PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan unioni perustuu solidaarisuuteen eli yhteisvastuuseen. Se on yhteinen arvo, joka koetaan merkittäväksi koko eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Solidaarisuus määrittää Euroopan yhdentymishanketta ja luo yhtenäisyyden, jota tarvitaan nykyisten ja tulevien kriisien ratkaisemiseksi vahvalta eettiseltä perustalta. Solidaarisuus tarjoaa selkeän ohjenuoran eurooppalaisille nuorille, joiden pyrkimyksenä on kehittää unionia edelleen. Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlan yhteydessä annetussa Rooman julistuksessa 27 jäsenvaltion sekä Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission johtajat vahvistivat sitoumuksensa lisätä yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta ja tehdä siten Euroopan unionista entistä vahvempi ja kestävämpi. 1

Unionin tilaa käsittelevässä puheessa 14. syyskuuta 2016 korostettiin tarvetta investoida nuoriin ja julkistettiin ajatus Euroopan solidaarisuusjoukoista. Niiden tarkoituksena on luoda nuorille koko Euroopan unionissa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan mielekkäällä tavalla, osoittaa solidaarisuutta ja kehittää taitojaan ja siten ”työnsaannin lisäksi hankkia arvokasta inhimillistä kokemusta”. Bratislavan huippukokouksessa 16. syyskuuta 2016 kehotettiin vahvistamaan poliittista tahtoa tukea nuoria eurooppalaisia ja perustaa uusia EU:n ohjelmia heidän mahdollisuuksiensa parantamiseksi. Komission tiedonannolla ”Euroopan solidaarisuusjoukot”, joka annettiin 7. joulukuuta 2016 2 , käynnistettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen ensimmäinen toimintavaihe, ja siinä tuotiin uudelleen esiin tavoite, jonka mukaan solidaarisuusjoukkojen toimintaan osallistuu 100 000 eurooppalaisnuorta vuoteen 2020 mennessä. Tämän ensimmäisen vaiheen aikana on hyödynnetty kahdeksaa eri EU-ohjelmaa 3 vapaaehtoistyön, harjoittelupaikkojen tai työtilaisuuksien tarjoamiseksi nuorille eri puolilta EU:ta.

Ehdotuksella vastataan myös Eurooppa-neuvoston 15. joulukuuta 2016 antamissa päätelmissä esitettyyn kehotukseen viedä Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevaa työtä eteenpäin 4 , ja se on yksi EU:n lainsäädäntöprioriteetteja vuodelle 2017 koskevan yhteisen julistuksen 5 mukaisista ensisijaisista aloitteista. Julistuksessa parlamentin puhemies ja neuvoston ja komission puheenjohtajat sitoutuivat virtaviivaistamaan toimielintensä työskentelyä sen varmistamiseksi, että ensisijaisten aloitteiden käsittelyssä edetään nopeasti, niin että tuloksia nähdään jo vuoden 2017 aikana.

Ehdotetulla asetuksella luodaan oikeudellinen kehys Euroopan solidaarisuusjoukoille, joiden tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimintaan. Toiminnan avulla täytetään yhteiskunnallisia tarpeita ja samalla edistetään nuorten henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, ammatillista ja kansalaisuuteen liittyvää kehitystä. Komissio on ehdotusta laatiessaan ottanut huomioon siihen liitetyn ennakkoarvioinnin avulla kootut tiedot ja havainnot sekä laajassa julkisessa kuulemisprosessissa kerätyt näkökannat ja ehdotukset, joita selostetaan jäljempänä. Valmistelutyön ansiosta on ollut helpompi selvittää seuraavassa esitetyt puutteet, jotka pyritään korjaamaan tämän ehdotuksen avulla.

Monet nuoret haluavat olla mukana solidaarisuutta edistävässä toiminnassa, ja yhteisöissä on monia täyttämättömiä tarpeita, joihin voitaisiin puuttua paremmin solidaarisuustoimiin osallistuvien nuorten avulla. Monissa organisaatioissa on kysyntää motivoituneille nuorille, jotka voisivat tukea organisaatioita niiden toiminnassa, eikä tätä kysyntää ole vielä hyödynnetty. Jos näille organisaatioille tarjottaisiin tukea, ne voisivat antaa yhteisöille vielä nykyistä enemmän. Tarjonnan ja kysynnän yhteensovittamisessa on kuitenkin puutteita ja ongelmia, jotka liittyvät käytettävissä oleviin resursseihin, laadun varmistamiseen sekä erilaisiin oikeudellisiin näkökohtiin.

Suurimmat haasteet ovat seuraavat:

–Viime vuosikymmeninä yhteiskuntamme ei ole investoinut riittävästi toimiin, joilla parannettaisiin nuorten eurooppalaisten mahdollisuuksia osallistua vaikuttavalla tavalla solidaarisuustoimiin joko vapaaehtoistyön tai ammatillisen toiminnan kautta. Maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jälkeen EU:n talous on jälleen vakaammalla pohjalla, mutta elpyminen on edelleen yhteiskunnassa ja sen eri alueilla epätasaista, ja etenkin nuoremmalle sukupolven osalta haasteeseen kaivataan ratkaisua nopeasti. Solidaarisuustoimilla on mahdollista saada nuoret konkreettisesti mukaan toimimaan hyvien asioiden puolesta, ja samalla heitä voidaan auttaa kehittämään tietojaan, taitojaan ja osaamistaan, mikä on olennaisen tärkeää heidän henkilökohtaisen, sosiaalisen, koulutuksellisen, ammatillisen ja kansalaisuuteen liittyvän kehityksensä kannalta. Tämä koskee kaikkia nuoria, myös heikoista lähtökohdista tulevia. Tällaisten nuorten rohkaiseminen osallistumaan solidaarisuustoimiin on kysymys, jota on tarkasteltava tässä yhteydessä;

–Solidaarisuuskysymysten käsittelemiseen ja sosiaalisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden rakentamiseen tarvitaan monitahoinen joukko dynaamisia organisaatioita (yksityisiä ja julkisia, voittoa tavoittelevia ja tavoittelemattomia). Tällaisten organisaatioiden tarpeet ja etenkin niiden, jotka työskentelevät ruohonjuuritasolla kaikkein heikoimmassa asemassa olevissa yhteisöissä, on siksi otettava entistä paremmin huomioon. Solidaarisuusjaksopaikkoja luovat ja tarjoavat organisaatiot tarvitsevat resurssitukea voidakseen varmistaa vapaaehtoistyöntekijöiden, harjoittelijoiden tai työntekijöiden asianmukaisen koulutuksen ja valmistautumisen ja toimiakseen aktiivisesti EU:n tasolla. Lisäksi organisaatiot tarvitsevat selkeät ja yksinkertaiset säännöt;

–Mahdollisuuksia solidaarisuustoimintaan – niin ammatilliseen kuin vapaaehtoiseen – on tarjolla hyvin hajanaisesti eri puolilla EU:ta. Siellä, missä mahdollisuuksia olisi tarjolla, on usein puutteellisesti tietoa asiasta. Hajanaisuuden vuoksi ei myöskään aina ymmärretä esimerkiksi sitä, mitä nuoret ovat oppineet osallistumalla tiettyyn solidaarisuustoimeen ja miten oppimistulokset olisi dokumentoitava ja validoitava.

Jos ei toteuteta toimenpiteitä organisaatioiden ja nuorten saamiseksi yhteen solidaarisuushankkeiden puitteissa, riskinä on, että merkittävästi potentiaalia solidaarisuustoimia varten jää hyödyntämättä ja seurauksena on organisaatioiden, nuorten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin tarpeeton heikkeneminen.

Näin ollen Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteena on tehostaa nuorten ja eri organisaatioiden osallistumista laadukkaaseen ja kaikille nuorille avoimeen solidaarisuustoimintaan, jotta voidaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta Euroopassa, tukea yhteisöjä ja täyttää yhteiskunnallisia tarpeita. Tämän yleistavoitteen saavuttamiseksi Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat nuorille helposti käytettävissä olevia mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä, suorittaa harjoitteluja tai työskennellä solidaarisuustoiminnan aloilla sekä suunnitella ja kehittää omasta aloitteestaan solidaarisuushankkeita, joiden myötä he voivat samalla parantaa omia taitojaan ja osaamistaan henkilökohtaista, sosiaalista ja ammatillista kehittymistään sekä työllistettävyyttään silmällä pitäen. Euroopan solidaarisuusjoukot tukevat myös osallistujien ja organisaatioiden verkostotoimia, joilla pyritään kasvattamaan Euroopan solidaarisuusjoukkohenkeä ja tunnetta kuulumisesta solidaarisuustyöhön sitoutuneeseen laajempaan yhteisöön sekä edistämään hyödyllisten käytäntöjen ja kokemusten jakamista. Lisäksi Euroopan solidaarisuusjoukot pyrkivät varmistamaan, että osallistuville nuorille 6 tarjottavilla solidaarisuustoimilla vastataan konkreettisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja vahvistetaan yhteisöjä, että toimet ovat laadukkaita ja että oppimistulokset, joita nuoret saavat osallistumalla kyseisiin toimiin, validoidaan asianmukaisesti.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus on osa laajempaa aloitekokonaisuutta, ”Investointi Euroopan nuorisoon”, joka käynnistettiin 7. joulukuuta 2016. Sillä vauhditetaan EU:n nuorisopolitiikan keskeisten ohjelmien, joita ovat erityisesti Euroopan nuorisostrategia, nuorisotakuu ja Uusi osaamisohjelma Euroopalle”, toteuttamista Euroopan laajuudella. Kukin mainituista ohjelmista käsittää lukuisia erilaisia toimia nuorten tukemiseksi. Ne voivat koskea esimerkiksi arkioppimista, vapaaehtoistoimintaa, ammatillista koulutusta tai työllisyyttä. Tavoitteena on kehittää merkittävästi nuorille tarjottavien mahdollisuuksien laatua ja niistä odotettavia tuloksia.

Euroopan solidaarisuusjoukoissa hyödynnetään jäsenvaltioiden monipuolista ja pitkää perinnettä ja kokemusta yleistä etua palvelevista toimista, kuten vapaaehtoistoiminnasta. Joillakin mailla on kansallisia yhteiskuntapalveluohjelmia, joiden puitteissa nuorilla on mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, ja toiset tukevat kansalaisyhteiskunnan toteuttamia toimia.

EU:n tasolla eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (EVS) on tarjonnut nuorille mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön jo 20 vuoden ajan, ja eri toimintalinjoilla ja ohjelmilla (esimerkiksi nuorisotakuu ja ”Eka Eures-työpaikka”), autetaan nuoria harjoittelu- ja työpaikkojen saannissa. Euroopan solidaarisuusjoukoissa hyödynnetään näiden aloitteiden vahvuuksia ja niistä saatua kokemusta, joten toimintaa voidaan rakentaa vankalle olemassa olevalle pohjalle samalla laajentaen sitä niin, että voidaan tarjota uusia mahdollisuuksia ja saada aikaan laajempaa näkyvyyttä ja suurempaa vaikutusta. Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat uusia mahdollisuuksia, jotka eivät kuulu nykyisten ohjelmien tuen piiriin, ja niiden hyödyntämisestä tehdään yksinkertaisempaa niin kiinnostuneiden nuorten kuin organisaatioiden kannalta. Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoaa portaalissaan keskitetyn, helppokäyttöisen yhteyspisteen, ja se pyrkii tavoittamaan mahdollisimman suuren joukon osallistujaorganisaatioita ja nuoria. Lisäksi sen puitteissa kehitetään ja tehostetaan ennen palvelujakson suorittamista tarjottavaa koulutusta ja soveltuvaa tukea sekä oppimistulosten validointia jakson suorittamisen jälkeen.

EU:n tasolla tuettujen vapaaehtoispalvelutoimien jatkuvuuden varmistamiseksi ne toimet, joihin on myönnetty tukea eurooppalaisesta vapaaehtoispalvelusta ja jotka kuuluvat Euroopan solidaarisuusjoukkojen maantieteelliseen toiminta-alueeseen, saavat jatkossa tukea Euroopan solidaarisuusjoukkojen kansainvälisten vapaaehtoisjaksojen muodossa. Muut eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun toimet, joita Euroopan solidaarisuusjoukkojen maantieteellinen toiminta-alue ei kata, saavat edelleen tukea asetuksella (EU) N:o 1288/2013 7 perustetun ohjelman mukaisesti. Tätä aihetta koskevan unionin lainsäädännön tulkitsemista varten ehdotus sisältää säännökset, joilla varmistetaan, että sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen mukaiset kansainväliset vapaaehtoisjaksot että jatkossakin asetuksen (EU) N:o 1288/2013 mukaisesti tuettavat vapaaehtoistoimet katsotaan vastaaviksi kuin ne, joita toteutetaan eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun puitteissa.

Tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi Euroopan solidaarisuusjoukoissa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi jo käytössä olevia hallinnointijärjestelmiä. Siten voidaan keskittyä toteuttamisen ja tuloksellisuuden maksimointiin ja vähentää hallinnollista rasitetta. Tästä syystä Euroopan solidaarisuusjoukkojen toteuttamisesta tulevat olemaan vastuussa jo olemassa olevat rakenteet, kuten Euroopan komissio ja sen alainen koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) sekä Erasmus+ -ohjelman perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1288/2013 luvussa ”Nuoriso” tarkoitettujen toimien hallinnointiin nimetyt kansalliset toimistot.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminta on yhdenmukaista useiden asiaan liittyvien EU:n politiikkojen ja ohjelmien ja erityisesti – mutta ei ainoastaan – niiden kanssa, jotka koskevat koulutusta, työllisyyttä, sukupuolten tasa-arvoa, yrittäjyyttä ja etenkin sosiaalista yrittäjyyttä, kansalaisuutta 8 ja demokraattista osallistumista, ympäristöasioita ja luonnonsuojelua, ilmastotoimia, katastrofien ehkäisyä, katastrofivalmiuksia ja jälleenrakennustoimia, maataloutta ja maaseudun kehittämistä, elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden toimittamista, terveyttä ja hyvinvointia, luovuutta ja kulttuuria, liikuntaa ja urheilua, sosiaalihuoltoa ja turvaa, kolmansien maiden kansalaisten vastaanottoa ja kotouttamista, alueellista yhteistyötä ja koheesiota, ja täydentävät niitä.

Joulukuussa 2016 käynnistyneessä Euroopan solidaarisuusjoukkojen ensimmäisessä toimintavaiheessa on tarjottu kahdeksan eri EU-ohjelman puitteissa vapaaehtois-, harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksia nuorille eri puolilta EU:ta. Kyseisiin toimiin – riippumatta siitä, toteutetaanko ne ennen ehdotetun asetuksen voimaantuloa vai sen jälkeen – sovelletaan edelleen niissä EU:n ohjelmissa vahvistettuja sääntöjä ja edellytyksiä, joista kutakin toimea on rahoitettu Euroopan solidaarisuusjoukkojen ensimmäisessä vaiheessa.

Toiminnan toisessa vaiheessa, joka käynnistyy ehdotetun asetuksen tullessa voimaan, useat EU:n ohjelmat osallistuvat Euroopan solidaarisuusjoukkojen toteuttamiseen. Jotkin niistä 9 osallistuvat antamalla rahoitusosuuksia Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahoihin (kuten jäljempänä jaksossa 4 selostetaan), ja toiset 10 voivat edistää Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteita antamalla tukea sen piiriin kuuluville toimille. Tällainen tuki rahoitetaan asianomaisten ohjelmien perussäädösten mukaisesti.

2. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän ehdotuksen ensisijaisena tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin, kuten vapaaehtoistyöhön, harjoitteluun, työskentelyyn sekä nuorten omasta aloitteestaan kehittämiin hankkeisiin. Niihin liittyy tärkeä oppimisnäkökohta, joka on hyödyksi nuorten henkilökohtaisen, sosiaalisen ja koulutuksellisen sekä ammatillisen kehittymisen kannalta. Tästä syystä tässä ehdotuksessa keskitytään nuorten liikkuvuuden, aktiivisen osallistumisen, epävirallisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen edistämiseen. Sillä parannetaan myös nuorten työllistettävyyttä ja helpotetaan siirtymistä tavanomaisiin työsuhteisiin.

Näin ollen ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan 4 kohtaan sekä 166 artiklan 4 kohtaan. 165 artiklan 4 kohta mahdollistaa unionin toiminnan, jolla pyritään ”edistämään nuorisovaihdon (...) kehittämistä sekä kannustamaan nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa”. 166 artiklan 4 kohtaan perustuva unionin toiminta on asianmukainen oikeusperusta tämän ehdotuksen kaltaisille toimille, joilla pyritään ”parantamaan valmentavaa ammatillista koulutusta ja jatkokoulutusta ammattiin pääsyn ja palaamisen helpottamiseksi työmarkkinoilla” ja ”helpottamaan pääsyä ammatilliseen koulutukseen ja edistämään ammattiin kouluttavien ja ammattia opiskelevien, erityisesti nuorison, liikkuvuutta”.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Kun otetaan huomioon, että ehdotettu tavoite eli nuorten kannustaminen toimimaan solidaarisuuden edistämiseksi eri puolilla Euroopan unionia koskee koko Eurooppaa, on asianmukaista toteuttaa toimet EU:n tasolla. EU:lla on tehtävänsä solidaarisuutta koskevan Euroopan laajuisen lähestymistavan tukemisessa. Euroopan solidaarisuusjoukkojen avulla toteutettavat EU:n toimet eivät korvaa jäsenvaltioiden vastaavia toimia vaan täydentävät ja tukevat niitä täysin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kaikissa jäsenvaltioissa on perinteitä yleishyödyllistä toimintaa tukevien ohjelmien ja välineiden toteuttamisesta erityisesti vapaaehtoistoiminnan avulla, mutta kyseiset perinteet poikkeavat huomattavasti toisistaan: joissakin maissa pidetään parempana, että valtio toteuttaa toimia, ja toisissa asiat hoidetaan kansalaisyhteiskunnan johdolla. Solidaarisuustoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä on myös erilaisia käsityksiä ja niihin liitetään erilaisia merkitysvivahteita, ja toimityypit ovat erilaisia sisällöltään ja kestoltaan. Lisäksi on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miltä osin sosiaalinen suojelu koskee vapaaehtoistyötä, ja myös näkemykset oikeudellisesta asemasta, oppimisesta ja sen tunnustamisesta vaihtelevat. Kaikki tämä johtaa hajanaisuuteen EU:n tasolla, minkä vuoksi kaikilla eri puolilta EU:ta tulevilla nuorilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia hyödyntää tarjolla olevia mahdollisuuksia.

Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa toteutettava EU:n toiminta vastaa osaltaan tarpeeseen poistaa tätä hajanaisuutta, kuten tähän ehdotukseen liittyvä ennakkoarviointi osoittaa. Samalla voidaan hyödyntää kaikkien jäsenvaltioiden erilaisista kokemuksista opittua ja vauhdittaa vapaaehtoistyötä niissä jäsenvaltioissa, joissa se on nykyisin harvinaisempaa. Tämä vastaa ehdotuksen valmistelun yhteydessä kuultujen sidosryhmien ehdotuksia. Euroopan solidaarisuusjoukot täydentävät nykyisiä kansallisen ja EU:n tason julkisen ja yksityisen sektorin toimintalinjoja, ohjelmia ja toimia. Euroopan solidaarisuusjoukot voivat auttaa parantamaan nuorille eri puolilla EU:ta tarkoitettujen erilaisten solidaarisuusjaksojen laatua ja heidän oppimistulostensa validointia soveltamalla erilaisia laadunvarmistusvälineitä, kuten Euroopan solidaarisuusjoukkojen peruskirjaa, osallistujaorganisaatioiden laatumerkkiä ja harjoittelun laatupuitteissa kuvattuja periaatteita.

Lisäksi Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat keskitetyn yhteyspisteen, jonka kautta EU:n eri puolilta tulevat nuoret saavat tietoa vapaaehtoistyöhön tai ammattitoimintaan perustuvista laadukkaista solidaarisuusjaksoista. Nykyisin tiedot on hankittava lukuisien eri järjestelmien kautta. Näin varmistetaan, että kaikilla kiinnostuneilla nuorilla ympäri EU:n on yhtäläiset mahdollisuudet liittyä mukaan toimintaan ja heidän on helpompi hyödyntää entistä laajempaa toimivalikoimaa. Yhdistämällä erilaiset palvelujaksot yhteen järjestelmään voidaan myös lisätä tietoisuutta nuorten käytettävissä olevista mahdollisuuksista ja niiden näkyvyyttä.

Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat osallistujille sekä muualla kuin asuinmaassa suoritettavia (kansainvälisiä) solidaarisuusjaksoja että asuinmaassa suoritettavia (kotimaan) solidaarisuusjaksoja. Tällaista joustavuutta sidosryhmät ehdottivat kuulemisen aikana. Kansainvälisten solidaarisuusjaksojen osalta yksittäisten jäsenvaltioiden toimet eivät voi korvata EU:n toimia, etenkin kun otetaan huomioon vapaaehtois- ja harjoittelujaksoja tarjoavien rakenteiden ja ohjelmien hajanaisuus sekä solidaarisuustoimintaa tarjoavien alojen toisistaan poikkeavat tiedot ja käsitykset. Kotimaan solidaarisuusjaksojen osalta Euroopan solidaarisuusjoukoilta voidaan odottaa innovatiivisuutta ja apua paikallisten ja kansallisten haasteiden ratkaisemiseen laajemman eurooppalaisen näkökulman ansiosta. EU:n toiminta voi auttaa erityisesti vähentämään solidaarisuusjaksojen tarjonnan hajanaisuutta ja varmistamaan kaikkien nuorten osallistamisen, myös niiden, joilla on esteitä kansainväliseen toimintaan osallistumisessa. Se voi myös tarjota eurooppalaisen ulottuvuuden ja auttaa löytämään Euroopan laajuisia ratkaisuja erityisiin haasteisiin, jotka eivät rajoitu kansallisiin rajoihin.

Lisäksi nykyisten, tehokkaiksi ja vaikuttaviksi osoittautuneiden rakenteiden käyttö takaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon sekä synergian ja täydentävyyden nuorison hyväksi toteutettavien jäsenvaltioiden toimien kanssa.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksella puututaan havaittuihin puutteisiin, jotka koskevat helposti saavutettavissa olevien mahdollisuuksien tarjoamista nuorille solidaarisuustoimintaan osallistumiseksi, eikä se mene pidemmälle kuin on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi.

•Toimintatavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus.

3.SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Tätä ehdotusta ja siihen liittyvää ennakkoarviointia valmisteltaessa toteutettiin kuulemisia eri tasoilla, muun muassa monien eri sidosryhmien sekä kansalaisten, viranomaisten ja muiden EU-toimielinten ja elinten (Euroopan parlamentti, neuvosto, alueiden komitea ja talous- ja sosiaalikomitea) kuulemiset.

Julkinen verkkokuuleminen oli avoinna 8 viikkoa, ja siihen saatiin 660 vastausta ja 82 kannanottoa. Kuuleminen oli saatavilla ja siihen pystyi vastaamaan kaikilla EU:n 23 virallisella kielellä. Lisäksi 12. huhtikuuta 2017 pidettiin laaja sidosryhmäfoorumi, joka keräsi noin 7 00 osallistujaa, ja kohdennettuja kuulemisia järjestettiin jäsenvaltioiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa (vapaaehtoisjärjestöt, solidaarisuusjärjestöt, nuorison edustajat, julkiset työvoimapalvelut ja EURES-koordinaattorit, nuorisotakuukoordinaattorit, työmarkkinajärjestöt, yritykset, ohjelman edunsaajat ja ohjelman sidosryhmät, mukaan lukien kansalliset viranomaiset ja Erasmus+ -ohjelman kansalliset toimistot).

Yksityiskohtainen kuvaus kuulemisprosessista on tämän ehdotuksen ohessa esitetyn ennakkoarvioinnin liitteenä. Kuulemisten keskeiset tulokset ovat lyhyesti seuraavat:

Kuulemisiin osallistuneet sidosryhmät ilmaisivat yleisesti arvostavansa nuorten solidaarisuustoiminnan saamaa näkyvyyttä ja poliittista tunnustusta. Ne olivat tyytyväisiä uusiin mahdollisuuksiin vaikuttaa, joita Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat nuorille. Ne painottivat Euroopan solidaarisuusjoukkojen mahdollisuuksia tukea integraatiota ja solidaarisuutta Euroopan sisällä ja sukupolvien välillä sekä edistää yhteisiä arvoja. Ne toivat kuitenkin esiin osallistavan lähestymistavan toteuttamiseksi tarvittavan lisärahoituksen, jotta voidaan varmistaa heikoista lähtökohdista tulevien nuorten sekä pienten organisaatioiden osallistuminen ja palvelujaksojen laadukkuus hyödyntäen olemassa olevia rakenteita.

Yksi keskeisistä kysymyksistä, jota sidosryhmät erityisesti korostivat, oli osallistavan lähestymistavan tarve. Monet sidosryhmät itse asiassa mainitsivat erikseen, että on kohdistettava erityistä huomiota kaikkien nuorten osallistamiseen, eli myös heikoista lähtökohdista tulevien nuorten, joilla on vähemmän mahdollisuuksia osallistumiseen.

Sidosryhmät painottivat, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi vielä nykyisiä ohjelmia voimakkaammin keskityttävä solidaarisuuteen ja ”solidaarisuustoimet” olisi määriteltävä selkeästi. Sidosryhmät tunnustivat sen, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen soveltamisalaan kuuluvilla toimilla voi olla taitoja ja osaamista kehittävää vaikutusta ja siten ne voivat tukea epävirallista ja arkioppimista samoin kuin nuorten työllistettävyyttä. Organisaatiot korostivat myös tarvetta kouluttaa vapaaehtoisia, ja jotkin niistä mainitsivat myös tarpeen antaa vapaaehtoisille todistus.

Suurimmat sidosryhmien esille tuomat huolenaiheet olivat mahdolliset päällekkäisyydet nykyisten ohjelmien kanssa ja rahoituksen puute. Monet vaativat Euroopan solidaarisuusjoukoille omaa erillistä budjettia. Suurin osa sidosryhmistä painotti, että nykyisten ja tulevien tarpeiden kattamiseksi on välttämätöntä, että Euroopan solidaarisuusjoukoille osoitetaan riittävä ylimääräinen rahoitus nykyisten ohjelmien mukaisesti käytettävissä olevien varojen lisäksi. Sidosryhmien enemmistö myös vaati selkeän eron tekemistä vapaaehtoistoimien ja ammatillisten toimien välille, jotta ei päädytä halvan työvoiman ja palkattoman työn hyödyntämiseen esimerkiksi ottamalla vapaaehtoistyöntekijöitä harjoittelijoiden ja työntekijöiden sijasta.

Sidosryhmät korostivat, että täytäntöönpanon olisi oltava virtaviivaista ja tehokasta, jotta nuorille ja organisaatioille ei aiheuteta tarpeetonta hallinnollista rasitetta. Ne painottivat myös tiukkojen laatuvaatimusten varmistamisen ja nykyisten, hyvin toimivien järjestelmien, kuten eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun, tarjoaman synergian ja kokemuksen hyödyntämisen tärkeyttä. Sidosryhmät korostivat, että on tarpeen jakaa selkeästi tehtävät ja toimivalta täytäntöönpanevien elinten välillä, selkeyttää organisaatioiden akkreditointia koskevia sääntöjä, perustaa toimiva organisaatioiden ja vapaaehtoisten yhteensovittamisväline sekä korkealaatuinen tukijärjestelmä osallistujille, jotta edellä mainittu tavoite voidaan saavuttaa.

Maantieteellistä ulottuvuutta koskevissa kannanotoissaan useimmat sidosryhmät katsoivat, että olisi varmistettava toiminnan johdonmukaisuus nykyisiin ohjelmiin nähden. Sidosryhmät kannattivat ehdotettua mahdollisuutta edistää paikallistason solidaarisuustoimia sen lisäksi, että tarjotaan mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan, ja katsoivat, että kyseiset toimet voisivat helpottaa heikossa asemassa olevien nuorten osallistumista. Monet sidosryhmät painottivat kuitenkin yhteistyön merkitystä ja tarvetta koordinaatioon kansallisten hallitusten ja paikallisyhteisöjen kanssa, jotta voidaan varmistaa täydentävyys suhteessa nykyisiin ohjelmiin.

Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevassa ehdotuksessa on otettu laajalti huomioon kuulemisten aikana kerätyt näkökannat ja suositukset. Niiden mukaisesti Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat uusia, kaikkien nuorten käytettävissä olevia mahdollisuuksia, ja entistä voimakkaammin painotetaan solidaarisuuteen liittyviin haasteisiin vastaamista ja heikossa asemassa olevien nuorten osallistumisen tukemista muun muassa kaavaillulla ylimääräisellä, tarvittaessa myönnettävällä rahoitustuella. Ehdotuksessa keskitytään erityisesti tuettavien toimien merkityksellisyyden ja laadun varmistamiseen. Osallistujille tarjotaan laatua ja tukitoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi vakuutus, verkkopohjainen kielituki, yleinen ja erityiskoulutus verkossa, Euroopan solidaarisuusjoukkojen todistus sekä palvelujakson jälkeinen tuki. Laatu koskee myös organisaatioita, jotka haluavat tarjota palvelujaksopaikkoja Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa. Sitä varten otetaan käyttöön kuulemisten aikana satujen ehdotusten mukaisesti laatumerkki, joka on ennakkoehto asiasta kiinnostuneiden organisaatioiden osallistumiselle. Sen tarkoituksena on varmistaa, että organisaatiot noudattavat Euroopan solidaarisuusjoukkojen peruskirjan periaatteita ja vaatimuksia, jotka koskevat niiden oikeuksia ja velvollisuuksia solidaarisuustoiminnan kaikissa vaiheissa.

Sidosryhmien suositusten mukaisesti Euroopan komissio pyrkii parantamaan rekisteröitymis- ja hakuprosessin käyttäjäystävällisyyttä ja vähentämään hallinnollista rasitetta niin nuorten kuin organisaatioiden kannalta. Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalin kehittäminen on yksi askel tähän suuntaan. Portaali ja yhteensovittamisväline yhdessä tarjoavat keskitetyn yhteyspisteen, josta saa tietoa kaikista solidaarisuustoimista eri puolilla Euroopan unionia.

Monien sidosryhmien vaatima lisärahoitus järjestetään siten, että Euroopan solidaarisuusjoukot saavat rahoitusta sekä ylimääräisistä resursseista että useista nykyisistä Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteiden mukaisista ohjelmista saatavista rahoitusosuuksista. Näin maksimoidaan yhteisvaikutukset ja täydentävyys nykyisten järjestelmien kanssa. Sidosryhmät halusivat myös, että tehdään selkeä ero vapaaehtoistoimien ja ammatillisten toimien välille. Tästä huolehditaan ensinnäkin määrittelemällä tuettavat toimet ja toiseksi kyseisiin toimiin osoitettavalla rahoitustuella. Tähän liittyen säädösehdotuksessa otetaan käyttöön solidaarisuusjaksoja ja -hankkeita koskevan rahoitustuen alustava jako (80 % vapaaehtoisjaksoihin ja solidaarisuushankkeisiin ja 20 % harjoittelu- ja työpaikkoihin), jonka on myös määrä auttaa varmistamaan niiden toimien jatkuvuus, joita tuetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitukseen osallistuvista ohjelmista.

Euroopan solidaarisuusjoukkojen maantieteellisenä toimintakenttänä ovat täytäntöönpanon alkuvaiheessa EU:n jäsenvaltiot. Ehdotetussa asetuksessa säädetään kuitenkin mahdollisuudesta avata järjestelmä muille maille niiden kanssa tehtävien kahdenvälisten sopimusten perusteella.

•Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointia ei ole tehty, koska komissio on jo perustanut Euroopan solidaarisuusjoukot joulukuussa 2016 antamassaan tiedonannossa. Tämä asetus annetaan tiedonannon jatkotoimena, mutta koska siihen liittyy merkittäviä kustannuksia, sen ohessa esitetään ennakkoarviointi varainhoitoasetuksen mukaisten vaatimusten täyttämiseksi.

Ennakkoarvioinnissa tarkasteltiin kahden tason haasteita: nuoria ja heidän mahdollisuuksiaan osallistua solidaarisuustoimiin sekä laajempia sosiaalisia, institutionaalisia ja organisaatioon liittyviä tarpeita. Ennakkoarvioinnissa kävi ilmi, että EU:n on puututtava seuraaviin suuriin haasteisiin nuorisoa koskevan, solidaarisuutteen liittyvän eurooppalaisen aloitteen puitteissa:

–On poistettava hajanaisuutta ja tarjottava enemmän mahdollisuuksia, joilla niin nuoria kuin organisaatioita kannustetaan solidaarisuustoimintaan; siihen päästään liittämällä vapaaehtoistoimet ja ammatilliset toimet yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa sovelletaan yhtenäistä laatulähestymistapaa ja kehitetään selkeä ja kattava validointijärjestelmä hankituille oppimiskokemuksille riippumatta siitä, missä oppiminen on tapahtunut. Virtaviivaisilla menettelyillä on myös varmistettava, että mahdollisuudet ovat käytettävissä helposti ja tasapuolisesti, ja on säädettävä tarvittavista menettelyistä heikoista lähtökohdista tulevien nuorten kannustamiseksi mukaan toimintaan.

–On varmistettava, että eurooppalaiset nuorisoaloitteet, joissa tarjotaan palvelujaksoja ja toimia solidaarisuuteen liittyvillä aloilla, vastaavat täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, täyttävät yhteiset laatuvaatimukset ja vastaavat yhteistä näkemystä tiedon, taitojen ja osaamisen hankkimisesta ja validoinnista yli kansallisten rajojen.

Ennakkoarvioinnissa keskityttiin kahteen vaihtoehtoon: 1) jatketaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanoa useiden nykyisten ohjelmien kautta, kuten on tehty joulukuussa 2016 käynnistyneen ensimmäisen toimintavaiheen aikana, jolloin solidaarisuustoimia on rahoitettu kahdeksasta ohjelmasta niiden kunkin oman oikeusperustan, omien tavoitteiden ja oman talousarvion puitteissa; 2) laaditaan uusi, itsenäinen aloite, joka keskittyy voimakkaammin solidaarisuuteen ja joka pohjautuu nykyisistä ohjelmista saatuun kokemukseen mutta jolla on omat selkeät tavoitteensa ja joka tuo lisää selvyyttä toimien tarkoitukseen ja soveltamisalaan.

Mahdollisuus käyttää jonkin nykyisen ohjelman oikeusperustaa hylättiin, koska sen seurauksena olisi ollut ohjelma, jonka monet päällekkäiset tavoitteet olisivat muodostaneet hankalan kokonaisuuden ja solidaarisuustoimet olisivat saaneet laajemmassa viitekehyksessä rajoitetusti näkyvyyttä. Lisäksi tällainen lähestymistapa olisi johtanut sidosryhmien vetäytymiseen muista ohjelmista.

Näin ollen määritettiin ja analysoitiin kaksi vaihtoehtoa ja niitä verrattiin seuraaviin kriteereihin, jotka ovat linjassa sidosryhmien kuulemisissa esittämien ehdotusten kanssa:

–Saavutettavuus (näkyvyys ja selkeys organisaatioiden, nuorten ja muiden sidosryhmien kannalta sen osalta, miten voi osallistua ja saada rahoitusta solidaarisuustoimiin);

–Laatu (menettelyt ja kriteerit, joilla varmistetaan palvelujaksojen laatu ja turvallisuus);

–Osallistavuus (toimenpiteet heikossa asemassa olevien nuorten osallistumisen varmistamiseksi);

–Synergia (solidaarisuustoimintaa harjoittavien organisaatioiden osallistuminen ja niiden väliset yhteisvaikutukset riippumatta siitä, toimivatko ne paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti vai Euroopan laajuisesti);

–Hallinnointimenettelyjen tehokkuus ja yksinkertaisuus ja pienet hallintokustannukset.

Tämän monikriteerianalyysin perusteella kävi selväksi, että vaihtoehdolla 2 (laaditaan uusi, itsenäinen aloite, joka keskittyy vahvemmin solidaarisuuteen) voidaan saavuttaa paremmat tulokset kaikki tarkastellut kriteerit huomioon ottaen, ja siksi se arvioitiin parhaaksi vaihtoehdoksi. Kyseinen vaihtoehto tarjoaa organisaatioille ja nuorille selkeän keskitetyn yhteyspisteen ja lisää solidaarisuustoimien näkyvyyttä. Sillä saadaan aikaan osallistavampi lähestymistapa siihen liittyvän osallistumista edistävän strategian ansiosta. Sillä myös turvataan palvelujaksojen ja osallistuvien nuorten valmentamisen yleinen laatu erityisillä laatumenettelyillä ja -kriteereillä (esim. organisaatioiden laatumerkki, koulutus, vakuutus jne.). Sen avulla saadaan aikaan uusia yhteisvaikutuksia toimien välillä ja niiden tunnustamisessa liittämällä ne kaikki yhteiseen toimintakehykseen, mikä helpottaa uusien verkostojen luomista yhteisiin solidaarisuustavoitteisiin pyrkivien ihmisten ja organisaatioiden välille. Lisäksi vaihtoehto 2 mahdollistaa hallintokustannusten alenemisen, vaikka sillä saadaan aikaan enemmän vaikutuksia (enemmän vastinetta rahalle).

Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon osalta tarkasteltiin erilaisia täytäntöönpanomekanismeja: suora hallinnointi, välillinen hallinnointi tai yhdistelmä molemmista. Analyysin päätelmänä oli, että jälkimmäinen vaihtoehto – suoran ja välillisen hallinnoinnin yhdistelmä – varmistaisi kustannustehokkaimman täytäntöönpanon, jonka myötä voitaisiin saavuttaa kaavailtu 100 000 nuoren osallistuminen vuoteen 2020 mennessä. Ennakkoarvioinnissa painottui myös se, että riittävät ja jatkuvat rahoitusresurssit ovat olennaisen tärkeät, jotta suunnitellut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Lisäksi ennakkoarvioinnissa korostui parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta odotettavissa oleva myönteinen sosiaalinen vaikutus niin yksilöiden tasolla (esim. henkilökohtaista ja ammatillista kehittymistä edistävien tietojen, taitojen ja osaamisen lisääntyminen; sosiaalista ja kansalaisuuteen liittyvää kehittymistä edistävä voimistunut tunne solidaarisuudesta ja kansalaisuudesta) kuin yhteiskunnan tasolla (esim. yhteisöjen tarpeisiin vastaaminen ja vaikutukset sosiaaliseen hyvinvointiin; lisääntynyt tuki solidaarisuuteen sitoutuneille organisaatioille ja sen myönteiset vaikutukset niiden toimintaan ja nuorille tarjoamiin mahdollisuuksiin; vaikutukset muihin politiikan tavoitteisiin, kuten nuorten osallistumiseen, pelastuspalvelutoimintaan, sosiaaliseen osallisuuteen, koheesioon, aluekehitykseen ja ympäristönsuojeluun; parantunut käsitys nuorisosta joissakin kansallisissa tiedostusvälineissä).

Nuorten osallistumisen edistäminen ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen liittyy kiinteästi myös talouskasvuun. Nuorten lisääntyneellä osallistumisella ja paremmalla työllistettävyydellä voi olla myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja makrotalouden kasvuun. Kun otetaan kuitenkin huomioon ehdotetun toiminnan suhteellinen suppeus sekä se, että sen vaikutukset leviävät koko Eurooppaan eivätkä keskity mihinkään yksittäiseen jäsenvaltioon tai alueeseen, sen todellisia taloudellisia vaikutuksia ei ole mahdollista mitata. Myöskään ympäristövaikutusten syvällistä analyysia ei pidetty tarkoituksenmukaisena. Ennakkoarvioinnissa tunnustettiin, että muiden liikkuvuusohjelmien tavoin Euroopan solidaarisuusjoukot periaatteessa lisäävät liikennepalvelujen kysyntää, mikä puolestaan voi johtaa kasvihuonekaasupäästöjen kasvamiseen. Tätä vaikutusta pidettiin kuitenkin merkityksettömänä verrattuna liikenteen kokonaismääriin Euroopassa. On silti syytä huomata, että Euroopan solidaarisuusjoukoilla voi olla se tärkeä sivuvaikutus, että nuorten tietoisuus ympäristökysymyksistä lisääntyy ja he ryhtyvät toimiin ympäristön hyväksi. Näin on jo tapahtunut joukkojen ensimmäisen toimintavaiheen aikana, kun eri osallistuvista ohjelmista on tuettu lukuisia hankkeita, joissa käsitellään ympäristöön liittyviä ongelmia.

Tämä ehdotus on täysin yhdenmukainen parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kanssa.

•Perusoikeudet

Tämä ehdotus on kokonaisuudessaan EU:n perusoikeuskirjan 11 mukainen, jossa tunnustetaan solidaarisuus yhdeksi niistä yleismaailmallisista arvoista, joille EU perustuu. Tässä ehdotuksessa otetaan täysimääräisesti huomioon erityisesti perusoikeuskirjan 5 artikla (Orjuuden ja pakkotyön kielto), 14 artikla (Oikeus koulutukseen), 15 artikla (Ammatillinen vapaus ja oikeus tehdä työtä), 21 artikla (Syrjintäkielto), 24 artikla (Lapsen oikeudet), 26 artikla (Vammaisten sopeutuminen yhteiskuntaan), 31 artikla (Oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot ja työehdot) ja 32 artikla (Lapsityövoiman käytön kielto ja nuorten suojelu työssä).

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komissio ehdottaa, että kolme neljäsosaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen talousarviosta rahoitetaan nykyisistä ohjelmista tehtävillä uudelleenkohdennuksilla. Jäljelle jäävä määrä katetaan ottamalla käyttöön vuoden 2018 maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa ja käytettävissä olevia kohdentamattomia liikkumavaroja vuosina 2019 ja 2020.

Otsakkeen 1a ensisijainen rahoitusohje vuosina 2018–2020 on 294,2 miljoonaa euroa, johon sisältyy saman otsakkeen varojen uudelleenkohdentaminen Erasmus+ -ohjelmasta (197,7 miljoonaa euroa) ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta ohjelmasta (10 miljoonaa euroa).

Otsakkeen 1a määrärahoja täydennetään muihin otsakkeisiin kuuluvien ohjelmien rahoitusosuuksilla kunkin olemassa olevien määrärahojen puitteissa, mikä on EU:n eri ohjelmien solidaarisuustoimien valtavirtaistamista koskevan tavoitteen ja EU:n talousarviovarojen mukaista. Muista otsakkeista tulevan rahoitusosuuden ehdotettu kokonaismäärä on 47,3 miljoonaa euroa ja se perustuu seuraavista ohjelmista saatavaan rahoitukseen: Euroopan sosiaalirahasto (35 miljoonaa euroa), unionin pelastuspalvelumekanismi (6 miljoonaa euroa), Life-ohjelma (4,5 miljoonaa euroa ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (1,8 miljoonaa euroa).

Ehdotuksen yksityiskohtaiset talousarvio- ja rahoitusvaikutukset esitetään ehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Tähän ehdotukseen liitetyn ennakkoarvioinnin yhteydessä tehdyn analyysin mukaisesti ja tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon sekä synergiaetujen varmistamiseksi ja hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi Euroopan solidaarisuusjoukot käyttävät nykyisiä Erasmus+ -ohjelman mukaisesti perustettuja hallinnointi- ja täytäntöönpanojärjestelyjä. Ehdotus pohjautuu kyseisen ohjelman toteuttamisesta saatuihin myönteisiin kokemuksiin ja sen rakenteisiin, ja siinä erotetaan selkeästi toisistaan komissiolle, Erasmus+ -ohjelman nojalla perustetuille kansallisille toimistoille ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA) kuuluvat hallinnointitehtävät. EACEA perustettiin vuonna 2006, ja siitä alkaen se on menestyksellä ja korkealaatuisesti pannut täytäntöön osia Erasmus+ -ohjelmasta, Luova Eurooppa -ohjelmasta, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta ja EU:n vapaaehtoisapu -aloitteesta (sekä niitä edeltäneistä ohjelmista), minkä useat ulkopuoliset arvioinnit ovat osoittaneet. Kuten toimeenpanovirastojen asemasta annetussa asetuksessa (EY) N:o 58/2003 12 edellytetään, ennen ohjelmien antamista toimeenpanoviraston tehtäväksi on tehty kustannusvaikuttavuustutkimus, jossa on osoitettu, että EACEA:n käyttö tiettyihin Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanoon liittyviin tehtäviin on kustannustehokasta. Myös Erasmus+ -ohjelman mukaisten kansallisten toimistojen menestyksellinen malli on osoittautunut tuottavaksi ja tehokkaaksi, ja lisäksi se antaa korkean varmuustason ja takaa moitteettoman varainhoidon.

Euroopan solidaarisuusjoukkojen seuranta- ja arviointijärjestelmään kuuluu jatkuva seuranta edistymisen tarkastelemiseksi sekä arviointi, jossa tarkastellaan näyttöä saavutettujen tulosten vaikuttavuudesta.

Seurantajärjestelmä perustuu Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrällisten tuotosten ja laadullisten tulosten laajaan analysointiin. Määrällisiä tuotoksia kerätään systemaattisesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien hallinnointia varten perustettujen tietoteknisten järjestelmien avulla. Laadullisia tuloksia seurataan säännöllisillä tutkimuksilla, jotka koskevat sekä yksittäisiä osallistujia että osallistujaorganisaatioita. Kaikkia täytäntöönpanevia elimiä koskevilla raportointi- ja arviointijärjestelyillä varmistetaan ehdotuksen täytäntöönpanon kattava seuranta.

Komissio julkaisee vuonna 2020 raportin, jossa esitetään yhteenveto edistymisestä kohti tavoitetta, joka on Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintamahdollisuuksien tarjoaminen 100 000 nuorelle. Ehdotuksesta tehdään myös riippumaton arviointi neljä vuotta sen soveltamispäivän jälkeen. Silloin arvioidaan tuettujen toimien laadullisia tuloksia, kuten niiden vaikutusta nuoriin ja organisaatioihin. Arvioinnissa olisi otettava huomioon nykyinen näyttö Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan tulosten tehokkuudesta ja vaikutuksista. Tulosten varmennuslähteinä käytetään seurantatietoja, täytäntöönpanevien elinten työsuunnitelmiin ja raportteihin sisältyviä tietoja sekä muun muassa tiedotustoimien, näyttöön perustuvien tutkimusten ja kyselyjen tuloksia.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotetun asetuksen I luvussa – Yleiset säännökset vahvistetaan asetuksen kohde, tiettyjen toistuvien termien määritelmät, Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan yleinen tavoite ja erityistavoitteet sekä unionin toiminnan johdonmukaisuus ja täydentävyys. Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteena on tehostaa nuorten ja eri organisaatioiden osallistumista laadukkaaseen ja kaikille nuorille avoimeen solidaarisuustoimintaan, jotta voidaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta Euroopassa, tukea yhteisöjä ja vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin.

II luvussa – Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminta kuvaillaan ehdotetun asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitellut toimet. Unionin tukemia toimenpiteitä ovat solidaarisuusjaksot, -hankkeet ja verkostotoimet sekä laatu- ja tukitoimenpiteet.

III luvussa – Rahoitussäännökset vahvistetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahat vuosiksi 2018–2020 ja suunnitellut unionin rahoituksen muodot. Ensisijaiseen rahoitusohjeeseen sisältyvät uudelleenkohdentamiset Erasmus+ -ohjelmasta (197,7 miljoonaa euroa) ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta ohjelmasta (10 miljoonaa euroa) sekä täydentävät rahoitusvarat varainhoitovuosiksi 2018, 2019 ja 2020. Määrärahoja täydennetään useista EU-ohjelmista ja eri otsakkeista saatavilla rahoitusosuuksilla.

IV luvussa – Osallistuminen Euroopan solidaarisuusjoukkoihin määritetään osallistuvia maita, yksityishenkilöitä ja organisaatioita koskevat kriteerit. Osallistujamaita ovat EU:n jäsenvaltiot ja mahdollisesti muut maat kahdenvälisten sopimusten pohjalta. 17–30-vuotiaat nuoret voivat rekisteröityä Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa, mutta osallistumisen alkaessa nuoren on oltava vähintään 18-vuotias ja enintään 30-vuotias. Osallistujaorganisaatio, joka voi esittää rekisteröityneille henkilöille solidaarisuustoimien ja palvelupaikkojen tarjouksia, voi olla mikä tahansa julkinen tai yksityinen yksikkö tai kansainvälinen organisaatio, joka harjoittaa solidaarisuustoimintaa osallistujamaissa, edellyttäen että sille on myönnetty laatumerkki, joka vahvistaa sen noudattavan Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevia vaatimuksia.

V luku – Tuloksellisuus, tulokset ja levitys sisältää komissiota ja osallistujamaita koskevat säännökset, joilla varmistetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen tulosten säännöllinen seuranta, raportointi ja arviointi sekä kaikkia Euroopan solidaarisuusjoukkojen tukemia toimia koskevat tiedonlevitys-, julkisuus- ja jatkotoimet.

VI luvussa – Hallinnointi- ja tarkastusjärjestelmä säädetään Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanoelimistä. Hallinnointia varten ehdotettu täytäntöönpanotapa on yhdistelmä välillistä hallinnointia (kansalliset toimistot kansallisella tasolla) ja suoraa hallinnointia (komissio unionin tasolla, mukaan luettuna toimeenpanoviraston käyttö kustannus-hyötyanalyysin perusteella). Hallinnointitapojen yhdistelmä perustuu Erasmus+ -ohjelman täytäntöönpanosta saatuihin myönteisiin kokemuksiin, ja se pohjautuu kyseisen ohjelman nykyisiin rakenteisiin. Ehdotuksen mukaan Erasmus+ -ohjelman mukaisten nuorisoalan toimien hallinnointia varten nimetyt kansalliset viranomaiset ja kansalliset toimistot toimivat myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen kansallisina viranomaisina ja kansallisina toimistoina asianomaisissa osallistujamaissa. Jos maa ei ole nimennyt kansallista viranomaista ja kansallista toimistoa, ne vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1288/2013 mukaisesti. Kansalliset toimistot vastaavat suurimmasta osasta varoja, ja ne toimivat valtuutussopimuksen perusteella. Lisäksi komissio käyttää tiettyjen Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien hoitamiseen koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoa. Komissio huolehtii tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tehtävistä, jotka edellyttävät poliittisten valintojen tekemistä ja joita ovat etenkin tavoitteiden ja painopisteiden asettaminen, työohjelmien (ja rahoituspäätösten) hyväksyminen, komission edustaminen ohjelmakomiteassa jne. Toimeenpanovirasto vastaa täytäntöönpanotehtävistä, kuten avustus- ja hankintamenettelyjen käynnistämisestä ja saattamisesta päätökseen, hankeseurannasta, rahoituksen valvonnasta ja tilinpidosta sekä osallistumisesta ohjelman arviointiin ja erilaisiin tukitehtäviin.

VII luvussa – Valvontajärjestelmä säädetään tarvittavasta valvontajärjestelmästä, jolla pyritään varmistamaan unionin taloudellisten etujen asianmukainen huomioon ottaminen Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa rahoitettavia toimia toteutettaessa.

VIII luvussa – Täytäntöönpanosäännöt vahvistetaan säännökset, jotka ovat tarpeen säädösvallan siirtämiseksi komissiolle toimintaohjelmien hyväksymistä koskevien täytäntöönpanosäädösten antamista varten. Ehdotuksessa nimetään asetuksessa (EU) N:o 182/2011 13 edellytetyksi komissiota täytäntöönpanosäädösten antamisessa avustavaksi komiteaksi Erasmus+ -ohjelman perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1288/2013 36 artiklalla perustettu komitea. Komitea työskentelee eri kokoonpanoissa (Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot), ja jäsenvaltioilla on mahdollisuus nimetä edustajansa eri kokoonpanoja varten.

IX luvussa – Muutos- ja loppusäännökset säädetään tarvittavista muutoksista niiden ohjelmien perussäädöksiin, joiden vuosia 2014–2020 koskevista määrärahoista ohjataan varoja uudelleen Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimiin. Loppusäännöksissä vahvistetaan voimaantulopäivä ehdotetulle asetukselle, joka on kaikilta osiltaan velvoittava ja jota sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa 1. tammikuuta 2018 alkaen.

2017/0102 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta oikeudellisesta kehyksestä sekä asetusten (EU) N:o 1288/2013, (EU) N:o 1293/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1306/2013 sekä päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 14 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 15 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä 16 ,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unioni perustuu sen kansalaisten ja jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen. Tämä yhteinen arvo ohjaa sen toimintaa ja luo yhtenäisyyden, jota tarvitaan, jotta voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin yhteiskunnan haasteisiin, joihin vastaamisessa nuoret eurooppalaiset ovat valmiita auttamaan ilmaisten solidaarisuuttaan käytännössä.

(2)Unionin tilaa käsittelevässä puheessa 14 päivänä syyskuuta 2016 17 korostettiin tarvetta investoida nuoriin ja ilmoitettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamisesta tarkoituksena luoda nuorille koko unionissa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan mielekkäällä tavalla, osoittaa solidaarisuuttaan ja kehittää taitojaan ja työn lisäksi saada tällä tavalla arvokasta inhimillistä kokemusta.

(3)Komissio painotti 7 päivänä joulukuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan solidaarisuusjoukot” 18 tarvetta vahvistaa yhteisvastuutoiminnan perustaa koko Euroopan alueella, tarjota nuorille enemmän ja parempia mahdollisuuksia solidaarisuustoimintaan monilla eri aloilla ja tukea kansallisia ja paikallisia toimijoita niiden pyrkimyksissä selvittää erilaisia haasteita ja kriisejä. Tiedonannolla käynnistettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen ensimmäinen toimintavaihe, jossa tarjotaan EU:n eri ohjelmien puitteissa vapaaehtoistyö-, harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksia nuorille eri puolilta EU:ta. Kyseisiin toimiin – riippumatta siitä, toteutetaanko ne ennen tämän asetuksen voimaantuloa vai sen jälkeen – olisi edelleen sovellettava niissä unionin ohjelmissa vahvistettuja sääntöjä ja edellytyksiä, joista kutakin toimea on rahoitettu Euroopan solidaarisuusjoukkojen ensimmäisessä toimintavaiheessa.

(4)Nuorille olisi tarjottava helposti käytettävissä olevia solidaarisuustoiminnan mahdollisuuksia, joiden kautta he voivat tuoda esiin sitoutumisensa yhteisöjä hyödyttävään toimintaan ja samalla hankkia hyödyllistä kokemusta, taitoja ja osaamista henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehittymistään varten ja siten parantaa työllistettävyyttään. Tällaisilla toimilla tuettaisiin myös nuorten vapaaehtoistyöntekijöiden, harjoittelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta.

(5)Nuorille tarjottavan solidaarisuustoiminnan olisi oltava korkealaatuista, eli sen olisi vastattava täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, vahvistettava yhteisöjä, tarjottava nuorille tilaisuuksia hankkia arvokasta tietoa ja osaamista, oltava taloudellisesti nuorten ulottuvilla ja se olisi toteutettava turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa.

(6)Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoaisivat keskitetyn yhteyspisteen, josta saa tietoa kaikista solidaarisuustoimista eri puolilla Euroopan unionia. Olisi varmistettava puitteiden yhdenmukaisuus ja täydentävyys unionin muihin asiaan liittyviin toimintalinjoihin ja ohjelmiin nähden. Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi pohjattava nykyisten ohjelmien, erityisesti eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun, vahvuuksiin ja synergioihin niiden kanssa. Joukkojen olisi myös täydennettävä jäsenvaltioiden nuorisotakuun 19 yhteydessä toteuttamia toimia, joilla tuetaan nuoria ja helpotetaan heidän siirtymistään opinnoista työelämään tarjoamalla heille lisää mahdollisuuksia päästä kiinni työmarkkinoihin solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoittelu- tai työpaikkojen kautta joko kotimaassa tai ulkomailla. Olisi varmistettava myös täydentävyys Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan kannalta olennaisten unionin tason verkostojen, kuten Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen verkoston, EURES-verkoston ja Eurodesk-verkoston, kanssa. Lisäksi oli varmistettava nykyisten asiaan liittyvien järjestelmien, erityisesti kansallisten yhteisvastuujärjestelmien ja nuorten liikkuvuusjärjestelmien, ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen välinen täydentävyys hyödyntäen hyviä käytäntöjä tapauksen mukaan.

(7)Jotta Euroopan solidaarisuusjoukkojen vaikutus olisi mahdollisimman suuri, olisi säädettävä muiden unionin ohjelmien, kuten turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, Kansalaisten Eurooppa -ohjelman, Euroopan aluekehitysrahaston ja terveysalan toimintaohjelman, mahdollisuudesta edistää osaltaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteiden saavuttamista tukemalla sen soveltamisalaan kuuluvia toimia. Tällainen tuki olisi rahoitettava asianomaisten ohjelmien perussäädösten mukaisesti. Kun edunsaajille on myönnetty voimassa oleva Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki, niille olisi annettava pääsy Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaaliin ja niiden olisi saatava käyttöönsä toimityypin mukaan tarjottavat laatu- ja tukitoimenpiteet.

(8)Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi avattava nuorille uusia mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä ja suorittaa harjoittelu- ja työjaksoja solidaarisuuteen liittyvillä aloilla sekä suunnitella ja kehittää solidaarisuushankkeita omien ideoidensa pohjalta. Tällaisten mahdollisuuksien avulla nuorten olisi voitava vauhdittaa henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystään. Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi myös tuettava osallistujien ja organisaatioiden verkostotoimia sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tuettujen toimien laatu ja edistetään oppimistulosten validointia.

(9)Vapaaehtoistoiminta tarjoaa laajalti mahdollisuuksia epäviralliseen ja arkioppimiseen, joiden avulla nuoret voivat edistää henkilökohtaista, sosiaalista, koulutuksellista ja ammatillista kehitystään sekä kansalaisaktiivisuuttaan ja työllistettävyyttään. Vapaaehtoistoimilla ei saisi olla kielteistä vaikutusta mahdolliseen tai olemassa olevaan palkkatyöhön, eikä niitä saisi pitää korvikkeena palkkatyölle. Jotta voidaan varmistaa jatkuvuus unionin tasolla tuettuihin vapaaehtoistoimiin nähden, niihin eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun soveltamisalaan kuuluviin vapaaehtoistoimiin, jotka sisältyvät Euroopan solidaarisuusjoukkojen maantieteelliseen toiminta-alueeseen, olisi jatkossa myönnettävä tukea Euroopan solidaarisuusjoukkojen kansainvälisten vapaaehtoisjaksojen muodossa. Muita eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun mukaisia vapaaehtoistoimia, joita Euroopan solidaarisuusjoukkojen maantieteellinen toiminta-alue ei kata, tuetaan edelleen unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013 20 perustetun ohjelman mukaisesti. Asiaan liittyvää unionin tason lainsäädäntöä tulkittaessa sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen mukaiset kansainväliset vapaaehtoisjaksot että jatkossakin asetuksen (EU) N:o 1288/2013 mukaisesti tuettavat vapaaehtoistoimet olisi katsottava vastaaviksi kuin ne, joita toteutetaan eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun puitteissa.

(10)Solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoittelu- ja työpaikat voivat tarjota nuorille lisämahdollisuuksia työmarkkinoille pääsyyn samalla kun ne helpottavat merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista. Niiden avulla voidaan edistää nuorten työllistettävyyttä ja tuottavuutta, ja ne helpottavat siirtymistä opiskelusta työelämään, mikä on ratkaisevaa nuorten mahdollisuuksien parantamiseksi työmarkkinoilla. Osallistuvien organisaatioiden olisi suoritettava korvaus Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavista harjoittelujaksoista ja noudatettava laatuperiaatteita, jotka esitetään harjoittelujen laatupuitteista 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetussa neuvoston suosituksessa 21 . Tarjottavien harjoittelu- ja työpaikkojen olisi toimittava nuorten ponnahduslautana työmarkkinoille, ja siksi niihin olisi yhdistettävä asianmukainen palvelujakson jälkeinen tuki. Työmarkkinoiden asiaankuuluvien toimijoiden, etenkin julkisten ja yksityisten työvoimapalvelujen, työmarkkinaosapuolten ja kauppakamarien, olisi helpotettava harjoittelu- ja työjaksojen suorittamista. Osallistujaorganisaatioina niiden olisi voitava hakea rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimivaltaisen täytäntöönpanorakenteen kautta, jotta ne voisivat toimia välittäjinä osallistujanuorten ja solidaarisuusalojen harjoittelu- ja työjaksoja tarjoavien työnantajien välillä.

(11)Nuorten aloitteellisuus on yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla merkittävä voimavara. Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi osaltaan edistettävä sitä tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia laatia ja toteuttaa omia hankkeitaan, joissa he voivat tarttua tiettyihin ongelmiin paikallisyhteisöjensä eduksi. Kyseisten hankkeiden olisi annettava nuorille mahdollisuus testata ideoitaan ja tuettava nuoria ryhtymään itse solidaarisuustoiminnan edistäjiksi. Hankkeet voisivat olla myös lähtökohtana vahvemmalle sitoutumiselle solidaarisuustoimintaan, ja ne voisivat antaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujille kannustavan alkusysäyksen yrittäjyyteen tai yhdistysten, kansalaisjärjestöjen tai muiden solidaarisuus- ja nuorisoalan tai voittoa tavoittelemattoman sektorin elinten perustamiseen.

(12)Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuvien nuorten ja organisaatioiden olisi tunnettava kuuluvansa yhteisöön, jossa niin yksittäiset henkilöt kuin eri yksikötkin ovat sitoutuneet solidaarisuuden lisäämiseen koko Euroopassa. Samaan aikaan osallistujaorganisaatiot tarvitsevat tukea parantaakseen kapasiteettiaan tarjota laadukkaita palvelujaksoja kasvavalle osallistujajoukolle. Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi myös tuettava verkostotoimia, joilla pyritään vahvistamaan nuorten ja osallistujaorganisaatioiden sitoutumista tähän yhteisöön, lisäämään Euroopan solidaarisuusjoukkojen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja edistämään hyödyllisten käytäntöjen ja kokemusten jakamista. Kyseisillä toimilla olisi myös lisättävä julkisten ja yksityisten toimijoiden tietoisuutta Euroopan solidaarisuusjoukoista sekä kerättävä osallistujanuorilta ja -organisaatioilta palautetta Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanosta.

(13)Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä palvelujaksojen ja muiden Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavien mahdollisuuksien laadun varmistamiseen erityisesti tarjoamalla osallistujille koulutusta, kielitukea, vakuutus, hallinnollista tukea ja palvelujakson jälkeistä tukea sekä huolehtimalla Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistumisen aikana hankittujen tietojen, taitojen ja osaamisen validoinnista.

(14)Jotta voidaan varmistaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen mukaisten palvelujaksojen vaikutus osallistujien henkilökohtaiseen, koulutukselliseen, sosiaaliseen, kansalaisuuteen liittyvään ja ammatilliseen kehittymiseen, palvelujakson oppimistuloksina saavutetut tiedot, taidot ja osaaminen olisi yksilöitävä ja dokumentoitava asianmukaisesti kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet huomioon ottaen, kuten suositellaan epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa 22 .

(15)Olisi otettava käyttöön laatumerkki varmistukseksi siitä, että osallistujaorganisaatiot noudattavat Euroopan solidaarisuusjoukkojen peruskirjan periaatteita ja vaatimuksia, jotka koskevat niiden oikeuksia ja velvollisuuksia solidaarisuustoiminnan kaikissa vaiheissa. Laatumerkin saamisen olisi oltava ennakkoedellytyksenä osallistumiselle, mutta se ei saisi johtaa automaattisesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen mukaisen rahoituksen saamiseen.

(16)Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanoelinten, osallistujaorganisaatioiden ja osallistuvien nuorten apuna olisi oltava Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskus, jolla tuetaan täytäntöönpanon ja toteutettavien toimien laatua sekä kyseisten toimien kautta hankitun osaamisen yksilöintiä ja validointia.

(17)Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalia olisi kehitettävä jatkuvasti, jotta varmistetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen hyvä saavutettavuus ja tarjotaan niin kiinnostuneille nuorille kuin organisaatioillekin keskitetty yhteyspiste, joka tekee mahdolliseksi rekisteröitymisen, hakijaprofiilien ja palvelupaikkojen yksilöimisen ja yhteensovittamisen, verkottumisen ja virtuaalisen yhteydenpidon, verkkokoulutuksen, kielituen ja palvelujakson jälkeisen tuen sekä muita käytännöllisiä toimintoja, joihin saattaa ilmetä tarvetta myöhemmin.

(18)Tässä asetuksessa säädetään vuosia 2018–2020 koskevasta rahoituskehyksestä, joka muodostaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 23 17 kohdassa tarkoitetun ensisijaisen rahoitusohjeen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa varten Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Ensisijaiseen rahoitusohjeeseen sisältyvät uudelleenkohdentamiset Erasmus+ ohjelmasta (197,7 miljoonaa euroa) ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta ohjelmasta (10 miljoonaa euroa) varainhoitovuosiksi 2018, 2019 ja 2020, ja sitä täydennetään rahoitusosuuksilla eri otsakkeiden mukaisesti useista unionin ohjelmista, kuten Euroopan sosiaalirahastosta, unionin pelastuspalvelumekanismista, Life-ohjelmasta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

(19)Jotta voidaan varmistaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitukseen osallistuvien ohjelmien puitteissa tuettujen toimien jatkuvuus, solidaarisuusjaksoihin ja -hankkeisiin myönnettävä rahoitustuki olisi alustavasti jaettava siten, että 80 prosenttia siitä osoitetaan vapaaehtoisjaksoihin ja solidaarisuushankkeisiin ja 20 prosenttia harjoittelu- ja työpaikkoihin.

(20)Jotta Euroopan solidaarisuusjoukkojen vaikutus olisi mahdollisimman suuri, olisi vahvistettava säännökset, jotka antavat osallistujamaille mahdollisuuden asettaa käyttöön kansallista lisärahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen sääntöjen mukaisesti.

(21)Edunsaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi käytettävä mahdollisimman usein kertakorvauksia, yksikkökustannuksia tai kiinteämääräistä rahoitusta.

(22)Jäsenvaltioiden lisäksi myös muiden maiden olisi voitava osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkoihin kahdenvälisten sopimusten pohjalta. Osallistuminen olisi tapauksen mukaan toteutettava käyttäen lisämäärärahoja, jotka asetetaan käytettäväksi asianomaisten maiden kanssa sovittavin menettelyin.

(23)Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminta olisi kohdennettava 18–30-vuotiaisiin nuoriin. Euroopan solidaarisuusjoukkojen tarjoamiin toimiin osallistumisen edellytyksenä olisi oltava Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa tehtävä ennakkorekisteröityminen.

(24)Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen tukemat toimet ovat kaikkien nuorten, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, saavutettavissa. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön erityistoimenpiteitä sosiaalisen osallisuuden ja heikossa asemassa olevien nuorten osallistumisen edistämiseksi sekä otettava huomioon rajoitteet, jotka johtuvat unionin syrjäisimpien alueiden ja merentakaisten maiden ja alueiden syrjäisestä sijainnista. 24 Myös osallistujamaiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet Euroopan solidaarisuusjoukkojen asianmukaisen toimintaa haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Siihen kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan Schengenin säännöstön ja unionin lainsäädännön soveltamista – sellaisten hallinnollisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista.

(25)Kaikkien yksiköiden, jotka haluavat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan, riippumatta siitä, tuleeko rahoitus Euroopan solidaarisuusjoukkojen talousarviosta, jostakin toisesta unionin ohjelmasta vai muusta rahoituslähteestä, olisi saatava laatumerkki, jos sitä koskevat edellytykset täyttyvät. Euroopan solidaarisuusjoukkoja täytäntöönpanevien rakenteiden olisi pidettävä yllä jatkuvaa menettelyä laatumerkin myöntämiseksi. Myönnetyt laatumerkit olisi arvioitava määräajoin uudelleen, ja merkki olisi peruutettava, jos toteutettavien tarkastusten yhteydessä käy ilmi, että sen myöntämisen edellytykset eivät enää täyty.

(26)Yksiköillä, jotka haluavat hakea rahoitusta palvelujaksojen tarjoamiseksi Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa, on oltava ennakkoedellytyksenä oleva laatumerkki. Tämän vaatimuksen ei pitäisi koskea luonnollisia henkilöitä, jotka hakevat rahoitustukea Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujista koostuvan epävirallisen ryhmän puolesta näiden solidaarisuushankkeita varten.

(27)Tehokas tulosjohtaminen, mukaan luettuina seuranta ja arviointi, edellyttää sellaisten täsmällisten, mitattavien ja realististen indikaattoreiden kehittämistä, joita voidaan mitata ajan myötä ja joissa otetaan huomioon toimien toteutustapa.

(28)Tiedottaminen Euroopan solidaarisuusjoukkojen tukemien toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava niin Euroopan tasolla kuin kansallisella ja paikallistasolla. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimien toteuttamisen olisi oltava Euroopan solidaarisuusjoukkojen kaikkien täytäntöönpanoelinten tehtävänä, tarvittaessa muiden sidosryhmien avulla.

(29)Jotta varmistetaan yleisölle suunnatun tiedotuksen tehokkuus ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välinen vahvempi yhteisvaikutus, tämän asetuksen mukaisesti viestintätoimiin kohdennetuilla määrärahoilla olisi tuettava myös ulkoista tiedotustoimintaa, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä edellyttäen, että ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen.

(30)Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia hallinnointijärjestelmiä. Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpano olisi näin ollen annettava nykyisten rakenteiden, kuten komission, koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) sekä asetuksen (EU) N:o 1288/2013 III luvussa tarkoitettujen toimien hallinnointiin nimettyjen kansallisten toimistojen tehtäväksi.

(31)Jotta voidaan varmistaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpano moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja niiden tiivis seuranta kansallisella tasolla, on tärkeää hyödyntää nykyisiä asetuksen (EU) N:o 1288/2013 III luvussa tarkoitettujen toimien hallinnointiin nimettyjä kansallisia viranomaisia.

(32)Moitteettoman varainhoidon ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kaikissa osallistujamaissa kunkin kansallisen viranomaisen olisi nimettävä riippumaton tarkastuselin. Kyseisen riippumattoman tarkastuselimen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan sama kuin asetuksen (EU) N:o 1288/2013 III luvussa tarkoitettuja toimia varten nimetty elin.

(33)Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset.

(34)Tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 25 mukaisesti.

(35)Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 26 mukaan komission olisi hyväksyttävä työohjelmia ja ilmoitettava niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Työohjelmassa olisi vahvistettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen Euroopan solidaarisuusjoukkojen toteuttamiseksi niiden yleis- ja erityistavoitteita vastaavasti, avustusten valinta- ja myöntämisperusteet sekä kaikki muut vaadittavat seikat. Työohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä noudattaen.

(36)Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustaminen, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(37)Asetuksen (EU) N:o 1288/2013 mukaisesti perustetun komitean olisi tehokkuuden ja vaikuttavuuden vuoksi avustettava komissiota myös tämän asetuksen täytäntöönpanossa. Euroopan solidaarisuusjoukkojen osalta kyseisen komitean olisi kokoonnuttava erityiskokoonpanossa, ja sen toimeksiantoa olisi muutettava niin, että se voi hoitaa tämän uuden tehtävänsä. Osallistujamaiden olisi nimettävä edustajat näihin kokouksiin ottaen huomioon Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoisen ja ammatillisen ulottuvuuden.

(38)Asetusta (EU) N:o 1288/2013 olisi muutettava Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tuettavista uusista vapaaehtoistoimista johtuvien eurooppalaista vapaaehtoispalvelua koskevien muutosten huomioon ottamiseksi.

(39)Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 1a kuuluvat Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahat perustuvat osittain Erasmus+ -ohjelmasta uudelleenkohdennettuihin varoihin. Kyseiset varat olisi siirrettävä ensisijaisesti määrärahoista, jotka on tarkoitettu sellaisten eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun toimien rahoittamiseen, jotka kuuluisivat tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavien vapaaehtoisjaksojen piiriin. Lisäksi joitakin opintolainojen takausjärjestelmän määrärahoja, joita todennäköisesti ei käytetä kokonaan Erasmus+ -ohjelman puitteissa, olisi uudelleenkohdennettava asianmukaisen osarahoituksen tarjoamiseksi kansallisten toimistojen toimintakustannuksiin ja mukautettava paremmin vastaamaan mahdollisuuksia hyödyntää määrärahoja tässä toimessa.

(40)Lisäksi monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 1a kuuluvia Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahoja olisi täydennettävä rahoitusosuuksilla muista ohjelmista ja otsakkeista, mikä edellyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1293/2013 27 , (EU) N:o 1303/2013 28 , (EU) N:o 1305/2013 29 ja (EU) N:o 1306/2013 30 sekä päätöksen N:o 1313/2013/EU 31 muuttamista.

(41)Tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2018. Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan oikeudellinen kehys Euroopan solidaarisuusjoukoille, jotka tarjoavat nuorille mahdollisuuden osallistua solidaarisuustoimiin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)’solidaarisuustoimella’ toimea, jolla pyritään vastaamaan täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin yhteisön eduksi ja samalla tukemaan osallistujan henkilökohtaista, koulutuksellista, yhteiskunnallista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystä, joka voi tapahtua palvelujaksojen, hankkeiden tai verkostotoimien muodossa ja toteutua eri aloilla, kuten koulutuksen, työllisyyden, sukupuolten tasa-arvon, yrittäjyyden, erityisesti sosiaalisen yrittäjyyden, kansalaisuuden ja demokraattisen osallistumisen, ympäristön- ja luonnonsuojelun, ilmastotoimien, katastrofien ehkäisyn, katastrofivalmiuden ja jälleenrakennustoiminnan, maatalouden, maaseudun kehittämisen, elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden tarjonnan, terveyden ja hyvinvoinnin, luovuuden ja kulttuurin, liikunnan ja urheilun, sosiaalihuollon ja -turvan, kolmansien maiden kansalaisten vastaanottamisen ja kotouttamisen, alueellisen yhteistyön ja koheesion alalla;

(2)’osallistujalla’ nuorta, joka on rekisteröitynyt Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa ja osallistuu Euroopan solidaarisuusjoukkojen mukaiseen osallistujaorganisaation tarjoamaan solidaarisuustoimeen;

(3)’epäedullisessa asemassa olevilla nuorilla’ henkilöitä, jotka tarvitsevat lisätukea vamman, oppimisvaikeuksien, taloudellisten esteiden, kulttuurierojen, terveysongelmien, sosiaalisten esteiden tai maantieteellisten esteiden vuoksi;

(4)’osallistujaorganisaatiolla’ kaikkia julkisia tai yksityisiä yksiköitä, joille on myönnetty Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki, jotka tarjoavat palvelupaikan Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistujalle tai toteuttavat muita toimia Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa;

(5)’solidaarisuusjaksolla’ solidaarisuuteen liittyvällä alalla tehtävää vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua tai työtä, jonka järjestää jokin osallistujaorganisaatio ja jolla edistetään vastaamista keskeisiin yhteiskunnan haasteisiin ja tehostetaan Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistujan henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystä sekä työllistettävyyttä joko muussa kuin osallistujan asuinmaassa (kansainvälinen) tai osallistujan asuinmaassa (kotimainen);

(6)’vapaaehtoistoiminnalla’ kokopäiväistä 32 palkatonta enintään 12 kuukauden mittaista vapaaehtoispalvelua, jolla tarjotaan nuorille mahdollisuus edistää solidaarisuuteen liittyvillä aloilla toimivien organisaatioiden päivittäistä toimintaa niiden yhteisöjen eduksi, joissa toimet toteutetaan, ja johon liittyy vankka koulutusulottuvuus, jotta nuoret vapaaehtoiset voivat saada taitoja ja osaamista, joista on hyötyä heidän henkilökohtaiselle, koulutukselliselle, sosiaaliselle ja ammatilliselle kehitykselleen ja jolla myös edistetään nuorten työllistettävyyttä;

(7)’vapaaehtoistiimijaksoilla’ palvelujaksoja, joissa Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistujat eri osallistujamaista voivat yhdessä toteuttaa kahdesta viikosta kahteen kuukauteen kestävää vapaaehtoistoimintaa yhteisen tavoitteen hyväksi tekemällä ruumiillisen tai henkisen työn tehtäviä arvokkaissa yhteisöhankkeissa;

(8)’harjoittelulla’ kahdesta kahteentoista kuukauteen kestävää työharjoittelua, josta Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujan vastaanottanut organisaatio maksaa korvauksen ja joka perustuu kirjalliseen harjoittelusopimukseen, sisältää oppimista ja toteutetaan käytännön työkokemuksen ja ammatillisen osaamisen saamiseksi, jotta voidaan parantaa osallistujan työllistettävyyttä ja helpottaa hänen siirtymistään tavanomaiseen työelämään;

(9)’työllä’ kahdesta kahteentoista kuukauteen kestävää työjaksoa, josta Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujaa isännöivä organisaatio maksaa korvauksen, joka toteutetaan osallistujamaassa ja joka perustuu kyseisen osallistujamaan kansallisen sääntelykehyksen mukaiseen työsopimukseen;

(10)’solidaarisuushankkeella’ paikallista kahdesta kahteentoista kuukauteen kestävää hanketta, jonka perustavat ja toteuttavat vähintään viidestä Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujasta koostuvat ryhmät, jotta voidaan vastata paikallisyhteisön keskeisiin hankkeisiin ja samalla liittää ne laajempaan eurooppalaiseen yhteyteen;

(11)’laatumerkillä’ sertifiointia, joka on myönnetty Euroopan solidaarisuusjoukkojen peruskirjan periaatteiden ja vaatimusten noudattamisen varmistamiseen tähtäävän menettelyn tuloksena julkiselle tai yksityiselle yksikölle tai kansainväliselle järjestölle, joka haluaa tarjota Euroopan solidaarisuusjoukkojen palvelujaksoja;

(12)’Euroopan solidaarisuusjoukkojen peruskirjalla’ asiakirjaa, jossa vahvistetaan oikeudet ja velvollisuudet, joiden noudattamiseen kaikkien niiden yksiköiden, jotka ovat halukkaita liittymään Euroopan solidaarisuusjoukkoihin, on sitouduttava;

(13)’Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskuksella’ lisätoimintoja, jotka toteuttaa nimetty kansallinen toimisto, jotta voidaan tukea Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa sekä osallistujien palvelujaksoistaan ja hankkeistaan saaman osaamisen tunnistamista;

(14)’Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalilla’ verkkopohjaista työkalua, jolla tarjotaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujille ja osallistujaorganisaatioille tarpeellisia verkkopalveluita, mukaan lukien tiedon tarjonta Euroopan solidaarisuusjoukoista, osallistujien rekisteröinti, osallistujien haku palvelujaksoihin, palvelujaksoista ilmoittaminen ja niiden etsiminen, potentiaalisten hankekumppaneiden haku, palvelujaksoja ja hankkeita koskevien yhteyksien ja tarjousten hoitaminen, koulutus-, viestintä- ja verkostotoimet, mahdollisuuksista tiedottaminen ja ilmoittaminen sekä muut Euroopan solidaarisuusjoukkoihin liittyvät merkittävät tapahtumat.

3 artikla

Yleinen tavoite

Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteena on tehostaa nuorten ja eri organisaatioiden osallistumista avoimiin ja laadukkaisiin solidaarisuustoimiin, jotta voidaan edistää yhteenkuuluvuuden ja solidaarisuuden vahvistamista Euroopassa, tukea yhteisöjä ja vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin.

4 artikla

Erityistavoitteet

Euroopan solidaarisuusjoukoilla pyritään seuraaviin erityistavoitteisiin:

(a)tarjotaan nuorille osallistujaorganisaatioiden tuella helposti saatavilla olevia mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin ja samalla parannetaan nuorten taitoja ja osaamista heidän henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystään varten sekä parannetaan nuorten työllistettävyyttä ja helpotetaan nuorten siirtymistä työmarkkinoille, myös tukemalla nuorten vapaaehtoisten, harjoittelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta;

(b)varmistetaan, että Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuville tarjottavilla solidaarisuustoimilla vastataan konkreettisiin, täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja vahvistetaan yhteisöjä ja että se ovat laadukkaita ja asianmukaisesti validoituja.

5 artikla

Unionin toiminnan johdonmukaisuus ja täydentävyys

1.Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan on oltava johdonmukaista ja täydentävää 2 artiklan ensimmäisen kohdan 1 alakohdassa mainittuihin aloihin liittyviin toimintalinjoihin ja ohjelmiin nähden sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien kannalta merkityksellisiin unionin tason nykyisiin verkostoihin nähden.

2.Komissio ja osallistujamaat tekevät yhteistyötä pyrkien tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen varmistamalla yhtäältä solidaarisuuteen, koulutukseen ja nuorisoon liittyvien kansallisten ohjelmien sekä toisaalta Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa toteuttavan toiminnan välisen johdonmukaisuuden. Näiden toimien on rakennuttava hyville käytännöille ja nykyisille ohjelmille.

3.Myös muilla unionin ohjelmilla voidaan edistää Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteita antamalla tukea sen piiriin kuuluville toimille. Tällainen tuki on rahoitettava kunkin ohjelman perussäädösten mukaisesti.

II LUKU

EUROOPAN SOLIDAARISUUSJOUKKOJEN TOIMINTA

6 artikla

Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminta

Euroopan solidaarisuusjoukot pyrkivät tavoitteisiinsa seuraavan tyyppisillä toimilla:

(a)solidaarisuusjaksot, hankkeet ja verkostotoimet

(b)laatu- ja tukitoimenpiteet.

7 artikla

Solidaarisuusjaksot, hankkeet ja verkostotoimet

4.Tällä toiminnalla tuetaan seuraavia:

(a)solidaarisuusjaksot, jotka tapahtuvat vapaaehtoistoiminnan, työharjoittelun tai työn muodossa, mukaan lukien henkilökohtaiset kansainväliset ja kotimaiset solidaarisuusjaksot sekä vapaaehtoistiimien palvelujaksot;

(b)solidaarisuushankkeet Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujien aloitteesta;

(c)Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuvien henkilöiden ja organisaatioiden verkostotoimet.

5.Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja kansainvälisiä vapaaehtoisjaksoja on pidettävä eurooppalaisessa vapaaehtoispalvelussa toteutettuja jaksoja vastaavina, ja unionin lainsäädännön viittaukset eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun on tällaisten harjoitteluiden osalta tulkittava myös viittauksiksi Euroopan solidaarisuusjoukkoihin.

8 artikla

Laatu- ja tukitoimenpiteet

Tällä toiminnalla tuetaan seuraavia:

(d)toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan solidaarisuusjaksojen laatu, mukaan lukien koulutus, kielituki, osallistujien ja osallistujaorganisaatioiden hallinnollinen tuki, vakuutus, palvelujakson jälkeinen tuki sekä todistuksen laatiminen, jossa yksilöidään harjoittelun aikana hankitut tiedot, taidot ja pätevyydet;

(e)laatumerkin suunnittelu ja hallinnointi sellaisia yksiköitä varten, jotka haluavat tarjota Euroopan solidaarisuusjoukkojen palvelujaksoja, jotta varmistetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen peruskirjan periaatteiden ja vaatimusten noudattaminen;

(f)Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskuksen toimet, joilla tuetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien toteuttamista ja parannetaan toteutuksen laatua sekä tehostetaan niiden tulosten validointia;

(g)Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalin sekä muiden tarpeellisten verkkopalveluiden ja tarvittavien tietoteknisten tukijärjestelmien ja verkkotyökalujen perustaminen, ylläpito ja päivittäminen.

III LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

9 artikla

Talousarvio

6.Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanoon osoitettavien määrärahojen kokonaismääräksi on vahvistettu 341 500 000 euroa käypinä hintoina 1 päivästä tammikuuta 2018 31 päivään joulukuuta 2020.

7.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä sisältää 294 200 000 euron rahoituspuitteet 33 käypinä hintoina, mitä täydennetään seuraavilta tahoilta saatavilla rahoitusosuuksilla:

(a)Euroopan sosiaalirahasto, jonka osuus on 35 000 000 käypinä hintoina;

(b)unionin pelastuspalvelumekanismi, jonka osuus on 6 000 000 käypinä hintoina;

(c)Life-ohjelma, jonka osuus on 4 500 000 käypinä hintoina;

(d)Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, jonka osuus on 1 800 000 käypinä hintoina.

8.Edellä 7 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetusta solidaarisuusjaksoille ja hankkeille myönnettävästä rahoitustuesta on suuntaa-antavasti 80 prosenttia vapaaehtoisjaksoihin ja solidaarisuushankkeisiin ja 20 prosenttia harjoittelu- ja työjaksoihin.

9.Määrärahoista voidaan kattaa myös suunnittelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin kuuluvia kustannuksia, joita Euroopan solidaarisuusjoukkojen hallinto ja sen tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, kuten erityisesti tutkimukset, asiantuntijatapaamiset sekä tiedotus- ja viestintätoimet, Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalin ja tarvittavien tietoteknisten tukijärjestelmien perustaminen, ylläpito ja päivittäminen sekä kaikki muut komissiolle Euroopan solidaarisuusjoukkojen hallinnosta koituneet teknisen ja hallinnollisen tuen kulut.

10.Samanlaisten kulujen kattamiseksi talousarvioon voidaan tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2020 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

11.Osallistujamaa voi osoittaa tuensaajien käyttöön kansallisia varoja, joita hallinnoidaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen sääntöjen mukaisesti, ja käyttää tässä tarkoituksessa Euroopan solidaarisuusjoukkojen hajautettuja rakenteita, kunhan se varmistaa näiden rakenteiden täydentävän rahoituksen.

10 artikla

Unionin rahoituksen muodot

12.Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitusta voidaan tarjota yhdessä tai useammassa, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, hankintoina ja palkintoina.

13.Komissio voi panna Euroopan solidaarisuusjoukot täytäntöön epäsuorasti asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

IV LUKU

OSALLISTUMINEN EUROOPAN SOLIDAARISUUSJOUKKOIHIN

11 artikla

Osallistujamaat

14.Jäsenvaltiot osallistuvat Euroopan solidaarisuusjoukkoihin.

15.Muut maat voivat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkoihin kahdenvälisten sopimusten pohjalta. Yhteistyö toteutetaan tarvittaessa käyttäen lisämäärärahoja, jotka asetetaan käytettäväksi näiden maiden kanssa sovittavin menettelyin.

12 artikla

Yksityishenkilöiden osallistuminen

16.17–30-vuotiaiden nuorten, jotka haluavat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkoihin, on rekisteröidyttävä Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa. Rekisteröityneen nuoren on palvelujakson tai hankkeen käynnistyessä kuitenkin oltava vähintään 18-vuotias ja enintään 30-vuotias.

17.Pannessaan täytäntöön tätä asetusta komissio ja osallistujamaat varmistavat, että erityisesti pyritään edistämään sosiaalista osallisuutta, varsinkin epäedullisessa asemassa olevien nuorten osallistumista.

13 artikla

Osallistujaorganisaatiot

18.Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuminen on avointa julkisille tai yksityisille yksiköille tai kansainvälisille järjestöille sillä edellytyksellä, että ne ovat saaneet Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkin.

19.Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimivaltainen täytäntöönpanoelin arvioi valintakelpoisen yksikön esittämän hakemuksen, joka koskee Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujaorganisaatioksi tulemista, ja varmistaa, että sen toimet ovat Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevien vaatimusten mukaista.

20.Tällaisen arvioinnin perusteella yksikölle voidaan myöntää Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki. Saatu merkki arvioidaan säännöllisin väliajoin uudestaan ja se voidaan peruuttaa.

21.Yksikölle, joka on saanut Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkin, on tarjottava pääsy Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaaliin ja sen on voitava esittää solidaarisuustoimien tarjouksia rekisteröityneille henkilöille.

22.Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki ei automaattisesti johda Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa saatavaan rahoitukseen.

23.Osallistujaorganisaation tarjoamiin solidaarisuustoimiin ja niihin liittyviin laatu- ja tukitoimenpiteisiin voi saada rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukoista tai muusta unionin ohjelmasta, jolla itsenäisesti edistetään Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteita, tai muista rahoituslähteistä, jotka eivät ole riippuvaisia unionin talousarviosta.

14 artikla

Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen saanti

Kaikki johonkin osallistujamaahan sijoittautuneet julkiset tai yksityiset yksiköt ja osallistujamaissa solidaarisuustoimia toteuttavat kansainväliset järjestöt voivat hakea rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukoista. Kun kyseessä ovat 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimet, Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen saamiselle on ennakkoedellytyksenä, että osallistujaorganisaatiolle on myönnetty laatumerkki. Kun kyseessä ovat 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimet, luonnolliset henkilöt voivat hakea rahoitusta myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujien muodostamien epävirallisten ryhmien puolesta.

V LUKU

TULOKSELLISUUS, TULOKSET JA LEVITYS

15 artikla

Tuloksellisuuden ja tulosten seuranta ja arviointi

24.Komissio seuraa yhteistyössä osallistujamaiden kanssa säännöllisesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen tuloksellisuutta tavoitteiden saavuttamisessa.

25.Edistymistä erityistavoitteissa mitataan käyttämällä indikaattoreita, joita ovat

(a)osallistujien määrä vapaaehtoisjaksoissa (kotimaiset ja kansainväliset);

(b)osallistujien määrä harjoittelujaksoissa (kotimaiset ja kansainväliset);

(c)osallistujien määrä työjaksoissa (kotimaiset ja kansainväliset);

(d)osallistujien määrä solidaarisuushankkeissa;

(e)Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkin saaneiden organisaatioiden määrä.

Viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta komissio laatii tämän asetuksen tuotosten, tulosten ja vaikutusten yksityiskohtaisen seurantaohjelman.

26.Komissio julkaisee vuonna 2020 raportin, jossa tehdään yhteenveto edistymisestä tavoitteen saavuttamisessa eli 100 000:n paikan tarjoamisessa nuorille Euroopan solidaarisuusjoukoissa vuoteen 2020 mennessä (tämä kattaa kaikki 7 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut palvelujaksot ja hankkeet).

27.Neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä komissio toteuttaa tämän asetuksen riippumattoman arvioinnin ja antaa raportin keskeisistä tuloksista Euroopan parlamentille, neuvostolle, alueiden komitealle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.

16 artikla

Viestintä ja tiedottaminen

28.Komissio varmistaa yhteistyössä osallistujamaiden kanssa tiedon levittämisen, julkisuuden lisäämisen ja jatkotoimet kaikkien Euroopan solidaarisuusjoukkojen mukaisesti tuettujen toimien osalta.

29.Jäljempänä 20 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen on suunniteltava johdonmukainen toimintalinja, joka koskee tehokasta tiedotusta niiden hallinnoimien toimien yhteydessä tuetuista toiminnoista sekä tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, ja avustettava komissiota yleisessä tiedottamisessa, joka koskee Euroopan solidaarisuusjoukkoja, kansallisella ja unionin tasolla hallinnoituja toimia koskevat tiedot mukaan luettuina, ja niiden tuloksia ja tiedotettava asiaankuuluville kohderyhmille niiden maassa toteutetuista toimista.

30.Viestintätoimilla olisi lisäksi edistettävä unionin poliittisten prioriteettien viestintää, kun ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen.

VI LUKU

HALLINNOINTI- JA TARKASTUSJÄRJESTELMÄ

17 artikla

Täytäntöönpanoelimet

Tämän asetuksen panevat täytäntöön johdonmukaisella tavalla

(h)komissio unionin tasolla;

(i)kansalliset toimistot kansallisella tasolla osallistujamaissa.

18 artikla

Kansallinen viranomainen

Asetuksen (EU) N:o 1288/2013 III luvussa tarkoitettujen toimien hallintaan nimetty kansallinen viranomainen toimii kussakin Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujamaassa myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa kansallisena viranomaisena. Mainitun asetuksen 27 artiklan 1, 3, 5, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 15 ja 16 kohtaa sovelletaan analogisesti myös Euroopan solidaarisuusjoukkoihin. Tämän asetuksen 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maiden osalta, jos kyseinen maa ei ole nimennyt kansallista viranomaista, se nimetään asetuksen (EU) N:o 1288/2013 27 artiklan 2–6 ja 8–15 kohdan mukaisesti.

19 artikla

Riippumaton tarkastuselin

31.Kansallisen viranomaisen on nimettävä riippumaton tarkastuselin. Riippumattoman tarkastuselimen on annettava tarkastuslausunto asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta vuotuisesta johdon vahvistuslausumasta.

32.Riippumattoman tarkastuselimen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(a)sillä on oltava tarvittava ammatillinen pätevyys julkisen sektorin tarkastusten suorittamiseksi;

(b)sen on varmistettava, että tarkastustoimissa otetaan huomioon kansainvälisesti hyväksytyt tarkastusstandardit;

(c)sillä ei saa olla eturistiriitatilannetta siihen oikeudelliseen yksikköön nähden, johon 20 artiklassa tarkoitettu kansallinen toimisto kuuluu, ja sen on oltava toiminnallisesti riippumaton oikeudellisesta yksiköstä, johon kansallinen toimisto kuuluu.

33.Riippumattoman tarkastuselimen on annettava komissiolle ja sen edustajille sekä tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja raportteihin, jotka ovat sen antaman, kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa koskevan tarkastuslausunnon perustana.

20 artikla

Kansallinen toimisto

34.Asetuksen (EU) N:o 1288/2013 III luvussa tarkoitettujen toimien hallintaan kyseisessä maassa nimetty kansallinen toimisto toimii kussakin Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujamaassa myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa kansallisena toimistona.

Mainitun asetuksen 28 artiklan 1, 2, 5, 6, 7 ja 8 kohtaa sovelletaan analogisesti myös Euroopan solidaarisuusjoukkoihin.

35.Rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1288/2013 28 artiklan 3 kohdan soveltamista kansallisen toimiston on vastattava myös hankkeen elinkaaren kaikkien vaiheiden hallinnosta 24 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä lueteltujen Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien osalta asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan v ja vi alakohdan ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 34 44 artiklan mukaisesti.

36.Tämän asetuksen 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen maiden osalta, jos kyseinen maa ei ole nimennyt kansallista toimistoa, se vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1288/2013 28 artiklan 2, 5, 6, 7 ja 8 kohdan mukaisesti

21 artikla

Euroopan komissio

37.Komission ja kansallisen toimiston väliseen suhteeseen sovelleltavat säännöt esitetään kirjallisessa asiakirjassa, jossa on

(d)vahvistettava kansallisten toimistojen sisäistä valvontaa koskevat vaatimukset ja tukea varten kansallisille toimistoille siirrettävien unionin varojen hallinnointia koskevat säännöt;

(e)esitettävä kansallisen toimiston työohjelma, joka sisältää kansallisen toimiston hallinnointitehtävät, joihin myönnetään unionin tukea;

(f)tarkennettava kansalliseen toimistoon sovellettavat raportointivaatimukset.

38.Komissio antaa kansallisen toimiston käyttöön vuosittain seuraavat varat:

(g)varat tukien myöntämiseksi kyseissä osallistujamaassa Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimiin, joiden hallinnointi on annettu kansallisen toimiston tehtäväksi;

(h)kansallisen toimiston hallinnointitehtäviin osoitettava rahoitustuki, joka määritetään asetuksen (EU) N:o 1288/2013 29 artiklan 4 kohdan b alakohdassa kuvattujen menettelyiden mukaisesti.

39.Komissio vahvistaa kansallisen toimiston työohjelmaa koskevat vaatimukset. Komissio ei anna Euroopan solidaarisuusjoukkojen varoja kansallisen toimiston käyttöön, ennen kuin se on hyväksynyt muodollisesti kyseisen kansallisen toimiston työohjelman.

40.Komissio tarkistaa kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät, kansallisen toimiston vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon kansallisiin toimistoihin sovellettavien asetuksen (EU) N:o 1288/2013 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten perusteella, ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisen viranomaisen toimittamat tiedot Euroopan solidaarisuusjoukkoihin liittyvistä seuranta- ja valvontatoimistaan.

41.Arvioituaan vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon komissio antaa lausunnon ja huomautukset kansalliselle toimistolle ja kansalliselle viranomaiselle.

42.Jos komissio ei voi hyväksyä kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa tai riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaa tarkastuslausuntoa taikka jos kansallinen toimisto ei tyydyttävällä tavalla toteuta komission huomautuksia, komissio voi toteuttaa varotoimenpiteitä ja korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

43.Komissio järjestää säännöllisesti kokouksia kansallisten toimistojen verkoston kanssa varmistaakseen, että Euroopan solidaarisuusjoukot pannaan täytäntöön johdonmukaisella tavalla kaikissa osallistujamaissa.

VII LUKU

VALVONTAJÄRJESTELMÄ

22 artikla

Valvontajärjestelmän periaatteet

44.Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkaalla valvonnalla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia.

45.Komissio vastaa kansallisen toimiston hallinnoimiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimiin kohdistuvasta valvontatoiminnasta. Se vahvistaa vähimmäisvaatimukset kansallisen toimiston ja riippumattoman tarkastuselimen suorittamalle valvonnalle.

46.Kansalliset toimistot ovat vastuussa tuensaajien ensisijaisesta valvonnasta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimissa, jotka on annettu niiden tehtäväksi. Valvonnan on annettava kohtuulliset takeet siitä, että myönnetyt tuet käytetään tarkoitetulla tavalla ja sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti.

47.Komissio varmistaa kansallisille toimistoille siirrettyjen varojen osalta, että sen suorittama valvonta sovitetaan asianmukaisella tavalla yhteen kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen suorittaman valvonnan kanssa yhden tarkastuksen periaatteen ja riskiperustaisen analyysin perusteella. Tätä säännöstä ei sovelleta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamiin tutkimuksiin.

23 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

48.Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet toimittaa kaikkien unionilta rahoitusta saaneiden tuensaajien, toimeksisaajien, alihankkijoiden ja kolmansien osapuolten osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia. Ne voivat suorittaa myös kansallisiin toimistoihin kohdistuvia tarkastuksia ja valvontaa.

49.OLAF voi neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 35 säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

50.Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa sekä tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa rahoitussopimuksissa ja -päätöksissä sekä sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAF:lle oikeus tehdä edellä tarkoitettuja tarkastuksia sekä edellä tarkoitettuja paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista.

VIII LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄNNÖT

24 artikla

Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpano

51.Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi komissio hyväksyy toimintaohjelmia täytäntöönpanosäädösten muodossa. Toimintaohjelmilla varmistetaan, että 3 ja 4 artiklassa vahvistetut yleis- ja erityistavoitteet pannaan johdonmukaisesti täytäntöön ja niissä määritellään odotettavat tulokset, täytäntöönpanomenetelmä sekä toimintaohjelman kokonaismäärä. Toimintaohjelmissa on oltava myös kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kullekin toimelle osoitetun rahoituksen määrästä, rahoituksen jakautuminen osallistujamaiden kesken kansallisen toimiston kautta hallinnoitaville toimille sekä toimenpiteiden täytäntöönpanon alustava aikataulu.

52.Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

25 artikla

Komiteamenettely

53.Komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 1288/2013 36 artiklalla perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

54.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

IX LUKU

MUUTOS- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

26 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1288/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1288/2013 seuraavasti:

55.Korvataan asetuksen (EU) N:o 1288/2013 13 artikla seuraavasti:

”1. Oppimiseen liittyvällä henkilöiden liikkuvuudella tuetaan seuraavia:

a) nuorten liikkuvuus epäviralliseen oppimiseen tai arkioppimiseen liittyvissä toimissa ohjelmamaiden välillä; tällainen liikkuvuus voi olla nuorisovaihtoa ja vapaaehtoistoimintaa sekä innovatiivisia toimia, jotka rakentuvat olemassa oleville liikkuvuutta koskeville säännöksille;

b) nuorisotyössä tai nuorisojärjestöissä aktiivisten henkilöiden ja nuorisotoiminnan ohjaajien liikkuvuus; tällainen liikkuvuus voi olla koulutusta ja verkostotoimia.

2. Tällä toimella tuetaan myös nuorten, nuorisotyössä tai nuorisojärjestöissä toimivien ja nuorisotoiminnan ohjaajien liikkuvuutta, vapaaehtoistoiminta mukaan luettuna, kumppanimaihin ja kumppanimaista ja erityisesti naapuruusmaihin ja naapuruusmaista.

3. Edellä 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuja vapaaehtoistoimia on pidettävä eurooppalaisessa vapaaehtoispalvelussa toteutettuja vapaaehtoistoimia vastaavina, ja unionin lainsäädännön viittaukset eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun on tulkittava myös viittauksiksi tällaisiin vapaaehtoistoimiin.”

56.Korvataan asetuksen (EU) N:o 1288/2013 18 artiklan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”1. Rahoituspuitteet tämän ohjelman toteuttamiseksi 1 päivästä tammikuuta 2014 ovat 14 576 824 000 euroa käypinä hintoina.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä osoitetaan ohjelman toimiin seuraavasti soveltaen joustovaraa, joka saa olla korkeintaan 5 prosenttia kustakin osoitetusta määrästä:

a) vähintään 80,7 prosenttia koulutukselle siten, että seuraavat vähimmäisosuudet toteutuvat:

i) 44,3 prosenttia korkeakoulutukselle, eli 35,7 prosenttia kokonaismäärärahoista;

ii) 21,4 prosenttia ammatilliselle koulutukselle, eli 17,3 prosenttia kokonaismäärärahoista;

iii) 14,6 prosenttia yleissivistävälle koulutukselle, eli 11,8 prosenttia kokonaismäärärahoista;

iv) 4,9 prosenttia aikuiskoulutukselle, eli 3,9 prosenttia kokonaismäärärahoista;

b) 8,8 prosenttia nuorisotoiminnalle;

c) enintään 1,5 prosenttia opintolainojen takausjärjestelmälle;

d) 1,9 prosenttia Jean Monnet -toiminnoille;

e) 1,8 prosenttia urheilulle siten, että 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa mainitun toimen osuus on enintään 10 prosenttia;

f) 3,5 prosenttia kansallisten toimistojen toimintatuelle;

g) 1,8 prosenttia hallintomenojen kattamista varten.

3. Edellä 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista osuuksista vähintään 63 prosenttia on osoitettava oppimiseen liittyvälle henkilöiden liikkuvuudelle, vähintään 27 prosenttia innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävälle yhteistyölle ja vähintään 4,2 prosenttia politiikan uudistamisen tukemiselle.”

27 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1293/2013 muuttaminen

Lisätään asetuksen (EU) N:o 1293/2013 4 artiklaan kohta seuraavasti:

”3. Enintään 3 000 000 euroa käypinä hintoina Ympäristö-alaohjelmasta, mikä vastaa painopistealuetta Ympäristöhallinto ja -tieto, ja 1 500 000 euroa käypinä hintoina Ilmastotoimet-alaohjelmasta, mikä vastaa painopistealuetta Ilmastohallinto ja -tieto, osoitetaan rahoituksena 17 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille, Euroopan solidaarisuusjoukkojen asetuksen (EU) 2017/XXX mukaisesti täytäntöönpanemille hankkeille, joilla edistetään yhtä tai useampaa 9 ja 13 artiklassa tarkoitettua painopistealuetta. Nämä määrärahat pannaan täytäntöön ainoastaan asetuksen (EU) 2017/XXX mukaisesti siten, että asetuksen (EU) N:o 1293/2013 erityisvaatimuksia ei sovelleta. ”

28 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1303/2013 seuraavasti:

57.Muutetaan 58 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a) Korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”ERI-rahastoista voidaan komission aloitteesta tukea tämän asetuksen täytäntöönpanoon tarvittavia valmistelua, seurantaa, hallinnollista ja teknistä tukea, arviointia, tarkastuksia ja valvontaa koskevia toimenpiteitä ja tukea kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja asetuksen (EU) 2017/XXX nojalla toteutettavia toimia siinä määrin kuin näillä toimilla tuetaan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta”.

b) Lisätään kolmanteen alakohtaan m alakohta seuraavasti:

”m) asetuksen (EU) 2017/XXX mukaisesti rahoitetut Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevat toimet, jotta voidaan tukea nuorten henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystä sekä työllistettävyyttä ja helpottaa siirtymistä työmarkkinoille.”

58.Lisätään 91 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Komission aloitteesta tekniseen tukeen kohdennetuista määrärahoista osoitetaan 35 000 000 euroa käypinä hintoina Euroopan solidaarisuusjoukoille niiden toiminnan tukemiseen asetuksen (EU) 2017/XXX 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. Määrärahat pannaan täytäntöön ainoastaan asetuksen (EU) 2017/XXX mukaisesti siten, että rahastokohtaisten asetusten erityisvaatimuksia ei sovelleta.”

29 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttaminen

Lisätään asetuksen (EU) N:o 1305/2013 51 artiklan 1 kohtaan alakohta ensimmäisen alakohdan jälkeen seuraavasti:

”Maaseuturahastosta voidaan myös asetuksen (EU) 2017/XXX mukaisesti osoittaa 1 800 000 euroa käypinä hintoina Euroopan solidaarisuusjoukkojen täytäntöönpanemiin toimiin, joilla edistetään yhtä tai useampaa maaseudun kehittämistä koskevaa unionin prioriteettia. Määrärahat pannaan täytäntöön ainoastaan asetuksen (EU) 2017/XXX mukaisesti siten, että asetuksen (EU) N:o 1305/2013 erityisvaatimuksia ei sovelleta.”

30 artikla

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 muuttaminen

Lisätään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 6 artiklan ensimmäiseen kohtaan j alakohta seuraavasti:

”j) Euroopan solidaarisuusjoukkojen asetuksen (EU) 2017/XXX mukaisesti täytäntöönpanemat toimet, joilla edistetään yhtä tai useampaa unionin prioriteettia maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla, ja erityisesti asetuksen (EU) N:o 1305/2013 51 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut toimet. Määrärahat pannaan täytäntöön ainoastaan asetuksen (EU) 2017/XXX mukaisesti siten, että rahastokohtaisten asetusten erityisvaatimuksia ei sovelleta.”

31 artikla

Päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttaminen

Lisätään päätöksen N:o 1313/2013/EU 19 artiklan 1 kohtaan alakohta toisen alakohdan jälkeen seuraavasti:

”Otsakkeesta 3 ”Turvallisuus ja kansalaisuus” saaduista määrärahoista 6 000 000 euroa käypinä hintoina osoitetaan rahoituksena Euroopan solidaarisuusjoukkojen asetuksen (EU) 2017/XXX mukaisesti täytäntöönpanemille toimille, joilla edistetään yhtä tai useampaa unionin painopistettä pelastuspalvelun alalla. Määrärahat pannaan täytäntöön ainoastaan asetuksen (EU) 2017/XXX mukaisesti siten, että päätöksen N:o 1313/2013/EU erityisvaatimuksia ei sovelleta.”

32 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puheenmies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

*1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan solidaarisuusjoukoista

1.2.Toimintalohko(t)

Otsake 15 Koulutus ja kulttuuri

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

⌧ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 36

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Koulutus ja kulttuuri – Työpaikat ja kasvu

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet)

Erityistavoite nro 1:

tarjotaan nuorille osallistujaorganisaatioiden tuella helposti saatavilla olevia mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin ja samalla parannetaan nuorten taitoja ja osaamista heidän henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystään varten sekä parannetaan nuorten työllistettävyyttä ja helpotetaan nuorten siirtymistä työmarkkinoille, myös tukemalla nuorten vapaaehtoisten, harjoittelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta;

Erityistavoite nro 2:

varmistetaan, että Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuville tarjottavilla solidaarisuustoimilla vastataan konkreettisiin, täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja vahvistetaan yhteisöjä ja että ne ovat laadukkaita ja asianmukaisesti validoituja.

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Ehdotuksella odotetaan olevan vaikutuksia eri tasoilla:

- Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuvien henkilöiden tasolla, sillä heille tarjoutuu mahdollisuus osallistua suureen määrään erilaisia solidaarisuustoimia ja liittyä Euroopan laajuiseen samanmielisten kumppanien verkostoon. Näin he voivat ilmaista solidaarisuuttaan, sitoutumistaan ja motivaatiotaan ja edistää keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista. Samalla heillä on mahdollisuus hankkia hyödyllisiä kokemuksia ja kehittää keskeisiä taitojaan ja osaamistaan omaa henkilökohtaista ja ammatillista kehitystään varten;

- Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujaorganisaatioiden tasolla ja niiden yhteisöjen tasolla, joissa Euroopan solidaarisuusjoukkojen jäsenet toimivat, sillä ne hyötyvät Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitus- ja/tai muusta tuesta ja ne saavat motivoituneiden nuorten apua voidakseen paremmin selviytyä kohtaamistaan haasteista;

- yhteiskunnan tasolla, sillä solidaarisuustoimilla vastataan täyttämättä jääneisiin tarpeisiin, ja näin ollen niillä osaltaan vahvistetaan heikossa asemassa olevien yhteisöjen valmiuksia ja selviytymiskykyä sekä edistetään yhteisöjen tasolla yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta.

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Seurantajärjestelmä perustuu ohjelman määrällisten tuotosten laajaan tarkasteluun käyttäen tähän tarkoitettuja tietotekniikkajärjestelmiä, jotka helpottavat toteutettuja toimia ja hankkeita koskevien tietojen keruuta. Tärkeimmät tuotosindikaattorit, joista tiedot kerätään, koostuvat muiden muassa seuraavista:

- osallistujien määrä vapaaehtoisjaksoissa (kotimaiset ja kansainväliset);

- osallistujien määrä harjoittelujaksoissa (kotimaiset ja kansainväliset);

- osallistujien määrä työjaksoissa (kotimaiset ja kansainväliset);

- osallistujien määrä solidaarisuushankkeissa;

- Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkin saaneiden organisaatioiden määrä.

Viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta komissio laatii tämän asetuksen tuotosten, tulosten ja vaikutusten yksityiskohtaisen seurantaohjelman.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Perustetaan nuorista motivoituneista eurooppalaisista joukko, joka haluaa osallistua vapaaehtoistoimiin tai suorittaa harjoittelu- tai työjaksoja solidaarisuuteen liittyvällä alalla joko omassa maassaan tai ulkomailla.

Vuoteen 2020 mennessä tarjotaan konkreettinen tilaisuus 100 000 eurooppalaiselle nuorelle.

Tuetaan organisaatioita, jotka toteuttavat helposti saavutettavia ja laadukkaita solidaarisuustoimia, joiden avulla voidaan osaltaan täyttää yhteiskunnallisia tarpeita ja samalla edistää nuorten henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, ammatillista ja kansalaisuuteen liittyvää kehitystä.

1.5.2.Unionin osallistumisesta saatava lisäarvo (se voi olla tuloksena esimerkiksi koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta, tehokkuuden paranemisesta tai täydentävyyksistä). Tätä kohtaa sovellettaessa ”unionin osallistumisesta saatavalla lisäarvolla” tarkoitetaan arvoa, joka saadaan unionin toiminnan ansiosta sen arvon lisäksi, jonka jäsenvaltiot olisivat muutoin tuottaneet yksinään.

Euroopan solidaarisuusjoukoilla lisätään solidaarisuuden eurooppalaista ulottuvuutta. Näin täydennetään nykyisiä julkisen ja yksityisen sektorin toimintalinjoja, ohjelmia ja toimia eikä tällä ole kilpailu- tai korvausvaikutuksia. Täydentävä vaikutus on turvattu, sillä joukoilla vastataan täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin eli tilanteisiin, joissa yhteisöjen ja kansalaisten tarpeet eivät esimerkiksi puuttuvien resurssien vuoksi täyty työmarkkinoiden tai nykyisen vapaaehtoistoiminnan tai muiden solidaarisuusohjelmien kautta.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Euroopan solidaarisuusjoukkojen vapaaehtoisulottuvuus rakentuu eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun onnistuneen mallin pohjalle, jolla on annettu huomattava panos osaamisen kehittämiseen, kielten oppimiseen, kansainvälisen suuntautuneisuuden tukemiseen ja eurooppalaisten arvojen edistämiseen nuorten keskuudessa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Euroopan solidaarisuusjoukoilla mennään eurooppalaista vapaaehtoispalvelua pidemmälle, sillä niissä tuetaan suurempaa määrä erilaisia toimia ja yksinkertaistetaan hallintoa, mutta niissä kuitenkin säilytetään eurooppalaisessa vapaaehtoispalvelussa kehitetyt laadulliset puitteet (koulutus, vakuutus, mentorointi ja kielellinen tuki, nuorten osallistujien oppimiseen liittyvä ulottuvuus) ja tehostetaan niitä entisestään.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminta on johdonmukaista ja täydentävää useisiin EU:n toimintalinjoihin ja ohjelmiin nähden, kuten niihin, jotka koskevat koulutusta, työllisyyttä, sukupuolten tasa-arvoa, yrittäjyyttä ja etenkin yhteiskunnallista yrittäjyyttä, kansalaisuutta ja demokraattista osallistumista, ympäristöasioita ja luonnonsuojelua, ilmastotoimia, katastrofien ehkäisyä, katastrofivalmiuksia ja jälleenrakentamista, maataloutta ja maaseudun kehittämistä, elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden toimittamista, terveyttä ja hyvinvointia, luovuutta ja kulttuuria, liikuntaa ja urheilua, sosiaalihuoltoa ja -turvaa, kolmansien maiden kansalaisten vastaanottoa ja kotouttamista, alueellista yhteistyötä ja koheesiota.

Useilla EU:n ohjelmilla osallistutaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen kokonaisbudjettiin, kuten tämän asiakirjan 3 kohdassa kuvataan. Myös muista ohjelmista ja rahastoista voidaan tukea Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteita niiden erityissäännöksillä kyseisten ohjelmien ja rahastojen perussäädösten mukaisesti.

Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

⌧ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

–⌧ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2020.

–⌧ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2018 ja päättyvät vuonna 2023 (vuoden 2020 jälkeen pätevä ainoastaan maksumäärärahojen osalta).

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 37

⌧ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–⌧ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–⌧ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

1.7. Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty:

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–⌧ julkisoikeudellisille yhteisöille

–⌧ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Euroopan solidaarisuusjoukkojen keskeisten toimien hallinto annetaan tehtäväksi kansallisille toimistoille, jotka ovat vastuussa Erasmus+ -ohjelman hajautettujen toimien täytäntöönpanosta. Nämä elimet ovat vastuussa esimerkiksi seuraavista toimista: laatumerkki ja koulutus, palvelujaksot, solidaarisuushankkeet, verkostotoimet, resurssikeskus ja todistukset osallistujille.

Euroopan komissio, osittain myös koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston välityksellä, hallinnoi toimia, joilla tarjotaan horisontaalisia palveluita Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujille (kuten portaali, verkkokoulutus, verkkopohjainen kielituki, vakuutus), sekä osaa esimerkiksi laatumerkkiä ja palvelujaksoja (tietyn tyyppisten organisaatioiden tai jaksojen osalta) koskevista toimista ja verkostotoimista (Euroopan tason toiminnan osalta).

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Tavoitteena on hyödyntää Erasmus+ -ohjelman nykyisiä järjestelyjä mahdollisimman paljon ja yksinkertaistaa ja keventää osallistujille ja osallistujaorganisaatioille koituvaa hallinnollista taakkaa.

Näin ollen seurantaa ja raportointia koskevat säännöt laaditaan järjestelmällisesti niiden tehokkuutta ja kustannustehokkuutta ajatelleen, muun muassa Erasmus+ -ohjelmasta saatujen kokemusten pohjalta.

Kertakorvauksia ja kiinteämääräisiä avustuksia tai yksikkökustannuksiin perustuvia avustuksia käytetään mahdollisimman laajalti. Raportointi ja valvonta kohdistuvat rahoitetun toimen toteuttamiseen ja saavutettuihin tuloksiin, ei niinkään aiheutuneiden kustannusten tukikelpoisuuteen, ja tämä vähentää työmäärää ja virhemahdollisuuksia sekä ohjelman osallistujien että hallinnointielinten osalta.

Ohjelman edunsaajat (järjestelystä hyötyvät organisaatiot) toimittavat tarvittavat hallintotiedot tukihakemuksissaan ja raporteissaan. Raportointivaatimukset suhteutetaan avustuksen suuruuteen ja tuettavan toimen kestoon ja monimutkaisuuteen. Indikaattoreilla saadaan vakaa perusta tietojen keruulle ja tiedon hyödyntämiselle seurantaa ja raportointia varten.

Näitä toimia tuetaan edunsaajien käyttämillä sähköisillä haku- ja raportointilomakkeilla. Tämä helpottaa seurantaan ja valvontaan tarvittavien tietojen kokoamista ja hyödyntämistä sekä kansallisella että unionin tasolla. Euroopan komissiolla on käytössään monia erilaisia räätälöityjä tietotekniikkaratkaisuja, joilla helpotetaan tietojen keruuta ja raportointia.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

Nykyisten ohjelmien täytäntöönpanossa todetut riskit kuuluvat pääasiassa seuraaviin luokkiin:

- Edunsaajien kokemattomuudesta sääntöihin nähden johtuvat virheet: virheiden osuuden oletetaan olevan suurempi ja rahoitusoikaisujen yleisempiä, kyseessä ovat toimet, joihin liittyy monimutkaisia varainhoitoa koskevia sääntöjä, erityisesti kun avustukset perustuvat todellisiin kustannuksiin. Tätä ongelmaa lievittää suurelta osin yksinkertaistettujen kustannusten käyttäminen (kertakorvaukset, kiinteämääräinen rahoitus ja yksikkökustannukset) varainhoitoasetuksessa sallitulla tavalla;

- Valvontaketjun luotettavuus ja tarkastusten jäljitettävyysketjun ylläpito: suuri määrä välittäjiä, kansalliset toimistot, tilintarkastuselimet ja kansalliset viranomaiset olisivat vastuussa Euroopan solidaarisuusjoukkojen hallinnosta. Valvontakehyksellä lievennetään näitä riskejä, ja valvontakehys on hyvin vakiintunut;

- Erityiset kohteena olevat sidosryhmät: erityisesti vapaaehtoistoiminnan alalla osallistujilla ei välttämättä ole tarvittavaa rahoitusvakautta tai pitkälle kehitettyjä hallintorakenteita. Muodollisen rakenteen puuttumisella voi olla vaikutusta ryhmän rahoitus- ja toimintavalmiuksiin unionin varojen hallinnoinnissa. Yksinkertaisilla toimintamuodoilla ja yksinkertaistetuilla kustannuksilla voidaan merkittävästi lievittää tätä riskiä, kun sääntöjen noudattaminen helpottuu.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

Aloitteen valvontajärjestelmä laaditaan siten, että varmistetaan valvonnan tuloksellisuus ja kustannustehokkuus.

Komission valvonta- ja tuloskehyksillä varmistetaan korkeatasoinen seuranta ja palaute, joilla saadaan tietoja toimintalinjan tueksi.

Euroopan komissio sisällyttää Euroopan solidaarisuusjoukot valvontakäyntien, tilintarkastusten sekä seuranta- ja täytäntöönpanokäyntien ohjelmaansa ja ohjaustoimiinsa, joita ovat konferenssit, toiminnan käynnistämistapaamiset, kansallisten toimistojen kokoukset, koulutustapahtumat ja verkkoseminaarit.

Kuten edellä 2.1 kohdassa todetaan, keskeinen yksinkertaistamistoimenpide, jolla pienennetään varainhoitosääntöjen monimutkaisuudesta johtuvaa virheiden osuutta, on avustusten myöntäminen kertakorvausten, kiinteämääräisten korvausten ja vakioyksikkökustannusten muodossa, mikä on jo onnistetusti toteutettu Erasmus+ -ohjelmassa.

Odotetut tulokset/sisäisen tarkastukset tavoite

Valvontatavoitteet kohdistuvat seuraaviin:

Valvontatavoite	Kohde
Valvonnan vaikuttavuus laillisuuden ja asianmukaisuuden suhteen	Valvonta antaa kohtuullisen varmuuden laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; valvontatarkastukset ovat tehokkaita valtuutettujen elinten osalta. Monivuotinen jäännösvirhetaso kansallisten toimistojen ja EACEA:n kautta tapahtuvassa täytäntöönpanossa on alle 2 %.
Tuloksellisuus ja kustannustehokkuus	Valvonnan kustannusten pitäisi yleisesti olla alhaisella tasolla 1–5 %, käytetyn toimenpiteen mukaisesti ja vastaavien ohjelmien, kuten Erasmus+ -ohjelman, suuntaisesti. Valvonnan kustannusten olisi oltava oikeasuhteisia ja kustannustehokkaita.
Petosten ehkäisy ja havaitseminen	Epäiltyjä sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia ja OLAFin meneillään olevia tutkimuksia koskevat seurantatoimet komission olemassa olevan petostentorjuntastrategian kautta ilman vaikutusta luottamustasoon raportointikauden aikana.
Valvonnan muut tavoitteet: varojen ja tietojen turvaaminen, raportoinnin luotettavuus	·Osoitetut varat suojataan asianmukaisesti ·Luotettava tilinpito ja raportointi ·Talousarvion toteuttaminen tavoitteiden mukaisesti.

Valvontaketjun ja tarkastusten jäljitettävyysketjun luotettavuus

Kansallisten toimistojen hallinnoimia toimia varten kaavaillaan seuraavia toimia:

Valvonta järjestetään kolmella tasolla: kansallisten toimistojen, jäsenvaltioiden nimeämien riippumattomien tarkastuselinten ja komission tasolla, ja komissio ottaa huomioon muiden elinten suorittamat tarkastukset kustannustehokkuuden varmistamiseksi monivuotiselta pohjalta.

Kansalliset toimistot ovat vastuussa edunsaajien perustason valvonnasta; jäsenvaltiot/kansalliset viranomaiset puolestaan seuraavat ja valvovat kansallisten toimistojen sisäisen tarkastuksen järjestelmää ja vaatimustenmukaisuutta ja riippumaton tarkistuselin tarkastaa ne. Komissio vahvistaa kansallisen tason tarkastuksia koskevat vaatimukset yhtenäisyyden ja luotettavuuden varmistamiseksi ja valvoo tarkastusten toteutusta jäsenvaltioiden tasolla. Tämä käytäntö on jo vakiintunut komissiossa, joka julkaisee vuosittain kansallisille toimistoille tarkoitetun ohjeasiakirjan, jossa esitetään vähimmäisvaatimukset, tarkastusten tavoitteet sekä tekniset ohjeet, jotka koskevat ohjelman edunsaajiin kohdistuvia perustason tarkastuksia. Sama koskee kansallisten viranomaisten ja riippumattomien tarkastuselinten ohjeita.

Jotta pääjohtajan vuotuiselle tarkastuslausumalle saadaan laadukas perusta, pysyvä valvontajärjestelmä kattaa seuraavat seikat:

▪ kansallisen toimiston hallinnollinen vahvistuslausuma, joka on toimitettava viimeistään 15 päivänä helmikuuta vuonna N+1,

▪ riippumaton tarkastuslausunto, joka on toimitettava viimeistään 15 päivänä maaliskuuta vuonna N+1,

▪ komission analyysi hallinnollisesta vahvistuslausumasta ja riippumattomasta tarkastuslausunnosta, niitä koskeva palaute kansalliselle toimistolle ja jäsenvaltiolle sekä viralliset huomautukset ja suositukset, jos todetaan, että kansallinen toimisto ei täytä vaatimuksia tai sen toiminta ei ole tavoitteiden mukaista,

▪ ohjelman kansallisen tason seuranta- ja valvontatoimia käsittelevät jäsenvaltioiden tiedot, jotka on toimitettava vuosittain viimeistään 30 päivänä lokakuuta.

Komissio voi valvontansa, valvontakäyntiensä ja tarkastustensa perusteella määrätä kansallisiin toimistoihin sovellettavista varotoimenpiteistä (esimerkiksi talousarviositoumusten tai maksatusten keskeyttämisestä) ja korjaavista toimenpiteistä (muun muassa rahoitusoikaisuista). Molemmat toimenpidetyypit ovat jo käytössä, ja ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi tarttua vakaviin ongelmiin kansallisen toimiston vaatimustenmukaisuudessa ja tuloksellisuudessa.

Toimeenpanoviraston (EACEA) hallinnoimat toimet

EACEA käyttää toimiin suoraa keskitettyä hallinnointia hyödyntäen kokemustaan Erasmus+ -ohjelmasta.

Komissio soveltaa toimeenpanovirastojen osalta vaadittavia valvontatoimenpiteitä varainhoitoasetuksen ja toimeenpanovirastoja koskevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti. Tällainen valvonta sisällytetään vastaavan pääosaston ja toimeenpanoviraston yhteistyötä koskeviin ehtoihin sekä viraston kausittaiseen raportointiin ja ohjauskomitean neljännesvuosittaisiin kokouksiin.

Komitea aikoo hallinnoida suoraan mahdollisimman pientä määrää toimia.

Komissio on tietoinen siitä, että näiden yksinkertaistamistoimenpiteiden jälkeen jäljellä on pieniä riskejä, jotka ovat luontaisia tämäntyyppiselle toiminnalle, mutta kyse on poliittisesta valinnasta antaa unionin tukea tällaisille edunsaajille ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Kustannustehokkuuden osalta komissio on tehnyt alustavan arvion valvonnan toteuttamiseen vaadittavien resurssien ja panosten kustannuksista ja arvioinut, siinä määrin kuin se on mahdollista, tällaisesta valvonnasta saatavan edun sen avulla estettyjen, havaittujen ja korjattujen virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien määränä sekä lisäksi niiden virheiden osalta, joita ei voida ilmaista kvantitatiivisesti. Tässä toimintatavassa korostuvat valvontaketjun keskeiset rahoitus- ja toimintavalvonnan tarkastukset.

Valvontastrategia pohjautuu yhteen yhtenäiseen valvontakehykseen, jotta voidaan saavuttaa kohtuullinen varmuus koko hankesyklin ajan. Valvonnan kustannustehokkuuden arviointiin valittu toimintatapa perustuu varmuuden osatekijöiden logiikkaan ja yhteen yhtenäiseen valvontakehykseen. Komissio erottaa toisistaan valvonnan tiheyden ja intensiteetin – ottaen huomioon erilaiset riskiprofiilit sen nykyisissä ja tulevissa rahoitustoimissa ja sen nykyisten ja vaihtoehtoisten tarkastusten kustannustehokkuuden, erityisesti kansallisille toimistoille ohjelman täytäntöönpano-ohjeissa kuvatulla tavalla. Toimeenpanovirastot ja kaikki valtuutetut yksiköt ovat aina vastuussa perustason tarkastuksista, jotta unionin taloudellisten etujen suojelu voidaan varmistaa, ja komission vastuulla on valvova tarkastus.

Komissio arvioi valvonnan kustannukset yleisesti alhaisiksi ja käytetyn toimenpiteen mukaisesti välille 1–5 % hallinnoidusta talousarviosta (lukuun ottamatta toimeenpanoviraston talousarviota). Kustannukset ovat oikeasuhteisia ja kustannustehokkaita kun otetaan huomioon todennäköinen virheriski, jos tällainen valvonta ei ole käytössä, ja vaatimus, jonka mukaan on varmistettava alle 2 %:n virhetaso. Erasmus+ -ohjelmasta ja sen edeltäjistä, joiden virhetaso on noin 1 % monivuotiselta pohjalta, saatujen kokemusten perusteella odotettu virheriski on alle 2 %.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Valvonta, jonka tavoitteena on estää ja havaita petokset, on samanlaista kuin toimien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamiseen tähtäävä (tahattomia virheitä koskeva) valvonta. Komissio tarkastelee vuosittain kansallisten toimistojen kaikkia raportteja, jotka koskevat mahdollisia petoksia tai väärinkäytöksiä. Näiden tapausten seurantatoimet toteutetaan lähinnä kansallisella tasolla, jolloin kansallisilla toimistoilla on suoraan käytettävissään oikeussuojakeinot ja petosjuttujen vireillepano.

Komission yksiköt osallistuvat käynnissä oleviin OLAFin tutkimuksiin ja järjestävät päätökseen saatujen OLAFin tutkimusten jatkotoimet. Samanlaisia rahoitussääntöjä käyttäviä ja sidosryhmiltään samanlaisia ohjelmia koskevissa lopullisissa OLAFin tapausraporteissa todetuista petoksista EU:n talousarvioon aiheutuneen taloudellisen vahingon määrä on pieni. Tapauksia siirretään OLAFille ja IDOCille, mutta merkittävässä määrässä tapauksia seurannan toteuttavat vuosittain suoraan kansalliset toimistot ja kansalliset viranomaiset, joilla on suoraan käytettävissään asiaankuuluvat oikeudelliset ja petostentorjunnan yksiköt.

Toimien täytäntöönpanosta vastaavissa komission yksiköissä on vuodesta 2014 lähtien kehitetty ja toteutettu OLAFin tarjoamille menetelmille perustuva oma petostentorjuntastrategia. Sitä päivitetään säännöllisesti ja täydennetään tarvittaessa alemman tasoisilla asiakirjoilla, joissa käsitellään tapausten siirtämistä muille tahoille ja niiden seurantatoimia.

Kun otetaan huomioon ehdotetussa ohjelmassa potentiaalisesti esiintyvien petosten määrä, ja erityisesti Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kirjaama taloudellinen vahinko, jäljelle jäävä petosriski ei oikeuta lisätoimenpiteitä. Komission yksiköt jatkavat läheistä yhteistyötä OLAFin kanssa ja seuraavat käynnissä olevia tapauksia tiiviisti. Tämän vuoksi voidaan antaa myönteinen lausuma petosriskistä.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Määrärahalaji	Rahoitusosuudet
		JM/EI-JM	EFTA-mailta	ehdokasmailta	kolmansilta mailta	varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
1A	15 01 04 03 Euroopan solidaarisuusjoukkojen tukimenot	EI-JM	EI*	EI*	EI*	EI
1A	15 05 01 Euroopan solidaarisuusjoukot	Jaks.	EI*	EI*	EI*	EI
1B	04 02 65 Euroopan solidaarisuusjoukot – Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuus	Jaks.	EI*	EI*	EI*	EI
2	05 04 60 04 - Euroopan solidaarisuusjoukot – Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoitusosuus	Jaks.	EI*	EI*	EI*	EI
2	07 02 07 - Euroopan solidaarisuusjoukot – Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) Ympäristö-alaohjelman rahoitusosuus	Jaks.	EI*	EI*	EI*	EI
2	34 02 05 - Euroopan solidaarisuusjoukot – Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) Ilmastotoimet-alaohjelman rahoitusosuus	Jaks.	EI*	EI*	EI*	EI
3	23 03 01 03 - Euroopan solidaarisuusjoukot – unionin pelastuspalvelumekanismin rahoitusosuus	Jaks.	EI*	EI*	EI*	EI
* Osallistuminen Euroopan solidaarisuusjoukkoihin on aluksi tarkoitettu Euroopan unionin jäsenvaltioille. Myöhemmässä vaiheessa osallistumisoikeus voidaan laajentaa koskemaan muita maita kahdenvälisten sopimusten perusteella, kuten säädösehdotuksen 11 artiklassa mainitaan.

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituslähteet (miljoonaa euroa - luvut pyöristetty)	2018	2019	2020	YHTEENSÄ
Erasmus+, josta:	51,9	69,2	76,6	197,7
15 02 01 01 - Eurooppalaisen koulutusalan huippuosaamisen ja yhteistyön ja sen työmarkkinoihin liittyvän merkityksen edistäminen	2,1	2,1	1,8	5,9
15 02 01 02 - Eurooppalaisen nuorisoalan huippuosaamisen ja yhteistyön ja nuorten eurooppalaiseen demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistäminen	49,9	67,1	74,8	191,8
Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma (EaSI-ohjelma), josta:	2,5	3,5	4,0	10,0
04 03 02 01 - Progress – Unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sekä työoloja koskevan lainsäädännön kehittämisen, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin tukeminen	2,5	3,5	4,0	10,0
Unionin pelastuspalvelumekanismi, josta:	2,0	2,0	2,0	6,0
23 03 01 01 - Katastrofien ehkäisy ja katastrofivalmiudet unionin sisällä	2,0	2,0	2,0	6,0
Life-ohjelma, josta:	1,5	1,5	1,5	4,5
34 02 03 - Parempi ilmastohallinto ja tiedotus kaikilla tasoilla	0,5	0,5	0,5	1,5
07 02 03 - Paremman ympäristöhallinnon ja -tiedon tukeminen kaikilla tasoilla	1,0	1,0	1,0	3,0
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)*	11,1	12,1	11,8	35,0
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (EMKR)*	1,8			1,8
Otsakkeen 1a kohdentamaton liikkumavara (mukaan lukien maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara)	18,4	30,5	37,7	86,5
Kokonaisrahoitusosuus Euroopan solidaarisuusjoukkoihin	89,2	118,7	133,6	341,5
* EMKR:n ja ESR:n rahoitusosuus on peräisin yleisistä teknisen avun määrärahoista, jotka sisältyvät rahoitusohjelmaan ja joita ei ole vielä kohdennettu.

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Euroopan solidaarisuusjoukot

PO: EAC			VUOSI 2018	VUOSI 2019	VUOSI 2020	Seuraavat vuodet	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
15 05 01 Euroopan solidaarisuusjoukot	Sitoumukset	(1)	68,236	98,596	114,368	0,000	281,200
	Maksut	(2)	51,177	97,454	110,484	22,085	281,200
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 38
15 01 04 03 Euroopan solidaarisuusjoukkojen tukimenot		(3)	4,550	4,550	3,900	0,000	13,000
PO:n EAC määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a +3	72 786	103 146	118 268	0 000	294 200
	Maksut	=2+2a +3	55,727	102,004	114,384	22,085	294,200

• Toimintamäärärahat (otsake 1A) YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	68,236	98,596	114,368	0,000	281,200
	Maksut	(5)	51,177	97,454	110,484	22,085	281,200
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)	4,550	4,550	3,900	0,000	13,000
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1a kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (ensisijainen rahoitusohje)	Sitoumukset	=4+ 6	72,786	103,146	118,268	0.000	294,200
	Maksut	=5+ 6	55,727	102,004	114,384	22,085	294,200

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Euroopan solidaarisuusjoukot

PO: EAC			VUOSI 2018	VUOSI 2019	VUOSI 2020	Seuraavat vuodet	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
04 02 65 Euroopan solidaarisuusjoukot – Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuus	Sitoumukset	(1)	11,102	12,078	11,820	0,000	35,000
	Maksut	(2)	8,327	12,487	11,810	2,377	35,000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 39
		(3)
PO:n EAC määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a +3	11,102	12,078	11,820	0,000	35,000
	Maksut	=2+2a +3	8,327	12,487	11,810	2,377	35,000

• Toimintamäärärahat (otsake 1B) YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	11 102	12 078	11 820	0 000	35,000
	Maksut	(5)	8,327	12,487	11,810	2,377	35,000
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1B kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+ 6	11,102	12,078	11,820	0,000	35,000
	Maksut	=5+ 6	8,327	12,487	11,810	2,377	35,000

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Euroopan solidaarisuusjoukot

PO: EAC			VUOSI 2018	VUOSI 2019	VUOSI 2020	Seuraavat vuodet	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
05 04 60 04 - Euroopan solidaarisuusjoukot – Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoitusosuus	Sitoumukset	(1)	1,800	0,000	0,000	0,000	1,800
	Maksut	(2)	1,350	0,360	0,090	0,000	1,800
07 02 07 - Euroopan solidaarisuusjoukot – Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) Ympäristö-alaohjelman rahoitusosuus	Sitoumukset	(1)	1,000	1,000	1,000	0,000	3,000
	Maksut	(2)	0,750	1,050	1,000	0,200	3,000
34 02 05 - Euroopan solidaarisuusjoukot – Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) Ilmastotoimet-alaohjelman rahoitusosuus	Sitoumukset	(1)	0,500	0,500	0,500	0,000	1,500
	Maksut	(2)	0,375	0,525	0,500	0,100	1,500

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 40
		(3)
PO:n EAC määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a +3	3,300	1,500	1,500	0,000	6,300
	Maksut	=2+2a +3	2,475	1,935	1,590	0,300	6,300

• Toimintamäärärahat (otsake 2) YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	3,300	1,500	1,500	0,000	6,300
	Maksut	(5)	2,475	1,935	1,590	0,300	6,300
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 2 määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+ 6	3,300	1,500	1,500	0,000	6,300
	Maksut	=5+ 6	2,475	1,935	1,590	0,300	6,300

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Euroopan solidaarisuusjoukot

PO: EAC			VUOSI 2018	VUOSI 2019	VUOSI 2020	Seuraavat vuodet	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
23 03 01 03 - Euroopan solidaarisuusjoukot – unionin pelastuspalvelumekanismin rahoitusosuus	Sitoumukset	(1)	2,000	2,000	2,000	0,000	6,000
	Maksut	(2)	1,500	2,100	2,000	0,400	6,000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 41
		(3)
PO:n EAC määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a +3	2,000	2,000	2,000	0,000	6,000
	Maksut	=2+2a +3	1,500	2,100	2,000	0,400	6,000

• Toimintamäärärahat (otsake 3) YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	2,000	2,000	2,000	0,000	6,000
	Maksut	(5)	1,500	2,100	2,000	0,400	6,000
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 3 määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+ 6	2,000	2,000	2,000	0,000	6,000
	Maksut	=5+ 6	1,500	2,100	2,000	0,400	6,000

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

•Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	84,638	114,174	129,688	0,000	328,500
	Maksut	(5)	63,479	113,976	125,884	25,162	328,500
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)	4,550	4,550	3,900	0,000	13,000
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 1–4 määrärahat YHTEENSÄ (Ensisijainen rahoitusohje ja muista ohjelmista saatava rahoitus)	Sitoumukset	=4+ 6	89,188	118,724	133,588	0,000	341,500
	Maksut	=5+ 6	68,029	118,526	129,784	25,162	341,500

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		VUOSI 2018	VUOSI 2019	VUOSI 2020		YHTEENSÄ
PO: EAC
• Henkilöstöresurssit (sopimussuhteiset toimihenkilöt)		0,525	0,385	0,350	.	1,260
• Muut hallintomenot
PO EAC YHTEENSÄ	Määrärahat	0,525	0,385	0,350		1,260

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5
kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,525

0,385

0,350

1,260

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

VUOSI

2018

VUOSI

2019

VUOSI

2020

Seuraavat vuodet

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEISIIN 1–5
kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

89,713

119,109

133,938

0,000

342,760

Maksut

68,554

118,911

130,134

25,162

342,760

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat saraketta ”Kustannukset” varten, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ⇩			VUOSI 2018		VUOSI 2019		VUOSI 2020		YHTEENSÄ
	TUOTOKSET
	Tyyppi	Keskimäär. kustannukset	Lukumäärä	Kustannukset	Lukumäärä	Kustannukset	Lukumäärä	Kustannukset	Lukumäärä yhteensä	Kustannukset yhteensä
- Tuotos	Osallistujat vapaaehtoisjaksoissa	3 264	12 500	40,790	17 500	57,105	20 000	65,295	50 000	163,190
- Tuotos	Osallistujat harjoittelu- ja työjaksoissa	2 253	4 500	10,364	6 500	14,509	7 400	16,590	18 400	41,463
- Tuotos	Osallistujat solidaarisuushankkeissa	1 203	3 800	4,570	5 400	6,400	6 000	7,312	15 200	18,282
- Tuotos	Osallistujat verkostotoimissa	199	17 500	3,484	24 500	4,876	28 000	5,574	70 000	13,934
- Tuotos	Osallistuja yleisessä verkkokoulutuksessa	47	21 500	2,400	30 000	1,000	34 500	0,600	86 000	4,000
- Tuotos	Erityiskoulutusta saavat osallistujat kansainvälisissä jaksoissa	1 000	8 934	8,934	15 635	15,635	20 101	20,101	44 670	44,670
- Tuotos	Verkkopohjaista kielitukea saavat osallistujat kansainvälisissä jaksoissa	45	13 880	0,625	19 435	0,875	22 215	0,999	55 530	2,499
- Tuotos	Euroopan solidaarisuusjoukkojen vakuutukseen liitetyt osallistujat	250	16 143	4,035	22 600	5,650	25 827	6,458	64 570	16,143
- Tuotos	Todistuksen saaneet osallistujat	6	17 200	0,100	34 400	0,200	34 400	0,200	86 000	0,500
- Tuotos	Laatumerkin saaneet organisaatiot	411	4 000	1,849	4 000	1,437	2 000	0,822	10 000	4,108
- Tuotos	Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaali	4 000 000	1	2,000	1	1,000	1	1,000	1	4,000
- Tuotos	Resurssikeskus	400 000	1	0,128	1	0,128	1	0,144	1	0,400
- Tuotos	Hallintokorvauksen saavat kansalliset toimistot	546 821	28	5,359	28	5,359	28	4,593	28	15,311
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ				84,638		114,174		129,688		328,500

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

VUOSI

2018

VUOSI

2019

VUOSI

2020

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
Henkilöresurssit	0,525	0,385	0,350	1,260
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma	0,525	0,385	0,350	1,260

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 42 sisältymättömät
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma
YHTEENSÄ	0,525	0,385	0,350	1,260

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi2018	Vuosi2019	Vuosi 2020	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		30	30	30
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 43
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)		7,5	5,5	5
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy 44	- päätoimipaikassa
	- EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ		37,5	35,5	35

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt	Ohjelman hallinnointi
Ulkopuolinen henkilöstö	Ohjelman hallinnointi

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–⊠Ehdotus on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen, mutta siihen saattaa sisältyä neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 määriteltyjen erityisrahoitusvälineiden käyttöä 45 .

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–◻ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–⊠ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio) 46 :

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi2018	Vuosi2019	Vuosi2020	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.

Arvioidut vaikutukset tuloihin

–⌧ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–◻ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 47
		Vuosi2018	Vuosi2019	Vuosi2020
…………. artikla

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

(1) http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2017/03/25-rome-declaration/

(2) Euroopan komissio (2016), Euroopan solidaarisuusjoukot, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle (COM(2016) 942 final, 7.12.2016).

(3) Erasmus+ -ohjelma, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI), Life-ohjelma, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, terveysalan toimintaohjelma, Kansalaisten Eurooppa ohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto (Interreg-ohjelman puitteissa) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

(4) http://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/european-council/2016/12/20161215-euco-conclusions-final_pdf/

(5) ”EU parempiin tuloksiin nopeammin: parlamentti, komissio ja neuvosto allekirjoittavat yhteisen julistuksen EU:n lainsäädännön päätavoitteista vuodelle 2017”, IP/16/4360.

(6) Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujat täyttävät isäntämaassa oleskelun edellytykset EU:n lainsäädännön mukaisesti.

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

(8) Euroopan solidaarisuusjoukot on yksi painopisteistä, jotka komissio esittää katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017 (COM(2017) 30 final/2, 31.1.2017).

(9) Erasmus+ -ohjelma, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Unionin pelastuspalvelumekanismi, Life-ohjelma ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

(10) Esimerkiksi, mutta ei ainoastaan, Kansalaisten Eurooppa ohjelma, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja terveysalan toimintaohjelma.

(11) http://ec.europa.eu/justice/fundamental-rights/charter/index_en.htm (2012/C 326/02) (EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391).

(12) Neuvoston asetus (EY) N:o 58/2003, annettu 19 päivänä joulukuuta 2002, tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta (EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(14) EUVL C […], […], s. […].

(15) EUVL C […], […], s. […].

(16) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ... (ei vielä julkaistu EUVL:ssä), ja neuvoston päätös, hyväksytty ... (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).

(17) The State of the Union 2016: Towards a Better Europe – A Europe that Protects, Empowers and Defends, IP/16/3042 (http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-3042_en.htm).

(18) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan solidaarisuusjoukot (COM(2016) 942 final, 7.12.2016).

(19) Neuvoston suositus, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2013, nuorisotakuun perustamisesta (2013/C 120/01).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

(21) Neuvoston suositus, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014, harjoittelun laatupuitteista (EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1).

(22) Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1).

(23) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus,
tehty 2 päivänä joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1).

(24) Luonnolliset henkilöt merentakaisista maista tai alueilta ja merentakaisen maan tai alueen toimivaltaiset julkiset tai yksityiset elimet ja laitokset voivat osallistua ohjelmiin merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY (EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1) mukaisesti.

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

(32) Yleisenä periaatteena on, että toimi toteutetaan jatkuvana, viitenä päivänä viikossa ja seitsemän tuntia päivässä.

(33) Tämä rahoituskehys muodostaa ensisijaisen rahoitusohjeen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (2013/C 373/01) 17 kohdan mukaisesti.

(34) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(35) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(36) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(37) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(38) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(39) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(40) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(41) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(42) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(43) AC = Sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL = paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö, JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(44) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(45) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

(46) Kuten 3.1 kohdassa todetaan, osallistuminen Euroopan solidaarisuusjoukkoihin on aluksi tarkoitettu Euroopan unionin jäsenvaltioille. Myöhemmässä vaiheessa osallistumisoikeus voidaan laajentaa koskemaan muita maita kahdenvälisten sopimusten perusteella, kuten säädösehdotuksen 11 artiklassa mainitaan.

(47) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.