EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 2.5.2017

COM(2017) 256 final

2017/0086(COD)

Noudattamista koskeva paketti

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2017) 211 final}
{SWD(2017) 212 final}
{SWD(2017) 213 final}
{SWD(2017) 214 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

·Yrityspalveluja käsittelevän korkean tason työryhmän vuoden 2014 raportissa 3 , Euroopan parlamentin päätöslauselmissa ja komission eri tiedonannoissa on peräänkuulutettu kattavampaa ja käyttäjäystävällisempää tieto- ja tukipakettia, joka auttaisi yrityksiä navigoimaan sisämarkkinoilla. Ehdotuksissa on esitetty nykyisten foorumien ja yhteyspisteiden parannettuja versioita tai radikaalimmin kaikkien näiden yhdistämistä yhdeksi asiointipisteeksi.

·Maaliskuussa 2015 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston sisämarkkinapolitiikkaa koskevissa päätelmissä kehotettiin ”tehostamaan ja järkeistämään sisämarkkinavälineitä [...], jotta yritysten ja kansalaisten tarpeisiin vastattaisiin paremmin niiden rajatylittävissä toiminnoissa”. Kehotus toistettiin helmikuussa 2016 kokoontuneessa kilpailukykyneuvostossa, joka lisäksi suhtautui myönteisesti ”ajatukseen yhdestä kaikenkattavasta portaalista (Single Digital Gateway), joka vastaisi etenkin aloittelevien yritysten tarpeisiin”.

·Komission vuonna 2015 annetussa digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa ja sisämarkkinastrategiassa ilmoitettiin aikeesta puuttua edellä mainittuihin seikkoihin digitaalisella palveluväylällä. Se on näyttävästi esillä myös sähköisen hallinnon toimintaohjelmassa 4 , jossa esitetään toimia julkisten palvelujen digitalisaatiokehityksen vauhdittamiseksi.

·Euroopan parlamentti kehotti tammikuussa 2016 kehittämään yhden kaikenkattavan portaalin yhdeksi ainoaksi digitaaliseksi päästä päähän -prosessiksi, joka mahdollistaisi yritysten perustamisen ja toiminnan kaikkialla EU:ssa ja joka ulottuisi yrityksen perustamisesta verkossa aina verkkotunnuksiin, sääntöjen noudattamista koskevien tietojen vaihtoon, sähköisen laskutuksen tunnustamiseen, veroilmoituksen tekemiseen, yksinkertaistettuun sähköiseen alv-järjestelmään sekä tuotteiden vaatimustenmukaisuutta, työntekijöiden lähettämistä, kuluttajien oikeuksia, kuluttaja- ja yritysverkostojen saatavuutta, ilmoitusmenettelyjä ja riitojenratkaisumekanismeja koskevien tietojen antamiseen verkossa.

·REFIT-foorumi (jossa on yritysten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja jäsenvaltioiden edustajia) antoi kesäkuussa 2016 lausunnon, jossa suositeltiin perustamaan keskitetty palveluväylä, joka tarjoaa selkeitä tietoja ja koordinoituja palveluja yrityksille kaikissa jäsenvaltioissa ja auttaa yrityksiä toimimaan sisämarkkinoilla, ja määrittelemään yhteiset vähimmäislaatuvaatimukset digitaalisen palveluväylän kunkin portaalin sisältöä, toimintaa ja integrointitasoa varten.

·Euroopan unionin kansalaisuutta koskevassa vuoden 2017 katsauksessa, joka julkaistiin tammikuussa 2017, pidettiin digitaalista palveluväylää prioriteettina EU:n kansalaisuuden kannalta.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

(a)Verkossa olevien tietojen saatavuus

(b)Neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen saatavuus

(c)Verkossa olevien menettelyjen saatavuus

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

·Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – niillä tuetaan julkishallintojen tiiviimpää yhteentoimivuutta kaikkialla Euroopassa ja liitetään näin julkiset palvelut tiiviimmin yhteen.

·Keskeisten julkisten palvelujen sanasto (Core Public Services Vocabulary, CPSV) – yhteinen tietomalli, jolla kuvataan keskeisiä liiketoimintatapahtumia ja julkisia palveluja. Jos jäsenvaltiot käyttävät sitä suunnitellessaan tai päivittäessään verkkosivustojaan, sisällön kääntäminen samoin kuin digitaalisen palveluväylän hakuvälineen kehittäminen helpottuvat, jolloin tiedot, menettelyt ja neuvontapalvelut on helpompi löytää.

·Kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmä (Business Registers Interconnection System, BRIS) 11 – sillä varmistetaan jäsenvaltioissa rekisteröityneitä yrityksiä koskevien tietojen saatavuus EU:n tasolla ja tietojen vaihto eri rekistereiden välillä (toiminnassa kesäkuuhun 2017 mennessä).

·EU:n maksukyvyttömyysrekisterien sähköinen yhteenliittäminen – sillä vahvistetaan (vuodesta 2019) valtioiden rajat ylittävien maksukyvyttömyysmenettelyjen tehokasta hallinnointia.

·Sähköinen eurooppalainen palvelukortti – tätä koskeva komission ehdotus hyväksyttiin tammikuussa 2017 12 . Siinä esitetään yksinkertaistettua sähköistä menettelyä tiettyjen yritys- ja rakennuspalvelujen tarjoajille, jotka haluavat tarjota palveluja toisessa jäsenvaltiossa. Menettelyssä keskeisellä sijalla on kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisten välinen viestintä.

·Yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja (ESPD) 13 – kyseessä on itse annettu vakuutus julkisiin hankintoihin liittyviä menettelyjä koskevien vaatimusten noudattamisesta. Sen sähköisellä versiolla on potentiaalia tulla keskeiseksi osatekijäksi yhden kerran periaatteen täytäntöönpanossa julkisissa hankinnoissa.

·Suunniteltu yhtiölakialoite, jolla helpotetaan digitaalisten ratkaisujen käyttöä yrityksen koko elinkaaren aikana (viitattu komission vuoden 2017 työohjelmassa).

·Suunniteltu keskitetyn alv-minipalvelupisteen laajentaminen.

·Osana sähköisen hallinnon toimintaohjelmaa toteutettavilla yhden kerran periaatetta koskevilla toimilla helpotetaan tietojen jakamista jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten välillä. Ensimmäinen askel tähän suuntaan on liiketoimintatapauksia koskeva laajamittainen pilottihanke ja sen toteutettavuuden arviointi kansalaisten kannalta.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän lainsäädännön lähentämistä koskevan ehdotuksen kannalta merkityksellisiä ovat SEUT-sopimuksen 21 artiklan 2 kohta, 48 artikla ja 114 artiklan 1 kohta. Sopimuksen 26 artiklan 2 kohdan mukaan sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus taataan perussopimusten määräysten mukaisesti. SEUT-sopimuksen 21 artiklan 2 kohdalla otetaan käyttöön oikeusperusta sellaisten sääntöjen antamista varten, joilla helpotetaan unionin kansalaisten 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien käyttämistä. Sen 48 artiklassa määrätään oikeusperustasta sosiaaliturva-alaa koskevien toimenpiteiden hyväksymiseksi; nämä ovat tarpeen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden takaamiseksi. Sopimuksen 114 artiklassa määrätään oikeusperustasta 26 artiklassa määrättyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, jollei perussopimuksissa toisin määrätä.

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa kansalaisten ja yritysten kannalta sellaisten tietojen, menettelyjen sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen saatavuutta, joita tarvitaan sisämarkkinaoikeuksien käyttämiseksi. Tätä varten ehdotuksella perustetaan digitaalinen palveluväylä, jossa komissiolla ja toimivaltaisilla viranomaisilla on keskeinen rooli edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Aloitteella pyritään pelkästään poistamaan syrjintää ja keventämään hallinnollista lisärasitetta, joka kohdistuu kansalaisiin ja yrityksiin, jotka toimivat tai haluavat toimia toisessa jäsenvaltioissa täysin kansallisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. Sillä ei vaikuteta tällaisten sääntöjen tai menettelyjen asiasisältöön tai niihin liittyvään toimivaltaan.

Koska aloitteella on kolmitahoinen tarkoitus eikä sen komponentteja, jotka liittyvät kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen, sosiaaliturvaan ja sisämarkkinoiden saavuttamiseen ja niiden toiminnan varmistamiseen tietojen, menettelyjen sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen tarjoamisen osalta, voida pitää pelkästään liitännäisinä, aloitteen olisi perustuttava SEUT-sopimuksen 21 artiklan 2 kohtaan, 48 artiklaan ja 114 artiklan 1 kohtaan.

•Toissijaisuusperiaate

•Suhteellisuusperiaate

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Nykyisten palvelujen alisuoriutumisen taustalla on esimerkiksi hajanaisuuteen johtava hallintokeskeinen ”siiloajattelu”, julkisten palvelujen suunnittelu EU:n ja kansallisen tason hallinnossa vastaamaan enemmän omia kuin käyttäjien tarpeita, monia vuosia sitten suunniteltujen teknisten ratkaisujen jääminen jälkeen tekniikan kehityksestä ja tämänpäiväisistä hyvistä käytännöistä sekä muiden kuin oman maan käyttäjien laiminlyönti kansallisissa hallinnoissa.

•Sidosryhmien kuuleminen

(a)Digitaalista palveluväylää käsittelevä seminaari, maaliskuu 2016

(b)Julkinen verkkokuuleminen

·tarve saada tietoja verkossa muiden jäsenvaltioiden säännöistä ja menettelyistä – 93 prosenttia yrityksistä ja 92 prosenttia kansalaisista piti tätä erittäin tärkeänä tai tärkeänä;

·sähköisten menettelyjen käyttömahdollisuus – 94 prosenttia yrityksistä ja 92 prosenttia kansalaisista piti tätä erittäin tärkeänä tai tärkeänä;

·neuvontaa pyynnöstä tarjoavien palvelujen käyttömahdollisuus – 88 prosenttia yrityksistä ja 87 prosenttia kansalaisista piti tätä erittäin tärkeänä tai tärkeänä.

(c)Näkemysten vaihto sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutustenarviointi

·Vaihtoehto 1: kansallisesti keskitetyt yritysten ja kansalaisten portaalit, joissa on keskitetty tietorakenne kansallisen ja EU:n tason portaalien kautta mutta joissa sovelletaan muita kuin lainsäädäntötoimia sähköisesti hoidettavien menettelyjen käyttöönottoon. Tähän ei sisälly EU:n tasoista ratkaisua muista jäsenvaltioista tulevien asiakirjojen ja tietojen hyväksymistä varten. Kunkin jäsenvaltion olisi sulautettava yhteen kolme tärkeintä yritysten asiointipistettä (palvelujen ja tavaroiden osalta).

·Vaihtoehto 2: EU:n tasolla koordinoitu lähestymistapa, jossa jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää, missä ne tarjoavat vaaditut tiedot verkon kautta. Niiden olisi vain ilmoitettava asianomaisten verkkosivustojen linkit komission keskusrekisteriin, josta yhteinen hakutoiminto poimisi ne ja esittäisi käyttäjälle vastauksena hakuun. Tämän osana kehitettäisiin neuvontapalveluhaku, joka ohjaisi käyttäjät oikeaan neuvontapalveluun. Hakutoiminto rajoittuisi palveluväylän sisältöön, ja se voitaisiin integroida EU:n ja kansallisen tason tietoportaaleihin ja verkkosivustoihin. Tässä vaihtoehdossa jäsenvaltioiden edellytettäisiin tekevän – sovitussa aikataulussa – tietyistä keskeisistä menettelyistä sellaisia, että yritykset ja kansalaiset voivat hoitaa ne täysin sähköisesti.

·Vaihtoehto 3: EU:n laajuinen täysin keskitetty lähestymistapa, jossa tarjotaan kaikki EU:n ja kansallisen tason tiedot EU:n tasoisen keskustietokannan kautta. Tässä vaihtoehdossa siirrettäisiin verkkoon samat 20 keskeistä menettelyä kuin vaihtoehdossa 2 mutta luotaisiin erityinen IT-väline, joka mahdollistaisi kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisten taustajärjestelmiin liittyvän yhteistyön, jotta voidaan vastata ulkomaisten käyttäjien tarpeisiin (lähinnä näytön toimittamisen osalta). Tiedot ja menettelyt olisi helppo löytää keskustietokannasta. Yhteinen haku (sama kuin vaihtoehdossa 2) auttaisi neuvontapalvelun löytymisessä.

Vaihtoehtoa 1 pidettiin tehokkaana muttei kovin vaikuttavana ratkaisuna ottaen huomioon sen merkittävä haitta eli se, että jäsenvaltiot voivat päättää vapaaehtoisesti sähköisten menettelyjen käyttöönotosta ja että menettelyjä varten tarvittavan näytön rajatylittävää käyttöä koskevaan ongelmaan ei anneta yhteistä ratkaisua. Lisäksi puutteellista löydettävyyttä ei käsiteltäisi asianmukaisesti, koska kansallisten yritysportaalien hakutoiminto ei periaatteessa kattaisi hakuja kaikilla EU:n kielillä. Yhteisen laadunseurantavälineen puute tekisi myös laatuvaatimusten täytäntöönpanosta hankalampaa. Näistä syistä pääteltiin, että tämä vaihtoehto ei todennäköisesti täyttäisi käyttäjien tarpeita asianmukaisesti.

Vaihtoehto 3 selviytyisi selvästi parhaiten käyttäjien tarpeiden täyttämisestä. Sen täysin keskitetty lähestymistapa takaisi yhdenmukaistetun tietojen esittämistavan ja sen, että käyttäjät löytävät helposti etsimänsä tiedot. Yhdenmukaistetut EU:n laajuiset menettelyt olisivat lähtökohtaisesti rajatylittävien käyttäjien saatavilla täysimittaisesti. Koska jäsenvaltiot eivät juurikaan tue näin keskitettyä lähestymistapaa, tämä vaihtoehto ei ole toteutettavissa. Vaihtoehdon yleistä tehokkuutta ei myöskään pidetty kovin suurena, koska siinä yhdistyvät erittäin korkeat kustannukset ja merkittävä päällekkäisyys.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

2017/0086 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 21 artiklan 2 kohdan, 48 artiklan sekä 114 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 14 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 15 ,

ovat kuulleet Euroopan tietosuojavaltuutettua,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Sisämarkkinat ovat yksi Euroopan konkreettisimmista saavutuksista. Mahdollistamalla ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkumisen ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille. Tämä asetus on yksi sisämarkkinastrategian 16 keskeisistä toimista, ja sen tavoitteena on vapauttaa sisämarkkinoiden täysi potentiaali helpottamalla kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia liikkua EU:n sisällä ja käydä kauppaa, sijoittautua ja laajentaa liiketoimintaa valtioiden rajojen yli.

(2)Digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa tiedonannossa 17 tunnustetaan internetin ja digitaaliteknologian rooli siinä, miten se muuttaa tapaamme elää ja työskennellä edistämällä valtavia innovointi-, kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksia. Tiedonannossa todetaan, että kansalaisten ja yritysten tarpeisiin omassa maassa ja valtioiden rajojen yli voitaisiin vastata paremmin laajentamalla ja integroimalla olemassa olevia eurooppalaisia portaaleja, verkostoja, palveluja ja järjestelmiä ja yhdistämällä ne digitaaliseksi palveluväyläksi. EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelmassa vuosiksi 2016–2020 18 esitetään digitaalinen palveluväylä yhtenä vuonna 2017 toteutettavista toimista. Euroopan unionin kansalaisuutta koskevassa vuoden 2017 katsauksessa 19 pidettiin digitaalista palveluväylää prioriteettina EU:n kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien kannalta.

(3)Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat toistuvasti pyytäneet kattavampaa ja käyttäjäystävällisempää tieto- ja neuvontapakettia, joka auttaisi yrityksiä navigoimaan sisämarkkinoilla ja vahvistaisi ja järkeistäisi sisämarkkinavälineitä niin, että vastattaisiin paremmin kansalaisten ja yritysten tarpeisiin niiden valtioiden rajat ylittävän toiminnan osalta.

(4)Tällä asetuksella vastataan näihin pyyntöihin tarjoamalla kansalaisille ja yrityksille helppo pääsy tietoihin, menettelyihin sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin, joita ne tarvitsevat käyttääkseen oikeuksiaan sisämarkkinoilla. Tällä asetuksella perustetaan digitaalinen palveluväylä, jossa komissiolla ja toimivaltaisilla viranomaisilla on keskeinen rooli, jotta nämä tavoitteet saavutetaan.

(5)Tässä asetuksessa luetellaan tiedot, jotka ovat merkityksellisiä kansalaisten ja yritysten kannalta näiden käyttäessä oikeuksiaan sisämarkkinoilla, ja siinä olisi edellytettävä, että jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että näitä aloja koskevat tiedot katetaan kokonaisuudessaan kansallisilla ja unionin tason verkkosivustoilla ja portaaleilla. Näissä tiedoissa ei pitäisi pelkästään selittää kansalaisia ja yrityksiä koskevia sääntöjä ja velvollisuuksia vaan myös menettelyjä, jotka on hoidettava näiden sääntöjen ja velvollisuuksien noudattamiseksi. Tiedoissa olisi myös kuvattava neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja, joiden puoleen kansalaiset ja yritykset voivat kääntyä, jos niillä on ongelmia tietojen ymmärtämisessä, tietojen soveltamisessa omaan tilanteeseensa tai menettelyn hoitamisessa.

(6)Koska aloitteella on kolmitahoinen tarkoitus, jolla tähdätään sellaisiin kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvan hallinnollisen rasitteen keventämiseen, jotka toimivat tai haluavat toimia toisessa jäsenvaltiossa kansallisten sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, syrjinnän poistamiseen sekä sisämarkkinoiden toiminnan varmistamiseen tietojen, menettelyjen sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen tarjoamisen osalta ja koska sen komponentit kattavat kansalaisten vapaan liikkuvuuden ja sosiaaliturvan, joita ei voida pitää pelkästään liitännäisinä, aloitteen olisi perustuttava SEUT-sopimuksen 21 artiklan 2 kohtaan, 48 artiklaan ja 114 artiklan 1 kohtaan.

(7)Jotta unionin kansalaiset ja yritykset voisivat käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen sisämarkkinoilla, unionin olisi hyväksyttävä erityisiä toimenpiteitä, jotka antavat kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuden saada helposti kattavia ja luotettavia tietoja unionin lainsäädännön mukaisista oikeuksistaan ja tietoja sovellettavista kansallisista säännöistä ja menettelyistä, joita niiden on noudatettava muuttaessaan muuhun kuin kotijäsenvaltioonsa tai asuessaan tai opiskellessaan taikka sijoittautuessaan tai harjoittaessaan liiketoimintaa muussa kuin kotijäsenvaltiossaan. Kansallisella tasolla tarjottavien tietojen olisi koskettava unionin lainsäädännön kansallisten täytäntöönpanosääntöjen lisäksi myös muita kansallisia sääntöjä, joita sovelletaan yhtä lailla oman maan ja muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin ja yrityksiin.

(8)On selvää, että muiden jäsenvaltioiden kansalaiset ja yritykset, jäljempänä ’käyttäjät’, voivat olla epäedullisemmassa asemassa käytettyjen eri kielten vuoksi ja sen vuoksi, että kansalliset säännöt ja hallinnolliset järjestelmät ovat niille vieraita ja että ne ovat maantieteellisesti etäällä näiden jäsenvaltioiden viranomaisista. Tehokkain tapa vähentää sisämarkkinoiden esteitä on antaa rajatylittäville käyttäjille mahdollisuus saada tietoja verkon kautta kielellä, jota käyttäjät ymmärtävät, ja hoitaa kansallisten sääntöjen mukaiset menettelyt täysin sähköisesti sekä tarjota apua, jos säännöt ja menettelyt eivät ole riittävän selkeitä tai jos oikeuksien käyttämiseen liittyy esteitä.

(9)Useilla unionin säädöksillä on pyritty tarjoamaan ratkaisuja luomalla alakohtaisia keskitettyjä palvelupisteitä, esimerkiksi palveludirektiivillä 20 perustetut keskitetyt asiointipisteet tarjoamaan palvelujen tarjoamisen kannalta merkityksellisiä tietoja ja neuvontapalveluja sekä mahdollisuus hoitaa niihin liittyviä menettelyjä sähköisesti, tuotekohtaisten teknisten sääntöjen saamista varten perustetut tuoteyhteyspisteet 21 ja rakennusalan tuoteyhteyspisteet 22 sekä toiseen valtioon muuttavien ammatinharjoittajien avuksi perustetut ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvät tukikeskukset 23 . Lisäksi on perustettu Euroopan kuluttajakeskusten kaltaisia verkostoja edistämään tietämystä unionin kuluttajien oikeuksista ja avustamaan sellaisten valitusten ratkaisemisessa, jotka liittyvät toisessa jäsenvaltiossa matkan yhteydessä suoritettuihin ostoihin tai verkko-ostoihin. Solvit-palvelulla 24 pyritään tarjoamaan nopeita, toimivia ja epävirallisia ratkaisuja yksityishenkilöille ja yrityksille, jos viranomaiset epäävät heidän oikeutensa sisämarkkinoilla. On myös perustettu useita tietoportaaleja, kuten sisämarkkinoihin liittyvä Sinun Eurooppasi ja oikeusasioihin liittyvä Euroopan oikeusportaali, jotka tarjoavat käyttäjille tietoa unionin ja jäsenvaltioiden säännöistä.

(10)Näiden säädösten alakohtaisen luonteen vuoksi tämänhetkiset sähköiset tieto- ja neuvontapalvelut samoin kuin sähköisesti hoidettavaksi tarkoitetut menettelyt kansalaisille ja yrityksille ovat erittäin hajanaisia. Sähköisesti saatavilla olevat tiedot ja menettelyt ovat epäyhtenäisiä, palvelujen laatu on puutteellinen eikä tiedoista ja neuvontapalveluista olla tietoisia. Muilla kuin kansallisilla käyttäjillä on myös ongelmia löytää ja käyttää näitä palveluja, ja tämä on edelleen merkittävä este.

(11)Tällä asetuksella olisi perustettava yhteyspiste, jonka kautta kansalaisten ja yritysten pitäisi pystyä saamaan tietoja säännöistä ja vaatimuksista, joita niiden on noudatettava unionin ja/tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Sillä olisi yksinkertaistettava ja tehostettava kansalaisten ja yritysten yhteydenpitoa unionin tai kansallisella tasolla perustettuihin neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin. Palveluväylällä pitäisi myös helpottaa menettelyjen esteetöntä hoitamista. Sen vuoksi tässä asetuksessa pitäisi edellyttää, että jäsenvaltiot antavat käyttäjille mahdollisuuden hoitaa täysin sähköisesti tietyt menettelyt, jotka ovat keskeisen tärkeitä suurimmalle osalle valtioiden rajojen yli liikkuvia kansalaisia ja yrityksiä, niin ettei vaikuteta millään tavalla näillä aloilla unionin ja/tai kansallisen lainsäädännön nojalla voimassa oleviin aineellisiin vaatimuksiin. Tähän liittyen asetuksella pitäisi tukea yhden kerran periaatetta, kun kyseessä on näytön vaihtaminen eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä.

(12)Palveluväylän olisi oltava käyttäjäkeskeinen ja -ystävällinen, ja sen olisi annettava kansalaisille ja yrityksille mahdollisuus toimia vuorovaikutuksessa kansallisen ja unionin tason hallinnon kanssa ja antaa niille palautetta sekä yhteyspisteen kautta tarjotuista palveluista että sisämarkkinoiden toimivuudesta kokemustensa mukaan. Palautevälineen pitäisi antaa käyttäjälle mahdollisuus tuoda esiin havaittuja ongelmia, puutteita ja tarpeita ja kannustaa näin palvelujen laadun jatkuvaan parantamiseen.

(13)Palveluväylän onnistuminen riippuu komission ja jäsenvaltioiden yhteisestä ponnistuksesta. Palveluväylään olisi sisällytettävä yhteinen käyttöliittymä, joka integroidaan nykyiseen Sinun Eurooppasi -portaaliin ja jota komissio hallinnoi. Yhteisen käyttöliittymän olisi tarjottava linkkejä tietoihin, menettelyihin ja neuvonta- tai ongelmanratkaisupalveluihin, jotka ovat saatavilla portaaleilla, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja komissio hallinnoivat. Palveluväylän käytön helpottamiseksi käyttöliittymän olisi oltava saatavilla kaikilla virallisilla unionin kielillä. Palveluväylän toimintaa olisi tuettava komission ja jäsenvaltioiden yhdessä kehittämillä teknisillä välineillä.

(14)Palveludirektiivin nojalla laaditussa elektronisia keskitettyjä asiointipisteitä koskevassa peruskirjassa 25 jäsenvaltiot sitoutuvat vapaaehtoisesti käyttäjäkeskeiseen lähestymistapaan toimitettaessa tietoja elektronisten keskitettyjen asiointipisteiden kautta, jotta voidaan kattaa yritysten kannalta erityisen tärkeä alat, kuten alv:hen, tuloveroihin, sosiaaliturvaan ja työlakiin liittyvät vaatimukset. Peruskirjan perusteella ja Sinun Eurooppasi -portaalista saatujen kokemusten perusteella tiedoissa olisi myös kuvattava neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja, joiden puoleen kansalaiset ja yritykset voivat kääntyä, jos niillä on ongelmia tietojen ymmärtämisessä, tietojen soveltamisessa omaan tilanteeseensa tai menettelyn hoitamisessa.

(15)Tällä asetuksella olisi vahvistettava sähköisten menettelyjen sisämarkkinaulottuvuutta soveltamalla yleistä syrjimättömyyden periaatetta myös suhteessa siihen, miten kansalaiset tai yritykset pääsevät hyödyntämään kansallisen tai unionin lainsäädännön perusteella kansallisella tasolla jo perustettuja sähköisiä menettelyjä. Myös sellaisten käyttäjien, jotka eivät asu tai ole sijoittautuneena jäsenvaltiossa, pitäisi päästä hoitamaan menettelyjä sähköisesti ilman esteitä, joista esimerkkeinä ovat lomakekentät, jotka edellyttävät kansallista puhelin- tai postinumeroa, maksujen suorittaminen vain järjestelmillä, joissa ei hyväksytä valtioiden rajojen ylittäviä maksuja, selitysten puuttuminen muulla kuin maan kielellä tai kielillä sekä se, että sähköistä näyttöä toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevilta viranomaisilta ei ole mahdollista toimittaa eikä toisessa jäsenvaltiossa myönnettyä sähköistä tunnistautumisvälinettä ole mahdollista hyväksyä.

(16)Tämän asetuksen olisi pohjauduttava sähköistä tunnistamista koskevaan asetukseen (eIDAS) 26 , jossa säädetään ehdoista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot tunnustavat toisen jäsenvaltion ilmoitetun sähköisen tunnistamisjärjestelmän piiriin kuuluvat tietyt luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden sähköisen tunnistautumisen menetelmät. Kyseisen asetuksen soveltamispäivästä asti pitäisi olla mahdollista, että käyttäjät voivat käyttää sähköisiä tunnistautumis- ja todentamiskeinojaan voidakseen toimia valtioiden rajojen yli ja asioida sähköisesti toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

(17)Useissa alakohtaisissa unionin säädöksissä, kuten palveludirektiivissä 27 , ammattipätevyyksiä koskevassa direktiivissä 28 ja julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä 29 edellytetään, että menettelyistä tehdään täysin sähköisiä. Tällä asetuksella pitäisi lisätä tämä edellytys koskemaan useita kansalaisten ja yritysten kannalta keskeisiä menettelyjä, jotta niistä tehtäisiin täysin sähköisiä.

(18)Jotta kansalaiset ja yritykset voisivat hyödyntää suoraan sisämarkkinoiden tarjoamia etuja ilman tarpeetonta hallinnollista lisärasitetta, tässä asetuksessa olisi edellytettävä rajatylittävien käyttäjien kannalta tiettyjen keskeisten menettelyjen, jotka luetellaan tämän asetuksen liitteessä II, käyttöliittymän täyttä digitalisointia ja säädettävä kriteereistä, joiden perusteella menettelyn voidaan katsoa olevan täysin sähköisesti käytettävissä. Yritysten kannalta yksi tällainen erityisen merkityksellinen menettely on liiketoiminnan rekisteröinti. Tämän ei pitäisi kuitenkaan käsittää menettelyjä, joiden tuloksena yrityksestä tulee oikeushenkilö, koska tällaiset menettelyt edellyttävät kattavaa lähestymistapaa, jolla pyritään helpottamaan digitaalisia ratkaisuja koko yrityksen elinkaaren ajan. Kun yritys sijoittautuu toiseen jäsenvaltioon, sen on rekisteröidyttävä sosiaaliturvajärjestelmään ja vakuutusjärjestelmään voidakseen rekisteröidä työntekijänsä ja suorittaa maksuja molempiin järjestelmiin. Nämä menettelyt ovat yhteisiä kaikille millä tahansa talouden alalla toimiville yrityksille, minkä vuoksi on aiheellista edellyttää, että nämä kaksi rekisteröintimenettelyä voitaisiin hoitaa sähköisesti.

(19)Kun otetaan huomioon teknisen kehityksen nykytila, joissakin tapauksissa voi edelleen olla tarpeen, että menettelyn käyttäjä asioi henkilökohtaisesti toimivaltaisen viranomaisen luona osana sähköistä menettelyä, etenkin kun kyseessä on biometrisiä tietoja sisältävän passin tai henkilökortin hakeminen tai uusiminen. Kaikki poikkeukset olisi rajattava tilanteisiin, joissa ei ole käytettävissä digitaalista teknologiaa, jotta saavutettaisiin menettelyn päämäärä.

(20)Tällä asetuksella ei pitäisi puuttua kansallisten viranomaisten toimivaltaan menettelyn eri vaiheissa, mukaan luettuna menettelyyn liittyvät digitaaliset tai muut työvaiheet toimivaltaisten viranomaisten sisäisesti ja välisesti.

(21)Tällä asetuksella ei pitäisi vaikuttaa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskeviin sääntöihin, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004 30 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 987/2009 31 , joissa määritellään vakuutettujen ja sosiaaliturvalaitosten oikeudet ja velvollisuudet sekä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen alalla sovellettavat menettelyt.

(22)Kansallisella ja unionin tasolla on perustettu useita verkostoja ja palveluja avustamaan kansalaisia ja yrityksiä niiden rajatylittävässä toiminnassa. On tärkeää, että nämä palvelut, mukaan luettuna Euroopan kuluttajakeskukset, Sinun Eurooppasi -neuvonta, SOLVIT-verkosto, teollis- ja tekijänoikeuksien neuvontapalvelu, Europe Direct -tiedotuspisteet ja Yritys-Eurooppa-verkosto, muodostavat osan digitaalisesta palveluväylästä, jotta varmistetaan, että kaikki potentiaaliset käyttäjät löytävät nämä palvelut. Tämän asetuksen liitteessä III luetellut palvelut on perustettu sitovilla unionin säädöksillä ja muut toimivat vapaaehtoisuuden pohjalta. Ensin mainituissa palveluissa olisi noudatettava tässä asetuksessa säädettyjä laatuvaatimuksia ja jälkimmäisissä olisi mahdollisuus noudattaa laatuvaatimuksia, jos ne haluavat, että niiden palvelut asetetaan saataville palveluväylän kautta.

(23)Lisäksi jäsenvaltiot ja komissio voivat päättää lisätä palveluväylään tässä asetuksessa vahvistetuin edellytyksin muita kansallisia neuvonta- tai ongelmanratkaisupalveluja, joita tarjoavat toimivaltaiset viranomaiset tai yksityiset tai osittain yksityiset tahot. Periaatteessa toimivaltaisten viranomaisten pitäisi olla vastuussa kansalaisten ja yritysten neuvonnasta, kun kyseessä ovat sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä koskevat kysymykset, joihin sähköiset palvelut eivät voi täysin vastata. Jos kuitenkin kyseessä on erittäin erikoistunut ala ja jos yksityisten tai osittain yksityisten tahojen tarjoama palvelu vastaa käyttäjien tarpeeseen, jäsenvaltiot voivat ehdottaa komissiolle, että tällaiset palvelut sisällytetään palveluväylään, kunhan ne täyttävät kaikki asetuksessa vahvistetut edellytykset eivätkä ole päällekkäisiä siihen jo sisältyvien neuvonta- tai ongelmanratkaisupalvelujen kanssa.

(24)Jotta käyttäjät pystyisivät löytämään asianmukaisen palvelun, tässä asetuksessa olisi säädettävä välineestä, joka ohjaa käyttäjät automaattisesti oikeaan palveluun.

(25)Yhteisen digitaalisen palveluväylän onnistumisen kannalta on olennaista noudattaa tiettyjä laatuvaatimusten vähimmäismäärää, jotta voidaan varmistaa, että tietojen tai palvelujen tarjoaminen on luotettavaa, koska muutoin koko palveluväylän luotettavuus vaarantuisi vakavasti. Tietojen saatavuutta rajatylittävien käyttäjien kannalta voidaan parantaa merkittävästi, jos tiedot ovat saatavilla jäsenvaltion kansallisen kielen lisäksi myös vähintään yhdellä muulla EU:n virallisella kielellä. Kansalliselta kieleltä tai kieliltä tälle muulle unionin viralliselle kielelle tehdyssä käännöksessä olisi tultava tarkasti esiin kansallisella kielellä tai kielillä tarjottujen tietojen sisältö.

(26)Tässä asetuksessa olisi myös mahdollistettava käyttäjien sähköisessä muodossa toimittaman tiedon todentaminen, jos myöntävä toimivaltainen viranomainen on toimittanut nämä tiedot ilman sähköistä leimaa tai sertifiointia ja jos teknistä välinettä, joka mahdollistaa näytön suoran vaihdon eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä, ei ole vielä käytettävissä. Asetuksessa olisi säädettävä tällaisia tapauksia varten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisestä toimivasta hallinnollisen yhteistyön mekanismista, joka perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 32 perustettuun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään, jäljempänä ’IMI’. Jotta unionin toimielimet, laitokset tai virastot voisivat olla IMI-järjestelmän toimijoita, asetusta (EU) N:o 1024/2012 olisi muutettava.

(27)Toimivaltaisten viranomaisten tarjoamat sähköiset palvelut ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan parantaa kansalaisille ja yrityksille tarjottavien palvelujen laatua. Jäsenvaltioiden julkishallinnossa edellytetään yhä harvemmin kansalaisten ja yritysten toimittavan samat tiedot useaan kertaan vaan pyritään käyttämään tietoja uudelleen, ja tätä samaa käytäntöä olisi edistettävä ylimääräisen rasitteen vähentämiseksi, kun kyseessä ovat käyttäjät, jotka hoitavat menettelyjä muissa jäsenvaltioissa.

(28) Sähköisten menettelyjen käytön helpottamiseksi tässä asetuksessa olisi säädettävä yhden kerran periaatteen mukaisesti perustasta kansalaisten ja yritysten pyynnöstä tapahtuvaa eri jäsenvaltioiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välistä suoraa näytön vaihtoa varten. Yhden kerran periaate tarkoittaa sitä, että kansalaisten ja yritysten tarvitsisi toimittaa samat tiedot viranomaisille näytön rajatylittävää vaihtoa varten vain kerran.

(29)Suojatun teknisen järjestelmän, joka olisi perustettava tämän asetuksen mukaisen näytön vaihdon mahdollistamiseksi, olisi myös annettava pyytävälle toimivaltaiselle viranomaiselle varmuus siitä, että näytön on toimittanut oikea myöntävä viranomainen.

(30)Tällainen järjestelmä pitäisi olla käytettävissä muiden sellaisten järjestelmien lisäksi, jotka tarjoavat mekanismin viranomaisten väliselle yhteistyölle, kuten IMI tai [sähköinen palvelukortti], eikä se saisi vaikuttaa muihin järjestelmiin, mukaan luettuna asetuksen EY) N:o 987/2009 4 artiklassa säädetty järjestelmä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2014/24 33 säädetty yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja, kansallisten rekisterien yhteenliittäminen, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/101/EY 34 säädetty keskus-, kauppa- ja yhtiörekisterien yhteenliittäminen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/848 35 säädetty maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittäminen.

(31)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset näytön vaihdon mahdollistavan teknisen järjestelmän täytäntöönpanolle, komissiolle olisi annettava täytäntöönpanovalta täsmentää tekniset eritelmät järjestelmälle, jolla käsitellään käyttäjien näytönvaihtopyyntöä ja tällaisen näytön siirtämistä, sekä tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan tietojen siirron koskemattomuus ja luottamuksellisuus. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 36 mukaisesti.

(32)Laatuvaatimusten noudattamisen olisi oltava toimivaltaisten viranomaisten ja komission vastuulla niiden tietojen, menettelyjen ja palvelujen osalta, joista ne vastaavat. Kansallisten koordinaattoreiden ja komission olisi valvottava laatuvaatimusten noudattamista kansallisella ja unionin tasolla ja puututtava esiin tuleviin ongelmiin. Tällä asetuksella olisi annettava komissiolle laaja valikoima keinoja puuttua palveluväylän kautta tarjottavien palvelujen laadun heikkenemiseen ottaen huomioon heikkenemisen vakavuus ja jatkuvuus; tähän sisältyy myös palveluväylän koordinointiryhmän ottaminen mukaan toimiin. Tämän ei pitäisi vaikuttaa komission yleiseen vastuuseen, joka koskee tämän asetuksen noudattamisen seurantaa.

(33)Tässä asetuksessa olisi täsmennettävä palveluväylän toimintaa tukevien teknisten välineiden, etenkin yhteisen käyttöliittymän, linkkirekisterin ja yhteisen neuvontapalveluhaun, keskeiset toiminnot. Palveluväylää tukevien teknisten ratkaisujen yhdenmukaisten täytäntöönpanoedellytysten varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta täsmentää kunkin jäsenvaltioiden ja komission vastuulle kuuluvien tietojen, menettelyjen ja neuvonta- tai ongelmanratkaisupalvelujen organisaatio, rakenne ja merkinnät käyttöliittymää sovellettaessa. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Tällä asetuksella olisi myös jaettava selvästi näiden välineiden kehittämiseen, saatavuuteen, ylläpitoon ja turvallisuuteen liittyvät vastuualueet komission ja jäsenvaltioiden välillä.

(34)Palveluväylään sisällytettävien tietojen, menettelyjen ja neuvonta- tai ongelmanratkaisupalvelujen eri alojen täyden potentiaalin kehittämiseksi olisi parannettava merkittävästi kohdeyleisön tietämystä niiden olemassaolosta ja toiminnasta. Kun käyttäjien tarvitsemat tiedot, menettelyt sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelut sisällytetään palveluväylään, niiden löytämisen pitäisi olla huomattavasti helpompaa, vaikka käyttäjät eivät ennalta tuntisikaan niitä. Lisäksi tarvitaan koordinoituja edistämistoimia, joilla varmistetaan, että unionin kansalaiset ja yritykset saavat tietoa palveluväylän olemassaolosta ja sen tarjoamista hyödyistä. Vaikuttavuuden maksimoimiseksi koordinointiryhmän olisi koordinoitava edistämistoimia ja jäsenvaltioiden olisi mukautettava edistämistoimiaan niin, että digitaaliseen palveluväylään viitataan kaikissa asiaan liittyvissä yhteyksissä yhteisellä nimityksellä; palveluväylä voidaan myös nivoa kansallisiin aloitteisiin.

(35)Jotta saataisiin riittävästi tietoa digitaalisen palveluväylän toimivuuden mittaamista varten, tässä asetuksessa säädetään puitteista yhteisten eritelmien vahvistamiseksi palveluväylän kautta tarjottavien eri tietojen, menettelyjen ja palvelujen käyttöön liittyvää tietojen keruuta ja analysointia varten. Rekisteröitävien tietojen tarkkojen luokkien ja tietojen kirjaamis- ja vaihtomenetelmän vahvistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta hyväksyä säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 37 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(36)Tilastojen kirjaamis- ja vaihtomenetelmiä koskevien yhdenmukaisten sääntöjen vahvistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(37)Palveluväylän kautta saatavien tietojen, menettelyjen ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen laatua olisi seurattava pääasiallisesti käyttäjäpalautevälineellä, joka pyytää käyttäjiä arvioimaan käyttämiensä tietojen, menettelyjen ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen kattavuutta ja laatua. Palaute kerätään yhteisellä välineellä, joka pitäisi olla komission, toimivaltaisten viranomaisten ja kansallisten koordinaattoreiden käytettävissä. Asetuksen yhdenmukaisten täytäntöönpanoedellytysten varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta käyttäjäpalautevälineen toimintojen ja käyttäjäpalautteen keräämiseen ja jakamiseen liittyvien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(38)Tämän asetuksen olisi myös annettava käyttäjille mahdollisuus tuoda esiin vapaaehtoisesti ja nimettömästi palveluväylään sisältyvän sisämarkkinoiden palautevälineen kautta ongelmia ja vaikeuksia, joita niillä on ollut sisämarkkinaoikeuksien käyttämisessä. Tämän välineen olisi katsottava vain täydentävän valituksenkäsittelymekanismeja, koska sillä ei voida tarjota räätälöityä vastausta käyttäjille. Saadut tiedot olisi yhdistettävä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluista saatuihin tietoihin tapauksista, joita ne ovat käsitelleet, jotta saataisiin yleiskatsaus sisämarkkinoista käyttäjien kannalta ja voitaisiin yksilöidä ongelma-alueita mahdollisia tulevia toimia varten sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi.

(39)Olisi perustettava kansallisista koordinaattoreista koostuva koordinointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii komissio ja jonka tehtävänä on asetuksen soveltamisen helpottaminen erityisesti vaihtamalla hyviä toimintatapoja ja tekemällä yhteistyötä, jotta tämän asetuksen mukaisesti vaaditut tiedot esitettäisiin johdonmukaisemmin. Ryhmän työssä olisi noudatettava vuotuisessa työohjelmassa asetettuja tavoitteita.

(40)Jos tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin liittyy henkilötietojen käsittelyä, se olisi tehtävä henkilötietojen suojasta annetun unionin lainsäädännön mukaisesti, etenkin [direktiivin 95/46/EY 38 ], [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 39 ] sekä [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 korvaavan uuden asetuksen] mukaisesti.

(41)Tämän asetuksen tavoitteena on varmistaa, että käyttäjillä, jotka toimivat muissa jäsenvaltioissa, on mahdollisuus käyttää verkon kautta kattavia, luotettavia ja ymmärrettäviä unionin ja kansallisen tason tietoja oikeuksista, säännöistä ja velvollisuuksista, sähköisiä menettelyjä, jotka voidaan hoitaa täysin valtioiden rajojen yli, sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja. Koska tätä ei voida riittävästi saavuttaa pelkästään jäsenvaltioiden toimin, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionin perussopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(42)Jotta jäsenvaltiot ja komissio voisivat kehittää ja panna täytäntöön välineet, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten, tiettyjä sen säännöksiä olisi sovellettava kaksi vuotta voimaantulopäivän jälkeen.

(43)Tässä asetuksessa kunnioitetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja perusoikeuksia ja noudatetaan siinä tunnustettuja periaatteita, ja se olisi pantava täytäntöön näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(44)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen [(EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan] [uusi Euroopan tietosuojavaltuutettua koskeva asetus] mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon [...],

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku
Yleiset säännökset

1 artikla
Kohde

1.Tällä asetuksella

a)vahvistetaan säännöt yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamista ja toimintaa varten, jotta voidaan tarjota unionin sisämarkkinalainsäädännöstä johtuvia, SEUT-sopimuksen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja oikeuksiaan käyttäville tai mahdollisesti käyttäville kansalaisille ja yrityksille näihin kansalaisiin ja yrityksiin sovellettaviin unionin ja kansallisen tason sääntöihin liittyviä helposti käytettäviä korkealaatuisia ja kattavia tietoja, tehokkaita neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja sekä toimivia menettelyjä;

b)helpotetaan menettelyjen hoitamista muista jäsenvaltioista tulevien käyttäjien kannalta ja tuetaan yhden kerran periaatteen täytäntöönpanoa;

c)vahvistetaan säännöt sisämarkkinoilla esiintyviä esteitä koskevaan raportointiin käyttäjäpalautteen ja palveluväylän kattamista palveluista saatavien tilastotietojen keruun perusteella.

2 artikla
Yhteisen digitaalisen palveluväylän perustaminen

1.Komissio ja toimivaltaiset viranomaiset perustavat yhteisen digitaalisen palveluväylän, jäljempänä ’palveluväylä’, tämän asetuksen mukaisesti. Palveluväylä muodostuu yhteisestä käyttöliittymästä, joka on integroitu yhdeksi komission hallinnoimaksi portaaliksi ja josta on linkit asianomaisille kansallisille ja unionin verkkosivustoille.

2.Palveluväylän kautta saa

a)tietoja unionin ja kansallisen tason lainsäädännössä säädetyistä oikeuksista, velvollisuuksista ja säännöistä, joita sovelletaan käyttäjiin, jotka käyttävät tai aikovat käyttää unionin sisämarkkinalainsäädännöstä johtuvia oikeuksiaan liitteessä I luetelluilla aloilla;

b)tietoja unionin tai kansallisella tasolla vahvistetuista menettelyistä ja linkkejä näihin menettelyihin, jotta edellä mainittujen oikeuksien käyttäminen ja velvollisuuksien ja sääntöjen noudattaminen on mahdollista;

c)tietoja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluista ja linkkejä näihin palveluihin, joille kansalaiset ja yritykset voivat esittää kysymyksiä tai ongelmia, jotka liittyvät a ja b alakohdassa tarkoitettuihin, liitteessä III lueteltuihin ja 6 artiklassa tarkoitettuihin oikeuksiin, velvollisuuksiin tai menettelyihin.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen käyttöliittymän, jäljempänä ’yhteinen käyttöliittymä’, on oltava käytettävissä kaikilla unionin virallisilla kielillä.

3 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’käyttäjällä’ kaikkia, jotka ovat unionin kansalaisia, jäsenvaltiossa oleskelevia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joiden rekisteröity kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, ja jotka käyttävät 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja, menettelyjä tai neuvonta- tai ongelmanratkaisupalveluja palveluväylän kautta;

2)’menettelyllä’ peräkkäisiä toimia, jotka käyttäjien on toteutettava täyttääkseen vaatimukset tai saadakseen toimivaltaiselta viranomaiselta päätöksen voidakseen käyttää 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja oikeuksiaan;

3)’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason elintä tai viranomaista, joka on erityisesti vastuussa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista tiedoista, menettelyistä tai neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluista;

4)’näytöllä’ käytetystä viestintätavasta riippumatta asiakirjoja ja tietoja, mukaan luettuna teksti tai ääni- tai kuvatallenne tai audiovisuaalinen tallenne, jotka toimivaltainen viranomainen on antanut tosiseikkojen tai sen todistamiseksi, että 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja menettelyjä koskevia vaatimuksia on noudatettu.

II luku
Palveluväylän palvelut

4 artikla
Tietojen saantimahdollisuus

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käyttäjät saavat helposti sähköisesti käyttöönsä jäsenvaltioiden verkkosivustoilta seuraavat:

a)tiedot 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista oikeuksista, velvollisuuksista ja säännöistä, jotka johtuvat kansallisesta lainsäädännöstä;

b)tiedot 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista menettelyistä, jotka on vahvistettu kansallisella tasolla;

c)tiedot 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluista, jotka tarjotaan kansallisella tasolla.

2.Komissio varmistaa, että käyttäjät saavat helposti sähköisesti käyttöönsä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulta yhteiseltä palveluväylältä seuraavat:

a)tiedot 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista oikeuksista, velvollisuuksista ja säännöistä, jotka johtuvat unionin lainsäädännöstä;

b)tiedot 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista menettelyistä, jotka on vahvistettu unionin tasolla;

c) tiedot 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluista, jotka tarjotaan unionin tasolla.

5 artikla
Menettelyjen käyttömahdollisuus

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kyseisen jäsenvaltion käyttäjät voivat hoitaa 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kansallisella tasolla vahvistetun menettelyn sähköisesti, se on myös muiden jäsenvaltioiden käyttäjien saatavilla ja ne voivat hoitaa sen syrjimättömällä tavalla.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käyttäjät voivat hoitaa liitteessä II luetellut menettelyt täysin sähköisesti.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä pidetään täysin sähköisesti hoidettavina, jos tunnistautuminen, tietojen ja näytön toimittaminen, allekirjoitus ja lopullinen toimittaminen voidaan tehdä sähköisesti etäältä yhden viestintäkanavan kautta ja jos myös menettelyn tulos toimitetaan sähköisesti.

4.Jos 2 kohdassa tarkoitetun tietyn menettelyn tavoitetta ei voida saavuttaa ilman, että käyttäjän edellytetään asioivan henkilökohtaisesti toimivaltaisen viranomaisen luona menettelyn jossakin vaiheessa, jäsenvaltioiden on rajoitettava tällainen fyysinen läsnäolo siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä ja puolueettomasti perusteltua, ja varmistettava, että menettelyn muut vaiheet voidaan hoitaa täysin sähköisesti. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista poikkeuksista komissiolle.

5.Tämä asetus ei vaikuta minkään unionin tai kansallisessa lainsäädännössä säädetyn menettelyn asiasisältöön tai tällaisen menettelyn kautta myönnettyihin oikeuksiin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

6.Mikään tässä artiklassa ei saa estää jäsenvaltioita tarjoamasta käyttäjille muita mahdollisuuksia hoitaa 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja menettelyjä muutoin kuin verkon kautta.

6 artikla
Neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen käyttömahdollisuudet

1.Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että käyttäjät saavat helposti sähköisesti käyttöönsä 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelut.

2.Kansalliset koordinaattorit ja komissio voivat tarjota linkkejä toimivaltaisten viranomaisten, komission tai unionin toimielinten, laitosten ja virastojen tarjoamiin muihin kuin liitteessä III lueteltuihin neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin 16 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti, jos tällaiset palvelut täyttävät 9 ja 13 artiklassa säädetyt laatuvaatimukset.

3.Kansalliset koordinaattorit voivat ehdottaa komissiolle, että palveluväylään sisällytetään linkit yksityisten tai osittain yksityisten tahojen tarjoamiin neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin, jos se on tarpeen käyttäjien tarpeiden täyttämiseksi ja jos näiden tahojen tarjoamat palvelut täyttävät seuraavat edellytykset:

a)palvelu tarjoaa tietoa tai neuvontaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla ja sen soveltamisalaan kuuluvia tarkoituksia varten ja täydentää palveluväylään jo sisältyviä palveluja;

b)palvelu tarjotaan maksutta tai mikroyritysten tai kansalaisten kannalta kohtuullisella hinnalla;

c)palvelu täyttää 9 ja 13 artiklassa vahvistetut vaatimukset.

4.Jos kansallinen koordinaattori on ehdottanut linkin sisällyttämistä palveluväylään 3 kohdan mukaisesti ja toimittaa tämän linkin 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti, komissio arvioi, täyttyvätkö kyseisessä kohdassa säädetyt edellytykset, ja jos edellytykset täyttyvät, se aktivoi linkin.

III luku
Laatuvaatimukset

1 jakso
Oikeuksia, velvollisuuksia ja sääntöjä, menettelyjä ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja koskeviin tietoihin liittyvät laatuvaatimukset

7 artikla
Oikeuksia, velvollisuuksia ja sääntöjä koskevien tietojen laatu

1.Toimivaltaisten viranomaisten ja komission on varmistettava, että jos ne ovat 4 artiklan mukaisesti vastuussa 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen saannista, kyseiset tiedot täyttävät seuraavat vaatimukset:

a)ne ovat kattavia, paikkansapitäviä ja sisältävät tiedot, jotka käyttäjien on tiedettävä voidakseen käyttää oikeuksiaan noudattaen täysin sovellettavia sääntöjä ja velvollisuuksia;

b)ne sisältävät viitteet, linkit säädöksiin, tekniset eritelmät ja suuntaviivat tarpeen mukaan;

c)ne sisältävät sen tahon nimen, joka on vastuussa tietojen sisällöstä;

d)ne sisältävät yhteystiedot ja linkit mahdollisiin asiankuuluviin neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin;

e)ne sisältävät julkaisupäivän ja tietojen viimeisimmän päivityspäivän;

f)ne ovat hyvin jäsenneltyjä ja esitetty niin, että käyttäjät löytävät nopeasti tarvitsemansa tiedot;

g)ne pidetään ajan tasalla;

h)ne on kirjoitettu selvästi ja yksinkertaisesti ja mukautettu kohdekäyttäjien tarpeisiin.

2.Toimivaltaisten viranomaisten on tarjottava tiedot kansallisen kielen tai tapauksen mukaan kansallisten kielten lisäksi vähintään yhdellä muulla unionin virallisella kielellä.

8 artikla
Menettelyjä koskevien tietojen laatu

1.Toimivaltaisten viranomaisten ja komission on varmistettava 4 artiklan noudattamista varten, että käyttäjien saatavilla on – ennen menettelyn käynnistämistä varten tarvittavaa tunnistautumista – selkeät ja käyttäjäystävälliset selitykset 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen seuraavista tekijöistä:

a)menettelyn eri vaiheet;

b)menettelyssä hyväksytyt todentamis-, tunnistautumis- ja allekirjoitustavat;

c)toimitettavaksi vaaditun näytön tyyppi ja muoto;

d)käytettävissä olevat muutoksenhaku- tai valituskeinot, jos toimivaltaisen viranomaisen kanssa syntyy kiistaa menettelyn tuloksesta;

e)tarvittaessa sovellettava maksu ja sähköinen maksumenetelmä;

f)menettelyn hoitamiseen vaadittu arvioitu aika ja mahdollisesti sovellettavat määräajat;

g)kieli tai tapauksen mukaan kielet, joilla menettely voidaan hoitaa.

2.Jos 1 kohdassa tarkoitetut selitykset on jo asetettu kansallisten käyttäjien saataville, niitä voidaan käyttää uudelleen tämän asetuksen soveltamiseksi, kunhan selityksiin sisältyy tarvittaessa tietoa, joka liittyy muiden kuin kansallisten käyttäjien tilanteeseen.

3.Toimivaltaisten viranomaisten on tarjottava 1 kohdassa tarkoitetut selitykset kansallisen kielen tai tapauksen mukaan kansallisten kielten lisäksi vähintään yhdellä muulla unionin virallisella kielellä.

9 artikla
Neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja koskevien tietojen laatu

1.Toimivaltaisten viranomaisten ja komission on varmistettava 4 artiklan noudattamista varten, että käyttäjien saatavilla on – ennen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun palvelun pyytämistä – selkeät ja käyttäjäystävälliset selitykset seuraavista:

a)tarjotun palvelun tyyppi, tarkoitus ja odotetut tulokset;

b)palvelusta vastaavan tahon nimi ja yhteystiedot;

c)tarvittaessa sovellettava maksut ja sähköinen maksumenetelmä;

d)palvelun toimittamiseen vaadittu arvioitu aika tai keskimääräinen vastausaika;

e)kieli tai tapauksen mukaan kielet, joilla pyyntö voidaan toimittaa ja joita voidaan käyttää myöhemmässä yhteydenpidossa.

2.Toimivaltaisten viranomaisten on tarjottava 1 kohdassa tarkoitetut selitykset kansallisen kielen tai tapauksen mukaan kansallisten kielten lisäksi vähintään yhdellä muulla unionin virallisella kielellä.

2 jakso
Sähköisiin menettelyihin liittyvät vaatimukset

10 artikla
Sähköisiin menettelyihin liittyvät laatuvaatimukset

Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että seuraavat vaatimukset täyttyvät 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen, niiden vastuulla olevien menettelyjen osalta:

a)toimivaltaisiin viranomaisiin sovellettavia määräaikoja menettelyn aikana noudatetaan;

b)jos sovellettavia määräaikoja ei noudateta, käyttäjille ilmoitetaan etukäteen tämän syistä ja annetaan uusi määräaika.

11 artikla
Sähköisten menettelyjen käyttömahdollisuus valtioiden rajojen yli

1.Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että jos 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä tarjotaan sähköisesti, vähintään seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)käyttäjät saavat ohjeet menettelyn hoitamiseksi kansallisen kielen tai tapauksen mukaan kansallisten kielten lisäksi vähintään yhdellä muulla unionin virallisella kielellä.

b)lomakkeen täyttämistä ei estetä lomakekentillä, jotka hyväksyvät tietoja vain tietyssä kansallisessa muodossa;

c)käyttäjät pystyvät tunnistautumaan sekä allekirjoittamaan ja todistamaan oikeiksi asiakirjoja käyttämällä sähköisiä tunnistus- ja todentamiskeinoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014 säädetyn mukaisesti, jos tunnistautumista ja allekirjoitusta vaaditaan;

d)käyttäjät pystyvät toimittamaan näyttöä sovellettavien vaatimusten noudattamisesta sähköisessä muodossa;

e)jos menettelyn hoitaminen edellyttää maksua, käyttäjät pystyvät suorittamaan maksut sähköisesti valtioiden rajat ylittävän maksupalvelun kautta, mukaan luettuna vähintään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 260/2012 40 säädetyt tilisiirrot ja suoraveloitukset.

2.Jos toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät kansallisten käyttäjien osalta digitalisoidut kopiot muista kuin sähköisistä henkilöllisyyden todentamisasiakirjoista, kuten henkilöllisyystodistukset tai passit, niiden on hyväksyttävä tällaiset digitalisoidut kopiot myös muista jäsenvaltioista tulevilta käyttäjiltä.

3.Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 perustetun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) kautta, jos se on tarpeen käyttäjien niille sähköisen menettelyn yhteydessä sähköisessä muodossa toimittaman näytön aitouden todentamiseksi.

12 artikla
Näytön vaihto valtioiden rajojen yli toimivaltaisten viranomaisten välillä

1.Komissio perustaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa liitteessä II lueteltujen sähköisiin menettelyihin ja direktiiveissä 2005/36/EY, 2006/123/EY, 2014/24/EU ja 2014/25/EU säädettyihin menettelyihin liittyvän näytön vaihtoa varten teknisen järjestelmän eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä näytön sähköistä vaihtoa varten, jäljempänä ’tekninen järjestelmä’.

2.Teknisen järjestelmän on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)sen on mahdollistettava vaihdettavaa näyttöä koskevien pyyntöjen käsittely;

b)sen on mahdollistettava näytön siirtäminen toimivaltaisten viranomaisten välillä;

c)sen on mahdollistettava, että vastaanottava toimivaltainen viranomainen pystyy käsittelemään näyttöä;

d)sen on varmistettava näytön luottamuksellisuus ja koskemattomuus;

e)sen on varmistettava, että käyttäjällä on mahdollisuus tarkastella vaihdettavaa näyttöä.

3.Jäsenvaltioiden on sisällytettävä tekninen järjestelmä osaksi 1 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista sähköisistä menettelyistä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten on käyttäjän nimenomaisesta pyynnöstä pyydettävä näyttö suoraan teknisen järjestelmän kautta näytön antavilta muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta. Näytön antavien viranomaisten on 2 kohdan d alakohdan nojalla asetettava tällainen näyttö saataville saman järjestelmän kautta.

5.Jos toimivaltaiset viranomaiset antavat näytön sähköisessä muodossa 1 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä varten omassa jäsenvaltiossaan, niiden on asetettava tällainen näyttö myös muiden jäsenvaltioiden näyttöä pyytävien toimivaltaisten viranomaisten saataville teknisen järjestelmän kautta.

6.Toimivaltaisen viranomaisen saataville asettama näyttö on rajoitettava tiukasti siihen, mitä on pyydetty, ja vastaanottava viranomainen saa käyttää sitä vain sitä menettelyä varten, jonka osana näyttö vaihdettiin.

7.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä tämän artiklan täytäntöönpanoa varten tarvittavan teknisen järjestelmän eritelmien vahvistamiseksi. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

8.Edellä 3–6 kohtaa ei sovelleta unionin tasolla perustettuihin menettelyihin, joissa säädetään erilaisesta näytönvaihtomekanismista, paitsi jos 1 kohdassa tarkoitettu tekninen järjestelmä sisällytetään näihin menettelyihin niiden unionin säädösten sääntöjen mukaisesti, joilla ne on perustettu.

3 jakso
Neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin liittyvät laatuvaatimukset

13 artikla
Neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin liittyvät laatuvaatimukset

Toimivaltaisten viranomaisten ja komission on varmistettava, että liitteessä III luetellut palvelut ja palvelut, jotka on sisällytetty palveluväylään 6 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti, ovat seuraavien laatuvaatimusten mukaisia:

a)toimivaltaisiin viranomaisiin sovellettavia määräaikoja palvelun aikana noudatetaan;

b)jos sovellettavia määräaikoja ei noudateta, käyttäjille ilmoitetaan etukäteen tämän syistä ja annetaan uusi määräaika;

c)jos palvelun tarjoaminen edellyttää maksua, käyttäjät pystyvät suorittamaan maksut sähköisesti valtioiden rajat ylittävän maksupalvelun kautta, mukaan luettuna vähintään asetuksessa (EU) N:o 260/2012 säädetyt tilisiirrot ja suoraveloitukset.

4 jakso
Laadunvalvonta

14 artikla
Laadunvalvonta

1.Kansallisten koordinaattoreiden ja komission on valvottava, että palveluväylän kautta saatavilla olevat tiedot, menettelyt ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelut, joista ne ovat vastuussa, ovat 7–11 ja 13 artiklassa säädettyjen laatuvaatimusten mukaisia. Valvonta on tehtävä 22 artiklan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella.

2.Jos toimivaltaisten viranomaisten tarjoamien 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen laatu heikkenee, komissio voi toteuttaa seuraavia toimenpiteitä heikkenemisen vakavuuden ja jatkuvuuden perusteella:

a)ilmoittaa asiasta kansalliselle koordinaattorille ja vaatia korjaavia toimia;

b)ottaa laadun heikkenemisen esiin koordinointiryhmän keskusteluissa;

c)lähettää suosituksia sisältävän kirjeen jäsenvaltiolle;

d)kytkeä väliaikaisesti tiedot, menettelyn tai neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelun irti palveluväylästä.

3.Jos neuvonta- tai ongelmanratkaisupalvelu, johon tarjotaan linkki 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jättää johdonmukaisesti noudattamatta 13 artiklassa säädettyjä vaatimuksia tai ei enää vastaa käyttäjien tarpeisiin 22 artiklan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella, komissio voi kytkeä sen irti palveluväylästä.

IV luku
Tekniset ratkaisut

15 artikla
Yhteinen käyttöliittymä

1.Komissio tarjoaa yhteisen käyttöliittymän palveluväylän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

2.Yhteisestä käyttöliittymästä on oltava mahdollisuus käyttää tietoja, menettelyjä ja neuvonta- tai ongelmanratkaisupalveluja asianomaisille kansallisen ja unionin tason verkkosivustoille ohjaavilla linkeillä, jotka tarjotaan 16 artiklassa tarkoitetun linkkirekisterin kautta.

3.Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava 4 artiklassa säädettyjen tehtäviensä ja vastuualojensa mukaisesti, että tietojen, menettelyjen ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen organisointi, rakenne ja merkinnät ovat sellaisia, että parannetaan niiden löydettävyyttä käyttöliittymän kautta.

4.Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään tietojen, menettelyjen ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen yksityiskohtaisesta organisoinnista, rakenteesta ja merkinnöistä, jotta mahdollistetaan yhteisen käyttöliittymän moitteeton toiminta. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

16 artikla
Linkkirekisteri

1.Komission on perustettava 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin, menettelyihin ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin ohjaavien linkkien sähköinen rekisteri, joka mahdollistaa näiden palvelujen ja palveluväylän yhteisen käyttöliittymän välisen yhteyden, ja pidettävä tätä rekisteriä yllä.

2.Komission on tarjottava sähköisessä rekisterissä linkit tietoihin, menettelyihin ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin, jotka ovat saatavilla unionin tasolla hallinnoiduilla verkkosivustoilla, ja kaikki niiden myöhemmät päivitykset.

3.Kansallisten koordinaattoreiden on tarjottava sähköisessä rekisterissä linkit tietoihin, menettelyihin ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin, jotka ovat saatavilla toimivaltaisten viranomaisten tai 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen yksityisten tai osittain yksityisten tahojen tasolla hallinnoiduilla verkkosivustoilla, ja kaikki niiden myöhemmät päivitykset.

Tarjotessaan linkit neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin kansallisten koordinaattoreiden on ilmoitettava, mitkä näistä palveluista ovat 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen yksityisten tai osittain yksityisten tahojen tarjoamia.

4.Komissio asettaa rekisteriin sisältyvät linkit julkisesti saataville.

5.Komission ja kansallisten koordinaattoreiden on varmistettava, että palveluväylän kautta tarjottaviin tietoihin, menettelyihin ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluihin ei sisälly mitään tarpeetonta osittaistakaan päällekkäisyyttä, joka voisi hämmentää käyttäjiä.

6.Jos 4 artiklassa tarkoitettujen tietojen saataville asettamisesta säädetään muissa unionin lainsäädännön säädöksissä, kansalliset koordinaattorit ja komissio voivat tarjota linkkejä näihin tietoihin kyseisen artiklan vaatimusten noudattamiseksi.

17 artikla
Yhteinen neuvontapalveluhaku

1.Helpottaakseen liitteessä III lueteltujen ja 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen saatavuutta toimivaltaisten viranomaisten ja komission on varmistettava, että käyttäjät voivat käyttää näitä palveluja yhteisen neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen haun kautta, jäljempänä ’yhteinen neuvontapalveluhaku’, joka on saatavilla palveluväylän kautta.

2.Komissio kehittää yhteisen neuvontapalveluhaun ja hallinnoi sitä sekä päättää rakenteesta ja muodosta, jossa neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen kuvaukset ja yhteystiedot on toimitettava, jotta mahdollistetaan yhteisen neuvontapalveluhaun moitteeton toiminta.

3.Kansallisten koordinaattoreiden on toimitettava 2 kohdassa tarkoitetut kuvaukset ja yhteystiedot komissiolle.

18 artikla
Palveluväylää tukeviin tietoteknisiin sovelluksiin liittyvä vastuu

1.Komissio on vastuussa seuraavien tietoteknisten sovellusten ja verkkosivustojen kehittämisestä, saatavuudesta, ylläpidosta, turvallisuudesta ja hoitamisesta:

a)2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteinen palveluväylä;

b)15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteinen käyttöliittymä;

c)16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu linkkirekisteri;

d)17 artiklassa tarkoitettu yhteinen neuvontapalveluhaku;

e)22 artiklan 1 kohdassa ja 23 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut käyttäjäpalautevälineet.

2.Toimivaltaiset viranomaiset ovat vastuussa hallinnoimiinsa ja yhteiseen käyttöliittymään linkitettyihin verkkosivustoihin liittyvien tietoteknisten sovellusten kehittämisestä, saatavuudesta, ylläpidosta ja turvallisuudesta.

V luku
Tunnettuuden edistäminen

19 artikla
Nimi ja laatumerkki

1.Komissio päättää nimen ja logon, jolla palveluväylä tunnetaan ja jolla sitä tehdään tunnetummaksi kansalaisten keskuudessa, tiiviissä yhteistyössä palveluväylän koordinointiryhmän kanssa viimeistään tämän asetuksen soveltamispäivään mennessä.

2.Palveluväylän nimi toimii myös laatumerkkinä, jota voivat käyttää tähän tarkoitukseen ainoastaan 16 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin sisällytetyt tiedottavat verkkosivustot ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelut osoituksena III luvussa tarkoitettujen laatuvaatimusten noudattamisesta.

20 artikla
Tunnettuuden edistäminen

1.Toimivaltaisten viranomaisten ja komission on edistettävä tietämystä palveluväylästä ja sen käyttöä kansalaisten ja yritysten parissa ja varmistettava palveluväylän ja sen palvelujen saavutettavuus ja näkyvyys kansalaisten käytettävissä olevilla hakukoneilla.

2.Toimivaltaisten viranomaisten ja komission on koordinoitava 1 kohdassa tarkoitetut edistämistoimet ja viitattava palveluväylään käyttämällä sen logoa ja nimeä tällaisissa toimissa yhdessä muiden markkinointinimien kanssa tapauksen mukaan.

3.Toimivaltaisten viranomaisten ja komission on varmistettava, että palveluväylä on helposti löydettävissä toisiinsa liittyvien portaalien kautta, joista ne ovat vastuussa, ja että kaikille asiaan liittyville verkkosivustoille sisällytetään selvät linkit palveluväylään.

4.Kansallisten koordinaattoreiden on edistettävä palveluväylän tunnettuutta kansallisten viranomaisten keskuudessa.

VI luku
Käyttäjäpalautteen ja -tilastojen keruu

21 artikla
Käyttäjätilastot

1.Toimivaltaisten viranomaisten ja komission on varmistettava, että käyttäjien käynneistä palveluväylällä ja verkkosivuilla, joihin palveluväylältä on linkit, kerätään tilastoja, jotta voidaan parantaa palveluväylän toimintaa.

2.Toimivaltaisten viranomaisten ja komission on kirjattava ja vaihdettava aggregoidusti tietoja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelupyyntöjen lukumäärästä, alkuperästä ja aiheesta ja vastausajasta.

3.Annetaan komissiolle valta hyväksyä delegoituja säädöksiä 34 artiklan mukaisesti 2 kohdan mukaisesti kirjattavien tietojen yksityiskohtaisista luokista niiden tietojen, menettelyjen ja neuvonta- ja ongelmanratkaisupalvelujen osalta, joihin palveluväylältä on linkit.

4.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään tällaisten tilastojen kirjaamis- ja vaihtomenetelmästä. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

22 artikla
Käyttäjäpalaute palveluväylän palveluista

1.Jotta voidaan kerätä suoraan tietoa käyttäjien tyytyväisyydestä palveluväylän tarjoamiin palveluihin, komissio tarjoaa käyttäjille palveluväylän kautta käyttäjäystävällisen välineen, jonka kautta he voivat välittömästi käytettyään jotakin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua palvelua esittää nimettömästi kommentteja palveluväylän kautta tarjottujen palvelujen ja yhteisen käyttöliittymän laadusta ja käytettävyydestä.

2.Toimivaltaisten viranomaisten ja komission on sisällytettävä asianmukainen linkki tähän välineeseen kaikille verkkosivustoille, jotka ovat osa palveluväylää. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä komission kanssa ja sisällytettävä tämä väline verkkosivustoille, joista ne ovat vastuussa.

3.Komissiolla ja kansallisilla koordinaattoreilla on oltava suora pääsy välineen kautta kerättyyn käyttäjäpalautteeseen, jotta voidaan puuttua esiin tuotuihin mahdollisiin ongelmiin.

4.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, toimivaltaisten viranomaisten ei edellytetä sisällyttävän 1 kohdassa tarkoitettua käyttäjäpalautevälinettä verkkosivustoille, jotka on linkitetty palveluväylään, jos näillä verkkosivustoilla on käytettävissä palvelun laadun seuraamiseksi käyttäjäpalautemekanismi, jossa on samanlaiset toiminnot kuin 1 kohdassa tarkoitetulla välineellä. Toimivaltaisten viranomaisten on kerättävä käyttäjäpalautevälineen kautta saatu käyttäjäpalaute ja jaettava se komission ja muiden jäsenvaltioiden kansallisten koordinaattoreiden kanssa.

5.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa annetaan käyttäjäpalautteen keruuta ja jakamista koskevat säännöt. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

23 artikla
Sisämarkkinoiden toiminnasta raportoiminen

1.Komissio

a)tarjoaa palveluväylän käyttäjille käyttäjäystävällisen välineen, jolla he voivat tuoda nimettömästi esiin esteet, joita he ovat kohdanneet käyttäessään sisämarkkinaoikeuksiaan;

b)kerää tietoa neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluista niihin esitettyjen pyyntöjen aiheesta ja annetuista vastauksista.

2.Komissio julkaisee nimettömässä muodossa verkossa katsauksen ongelmiin, jotka ovat tulleet esiin 1 kohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella.

3.Jäsenvaltiot ja komissio analysoivat ja tutkivat esiin tuotuja ongelmia ja käsittelevät niitä mahdollisuuksien mukaan asianmukaisin tavoin.

VII luku
Palveluväylän hallinto

24 artikla
Kansalliset koordinaattorit

1.Kunkin jäsenvaltion on nimitettävä kansallinen koordinaattori. Edellä 6, 14, 16, 17, 20 ja 22 artiklan mukaisten velvollisuuksiensa lisäksi kansalliset koordinaattorit

a)toimivat kansallisena yhteyspisteenä kaikissa palveluväylään liittyvissä asioissa;

b)vastaavat yhteydenpidosta komissioon kaikissa palveluväylään liittyvissä asioissa;

c)edistävät 7–13 artiklan yhdenmukaista soveltamista kansallisten viranomaisten parissa;

d)varmistavat 14 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen suositusten asianmukaisen täytäntöönpanon.

2.Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltiolle ja komissiolle kansallisen koordinaattorinsa nimi ja yhteystiedot.

25 artikla
Koordinointiryhmä

Perustetaan koordinointiryhmä, jäljempänä ’palveluväylän koordinointiryhmä’. Se koostuu kansallisista koordinaattoreista ja sen puheenjohtajana toimii komission edustaja. Se vahvistaa työjärjestyksensä. Komissio huolehtii sihteeristötehtävistä.

26 artikla
Palveluväylän koordinointiryhmän tehtävät

1.Palveluväylän koordinointiryhmä tukee palveluväylän täytäntöönpanoa. Erityisesti se

a)helpottaa parhaiden toimintatapojen vaihtoa ja säännöllistä päivittämistä;

b)keskustelee tietojen esittämiseen liittyvistä parannuksista liitteessä I luetelluilla aloilla;

c)keskustelee vuotuisen työohjelman luonnoksesta;

d)avustaa komissiota vuotuisen työohjelman toteuttamisen seurannassa;

e)avustaa komissiota 7–11 ja 13 artiklassa esitettyjen vaatimusten noudattamisen seurannassa;

f)tiedottaa 5 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanosta;

g)antaa lausuntoja ja suosittelee toimia toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle, jotta vältetään tai poistetaan palveluväylän kautta saatavilla olevien palvelujen tarpeeton päällekkäisyys;

h)antaa lausuntoja menettelyistä tai organisatorisista toimenpiteistä, jotta voidaan puuttua tehokkaasti käyttäjien esiin tuomiin mahdollisiin ongelmiin palvelujen laadussa, tai esittää ehdotuksia laadun parantamiseksi;

i)keskustelee palveluväylän kautta tarjottavien palvelujen laatuvaatimuksiin liittyvistä aiheista;

j)avustaa komissiota 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen palvelujen organisoinnissa, rakenteessa ja esittämisessä yhteisessä käyttöliittymässä;

k)helpottaa koordinoitujen edistämistoimien kehittämistä ja toteuttamista;

l)tekee yhteistyötä tieto-, neuvonta tai ongelmanratkaisupalvelujen tai -verkostojen hallintoelinten kanssa.

2.Komissio voi kuulla koordinointiryhmää mistä tahansa tämän asetuksen soveltamiseen liittyvästä seikasta.

27 artikla
Vuotuinen työohjelma

1.Komissio hyväksyy vuotuisen työohjelman, jossa täsmennetään erityisesti

a)toimet tietojen esittämistavan toteuttamiseksi liitteessä I luetelluilla aloilla;

b)vaaditut toimet, joilla varmistetaan 5 ja 11 artiklan noudattaminen;

c)vaaditut toimet, joilla varmistetaan 7–10 artiklassa esitettyjen vaatimusten johdonmukainen noudattaminen;

d)toiminta, joka liittyy palveluväylän edistämiseen 20 artiklan mukaisesti.

2.Laatiessaan vuotuisen työohjelman luonnosta komissio ottaa huomioon 22 artiklan mukaisesti kerätyn käyttäjäpalautteen. Ennen vuotuisen työohjelman hyväksymistä komissio toimittaa luonnoksen koordinointiryhmälle keskusteltavaksi.

VIII luku
Loppusäännökset

28 artikla
Kustannukset

1.Euroopan unionin yleisestä talousarviosta katetaan seuraavat:

a)tämän asetuksen täytäntöönpanoa unionin tasolla tukevien tietoteknisten välineiden kehittäminen ja ylläpito;

b)palveluväylän edistäminen unionin tasolla;

c)2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen ja 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen hoitamista varten tarkoitettujen ohjeiden tietyn jäsenvaltiokohtaisen enimmäismäärän kääntäminen jollekin muulle unionin viralliselle kielelle kuin kyseisen maan kielelle.

2.Kansallisiin verkkoportaaleihin, tiedotusfoorumeihin, neuvontapalveluihin ja jäsenvaltion tasolla vahvistettuihin menettelyihin liittyvät kustannukset katetaan asianomaisten jäsenvaltioiden talousarviosta, ellei unionin lainsäädännössä toisin säädetä.

29 artikla
Henkilötietojen suoja

Toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä tämän asetuksen puitteissa on noudatettava [direktiiviä 95/46/EY] [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679]. Komission suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä tämän asetuksen puitteissa on noudatettava asetuksen (EU) 00/0000 [asetuksen 45/2001 korvaava uusi asetus] säännöksiä.

30 artikla
Yhteistyö muiden tieto- ja neuvontaverkostojen kanssa

1.Komissio päättää, mitkä olemassa olevat epäviralliset hallintojärjestelyt jonkin liitteessä III luetellun neuvonta- tai ongelmanratkaisupalvelun tai jonkin liitteen I kattaman tietojen alan osalta sisällytetään palveluväylän koordinointiryhmään.

2.Jos tieto- ja neuvontapalvelu tai -verkosto on perustettu sitovalla unionin säädöksellä jollakin liitteen I kattamalla tietojen alalla, komissio koordinoi palveluväylän koordinointiryhmän ja tällaisten palvelujen tai verkostojen hallintoelinten työtä, jotta saadaan synergiaetuja ja vältetään päällekkäisyys.

31 artikla
Suhde muihin unionin oikeuden säännöksiin

Jos tämän asetuksen säännökset ovat ristiriidassa jonkin toisen unionin säädöksen säännösten kanssa, joilla säännellään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan aiheen erityisiä näkökohtia, kyseisen toisen unionin säädöksen säännökset ovat ensisijaisia.

32 artikla
Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä

1.Edellä 11 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi käytetään asetuksella (EU) N:o 1024/2012 perustettua sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää.

2.Komissio voi päättää käyttää sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää linkkien sähköisenä rekisterinä 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

33 artikla
Kertomukset ja uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee asetuksen soveltamista neljän vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta ja joka toinen vuosi sen jälkeen ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen palveluväylän ja sisämarkkinoiden toiminnasta 21, 22 ja 23 artiklan mukaisesti kerättyjen tilastotietojen ja palautteen perusteella. Tarkastelussa arvioidaan erityisesti asetuksen 12 artiklan soveltamisalaa ottaen huomioon teknologian, markkinoiden ja lainsäädännön kehitys siltä osin kuin on kyse näytön vaihtamisesta toimivaltaisten viranomaisten välillä.

34 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle [...] päivästä [...]kuuta [...] viiden vuoden ajaksi 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.Edellä olevan 21 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

35 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

36 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1024/2012 seuraavasti:

1)    Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla
Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän, jäljempänä ’IMI’, käyttöä seuraavien toimijoiden, jäljempänä ’IMI-toimijat’, välisessä hallinnollisessa yhteistyössä, mukaan luettuna henkilötietojen käsittely:

a)    jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset;

b)    jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja komissio;

c)    jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, komissio sekä unionin elimet, laitokset ja virastot.”

2)    Korvataan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. IMIä käytetään tietojen, mukaan luettuna henkilötietojen, vaihtamiseen IMI-toimijoiden kesken sekä kyseisten tietojen käsittelyyn jompaakumpaa seuraavaa tarkoitusta varten:

a)    hallinnollinen yhteistyö, jota edellytetään liitteessä lueteltujen säädösten mukaisesti;

b)    hallinnollinen yhteistyö, joka on 4 artiklan mukaisesti toteutetun pilottihankkeen kohteena.”

3)    Muutetaan 5 artiklan toinen kohta seuraavasti:

a) Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a) ’IMIllä’ komission käyttöön asettamaa sähköistä työvälinettä, jolla helpotetaan hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja unionin elinten, laitosten ja virastojen kesken;”;

b) Korvataan b alakohta seuraavasti:

”b) ’hallinnollisella yhteistyöllä’ IMI-toimijoiden välistä yhteistoimintaa, joka perustuu tietojenvaihtoon ja -käsittelyyn unionin lainsäädännön soveltamisen parantamiseksi;”;

c) Poistetaan g alakohta.

4)    Lisätään 8 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”f) koordinoinnin varmistaminen unionin elinten, laitosten ja virastojen kanssa ja sen varmistaminen, että niillä on pääsy IMI-järjestelmään.”;

5)    Korvataan 9 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jäsenvaltioiden, komission ja unionin muiden elinten, laitosten ja virastojen on otettava käyttöön asianmukaiset keinot sen varmistamiseksi, että IMI-käyttäjät saavat IMIssä käsiteltäviä henkilötietoja vain silloin, kun ne todella tarvitsevat niitä, ja vain sillä sisämarkkina-alueella tai -alueilla, jolle tai joille niille on myönnetty tiedonsaantioikeudet 3 kohdan mukaisesti.”;

6)    Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a)    Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Euroopan tietosuojavaltuutetun vastuulla on seurata ja varmistaa, että tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan, kun komissio tai muut unionin elimet, laitokset ja virastot IMI-toimijoina käsittelevät henkilötietoja. [Asetuksen (EU) 201Y/XX] 58 ja 59 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä ja toimivaltaa sovelletaan vastaavasti.”;

b)    Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kansalliset valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu tekevät toimivaltuuksiensa puitteissa yhteistyötä sen varmistamiseksi, että IMIä ja sitä, miten IMI-toimijat käyttävät sitä, valvotaan koordinoidusti [asetuksen (EU) 201Y/XX] 62 artiklan mukaisesti.”;

c)    Poistetaan 4 kohta.

7)    Poistetaan 29 artiklan 1 kohta.

(8)    Lisätään liitteeseen 12 kohta seuraavasti:

”12. Euroopan parlamentin ja neuvoston [asetus (EU) 201Y/XX] tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta, [11 artiklan 4 kohta].”

37 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 2 ja 4–11 artiklaa, 12 artiklan 1–6 ja 8 kohtaa, 13 ja 14 artiklaa, 15 artiklan 1–3 kohtaa, 16 ja 17 artiklaa, 21 artiklan 1 ja 2 kohtaa, 22 artiklan 1–4 kohtaa ja 23 artiklaa sovelletaan [kaksi vuotta asetuksen voimaantulosta] lähtien.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 41  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

⊠ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 42 . 

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

–◻    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

⌧ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2018 ja päättyy vuonna 2020,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 43  

⌧ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–⌧ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty:

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

PO GROW			2018	2019	2020	2021	2022 ja sen jälkeen	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
02 02 01	Sitoumukset	(1)	615 000	150 000	710 000			1 475 000
	Maksut	(2)	615 000	150 000	710 000			1 475 000
02 03 01	Sitoumukset	(1)			710 000			710 000
	Maksut	(2)			710 000			710 000
02 03 04	Sitoumukset	(1)				3 920 000	1 420 000	5 340 000
	Maksut	(2)				3 920 000	1 420 000	5 340 000
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 47			0	0	0	0	0	0
PO GROW:n määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a +3	615 000	150 000	1 420 000	3 920 000	1 420 000	7 525 000
	Maksut	=2+2a +3	615 000	150 000	1 420 000	3 920 000	1 420 000	7 525 000
• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	615 000	150 000	1 420 000	3 920 000	1 420 000	7 525 000
	Maksut	(5)	615 000	150 000	1 420 000	3 920 000	1 420 000	7 525 000
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)	0	0	0	0	0	0
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1A kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+ 6	615 000	150 000	1 420 000	3 920 000	1 420 000	7 525 000
	Maksut	=5+ 6	615 000	150 000	1 420 000	3 920 000	1 420 000	7 525 000

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

5

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

85 300

781 600

1 068 600

780 600

789 600

3 505 700

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

⌧ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

⌧    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
Henkilöresurssit	69 000	690 000	828 000	690 000	759 000			3 036 000
Muut hallintomenot	16 300	91 600	240 600	90 600	30 600			469 700
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 50 sisältymättömät
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma								0

YHTEENSÄ

85 300

781 600

1 068 600

780 600

789 600

3 505 700

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

⌧    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

- vuoden 2018 jälkipuolisko: 1 kokoaikainen – valmistelutyö IMI-järjestelmän käyttämiseksi (linkkirekisterin kehittäminen ja IMI-järjestelmän käyttö jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä näytön aitouden ja pätevyyden todentamiseksi) - 2019: 1 kokoaikainen – IMI-järjestelmän käyttö jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä näytön aitouden ja pätevyyden todentamiseksi 2 kokoaikaista – laadun valvonta 2 kokoaikaista – digitaalisen palveluväylän hallinnointi - 2020: 1 kokoaikainen – IMI-järjestelmän käyttö jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä näytön aitouden ja pätevyyden todentamiseksi 2 kokoaikaista – laadun valvonta 1 kokoaikainen – palautetulosten analysointi ja julkaiseminen 2 kokoaikaista – digitaalisen palveluväylän hallinnointi - 2021: 1 kokoaikainen – IMI-järjestelmän käyttö jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä näytön aitouden ja pätevyyden todentamiseksi 1 kokoaikainen – laadun valvonta 1 kokoaikainen – palautetulosten analysointi ja julkaiseminen 2 kokoaikaista – digitaalisen palveluväylän hallinnointi 2022 ja sen jälkeen: 1 kokoaikainen – IMI-järjestelmän käyttö jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä näytön aitouden ja pätevyyden todentamiseksi 0,5 kokoaikaista – muiden teknisten keinojen käyttö näytön vaihtamiseen jäsenvaltioiden viranomaisten välillä 1 kokoaikainen – laadun valvonta 1 kokoaikainen – palautetulosten analysointi ja julkaiseminen 2 kokoaikaista – digitaalisen palveluväylän hallinnointi

Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

⌧    Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen. Kaudella 31. joulukuuta 2020 jälkeen määrää pidetään vahvistettuna, jos se on johdonmukainen kyseisellä kaudella voimassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen kanssa.

◻    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

◻    Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

⌧ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

◻ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

⌧    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

vaikutukset omiin varoihin

vaikutukset sekalaisiin tuloihin

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄN RAHOITUSSELVITYKSEN LIITE

Ehdotuksen/aloitteen nimi:

1.TARVITTAVIEN HENKILÖRESURSSIEN MÄÄRÄ JA KUSTANNUKSET

2.MUISTA HALLINTOMENOISTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET

3.LASKENTAMENETELMÄT KUSTANNUSTEN ARVIOIMISEKSI

3.1.Henkilöresurssit

3.2.Muut hallintomenot

1.Tarvittavien henkilöresurssien kustannukset

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

⌧    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät

2018

2019

2020

2021

2022 ja sen jälkeen

YHTEENSÄ

Kokoaikainen

Määrärahat

Kokoaikainen

Määrärahat

Kokoaikainen

Määrärahat

Kokoaikainen

Määrärahat

Kokoaikainen

Määrärahat

Kokoaikainen

Määrärahat

• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

·10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta)

AD

AST

·XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)

AD

AST

• Ulkopuolinen henkilöstö 54

·XX 01 04 yy Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

·päätoimipaikassa

AC

END

INT

·edustustot EU:n ulkopuolella

AC

AL

END

INT

JED

·XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta)

AC

END

INT

·10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta)

AC

END

INT

·Muu budjettikohta (mikä?)

·Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

·XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon. YHTEENSÄ

0,5

69 000

5

690 000

6

828 000

5

690 000

5,5

759 000

22

3 036 000

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

2.Muista hallintomenoista aiheutuvat kustannukset

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

◻    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 JA OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät YHTEENSÄ

16 300

91 600

240 600

90 600

30 600

469 700

Hallintomäärärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla määrärahoilla ja/tai siirroilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.Laskentamenetelmät kustannusten arvioimiseksi

3.1.Henkilöresurssit

Tässä osassa esitetään laskentamenetelmä tarpeelliseksi arvioitujen henkilöresurssien laskemiseksi (arvioitu työkuormitus, mukaan lukien erityistehtävät (Sysper 2 -tehtäväalueet), henkilöstöryhmät ja vastaavat keskimääräiset kustannukset)

·Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5

·Huom. Tiedot kunkin henkilöstöryhmän keskimääräisistä kustannuksista ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivustolla osoitteessa · https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/pre/legalbasis/Pages/pre-040-020_preparation.aspx

·• Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt ·- vuoden 2018 jälkipuolisko: ·1 kokoaikainen – valmistelutyö IMI-järjestelmän käyttämiseksi (linkkirekisterin kehittäminen ja IMI-järjestelmän käyttö jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä näytön aitouden ja pätevyyden todentamiseksi) ·- 2019: ·1 kokoaikainen – IMI-järjestelmän käyttö jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä näytön aitouden ja pätevyyden todentamiseksi ·2 kokoaikaista – laadun valvonta ·2 kokoaikaista – digitaalisen palveluväylän hallinnointi · ·- 2020: ·1 kokoaikainen – IMI-järjestelmän käyttö jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä näytön aitouden ja pätevyyden todentamiseksi ·2 kokoaikaista – laadun valvonta ·1 kokoaikainen – palautetulosten analysointi ja julkaiseminen ·2 kokoaikaista – digitaalisen palveluväylän hallinnointi · ·- 2021: ·1 kokoaikainen – IMI-järjestelmän käyttö jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä näytön aitouden ja pätevyyden todentamiseksi ·1 kokoaikainen – laadun valvonta ·1 kokoaikainen – palautetulosten analysointi ja julkaiseminen ·2 kokoaikaista – digitaalisen palveluväylän hallinnointi · ·2022 ja sen jälkeen: ·1 kokoaikainen – IMI-järjestelmän käyttö jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä näytön aitouden ja pätevyyden todentamiseksi ·0,5 kokoaikaista – muiden teknisten keinojen käyttö näytön vaihtamiseen jäsenvaltioiden viranomaisten välillä ·1 kokoaikainen – laadun valvonta ·1 kokoaikainen – palautetulosten analysointi ja julkaiseminen ·2 kokoaikaista – digitaalisen palveluväylän hallinnointi · ·

·• Ulkopuolinen henkilöstö · ·

·Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät

·• Vain tutkimusmenoista rahoitettavat toimet · ·

·• Ulkopuolinen henkilöstö · ·

3.2.Muut hallintomenot

Yksityiskohtaiset tiedot laskentamenetelmästä jokaisen budjettikohdan osalta

ja etenkin taustaoletukset (kokousten määrä vuodessa, keskimääräiset kustannukset jne.)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät

(1) Ks. esimerkiksi päätelmät, 9.3.2017.

(2) Study on information and assistance needs of businesses operating cross-border within the EU, loppuraportti, huhtikuu 2017.

(3) Final Report of the High Level Group on Business Services, huhtikuu 2014.

(4) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020 – Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen (COM(2016) 179 final).

(5) Ks. vaikutustenarvioinnin 6.2.3 luku.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(8) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille (COM(2015) 550 final, 28.10.2015).

(9) https://ec.europa.eu/commission/work-programme-2017_en

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/17/EU, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2012, neuvoston direktiivin 89/666/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2005/56/EY ja 2009/101/EY muuttamisesta keskus-, kauppa- ja yhtiörekistereiden yhteenliittämisen osalta (EUVL L 156, 16.6.2012, s. 1).

(12) http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/20813.

(13) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/7, annettu 5 päivänä tammikuuta 2016, yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan vakiolomakkeen vahvistamisesta (EUVL L 3, 6.1.2016, s. 16).

(14) EUVL C […], […], s. […].

(15) EUVL C […], […], s. […].

(16) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille (COM(2015) 550 final, 28.10.2015).

(17) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle (COM(2015) 192 final, 6.5.2015).

(18) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020 – Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen (COM(2016) 179 final).

(19) Kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa – Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017 (COM(2017) 30/2 final, 24.1.2017).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 764/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tiettyjen kansallisten teknisten määräysten soveltamista toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyihin tuotteisiin koskevista menettelyistä sekä päätöksen N:o 3052/95/EY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 21).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(24) Komission suositus 2013/461/EU, annettu 17 päivänä syyskuuta 2013, SOLVIT-ongelmanratkaisuverkkoa koskevista periaatteista (EUVL L 249, 19.9.2013, s. 10).

(25) Neuvosto vahvisti peruskirjan vuonna 2013.

(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) No 987/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä (EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1).

(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä ja komission päätöksen 2008/49/EY kumoamisesta (IMI-asetus) (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1).

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/101/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 48 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi (EUVL L 258, 1.10.2009, s. 11).

(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 19).

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(37) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(39) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(40) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevista teknisistä ja liiketoimintaa koskevista vaatimuksista sekä asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta (EUVL L 94, 30.3.2012, s. 22).

(41) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(42) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(43) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(44) JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = Jaksottamattomat määrärahat.

(45) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(46) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(47) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(48) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(49) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(50) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(51) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(52) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(53) AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL = paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö, JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(54) AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL = paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö, JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(55) Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

(56) TVT: Tieto- ja viestintäteknologia: on konsultoitava DIGIT-pääosastoa.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 2.5.2017

COM(2017) 256 final

Noudattamista koskeva paketti

LIITTEET

asiakirjaan

EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta

{SWD(2017) 211 final}
{SWD(2017) 212 final}
{SWD(2017) 213 final}
{SWD(2017) 214 final}

LIITTEET

asiakirjaan

EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta

LIITE I
Luettelo tiedoista, jotka ovat merkityksellisiä kansalaisille ja yrityksille, jotka käyttävät 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja sisämarkkinaoikeuksiaan

Kansalaisiin liittyvät tietojen alat:

Yrityksiin liittyvät tietojen alat:

LIITE II
5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut menettelyt

Tapahtuma	Menettely	Odotettu tuotos
Syntymä	Syntymätodistuksen pyytäminen	Syntymätodistus
Opiskelu	Opintotuen hakeminen julkiselta laitokselta	Tukihakemusta koskeva päätös
Työskentely	Rekisteröityminen sosiaaliturvaetuuksia varten	Vastaanottoilmoitus
	Tutkintotodistuksen tunnustamisen pyytäminen	Tunnustamispyyntöä koskeva päätös
Muutto	Osoitteenmuutoksen rekisteröinti	Uuden osoitteen rekisteröintivahvistus
	Henkilökortin tai passin hakeminen tai uusiminen	Henkilökortin tai passin myöntäminen tai uusiminen
	Moottoriajoneuvon rekisteröinti	Rekisteröintitodistus
Eläkkeellejäänti	Eläke- ja varhaiseläke-etuuksien hakeminen julkisesta tai osittain julkisesta järjestelmästä	Eläke- tai varhaiseläke-etuushakemusta koskeva päätös
Liiketoiminnan aloittaminen	Liiketoiminnan yleinen rekisteröinti, poisluettuna menettelyt, jotka koskevat yrityksen perustamista SEUT-sopimuksen 54 artiklan toisen kohdan mukaisesti	Vahvistus kaikkien liiketoiminnan aloittamiseksi tarvittavien vaiheiden suorittamisesta
	Työnantajan (luonnollisen henkilön) rekisteröinti julkiseen tai osittain julkiseen eläke- ja vakuutusjärjestelmään	Sosiaaliturvanumero
	Työntekijän rekisteröinti julkiseen tai osittain julkiseen eläke- ja vakuutusjärjestelmään	Sosiaaliturvanumero
Liiketoiminnan harjoittaminen	Sosiaaliturvajärjestelmälle ilmoittaminen työntekijän työsopimuksen päättymisestä	Ilmoituksen vastaanottovahvistus
	Työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen maksaminen	Kuitti tai muu vahvistus työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen maksamisesta

LIITE III
Luettelo 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluista

(1)Keskitetyt asiointipisteet

(2)Tuoteyhteyspisteet

(3)Rakennusalan tuoteyhteyspisteet

(4)Ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvät tukikeskukset

(5)Terveysalan yhteyspisteet

(6)EURES

(7)Verkkopohjainen riidanratkaisu