PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1.Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Energiatuotteiden ja sähkön verotusta säännellään unionissa neuvoston direktiivillä 2003/96/EY 1 , jäljempänä ’energiaverodirektiivi’ tai ’direktiivi’.

Direktiivin 19 artiklan 1 kohdan ja erityisesti sen 5, 15 ja 17 artiklan säännösten nojalla neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltiolle luvan ottaa käyttöön verotustasoa koskevia muita vapautuksia tai alennuksia erityisistä politiikkaan liittyvistä syistä.

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on myöntää Ruotsille lupa soveltaa tietyin rajoituksin alennettua valmisteverokantaa kotitalouksien ja palveluyritysten käyttämään sähköön eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla. Toimenpiteen tarkoituksena on kompensoida alueen erityisistä ilmasto-oloista johtuvia korkeampia lämmityskustannuksia.

Direktiivin 19 artiklan 1 kohdassa säädetään, että neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltiolle luvan ottaa käyttöön muita verovapautuksia tai -alennuksia erityisistä politiikkaan liittyvistä syistä.

Neuvoston päätöksellä 2012/47/EU annetaan Ruotsille lupa soveltaa alennettua valmisteverokantaa päätöksen liitteessä luetelluissa kunnissa sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten kuluttamaan sähköön. Veronalennusten on oltava oikeassa suhteessa pohjoisesta sijainnista aiheutuviin ylimääräisiin lämmityskustannuksiin verrattuna muuhun Ruotsiin, ja alennetun verokannan on noudatettava direktiivissä 2003/96/EY säädettyjä vaatimuksia ja erityisesti sen 10 artiklassa vahvistettuja vähimmäisverokantoja. Luvan voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2017.

Ruotsin viranomaiset ovat ilmoittaneet direktiivin 19 artiklan mukaisesti komissiolle 10. toukokuuta 2017 päivätyllä kirjeellä aikeestaan jatkaa tämän alennetun valmisteverokannan soveltamista. Alennus on enintään 96 Ruotsin kruunua eli noin 10 euroa 2 megawattituntia kohden. Ruotsi on pyytänyt lupaa veronalennukselle kuudeksi vuodeksi (eli 31. joulukuuta 2023 asti), joka on direktiivin 19 artiklan 2 kohdassa säädetty enimmäisaika.

Ruotsi toimitti lisätietoja ja selvennyksiä 1. syyskuuta 2017.

Ruotsi perustelee pyyntöä ympäristöpoliittisilla sekä alue- ja koheesiopolitiikkaan liittyvillä tavoitteilla. Ruotsi korostaa, että koska kansalliset sähkön valmisteverokannat ylittävät huomattavasti direktiivissä 2003/96/EY säädetyt vähimmäisverotasot, verotusjärjestelmä tarjoaa kansallisella tasolla huomattavasti voimakkaamman kannustimen energiatehokkuuteen kuin EU:n vähimmäistasoissa vaaditaan. Tätä korkeaa verotustasoa voidaan Ruotsin viranomaisten mukaan pitää yllä vain, jos pohjoisille alueille, jotka ilmasto-olosuhteiden vuoksi ovat kilpailullisesti heikommassa asemassa, myönnetään veronalennus. Samalla toimenpide lieventäisi lämmityskustannusten eroja maan eri osien välillä ja tukisi näin EU:n alue- ja koheesiopolitiikan tavoitteita.

Ilmastoerojen aiheuttaman haitan luonteen osalta Ruotsin viranomaiset ovat toistaneet aiemmissa pyynnöissä esitetyn näkemyksen, että lämmityskustannukset ovat pohjoisilla alueilla keskimäärin 30 % korkeammat, koska lämmityskausi on näillä alueilla pidempi.

Valtion verotulot laskisivat veronalennuksen (96 Ruotsin kruunua/MWh) vuoksi vuositasolla arviolta 710 miljoonaa Ruotsin kruunua eli 74 miljoonaa euroa.

(1)Toimenpiteen toteutus

Toimenpide toteutetaan alennettuna sähkön valmisteverokantana. Tätä alennettua verokantaa sovelletaan suoraan veroa kannettaessa.

Soveltamisala

Ruotsin viranomaiset ilmoittivat, että maantieteellisessä jaottelussa käytettiin perustana objektiivisia tietoja lämmityskauden aikaisista keskilämpötiloista. Tämän perusteella sähkön alennettu valmisteverokanta koskee kaikkia kuntia Norrbottenin, Västerbottenin ja Jämtlandin lääneissä sekä seuraavia kuntia: Sollefteå, Ånge, Örnsköldsvik (Västernorrlandin läänissä), Ljusdal (Gävleborgin läänissä), Malung-Sälen, Mora, Orsa, Älvdalen (Taalainmaan läänissä) ja Torsby (Värmlandin läänissä). Toimenpide koskee ainoastaan kotitalouksia ja palveluyrityksiä, joihin sovellettaisiin yleistä sähkön valmisteverokantaa, joka on 325 Ruotsin kruunua eli 33,83 euroa megawattitunnilta. Koska valmistusteollisuuden sähkönkulutukseen sovelletaan joka tapauksessa 0,50 euron (5 Ruotsin kruunua) suuruista alennettua verokantaa megawattitunnilta, kyseinen toimenpide ei vaikuta tämän sektorin yrityksiin.

Toimenpiteellä mahdollistetaan näissä maan osissa oleville sähkön kuluttajaryhmille samat toimintaedellytykset kuin vastaaville kuluttajaryhmille Etelä-Ruotsissa.

(2)Ruotsin viranomaisten näkemykset toimenpiteen vaikutuksesta sisämarkkinoihin

Ruotsin viranomaiset eivät usko, että toimenpide vaikuttaisi sisämarkkinoiden toimintaan. Ne katsovat, että vaikka toimenpide voi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan alentamalla palveluyritysten kustannuksia eräillä alueilla Pohjois-Ruotsissa, tämä vaikutus olisi rajallinen, koska useimmat palveluyritykset toimivat yleensä rajatulla maantieteellisellä alueella.

(3)Voimassa olevat aiemmat säännökset

Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta.

1.2.Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

(1)Erityiset politiikkaan liittyvät syyt

Direktiivin 19 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Edellisissä artikloissa, erityisesti 5, 15 ja 17 artiklassa esitettyjen säännösten lisäksi neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltioille luvan ottaa käyttöön muita vapautuksia tai alennuksia erityisistä politiikkaan liittyvistä syistä.”

Ruotsin kaavailemassa toimenpiteessä on kyse alennetun valmisteverokannan soveltamisesta kotitalouksien ja palveluyritysten käyttämään sähköön eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla. Ruotsin viranomaiset korostavat kahta toimenpiteen tavoitetta. Ensinnäkin ne esittävät, että alennetulla valmisteverokannalla on välillisiä myönteisiä ympäristövaikutuksia, koska sen ansiosta Ruotsi voi soveltaa muualla maassa korkeampaa verokantaa, jota pitäisi muutoin alentaa Pohjois-Ruotsin erikoistapauksen vuoksi. Tästä komissio toteaa, että ympäristönsuojeluvaatimukset ovat itsessään jo erottamaton osa direktiiviä 2003/96/EY 3 , eikä niitä näin ollen voi pitää erityisinä politiikkaan liittyvinä syinä. Direktiivi ei kuitenkaan yleisellä tasolla mahdollista ympäristöolosuhteiltaan hyvin poikkeuksellisten alueiden erityistarpeiden huomioon ottamista. Näin ollen sitä, että suhteellisen korkean verotustason ylläpitämistä pyritään edesauttamaan välttämällä muutoin kohtuuttomat rasitteet tällaiset olosuhteet omaavilla alueilla soveltamalla alennettua verokantaa, voidaan pitää erityisenä politiikkaan liittyvänä syynä.

Toiseksi Ruotsin viranomaiset katsovat, että alennus lähentää kuluttajien kokonaiskustannuksia eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla kuluttajien kustannuksiin maan muissa osissa ja tukee näin alue- ja koheesiopoliittisia tavoitteita.

Tässäkin asiassa lupapyynnön voidaan vastaavasti katsoa perustuvan erityisiin politiikkaan liittyviin syihin.

1.3.Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Kotitalouksiin ja palveluyrityksiin sovellettava sähkön yleinen valmisteverokanta Ruotsissa on 325 Ruotsin kruunua eli 33,83 euroa megawattitunnilta 4 . Ehdotetun alennuksen myötä eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla sovellettava verokanta olisi vähintään 229 Ruotsin kruunua/MWh eli 26,13 euroa/MWh. Koska sähkön verotustaso on reilusti vähimmäisverokantaa korkeampi sekä Pohjois-Ruotsissa että muualla maassa, on perusteltua olettaa, että kyseinen veronalennus itse asiassa välillisesti auttaa saavuttamaan ympäristönsuojelun korkeamman kokonaistason Ruotsin viranomaisten kuvaamalla tavalla.

Tässä yhteydessä toimenpiteen tarkoituksena on osittain kompensoida korkeampia lämmityskustannuksia alueilla, joihin sovelletaan alennettua valmisteverokantaa. Ruotsin viranomaisten mukaan ilmasto-olosuhteet näillä alueilla johtavat keskimäärin 30 prosenttia korkeampaan sähkönkulutukseen kuin muualla maassa, pääasiassa pidemmän lämmityskauden johdosta.

Komissio toteaa, että Ruotsin viimeaikaisten sähkönhintojen perusteella on niin, että ehdotetusta toimenpiteestä seuraavat hinnanalennukset olisivat kaikissa asiaankuuluvissa kuluttajaryhmissä huomattavasti vähemmän kuin 25 prosenttia. Eurostatin viimeisimpien hintatietojen perusteella alennus olisi 2,7–7 prosenttia, riippuen asianomaisten kotitalouksien ja yritysten kulutustasosta 5 .

Verohelpotuksen määrä on siis pienempi kuin lämmityksestä aiheutuvat lisäkustannukset kyseisillä alueilla. Näin ollen energiatehokkuutta edistävä verokannustin pysyy vähintään samalla tasolla kuin muualla Ruotsissa sovellettava kannustin.

Toimenpide on unionin kansanterveys-, ympäristö-, energia- ja liikennepolitiikan mukainen.

Asianomaiset olosuhteet huomioon ottaen toimenpide näyttää hyväksyttävältä myös sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja terveen kilpailun kannalta. Erityisesti sen soveltamisalaan kuuluvien alueiden syrjäisen luonteen vuoksi ja koska se rajoittuu kotitalouksiin ja palveluyrityksiin, ei ole oletettavaa, että se johtaisi merkittäviin kilpailun vääristymiin tai muutoksiin jäsenvaltioiden välisessä kaupassa. Lopuksi on syytä muistuttaa, että kyseisiin alueisiin on sovellettu veronalennusta kolmenkymmenen vuoden ajan ilman, että tämä olisi komission tietojen mukaan aiheuttanut ongelmia sisämarkkinoiden toiminnan tai EU-politiikan muiden tavoitteiden kannalta.

Ruotsin viranomaisten kaavaileman alennuksen jälkeen sähkön valmisteverokannat ylittävät asianomaisilla alueilla edelleen direktiivin 2003/96/EY 10 artiklassa säädetyn vähimmäisverotustason. Edellyttäen, että toimenpiteessä noudatetaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (asetus (EY) N:o 651/2014 6 ) 44 artiklassa säädettyjä edellytyksiä, toimenpide vapautetaan ennakkoilmoitusvelvollisuudesta.

(1)Toimenpiteen soveltamisaika ja EU:n energiaverotuksen kehittäminen

Komissio ehdottaa, että toimenpidettä sovelletaan direktiivissä 2003/96/EY säädetyn enimmäisajan eli kuusi vuotta. Tämä aika näyttää asianmukaiselta, jotta asianomaiset kuluttajat saavat riittävän varmuuden.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

2.1.Oikeusperusta

Neuvoston direktiivin 2003/96/EY 19 artikla.

2.2.Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan soveltamisalaan kuuluva välillinen verotus ei sinänsä kuulu kyseisen sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettuun EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.

Neuvostolle on kuitenkin direktiivin 2003/96/EY 19 artiklassa annettu yksinomainen toimivalta antaa johdetun oikeuden nojalla jäsenvaltiolle lupa ottaa käyttöön muita vapautuksia tai alennuksia kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Näin ollen jäsenvaltiot eivät voi toimia neuvoston sijasta. Tästä syystä toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta nyt käsillä olevaan täytäntöönpanopäätökseen.

2.3.Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Veronalennus ei ylitä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

2.4.Toimintatavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: neuvoston täytäntöönpanopäätös.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

3.1.Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Toimenpide ei edellytä voimassa olevan lainsäädännön arviointia.

3.2.Sidosryhmien kuuleminen

Tämä ehdotus perustuu Ruotsin esittämään pyyntöön ja koskee ainoastaan kyseistä jäsenvaltiota.

3.3.Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen.

3.4.Vaikutustenarviointi

Ehdotus koskee luvan antamista yhdelle jäsenvaltiolle sen omasta pyynnöstä, eikä se edellytä vaikutusten arviointia.

Ruotsin toimittamista tiedoista käy ilmi, että toimenpiteen vaikutus verotuloihin olisi rajallinen ja sähkön valmisteverokanta Pohjois-Ruotsissa ylittäisi silti direktiivillä 2003/96/EY verotukselle säädetyn EU:n vähimmäistason. Ruotsi ennustaa toimenpiteiden vaikuttavan positiivisesti sen sosiaali- ja koheesiopoliittisiin tavoitteisiin.

3.5.Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Toimenpiteen tarkoituksena ei ole yksinkertaistaminen. Se perustuu Ruotsin esittämään pyyntöön ja koskee ainoastaan kyseistä jäsenvaltiota.

3.6.Perusoikeudet

Toimenpide ei vaikuta perusoikeuksiin.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Toimenpiteestä ei aiheudu taloudellista tai hallinnollista rasitusta unionille. Sen vuoksi ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

5.1.Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

1 artikla – Ruotsille myönnetään lupa jatkaa alennetun sähkön valmisteverokannan soveltamista eräillä pohjoisilla alueilla.

Verotaso ei alennuksen jälkeen voi koskaan olla alhaisempi kuin direktiivissä 2003/96/EY vahvistetut EU:n vähimmäisverotasot, ja alennukset koskisivat kaikkia sähkön kuluttajia, joihin sovelletaan yleistä valmisteverokantaa Pohjois-Ruotsissa.

Toimenpide auttaisi epäedullisessa asemassa olevia alueita alentamaan sähkökustannuksia, jotka ovat kylmän ilmaston vuoksi korkeampia.

2 artikla – Lupa myönnetään kuudeksi vuodeksi 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen Ruotsin esittämän pyynnön mukaisesti.

2017/0320 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

luvan antamisesta Ruotsille soveltaa alennettua valmisteverokantaa eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten kuluttamaan sähköön direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukaisesti

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY 7 ja erityisesti sen 19 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä 2012/47/EU 8 annetaan Ruotsille direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan mukainen lupa soveltaa 31 päivään joulukuuta 2017 saakka alennettua valmisteverokantaa eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten kuluttamaan sähköön.

(2)Ruotsi pyysi 10 päivänä toukokuuta 2017 päivätyllä kirjeellä lupaa jatkaa alennetun valmisteverokannan soveltamista samojen edunsaajien kuluttamaan sähköön toisen kuusivuotiskauden ajan eli 31 päivään joulukuuta 2023. Alennus saa olla enintään 96 Ruotsin kruunua megawattitunnilta. Ruotsi lähetti lisätietoja ja selvennyksiä 1 päivänä syyskuuta 2017 päivätyllä kirjeellä.

(3)Asianomaisilla alueilla lämmityskustannukset ovat keskimäärin 30 prosenttia korkeammat kuin muualla maassa pidemmän lämmityskauden vuoksi. Näillä alueilla sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten sähkökustannusten alentaminen kaventaa näin ollen kuluttajille aiheutuvien kokonaislämmityskustannusten eroa Pohjois-Ruotsin ja muun maan välillä. Toimenpide edistää siis alue- ja koheesiopolitiikkaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Veronalennus ei saisi olla suurempi kuin mikä on tarpeen eräillä Pohjois-Ruotsin alueilla sijaitseville kotitalouksille ja palveluyrityksille aiheutuvien ylimääräisten lämmityskustannusten korvaamiseksi.

(4)Alennetut verokannat ovat korkeammat kuin direktiivin 2003/96/EY 10 artiklassa säädetyt vähimmäisverokannat.

(5)Kun otetaan huomioon toimenpiteen kohteena olevien alueiden syrjäinen luonne sekä se, että alennus ei saisi olla suurempi kuin Pohjois-Ruotsissa syntyvät ylimääräiset lämmityskustannukset ja että alennus koskisi ainoastaan kotitalouksia ja palveluyrityksiä, toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittäviä kilpailun vääristymiä eikä muutoksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(6)Toimenpiteen hyväksymistä voidaan näin ollen perustella sisämarkkinoiden moitteettomalla toiminnalla ja terveen kilpailun varmistamisella. Se on myös unionin kansanterveys-, ympäristö-, energia- ja liikennepolitiikan mukainen.

(7)Direktiivin 2003/96/EY 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti kunkin kyseisen artiklan nojalla myönnetyn luvan on oltava ajallisesti tarkkaan rajoitettu. Jotta kyseiset kuluttajat saisivat riittävän varmuuden, lupa olisi myönnettävä kuudeksi vuodeksi.

(8)On tärkeää varmistaa, että päätöksen 2012/47/EU nojalla annetun luvan voimassaolo jatkuu, jottei kyseisen päätöksen voimassaolo pääty ennen tämän päätöksen voimaantuloa.

(9)Tämä päätös ei vaikuta valtiontukea koskevien unionin sääntöjen soveltamiseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.Ruotsille annetaan lupa soveltaa alennettua valmisteverokantaa liitteessä luetelluissa kunnissa sijaitsevien kotitalouksien ja palveluyritysten kuluttamaan sähköön.

Kansallisesti sovellettavasta sähkön yleisestä valmisteverokannasta myönnettävä alennus ei saa olla suurempi kuin mikä on tarpeen pohjoisen sijainnin aiheuttamien ja Ruotsin muita osia korkeampien lämmityskustannusten korvaamiseksi, eikä se saa olla enemmän kuin 96 Ruotsin kruunua megawattitunnilta.

2.Alennettujen verokantojen on oltava direktiivissä 2003/96/EY säädettyjen vaatimusten ja erityisesti sen 10 artiklassa vahvistettujen vähimmäisverokantojen mukaiset.

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen 31 päivään joulukuuta 2023 saakka.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ruotsin kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).

(2) Vaihtokurssi 2. lokakuuta 2017 (9,6055 SEK = 1 EUR), vrt. direktiivin 2003/96/EY 13 artiklan 1 kohta ja EUVL C 331, 3.10.2017, s. 3.

(3) Vrt. erityisesti johdanto-osan 6 ja 7 kappale.

(4) Direktiivin 2003/96/EY 5 artiklan nojalla jäsenvaltiot voivat soveltaa eri verokantoja riippuen siitä, onko kyseessä yrityskäyttö vai muu käyttö. Direktiivin 2003/96/EY 11 artiklan 4 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat rajoittaa yrityskäyttöön sovellettavan alennetun verotason soveltamisalaa. Ruotsin toimittamien tietojen mukaan se on rajoittanut yrityskäyttöön sovellettavan sähkön verokannan koskemaan valmistusteollisuutta. Tämän seurauksena muun kuin yrityskäytön verokantaa sovelletaan sekä kotitalouksiin että palvelualan yrityksiin. EU:n vähimmäisverokanta muussa kuin yrityskäytössä on 1 euro/MWh.

(5) Lähde: Eurostatin hintatiedot, toinen vuosineljännes 2016. Luvut koskevat sellaisten kotimaisten kuluttajien ei-teollista käyttöä, joiden vuosittainen kulutus on alle 1 megawattitunti tai yli 15 megawattituntia.

(6) Komission asetus (EU) N:o 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1–78).

(7) EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51.

(8) EUVL L 26, 28.1.2012, s. 33.

Alueet	Kunnat
Norrbottenin lääni	Kaikki kunnat
Västerbottenin lääni	Kaikki kunnat
Jämtlandin lääni	Kaikki kunnat
Västernorrlandin lääni	Sollefteå, Ånge, Örnsköldsvik
Gävleborgin lääni	Ljusdal
Taalainmaan lääni	Malung, Mora, Orsa, Älvdalen
Värmlannin lääni	Torsby