hyväksytty. Neuvosto keskustelee päätöksestä puheenjohtajan pyynnöstä 24 tunnin kuluessa sen toimittamisesta. Neuvosto voi vastustaa päätöstä. Jos neuvosto vastustaa päätöstä, se voi itse hyväksyä toisen asiaa koskevan päätöksen tai siirtää asian hallintoneuvostolle toisen päätöksen tekemistä varten.

Hallintoneuvosto voi käyttää kiireellistä menettelyä myös 22 artiklan 4 ja 5 kohdan ja 23 artiklan 1 kohdan nojalla tehtäviä päätöksiä varten.

3. Neuvosto perustelee valtuuksiensa käytön silloin kun se 1 kohdan mukaisesti ei hyväksy päätöstä tai silloin kun se 2 kohdan mukaisesti vastustaa päätöstä. Hallintoneuvoston tai johtokunnan samasta asiasta tekemässä päätöksessä on noudatettava neuvoston esittämiä perusteluja.

4. Kun neuvosto toimii 1 tai 2 kohdan mukaisesti, tämän perussäännön 22 ja 23 artiklan nojalla tehdyt päätökset pois lukien, niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro, edustavien neuvoston jäsenten äänioikeus on pidätetty. Määräenemmistö määritellään SEUT-sopimuksen 238 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hallintoneuvoston puheenjohtaja voi osallistua neuvoston kokouksiin.

4 artikla

Julkaiseminen

Päätökset, jotka hallintoneuvosto on tehnyt ja neuvosto hyväksynyt 3 artiklan 1 kohdan nojalla, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

II osasto

Vastuuvelvollisuus

5 artikla

Vastuuvelvollisuus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

1. EVR on vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tehtäviensä täytäntöönpanosta.

2. EVR toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosittain kertomuksen tehtäviensä suorittamisesta yhdessä tilinpäätöksen ja yhteenvedon rahoitusasemasta kanssa. Toimitusjohtaja esittää nämä asiakirjat Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jotka voivat käsitellä niitä yleiskeskustelussa.

3. Euroopan parlamentin toimivaltaiset valiokunnat voivat kuulla toimitusjohtajaa EVR:n tehtävien suorittamisesta joko Euroopan parlamentin pyynnöstä tai toimitusjohtajan omasta aloitteesta.

4. EVR vastaa Euroopan parlamentin tai neuvoston sille esittämiin kysymyksiin joko suullisesti tai kirjallisesti EVR:n omien menettelyjen mukaisesti.

5. Toimitusjohtaja käy pyynnöstä Euroopan parlamentin toimivaltaisten valiokuntien puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kanssa luottamuksellisia keskusteluja suljetuin ovin EVR:n tehtävistä, myös sosiaalisten vaikutusten arvioinnista, rahoitusvakaustuen täytäntöönpanosta ja luottojärjestelyjen tai takauksien myöntämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston tukemiseksi. Euroopan parlamentin ja EVR:n välillä tehdään sopimus, jossa määritetään yksityiskohtaiset järjestelyt tällaisia keskusteluja varten niiden täyden luottamuksellisuuden varmistamiseksi.

6 artikla

Vastuuvelvollisuus kansallisille parlamenteille

1. Antaessaan 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kertomuksen EVR toimittaa sen samanaikaisesti suoraan EVR:n jäsenten ja asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitettujen osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille. Kansalliset parlamentit voivat toimittaa EVR:lle perusteltuja huomautuksiaan tästä kertomuksesta.

2. Edellä 1 kohdassa mainittujen jäsenvaltioiden kansalliset parlamentit voivat pyytää EVR:ää vastaamaan kirjallisesti niiden esittämiin huomautuksiin tai kysymyksiin, jotka koskevat EVR:n tehtäviä.

3. EVR:n jäsenen kansallinen parlamentti voi kutsua toimitusjohtajan osallistumaan näkemystenvaihtoon, jossa käsitellään rahoitusvakaustuen täytäntöönpanossa tapahtunutta edistymistä.

III OSA

LOPPUSÄÄNNÖKSET

7 artikla

Unionin lainsäädännössä olevat viittaukset

Unionin lainsäädännössä olevia viittauksia Euroopan vakausmekanismiin (EVM) pidetään viittauksina Euroopan valuuttarahastoon (EVR)

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)    Euroopan talousennuste, syksy 2017, Institutional Paper 63.

(2)    Eurobarometri 458, 4.12.2017.

(3)    ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”, Jean-Claude Juncker, tiiviissä yhteistyössä Donald Tuskin, Jeroen Dijsselbloemin, Mario Draghin ja Martin Schulzin kanssa 22.6.2015.

(4)    Ks. erityisesti COM(2017) 592 final, 11.10.2017.

(5)    COM(2017) 292 final, 8.6.2017.

(6)    COM(2017) 291, 31.5.2017.

(7)    COM(2017) 358, 28.6.2017.

(8)    COM(2017) 2025, 1.3.2017.

(9)    Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin puhe unionin tilasta vuonna 2017, 13.9.2017.

(10)    EU-johtajien asialista: Yhteisen tulevaisuutemme rakentaminen, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20. lokakuuta 2017.

(11)    On syytä huomata, että euroalueeseen kuulumattomista jäsenvaltioista Tanska ja Bulgaria ovat kiinnittäneet valuuttansa euroon sen käyttöönoton jälkeen vuoden 1999 loppupuolella. Toisin kuin Tanska, Bulgaria ei osallistu ERM II valuuttakurssimekanismiin, mutta lev on sidottu euroon valuuttakatejärjestelmässä.

(12)    Euroryhmän ja talous- ja rahoitusasioiden ministerineuvoston lausunto yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen varautumisjärjestelystä, 18.12.2013.

(13)    Ks. erityisesti Euroopan parlamentin päätöslauselmat, 16.2.2017, i) budjettikapasiteetista euroalueella (2015/2344(INI)), ii) Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista (2014/2248(INI)) ja iii) Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia (2014/2249(INI)).

(14)    Ks. erityisesti euroryhmä, 6. marraskuuta 2017, ”Fiscal capacity and fiscal rules for the Economic and Monetary Union”, euroryhmä, 9. lokakuuta 2017, ”Deepening Economic and Monetary Union – The role of the European Stability Mechanism” ja euroryhmä, 10. heinäkuuta 2017, ”Follow-up on deepening of the Economic and Monetary Union”.

(15)    Euroopan parlamentin päätöslauselma euroalueen budjettikapasiteetista, 16.2.2017, (2015/2344(INI)).

(16)    COM(2012)777 ”Hahmotelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi”, 28.11.2012.

(17)    Euroopan vakausmekanismin kaltaisen elimen välttämättömyys euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi perustuu tosiseikkoihin. Välttämättömyys vahvistetaan SEUT-sopimuksen 136 artiklan 3 kohdassa ja Euroopan vakausmekanismia koskevan sopimuksen johdanto-osan 2 kappaleessa, joissa viitataan nykyiseen Euroopan vakausmekanismiin toteamalla, että euroalueen jäsenvaltiot ”voivat perustaa vakausmekanismin, joka aktivoidaan, jos se on välttämätöntä koko euroalueen vakauden turvaamiseksi”.

(18)    Euroopan unionin tuomioistuin on jo käsitellyt 352 artiklan mahdollista käyttämistä perustettaessa unionin elin, jonka tehtävänä on antaa rahoitustukea euroalueen vakauden turvaamiseksi. Ks. ”Pringle-asia” C-370/12, tuomio 27.11.2012, EU:C:2012:756, 67 kohta.

(19)    Näin varmistetaan Meroni-tuomion noudattaminen. Meroni-tuomio annettiin asioissa C-9/56 ja 10/56 (Meroni v. korkea viranomainen (Kok. 1957/1958, s. 133)). Tuomio liittyy siihen, missä määrin ja millä ehdoin EU:n toimielimet voivat siirtää tehtäviään sääntelyvirastoille.

(20)    Asetus (EU) N:o 806/2014. Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on suurien ja järjestelmän kannalta merkittävien pankkien kriisinratkaisuviranomainen euroalueella. Se on ollut toiminnassa tammikuusta 2016. Euroalueen pankkisektori rahoittaa yhteistä kriisinratkaisurahastoa maksuosuuksin. Sitä voidaan käyttää kriisinratkaisun kustannusten rahoittamiseen edellyttäen, että kaikki sääntelykehyksen ehdot täyttyvät, mukaan lukien 8 prosentin alaskirjaus kyseisen pankin velkojen kokonaismäärästä.

(21)    Asia C-370/12, Pringle (EU:C:2012:756). Irlannin Supreme Court kysyi unionin tuomioistuimelta, estävätkö SEUT-sopimuksen määräykset, kuten 119–123 artikla ja 125–127 artikla, euroalueen jäsenvaltioita tekemästä keskenään EVM-sopimusta.

(22)    EUVL C , , s. .

(23)    Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63).

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2014, yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel6.12.2017

COM(2017) 827 final

LIITE

asiakirjaan

ehdotus: neuvoston asetus

Euroopan valuuttarahaston perustamisesta

EUROOPAN VALUUTTARAHASTON PERUSSÄÄNTÖ

I OSA

JÄSENYYS JA SOVELTAMISALA

1 artikla

EVR:n oikeudellinen asema

EVR on oikeushenkilö. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen oikeuden mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta ja esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

2 artikla

Jäsenyys

1. EVR:n jäseniä ovat ne jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro.

2. Jäsenvaltiosta, jonka rahayksikkö ei ole euro, tulee EVR:n jäsen päivänä, jona SEUT-sopimuksen 140 artiklan 2 kohdan mukainen neuvoston päätös, jolla kumotaan kyseiselle jäsenvaltiolle myönnetty poikkeus euron käyttöönotosta, tulee voimaan. Se otetaan EVR:n jäseneksi samoin ehdoin kuin EVR:n entiset jäsenet.

3. EVR:n jäsenille tällä asetuksella annettujen oikeuksien, myös äänioikeuksien, käyttö edellyttää, että ne ovat merkinneet osuutensa sen peruspääomasta.

4. EVR:n uusi jäsen saa EVR:n osuuksia vastineena pääomaosuudestaan, joka lasketaan 14 artiklassa säädetyn jakoperusteen mukaan.

3 artikla

Tavoite ja tehtävät

1. EVR:n tavoitteena on edistää euroalueen ja asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitettujen ’osallistuvien jäsenvaltioiden’ rahoitusvakauden turvaamista.

2. Tavoitteensa saavuttamista varten EVR

a) hankkii rahoitusta ja antaa tiukkoja, valitun rahoitusapuvälineen kannalta tarkoituksenmukaisia ehtoja noudattaen vakaustukea niille EVR:n jäsenille, joilla on tai joille uhkaa tulla vakavia rahoitusongelmia, jos tuki on välttämätöntä koko euroalueen tai sen jäsenvaltioiden rahoitusvakauden turvaamiseksi;

b) myöntää luottojärjestelyjä tai takauksia asetuksella (EU) N:o 806/2014 perustetun yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) tukemiseksi sille toimeksiannettujen tehtävien suorittamista varten.

II OSA

ORGANISAATIO JA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELYT

4 artikla

Rakenne ja äänestyssäännöt

1. EVR:llä on hallintoneuvosto ja johtokunta sekä toimitusjohtaja ja muu tarvittava henkilöstö. Hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenet ja heidän varajäsenensä hoitavat tehtävänsä ilman EVR:ltä saatavaa palkkiota.

2. Hallintoneuvoston ja johtokunnan päätökset tehdään yksimielisesti, vahvistetulla määräenemmistöllä, määräenemmistöllä tai yksinkertaisella enemmistöllä tämän asetuksen säännösten mukaisesti. Kaikki päätökset edellyttävät, että läsnä on kaksi kolmasosaa EVR:n äänioikeutetuista jäsenistä, jotka edustavat vähintään kahta kolmasosaa äänioikeuksista.

3. Henkilökohtaisesti tai edustettuina läsnä olevien jäsenten pidättyminen äänestämästä ei estä Eurooppa-neuvostoa tekemästä ratkaisua, jonka edellytyksenä on yksimielisyys.

4. Päätöksen tekeminen vahvistetulla määräenemmistöllä edellyttää 85 prosentin osuutta annetuista äänistä.

5. Päätöksen tekeminen määräenemmistöllä edellyttää 80 prosentin osuutta annetuista äänistä.

6. Päätöksen tekeminen yksinkertaisella enemmistöllä edellyttää enemmistöä annetuista äänistä.

7. Kunkin EVR:n jäsenen äänioikeudet, joita sen edustaja hallintoneuvostossa tai johtokunnassa käyttää, vastaavat kyseiselle jäsenelle EVR:n peruspääomasta jaettujen osuuksien lukumäärää.

8. Jos EVR:n jäsen jättää maksamatta osan sellaisesta erääntyneestä maksusta, jonka perustana ovat tämän perussäännön 8, 9 ja 10 artiklassa tarkoitetut täysin maksetut osuudet tai vaadittaessa maksettavaa pääomaa koskevat maksuvaatimukset taikka tämän perussäännön 16 tai 17 artiklassa tarkoitettu rahoitusavun takaisinmaksu, kyseinen EVR:n jäsen ei voi käyttää äänioikeuksiaan niin kauan kuin maksun laiminlyönti jatkuu. Päätöksenteon edellyttämät äänimäärät lasketaan tämän mukaisesti uudelleen.

5 artikla

Hallintoneuvosto

1. Kukin EVR:n jäsen nimittää hallintoneuvoston jäsenen ja varajäsenen. Nimitys voidaan peruuttaa milloin tahansa. Hallintoneuvoston jäsen on kyseisen EVR:n jäsenen hallituksen jäsen, joka vastaa valtionvaroista. Varajäsenellä on täydet valtuudet toimia varsinaisen jäsenen puolesta, kun tämä ei ole läsnä.

2. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, liitetyssä euroryhmästä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 14 tarkoitettu euroryhmän puheenjohtaja. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan kahden vuoden kaudeksi. Varapuheenjohtaja voidaan valita uudelleen. Uusi valinta on suoritettava viipymättä, jos tehtävää hoitava henkilö ei enää täytä 1 kohdassa asetettua vaatimusta.

3. Yksi Euroopan komission jäsen ja Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja osallistuvat hallintoneuvoston kokouksiin äänioikeudettomina jäseninä.

4. Jäsenvaltiota, jonka rahayksikkö on euro, koskevaan vakaustukioperaatioon EVR:n ohella tapauskohtaisesti osallistuvien jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, edustajat kutsutaan myös osallistumaan tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin, kun kokouksissa käsitellään tätä vakaustukea ja sen seurantaa.

5. Hallintoneuvosto voi kutsua muita henkilöitä, mukaan lukien jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, edustajia muita kuin 4 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten, sekä toimielinten tai järjestöjen edustajia, osallistumaan kokouksiin tapauskohtaisesti tarkkailijoina.

6. Hallintoneuvosto hyväksyy seuraavat tässä perussäännössä tarkoitetut päätökset yksimielisesti:

a) 8 artiklan 6 kohdan mukainen vähimmäislainanantokapasiteetin korottaminen tai alentaminen;

b) 9 artiklan 1 kohdan mukaisten vaadittaessa maksettavaa pääomaa koskevien maksuvaatimusten tekeminen;

c) 10 artiklan 1 kohdan mukainen peruspääoman korottaminen;

d) EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteen mahdollisen tarkistuksen ja EVR:n peruspääoman merkitsemisen jakoperusteeseen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti tehtävien muutosten huomioon ottaminen;

e) niiden 11 artiklan 3 kohdan mukaisten muutosten hyväksyminen, jotka koskevat pääoman jakoa EVR:n jäsenten kesken ja jakoa koskevia laskelmia ja jotka johtuvat välittömästi uusien jäsenten liittymisestä EVR:ään;

f) niiden ehtojen vahvistaminen tai tarkistaminen, jotka koskevat luottojärjestelyjen tai takauksien myöntämistä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston tukemiseksi, ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston tukemiseksi myönnettävän enimmäismäärän korottamisesta päättäminen 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

g) niiden rahoitusehtojen hyväksyminen, jotka koskevat luottojärjestelyjen myöntämistä tai takauksien enimmäismäärän vahvistamista yhteisen kriisinratkaisuneuvoston tukemiseksi, 22 artiklan 5 kohdan ja 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

7. Hallintoneuvosto hyväksyy seuraavat tässä perussäännössä tarkoitetut päätökset vahvistetulla määräenemmistöllä:

a) vakaustuen myöntäminen EVR:n jäsenille, mukaan lukien 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa mainitut ehdot, sekä välineiden valinnan ja rahoitusehtojen vahvistaminen 14–18 artiklan mukaisesti;

b) pyyntö Euroopan komissiolle neuvotella yhteistyössä EKP:n kanssa kuhunkin rahoitusapuun liittyvät talouspolitiikkaa koskevat ehdot 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

c) rahoitusavun hinnoittelupolitiikan ja -ohjeiden muuttaminen 20 artiklan mukaisesti.

8. Hallintoneuvosto hyväksyy seuraavat tässä perussäännössä tarkoitetut päätökset määräenemmistöllä:

a) yksityiskohtaisten teknisten ehtojen määrittäminen, kun jäsenvaltiosta tulee EVR:n jäsen;

b) varapuheenjohtajan valinta tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c) johtokunnan jäsenen tai varajäsenen tehtävien kanssa yhteensopimattomien toimintojen luettelon vahvistaminen 6 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

d) lopullisen ehdokasluettelon hyväksyminen toimitusjohtajan tehtävän täyttämiseksi ja pyyntö Euroopan unionin tuomioistuimelle tämän erottamiseksi 7 artiklan mukaisesti;

e) EVR:n työjärjestyksen vahvistaminen;

f) muiden rahastojen perustaminen 27 artiklan mukaisesti;

g) toimet velan perimiseksi EVR:n jäseneltä 28 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti;

h) EVR:n tilinpäätöksen hyväksyminen 31 artiklan mukaisesti ja vuosikertomuksen hyväksyminen 32 artiklan mukaisesti;

i) ulkopuolisten tilintarkastajien hyväksyminen 34 artiklan mukaisesti;

j) tilintarkastuslautakunnan jäsenten nimittäminen 35 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

k) EVR:n työkielen vahvistaminen 47 artiklan mukaisesti.

9. Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston kokoukset koolle ja johtaa niitä. Varapuheenjohtaja johtaa kokouksia, kun puheenjohtaja on estynyt osallistumasta niihin.

6 artikla

Johtokunta

1. Kukin hallintoneuvoston jäsen nimittää erityisen pätevien talous- ja raha-asioiden asiantuntijoiden keskuudesta yhden johtokunnan jäsenen ja yhden varajäsenen. Nimitys voidaan peruuttaa milloin tahansa. Johtokunnan varajäsenellä on täydet valtuudet toimia johtokunnan jäsenen puolesta, kun tämä ei ole läsnä.

Kunkin johtokunnan jäsenen ja varajäsenen on omistettava EVR:n toimille riittävästi aikaa ja huomiota. Hoitaessaan tehtäväänsä EVR:ssä ja kuuden kuukauden ajan sen päättymisen jälkeen johtokunnan jäsen ja varajäsen eivät saa osallistua toimiin, jotka hallintoneuvosto määrittää 8 kohdan mukaisesti.

2. Komissio voi nimittää yhden jäsenen, jolla ei ole äänioikeutta. EKP voi nimittää yhden tarkkailijan.

3. Jäsenvaltiota, jonka rahayksikkö on euro, koskevaan vakaustukioperaatioon EVR:n ohella tapauskohtaisesti osallistuvista jäsenvaltioista, joiden rahayksikkö ei ole euro, kutsutaan niin ikään kustakin yksi edustaja osallistumaan tarkkailijana johtokunnan kokouksiin, kun kokouksissa käsitellään tällaista vakaustukea ja sen seurantaa.

4. Hallintoneuvosto voi kutsua muita henkilöitä, mukaan lukien jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, edustajia muita kuin tämän artiklan 3 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten, sekä toimielinten tai järjestöjen edustajia, osallistumaan kokouksiin tapauskohtaisesti tarkkailijoina.

5. Johtokunta hyväksyy päätökset määräenemmistöllä, jollei tässä perussäännössä toisin säädetä.

6. Rajoittamatta 5 artiklan mukaisia hallintoneuvoston valtuuksia johtokunta varmistaa, että EVR:n toiminta on tämän asetuksen ja EVR:n työjärjestyksen mukaista.

7. Johtokunnassa vapautuvat paikat on täytettävä viipymättä 1 kohdan mukaisesti.

8. Hallintoneuvosto vahvistaa, mitkä toiminnot ovat yhteensopimattomia johtokunnan jäsenen tai varajäsenen tehtävien kanssa.

7 artikla

Toimitusjohtaja

1. Neuvosto nimittää toimitusjohtajan ansioiden perusteella ehdokkaista, joilla on EVR:n jäsenen kansalaisuus, asianmukaista kansainvälistä kokemusta ja korkeatasoinen asiantuntemus ja pätevyys talous- ja raha-asioissa.

Hallintoneuvosto laatii lopullisen luettelon ehdokkaista toimitusjohtajan tehtävään. Se pyrkii noudattamaan sukupuolten tasapainon periaatetta.

Neuvosto nimittää toimitusjohtajan Euroopan parlamenttia kuultuaan. Neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä. Äänestykseen osallistuvat vain ne neuvoston jäsenet, jotka edustavat niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro.

Toimitusjohtajan tehtävä on kokoaikainen. Lisäksi hän voi hoitaa Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) toimitusjohtajan tehtävää. Toimitusjohtajalla ei saa olla mitään muuta kansallisen, unionin tai kansainvälisen tason virkaa eikä hän saa olla hallintoneuvoston tai johtokunnan jäsen tai varajäsen.

2. Toimitusjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Hänet voidaan nimittää kerran uudelleen. Toimitusjohtaja jatkaa tehtävässään seuraajansa nimittämiseen asti. Jos toimitusjohtaja ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hänen todetaan syyllistyneen vakavaan rikkomukseen, Euroopan unionin tuomioistuin voi hallintoneuvoston ehdotuksesta ja Euroopan parlamentille ilmoitettuaan hyväksyä päätöksen tämän erottamiseksi tehtävästään.

3. Toimitusjohtaja johtaa johtokunnan kokouksia ja osallistuu hallintoneuvoston kokouksiin.

4. Toimitusjohtaja on EVR:n henkilöstön päällikkö ja vastuussa henkilöstön organisoinnista, nimittämisestä ja erottamisesta tämän perussäännön 39 artiklan mukaisesti.

5. Toimitusjohtaja on EVR:n laillinen edustaja.

Rajoittamatta tämän perussäännön 13 artiklan 4 kohdan, 14 artiklan 3 kohdan, 15 artiklan 3 kohdan, 16 artiklan 3 kohdan, 17 artiklan 3 kohdan, 18 artiklan 4 kohdan ja 23 artiklan 2 kohdan soveltamista EVR:n päteviä edustajia suhteissa kolmansiin osapuoliin ovat seuraavat:

a) toimitusjohtaja tai hänen poissa ollessaan ketkä tahansa kaksi johtoryhmän jäsentä yhdessä, ja

b) kuka tahansa henkilö toimitusjohtajan hänelle antamien erityisvaltuuksien rajoissa.

6. Toimitusjohtaja hoitaa EVR:n juoksevia asioita johtokunnan johdolla ja johtoryhmän avustamana.

Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, joka toimii sen puheenjohtajana, ja toimitusjohtajan aika ajoin nimittämät EVR:n henkilöstön jäsenet.

PÄÄOMA JA LAINANANTOKAPASITEETTI

8 artikla

Alkuperäinen peruspääoma ja lainanantokapasiteetti

1. EVR:n alkuperäinen peruspääoma on 704 798,7 miljoonaa euroa. Se jaetaan seitsemään miljoonaan neljäänkymmeneenseitsemääntuhanteen yhdeksäänsataankahdeksaankymmeneenseitsemään nimellisarvoltaan 100 000 euron arvoiseen osuuteen, jotka ovat merkittävissä EVM:n pääoman siirtojen muodossa taulukossa I olevan ja tämän perussäännön 11 artiklan mukaisesti lasketun alkuperäisen jakoperusteen mukaisesti. Alkuperäiseen peruspääomaan tehdyt merkinnät esitetään taulukossa II.

2. Alkuperäinen peruspääoma jaetaan maksettuihin osuuksiin ja vaadittaessa maksettaviin osuuksiin. Maksettujen osuuksien alkuperäinen yhteenlaskettu kokonaisnimellisarvo on 80 548,4 miljoonaa euroa. Ensimmäinen osakemerkintä tapahtuu nimellisarvoisena. Muut osakkeet annetaan merkittäviksi nimellisarvoisina.

3. Peruspääoman osuuksia ei saa antaa vakuudeksi tai rasittaa millään tavoin, eivätkä ne ole siirrettävissä muissa kuin tämän perussäännön 11 artiklan 5 kohdassa säädetyn jakoperusteen mukauttamisen täytäntöön panemiseksi siltä osin kuin se on tarpeen sen varmistamiseksi, että osuuksien jako vastaa mukautettua jakoperustetta.

4. Kunkin EVR:n jäsenen vastuu rajoittuu kaikissa olosuhteissa sen osuuteen liikkeeseenlaskuhinnan mukaisesta peruspääomasta. Yksikään EVR:n jäsen ei ole jäsenyytensä vuoksi vastuussa EVR:n velvoitteista. Sillä, että EVR:n jäsen voi saada tai saa EVR:n rahoitusapua, ei ole vaikutusta EVR:n jäsenten velvoitteisiin osallistua EVR:n peruspääomaan tämän sopimuksen mukaisesti.

5. EVR:n menoja tai tappioita ei kateta unionin talousarvion varoista.

6. EVR:n alkuperäinen lainanantokapasiteetti on vähintään 500 000 miljoonaa euroa. EVR:n kaikkien rahoitussitoumusten yhteenlaskettu määrä ei saa missään vaiheessa olla suurempi kuin vähimmäislainanantokapasiteetti. Hallintoneuvosto voi päättää lainanantokapasiteetin korottamisesta. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa hallintoneuvosto voi myös päättää lainanantokapasiteetin väliaikaisesta alentamisesta, jos se on tarpeen EVR:n toimintakyvyn varmistamiseksi.

9 artikla

Vaadittaessa maksettavaa pääomaa koskevat maksuvaatimukset

1. Hallintoneuvosto voi milloin tahansa vaatia vaadittaessa maksettavaa, maksamatonta pääomaa maksettavaksi ja vahvistaa asianmukaisen määräajan EVR:n jäsenten maksujen suorittamiselle.

2. Johtokunta voi yksinkertaisella enemmistöllä tehtävällä päätöksellä vaatia maksettavaksi vaadittaessa maksettavaa, vielä maksamatonta peruspääomaa maksetun pääoman määrän palauttamiseksi ennalleen, jos tämän määrä supistuu tappioiden kattamisen vuoksi alle tämän perussäännön 8 artiklan 2 kohdassa vahvistetun tason, jota hallintoneuvosto voi muuttaa tämän perussäännön 10 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja asettaa asianmukaisen määräajan, johon mennessä EVR:n jäsenten on suoritettava maksu.

3. Toimitusjohtaja vaatii tarvittaessa vaadittaessa maksettavan, vielä maksamattoman peruspääoman maksettavaksi riittävän ajoissa sen välttämiseksi, että EVR laiminlyö maksuaikataulun mukaisen maksuvelvoitteen tai muun maksuvelvoitteen maksamisen velkojilleen. Toimitusjohtaja ilmoittaa tällaisista maksuvaatimuksista johtokunnalle ja hallintoneuvostolle. Kun EVR:n varoissa havaitaan mahdollinen vaje, toimitusjohtaja esittää vaadittaessa maksettavaa pääomaa koskevan yhden tai useamman maksuvaatimuksen mahdollisimman pian, jotta voidaan varmistaa, että EVR:llä on riittävästi varoja erääntyvien maksujen suorittamiseksi kokonaisuudessaan velkojille määräajassa. EVR:n jäsenet sitoutuvat peruuttamattomasti ja ehdoitta vastaamaan toimitusjohtajan niille tämän kohdan nojalla esittämään vaadittaessa maksettavaa pääomaa koskevaan maksuvaatimukseen, jonka mukaiset maksut on suoritettava seitsemän päivän kuluessa vaatimuksen vastaanottamisesta.

4. EVR:n jäsenten on vastattava kaikkiin vaadittaessa maksettavaa pääomaa koskeviin maksuvaatimuksiin ajallaan.

5. Johtokunta hyväksyy yksityiskohtaiset ehdot, joita sovelletaan tämän artiklan nojalla esitettäviin vaadittaessa maksettavaa pääomaa koskeviin maksuvaatimuksiin.

10 artikla

Pääoman korotukset

1. Hallintoneuvosto voi päättää korottaa 11 artiklassa tarkoitettua EVR:n peruspääomaa. Uudet osuudet jaetaan EVR:n jäsenten kesken 11 artiklassa säädetyn jakoperusteen mukaisesti.

2. Kun jäsenvaltiosta tulee uusi EVR:n jäsen, EVR:n peruspääomaa korotetaan automaattisesti kertomalla kunkin jäsenen tuolloinen määrä EVR:n uuden jäsenen painotuksen ja EVR:n vanhojen jäsenten painotuksen välisellä suhdeluvulla tämän perussäännön 11 artiklassa säädetyn tarkistetun jakoperusteen rajoissa.

11 artikla

Jakoperuste

1. Jollei 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, EVR:n peruspääoman merkinnässä käytettävä jakoperuste niiden EVR:n jäseninä olevien jäsenvaltioiden osalta, joiden rahayksikkö on euro, perustuu EVR:n jäsenten kansallisiin keskuspankkeihin sovellettavaan EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteeseen, josta määrätään SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä (’EKPJ:n perussääntö’), tehdyssä pöytäkirjassa N:o 4 olevassa 29 artiklassa.

2. EVR:n alkuperäisen peruspääoman merkitsemisen jakoperuste määritetään tämän perussäännön liitteessä I.

3. EVR:n peruspääoman merkitsemisen jakoperustetta on mukautettava, kun

a) jäsenvaltiosta tulee EVR:n uusi jäsen ja EVR:n peruspääomaa korotetaan automaattisesti; tai

b) EVR:n jäseneen 44 artiklan mukaisesti sovellettavan, kaksitoista vuotta voimassa olevan väliaikaisen korjauksen voimassaolo päättyy.

4. Hallintoneuvosto voi päättää ottaa huomioon 1 kohdassa tarkoitettuun EKP:n pääoman merkinnän jakoperusteeseen mahdollisesti tehtävät tarkistukset, kun jakoperustetta mukautetaan 3 kohdan mukaisesti.

5. Kun EVR:n peruspääoman merkinnän jakoperustetta mukautetaan, EVR:n jäsenet tekevät keskuudessaan peruspääomasiirtoja siltä osin kuin se on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, että peruspääoman jako vastaa mukautettua jakoperustetta.

6. Johtokunta toteuttaa kaikki muut tämän artiklan soveltamisen edellyttämät toimenpiteet.

IV OSA

EVR:N VAKAUSTUKIOPERAATIOT

I OSASTO

EVR:n vakaustukioperaatioiden taustalla olevat periaatteet

12 artikla

Periaatteet

1. Jos se on euroalueen tai sen jäsenvaltioiden rahoitusvakauden turvaamiseksi välttämätöntä, EVR voi antaa vakaustukea EVR:n jäsenelle 14–19 artiklassa säädettyjen välineiden välityksellä soveltaen tiukkoja ehtoja, jotka ovat tarkoituksenmukaisia valitun rahoitusapuvälineen kannalta. Kyseiset ehdot voivat vaihdella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 472/2013 1 perustuvasta makrotalouden sopeutusohjelmasta ennakkoon vahvistettujen hyväksyttävyysehtojen jatkuvaan täyttämiseen.

2. EVR, neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot noudattavat täysin SEUT-sopimuksen 152 artiklaa ja ottavat huomioon kansalliset säännöt ja käytännön sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklan. Tämän asetuksen soveltaminen ei siten vaikuta oikeuteen neuvotella, tehdä ja panna täytäntöön työ- ja virkaehtosopimuksia eikä oikeuteen ryhtyä työtaistelutoimiin kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

II osasto

Vakaustuki EVR:n jäsenille

13 artikla

Menettely vakaustuen myöntämiseksi EVR:n jäsenille

1. EVR:n jäsen voi esittää hallintoneuvoston puheenjohtajalle vakaustuen saamista koskevan pyynnön. Tällaisessa pyynnössä on esitettävä suunniteltu rahoitusapuväline tai suunnitellut rahoitusapuvälineet. Saatuaan tällaisen pyynnön hallintoneuvoston puheenjohtaja pyytää komissiota toteuttamaan yhteistyössä EKP:n kanssa seuraavat toimenpiteet:

a) arvioida, onko koko euroalueen tai sen jäsenvaltioiden rahoitusvakaus vaarantunut, jollei EKP ole jo toimittanut tämän perussäännön 18 artiklan 2 kohdan mukaista analyysia;

b) arvioida, onko julkinen velka kestävää;

c) arvioida kyseisen EVR:n jäsenen todelliset tai mahdolliset rahoitustarpeet.

2. Hallintoneuvosto voi EVR:n jäsenen pyynnöstä ja 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella tehdä periaatepäätöksen vakaustuen myöntämisestä kyseiselle EVR:n jäsenelle rahoitusapujärjestelyn muodossa.

3. Jos 2 kohdan mukainen päätös rahoitusavun myöntämisestä hyväksytään, hallintoneuvosto pyytää komissiota neuvottelemaan yhteistyössä EKP:n ja EVR:n kanssa kyseisen EVR:n jäsenen kanssa tehtävän yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa vahvistetaan yksityiskohtaisesti rahoitusapujärjestelyyn liittyvät ehdot. Yhteisymmärryspöytäkirjan sisällössä on otettava huomioon toimenpiteiden kohteena olevien heikkouksien vakavuus ja valittu rahoitusapuväline. Toimitusjohtaja laatii samaan aikaan hallintoneuvoston hyväksyttäväksi ehdotuksen rahoitusapujärjestelyä koskevaksi sopimukseksi, johon sisältyvät rahoitusehdot sekä valitut välineet.

Yhteisymmärryspöytäkirjan on oltava kaikilta osin SEUT-sopimuksessa määrättyjen talouspolitiikan yhteensovittamistoimenpiteiden ja erityisesti kaikkien Euroopan unionin oikeuteen kuuluvien säädösten mukainen, mukaan lukien kyseiselle EVR:n jäsenelle osoitetut lausunnot, varoitukset, suositukset ja päätökset sekä makrotalouden sopeutusohjelma, jonka neuvosto hyväksyy asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 artiklan 2 kohdan nojalla. Ennen sitä laaditaan sosiaalisten vaikutusten arviointi.

4. Komissio ja EVR allekirjoittavat yhteisymmärryspöytäkirjan edellyttäen, että 3 kohdassa säädetty edellytys on täytetty ja hallintoneuvostolta on saatu hyväksyntä.

5. Yhteisymmärryspöytäkirja julkaistaan.

6. Johtokunta hyväksyy rahoitusapujärjestelyä koskevan sopimuksen, jossa vahvistetaan yksityiskohtaisesti myönnettävään vakaustukeen liittyvät rahoitusta koskevat näkökohdat ja tapauksen mukaan ensimmäisen rahoitusapuerän maksaminen.

7. EVR ottaa käyttöön asianmukaisen varoitusjärjestelmän, jolla varmistetaan, että se saa vakaustukea saavan EVR:n jäsenen erääntyvät takaisinmaksut ajallaan.

8. Komissio seuraa yhteistyössä EKP:n kanssa rahoitusapujärjestelylle asetettujen ehtojen noudattamista.

14 artikla

EVR:n ennalta varautuva rahoitusapu

1. Hallintoneuvosto voi tämän perussäännön 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti päättää myöntää ennalta varautuvaa rahoitusapua ennalta varautuvan ehdollisen luoton tai laajennettuihin ehtoihin perustuvan luoton muodossa.

2. EVR:n ennalta varautuvan rahoitusavun ehdot vahvistetaan yksityiskohtaisesti yhteisymmärryspöytäkirjassa 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3. EVR:n ennalta varautuvan rahoitusavun rahoitusehdot määritetään ennalta varautuvaa rahoitusapujärjestelyä koskevassa sopimuksessa, jonka toimitusjohtaja allekirjoittaa.

4. Johtokunta hyväksyy yksityiskohtaiset ohjeet, joissa määritetään EVR:n ennalta varautuvan rahoitusavun toteutusta koskevat järjestelyt.

5. Johtokunta tekee vahvistetulla määräenemmistöllä toimitusjohtajan ehdotuksesta ja saatuaan komissiolta 13 artiklan 8 kohdan mukaisesti annettavan kertomuksen, päätöksen siitä, onko luottojärjestely pidettävä voimassa.

6. EVR:n jäsenen käytettyä varoja ensimmäistä kertaa (lainan tai ensimarkkinoilla tehtävän oston kautta) johtokunta tekee vahvistetulla määräenemmistöllä toimitusjohtajan ehdotuksesta ja komission suorittaman arvioinnin perusteella yhteistyössä EKP:n kanssa päätöksen siitä, onko luottojärjestely edelleen riittävä vai tarvitaanko toisessa muodossa myönnettävää rahoitusapua.

15 artikla

EVR:n jäsenen luottolaitosten pääomapohjan vahvistamiseksi myönnettävä rahoitusapu

1. Hallintoneuvosto voi päättää myöntää EVR:n jäsenelle lainoina annettavaa rahoitusapua, jonka nimenomaisena tarkoituksena on kyseisen EVR:n jäsenen luottolaitosten pääomapohjan vahvistaminen.

2. EVR:n jäsenen luottolaitosten pääomapohjan vahvistamiseen myönnettävän rahoitusavun ehdot määritetään yhteisymmärryspöytäkirjassa 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3. EVR:n jäsenen luottolaitosten pääomapohjan vahvistamiseen myönnettävän rahoitusavun rahoitusehdot määritetään rahoitusapujärjestelyä koskevassa sopimuksessa, jonka toimitusjohtaja allekirjoittaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista.

4. Johtokunta hyväksyy yksityiskohtaiset ohjeet, joissa määritetään EVR:n jäsenen luottolaitosten pääomapohjan vahvistamiseen myönnettävän rahoitusavun toteutusta koskevat järjestelyt.

5. Johtokunta tekee vahvistetulla määräenemmistöllä toimitusjohtajan ehdotuksesta ja saatuaan komissiolta 13 artiklan 8 kohdan mukaisesti annettavan kertomuksen, tarvittaessa päätöksen ensimmäistä rahoitusapuerää seuraavien rahoitusapuerien maksamisesta.

16 artikla

EVR:n lainat

1. Hallintoneuvosto voi päättää myöntää EVR:n jäsenelle rahoitusapua 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti lainan muodossa.

2. EVR:n lainojen ehdot sisältyvät makrotaloudelliseen sopeutusohjelmaan, jonka yksityiskohdat vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3. Kunkin EVR:n lainan rahoitusehdot määritetään rahoitusapujärjestelyä koskevassa sopimuksessa, jonka toimitusjohtaja allekirjoittaa.

4. Johtokunta hyväksyy yksityiskohtaiset ohjeet, joissa määritetään EVR:n lainojen toteutusta koskevat järjestelyt.

5. Johtokunta tekee vahvistetulla määräenemmistöllä toimitusjohtajan ehdotuksesta ja saatuaan komissiolta 13 artiklan 8 kohdan mukaisesti annettavan kertomuksen, päätöksen ensimmäistä rahoitusapuerää seuraavien rahoitusapuerien maksamisesta.

17 artikla

Ensimarkkinoiden tukiväline

1. Hallintoneuvosto voi päättää 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja varmistaakseen, että rahoitusapu on mahdollisimman kustannustehokasta, järjestelystä, jolla EVR:n jäsenen joukkovelkakirjalainoja ostetaan ensimarkkinoilla.

2. Ensimarkkinoiden tukivälineen ehdot määritetään yksityiskohtaisesti yhteisymmärryspöytäkirjassa 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3. Joukkovelkakirjojen ostossa noudatettavat rahoitusehdot määritetään rahoitusapujärjestelyä koskevassa sopimuksessa, jonka toimitusjohtaja allekirjoittaa.

4. Johtokunta hyväksyy yksityiskohtaiset ohjeet, joissa määritetään ensimarkkinoiden tukivälineen toteutusta koskevat järjestelyt.

5. Johtokunta tekee vahvistetulla määräenemmistöllä toimitusjohtajan ehdotuksesta ja saatuaan komissiolta 13 artiklan 8 kohdan mukaisesti annettavan kertomuksen, päätöksen rahoitusavun maksamisesta avunsaajana olevalle jäsenvaltiolle ensimarkkinaoperaatioiden avulla.

18 artikla

Jälkimarkkinoiden tukiväline

1. Hallintoneuvosto voi päättää 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti järjestelystä, joka koskee EVR:n jäsenen joukkovelkakirjalainoja koskevia operaatioita jälkimarkkinoilla.

2. Päätökset vaikeuksien leviämisen vaaran välttämiseksi jälkimarkkinoilla tehtävistä interventioista tehdään sellaisen EKP:n analyysin perusteella, jossa todetaan rahoitusmarkkinoiden poikkeukselliset olosuhteet ja rahoitusvakauden vaarantuminen.

3. Jälkimarkkinoiden tukivälineen ehdot määritetään yksityiskohtaisesti yhteisymmärryspöytäkirjassa 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4. Jälkimarkkinaoperaatioiden toteutuksessa noudatettavat rahoitusehdot määritetään rahoitusapujärjestelyä koskevassa sopimuksessa, jonka toimitusjohtaja allekirjoittaa.

5. Johtokunta hyväksyy yksityiskohtaiset ohjeet, joissa määritetään ensimarkkinoiden tukivälineen toteutusta koskevat järjestelyt.

6. Johtokunta tekee vahvistetulla määräenemmistöllä ja toimitusjohtajan ehdotuksesta päätöksen operaatioiden aloittamisesta jälkimarkkinoilla.

19 artikla

Luottolaitosten suora pääomittamisväline

1. EVR:n hallintoneuvosto voi EVR:n jäsenen pyynnöstä päättää myöntää rahoitusapua suoraan luottolaitosten pääomapohjan vahvistamiseen, sanotuin kuitenkaan rajoittamatta SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan, asetuksen (EU) N:o 806/2014 18 artiklan 4 kohdan d alakohdan ja 27 artiklan 9 kohdan sekä direktiivin 2014/59/EU 56, 57 ja 58 artiklan soveltamista. Kyseinen apu on tarkoitettu niitä erityistapauksia varten, joissa EVR:n jäsenen rahoitusalalla on akuutteja vaikeuksia, joita ei voida korjata aiheuttamatta merkittävää vaaraa sen julkisen talouden kestävyydelle siksi, että on olemassa vakava riski vaikutusten laajenemisesta rahoitusalalta julkiseen talouteen tai että muut vaihtoehdot vaarantaisivat kyseisen EVR:n jäsenen markkinarahoituksen jatkuvuuden.

2. Kyseisen luottolaitoksen on oltava järjestelmän kannalta merkittävä tai sen on muodostettava vakava uhka joko koko euroalueen tai pyynnön esittävän EVR:n jäsenen rahoitusvakaudelle.

3. Sen EVR:n jäsenen, jonka alueella 2 kohdassa tarkoitettu luottolaitos sijaitsee, on osallistuttava toimenpiteeseen sopivan suuruisella ja laatuisella pääomalla EVR:n ohella.

4. Hallintoneuvosto hyväksyy yksityiskohtaiset ohjeet, joissa määritetään menettely luottolaitosten suoran pääomittamisvälineen täytäntöönpanoa varten.

5. Johtokunta hyväksyy pääomittamisen. Tarvittaessa hyväksymiselle voidaan asettaa avunsaajana olevaa luottolaitosta koskevia erityisehtoja.

6. Edellä olevan 1 kohdan nojalla tehtäviin päätöksiin perustuvien rahoitussitoumusten arvo saa olla yhteensä enintään 60 000 miljoonaa euroa.

III OSASTO

EVR:n hinnoittelupolitiikka ja lainanottotoimet

20 artikla

Hinnoittelupolitiikka

1. Myöntäessään vakaustukea, luottojärjestelyjä tai takauksia EVR pyrkii kattamaan rahoitus- ja toimintakustannuksensa kokonaisuudessaan ja saa asianmukaisen marginaalin.

2. Kaikkien rahoitusapuvälineiden hinnoittelu määritetään yksityiskohtaisesti hallintoneuvoston hyväksymissä hinnoitteluohjeissa.

3. Hallintoneuvosto voi tarkastella uudelleen hinnoittelupolitiikkaa.

21 artikla

Lainanotto-operaatiot

1. EVR voi kerätä varoja laskemalla liikkeeseen rahoitusvälineitä tai tekemällä rahoitussopimuksia tai muita sopimuksia tai järjestelyitä EVR:n jäsenten tai rahoituslaitosten tai muiden kolmansien kanssa.

2. Toimitusjohtaja määrittää lainanotto-operaatioita koskevat järjestelyt johtokunnan antamien yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.

3. EVR käyttää asianmukaisia riskinhallintavälineitä, joita johtokunta tarkastelee säännöllisin väliajoin uudelleen.

V OSA

TUKI KRIISINRATKAISUNEUVOSTOLLE

22 artikla

Luottojärjestely tai takaukset yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle

1. Rahoitustukea yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle myöntävät EVR ja asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitetut osallistuvat jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro, yhdessä, samoin ehdoin, luottojärjestelyjen ja/tai yhteisen kriisinratkaisuneuvoston velvoitteille myönnettävien enimmäistakausten avulla.

EVR ja 1 kohdassa tarkoitetut osallistuvat jäsenvaltiot kattavat yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle 1 kohdan mukaisesti myönnettävän tuen sen jakoperusteen mukaisesti, jonka yhteinen kriisinratkaisuneuvosto toimittaa tukea pyytäessään. Jakoperusteen määrittämistä varten yhteinen kriisinratkaisuneuvosto määrittää tuen kokonaismäärän kattamiseksi tarvittavat jälkikäteen perittävät ylimääräiset vakausmaksut ja laskee tulokset yhteen yhtäältä kaikkien EVR:n jäsenten alueen osalta ja toisaalta jokaisen, asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitetun osallistuvan jäsenvaltion, jonka rahayksikkö ei ole euro, alueen osalta. Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto laatii tämän laskelman käyttäen uusimpia asetuksen (EU) N:o 806/2014 70 artiklan soveltamista varten saatavilla olevia tietoja. Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ei sovella tämän laskelman laatimisessa vakausmaksujen siirtämisestä kriisinratkaisurahastoon ja niiden yhdistämisestä tehdyn sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan e alakohtaa.

2. Edellä olevan 1 kohdan nojalla tehtyihin päätöksiin perustuvien maksamatta olevien sitoumusten yhteenlaskettu enimmäismäärä on alustavasti 60 000 miljoonaa euroa.

3. Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto maksaa kaikki sille myönnetyt varat takaisin asetuksen (EU) N:o 806/2014 73 artiklan mukaisesti.

4. Hallintoneuvosto, toimien yhdessä 1 kohdassa tarkoitettujen osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa,

a) hyväksyy tukeen sovellettavat rahoitusehdot;

b) voi päättää korottaa 2 kohdassa tarkoitettua enimmäismäärää.

5. Kun jäsenvaltiosta, jonka rahayksikkö ei ole euro, tulee asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitettu osallistuva jäsenvaltio, se sopii EVR:n ja muiden asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitettujen osallistuvien jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, kanssa tarpeen mukaan 4 kohdassa tarkoitettujen ehtojen vahvistamisesta tai tarkistamisesta.

Kun jäsenvaltiosta, jonka rahayksikkö ei ole euro, tulee asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitettu osallistuva jäsenvaltio, 3 kohdassa tarkoitettua alkuperäistä enimmäismäärää korotetaan samassa suhteessa kuin se tavoitetason korotus, joka tapahtuu asetuksen (EU) N:o 806/1024 69 artiklan mukaisesti silloin kun jäsenvaltiosta, jonka rahayksikkö ei ole euro, tulee asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitettu osallistuva jäsenvaltio.

6. Edellä olevan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja rahoitusehtoja täsmennetään lisää yhdessä tai useammassa rahoitusapujärjestelyjä koskevassa sopimuksessa, jotka tehdään yhtäältä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ja toisaalta EVR:n ja niiden asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitettujen osallistuvien jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, välillä.

7. Päätökset luottojärjestelyyn perustuvan lainan nostamisesta tai takauksen myöntämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston velvoitteille tehdään viimeistään 12 tunnin kuluttua yhteisen kriisinratkaisuneuvoston esittämän pyynnön vastaanottamisesta.

8. Jos yhteisen kriisinratkaisuneuvoston pyyntö liittyy kriisinratkaisumääräykseen, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto voi komissiota kuultuaan pyytää tukea ennen kuin kriisinratkaisumääräys hyväksytään. Siinä tapauksessa päätökset luottojärjestelyyn perustuvan lainan nostamisesta tai takauksen myöntämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston velvoitteille tulevat voimaan samaan aikaan kuin kriisinratkaisumääräys tulee voimaan.

23 artikla

EVR:ään sovellettavat säännöt

1. Hallintoneuvosto hyväksyy EVR:n tukea koskevat rahoitusehdot. 

2. Toimitusjohtaja

a) allekirjoittaa sopimuksen sen jälkeen kun johtokunta on hyväksynyt sen;

b) on toimivaltainen päättämään luottojärjestelyyn perustuvan lainan nostamisesta tai takauksen myöntämisestä kriisinratkaisuneuvoston velvoitteille.

3. Johtokunta hyväksyy yksityiskohtaiset ohjeet, joissa määritetään EVR:n kriisinratkaisuneuvostolle myöntämän luottojärjestelyn tai takausten toteutusta koskevat järjestelyt.

24 artikla

Säännöt, joita sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitettuihin osallistuviin jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö ei ole euro

Ennen kuin jäsenvaltiosta, jonka rahayksikkö ei ole euro, tulee asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitettu osallistuva jäsenvaltio, sen on myönnettävä luottojärjestelyjä tai takauksia yhteisen kriisinratkaisuneuvoston tukemiseksi tämän perussäännön 22 artiklan mukaisesti, edellyttäen, että EKP on hyväksynyt päätöksen tiiviin yhteistyön luomisesta EKP:n ja kyseisen jäsenvaltion kansallisen toimivaltaisen viranomaisen välille asetuksen (EU) N:o 1024/2013 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Kyseisten jäsenvaltioiden on vahvistettava menettelyt, joiden avulla nämä luottojärjestelyt ja takaukset voidaan ottaa käyttöön tämän perussäännön 22 artiklan mukaisesti.

VI OSA

RAHOITUSHALLINTO

25 artikla

Sijoituspolitiikka

1. Toimitusjohtaja huolehtii siitä, että EVR:n sijoituspolitiikka on varovaista, jotta voidaan johtokunnan hyväksymien ja säännöllisin väliajoin uudelleen tarkastelemien ohjeiden mukaisesti varmistaa, että EVR:n luottokelpoisuus on paras mahdollinen. EVR:llä on oikeus käyttää osa sijoitussalkkunsa tuotosta toiminta- ja hallintokustannustensa kattamiseen.

2. EVR:n operaatioiden on oltava moitteettoman varainhoidon ja riskinhallinnan periaatteiden mukaisia.

26 artikla

Osingonjakopolitiikka

1. Johtokunta voi päättää yksinkertaisella enemmistöllä osingon jakamisesta EVR:n jäsenille, jos maksetun pääoman määrä ja vararahasto ylittävät EVR:n lainanantokapasiteetin ylläpidon edellyttämän tason eikä sijoitustuloja ole tarpeen käyttää EVR:n velkojille suoritettavan maksun laiminlyönnin välttämiseen. Osingot jaetaan suhteessa osuuksiin maksetussa pääomassa ja ottaen huomioon mahdollisuus, että maksuja nopeutetaan 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. Niin kauan kuin EVR ei ole antanut rahoitusapua jollekin jäsenistään, EVR:n maksetun pääoman sijoittamisesta kertyvät tulot palautetaan EVR:n jäsenille sen mukaan, kuinka suurella osuudella kukin jäsen on osallistunut maksettuun pääomaan, sen jälkeen kun tuloista on vähennetty toimintakustannukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän perussäännön 8 artiklan 6 kohdan ja 9 artiklan 1 kohdan soveltamista.

3. Toimitusjohtaja panee EVR:n osingonjakopolitiikan täytäntöön johtokunnan antamien ohjeiden mukaisesti.

27 artikla

Vararahasto ja muut rahastot

1. Hallintoneuvosto perustaa vararahaston ja tarvittaessa muita rahastoja.

2. EVR:n toimista kertyvät nettotulot ja EVR:n jäsenille SEUT-sopimuksen 121 artiklan 6 kohdan ja 126 artiklan nojalla aloitetuissa monenvälisessä valvontamenettelyssä, liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä ja makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä määrätyistä taloudellisista seuraamuksista kertyvät tulot sijoitetaan vararahastoon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän perussäännön 26 artiklan soveltamista.

3. Vararahaston varat sijoitetaan johtokunnan antamien ohjeiden mukaisesti.

4. Johtokunta hyväksyy muiden rahastojen perustamisen, hallinnon ja käytön edellyttämät säännöt.

28 artikla

Tappioiden kattaminen

1. EVR:n toimista aiheutuvat tappiot katetaan

a) ensisijaisesti vararahastosta,

b) toissijaisesti maksetusta pääomasta, ja

c) viime kädessä asianmukaisesta määrästä vaadittaessa maksettavaa, vielä maksamatonta pääomaa, joka vaaditaan maksettavaksi 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. Jos EVR:n jäsen laiminlyö 9 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla esitettyyn pääoman maksuvaatimukseen perustuvan maksun suorittamisen, kaikille EVR:n jäsenille esitetään tarkistettu korotettu pääoman maksuvaatimus, jotta voidaan varmistaa, että EVR saa kaiken tarvitsemansa maksetun pääoman. Hallintoneuvosto päättää komissiolle ilmoitettuaan asianmukaisesta toimintatavasta, jolla varmistetaan, että kyseinen EVR:n jäsen maksaa velkansa EVR:lle kohtuullisessa ajassa. Hallintoneuvostolla on oikeus vaatia, että maksettavaksi erääntyneelle määrälle maksetaan viivästyskorkoa.

3. Kun EVR:n jäsen maksaa 2 kohdassa tarkoitetun velkansa EVR:lle, ylimääräinen pääoma palautetaan muille EVR:n jäsenille hallintoneuvoston hyväksymien sääntöjen mukaisesti.

VII OSA

VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

29 artikla

Talousarvio

1. EVR:llä on itsenäinen omarahoitteinen talousarvio, joka ei ole osa unionin talousarviota.

2. EVR:n varainhoitovuosi alkaa kunkin vuoden 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

30 artikla

Talousarvion laatiminen

1. Toimitusjohtaja laatii kutakin varainhoitovuotta koskevan hallinnollisen talousarvion ja toimittaa sen johtokunnalle viimeistään edellisen varainhoitovuoden 15 päivänä marraskuuta.

Johtokunta hyväksyy hallinnollisen talousarvion viimeistään edellisen varainhoitovuoden 15 päivänä joulukuuta.

2. Johtokunnan hyväksymä vuotuinen talousarvio esitetään hallintoneuvostolle sen seuraavassa vuosikokouksessa.

31 artikla

Kirjanpito ja tilinpäätös

1. Johtokunta vastaa EVR:n kirjanpidosta ja laatii vuotuisen tilinpäätöksen sekä neljännesvuosittain esitettävän yhteenvedon rahoitusasemasta ja tuloslaskelman, molemmat euroina, noudattaen yleisesti hyväksyttyjä kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteita ja muita hallintoneuvoston edellyttämiä ja tilintarkastuslautakunnan hyväksymiä kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntöjä.

EVR pitää sisäisessä kirjanpidossaan tämän perussäännön 19 artiklan nojalla toteutettavista toimista erillistä kirjanpitoa, noudattaen yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita ja muita tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä kirjanpitokäytäntöjä.

3. EVR:n tilit tarkastetaan yleisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti vähintään kerran vuodessa tämän perussäännön 34 artiklan mukaisesti.

4. Hallintoneuvosto hyväksyy EVR:n tilinpäätöksen.

5. Toimitusjohtaja lähettää EVR:n jäsenille neljännesvuosittain yhteenvedon sen
rahoitusasemasta ja tuloslaskelman,
joka osoittaa sen operaatioiden tulokset.

32 artikla

Tilinpäätös ja vuosikertomus

1. Johtokunta laatii kutakin varainhoitovuotta koskevan tilinpäätöksen, johon sisältyvät tase, tuloslaskelma ja liitetiedot, viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä maaliskuuta. Liitetiedoissa esitetään erillinen yhteenveto niistä taseen ja tuloslaskelman eristä, jotka liittyvät luottolaitosten suoran pääomittamisvälineen nojalla toteutettuihin toimiin ja joista pidetään 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua erillistä kirjanpitoa.

2. Toimitusjohtaja laatii kutakin varainhoitovuotta koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen hyväksyttäväksi hallintoneuvoston vuosikokoukseen.

Vuosikertomuksessa esitetään

a) selvitys EVR:n politiikasta ja toiminnasta;

b) kyseisen varainhoitovuoden tilinpäätös;

c) ulkopuolisten tilintarkastajien laatima tilintarkastuskertomus 34 artiklan mukaisesti; ja

d) tilintarkastuslautakunnan laatima tilinpäätöskertomus 35 artiklan mukaisesti;

5. Hallintoneuvoston hyväksymä vuosikertomus julkaistaan EVR:n verkkosivulla.

33 artikla

Sisäinen tarkastus

Perustetaan kansainvälisten standardien mukainen sisäisen tarkastuksen tehtävä.

34 artikla

Ulkoinen tarkastus

1. EVR:n tilit tarkastutetaan riippumattomilla ulkopuolisilla tilintarkastajilla, jotka hallintoneuvosto hyväksyy kolmen vuoden toimikaudeksi sellaisten tilintarkastusyhteisöjen joukosta, joilla on kansainvälisesti hyvä maine ja jotka on hyväksytty ja jotka ovat julkisen valvonnan alaisia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006743/EY 2 mukaisesti.

Tilintarkastusyhteisöä on vaihdettava kuuden vuoden välein.

2. Riippumattomat ulkopuoliset tilintarkastajat ovat vastuussa vuotuisen tilinpäätöksen varmentamisesta, ja heillä on täydet valtuudet tarkastaa EVR:n koko kirjanpito ja kaikki tilit sekä saada kaikki tiedot EVR:n liiketapahtumista.

35 artikla

Tilintarkastuslautakunta

1. Tilintarkastuslautakunnassa on seuraavat viisi jäsentä, jotka hallintoneuvosto nimittää kolmen vuoden toimikaudeksi, jota ei voi uusia:

a) kaksi puheenjohtajan ehdottamaa jäsentä;

b) kaksi EVR:n kahden jäsenen ylinten tilintarkastuselinten nimeämää jäsentä, joista toinen edustaa ryhmää, johon kuuluu puolet EVR:n jäsenistä, pyöristettynä lähinnä alempaan kokonaislukuun, ja joilla on suurin määrä EVR:n osuuksia, ja toinen jäljelle jäävien EVR:n jäsenten ryhmää, noudattaen vuorottelujärjestelmää, joka perustuu kuhunkin ryhmään kuuluvien EVR:n jäsenten englanninkielisten nimien aakkosjärjestykseen tämän perussäännön liitteen I mukaisesti;

c) yksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen nimeämä jäsen.

Tilintarkastuslautakunnan jäseniksi nimitettävillä henkilöillä on oltava tilintarkastus- ja rahoitusasioissa osoitettu pätevyys sekä lautakunnan tehtävien asianmukaista suorittamista varten tarvittava ammattitaito ja kokemus tilintarkastustehtävistä.

Tilintarkastuslautakunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

Tilintarkastuslautakunta vahvistaa menettelyihinsä sovellettavan työjärjestyksen.

2. Tilintarkastuslautakunnan jäsenet suorittavat tehtävänsä riippumattomasti. He eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita EVR:n hallintoelimiltä tai jäseniltä eivätkä muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.

Tilintarkastuslautakunnan jäsenten on kansainvälisten standardien mukaisesti vältettävä kaikkia eturistiriitoja ja pidättäydyttävä kaikista tehtäviensä kanssa yhteensopimattomista toiminnoista silloin kun heidät nimitetään sekä toimikautensa aikana ja myös sen jälkeen. 

3. Tilintarkastuslautakunta tekee riippumattomia tarkastuksia. Se tutkii EVR:n tilit ja varmistaa, että toimintatilit ja tase ovat asianmukaiset. Se tarkastaa EVR:n asianmukaisuuden, vaatimustenmukaisuuden, tuloksellisuuden ja riskienhallinnan kansainvälisten kirjanpitostandardien mukaisesti. Se seuraa EVR:n sisäisiä ja ulkoisia tarkastusprosesseja ja niiden tuloksia ja tarvittaessa tarkistaa niitä.

Tilintarkastuslautakunnalla on mahdollisuus saada käyttöönsä kaikki EVR:n asiakirjat ja tiedot, myös sisäisiä ja ulkoisia tarkastusprosesseja koskevat asiakirjat ja tiedot, jotka se tarvitsee täyttääkseen tehtävänsä.

4. Tilintarkastuslautakunta voi milloin tahansa antaa havaintonsa tiedoksi johtokunnalle. Se laatii vuosittain hallintoneuvostolle toimitettavaksi kertomuksen toimintatilejä ja tasetta koskevista tarkastushavainnoistaan sekä päätelmänsä ja suosituksensa.

5. Hallintoneuvosto asettaa vuosikertomuksen EVR:n jäsenten kansallisten parlamenttien ja ylinten tilintarkastuselinten sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen käyttöön viimeistään 30 päivän kuluttua sen jälkeen kun se on saanut sen tilintarkastuslautakunnalta. Se toimittaa kertomuksen samaan aikaan myös Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

6. Tilintarkastuslautakunta voi päättää laatia myös muita kertomuksia hallintoneuvoston tai toimitusjohtajan pyynnöstä.

7. Tilintarkastuslautakunnan jäsenten ja sen nimittämien asiantuntijoiden on noudatettava tiukkoja luottamuksellisuusvaatimuksia, eivätkä he saa paljastaa mitään ei-julkisia tietoja, jotka he ovat saaneet tietoonsa tehtäviensä suorittamisen yhteydessä, myöskään toimikautensa tai nimityksensä päättymisen jälkeen.

VIII OSA

YLEISET SÄÄNNÖKSET

36 artikla

Sijainti

1. EVR:n kotipaikka ja päätoimipaikka ovat Luxemburgissa.

2. EVR voi perustaa yhteystoimistoja, jos johtokunta niin päättää tämän perussäännön 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

37 artikla

Toimipaikkasopimus

Luxemburgin suurherttuakunnan EVR:lle osoittamia tiloja ja laitteita koskevat järjestelyt vahvistetaan EVR:n ja Luxemburgin välillä tehtävässä toimipaikkasopimuksessa. Toimipaikkasopimuksen voimaantuloon asti EVR:ään sovelletaan EVM:n ja Luxemburgin suurherttuakunnan välillä 8 päivänä lokakuuta 2012 tehtyä päätoimipaikkaa koskevaa sopimusta.

38 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

1. EVR:ään ja sen henkilöstöön sovelletaan SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitettyä Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa N:o 7.

2. EVR vapautetaan kaikista vaatimuksista, jotka koskevat valtuutuksen tai toimiluvan saantia toimimiseen luottolaitoksena, sijoituspalvelujen tarjoajana tai muuna unionin lainsäädännön ja kunkin EVR:n jäsenen lain nojalla valtuutettuna toimiluvallisena tai säänneltynä yhteisönä.

39 artikla

EVR:n henkilöstö

1. EVR:n henkilöstöön sovelletaan henkilöstösääntöjä, muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä unionin toimielinten näiden säännösten soveltamiseksi yhteisesti hyväksymiä sääntöjä henkilöstösääntöjen 1 a artiklan 2 kohdan nojalla, lukuun ottamatta henkilöstöä, jonka palvelussuhde asetuksen voimaantulopäivänä perustuu EVM:n kanssa tehtyyn työsopimukseen. Tällaisiin sopimuksiin, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten kanssa tehtyihin sopimuksiin, sovelletaan edelleen samoja sopimusjärjestelyjä kuin tämän asetuksen tullessa voimaan.

Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettu työsopimusten tekemiseen valtuutettu viranomainen tarjoaa toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita väliaikaisena tai sopimussuhteisena toimihenkilönä kaikille, joiden palvelussuhde tämän asetuksen tullessa voimaan perustuu EVM:n kanssa tehtyyn toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen. Työtarjous perustuu tehtäviin, joita henkilön on määrä suorittaa väliaikaisena tai sopimussuhteisena toimihenkilönä.

EVM:n kanssa tehdyt määräaikaiset työsopimukset päättyvät sopimuksen mukaisena ajankohtana eikä niitä uusita tämän asetuksen voimaantulon yhteydessä sovellettavien sopimusjärjestelyjen nojalla.

2. Tämän artiklan 1 kohdasta poiketen toimitusjohtaja rinnastetaan palkkajärjestelyjen ja eläkeiän osalta unionin tuomioistuimen varapresidenttiin neuvoston asetuksessa (EU) 2016/300 3 määritellyllä tavalla. Hallintoneuvoston jäsenet rinnastetaan erityistuomioistuinten jäseneen asetuksessa (EU) 2016/300 määritellyllä tavalla. Niiden seikkojen osalta, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) 2016/300 soveltamisalaan, sovelletaan henkilöstösääntöjä ja palvelussuhteen ehtoja.

3. EVR:n henkilöstö koostuu virkamiehistä sekä väliaikaisesta ja sopimussuhteisesta henkilöstöstä. Hallintoneuvostolle tiedotetaan vuosittain toimitusjohtajan hyväksymistä toistaiseksi voimassa olevista työsopimuksista.

4. Johtokunta hyväksyy tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet henkilöstösääntöjen 110 artiklan säännösten mukaisesti.

5. Toimitusjohtaja käyttää henkilöstönsä suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia.

40 artikla

Salassapitovelvollisuus ja tietojenvaihto

1. Hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenet tai entiset jäsenet taikka muut henkilöt, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet EVR:n palveluksessa tai sen yhteydessä, eivät saa tehtäviensä päättymisen jälkeenkään ilmaista tietoja, jotka kuuluvat salassapitovelvollisuuden piiriin SEUT-sopimuksen 339 artiklan ja sovellettavien unionin lainsäädännön säännösten nojalla. He eivät etenkään saa luovuttaa yhdellekään henkilölle tai viranomaiselle salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja, jotka on saatu osana työnkuvaa, muuten kuin heidän tähän asetukseen perustuvien tehtäviensä yhteydessä.

2. Johtokunta hyväksyy käytännesäännöt, jotka sitovat toimitusjohtajaa ja kaikkia johtokunnan jäseniä ja varajäseniä sekä EVR:n henkilöstön jäseniä ja joissa vahvistetaan heihin sovellettavat velvoitteet, jotka koskevat luottamuksellisuutta, julkisia lausumia ja yhteyksiä tiedotusvälineisiin, henkilökohtaisia investointeja sekä taloudellisten ja kaupallisten etujen ilmoittamista.

3. Johtokunta hyväksyy tarvittavat toimenpiteet, jotka koskevat luottamuksellisten tietojen turvallista käsittelyä, paljastamista ja jakamista.

4. Ennen kuin tietoja luovutetaan, toimitusjohtaja varmistaa, että ne eivät sisällä luottamuksellisia tietoja, erityisesti arvioimalla vaikutukset, joita luovuttamisella saattaisi olla euroalueen, EVR:n jäsenen tai neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitetun osallistuvan jäsenvaltion rahoitusjärjestelmän rahoitusvakautta koskevaan yleiseen etuun tai kansainväliseen, finanssi-, raha- tai talouspolitiikkaan ja -suhteisiin, luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden kaupallisiin etuihin, oikeudenkäyntimenettelyihin, tarkastusten tarkoitukseen, tutkimuksiin ja tilintarkastuksiin. Menettelyyn, jolla tutkitaan tietojen luovuttamisen vaikutukset, on sisällyttävä erityinen arviointi sellaisten asiakirjojen sisällön ja yksityiskohtien luovuttamisen vaikutuksista, jotka koskevat tämän perussäännön 16 artiklassa tarkoitettua rahoitusvakaustuen myöntämistä tai tämän perussäännön 22–24 artiklassa tarkoitettua luottojärjestelyn tai takausten myöntämistä kriisinratkaisuneuvoston tukemiseksi.

5. Johtokunta ei estä EVR:ää ja sen jäseniä, neuvostoa, komissiota ja EKP:ta, niiden työntekijät ja asiantuntijat mukaan lukien, vaihtamasta myös luottamuksellisia tietoja keskenään ja keskuspankkien, asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, talletussuojajärjestelmien, sijoittajien korvausjärjestelmien, kriisinratkaisuneuvoston, kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten, tavanomaisista maksukyvyttömyysmenettelyistä vastaavien viranomaisten ja niiden asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklassa tarkoitettujen osallistuvien jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, tai niiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jotka suorittavat vastaavia toimintoja kuin tässä kohdassa mainitut viranomaiset, EVR:n tehtävien toteuttamista varten, edellyttäen, että sovelletaan tämän artiklan 3 kohdan nojalla käyttöön otettuja asianmukaisia takeita luottamuksellisuuden turvaamiseksi. Toimitusjohtaja soveltaa tietojen jakamiseen tarvittavia, tämän artiklan 3 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä.

8. Tämä artiklan soveltaminen ei rajoita asetuksen 5 artiklan mukaisia vaatimuksia, jotka koskevat EVR:n vastuuvelvollisuutta Euroopan parlamenttia kohtaan, eikä asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisia vaatimuksia, jotka koskevat EVR:n vastuuvelvollisuutta EVR:n jäsenten kansallisia parlamentteja kohtaan.

9. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu salassapitovelvollisuus koskee myös tämän perussäännön 5 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja tarkkailijoita ja henkilöitä, jotka osallistuvat hallintoneuvoston kokouksiin 22 artiklan nojalla.

41 artikla

Yhteistyö

1. EVM voi luoda ja pitää yllä yhteistyösuhteita unionin toimielimiin, elimiin ja laitoksiin niiden kunkin tavoitteiden mukaisesti sekä jäsenvaltioiden viranomaisiin ja niiden kolmansien maiden viranomaisiin, jotka antavat EVR:n jäsenelle rahoitusapua tapauskohtaisesti, ja minkä tahansa sellaisen kansainvälisen järjestön tai tahon kanssa, jolla on erityisiä tehtäviä asiaan liittyvillä aloilla.

2. EVR voi edellä 1 kohdassa esitettyjä tarkoituksia varten sopia yhteistyöjärjestelyistä erityisesti komission ja Euroopan keskuspankin kanssa. Näiden yhteistyöjärjestelyjen on oltava luonteeltaan teknisiä ja/tai operatiivisia, ja niiden tarkoituksena on oltava erityisesti yhteistyön ja tietojenvaihdon helpottaminen osapuolten välillä tämän perussäännön 40 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Yhteistyöjärjestelyillä ei ole oikeudellisesti sitovia vaikutuksia.

IX OSA

SIIRTYMÄJÄRJESTELYT

42 artikla

Euroopan rahoitusvakausvälineen hallinnointi

EVR voi hallinnoida Euroopan rahoitusvakausvälinettä (ERVV) tekemällä sen kanssa hallintosopimuksen, jossa määrätään myös palkkioehdoista. Jos EVM on tehnyt vastaavan sopimuksen, kyseiseen sopimukseen sovelletaan tämän asetuksen 2 artiklan säännöksiä.

43 artikla

Alkupääoman maksaminen – EVR:n uudet jäsenet

1. EVR:n uudelle jäsenelle tällä asetuksella myönnettyjen oikeuksien, myös äänestysoikeuden, käytön edellytyksenä on, että se on suorittanut osuutensa EVR:n peruspääomaan, 8 artiklan 4 kohdan ja tämän artiklan 3 kohdan soveltamista kuitenkaan rajoittamatta.

2. EVR:n uuden jäsenen on maksettava ensimmäisessä merkinnässä merkitsemänsä määrä maksetuista osuuksista viidessä vuosittaisessa erässä, joista kukin on 20 prosenttia kokonaismäärästä. Jäljellä olevat neljä maksuerää erääntyvät maksettavaksi yhden, kahden, kolmen ja neljän vuoden kuluttua ensimmäisen erän maksupäivästä.

3. Sen viiden vuoden jakson aikana, jona pääoma maksetaan erissä, EVR:n uudet jäsenet nopeuttavat maksettujen osuuksien maksamista riittävän ajoissa ennen liikkeeseenlaskupäivää, jotta maksetun pääoman ja liikkeessä olevan EVR:n velan välinen suhde saadaan pidettyä vähintään 15 prosentissa ja voidaan varmistaa, että EVR:n lainanantokapasiteetti on 500 000 miljoonaa euroa.

4. EVR:n uusi jäsen voi päättää nopeuttaa osuutensa maksamista maksettuun pääomaan.

44 artikla

Jakoperusteen väliaikainen korjaaminen

1. Alkuperäiseen jakoperusteeseen sisältyvää väliaikaista korjausta sovelletaan kahdentoista vuoden ajan alkaen päivästä, jona kyseinen EVR:n jäsen ottaa euron käyttöön.

2. Jos EVR:n uuden jäsenen bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden euromääräisinä markkinahintoina sen liittymistä EVR:ään välittömästi edeltävänä vuonna on alle 75 prosenttia unionin keskimääräisestä BKT:sta asukasta kohden markkinahintoina, siihen sovellettavaa EVR:n peruspääoman merkinnässä käytettävää jakoperustetta, joka on määritetty 8 artiklan mukaisesti, korjataan väliaikaisesti siten, että se on seuraavien summa:

a) 25 prosenttia kyseisen EVR:n jäsenen kansallisen keskuspankin prosentuaalisesta osuudesta EKP:n pääomasta, siten kuin se on määritetty EKPJ:n perussäännön 29 artiklan mukaisesti, ja

b) 75 prosenttia kyseisen EVR:n jäsenen prosentuaalisesta osuudesta euroalueen bruttokansantulosta (BKTL) euromääräisinä markkinahintoina sen EVR:ään liittymistä edeltäneenä vuonna.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut prosenttiosuudet pyöristetään alas- tai ylöspäin lähimpään 0,0001 prosenttiyksikön kerrannaiseen. Tilastollisina numerotietoina käytetään Eurostatin julkaisemia tietoja.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettua väliaikaista korjausta sovelletaan kahdentoista vuoden ajan alkaen päivästä, jona kyseinen EVR:n jäsen ottaa euron käyttöön.

4. Jakoperusteen väliaikaisen korjauksen seurauksena EVR:n jäsenelle 2 kohdan mukaisesti jaettu osuus rahasto-osuuksista jaetaan uudelleen niiden EVR:n jäsenten kesken, joihin ei sovelleta väliaikaista korjausta, sen mukaan, mikä näiden jäsenten EKPJ:n perussäännön 29 artiklan mukaisesti määritetty osuus EKP:n pääomasta oli juuri ennen rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskua EVR:ään liittyvälle uudelle jäsenelle.

X OSA

MUUT SÄÄNNÖKSET

45 artikla

Petostentorjuntatoimenpiteet

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 4 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjuntaa varten EVR liittyy kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja vahvistaa mainitun toimielinten välisen sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen välittömästi asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan EVR:n koko henkilöstöön.

2. Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien EVR:n rahoitusta saaneiden edunsaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3. OLAF voi suorittaa tutkimuksia, myös paikalla suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 5 ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti, sen selvittämiseksi, onko EVR:n rahoittamiin sopimuksiin liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

46 artikla

Oikeus tutustua asiakirjoihin

1. EVR:n hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 6 .

2. EVR hyväksyy kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta sisäiset toimenpiteet asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamiseksi.

3. Päätöksistä, jotka EVR on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle SEUT-sopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne unionin tuomioistuimessa SEUT-sopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

4. EVR:n päätösten kohteena olevilla henkilöillä on oikeus tutustua EVR:n asiakirja-aineistoon sillä edellytyksellä, että muiden henkilöiden oikeutetut edut otetaan huomioon kyseisten henkilöiden liikesalaisuuksien suojelemisessa. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä EVR:n sisäisiin valmisteluasiakirjoihin.

47 artikla

Kielivaatimukset

1. EVR:ään sovelletaan neuvoston asetusta N:o 1/1958 7 , ellei tässä asetuksessa toisin säädetä.

2. Hallintoneuvosto tekee päätöksen EVR:n työkielestä tai -kielistä, jota/joita käytetään hallintoneuvoston, johtokunnan ja johtoryhmän sekä tilintarkastuslautakunnan kokouksissa, tämän perussäännön 5 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

3. EVR voi päättää, mitä virallista kieltä se käyttää lähettäessään asiakirjoja unionin toimielimille, erillisvirastoille ja elimille.

4. Kaikkien EVR:n asiakirjojen alkuperäinen toisinto on englanninkielinen, paitsi jos

a) johtokunta päättää jonkin tietyn toimen osalta toisin;

b) toimitusjohtaja EVR:n jäsenen pyynnöstä ja sen kustannuksella vahvistaa alkuperäiseksi hallintoneuvoston tai johtokunnan tekemän tietyn päätöksen käännöksen kyseisen EVR:n jäsenen viralliselle kielelle tai virallisille kielille, jos se on tarpeen sovellettavien kansallisten menettelyjen toteuttamista varten.

TAULUKKO I

EVR:n alkuperäinen jakoperuste

EVR:n jäsen	EVR:n jakoperuste (%)
Belgian kuningaskunta	3,4534
Saksan liittotasavalta	26,9616
Viron tasavalta	0,1847
Irlanti	1,5814
Helleenien tasavalta	2,7975
Espanjan kuningaskunta	11,8227
Ranskan tasavalta	20,2471
Italian tasavalta	17,7917
Kyproksen tasavalta	0,1949
Latvian tasavalta	0,2746
Liettuan tasavalta	0,4063
Luxemburgin suurherttuakunta	0,2487
Malta	0,0726
Alankomaiden kuningaskunta	5,6781
Itävallan tasavalta	2,7644
Portugalin tasavalta	2,4921
Slovenian tasavalta	0,4247
Slovakian tasavalta	0,8184
Suomen tasavalta	1,7852
Yhteensä	100,0

Edellä mainitut luvut on pyöristetty neljään desimaaliin.

TAULUKKO II

Alkuperäiseen peruspääomaan tehdyt merkinnät.

EVR:n jäsen	Osuuksien lukumäärä	Pääomamerkintä euroa
Belgian kuningaskunta	243 397	24 339 700 000
Saksan liittotasavalta	1 900 248	190 024 800 000
Viron tasavalta	13 020	1 302 000 000
Irlanti	111 454	11 145 400 000
Helleenien tasavalta	197 169	19 716 900 000
Espanjan kuningaskunta	833 259	83 325 900 000
Ranskan tasavalta	1 427 013	142 701 300 000
Italian tasavalta	1 253 959	125 395 900 000
Kyproksen tasavalta	13 734	1 373 400 000
Latvian tasavalta	19 353	1 935 300 000
Liettuan tasavalta Luxemburgin suurherttuakunta	28 634 17 528	2 863 400 000 1 752 800 000
Malta	5 117	511 700 000
Alankomaiden kuningaskunta	400 190	40 019 000 000
Itävallan tasavalta	194 838	19 483 800 000
Portugalin tasavalta	175 644	17 564 400 000
Slovenian tasavalta	29 932	2 993 200 000
Slovakian tasavalta	57 680	5 768 000 000
Suomen tasavalta	125 818	12 581 800 000
Yhteensä	7 047 987	704 798 700 000

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1).

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2016, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87).

(3)    Neuvoston asetus (EU) 2016/300, annettu 29 päivänä helmikuuta 2016, EU:n korkean tason julkisen viran haltijoiden palkkajärjestelyistä (EUVL L 58, 4.3.2016, s. 1).

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(5)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(7)    Neuvoston asetus N:o 1 Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385).