EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 10.1.2017
COM(2017) 4 final
2017/0001(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 annetun asetuksen (EU) 2016/1903 muuttamisesta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
Neuvosto vahvisti istunnossaan 10. ja 11. lokakuuta 2016 neuvoston asetuksella (EU) 2016/1903 läntisen Itämeren turskan kalastusmahdollisuudet (osa-alueet 22–24) vuodeksi 2017 käyttäen perustana ja noudattaen Itämeren monivuotista hallintosuunnitelmaa (asetus (EU) 2016/1139), jotta voidaan varmistaa, että kanta palautetaan nopeasti sellaista tasoa suuremmaksi, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto (MSY). Jälkimmäisen asetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti neuvosto vahvisti suurimmat sallitut saaliit (kiintiö) tasolle, joka vastaa kestävän enimmäistuoton tason alittavaa kalastuskuolevuutta. Mainitun asetuksen 5 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti neuvosto päätti lisätoimenpiteistä, joilla varmistetaan, että kanta palautetaan nopeasti edellä tarkoitetulle tasolle.
Neuvosto päätti erityisesti, että tähän kiintiöön voidaan pyytää ainoastaan 1. tammikuuta–31. tammikuuta 2017 ja 1. huhtikuuta–31. joulukuuta 2017. Kiintiön käytön kieltäminen kahden kuukauden ajan läntisen Itämeren turskakannan kutuaikana helpottaa kannan elpymistä saaliiden määrällistä rajoittamista tehokkaammin, sillä rekrytoitumisedellytykset paranevat, kun kuteminen häiriintyy vähemmän ja kannan ikärakenne muuttuu myönteiseen suuntaan.
Itämeren monivuotiseen hoitosuunnitelmaan on sisällytetty yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet (asetuksen (EU) 2016/1139 3 artiklan 1 kohta), ja sen myötä neuvostolla on velvollisuus varmistaa, että kalastustoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja johdonmukaisia taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa (11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 1 kohta). Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti kalastuksen kausiluontoista kieltoa voidaan soveltaa vain silloin, kun se on asetetun tavoitteen eli kutukannan suojelemisen vuoksi tarpeellista.
Tieteellisen näytön mukaan läntisen Itämeren turska kutee yli 20 metrin syvyisillä merialueilla, 1 kun taas pienet pääosin turskasaaliista riippuvaiset rannikkoalukset kalastavat myös 20 metriä matalammilla alueilla. Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) analyysin mukaan kalastuksen sallimisesta vain 20 metriä matalammilla alueilla ja vain 15 metriä lyhyemmillä aluksilla ei ole merkittävää vaikutusta kalakannan tilalle simuloituihin tuloksiin.
On syytä huomata myös se, että kun vuonna 2015 jätettiin alle 12 metrin pituiset alukset poikkeuksen ulkopuolelle (niihin kylläkin sovellettiin eri ehtoja), kantaan kohdistuva paine pieneni merkittävästi ja kalastuskieltoaika täytti tavoitteensa.
Kalastuksen täyskiellolla olisi puolestaan ei-toivottua vaikutusta toiseen Itämeren turskakantaan, kun itäiseen turskakantaan kohdistuva kalastuspaine lisääntyisi.
Lisäksi kun kalastus sallittaisiin alle 15 metrin pituisilla aluksilla ja alle 20 metrin syvyisillä merialueilla, pienehkö määrä pienimuotoista kalastusta harjoittavia kalastajia pystyisi jatkamaan kalastustoimintaansa ja saamaan vakaammat tulot kuin siinä tapauksessa, että kalastus keskeytettäisiin kokonaan.
Näillä aluksilla kalastetaan myös muita lajeja, joten jos turskankalastus keskeytyisi näiden alusten osalta, käytännössä rajoitettaisiin muiden lajien kalastusta, koska turska on näille aluksille yleensä sivusaalista.
Jotta voidaan varmistaa, että vaatimusta olla kalastamatta yli 20 metrin syvyisillä alueilla noudatetaan, oikeus kalastaa mainitulla alueella olisi myönnettävä vain aluksille, jotka on varustettu alusten satelliittiseurantajärjestelmällä (VMS). Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti saman asetuksen 9 artiklan 5 kohtaa ei pitäisi soveltaa.
STECF-komitea on todennut, että tehokkain korjaava toimenpide kannan elpymisen varmistamiseksi on saaliiden rajoittaminen, jotta meren elollisten luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä koskeva periaate toteutuu. Sen vuoksi on asetuksen (EU) 2016/1139 noudattamiseksi aiheellista rajoittaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdan soveltaminen turskakantaan osa-alueilla 22–24.
2.INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
STECF-komitea on arvioinut toimenpidettä, minkä jälkeen jäsenvaltiot käsittelivät sitä 12. ja 13. joulukuuta 2016 kokoontuneessa maatalous- ja kalastusneuvostossa ja Itämeren alueen jäsenvaltiot joulukuussa. Ehdotettu toimenpide voi olla kaikilta osiltaan tehokas vain siinä tapauksessa, että se tulee voimaan ennen päivää, jolloin kalastusmahdollisuuksia ei ole käytettävissä, eli ennen 1. päivää helmikuuta 2017.
3.EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ
Ehdotetulla muutoksella on tarkoitus muuttaa asetusta (EU) 2016/1903 jäljempänä esitettävällä tavalla.
Asetuksen (EU) 2016/1903 liitteessä olevassa, turskaa osa-alueilla 22–24 (COD/3BC+24) koskevassa taulukossa olevaa alaviitettä on muutettava siten, että se vastaa niitä ehtoja, joiden täyttyessä kalastusmahdollisuutta ei saa hyödyntää.
2017/0001 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 annetun asetuksen (EU) 2016/1903 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen
sekä katsoo seuraavaa:
1)Neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1903 vahvistetaan turskan kalastusmahdollisuudet ICES-osa-alueilla 22–24 (läntisen Itämeren turskakanta) 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän tammikuuta ja 1 päivän huhtikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2017 väliselle ajalle.
2)Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea STECF julkaisi joulukuussa 2016 tieteellisen arvionsa, joka liittyy läntisen Itämeren turskakantaan 1 päivästä helmikuuta 31 päivään maaliskuuta 2017 sovellettavan kalastuskiellon vaikutuksiin. Komitea vahvisti, että kiellosta on kyseiselle kannalle hyötyä.
3)Asetuksessa (EU) 2016/1903 säädettyä kieltoa sovelletaan myös alle 15 metrin pituisten alusten turskankalastukseen alueilla, joilla veden syvyys on alle 20 metriä. STECF:n arvioinnissa mainitaan kuitenkin, että jos turskankalastusta rajoitetaan alueilla, joilla veden syvyys on alle 20 metriä, ja suurimmalta pituudeltaan alle 15 metrin pituisten kalastusalusten osalta, toimenpide ei vaikuta merkittävästi kyseessä olevan kannan elpymiseen.
4)Kalastusmahdollisuuksien poistamisesta kokonaan läntisellä Itämerellä voisi kalastustoimien mahdollisen siirtymisen vuoksi lisäksi syntyä ei-toivottuja vaikutuksia muihin Itämeren turskakantoihin, etenkin itäiseen kantaan.
5) Kalastuksen salliminen alle 15 metrin pituisilla aluksilla ja alle 20 metrin syvyisillä merialueilla antaa lisäksi pienehkölle määrälle kalastajia mahdollisuuden jatkaa kalastustoimintaansa ja pyytää muita lajeja kuin turskaa.
6)Sen vuoksi on oikeasuhteista myöntää suurimmalta pituudeltaan alle 15 metriä pitkille aluksille oikeus kalastaa enintään 20 metrin syvyisillä vesillä.
7)Paritroolausalusten ei suuren kalastuskapasiteettinsa vuoksi pitäisi voida hyödyntää kalastusmahdollisuuksia, aluksen pituudesta riippumatta.
8)Jotta voidaan varmistaa tehokas valvonta ja seuranta kyseisellä enintään 20 metrin syvyisellä kalastusalueella, on tarpeen varmistaa, että kaikki asianomaiset alukset on varustettu alusten satelliittiseurantajärjestelmällä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Mainitun asetuksen 9 artiklan 5 kohtaa, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat vapauttaa suurimmalta pituudeltaan alle 15 metriä pitkät kalastusalukset vaatimuksesta, jonka mukaan ne on varustettava alusten satelliittiseurantajärjestelmällä, ei sen vuoksi pitäisi soveltaa läntisen Itämeren turskakannan kalastuksen yhteydessä.
9)Jotta voidaan varmistaa, että läntisen Itämeren turskakantaa hyödynnetään kestävällä tavalla asetuksen (EU) 2016/1139 mukaisesti, kyseiseen kantaan ei pitäisi soveltaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa vahvistettua purkamisvelvoitteeseen sovellettavaa vuosittaista joustomahdollisuutta.
10)Sen vuoksi asetusta (EU) 2016/1903 olisi muutettava.
11)Asetuksessa (EU) 2016/1903 vahvistettu turskan kalastusta ICES-osa-alueilla 22–24 koskeva kielto tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2017. Jotta tämän asetuksen vaikutukset toteutuisivat kaikilta osiltaan, sitä olisi sovellettava samasta päivämäärästä ja sen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EU) 2016/1903 liitteessä oleva turskaa ICES-osa-alueilla 22–24 koskeva kohta seuraavasti:
|
|
Turska |
Alue: |
Osa-alueet 22–24 |
||
|
Gadus morhua |
(COD/3BC+24) |
||||
|
Tanska |
2 444 |
||||
|
Saksa |
1 194 |
||||
|
Viro |
54 |
||||
|
Suomi |
48 |
||||
|
Latvia |
202 |
||||
|
Liettua |
131 |
||||
|
Puola |
654 |
||||
|
Ruotsi |
870 |
||||
|
Unioni |
5 597 |
||||
|
TAC |
5 597 |
(1) |
Analyyttinen TAC Asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta. Asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklaa ei sovelleta. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohtaa ei sovelleta. |
||
|
(1) Tähän kiintiöön voidaan pyytää 1. tammikuuta–31. tammikuuta ja 1. huhtikuuta–31. joulukuuta 2017. Kalastusalukset, joiden suurin pituus on alle 15 metriä (lukuun ottamatta paritroolausaluksia) ja jotka on varustettu alusten satelliittiseurantajärjestelmällä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti, saavat kuitenkin pyytää tähän kiintiöön myös 1. helmikuuta–31. maaliskuuta 2017 alueilla, joilla veden syvyys on alle 20 metriä. Asetuksen (EU) N:o 1224/2009 9 artiklan 5 kohtaa ei sovelleta. |
|||||
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja