EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 7.8.2017

COM(2017) 416 final

2017/0187(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

kansainvälisessä sokerineuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta vuoden 1992 kansainvälisen sokerisopimuksen voimassaolon jatkamiseen

PERUSTELUT

1.Ehdotuksen kohde

Tämä ehdotus koskee päätöstä kansainvälisessä sokerineuvostossa unionin puolesta esitettävän kannan vahvistamisesta siltä osin kuin on kyse suunnitellusta päätöksestä, joka koskee vuoden 1992 kansainvälisen sokerisopimuksen voimassaolon jatkamista kahdella vuodella.

2.Ehdotuksen tausta

2.1.Vuoden 1992 kansainvälinen sokerisopimus

Vuonna 1992 tehdyn kansainvälisen sokerisopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, tarkoituksena on varmistaa tiiviimpi kansainvälinen yhteistyö sokeriin suoraan tai välillisesti liittyvissä asioissa maailmassa ja toimia sokerista käytävien hallitustenvälisten neuvottelujen foorumina, jotta parannettaisiin maailman sokeritaloutta, helpotettaisiin kauppaa keräämällä ja jakamalla tietoa maailman sokerimarkkinoista ja muista makeutusaineista ja edistettäisiin sokerin lisääntynyttä kysyntää erityisesti muuta kuin sen perinteistä käyttöä varten. Sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 1993.

Euroopan unioni on sopimuksen osapuoli 1 .

2.2.Kansainvälinen sokerineuvosto

Kansainvälinen sokerineuvosto on elin, joka vastaa kaikkien niiden tehtävien hoitamisesta, jotka ovat tarpeen sopimuksen määräysten soveltamiseksi. Se hyväksyy säännöt, erityisesti neuvoston ja sen komiteoiden työjärjestyksen sekä järjestön varainhoitoa koskevat säännöt ja henkilöstösäännöt. Neuvosto kerää ja pitää hallussaan tarvittavia asiakirjoja ja julkaisee vuosikertomuksen sekä muita tarpeellisina pitämiään tietoja.

Sopimuksen jäsenillä on yhteensä 2 000 ääntä. Jokaisella sopimuksen jäsenellä on tietty äänimäärä, jota tarkistetaan vuosittain sopimuksessa ennakolta määrättyjen perusteiden mukaisesti. Neuvosto tekee päätöksensä periaatteessa yksimielisesti, jollei sopimuksessa toisin määrätä. Jollei yksimielisyyttä saavuteta, päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, jollei sopimuksessa vaadita määräenemmistöä.

2.3.Kansainvälisen sokerineuvoston suunniteltu säädös

Kansainvälisen sokerineuvoston 22. kesäkuuta 2017 pidetyn 51. istunnon perusteella kansainvälisen sokerineuvoston on tehtävä päätös vuoden 1992 kansainvälisen sokerisopimuksen voimassaolon jatkamisesta kahdella vuodella, jäljempänä ’suunniteltu säädös’. Päätös tehdään kirjallisella menettelyllä.

Suunniteltu säädös sitoo osapuolia sopimuksen 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kyseisessä kohdassa määrätään seuraavaa: ”Neuvosto voi määräenemmistöllä pidentää tämän sopimuksen voimassaoloaikaa 31 päivän joulukuuta 1995 jälkeen seuraaviksi kausiksi enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsen, joka ei hyväksy voimassaoloajan pidennystä, ilmoittaa tästä kirjallisesti neuvostolle, ja se lakkaa tällöin olemasta tämän sopimuksen osapuoli pidennetyn kauden alusta.”

3.Unionin puolesta esitettävä kanta

Yhteisö teki vuoden 1992 kansainvälisen sokerisopimuksen päätöksellä 92/580/ETY, ja sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 1993 kolmivuotiseksi kaudeksi, joka päättyi 31. joulukuuta 1995. Sopimuksen voimassaoloa on sittemmin jatkettu säännöllisin väliajoin kahdella vuodella. Viimeksi sopimuksen voimassaoloa jatkettiin kansainvälisen sokerineuvoston päätöksellä kesäkuussa 2015, ja sopimus on nyt voimassa 31. joulukuuta 2017 saakka. Sopimuksen voimassaolon jatkaminen uudella kaksivuotiskaudella on Euroopan unionin edun mukaista.

Sopimuksen voimassaolon jatkaminen tarkoittaa myös, että EU:n on edelleen maksettava osuutensa sopimuksen hallinnollisesta talousarviosta, ja sillä on oikeusvaikutuksia. Kyseinen osuus otetaan EU:n talousarvion alamomentista 05 06 01 (Kansainväliset maataloussopimukset).

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on, että neuvosto valtuuttaa komission ilmoittamaan kansainväliselle sokerineuvostolle kirjallisesti unionin puolesta, että unioni kannattaa sopimuksen voimassaolon jatkamista 31. joulukuuta 2019 asti.

Unionin kanta on tarpeellinen, koska sopimuksen voimassaolon jatkamisella on unioniin kohdistuvia oikeusvaikutuksia.

4.Oikeusperusta

4.1.Menettelyllinen oikeusperusta

4.1.1.Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdassa määrätään päätöksistä ”sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan sopimuksen institutionaalisia rakenteita”.

Käsitteeseen ”säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia” sisältyvät säädökset, joilla on oikeusvaikutuksia kyseessä olevaa elintä säätelevien kansainvälisen oikeuden sääntöjen nojalla. Siihen sisältyy myös välineitä, joilla ei ole kansainvälisen oikeuden mukaan sitovaa vaikutusta, mutta joilla ”voi olla ratkaisevanlaatuisia vaikutuksia EU:n lainsäätäjän hyväksymän lainsäädännön sisältöön” 2 .

4.1.2.Soveltaminen käsiteltävänä olevassa asiassa

Kansainvälinen sokerineuvosto on sopimuksella, eli vuoden 1992 kansainvälisellä sokerisopimuksella, perustettu elin.

Säädös, joka kansainvälisen sokerineuvoston on annettava, on säädös, jolla on oikeusvaikutuksia. Suunniteltu säädös sitoo osapuolia kansainvälisen oikeuden nojalla sopimuksen 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Suunnitellulla säädöksellä ei täydennetä tai muuteta sopimuksen institutionaalisia rakenteita.

Ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on näin ollen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.

4.2.Aineellinen oikeusperusta

4.2.1.Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan mukaan päätöksen aineellinen oikeusperusta riippuu lähinnä sen suunnitellun säädöksen tarkoituksesta ja sisällöstä, jota koskeva kanta unionin puolesta esitetään. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi eri tarkoitusta tai siinä on kahdenlaisia tekijöitä ja jos toinen näistä tarkoituksista tai tekijöistä on yksilöitävissä päätöksen pääasialliseksi tarkoitukseksi tai tekijäksi, kun taas toinen on ainoastaan liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan mukaisen päätöksen osalta on käytettävä yhtä aineellista oikeusperustaa, toisin sanoen sitä, jota päätöksen pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai tekijä edellyttää.

4.2.2.Soveltaminen käsiteltävänä olevassa asiassa

Suunnitellun säädöksen pääasiallinen tarkoitus ja sisältö liittyvät yhteiseen kauppapolitiikkaan.

Ehdotetun päätöksen aineellinen oikeusperusta on näin ollen SEUT-sopimuksen 207 artikla.

4.3.Päätelmät

Ehdotetun päätöksen oikeusperustana olisi oltava SEUT-sopimuksen 207 artikla yhdessä SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan kanssa.

2017/0187 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

kansainvälisessä sokerineuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta vuoden 1992 kansainvälisen sokerisopimuksen voimassaolon jatkamiseen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Vuoden 1992 kansainvälinen sokerisopimus, jäljempänä ’sopimus’, tehtiin neuvoston päätöksellä 92/580/ETY 3 , ja se tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993 ja oli voimassa kolme vuotta eli 31 päivään joulukuuta 1995. Sopimuksen voimassaoloa on sittemmin jatkettu säännöllisin väliajoin kahdella vuodella. Viimeksi voimassaoloa jatkettiin kansainvälisen sokerineuvoston päätöksellä vuoden 2015 kesäkuussa 4 , ja sopimus on voimassa 31 päivään joulukuuta 2017.

(2)Sopimuksen 45 artiklan 2 kohdan mukaisesti kansainvälinen sokerineuvosto ”voi määräenemmistöllä pidentää tämän sopimuksen voimassaoloaikaa 31 päivän joulukuuta 1995 jälkeen seuraaviksi kausiksi enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsen, joka ei hyväksy voimassaoloajan pidennystä, ilmoittaa tästä kirjallisesti neuvostolle, ja se lakkaa tällöin olemasta tämän sopimuksen osapuoli pidennetyn kauden alusta.”

(3)Kansainvälisen sokerineuvoston 22 päivänä kesäkuuta 2017 pidetyn 51. istunnon perusteella kansainvälisen sokerineuvoston on tehtävä päätös vuoden 1992 kansainvälisen sokerisopimuksen voimassaolon jatkamisesta kahdella vuodella, jäljempänä ’suunniteltu säädös’. Päätös tehdään kirjallisella menettelyllä.

(4)On aiheellista määrittää kanta, joka omaksutaan unionin puolesta kansainvälisessä sokerineuvostossa, koska sopimuksen voimassaolon jatkaminen sitoo unionia.

(5)Sopimuksen voimassaolon jatkaminen uudella kaksivuotiskaudella on Euroopan unionin edun mukaista.

(6)Kansainvälisessä sokerineuvostossa unionia edustaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimuksen) 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unionin puolesta kansainvälisen sokerineuvoston 51. istunnon perusteella esitettävä kirjallinen kanta on seuraava:

Valtuutetaan komissio esittämään kanta sen puolesta, että vuoden 1992 kansainvälisen sokerisopimuksen voimassaoloa jatketaan kahdella vuodella.

2 artikla

Kun kansainvälisen sokerineuvoston säädös on hyväksytty, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Tehty Brysselissä

RAHOITUSSELVITYS						Fin Stat/17/MK/ig/ rev1_3163147 agri.ddg3.g.4(2017)3127013
						6.221.2017.1
						PÄIVÄMÄÄRÄ: 11.7.2017
1.	BUDJETTIKOHTA: Luku 05 06 MAATALOUTTA JA MAASEUDUN KEHITTÄMISPOLITIIKKAA KOSKEVAT KANSAINVÄLISET KYSYMYKSET 05 06 01 Kansainväliset maataloussopimukset					MÄÄRÄRAHAT: B2017: 8 105 849 € DB2018: 7 228 000 €
2.	TOIMENPITEEN NIMI: Ehdotus neuvoston päätökseksi kansainvälisessä sokerineuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta vuoden 1992 kansainvälisen sokerisopimuksen voimassaolon jatkamiseen
3.	OIKEUSPERUSTA: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artikla yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa
4.	TARKOITUS: Voimassa olevan kansainvälisen sokerisopimuksen voimassaolon jatkaminen edelleen kahdella vuodella (1.1.2018–31.12.2019). (Ei vaikutuksia vuonna 2017).
5.	VAIKUTUKSET TALOUSARVIOON	12 kk:n AJANJAKSO (miljoonaa euroa)		KULUVA VARAINHOITOVUOSI 2017 (miljoonaa euroa)			SEURAAVA VARAINHOITO-VUOSI 2018 (miljoonaa euroa)
5.0	MENOT -    EU:N TALOUSARVIOSTA (TUET/INTERVENTIOT) -    KANSALLISISTA TALOUSARVIOISTA -    MUISTA LÄHTEISTÄ						0,49
5.1	TUOTOT -    EU:N OMAT VARAT (MAKSUT/TULLIT) -    KANSALLISISTA TALOUSARVIOISTA
		2019 (miljoonaa euroa)
5.0.1	ARVIOIDUT MENOT	0,57
5.1.1	ARVIOIDUT TULOT
5.2	LASKUTAPA: Laskutapa perustuu EU:n saamaa äänimäärää (vaihtelee vuosittain) sekä ääntä kohden suoritettavaa maksua koskeviin arvioihin (GBP)
6.0	MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN TALOUSARVION KYSEISEEN LUKUUN OTETUISTA MÄÄRÄRAHOISTA							KYLLÄ/EI
6.1	MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN TALOUSARVION LUKUJEN VÄLISILLÄ SIIRROILLA
6.2	LISÄTALOUSARVION TARVE
6.3	MYÖHEMPIIN TALOUSARVIOIHIN OTETTAVAT MÄÄRÄRAHAT							KYLLÄ/EI
Maksettavaksi tuleva määrä saattaa vaihdella EU:n saaman lopullisen äänimäärän, ääntä kohden suoritettavan maksun (GDP) sekä valuuttakurssin (€/GBP) mukaan.

(1) Neuvoston päätös 92/580/ETY, tehty 13.11.1992; EYVL L 379, 23.12.1992, s.15.

(2) Asia C-399/12, Saksa v. neuvosto (OIV), ECLI:EU:C:2014:2258, 61–64 kohta.

(3) EYVL L 379, 23.12.1992, s. 15.

(4) EUVL L 234, 8.9.2015, s. 6.