EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 10.11.2017
JOIN(2017) 41 final
YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EMPTY
Sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen Euroopan unionissa
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 10.11.2017
JOIN(2017) 41 final
YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EMPTY
Sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen Euroopan unionissa
YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen Euroopan unionissa
1. Johdanto
Euroopan kansalaisten turvallisuus on ensisijainen asia unionille, ja kansalaiset odottavat, että EU tarttuu tähän kysymykseen. EU on käynnistänyt joukon aloitteita, jotta eurooppalaiset voivat kantaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Vuonna 2016 EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa peräänkuulutettiin tehokkaampaa, reagoivampaa ja yhtenäisempää unionia, joka pystyy ajamaan EU:n yhteisiä etuja ja painopisteitä edistettäessä rauhaa ja varmistettaessa EU-kansalaisten ja EU:n alueiden turvallisuus. Euroopan nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämiseksi komissio sitoutui Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa työskentelemään yhdessä muiden EU:n asianomaisten toimijoiden kanssa, jotta voidaan lisätä puolustuskysymysten ja muiden asiaan liittyvien unionin politiikan alojen välisiä synergioita ja johdonmukaisuutta, kun EU:n toimet tuovat lisäarvoa 1 . Eurooppa-neuvosto on todennut, että puolustuksen ja turvallisuuden alalla on tapahtunut huomattavaa edistystä. Kesäkuussa 2017 Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta laaditussa pohdinta-asiakirjassa linjattiin etenemisvauhtia puolustusalaa koskevissa EU:n toimissa 2 . Unionin tilasta 13. syyskuuta 2017 pitämässään puheessa puheenjohtaja Juncker korosti, miten tärkeää on luoda todellinen Euroopan puolustusunioni vuoteen 2025 mennessä. Kaikilla näillä aloitteilla on yksi ainoa päämäärä: rakentaa unioni, joka antaa suojaa.
Suojellakseen unionia ja sen kansalaisia nykypäivän ennalta arvaamattomassa turvallisuusympäristössä EU toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen kykynsä reagoida tehokkaasti ja oikea-aikaisesti sisäisiin ja ulkoisiin kriiseihin, myös lisäämällä kriiseihin varautumista ja kriisinsietokykyä 3 . Tässä yhteydessä jäsenvaltiot myös pyrkivät syventämään puolustusyhteistyötään, myös pysyvän rakenteellisen yhteistyön avulla, kuten perussopimuksissa määrätään. On olemassa niin tilaisuus kuin strateginen tarve hyödyntää täysimääräisesti siviili- ja sotilassynergioita sotilaallisen liikkuvuuden nopeuttamiseksi – niin omien rajojemme sisällä kuin sotilasoperaatioiden käynnistämiseksi nopeasti ulkomailla.
Jäsenvaltioiden tehtävänä on päättää täyden suvereniteetin mukaisesti, saavatko toisen maan joukot tulla niiden alueelle. Kriiseihin valmistautumiseksi, muun muassa sotilasharjoituksin, ja niihin reagoimiseksi on kuitenkin tarpeen varmistaa, että päätökset voidaan tehdä nopeasti ja että tämän jälkeen joukkoja ja kalustoa voidaan liikuttaa nopeasti ja sujuvasti. Joidenkin jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on lisäksi erityispiirteitä, joita on kunnioitettava.
Tässä yhteydessä sotilashenkilöstön ja -kaluston nopeaa ja sujuvaa liikuttamista EU:ssa haittaavat nykyisin useat fyysiset, oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät esteet. Esimerkkeinä voidaan mainita infrastruktuuri, joka ei kestä sotilasajoneuvojen painoa, tai hankalat tullimenettelyt ja muut menettelyihin liittyvät esteet. Tällaiset esteet voivat johtaa viivästyksiin, häiriöihin, kustannusten nousuun ja haavoittuvuustekijöiden lisääntymiseen, kuten hiljattaisissa suurissa sotilasharjoituksissa on havaittu. Asevoimien ja sotilaskaluston erityisen aseman vuoksi sotilaalliseen liikkuvuuteen sovelletaan useita erilaisia oikeudellisesti velvoittavia kansallisia päätöksiä ja EU:n sääntöjä, joilla määritellään, voidaanko kansallisia ja kansainvälisiä siirtoja tehdä. Asiaan saattaa liittyä useita politiikka-aloja (sisä- ja oikeusasiat, talous ja rahoitus, työvoimapolitiikka, liikenne, puolustus, tulli, ympäristö, terveysasiat). Myös Natolla on tällä alalla jäseniään koskevia vaatimuksia ja menettelyjä. Asiaan liittyy useita erilaisia kysymyksiä: tulli, henkilöiden ja sotilaskaluston turvallinen ja varma kuljetus, myös vaarallisten aineiden kuljetus, vastuukysymykset, myös ympäristölainsäädännön kannalta, henkilöstön fyysinen ja oikeudellinen suojelu sekä asiaan liittyvän liikenneinfrastruktuurin saatavilla olo ja riittävyys. Lainsäädäntökehyksen ja fyysisten toimintapuitteiden vuoksi asevoimien on usein vaikea reagoida niin nopeasti kuin olisi tarpeen. Sen vuoksi on tärkeää tarkastella toimenpiteitä, joita olisi toteutettava prosessien parantamiseksi, samalla kun täysimääräisesti kunnioitetaan jäsenvaltioiden suvereniteettia ja noudatetaan EU:n perussopimuksia ja EU-lainsäädäntöä.
Vaikka useimmat toimenpiteet nyt ja jatkossakin ovat jäsenvaltioiden vastuulla, EU voi auttaa usein eri tavoin. Tämän yhteisen tiedonannon tarkoituksena on sen vuoksi esittää, miten EU, myös nykyisten politiikkatoimiensa avulla, toimii helpottaakseen ja nopeuttaakseen sotilaallista liikkuvuutta. Kyseessä voivat olla vaikkapa päivittäiset tehtävät tai operaatioita valmisteleva sotilasjoukkojen ja resurssien strateginen käyttö synergiassa ei-sotilaallisten toimintojen kanssa niin, ettei häiritä infrastruktuurin siviilikäyttöä ja vältetään tarpeetonta haittaa.
2. Sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvät meneillään olevat hankkeet, toiminnot ja aloitteet
EU-yhteyksissä on jo käynnissä useita aloitteita sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi. Liikenneinfrastruktuuri on perinteisesti ollut välttämätön osa puolustusjärjestelmiä ja tarjonnut erityisesti reitit sotavarusteiden toimituksiin ja joukkojen siirtoihin. EU:n liikenneinfrastruktuuripolitiikka on vuosien mittaan hioutunut kunnianhimoiseksi 4 . Tällä alalla tarjoutuu selkeästi tilaisuus lisätä puolustuskysymysten ja unionin nykyisten politiikkatoimien välistä johdonmukaisuutta ja synergiaa, jolloin voidaan hyödyntää EU:n lisäarvoa, vähentää tarpeettomia päällekkäisyyksiä, edistää julkisten varojen tehokkaampaa käyttöä ja välttää epätyydyttäviä investointeja pidemmällä aikavälillä.
Käynnissä on myös aloitteita siviili- ja sotilasalan synergioiden edistämiseksi EU:n politiikkatoimien pohjalta sellaisilla aloilla kuin tutkimus, kyberturvallisuus, ilmailu, rajavalvonta, meriturvallisuus ja avaruus. Hyvä esimerkki monialaisemmista aloitteista on komission, Euroopan puolustusviraston ja jäsenvaltioiden sopima mekanismi, jolla käynnistetään puolustus- ja hybridistandardien kehitystyö kaksikäyttötuotteita varten. Tällaisilla toiminnoilla voi olla myönteisiä heijastusvaikutuksia myös sotilaallisen liikkuvuuden helpottamiseen.
Jäsenvaltiot ovat lisäksi viemässä eteenpäin useita hankkeita Euroopan puolustusviraston puitteissa:
-Vuonna 2014 neljätoista jäsenvaltiota päätti käynnistää Euroopan puolustusviraston yhteydessä erillisen hankkeen, jossa keskitytään EU:n multimodaaliseen liikennekeskukseen (Multimodal Transport Hub). Kyseiset jäsenvaltiot ovat havainneet tarpeen koordinoida sotilaallisia kuljetuksia aiempaa paremmin. Parhaillaan kehitetään multimodaalista liikennekeskusverkostoa (M2TH-verkosto) helpottamaan joukkojen nopeita siirtoja. Apuna käytetään yhdenmukaistettuja säännöksiä, menettelyjä ja prosesseja sekä hyödynnetään resurssien ja infrastruktuurin yhteiskäyttöä ja jakamista Euroopassa. Keskeistä tässä hankkeessa on siirtojen keskitetty koordinointi, sijaintipaikkojen fyysisen verkoston määrittäminen ja tarjottavien palvelujen yksilöiminen. Tässä kaikessa noudatetaan yksinkertaistettuja ja yhdenmukaistettuja menettelyjä EU-lainsäädännön ja kansallisten lainsäädäntöjen rajoissa. Muutkin jäsenvaltiot ovat osoittaneet kiinnostusta liittyä tähän hankkeeseen.
-Aloite diplomaattisia selvityksiä koskevasta sopimuksesta on toinen esimerkki Euroopan puolustusviraston puitteissa toteutettavasta ohjelmasta. Aloite johti tekniseen sopimukseen diplomaattisista selvityksistä vuonna 2012. Osallistuvia jäsenvaltioita on nykyään 16. Teknisessä sopimuksessa yhdenmukaistetaan hallinnolliset menettelyt (lomakkeet ja määräajat), ja se tarjoaa mahdollisuuden myöntää selvitykset ennalta. Kaikki osallistuvat jäsenvaltiot ovat päättäneet, että ne myöntävät selvityksen, ja näin ollen tekninen sopimus mahdollistaa täysimääräisesti päivittäiset kiireelliset sotilaalliset ilmakuljetukset useimmissa tavanomaisissa tapauksissa.
Myös Nato kehittää parhaillaan toimintoja sotilaallisen liikkuvuuden helpottamiseksi. Näihin sisältyvät oikeudelliset välineet vapaiden siirtojen helpottamiseksi sekä toimenpiteet, joilla lisätään tilannetietoisuutta infrastruktuurista ja parannetaan ilmateitse tapahtuvia nopeita kuljetuksia sekä siviilivalmiutta ja kriisinsietokykyä.
Käynnissä on myös monikansallisia aloitteita, joilla pyritään minimoimaan sotilaallista liikkuvuutta koskevien rajoitusten ja ehtojen määrä sekä löytämään uusia keinoja poistaa olemassa olevia esteitä. Tunnettuihin toimijoihin, jotka tukevat jo eri toimintoja hyvin ammattitaitoisesti, kuuluvat Euroopan kuljetusten koordinointikeskus (MCCE), joka on multimodaalisia kuljetusratkaisuja järjestävä monikansallinen organisaatio, Euroopan ilmakuljetusjohtoporras (EATC), joka muun muassa hoitaa ilmakuljetusten suunnittelua ja toimeksiantoja, ja Ateenassa toimiva monikansallinen merikuljetusten koordinointikeskus, joka etsii kutakin tehtävää varten sopivia kuljetusresursseja. Tällä alalla on toiminnassa muitakin monikansallisia aloitteita.
Mahdollisissa uusissa EU-toimissa olisi otettava nämä käynnissä olevat hankkeet huomioon ja pyrittävä synergiaan ja johdonmukaisuuteen, välttäen tarpeettomia päällekkäisyyksiä tai ristiriitaisuuksia.
3. Sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvät tarpeet ja vaatimukset
Jäljellä olevat sääntelyyn ja infrastruktuuriin liittyvät pullonkaulat ovat hiljattain nousseet esille, sillä ne vaikeuttavat sotilaallisia kuljetuksia ja haittaavat näin jäsenvaltioiden puolustustarpeita. Tehostettuja toimia tarvitaan, jotta voidaan kehittää koordinoidumpi, EU:n lisäarvon ja siviili- ja sotilassynergiat maksimoiva lähestymistapa.
Jotta koko EU:ssa voitaisiin soveltaa tehokasta lähestymistapaa sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen käsittelemällä kaikkia asiaan liittyviä ulottuvuuksia, lähtökohtana on, että täytyy muodostaa yhteinen näkemys tarpeista ja vaatimuksista.
Jäsenvaltioiden on jatkettava näiden sotilaallisten vaatimusten ja erityispiirteiden tarkastelua ja päästävä niistä yhteisymmärrykseen, jotta saadaan perusta uusille EU:n toimille. Ainakin seuraavat alat olisi katettava:
-Saataville tarvitaan fyysistä infrastruktuuria, joka täyttää tarvittavat tekniset vaatimukset kaikkien liikennemuotojen ja multimodaalisten solmukohtien osalta.
-Oikeudelliset muuttujat, jotka koskevat liikenneinfrastruktuuriin pääsyä EU:ssa, myös kun tuodaan Eurooppaan / viedään Euroopasta joukkoja ja sotilaskalustoa, mukaan lukien vaaralliset aineet.
-Sotilashenkilöstön ja -kaluston sekä luottamuksellisten tietojen suojelu.
-Sotilasjoukkojen vastuu ja asema.
-Ajalliset näkökohdat, kuten tarve saada etuoikeus siviililiikenteeseen nähden, asiaan liittyvät ilmoitukset ja ajanjaksot, joita pyynnöt koskevat.
-Isäntäjäsenvaltioita koskevat tukipalveluvaatimukset (esim. polttoaine, majoitus, logistinen tuki, huolto ja korjaus, hankinnat, terveyden- ja sairaanhoito).
-Koordinointivaatimukset, -valmiudet, -kapasiteetit ja -prosessit kansallisten ja kansainvälisten sotilas- ja siviiliviranomaisten kesken.
-Tiedonvaihto (sähköiset tiedot / tietokannat / keskukset) siviili- ja sotilaskäytössä olevien tietokantojen kesken.
4. Toimintalinjojen määrittäminen
Jäsenvaltioiden on vielä arvioitava tarpeita ja vaatimuksia. Niiden perusteella ja ottaen huomioon meneillään oleva työ voitaisiin määrittää erilaisia toimintalinjoja puutteiden korjaamiseksi.
Jotta voitaisiin poistaa vallitsevat puutteet sekä edistää parempaa koordinointia ja lisätä synergioita kaikkien sidosryhmien kesken, Euroopan puolustusvirastoon on hiljattain perustettu asiantuntijoista koostuva tilapäinen työryhmä. Työryhmän tavoitteena on kartoittaa, mitä esteitä on sotilashenkilöstön ja -voimavarojen siirroissa, jotka tapahtuvat maanpinnalla kauttakuljetuksina ja yli valtioiden rajojen, millaisia aloitteita ja toimintavajeita on olemassa, ja keitä toimijoita on EU:n ja kansallisella tasolla. Lisäksi sen tavoitteena on kehittää erityiset tehtävät ja vastuut sisältävä toimintasuunnitelma, johon liitetään etenemissuunnitelma ja aikataulu. Noudatettavia periaatteita ovat muun muassa päällekkäisyyksien välttäminen ja pyrkimys saada kaikki asianomaiset sidosryhmät mukaan.
Tämä työ edellyttää useiden eri toimijoiden toimia eri tasoilla. On kuitenkin aloja, joilla EU voisi perussopimuksia noudattaen tarjota mahdollisia ratkaisuja ja luoda synergioita hyödyntäen politiikkatoimia ja hankkeita, joita on useiden vuosien kuluessa kehitetty pääasiassa siviilitarkoituksiin. Näillä aloilla sovelletaan säännöksiä, menettelyjä ja investointivälineitä, joita täytyisi mukauttaa, myös EU:n tasolla, jotta ne soveltuvat käytettäviksi sotilaallisiin tarkoituksiin.
·Infrastruktuuri: Käytännössä kuljetukset edellyttävät läheistä koordinointia EU:n jäsenvaltioiden kesken. On päästävä yhteiseen näkemykseen siitä, mitä infrastruktuuria käytetään. Johtuen infrastruktuurin laadusta ja standardeissa olevista eroista kuljetuspyyntöjen esittäminen on hyvin aikaa vievää. Tämä voi johtaa odottamattomiin esteisiin kuljetusten suorittamisessa.
Sen vuoksi on tarpeen arvioida nykyistä infrastruktuuria ja määrittää infrastruktuuristandardit, joissa otetaan huomioon myös sotilaalliset vaatimukset. Tällaisen arvioinnin turvin EU voisi kehittää infrastruktuuristandardin, johon on sisällytetty sotilaallinen profiili multimodaalikuljetuksia varten. Tämä kattaisi uuden infrastruktuurin kehittämisen ja olemassa olevan päivityksen. On luotava läheinen kytkös unionin pitkän aikavälin infrastruktuuri-investointeihin, sillä tämän työprosessin rahoitusvaikutuksia ei ole vielä määritetty.
|
Esimerkkinä EU:n liikenneinfrastruktuuri Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) koostuu kattavasta verkosta, jolla varmistetaan kaikkien EU:n alueiden saavutettavuus ja joka on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2050, sekä runkoverkosta, joka kattaa strategisesti tärkeimmät osat ja on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2030. TEN-T-verkossa yksilöidään satamat, lentoasemat, rautatiet, maantiet ja sisävesiväylät. On luotu yhdeksän multimodaalista ydinverkkokäytävää, joilla helpotetaan runkoverkon keskeisten osien saamista valmiiksi. On tärkeää arvioida verkon mahdollista kaksoiskäyttöä ja löytää päällekkäisyydet ja puutteet. Tämä on ensimmäinen tärkeä vaihe. TEN-T-politiikassa määritellään kunnianhimoiset ja yhtenäiset standardit teknisinä vaatimuksina kaikille infrastruktuurin osille, erityisesti runkoverkolle. Niissä heijastuu se, että infrastruktuuri on ennen kaikkea siviilikäytössä. Osa näistä käytävistä voitaisiin määritellä mahdollisiksi testitapauksiksi pilottianalyysia varten. TEN-T-politiikan tukena on myös interaktiivinen maantieteellinen ja tekninen tietojärjestelmä (TENtec), joka sisältää karttoja ja muuta tietoaineistoa yhtenäisistä TEN-T-vaatimuksista. Tähän tietokantaan liittyvää yhteistyötä asianomaisten puolustusalan sidosryhmien kanssa voitaisiin lisätä mahdollisten synergiaetujen saamiseksi. Verkkojen Eurooppa -väline 5 on EU:n strateginen investointiväline TEN-T-verkon toteuttamiseksi. Se on osoittautunut hyvin tehokkaaksi keinoksi vauhdittaa EU:n liikenneinfrastruktuurin parantamiseen tehtäviä investointeja. Sillä on myös hyvin onnistuttu keskittymään hankkeisiin, jotka tuovat korkeaa EU:n lisäarvoa. Välineessä selkeästi keskitytään rajatylittäviin siviilialan hankkeisiin ja puuttuviin yhteyksiin, myös tarvittaviin yhteentoimivuusjärjestelmiin – esimerkiksi lento- ja rautatieliikenteen hallintaa varten – innovointiin sekä investointeihin satamiin, lentoasemiin ja niiden sisämaayhteyksiin verkon multimodaalista toimintaa silmällä pitäen. Nämä kysymykset ovat ratkaisevan tärkeitä asevoimien sotilaallisen läsnäolon kannalta. Hyvälaatuinen infrastruktuuri edellyttää riittäviä investointeja ja huoltoa, jotta erityisesti varmistettaisiin tarkoituksenmukaiset ja saumattomat multimodaaliset yhteydet ja etuja saataisiin sekä siviili- että sotilaspuolella. Vaikka Verkkojen Eurooppa -välineessä keskitytään vain siviilialan prioriteetteihin liikennealalla, on ilmeisiä esimerkkejä siitä, miten lisäinvestoinnit voisivat tuottaa huomattavia etuja sotilaallisten tavoitteiden kannalta. Voidaan mainita esimerkiksi rajatylittävät hankkeet, kriittinen infrastruktuuri ja infrastruktuurin keskeiset osat. Niin siviilikäyttöön kuin sotilaalliseen käyttöön tarkoitetun infrastruktuurin kannalta on sen vuoksi ehdottoman tärkeää tunnistaa mahdolliset synergiat ja tarkastella tällaista kaksoiskäyttöä samalla kun talousarviomäärärahoja lisätään tarpeen mukaan. Verkkojen Eurooppa -välinettä voitaisiin lujittaa, jotta TEN-T-runkoverkko saadaan valmiiksi vuoteen 2030 mennessä ja Euroopan puolustusunioni vuoteen 2025 mennessä. |
·Pyritään ratkaisemaan sääntelyyn ja menettelyihin liittyvät kysymykset:
-Tulli: EU:n uutta tullilainsäädäntöä on sovellettu toukokuusta 2016 lähtien. Tullilainsäädännössä edellytetään, että kaikki tulimuodollisuudet periaatteessa hoidetaan täysin sähköisesti. Jotta voitaisiin yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa unionissa tehtäviin sotilaallisiin kuljetuksiin sovellettavia tullimuodollisuuksia, esille tulleita tullikysymyksiä arvioidaan parhaillaan. Tavoitteena on vahvistaa tullimenettelyt, jotka vastaisivat paremmin tällaisten kuljetusten erityistarpeisiin. Tullialan sääntelykehykseen mahdollisesti ehdotettavissa muutoksissa otetaan erityisesti huomioon asiaankuuluvat nykyiset käytännöt, kuten Nato-lomake 302.
-Vaaralliset aineet: Vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevaa EU-lainsäädäntöä ei nykyisin sovelleta sotilaskuljetuksiin. Jos sotilasajoneuvot ovat tämän lainsäädännön mukaisia, niiden tulisi saada samat edut kuin siviiliajoneuvojen. Tämä helpottaisi joukkojen ja sotilaskaluston kuljetuksia.
-Kansalliset menettelyt: Kun otetaan huomioon, että sotilaallinen liikkuvuus on hyvin pitkälti riippuvaista jäsenvaltioiden kansallisista vaatimuksista, menettelyistä ja käytännöistä, olisi arvioitava, voitaisiinko vaihtaa tietoja paremman käsityksen saamiseksi tapauksista, joissa voitaisiin laatia yhteiset säännöt ja parantaa yhdenmukaisuutta. Voitaisiin esimerkiksi harkita, voitaisiinko kehittää yhtenäinen menettely, jota sovellettaisiin sotilaalliseen liikkuvuuteen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Perustan luo se laajamittainen työ, jota on tehty Euroopan puolustusviraston hankkeissa. EU:n toimilla voitaisiin auttaa tai tukea jäsenvaltioita tässä prosessissa, jos ne niin haluavat.
·Hybridiuhat: Hybridiuhkien torjunnasta on laadittu yhteinen kehys, ja tämän jälkeen on yksilöity useita toimia, jotka koskevat kriittisten infrastruktuurien, kuten liikenteen infrastruktuurien, kykyä sietää hybridiuhkia Euroopassa. Tätä työtä jatketaan ja tiivistetään, myös osana hybridiuhkien torjumiseksi parhaillaan tehtävää EU:n ja Naton yhteistyötä. Tavoitteena on varmistaa niiden infrastruktuurien kriisinsietokyky, jotka ovat strategisesti tärkeitä pyrittäessä parantamaan sotilaallista liikkuvuutta EU:ssa.
Muiden alojen EU-lainsäädäntöä voitaisiin myös tarkastella, jotta havaittaisiin mahdollinen merkitys sotilaallisen liikkuvuuden kannalta.
5. Koordinointi muiden sidosryhmien kanssa
Ne samat esteet, jotka haittaavat sotilasjoukkojen ja sotilaallisten voimavarojen nopeita ja sujuvia siirtoja yli kansallisten rajojen Euroopassa, vaikuttavat jäsenvaltioihin myös muissa yhteyksissä, erityisesti Natossa. Tältä osin olisi myös edistettävä koordinointia ja vuoropuhelua Naton kanssa. Tämä tehdään täysin avoimesti ja läpinäkyvästi, kunnioittaen täysin molempien järjestöjen itsenäistä päätösvaltaa ja menettelyjä, osallistavuutta ja vastavuoroisuutta, sekä rajoittamatta jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityispiirteitä. Vuorovaikutus muiden asiaan kuuluvien sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa on myös tärkeää, jotta voidaan optimoida tehokkuus, edistää mahdollisuuksien mukaan synergioita ja välttää tarpeettomia päällekkäisyyksiä, kun määritellään seuraavia vaiheita sotilaallisen liikkuvuuden helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi Euroopassa.
6. Seuraavaksi
Korkea edustaja ja komissio esittävät viimeistään maaliskuussa 2018 sotilaallista liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman jäsenvaltioiden hyväksyttäväksi. Toimintasuunnitelma pohjautuu Euroopan puolustusvirastoon perustetun sotilaallista liikkuvuutta käsittelevän tilapäisen työryhmän tuloksiin. Siinä esitetään suositeltavat toimet, täytäntöönpanosta vastaavat toimijat ja kunnianhimoiset aikatavoitteet sen suhteen, miten voitaisiin poistaa esteitä, joiden on todettu haittaavan sotilaallista liikkuvuutta Euroopan unionissa.
COM(2016) 950, 30.11.2016.
COM(2017) 315, 7.6.2017 ”Näin luodaan vähitellen perustaa Euroopan turvallisuus- ja puolustusunionille. Työtä on jatkettava määrätietoisesti, jotta kansalaiset olisivat turvassa ja voisivat tuntea olonsa turvalliseksi.”
Yhteinen tiedonanto ”Yhteinen kehys hybridiuhkien torjumiseksi: Euroopan unionin toimet” (2016) ja yhteinen tiedonanto ”Strateginen lähestymistapa selviytymiskykyyn EU:n ulkoisessa toiminnassa” (2017).
Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) koskeva politiikka.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL 348, 20.12.2013, s. 129).