EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.1.2018
COM(2017) 559 final/2
2017/242(COD)
CORRIGENDUM
This document corrects document COM(2017) 559 final of 29.09.2017.
Concerns all language versions.
Addition of three words in Article 4(1) on page 12 and deletion of one word and correction of another word in Article 4(3) on page 12.
The text shall read as follows:
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Georgialle
{SWD(2017) 321}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Georgian ulkoinen ympäristö on edelleen heikko. Tämä vaikutti viennin ja rahalähetysten vähenemisen kautta osaltaan bruttokansantuotteen (BKT) suhteellisen vaimeaan 2,7 prosentin kasvuun vuonna 2016 (2,9 prosenttia vuonna 2015 ja 4,6 prosenttia vuonna 2014). Kulutuksen ja investointien tukemana BKT:n kasvun ennustetaan kiihtyvän asteittain 3,5 prosenttiin vuonna 2017. Alueellisen ja maailmanlaajuisen kasvun odotetaan myös nopeutuvan vuonna 2017, mutta kasvua hidastavia riskejä ovat jatkossakin geopoliittinen epävakaus, protektionismi ja rahoitusmarkkinoiden volatiliteetti.
Georgian julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2016 suuri (4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen), ja se pysyy Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) arvion mukaan samalla tasolla myös vuonna 2017. Julkisen velan määrä suhteessa BKT:hen on kasvanut 35,6 prosentista (vuonna 2014) 44,6 prosenttiin (vuonna 2016). Tämä johtuu lähinnä siitä, että noin 80 prosenttia julkisesta velasta on ulkomaanvaluutan määräistä, ja kansallinen valuutta (Georgian lari, GEL) heikkeni jyrkästi kyseisenä ajanjaksona. Lisäksi Georgian maksutasetilanne on edelleen haavoittuva, koska vaihtotaseen alijäämä on erittäin suuri (12,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016) ja ulkomaanvelkaa on paljon (111,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016). Georgian valuuttavaranto on pysynyt absoluuttisina lukuina mitattuna melko vakaana vuodesta 2011, ja vuoden 2016 lopussa se oli yhteensä 2,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria. IMF:n koostemetriikan (composite metric) mukaan varantotarpeet ovat kuitenkin kasvussa. Näin ollen nykyinen valuuttavaranto alittaa IMF:n riittävänä pitämän tason. Georgia jatkaa sopeutumistaan EU:n kanssa perustetun pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen (DCFTA) vaatimuksiin. Vapaakauppa-alue tarjoaa mahdollisuuksia, mutta aiheuttaa myös sopeutumiskustannuksia.
Tähän liittyen Georgia ja IMF tekivät 12. huhtikuuta 2017 sopimuksen laajennettuun rahoitusjärjestelyyn (Extended Fund Facility, EFF) kuuluvasta vuodet 2017–2020 kattavasta rahoitusohjelmasta. Rahoitusohjelma on suuruudeltaan 100 prosenttia Georgian kiintiöstä EFF:ssä (210,4 miljoonaa erityisnosto-oikeutta / noin 285 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria). EFF-ohjelmalla pyritään tukemaan talouden uudistusohjelmaa, joka auttaa Georgiaa vähentämään talouden haavoittuvuutta, ja edistämään nopeampaa ja osallistavampaa talouskasvua.
Georgian hallitus pyysi myös makrotaloudellista rahoitusapua EU:lta 16. kesäkuuta 2017. Tämän pyynnön ja maan taloudellisen tilanteen perusteella komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle SEUT-sopimuksen 212 artiklan 2 kohtaan perustuvan ehdotuksen makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Georgialle. Ehdotettu rahoitusavun määrä on 45 miljoonaa euroa, josta 35 miljoonaa euroa on tarkoitus myöntää lainoina ja 10 miljoonaa euroa avustuksina.
Ehdotettu uusi makrotaloudellisen rahoitusavun operaatio on kolmas sen jälkeen kun Georgialla oli sotilaallinen konflikti Venäjän kanssa elokuussa 2008. Lokakuussa 2008 EU sitoutui kahteen 46 miljoonan euron makrotaloudellisen rahoitusavun operaatioon kansainvälisten avunantajien konferenssissa Brysselissä. Ensimmäinen operaatio (46 miljoonaa euroa kokonaan avustuksina) toteutettiin vuosina 2009–2010 ja toinen (46 miljoonaa euroa, josta puolet avustuksina ja puolet lainoina) vuosina 2015–2017. Viimeinen vuosien 2015–2017 makrotaloudellisen rahoitusavun operaation erä maksettiin Georgialle toukokuussa 2017.
Ehdotetulla uudella makrotaloudellisella rahoitusavulla autetaan Georgiaa kattamaan osa vuosien 2017–2020 ulkoisesta rahoitustarpeesta, jonka arvioidaan olevan 752 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (671 miljoonaa euroa) 1 . Rahoitusapu lievittää lyhyellä aikavälillä maksutaseen ja julkisen talouden haavoittuvuutta. Sen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa otetaan huomioon IMF:n ja Maailmanpankin kanssa sovittavat Georgian sopeutus- ja uudistusohjelmat sekä EU:n budjettitukioperaatioiden ja pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen puitteissa sovitut uudistukset.
Tähän ehdotukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa selostetun mukaisesti ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) poliittisesta tilanteesta tekemän arvion perusteella komissio katsoo, että ehdotetulle makrotaloudellisen rahoitusavun operaatiolle asetetut poliittiset ja taloudelliset edellytykset täyttyvät.
•Yleinen tausta
Georgian makrotalouden näkymät ovat edelleen haavoittuvat. Käynnissä oleva julkisen talouden vakauttaminen saattaa heikentää kotimaista kysyntää ja hidastaa talouskasvua Georgiassa. Lisäksi Georgian taloutta koettelevat laajemmat riskit, jotka johtuvat epävarmoista alueellisista ja maailmanlaajuisista talousnäkymistä, ulkoisesta epätasapainosta (erityisesti suuresta ja yhä kasvavasta vaihtotaseen alijäämästä ja huomattavasta ulkomaanvelasta) ja riittämättömästä valuuttavarannosta.
Talouskasvun hidastuminen alueella ja tärkeimpien kauppakumppaneiden valuuttojen arvon jyrkkä heikkeneminen vuoden 2014 lopusta lähtien ovat supistaneet Georgian vientiä ja maasta muuttaneiden rahalähetyksiä. Tämä on vaikuttanut osaltaan siihen, että talouskasvu hidastui 2,7 prosenttiin vuonna 2016 oltuaan 2,9 prosenttia vuonna 2015 ja 4,6 prosenttia vuonna 2014. Georgian BKT:n kasvu vuonna 2016 johtui pääasiassa investoinneista, kun yksityinen kulutus pysyi vaimeana. Tämä heijastaa käytettävissä olevien tulojen vähenemistä, kun kotitalouksilla olevien Yhdysvaltain dollarin määräisten lainojen takaisinmaksuvelvoitteiden arvo kasvoi kotimaan valuutassa larin kurssin jyrkän heikkenemisen vuoksi. BKT:n kasvun ennustetaan kiihtyvän asteittain 3,5 prosenttiin vuonna 2017 kulutuksen ja investointien tukemana. Vuonna 2020 IMF:n kanssa vastikään sovitun järjestelyn päättyessä kasvuvauhdin ennustetaan olevan 5,0 prosenttia.
Yhdysvaltain dollarin ja larin vaihtokurssin kauden keskiarvo nousi 1,77:stä (vuonna 2014) 2,27:ään vuonna 2016, eli lari(n arvo) heikkeni noin 22 prosenttia. Tämän volatiliteetin vaikutuksia pahentaa entisestään Georgian talouden vahva dollarisoituminen. Vuonna 2016 70 prosenttia talletuksista ja 65 prosenttia lainoista oli dollarimääräisiä.
Vaikka Georgian työttömyysaste (11,8 prosenttia vuoden 2016 lopussa) on ollut laskusuunnassa vuodesta 2009, jolloin se oli 16,9 prosenttia, se on edelleen merkittävä haaste. Työpaikkoja on luotu uusilla kasvualoilla, erityisesti matkailussa ja muissa palveluissa, mutta työttömyys pysyy korkeana ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuuteen ja suuriin alueellisiin eroihin liittyvien haasteiden vuoksi. Georgiassa ei myöskään ole työttömyystukijärjestelmää.
Ulkoisella sektorilla Georgian vaihtotaseen alijäämä syveni entisestään 12,4 prosenttiin vuonna 2016 (12,0 prosenttia vuonna 2015 ja 10,6 prosenttia vuonna 2014). Kuten edellä todetaan, tämä on edelleen merkittävä haavoittuvuustekijä. Vaihtotaseen alijäämä kasvoi vuosina 2014–2016 talouskasvun hiipumisesta huolimatta. Tämä johtui siitä, että tavarakaupan alijäämä kasvoi, koska vienti supistui enemmän kuin kotimainen tuontikysyntä. Vaihtotaseen alijäämän odotetaan kasvavan edelleen 12,9 prosenttiin vuonna 2017, jonka jälkeen se IMF:n ohjelman ennusteiden mukaan supistuu vuonna 2020 hieman, 11 prosenttiin. Hyvin suuri vaihtotaseen alijäämä johtuu lähinnä tavarakaupan alijäämästä, jota palvelukaupan ylijäämä sekä tulot ja rahansiirrot ulkomailta (mukaan lukien maasta muuttaneiden rahalähetykset) supistavat vain osittain.
Vaihtotaseen alijäämä on rahoitettu pääosin suorilla ulkomaisilla sijoituksilla, mutta niiden odotetaan vähenevän hieman eli 11 prosentista (vuonna 2016) 10,3 prosenttiin (vuonna 2017) ja pysyvän suunnilleen samalla tasolla vuoteen 2020 saakka. Vaihtotaseen alijäämää on rahoitettu osaltaan myös velkaa kasvattavilla maahan tulevilla rahoitusvirroilla. Tämän vuoksi Georgian ulkomaanvelka, joka oli noin 80 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2008–2014, kasvoi huomattavasti seuraavina vuosina ja oli vuoden 2016 lopussa 111,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ulkomaanvelan ennustetaan kasvavan jatkossa 120,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Koska suurin osa ulkomaanvelasta on dollarimääräistä, larin heikkenemisellä on ollut merkittävä rooli velan kasvussa.
Georgian keskuspankki ei yleensä ole tehnyt suuria interventioita valuuttamarkkinoilla vaan on antanut larin (arvon) heiketä. Tämän ansiosta bruttomääräinen valuuttavaranto on pysynyt yleisesti ottaen vakaana, ja se oli helmikuun 2017 lopussa 2,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa noin kolmen kuukauden osuutta seuraavan vuoden tuonnista. Vastikään sovitun IMF:n ohjelman mukainen tavoite on valuuttavarannon 54 prosentin kasvu 2,8 miljardista dollarista (vuoden 2016 lopussa) 4,2 miljardiin dollariin (vuonna 2020), mikä vastaa noin neljän kuukauden tuontia.
Jakson keskimääräinen inflaatiovauhti (kuluttajahintaindeksi) hidastui vuosina 2015–2016 4,0 prosentista 2,1 prosenttiin. Kuluttajahintaindeksin ennustetaan nousevan 5,7 prosenttiin vuonna 2017 sen seurauksena, että tammikuussa 2017 tuli voimaan valmisteverojen korotus. Indeksin arvioidaan laskevan 3,0 prosenttiin vuonna 2018 ja pysyvän suunnilleen samalla tasolla vuosina 2019 ja 2020.
Vuodesta 2009 jatkuneen julkisen talouden vakauttamisen jälkeen julkisen talouden alijäämä alkoi kasvaa vuonna 2015, jolloin se oli 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä johtui osittain siitä, että sosiaalimenot kasvoivat, kun maassa runsaasti esiintyvää köyhyyttä ja eriarvoisuutta yritettiin vähentää. Lisäksi alijäämää kasvatti talouden taantuman aiheuttama verotulojen vähentyminen. Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni entisestään vuonna 2016, jolloin IMF arvioi julkisen talouden alijäämän olleen 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä johtui sekä odotettua alhaisemmista tuloista että menojen kasvusta ennen lokakuun parlamenttivaaleja (pääasiassa puolustukseen, julkiseen liikenteeseen, infrastruktuuriin ja terveydenhuoltoon liittyvät menot). Julkisen talouden alijäämän (jonka ennen kuin IMF:n uudesta ohjelmasta sovittiin odotettiin jatkavan tänä vuonna kasvuaan noin 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen), ennustetaan nyt pysyvän edellisvuoden tasolla 4,1 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2017 ja supistuvan sen jälkeen vähitellen 3,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020. Julkinen velka kasvoi arviolta 44,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016 (35,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2014), ja velan odotetaan kasvavan edelleen noin 47 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019, minkä jälkeen se alkaa supistua vähitellen.
Georgian viranomaisten finanssipolitiikan strategia perustuu julkisen talouden vakauttamisen jatkamiseen. Georgian viranomaiset aikovat erityisesti vähentää juoksevia menoja supistamalla palkka- ja hallintomenoja, tehostamalla varojen käyttöä terveydenhuollossa ja valvomalla paikallishallinnon menoja. Lisäksi kasvatetaan pääomamenoja pääasiassa infrastruktuurin rakentamisessa ja otetaan käyttöön eläkejärjestelmän toinen (rahastoitu) pilari. Tulopuolella Georgian viranomaiset ovat korottaneet veroja (erityisesti tupakkatuotteiden, ajoneuvojen ja polttoaineiden valmisteveroja) korvatakseen tulojen menetykset, jotka aiheutuvat vuoden 2017 tammikuussa voimaan tulleesta yritysten tuloverouudistuksesta. Viranomaiset ovat tarvittaessa valmiit toteuttamaan lisätoimenpiteitä.
Julkisen talouden vakauttamista täydennetään rakenneuudistusohjelmalla, jossa keskitytään liiketoimintaympäristön parantamiseen, koulutuksen ja julkishallinnon kehittämiseen sekä infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin. Muita toimenpiteitä ovat muun muassa finanssipoliittiset uudistukset (erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista ja valtionyrityksistä aiheutuvien riskien parempi hallinta), finanssisektorin vahvistaminen (esimerkiksi ottamalla käyttöön talletussuojajärjestelmä ja parantamalla pankkien sääntely-, valvonta- ja kriisinratkaisukehystä) sekä käynnissä oleva pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen vaatimuksiin sopeutuminen.
IMF:n marraskuussa 2017 laatimat ennusteet viittaavat merkittäviin ulkoisen rahoituksen tarpeisiin vuosina 2017–2020, sillä ulkoisen rahoitusvajeen kokonaismäärän arvioidaan olevan 752 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (256 miljoonaa dollaria vuonna 2017, 222 miljoonaa dollaria vuonna 2018, 183 miljoonaa dollaria vuonna 2019 ja 91 miljoonaa dollaria vuonna 2020). Rahoitusvaje johtuu karkeasti ottaen kolmesta tekijästä: vaihtotaseen alijäämä on melko suuri, valuuttavarantoa on tarpeen kasvattaa, ja velkojen lyhennysvaatimusten odotetaan olevan suuret.
Ehdotettu 45 miljoonan euron makrotaloudellisen rahoitusavun operaatio (noin 50 miljoonaa dollaria) ja edellisen operaation puitteissa toukokuussa 2017 maksettu 23 miljoonaa euroa (noin 26 miljoonaa dollaria) kattaisivat 10 prosenttia arvioidusta rahoitusvajeen kokonaismäärästä ja 33 prosenttia jäljellä olevasta rahoitusvajeesta (sen jälkeen kun on vähennetty IMF:n nettorahoitus ja odotettavissa olevat Maailmanpankin politiikkaperusteisten lainojen maksut).
Muita rahoitusosuuksia, joilla katetaan jäljellä olevaa rahoitusvajetta, ovat muun muassa budjettitukiavustukset Ranskan kehitysvirastolta AFD:ltä (62 miljoonaa dollaria vuonna 2017) ja Aasian kehityspankin myöntämä rahoitustuki, jonka arvioidaan olevan 100 miljoonaa dollaria vuosina 2018–2019.
•Voimassa olevat aiemmat säännökset
Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 12. elokuuta 2013 päätöksen N:o 778/2013/EU 2 edellisen makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Georgialle. Rahoitusavun määrä oli 46 miljoonaa euroa, josta puolet avustuksina ja puolet lainoina. Tuki otettiin täysimääräisesti käyttöön vuonna 2015–2017, ja viimeinen erä maksettiin toukokuussa 2017.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen ja tavoitteiden kanssa
EU ja Georgia ovat vuosien kuluessa kehittäneet tiiviit poliittiset ja taloudelliset suhteet, jotka ovat johtaneet assosiaatiosopimukseen, johon kuuluu pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue. Assosiaatiosopimus allekirjoitettiin vuonna 2014, ja se tuli voimaan heinäkuussa 2016. Assosiaatiosopimus korvasi aiemman kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, ja sillä edistetään Georgian poliittista assosiaatiota ja taloudellista yhdentymistä EU:n kanssa. EU:n yhdistetyssä tukikehyksessä määritellään ensisijaiset alat Georgian kanssa tehtävälle yhteistyölle, jota rahoitetaan Euroopan naapuruusvälineestä (ENI). Vuosia 2017–2020 koskevaa yhdistettyä tukikehystä viimeistellään parhaillaan.
Georgialla on hyvin kehittyneet taloudelliset siteet EU:hun. EU oli vuonna 2016 Georgian tärkein kauppakumppani, ja sen osuus kaupasta oli 32,6 prosenttia. Muut keskeiset kauppakumppanit jäävät selvästi jälkeen (Turkin osuus kaupasta oli 17,2 prosenttia ja Venäjän osuus 8,1 prosenttia). EU on Georgian tärkein investointikumppani ja avunantaja.
Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvat maat voivat saada EU:lta makrotaloudellista rahoitusapua. Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu täydentää Euroopan naapuruusvälineen ja muiden EU-ohjelmien puitteissa myönnettyjä avustuksia ja varsinkin ehtoja, jotka sisältyvät EU:n parhaillaan täytäntöönpanemiin budjettitukipaketteihin. Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu tukee Georgian viranomaisia niiden luodessa asianmukaista kehystä makrotalouspolitiikan uudistamista ja rakenneuudistuksia varten. Tämä puolestaan lisää EU:n rahoitustoiminnan, myös muita rahoitusvälineitä käyttäen toteutettujen toimien, lisäarvoa ja tuloksellisuutta.
Georgia on lujittanut demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta sekä parantanut entisestään ihmisoikeuksien kunnioittamista. Viimeisimmät lokakuussa 2016 järjestetyt parlamenttivaalit olivat kilpaillut ja hyvin järjestetyt. Oikeuslaitoksen osalta Georgian uudistukset ovat edistäneet oikeuslaitoksen riippumattomuutta, ammattimaisuutta ja vastuuvelvollisuutta.
Edellä esitetyn perusteella Georgialle myönnettävän makrotaloudellisen rahoitusavun edellytyksenä olevien poliittisten ehtojen, mukaan lukien poliittinen ja taloudellinen lähentyminen EU:hun, voidaan katsoa täyttyneen. Yksityiskohtainen arviointi, jonka EUH on laatinut makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvien poliittisten kriteerien täyttämisestä, on liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan, joka annetaan tämän ehdotuksen yhteydessä.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus
Ehdotettu makrotaloudellisen rahoitusavun operaatio on määrältään enintään 45 miljoonaa euroa. Komissio ehdottaa, että enintään 35 miljoonaa euroa myönnetään keskipitkän aikavälin lainana ja enintään 10 miljoonaa euroa avustuksina. Ehdotetun operaation koko huomioon ottaen komissio harkitsee rahoitusavun maksamista kahdessa erässä 3 . Ensimmäinen erä koostuu alustavan suunnitelman mukaan 15 miljoonan euron lainasta ja 5 miljoonan euron avustuksesta, ja toinen erä 20 miljoonan euron lainasta ja 5 miljoonan euron avustuksesta.
Rahoitusapua hallinnoi komissio. Siihen sovelletaan EU:n varainhoitoasetuksen mukaisia petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien torjuntaa koskevia erityissäännöksiä.
Ehdotetun makrotaloudellisen rahoitusavun operaation maksujen suorittamisen ehtona on, että Georgia suoriutuu IMF:n ohjelman puitteissa tehtävistä tarkasteluista ja hyödyntää tuloksellisesti IMF:n varoja. Lisäksi komissio – EU:n puolesta – ja Georgian viranomaiset laativat yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa sovitaan yksityiskohtaisista rakenneuudistustoimista. Näillä uudistustoimilla tuetaan viranomaisten uudistusohjelmaa ja täydennetään IMF:n, Maailmanpankin ja muiden avunantajien kanssa sovittuja ohjelmia sekä EU:n budjettitukeen liittyviä politiikkaohjelmia. Uudistustoimet ovat sopusoinnussa EU:n ja Georgian välisessä assosiaatiosopimuksessa sovittujen keskeisten talousuudistuksia koskevien painopisteiden kanssa, mukaan lukien pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue ja assosiaatio-ohjelma.
Päätös maksaa noin 22 prosenttia ehdotetusta avusta (10 miljoonaa euroa 45 miljoonan euron kokonaismäärästä) avustuksina ja loput lainoina on perusteltu, kun otetaan huomioon Georgian taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen taso (mitattuna henkeä kohti lasketuilla tuloilla, joiden perusteella Maailmanpankki on luokitellut Georgian alemman keskitulotason maaksi, ja köyhyyden yleisyydellä) sekä suhteellisen suuri velkaantuneisuus. Georgia ei enää saa edullisin ehdoin myönnettävää rahoitusta IMF:ltä eikä Maailmanpankilta, mutta sen parantunut luottokelpoisuus on vielä suhteellisen uusi asia. Tästä huolimatta tosiseikat puoltavat lainaosuuden painottamista.
•Oikeusperusta
Tämän ehdotuksen oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 212 artiklan 2 kohta.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitteita, jotka liittyvät Georgian makrotalouden lyhyen aikavälin vakauden palauttamiseen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Pääasiallisia syitä tähän ovat kansallisen tason budjettirajoitteet ja tarve avunantajien vahvaan koordinointiin rahoitusavun ja sen vaikutusten maksimoimiseksi.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen makrotalouden lyhyen aikavälin vakauteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kuten komissio on todennut niiden arvioiden perusteella, jotka IMF:n on tehnyt laajennetun rahoitusjärjestelyn yhteydessä, ehdotetun uuden makrotaloudellisen rahoitusavun määrä yhdessä toukokuussa 2017 maksetun edellisen makrotaloudellisen rahoitusavun operaation viimeisen erän kanssa on 10 prosenttia arvioidusta kokonaisrahoitusvajeesta vuosina 2017–2020 ja 33 prosenttia jäljellä olevasta rahoitusvajeesta (sen jälkeen kun on vähennetty IMF:n nettorahoitus ja odotettavissa olevat Maailmanpankin politiikkaperusteisten lainojen maksut). Tämä on makrotaloudellisen rahoitusavun operaatioiden taakanjakoa koskevien vakiokäytäntöjen mukaista, kun otetaan huomioon, että myös muut kahden- ja monenväliset rahoittajat ovat luvanneet myöntää Georgialle tukea.
•Toimintatavan valinta
Hankerahoitus tai tekninen apu ei soveltuisi tai riittäisi näiden makrotaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisesta rahoitusavusta saadaan verrattuna muihin EU:n välineisiin, on se, että sillä helpotetaan ulkoisia rahoitusvaikeuksia ja autetaan luomaan vakaa makrotalouskehys – muun muassa parantamalla maksutaseen ja julkisen talouden tilanteen kestävyyttä – ja asianmukainen kehys rakenneuudistuksille. Makrotaloudellisella rahoitusavulla helpotetaan tarkoituksenmukaisen yleisen toimintakehyksen käyttöönottoa, mikä voi tehostaa EU:n muista, kapea-alaisemmista rahoitusvälineistä Georgiassa rahoitettavia toimia.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Intressitahojen kuuleminen
Makrotaloudellinen rahoitusapu on erottamaton osa Georgian talouden vakauttamiseen annettavaa kansainvälistä tukea. Makrotaloudellista rahoitusapua koskevaa ehdotusta laatiessaan komission yksiköt ovat kuulleet IMF:ää ja Maailmanpankkia, jotka ovat jo käynnistäneet mittavia rahoitusohjelmia ja valmistelevat parhaillaan uusia. Komissio on ollut säännöllisesti yhteydessä myös Georgian viranomaisiin.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Varainhoitoasetuksen vaatimuksia noudattaen komission yksiköt ovat tehneet toiminnan arvioinnin selvittääkseen, tarjoavatko ohjelmaan sisältyvän tuen, mukaan lukien makrotaloudellisen rahoitusavun, hallinnoinnin kannalta merkitykselliset Georgian hallintomenettelyt ja rahoitusketjut riittävät takeet. Alustavat tulokset kyseistä toiminnan arviointia varten tehdystä konsulttiyrityksen virkamatkasta saatiin syyskuussa 2017. Niiden mukaan Georgian hallintomenettelyt ja rahoitusketjut ovat tällä hetkellä asianmukaisia uuden makrotaloudellisen rahoitusavun operaation hallinnoimiseksi, vaikkakin joitakin heikkouksia on edelleen olemassa. Luonnos toiminnan arvioinnin loppuraportista saataneen marraskuussa 2017. Kehitystä seurataan jatkossa tiiviisti myös Tbilisissä sijaitsevan EU:n edustuston säännöllisesti antamissa julkisen varainhoidon uudistamista koskevissa edistymiskertomuksissa.
•Vaikutustenarviointi
EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu on poikkeuksellinen hätäavun väline, jolla pyritään ratkomaan vakavia maksutasevaikeuksia kolmansissa maissa. Komission paremman sääntelyn suuntaviivojen (SWD(2015) 111 final) mukaan tästä makrotaloudellista rahoitusapua koskevasta ehdotuksesta ei tämän vuoksi tarvitse tehdä vaikutustenarviointia.
Yleisesti ottaen makrotaloudellista rahoitusapua koskevat komission ehdotukset perustuvat EU:n naapurialueilla aiemmin toteutettujen operaatioiden jälkiarvioinneista saatuihin kokemuksiin. Uudella makrotaloudellisella rahoitusavulla ja siihen liitetyllä talouden sopeutus- ja uudistusohjelmalla helpotetaan Georgian lyhyen aikavälin rahoitustarpeita ja tuetaan politiikkatoimia, joilla pyritään vahvistamaan keskipitkän aikavälin maksutasetta ja julkisen talouden kestävyyttä sekä vauhdittamaan kestävää kasvua IMF:n kanssa sovittavaa ohjelmaa täydentäen. Näillä toimintapoliittisilla ehdoilla on määrä puuttua joihinkin heikkouksiin, joita Georgian taloudessa ja talouden ohjaus- ja hallintajärjestelmässä on vuosien kuluessa esiintynyt. Mahdollisia osa-alueita, joilla voitaisiin periaatteessa asettaa ehtoja, ovat sosiaalisten turvaverkkojen vahvistamiseen tähtäävät uudistukset, julkinen varainhoito, investointiympäristön parantaminen sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen täytäntöönpanon edistäminen.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Suunniteltu rahoitusapu annetaan lainoina ja avustuksina. Lainojen osuus rahoitetaan lainanotolla, josta vastaa komissio EU:n lukuun. Lainana myönnettävän rahoitusavun talousarviovaikutukset vastaavat määrää, joka maksetaan EU:n ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastoon budjettikohdasta 01 03 06 (Takuurahaston rahoittaminen) ja joka on 9 prosenttia nostettujen lainojen määrästä. Olettaen, että kaksi lainaerää (15 miljoonaa euroa ja 20 miljoonaa euroa) maksetaan vuonna 2018, takuurahastoon suoritettavat maksut (yhteensä 3,15 miljoonaa euroa) toteutuvat vuoden 2020 talousarviossa takuurahastomekanismin hallinnointisääntöjen mukaisesti.
Rahoitusavun avustusosuus (yhteensä 10 miljoonaa euroa eli 5 miljoonaa euroa kummankin maksuerän osalta) rahoitetaan vuoden 2018 talousarvion budjettikohtaan 01 03 02 (Makrotaloudellinen rahoitusapu) otetuista maksusitoumusmäärärahoista, ja maksut suoritetaan vuonna 2018 4 .
Budjettikohtien 01 03 02 ja 01 03 06 käyttöä koskevien tämänhetkisten ennusteiden perusteella komissio arvioi, että Georgian hyväksi toteutettavan makrotaloudellisen rahoitusavun operaation talousarviovaikutukset pystytään kattamaan.
5.LISÄTIEDOT
•Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke
Ehdotus sisältää raukeamislausekkeen. Ehdotettu makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla kahden ja puolen vuoden ajan ensimmäisestä yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä lukien.
2017/242 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Georgialle
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen 5 ,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä 6 ,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Euroopan unionin, jäljempänä ’unioni’, ja Georgian suhteita kehitetään osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa, jäljempänä myös ’ENP’, ja itäistä kumppanuutta. Georgia liittyi unionin itäisen kumppanuuden ohjelmaan vuonna 2009, minkä jälkeen käynnistettiin neuvottelut EU:n ja Georgian assosiaatiosopimuksesta. Tämä sopimus, jolla valmistellaan pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen asteittaista toteuttamista, allekirjoitettiin vuoden 2014 kesäkuussa, ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016.
(2)Georgian ulkoinen ympäristö on edelleen heikko. Tämä vaikutti viennin ja rahalähetysten vähenemisen kautta osaltaan suhteellisen vaimeaan bruttokansantuotteen (BKT) kasvuun vuonna 2016. Vaikka alueellisen ja maailmanlaajuisen kasvun odotetaan nopeutuvan vuonna 2017, kasvua hidastavia riskejä on jatkossakin.
(3)Georgian julkisen talouden alijäämä on edelleen merkittävä, ja julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvussa. Myös Georgian maksutasetilanne on edelleen haavoittuva, koska vaihtotaseen alijäämä on erittäin suuri ja ulkomaanvelkaa on paljon. Georgian valuuttavaranto on pysynyt vakaana absoluuttisesti mitattuna, mutta varantotarpeiden kasvaessa se on alittanut Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) riittävänä pitämän tason. Georgia jatkaa myös sopeutumista vaatimuksiin, jotka liittyvät unionin kanssa perustettuun pitkälle menevään ja laaja-alaiseen vapaakauppa-alueeseen.
(4)Tässä yhteydessä Georgia ja IMF tekivät 12 päivänä huhtikuuta 2017 sopimuksen laajennettuun rahoitusjärjestelyyn (Extended Fund Facility, EFF) kuuluvasta vuodet 2017–2020 kattavasta 285,3 miljoonan Yhdysvaltain dollarin rahoitusohjelmasta. IMF:n johtokunta hyväksyi järjestelyn 12 päivänä huhtikuuta 2017. EFF-järjestelyllä pyritään tukemaan talouden uudistusohjelmaa, joka auttaa Georgiaa vähentämään talouden haavoittuvuutta, sekä edistämään nopeampaa ja osallistavampaa talouskasvua.
(5)Georgian jäljellä olevien ulkoisten rahoitustarpeiden vuoksi maan viranomaiset pyysivät unionilta täydentävää makrotaloudellista rahoitusapua kesäkuussa 2017.
(6)Venäjän kanssa elokuussa 2008 syntyneen sotilaallisen konfliktin jälkeen Georgia on hyötynyt kahdesta makrotaloudellisen rahoitusavun operaatiosta, joihin unioni sitoutui kansainvälisessä avunantajien konferenssissa Brysselissä lokakuussa 2008. Ensimmäinen operaatio (46 miljoonaa euroa kokonaan avustuksina) toteutettiin vuosina 2009–2010 ja toinen (46 miljoonaa euroa, josta puolet avustuksina ja puolet lainoina) vuosina 2015–2017. Lisäksi unioni myöntää Georgialle Euroopan naapuruusvälineen (ENI) määrärahoista 610–746 miljoonaa euroa vuosina 2014–2020, mukaan lukien budjettituki ja tekninen apu. Lisäksi Georgialle on myönnetty naapuruuspolitiikan investointivälineen (NIF) puitteissa noin 86 miljoonan euron määrärahat maassa vuosina 2008–2017 toteutettaville hankkeille.
(7)Koska Georgia kuuluu Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin, se olisi katsottava oikeutetuksi saamaan unionin makrotaloudellista rahoitusapua.
(8)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava poikkeuksellinen rahoitusväline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea avunsaajan välittömiin ulkoisen rahoituksen tarpeisiin. Sillä olisi tuettava sellaisen politiikkaohjelman täytäntöönpanoa, joka sisältää tiukkoja ja välittömiä sopeutus- ja rakenneuudistustoimia maksutasetilanteen parantamiseksi lyhyellä aikavälillä.
(9)Georgian maksutaseessa on IMF:n ja muiden monenvälisten laitosten käyttöön asettamien varojen jälkeen edelleen huomattava ulkoinen rahoitusvaje, joten Georgialle annettavaa unionin makrotaloudellista rahoitusapua pidetään tämänhetkisissä poikkeusolosuhteissa yhdessä IMF:n ohjelman kanssa asianmukaisena vastauksena Georgian pyyntöön saada tukea talouden vakauttamiseen. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla on tarkoitus tukea Georgian talouden vakauttamista ja rakenneuudistusohjelmaa ja täydentää IMF:n rahoitusjärjestelyllä käyttöön asetettavia varoja.
(10)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi pyrittävä tukemaan Georgian kestävän ulkoisen rahoitusaseman palauttamista ja siten myös maan taloudellista ja sosiaalista kehitystä.
(11)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrän määrittämisessä käytetään perustana Georgian jäljellä olevien ulkoisten rahoitustarpeiden määrän kattavaa arviointia ja otetaan huomioon maan kyky huolehtia rahoituksestaan omin varoin ja erityisesti sen valuuttavaranto. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi täydennettävä IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Määritettäessä rahoitusavun määrää otetaan myös huomioon kahden- ja monenvälisiltä avunantajilta odotetut rahoitusosuudet ja tarve varmistaa oikeudenmukainen taakanjako unionin ja muiden avunantajien välillä sekä unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen Georgiassa ja unionin yleisen osallistumisen tuottama lisäarvo.
(12)Ottaen huomioon Georgian jäljellä olevat ulkoiset rahoitustarpeet, sen taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, jota mitataan tulotasolla henkeä kohti, köyhyyden yleisyys sekä maan velkaantuneisuus osa tuesta olisi myönnettävä avustusten muodossa.
(13)Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on oikeudellisesti ja sisällöltään yhdenmukainen ulkoisen toiminnan eri alojen ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen keskeisten periaatteiden, tavoitteiden ja niiden yhteydessä toteutettujen toimenpiteiden kanssa.
(14)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin Georgian suhteissa soveltamaa ulkoista politiikkaa. Komission yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusavun operaation ajan unionin ulkoisen politiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.
(15)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava Georgian sitoutumista unionin kanssa yhteisiin arvoihin, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallinto, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, sekä sen sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin.
(16)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun edellytyksenä olisi oltava se, että Georgia noudattaa tuloksellisia demokratian mekanismeja – kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää – ja oikeusvaltioperiaatetta ja takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden lisääminen Georgiassa ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää ja osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja julkisen talouden vakauttamista. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi säännöllisesti seurattava sekä ennakkoedellytysten täyttymistä että näiden tavoitteiden saavuttamista.
(17)Jotta unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut voidaan suojata tehokkaasti, Georgian olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja torjumiseksi. Lisäksi olisi säädettävä, että komissio huolehtii tarkastuksista ja tilintarkastustuomioistuin tilintarkastuksista.
(18)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuksia budjettivallan käyttäjinä.
(19)Avustuksina myönnettyjen makrotaloudellisen rahoitusavun määrien ja lainoina myönnettyjen makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämien määrärahojen olisi oltava yhdenmukaisia monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen talousarviomäärärahojen kanssa.
(20)Komission olisi hallinnoitava unionin makrotaloudellista rahoitusapua. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.
(21)Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 7 mukaisesti.
(22)Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun olisi sovellettava talouspoliittisia ehtoja, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhdenmukaisen täytäntöönpanoedellytysten varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan tällaisista ehdoista Georgian viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean valvonnassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Kyseisen asetuksen mukaan neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava pääsääntöisesti kaikkiin muihin kuin asetuksessa säädettyihin tapauksiin. Kun otetaan huomioon yli 90 miljoonan euron suuruisen rahoitusavun mahdollisesti huomattava vaikutus, kyseisen raja-arvon ylittävissä operaatioissa on aiheellista käyttää tarkastelumenettelyä. Kun otetaan huomioon unionin Georgialle myöntämän makrotaloudellisen rahoitusavun määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen ja rahoitusavun mahdolliseen vähentämiseen, keskeyttämiseen tai peruuttamiseen olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
1. Unioni myöntää Georgialle enintään 45 miljoonaa euroa makrotaloudellista rahoitusapua, jäljempänä ’unionin makrotaloudellinen rahoitusapu’, tukeakseen maan talouden vakauttamista ja sen huomattavaa uudistusohjelmaa. Tästä enimmäismäärästä enintään 35 miljoonaa euroa myönnetään lainoina ja enintään 10 miljoonaa euroa avustuksina. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen edellyttää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät unionin talousarvion asiaankuuluvaksi vuodeksi. Rahoitusavulla katetaan osa IMF:n ohjelmassa määritetyistä Georgian maksutasetarpeista.
2. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun lainaosuuden rahoittamiseksi komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat unionin puolesta pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta ja lainata ne edelleen Georgialle. Lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta.
3. Komissio hallinnoi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamista IMF:n ja Georgian välisten sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen sekä Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa sovitussa EU–Georgia-assosiaatiosopimuksessa, mukaan lukien pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue, vahvistettujen talousuudistuksia koskevien keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden kanssa yhteensopivalla tavalla.
Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tietoja unionin makrotaloudellisen rahoitusavun kehityksestä, sen maksaminen mukaan luettuna, ja toimittaa asiaan liittyvät asiakirjat näille toimielimille hyvissä ajoin.
4. Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla kahden ja puolen vuoden ajan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä alkaen.
5. Jos Georgian rahoitustarpeet pienenevät olennaisesti unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksukaudella alkuperäisiin ennusteisiin verrattuna, komissio vähentää 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti rahoitusavun määrää tai keskeyttää tai peruuttaa sen.
2 artikla
1. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun edellytyksenä on se, että Georgia noudattaa tuloksellisia demokratian mekanismeja – kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää – ja oikeusvaltioperiaatetta ja takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen.
2. Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto valvovat tämän edellytyksen täyttymistä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun koko elinkaaren ajan.
3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohtaa sovelletaan neuvoston päätöksen 2010/427/EU 8 mukaisesti.
3 artikla
1. Komissio sopii 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen Georgian viranomaisten kanssa unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun sovellettavista selkeästi määritellyistä talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevista ehdoista, joissa keskitytään rakenneuudistuksiin ja vakaaseen julkiseen talouteen; nämä ehdot vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa, jäljempänä ’yhteisymmärryspöytäkirja’, johon sisältyy mainittujen ehtojen täyttämisen aikataulu. Yhteisymmärryspöytäkirjassa esitettyjen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen on oltava yhdenmukaisia 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen kanssa, mukaan lukien ne makrotalouden sopeutusohjelmat ja rakenneuudistusohjelmat, joita Georgia on toteuttanut IMF:n tuella.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla ehdoilla pyritään erityisesti parantamaan Georgian julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta muun muassa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun käytön osalta. Politiikkatoimenpiteitä suunniteltaessa on otettava asianmukaisesti huomioon myös edistyminen markkinoiden vastavuoroisessa avaamisessa, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan kehitys ja muut unionin ulkoisen politiikan painopisteet. Komissio seuraa säännöllisesti, miten näiden tavoitteiden saavuttamisessa edistytään.
3. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan komission ja Georgian viranomaisten välillä tehtävissä lainasopimuksessa ja avustussopimuksessa.
4. Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin, että 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät edelleen, mukaan lukien sen, onko Georgian talouspolitiikka unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteiden mukaista. Tätä varten komissio sovittaa toimintansa tiiviisti yhteen IMF:n ja Maailmanpankin sekä tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.
4 artikla
1. Jollei 3 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä muuta johdu, komissio asettaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun käyttöön kahdessa erässä, joihin kumpaankin kuuluu laina- ja avustusosuus. Kunkin erän suuruus vahvistetaan 3 artiklassa tarkoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa.
2. Lainoina myönnetyn unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrät rahoitetaan tarvittaessa neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 9 mukaisesti.
3. Komissio tekee päätöksen erien maksamisesta sen perusteella, täyttyvätkö kaikki seuraavat edellytykset:
a)2 artiklassa säädetty edellytys;
b)jatkuva tyydyttävä edistyminen sellaisen politiikkaohjelman täytäntöönpanossa, joka sisältää IMF:n muulla kuin ennalta varautuvalla luottojärjestelyllä tukemia tiukkoja sopeutus- ja rakenneuudistustoimia; sekä
c)yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen noudattaminen tyydyttävällä tavalla.
Toinen erä voidaan periaatteessa maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta.
4. Jos 3 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, komissio keskeyttää tilapäisesti tai peruuttaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamisen. Tällöin sen on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle keskeyttämisen tai peruuttamisen syyt.
5. Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu maksetaan Georgian keskuspankille. Ellei yhteisymmärryspöytäkirjassa toisin sovita ja edellyttäen, että siinä vahvistetaan jäljellä oleva julkisen talouden rahoitustarve, unionin varat voidaan siirtää Georgian valtiovarainministeriölle, joka on lopullinen avunsaaja.
5 artikla
1. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun lainaosuuteen liittyvät lainanotto- ja lainanantotoimet suoritetaan euromääräisinä ja käyttäen samaa arvopäivää, eikä niistä saa aiheutua unionille tilannetta, jossa anto- ja ottolainauksen maturiteetit poikkeavat toisistaan, eikä unionia saa asettaa alttiiksi valuuttakurssi- tai korkoriskeille tai muille kaupallisille riskeille.
2. Olosuhteiden salliessa ja Georgian sitä pyytäessä komissio voi toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että lainaehtoihin sisällytetään aikaistettua takaisinmaksua koskeva lauseke ja että vastaava lauseke sisällytetään myös lainanottotoimien ehtoihin.
3. Jos olosuhteet sallivat edullisemman lainakoron ja jos Georgia sitä pyytää, komissio voi päättää jälleenrahoittaa kaikki alkuperäiset lainansa tai osan niistä tai se voi järjestellä rahoitusehdot uudelleen. Jälleenrahoitus- tai uudelleenjärjestelytoimet on toteutettava 1 ja 4 kohdan mukaisesti, eivätkä ne saa pidentää kyseisen lainan erääntymisaikaa tai kasvattaa jälleenrahoituksen tai uudelleenjärjestelyn ajankohtana jäljellä olevan pääoman määrää.
4. Georgian on maksettava kaikki kulut, joita unionille aiheutuu tämän päätöksen mukaisista lainanotto- ja lainanantotoimista.
5. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimien etenemisestä.
6 artikla
1. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 10 ja komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1268/2012 11 .
2. Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu pannaan täytäntöön suoran hallinnoinnin avulla.
3. Georgian viranomaisten kanssa tehtävät lainasopimus ja avustussopimus sisältävät määräykset, joilla
a)varmistetaan, että Georgia tarkistaa säännöllisesti unionin talousarviosta myönnetyn rahoituksen käytön asianmukaisuuden, toteuttaa tarkoituksenmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi ja ryhtyy tarvittaessa oikeudellisiin toimenpiteisiin periäkseen takaisin mahdolliset tämän päätöksen nojalla myönnetyt varat, joita on käytetty väärin;
b)varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja varsinkin määrätään erityistoimenpiteistä unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun kohdistuvien petosten, korruption ja muiden sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja torjumiseksi neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 12 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 13 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 14 mukaisesti;
c)annetaan komissiolle, myös Euroopan petostentorjuntavirastolle, tai sen edustajille nimenomaiset valtuudet suorittaa tarkastuksia, paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset mukaan lukien;
d)annetaan komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle nimenomaiset valtuudet toimittaa tarkastuksia unionin makrotaloudellisen rahoitusavun saatavuusaikana ja sen jälkeen, mukaan lukien asiakirjoihin ja tarkastuskäynteihin perustuvat tarkastukset, kuten toiminnan arvioinnit;
e)varmistetaan, että unionilla on oikeus lainan aikaistettuun takaisinmaksuun ja/tai avustuksen täydelliseen takaisinmaksuun, jos on osoitettu, että Georgia on unionin makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnoinnissa sekaantunut petokseen tai korruptioon tai mihin tahansa muuhun unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan laittomaan toimintaan.
4. Ennen unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanoa komissio selvittää toiminnan arvioinnin avulla, ovatko avun kannalta olennaiset Georgian rahoitusjärjestelyt, hallintomenettelyt sekä sisäiset ja ulkoiset valvontamekanismit moitteettomia.
7 artikla
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.
8 artikla
1. Komissio antaa vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta edellisen vuoden aikana, täytäntöönpanoa koskeva arviointi mukaan lukien. Tässä kertomuksessa on
a)tarkasteltava edistymistä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa;
b)arvioitava Georgian taloustilannetta ja -näkymiä sekä edistymistä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa;
c)osoitettava yhteys yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen talouspoliittisten ehtojen, Georgiassa meneillään olevan talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erien maksamista koskevien komission päätösten välillä.
2. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun saatavuusajan päättymisestä jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan päätökseen saadun unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tuloksia ja tehokkuutta ja sitä, missä määrin rahoitusapu on myötävaikuttanut sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.
9 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies Puheenjohtaja
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)
1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne
1.4.Tavoite (Tavoitteet)
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin
3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin
3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Georgialle
1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 15
Toimintalohko: Osasto 01 – Talous- ja rahoitusasiat
Toiminto: 03 – Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat
1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne
X Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen
1.4.Tavoitteet
1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee
”Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin: Hyvinvoinnin edistäminen EU:n rajojen ulkopuolella”
Talouden ja rahoituksen pääosasto (PO ECFIN) osallistuu seuraaviin toimiin:
a)vakaan makrotalouden ja kasvua edistävien uudistusten tukeminen EU:n ulkopuolella muun muassa käymällä tärkeimpien kumppaneiden kanssa säännöllistä vuoropuhelua taloudesta ja myöntämällä makrotaloudellista rahoitusapua; sekä
b)laajentumisprosessin, EU:n naapuruuspolitiikan täytäntöönpanon ja EU:n painopistealojen tukeminen muissa kolmansissa maissa laatimalla taloudellisia analyyseja ja politiikkatoimien arviointeja sekä antamalla neuvoja.
1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
Erityistavoite: ”Hyvinvoinnin edistäminen EU:n rajojen ulkopuolella”
Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä:
a)vakaan makrotalouden ja kasvua edistävien uudistusten tukeminen EU:n ulkopuolella muun muassa käymällä tärkeimpien kumppaneiden kanssa säännöllistä vuoropuhelua taloudesta ja myöntämällä makrotaloudellista rahoitusapua; sekä
b)laajentumisprosessin, EU:n naapuruuspolitiikan täytäntöönpanon ja EU:n painopistealojen tukeminen muissa kolmansissa maissa laatimalla taloudellisia analyyseja ja politiikkatoimien arviointeja sekä antamalla neuvoja.
1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Ehdotettu rahoitusapu Georgialle muodostuu EU:n myöntämästä enintään 35 miljoonan euron lainasta ja enintään 10 miljoonan euron avustuksesta, joilla pyritään parantamaan maksutaseen kestävyyttä. Rahoitusavulla, joka maksetaan kahdessa erässä, autetaan maata selviämään nykyisestä vaikeasta talous- ja maksutasetilanteestaan. Lisäksi sillä edistetään rakenneuudistuksia, joilla pyritään vauhdittamaan kestävää talouskasvua, vähentämään makrotalouden haavoittuvuutta ja parantamaan julkista varainhoitoa.
1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit
Viranomaisten edellytetään ilmoittavan säännöllisesti komission yksiköille tiedot määrätyistä indikaattoreista ja esittävän kattavan raportin sovittujen poliittisten ehtojen noudattamisesta aina ennen kuin kukin rahoitusapuerä voidaan maksaa.
Komission yksiköt jatkavat julkisen varainhoidon seurantaa sen jälkeen, kun rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen toiminta Georgiassa on arvioitu. Arviointi on toteutettu osana tämän rahoitusavun valmistelua. Myös EU:n edustusto Tbilisissä raportoi säännöllisesti rahoitusavun seurannan kannalta olennaisista asioista. Komission yksiköt ovat tiiviissä yhteydessä IMF:ään ja Maailmanpankkiin hyötyäkseen toimista, joita nämä toteuttavat parhaillaan Georgiassa.
Ehdotetussa päätöksessä säädetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain annettavasta kertomuksesta, joka sisältää arvion tämän rahoitusaputoimen täytäntöönpanosta. Rahoitusavusta laaditaan riippumaton jälkiarviointi kahden vuoden kuluessa saatavuusajan päättymisestä.
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.Lyhyellä tai pitkällä aikavälillä täytettävät vaatimukset
Rahoitusavun maksamisen ehtona on, että Georgia edistyy tyydyttävästi IMF:n kanssa sopimansa tulevan talousohjelman toteutuksessa. IMF:n johtokunta hyväksyi ohjelman 12. huhtikuuta 2017. Lisäksi komissio sopii Georgian viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjassa luetelluista poliittisista erityisehdoista, jotka on täytettävä tyydyttävästi ennen kuin komissio maksaa toisen rahoitusapuerän.
1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo
Ehdotetulla makrotaloudellisella rahoitusavulla autetaan Georgiaa selviytymään heikosta ulkoisesta ympäristöstä, jossa muun muassa viennin ja rahalähetysten vähentymisen vuoksi BKT kasvoi suhteellisen vaimeasti vuonna 2016. Rahoitusavulla lievitetään myös Georgian maksutasetilanteen haavoittuvuutta ja autetaan maata sitoutumaan pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen vaatimuksiin. Ehdotettu makrotaloudellinen rahoitusapu edistää osaltaan makrotalouden vakautta ja maassa toteutettavia rakenteellisia uudistuksia. Rahoitusapu parantaa kansainvälisen avunantajayhteisön tarjoaman rahoitustukipaketin kokonaisvaikutuksia täydentämällä kansainvälisten rahoituslaitosten, EU:n muiden välineiden ja muiden avunantajien myöntämiä resursseja.
Ehdotettu ohjelma lujittaa myös maan hallituksen sitoutumista uudistuksiin ja pyrkimystä tiivistää suhteita EU:hun. Näihin tavoitteisiin päästään muun muassa siten, että rahoitusavun maksamiselle asetetaan asianmukaiset ehdot. Laajemmin tarkastellen ohjelma osoittaa alueen muille maille, että EU tukee jatkossakin maita, jotka ryhtyvät määrätietoisesti ajamaan poliittisia uudistuksia taloudellisesti vaikeina aikoina.
1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset
Makrotaloudellisen rahoitusavun operaatioista on laadittu vuodesta 2004 yli 15 jälkiarviointia. Arviointien mukaan makrotaloudellinen rahoitusapu edistää osaltaan – vaikkakin toisinaan vaatimattomasti ja epäsuorasti – ulkoisen kestävyyden kohentumista, makrotalouden vakautta ja rakenneuudistusten toteuttamista avunsaajamaassa. Useimmissa tapauksissa makrotaloudellinen rahoitusapu on vaikuttanut myönteisesti avunsaajamaan maksutaseeseen ja auttanut höllentämään budjettirajoitteita. Rahoitusavun ansiosta myös talouskasvu on ollut hieman nopeampaa.
1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut
EU on Georgian suurin avunantaja. Georgialle myönnettiin vuosina 2007–2013 yhteensä 452 miljoonaa euroa rahoitusapua eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden välineestä (ENPI). Georgialle Euroopan naapuruusvälineestä vuosiksi 2014–2020 myönnettävän rahoitusavun määrä on vähintään 610 miljoonaa ja enintään 746 miljoonaa euroa. Näitä varoja täydennetään rahoituksella EU:n muista välineistä, kuten naapuruuspolitiikan investointivälineestä. Kahdenvälisten yhteistyöohjelmien lisäksi Georgia on osallisena useissa alueellisissa ohjelmissa lähinnä liikenteen, energian ja ympäristön alalla. Georgia osallistuu myös kaikille naapuruusmaille avoimiin aloitteisiin (esimerkiksi Erasmus+, TAIEX ja SIGMA). Euroopan naapuruusvälineen lisäksi Georgia voi saada rahoitusta EU:n temaattisista välineistä ja ohjelmista, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä (EIDHR), vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä (IcSP), samoin kuin kansalaisjärjestöjä ja paikallisviranomaisia sekä inhimillistä kehitystä ja muuttoliikettä ja turvapaikka-asioita koskevista ohjelmista. Lisäksi Euroopan investointipankki on myöntänyt 1 267 miljoonan euron lainat vuodesta 2010.
Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisesta rahoitusavusta saadaan verrattuna EU:n muihin välineisiin, on se, että sillä autetaan luomaan vakaa makrotalouskehys – muun muassa parantamalla maksutaseen kestävyyttä ja julkisen talouden tilannetta – ja asianmukainen kehys rakenneuudistuksille. Makrotaloudellisessa rahoitusavussa ei ole kyse säännöllisestä rahoitustuesta avunsaajamaiden pitkän aikavälin taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Rahoitusavun maksaminen lopetetaan heti, kun maan ulkoinen rahoitusasema on saatu palautettua kestävälle pohjalle. Rahoitusapu on sen jälkeen tarkoitus korvata tavanomaisessa yhteistyössä käytettävillä EU:n avustusvälineillä.
Makrotaloudellisen rahoitusavun on määrä myös täydentää kansainvälisten rahoituslaitosten toteuttamia toimia, erityisesti IMF:n laajennetulla rahoitusjärjestelyllä tuettavia sopeutus- ja uudistusohjelmia sekä Maailmanpankin kehitysapulainoja.
1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu
X Ehdotus/aloite on voimassa kaksi ja puoli vuotta yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulosta, kuten päätöksen 1 artiklan 4 kohdassa todetaan.
X Rahoitusvaikutusten odotetaan toteutuvan vuosina 2017–2020.
1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 16
X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa.
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
Rahoitusapu on luonteeltaan makrotaloudellista, ja se on yhdenmukaista IMF:n tukeman talousohjelman kanssa. Komission yksiköt seuraavat toimia IMF:n ohjelman ja Georgian viranomaisten kanssa yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittavien uudistustoimenpiteiden täytäntöönpanon edistymisen perusteella (ks. myös 1.4.4 kohta).
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.2.1.Todetut riskit
Ehdotettuun makrotaloudelliseen rahoitusapuun sisältyy varojen käyttöön ja toimintapolitiikkaan liittyviä ja poliittisia riskejä.
On olemassa riski, että makrotaloudellista rahoitusapua voitaisiin käyttää petostarkoituksiin. Koska makrotaloudellista rahoitusapua ei ole kohdennettu Georgian tiettyihin menoihin, kyseinen riski liittyy sellaisiin seikkoihin kuten keskuspankin ja valtiovarainministeriön hallintojärjestelmien yleinen laatu sekä sisäisen ja ulkoisen tilintarkastuksen valmiudet.
Toinen riski liittyy siihen mahdollisuuteen, että Georgia ei täytä ehdotetuista makrotaloudellisen rahoitusavun lainoista johtuvia maksuvelvoitteitaan, jotka sillä on EU:ta kohtaan (maksukyvyttömyys- tai luottoriski). Näin voisi käydä, jos esimerkiksi maan maksutase tai julkisen talouden rahoitusasema heikkenee huomattavasti nykyisestä.
Toinen keskeinen operaatioon liittyvä riski johtuu alueen geopoliittisesta tilanteesta, erityisesti edelleen vaikeista suhteista Venäjän kanssa ja Georgiasta irtautuneista Etelä-Ossetian ja Abhasian alueista. Alueen geopoliittisen tilanteen heikentymisellä voisi olla kielteinen vaikutus Georgian makrotalouden vakauteen ja sitä kautta IMF:n ohjelman toteuttamiseen ja/tai ehdotetun makrotaloudellisen rahoitusavun takaisinmaksuun.
Georgian talouden kehitystä uhkaavat myös muut laajemmat riskit, jotka johtuvat epävarmoista alueellisista ja maailmanlaajuisista talousnäkymistä. Alueellisen ja maailmanlaajuisen talouskasvun odotetaan piristyvän jonkin verran vuonna 2017, mutta kasvu pysyy vaimeana. Kasvua hidastavia riskejä ovat protektionismi, epävakaat rahoitusmarkkinat ja potentiaalinen Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen entisestään. Jos nämä riskit käyvät toteen, ne voisivat johtaa talouskasvun hidastumiseen Georgiassa yhdessä jatkuvasti suuren eriarvoisuuden ja suhteellisen heikon sosiaalinen turvaverkon kanssa. Tämä voisi rasittaa talousarviota ja vähentää kotimaista tukea rakenneuudistuksille.
2.2.2.Valvontamenetelmä(t)
Makrotaloudellisen rahoitusavun käyttöön sovelletaan todentamis-, valvonta- ja tarkastusmenettelyjä, jotka ovat komission, mukaan lukien Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), ja Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen vastuulla.
2.2.3.Valvonnan kustannukset ja hyödyt ja todennäköinen vaatimustenvastaisuusaste
Taulukossa 3.2.1 esitetään komissiolle aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät todentamis- ja valvontamenetelmiin. Lisäksi kustannuksia aiheutuu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksista ja OLAFin mahdollisista toimenpiteistä. Komission yksiköt saavat Georgian rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen toiminnan arvioinnin valmiiksi yhteistyössä ulkopuolisten konsulttien kanssa vuonna 2017. Se auttaa arvioimaan varojen väärinkäytön riskejä ja tuottaa lisäksi hyödyllistä tietoa julkisen varainhoidon alalla tarvittavista uudistuksista. Tiedot voidaan ottaa huomioon rahoitusapuoperaatioon liittyvissä toimintapoliittisissa ehdoissa. Makrotaloudellisen rahoitusapuvälineen käyttöönotosta alkaen saatujen kokemusten perusteella arvioidaan, että vaatimustenvastaisuuden (eli lainojen takaisinmaksun laiminlyömisen tai varojen väärinkäytön) riski on vähäinen.
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Varojen väärinkäyttöriskin pienentämiseksi toteutetaan useita toimia.
Lainasopimukseen ja avustussopimukseen sisällytetään ensinnäkin määräykset tilintarkastuksista ja muista tarkastuksista, petostentorjunnasta sekä varojen takaisinperinnästä petosten ja korruption yhteydessä. Rahoitusapu maksetaan erilliselle tilille Georgian keskuspankkiin.
Lisäksi komission yksiköt viimeistelevät parhaillaan ulkopuolisten konsulttien avustuksella toiminnan arvioinnin luonnosta, jossa tarkastellaan tämäntyyppisen rahoitusavun kannalta merkityksellisten rahoitusketjujen ja hallintomenettelyjen luotettavuutta. Konsulttien alustavien havaintojen (jotka toimitettiin komissiolle syyskuussa 2017) mukaan Georgian hallintomenettelyt ja rahoitusketjut ovat tällä hetkellä asianmukaisia uuden makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation hallinnoimiseksi, vaikka joitakin heikkouksia on edelleen olemassa.
Rahoitusavun käyttöön sovelletaan todentamis-, valvonta- ja tilintarkastusmenettelyjä, jotka ovat komission, mukaan lukien OLAFin, ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vastuulla.
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat
01 03 02: Makrotaloudellinen rahoitusapu
01 03 06 – Takuurahaston rahoittaminen
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä
|
Monivuoti-sen rahoituske-hyksen otsake |
Budjettikohta |
Määräraha-laji |
Rahoitusosuudet |
|||
|
Numero
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta 18 |
ehdokas-mailta 19 |
kolmansilta mailta |
Varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakoh-dassa tarkoitetut rahoitus-osuudet |
|
|
4 |
01 03 02 Makrotaloudel-linen rahoitusapu |
JM |
EI |
EI |
EI |
EI |
|
4 |
01 03 06 Takuurahaston rahoittaminen |
EI-JM |
EI |
EI |
EI |
EI |
Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastoa on rahoitettava rahastoasetuksen 20 mukaan käyttämällä budjettikohdan 01 03 06 (”Takuurahaston rahoittaminen”) määrärahoja siten, että rahastossa on 9 prosenttia maksamattomien velkojen kokonaismäärästä. Rahoitettava määrä lasketaan vuoden ”n” alussa tavoitesumman ja rahastossa vuoden ”n–1” lopussa olevien nettovarojen erotuksena. Rahoitettava määrä otetaan vuonna ”n” vuoden ”n+1” alustavaan talousarvioon ja maksetaan tosiasiallisesti yhtenä suorituksena vuoden ”n+1” alussa budjettikohdasta 01 03 06 (”Takuurahaston rahoittaminen”). Tämän seurauksena 9 prosenttia (enintään 3,15 miljoonaa euroa) tosiasiallisesti maksetusta lainamäärästä otetaan huomioon tavoitesummassa vuoden ”n–1” lopussa laskettaessa takuurahastoon maksettavaa maksua.
Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat: ei ole.
3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
4 |
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |
||||||||||||||
|
PO: ECFIN |
Vuosi 2017 21 |
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
YHTEENSÄ |
||||||||||
|
• Toimintamäärärahat |
||||||||||||||||
|
Budjettikohta 01 03 02 – Makrotaloudellinen rahoitusapu |
Sitoumukset |
(1) |
10 |
10 |
||||||||||||
|
Maksut |
(2) |
10 |
10 |
|||||||||||||
|
Budjettikohta 01 03 06 − Takuurahaston rahoittaminen |
Sitoumukset |
(1a) |
3,15 |
3,15 |
||||||||||||
|
Maksut |
(2a) |
3,15 |
3,15 |
|||||||||||||
|
Toiminnan arviointi ja jälkiarviointi |
||||||||||||||||
|
Budjettikohta 01 03 02 – Makrotaloudellinen rahoitusapu |
Sitoumukset |
(3) |
0,07 |
0,15 |
0,22 |
|||||||||||
|
Maksut |
(3a) |
0,07 |
0,15 |
0,22 |
||||||||||||
|
PO ECFINin
|
Sitoumukset |
(4) =1+1a +3 |
0,07 |
10 |
3,3 |
13,37 |
||||||||||
|
Maksut |
(5) =2+2a +3 |
0,07 |
10 |
3,15 |
0,15 |
13,37 |
||||||||||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
Sitoumukset |
=4 |
0,07 |
10 |
3,3 |
13,37 |
||||||||||
|
Maksut |
=5 |
0,07 |
10 |
3,15 |
0,15 |
13,37 |
||||||||||
Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake |
5 |
”Hallintomenot” |
||||||||
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
YHTEENSÄ |
|||||
|
PO: ECFIN |
||||||||||
|
• Henkilöresurssit |
0,041 |
0,058 |
0,006 |
0,010 |
0,010 |
0,125 |
||||
|
• Muut hallintomenot |
0,010 |
0,020 |
0,030 |
|||||||
|
PO ECFIN YHTEENSÄ |
Määrärahat |
0,051 |
0,078 |
0,006 |
0,010 |
0,010 |
0,155 |
|||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) |
0,051 |
0,078 |
0,006 |
0,010 |
0,010 |
0,155 |
|||
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
YHTEENSÄ |
||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
Sitoumukset |
0,121 |
10,078 |
0,006 |
3,310 |
0,010 |
13,525 |
|
Maksut |
0,121 |
10,078 |
0,006 |
3,16 |
0,16 |
13,525 |
3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin
–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
–X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin
3.2.3.1.Yhteenveto
–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
–X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
vuosi
|
Vuosi 2021 |
YHTEENSÄ |
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
||||||
|
Henkilöresurssit |
0,041 |
0,058 |
0,006 |
0,010 |
0,010 |
0,125 |
|
Muut hallintomenot |
0,010 |
0,020 |
0,030 |
|||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
0,051 |
0,078 |
0,006 |
0,010 |
0,010 |
0,155 |
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät 25 |
||||||
|
Henkilöresurssit |
||||||
|
Muut
|
||||||
|
Monivuotisen rahoituskehyksen
|
|
YHTEENSÄ |
0,051 |
0,078 |
0,006 |
0,010 |
0,010 |
0,155 |
Hallintomäärärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve
–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
–X Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna
|
vuosi
|
vuosi
|
Vuosi 2019 |
Vuosi 2020 |
Vuosi 2021 |
|||||
|
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) |
|||||||||
|
01 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) |
0,30 |
0,42 |
0,04 |
0,07 |
0,07 |
||||
|
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) |
|||||||||
|
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) |
|||||||||
|
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) |
|||||||||
|
• Ulkopuolinen henkilöstö: (kokoaikaiseksi muutettuna) 26 |
|||||||||
|
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) |
|||||||||
|
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) |
|||||||||
|
XX 01 04 yy 27 |
- päätoimipaikassa |
||||||||
|
- EU:n ulkop. edustustoissa |
|||||||||
|
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) |
|||||||||
|
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) |
|||||||||
|
Muu budjettikohta (mikä?) |
|||||||||
|
YHTEENSÄ |
0,30 |
0,42 |
0,04 |
0,07 |
0,07 |
||||
XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.
Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
Tarvittavan henkilöstön kustannukset arvioidaan ottamalla lähtökohdaksi 30 prosenttia palkkaluokan AD5–AD12 virkamiehestä vuosittain aiheutuvista menoista.
Kuvaus henkilöstön tehtävistä:
|
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |
Yksikönpäällikkö: rahoitusaputoimen valvonta ja hallinnointi, yhteisymmärryspöytäkirjaan liittyvät neuvottelut, virkamatkojen johtaminen ja ehtojen noudattamisessa saavutetun edistymisen arviointi Vastaava virkamies: yhteisymmärryspöytäkirjan laatiminen, yhteydet viranomaisiin ja kansainvälisiin rahoituslaitoksiin, yhteydet toiminnan arvioinnista ja jälkiarvioinnista vastaaviin ulkopuolisiin asiantuntijoihin, tarkastusmatkoille osallistuminen, komission yksiköiden raporttien laatiminen ja rahoitusavun hallinnointiin liittyvät komission menettelyt. |
|
Ulkopuolinen henkilöstö |
Ei ole |
3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
–X Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
–X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.