13.7.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/11

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Euroopan sosiaalirahastoa koskeva väliarvio vuoden 2020 jälkeistä kautta käsittelevän ehdotuksen valmistelemiseksi”

(2018/C 247/03)

Esittelijä:

Catiuscia Marini (IT, PES), Umbrian aluehallituksen puheenjohtaja

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Koheesiopolitiikka

kiinnittää huomiota alueellisen koheesiopolitiikan merkitykseen Euroopan unionin keskeisenä politiikanalana, sillä sen avulla pyritään saavuttamaan EU:n perussopimuksissa vahvistetut unionin tavoitteet osallistamalla ja vastuullistamalla kaikki hallintotasot ja ottamalla huomioon alueelliset erityispiirteet.

korostaa, että koheesiopolitiikka on yksi seuratuimpia ja arvioidumpia EU:n politiikkoja, kuten on helppo todeta lukuisista arvioinneista ja havainnoista, jotka sisältyvät Euroopan komission säännöllisesti laatimiin ja useilla foorumeilla käsiteltyihin koheesiokertomuksiin.

kiinnittää huomiota koheesiopolitiikan laaja-alaiseen luonteeseen, jonka ansiosta se on erittäin tunnettu Euroopan kansalaisten keskuudessa. Koheesiopolitiikalla edistetään näin kansalaisten myönteistä käsitystä Euroopasta nykyisellä historian ajanjaksolla, jolloin EU:n on välttämättä parannettava mainettaan.

pitää tärkeänä oikeudellisesti sitovaa, kaikki EU:n politiikanalat kattavaa uutta yhteistä strategiakehystä, jossa säilytetään nykyiset useista rahastoista rahoitettavat alueelliset toteutusvälineet (paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet ja yhdennetyt alueelliset investoinnit). Komitea pitää niin ikään tärkeänä vahvaa yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta, joka kattaa kaikki ERI-rahastot, sillä se on välttämätön, jotta voidaan varmistaa niiden politiikkojen välinen tarvittava yhteisvaikutus, joiden avulla pyritään toisiaan täydentäviin tavoitteisiin.

viittaa äskettäisiin lausuntoihinsa koheesiopolitiikan (1) (annettu toukokuussa 2017) ja yksinkertaistamisen (2) (annettu helmikuussa 2018) tulevaisuudesta. Niissä hahmotellaan tärkeimmät suuntaviivat koheesiopolitiikan parantamiseksi entisestään siten, että vahvistetaan erityisesti tulossuuntautuneisuutta ja edistetään yksinkertaistamista.

on kuitenkin tietoinen koheesiopolitiikan tulosten ja vaikutuksen heikosta esittämisestä, mikä ei edistä koheesiopolitiikan asianmukaista arvostamista ja vaikuttaa toisinaan kielteisesti julkiseen mielipiteeseen rakennerahastoista.

kehottaa näin ollen laatimaan tehokkaamman ja osallistavamman viestintätavan, jonka avulla voidaan välittää myönteistä ja innostavaa sanomaa rahastojen käytöstä.

Euroopan sosiaalirahaston rooli

muistuttaa, että Euroopan sosiaalirahasto (ESR) oli EU:n ensimmäinen, Rooman sopimuksella (1957) perustettu rahoitusväline ja se on edelleen Euroopan unionin tärkein väline, josta kansalaiset hyötyvät suoraan työllisyyspolitiikan, sosiaalisen osallisuuden ja koulutuspolitiikan aloilla. Lisäksi sillä on tärkeä rooli julkishallinnon ja oikeuslaitoksen uudistamisessa. Näin ollen Euroopan sosiaalirahastolla edistetään täystyöllisyyttä, pyritään parantamaan työn tuottavuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia, edistetään sosiaalista osallisuutta sekä vähennetään niin Euroopan alueiden kuin eri kaupunkien ja maaseutualueiden välisiä sekä alueiden sisäisiä työttömyysasteen eroja.

tuo esiin ESR:stä rahoitettujen ohjelmien toteuttamisesta seuranneet myönteiset vaikutukset. Ajanjaksona 2007–2014 arviolta 9,4 miljoonaa eurooppalaista on ESR:n tuella löytänyt työpaikan ja 8,7 miljoonaa hankkinut ammatillisen pätevyyden (3).

10.

pahoittelee sitä, että monet jäsenvaltiot ovat vähentäneet osallistumistaan ESR:n toimenpiteiden rahoitukseen, usein myös julkisen talouden vakauttamistoimien seurauksena, ja kehottaa näin ollen jäsenvaltioita varmistamaan kansallisen osarahoituksen riittävän tason.

11.

toteaa kuitenkin, että ESR:n rooli nk. automaattisena vakauttajana vahvistui edellisen ohjelmakauden viimeisinä vuosina tuettaessa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan kuuluvia toimia talouskriisin aikana. ESR osoittautui tuolloin EU:n osarahoitusosuuden korottamisen ja ennakkomaksujen mukauttamisen ansiosta riittävän joustavaksi turvaamaan sosiaaliset investoinnit epäsymmetrisistä talouden häiriöistä kärsivillä alueilla sekä vastaamaan haasteisiin ja toimimaan heikoimmassa asemassa olevien ja altistuneimpien ryhmien hyväksi.

12.

kehottaa vahvistamaan sosiaalisesti syrjäytyneiden ihmisten osuuden ja määrärahojen osoittamisen välistä suhdetta. Komitea korostaa, että aluepainotteisempi ja paikkasidonnaisempi lähestymistapa rahastojen käyttöön nähden mahdollistaisi varainkäytön tehostamisen ja tuen vaikuttavuuden lisäämisen.

13.

korostaa myös sitä, että ESR:n rooli suhteessa julkisten investointien kokonaisosuuteen sosiaalipolitiikassa on sitäkin olennaisempi, kun otetaan huomioon, että infrastruktuurivajeen arvioidaan sosiaaliseen infrastruktuuriin kohdistuvissa investoinneissa olevan EU:ssa vähintään 100–150 miljardia euroa vuodessa eli yhteensä yli 1,5 biljoonaa euroa vuosina 2018–2030. Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) täyttää tätä vajetta vain hyvin rajallisesti, sillä tällä hetkellä vain 4 prosenttia hyväksytystä rahoituksesta kohdistuu sosiaalisten infrastruktuurihankkeiden tukemiseen. Komitea korostaa tarvetta löytää tasapaino ja välttää päällekkäisyyttä suunniteltujen sosiaaliseen pääomaan tehtävien, ESR:stä osarahoitettujen investointien sekä sosiaaliseen pääomaan, osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan tehtävien, mahdollisesta tulevasta InvestEU-rahastosta rahoitettavien investointien välillä.

14.

on tyytyväinen vuosina 2014–2020 toteutettaviin toimiin ESR:n roolin vahvistamiseksi sekä aktiivisen työmarkkinapolitiikan että sosiaalisen osallisuuden osalta. Tällaisia toimia ovat ESR:lle taatun vähimmäisosuuden käyttöönotto, nuorten työllisyyteen liittyvät erityistoimet (nuorisotyöllisyysaloite) sekä tulosten ja tehokkuuden painottaminen.

15.

painottaa nykyisellä ohjelmakaudella tähän mennessä saavutettuja myönteisiä tuloksia, kuten voidaan todeta vuoden strategiakertomuksen perusteella: työmarkkinoille pääsyä edistävien toimien piirissä oli 4,2 miljoonaa työtöntä ja 2,1 miljoonaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa henkilöä; 14,6 miljardin euron investoinnit yleissivistävään ja ammattikoulutukseen, jonka avulla 700 000 henkilöä on parantanut osaamistaan; 634 000 vammaista on autettu löytämään työpaikka.

16.

panee merkille ESR:n korkean eurooppalaisen lisäarvon aiemmilla ja nykyisellä ohjelmakaudella, koska ESR:n tukitoimilla on monissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla ollut konkreettinen ja mitattavissa oleva vaikutus korkean työttömyysasteen, väestökadon ja köyhyyden kaltaisiin ongelmiin puuttumisessa. Nämä kysymykset kuuluvat Eurooppa 2020 -strategiassa esitettyihin unionin painopisteisiin.

17.

pitää tärkeänä, että merkittävä osa resursseista on kohdennettu paikallis- ja aluehallintotahojen valmiuksien parantamistoimiin, jotta niitä autetaan toteuttamaan rakenneuudistukset kunkin jäsenvaltion uudistusohjelman mukaisesti.

18.

on kuitenkin huolissaan niiden toimenpiteiden toteuttamisen viivästymisestä, joilla on tarkoitus edistää syrjäisten ja maaseutualueiden integrointia, ja kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota sosiaalisen osallisuuden edistämiseen köyhimmillä kaupunki- ja maaseutualueilla erityisesti, kun kyse on nuorten taloudellisesta ja sosiaalisesta integroitumisesta.

Unionin toimintapolitiikkojen sosiaalinen ulottuvuus

19.

katsoo, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on tärkeä osa EU:n toimia, joilla voidaan vauhdittaa taloudellista ja sosiaalista edistymistä, torjua syrjintää ja sosiaalista syrjäytymistä, auttaa kansalaisia mukautumaan työmarkkinoiden tarpeisiin, antaa heille keinot hallita digitaalista vallankumousta sekä suojella heitä yhä suuremmilta uhilta ja epävarmuustekijöiltä unionin sisällä ja sen ulkopuolella.

20.

toistaa, että raja-alueille on tärkeää edistää työntekijöiden todellista rajatylittävää liikkuvuutta poistamalla työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan liittyviä esteitä (raivaamalla veroesteitä sekä mahdollistamalla työttömyyskorvausten ja eläkeoikeuksien siirtäminen). Komitea muistuttaa lisäksi, että paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla tärkeä rooli myös EURES-palveluja tai nykyisiä rajatylittäviä rakenteita hyödyntävien työmatkalaisten neuvonnan alalla (4).

21.

painottaa Euroopan sosiaalisen oikeuksien pilarin erityismerkitystä, sillä se asettaa sosiaalisen ulottuvuuden unionin asialistan keskiöön. Komitea korostaa siksi tarvetta koordinoida strategioita ja tavoitteita, joita tulee olla sosiaalisten oikeuksien pilarin ja ESR:n välillä (5), ja vaatii, että pilariin sisältyvien 20 perusperiaatteen joukosta ne, jotka ovat tässä merkityksellisiä, on otettava huomioon ESR:stä tuetuissa ohjelmissa.

22.

suosittaa, että kun sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita pannaan täytäntöön ESR:n ohjelmasuunnittelun yhteydessä, otetaan asianmukaisesti huomioon tarve laatia yhdennettyjä toimia, jotka heijastavat paikallisten ja alueellisten hallintotahojen esiin tuomia alueellisia erityispiirteitä ja unionin työmarkkinoiden keskipitkän aikavälin suuntauksia sekä työllistymisnäkymiä Euroopan unionissa.

23.

tähdentää sosiaalisten oikeuksien pilarin ja koheesiopolitiikan välisiä vahvoja yhdentymismahdollisuuksia, sillä koheesiopolitiikassa voidaan sen erityisen monitasoisen hallintomallin ansiosta sovittaa yhteen eurooppalaisen ”mallin” mukaisten hankkeiden toteuttaminen sekä kullekin jäsenvaltiolle tyypillisten ”sosiaalisten sopimusten” noudattaminen.

24.

pitää tarpeellisena seurata sosiaalisten oikeuksien pilarista käytävää keskustelua sekä arvioida alustavasti unionin tasolla temaattiseen tavoitteeseen nro 9 (sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjuminen) liittyvää prosessia sekä sen täytäntöönpanosta saatuja tuloksia ottaen huomioon eri jäsenvaltioiden sosiaaliturvamallit ja niissä parhaillaan käynnissä olevat kriisit tai muutokset, sillä ilman tällaisia todellisen tilanteen osoittimia olisi vaikea ymmärtää pilarin panosta tavoitteeseen.

25.

varoittaa mahdollisista päällekkäisyyksistä, joita voi esiintyä tulevan rakenneuudistusohjelman ja niiden potentiaalisten rakenneuudistusten tukialojen välillä, jotka Euroopan rakenne- ja investointirahastot kattavat tällä hetkellä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ja jatkossa sen seuraajastrategiaan perustuvan temaattisen keskittämisen kautta. Komitea vaatii siksi määrittämään EU:n tukeen oikeutettujen rakenneuudistusten soveltamisalan toimivaltuuksien ja EU:n lisäarvon perusteella sekä tekemään selvän eron koheesiopolitiikkaan perustuvan tukikelpoisuuden (175 artikla) ja hallinnolliseen yhteistyöhön perustuvan tukikelpoisuuden (197 artikla) välillä.

Suosituksia vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten

26.

toivoo, että prosessi ehdotuksen määrittämiseksi seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten käynnistetään ajoissa, jotta kansalaiset ja tärkeimmät sidosryhmät voivat osallistua siihen asianmukaisesti ja jotta vältetään näin viivästykset asetusten ja suuntaviivojen hyväksymisessä, sillä ne ovat hidastaneet nykyisen ohjelmakauden käynnistämistä.

27.

muistuttaa aiheesta State of play and future challenges of the European Social Fund in promoting social cohesion in Europe’s cities and regions (”Euroopan sosiaalirahaston tilanne ja tulevat haasteet sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä EU:n kunnissa ja alueilla”) laaditun AK:n tutkimuksen perusteella ESR:n kasvavasta merkityksestä tulevina vuosina ja etenkin haasteista, joiden syinä ovat pitkäaikaistyöttömyys, nuorten integroiminen työmarkkinoille, väestön ikääntyminen ja sisäalueiden, syrjäisten sekä raja-alueiden marginalisoituminen, maaseudun väestökato, muuttoliikkeestä aiheutuva väestörakenteen muuttuminen, pakolaisten ja muuttajien kotouttaminen, sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen kaupunkialueilla, tietynlaisen ammattitaidon puute ja yleissivistävän, ammatillisen ja korkea-asteen opetuksen mukauttaminen teknologiseen kehitykseen, heikossa asemassa olevien ryhmien sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen, koulutuksen tukeminen esikoulusta aina ikääntyneiden koulutukseen sekä heikosti koulutettuihin ja pätevöityneisiin aikuisiin kohdennettavat toimet sekä koulutusstandardien mukauttaminen unionin työmarkkinoiden tarpeisiin.

28.

vaatii painokkaasti EGR:n ja ERI-rahastoihin kuuluvan ESR:n keskinäistä täydentävyyttä, sillä EGR on lyhyen aikavälin tukea tarjoava mekanismi, kun taas pitkän aikavälin toimenpiteitä tuetaan ERI-rahastoista, mikä voi palvella EGR-alueilla jatkotoimena.

29.

painottaa käynnissä olevan digitaalisen vallankumouksen ennennäkemätöntä laajuutta sekä siitä työmarkkinoihin nyt ja etenkin vastedes kohdistuvia mullistavia vaikutuksia. Komitea muistuttaa haasteista, joita kyseinen ilmiö aiheuttaa yleissivistävälle ja ammatilliselle koulutukselle, sillä on mukauduttava uusiin pätevyysvaatimuksiin ja vahvistettava kaikille niin yleissivistävän kuin ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen kaikilla tasoilla tarjottavia oppimismahdollisuuksia.

30.

ehdottaa, että ESR:n puitteissa määritellään tulevaisuudessa joukko perustason toimenpiteitä, jotta muita heikommassa asemassa oleville nuorille varmistetaan mahdollisuus hankkia vähimmäisvaatimukset täyttävä koulutus ja jotta heille tarjotaan tarvittavat resurssit asianmukaisen osaamisen tason saavuttamiseksi.

31.

katsoo, että on erittäin aiheellista taata tarvittava joustavuus, jonka avulla ESR:n ohjelmasuunnittelu voidaan mukauttaa mahdollisesti ilmeneviin uusiin haasteisiin.

32.

muistuttaa, että digitaalista vallankumousta on tuettava edistämällä yhtäältä digitaalialaan ja toisaalta henkilöihin – myös paikallisissa ja alueellisissa julkisissa organisaatioissa työskenteleviin ihmisiin – kohdennettavien investointien yhdentämistä.

33.

onkin sitä mieltä, että jotta teknologian kehitykseen ja globalisaatioon mukautumisen tarpeesta johtuvat haasteet voidaan ratkaista onnistuneesti, on unionin erilaiset kannustin- ja tukivälineet integroitava, ja niitä on käytettävä siten, että saadaan aikaan yhteisvaikutusta pyrittäessä asianomaisissa älykkään erikoistumisen strategioissa määriteltyihin tavoitteisiin.

34.

on vakuuttunut siitä, että jos kyseiset haasteet halutaan ratkaista, ESR:n tulisi edelleen olla ERI-rahastojen kiinteä osa sekä alueellisen koheesiopolitiikan keskeinen osatekijä. Näin voidaan hyödyntää kaikki mahdollinen yhteisvaikutus, joka saadaan aikaan integroinnista sellaisten toimien kanssa, jotka on rahoitettu muista rakennerahastoista, kuten maaseudun kehittämiseen tarkoitetuista varoista. ESR:n tulee toimia tosiasiallisesti vuorovaikutuksessa muiden rakennerahastojen ja etenkin EAKR:n kanssa, jotta voidaan toteuttaa integroitua aluepolitiikkaa eri rakennerahastojen yhteisin toimin.

35.

on lisäksi vakuuttunut siitä, että on säilytettävä mahdollisuus pitää ESR yhteisesti hallinnoitavana rahastona, ja torjuu näin ollen painokkaasti kaikki ehdotukset muuttaa ESR Euroopan komission suoraan hallinnoimaksi rahastoksi. Lisäksi komitea torjuu kaikki ehdotukset keskittämisestä jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, jollei tämä väistämättä johdu jäsenvaltion institutionaalisesta järjestelmästä.

36.

katsoo, että alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa on tärkeä menestystekijä ESR:n täytäntöönpanossa, sillä näin toimia voidaan mukauttaa paremmin edunsaajien tarpeisiin soveltamalla EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, alueellisten ja paikallisten hallintotahojen sekä paikallistason taloudellisten ja sosiaalisten toimijoiden välistä kumppanuusmenettelyä.

37.

kehottaa ottamaan käyttöön erityisiä mekanismeja paikallis- ja aluetasolla ESR:n, ERI-rahastojen ja muiden välineiden välistä koordinointia varten. Niiden tulisi mahdollistaa toimien täydentävyys sekä useista rahoituslähteistä peräisin olevan tuen hyödyntäminen yhden toimen puitteissa.

38.

on tyytyväinen skenaarioihin, joissa muut sosiaali- ja työllisyyspolitiikan alalla toimivat rahastot integroidaan ESR:n kanssa (ESR+ tai sateenvarjorahasto) edellyttäen, että tällaisella toimenpiteellä saadaan aikaan selvää yhteisvaikutusta ja että kyseiset rahastot noudattavat edelleen jaetun hallinnoinnin mallia. Tällaiset synergiavaikutukset olisivat erityisen ilmeisiä jaetun hallinnoinnin periaatteella toimivassa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastossa.

39.

toteaa, että ESR:llä on jatkossakin merkitystä alue- ja paikallistasolla, jotta voidaan ratkaista ongelmia, jotka liittyvät varhaiseen koulunkäynnin keskeyttämiseen ja siirtymiseen koulutuksesta työelämään, ja jotta voidaan parantaa koulutusjärjestelmien kykyä ratkaista näitä ongelmia.

40.

ehdottaa, että ESR:n alueellisen mukauttamisen avulla huolehditaan siitä, että eri alueiden elinkeinoelämän osaamistarpeisiin voidaan vastata järjestämällä oikeanlaista täydennyskoulutusta ja varmistamalla, että työnhakijoilla on tarvittavaa osaamista. ESR on olennaisen tärkeä toiminnalle ammattipätevyydestä huolehtimiseksi aluetasolla ja jotta mahdollistetaan eri alojen sopeutumistoimet niiden kohdatessa suuria haasteita esimerkiksi digitalisoinnin seurauksena.

41.

on samalla huolissaan siitä, että ESR-sateenvarjorahaston luominen saattaa kaiken kaikkiaan vähentää työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen osoitettuja varoja sekä heikentää paikallis- ja alueyhteisöjen roolia näiden ohjelmasuunnittelussa ja varojen hallinnoinnissa.

42.

on samaa mieltä siitä, että on parannettava ESR:n näkyvyyttä monivuotisessa rahoituskehyksessä. Komitean mielestä on tarkoituksenmukaista luoda koheesiopolitiikkaa käsittelevän otsakkeen alle alaotsakkeet taloudellista, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta varten. Kaiken kaikkiaan komitea toivoo, että lisätään monivuotisen rahoituskehyksen rakenteen avoimuutta, jotta unionin kansalaiset pääsevät paremmin perille EU:n painopisteistä.

43.

pitää valitettavana, että komission äskettäisessä tiedonannossa ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU: n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” (6) ei käsitellä sitä, kuinka seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi puututtava Euroopan unionin sosiaalisiin haasteisiin, ja jätetään vain vähän liikkumavaraa sidosryhmille seuraavaa rahoituskehystä koskevan komission ehdotuksen muotoilemiseen. Ehdotus on määrä esittää 2. toukokuuta 2018.

44.

vahvistaa, että talouskehityksen sekä sosiaalisen osallisuuden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhtenäistä ja integroitua lähestymistapaa, joka voidaan parhaiten toteuttaa eri rahastoista tai yhdestä laajasta ja soveltamisalaltaan joustavasta rahastosta rahoitetuin ohjelmin. AK toteaakin monista eri rahastoista rahoitettavien aluekehitysvälineiden, kuten useasta rahastosta tuettavien toimintaohjelmien, yhdennettyjen alueellisten investointien ja paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden merkityksen ja torjuu kaikki yritykset ottaa käyttöön velvoite rahoittaa ohjelmia yhdestä ja samasta rahastosta.

45.

kehottaa myös lisäämään – yksinkertaistamisen ohella – yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen yhdenmukaistamista, jotta rahastojen toimintasääntöjen eroavuudet, aukot ja päällekkäisyydet vähennetään minimiin ja jotta säännöt määritellään yksinkertaisella ja avoimella tavalla sekä jätetään riittävä joustovara valtio-, alue- ja paikallistasolla laadittavia räätälöityjä ratkaisuja eli myös nk. tulospalkkiovälineiden sekä yhteisten toimintasuunnitelmien ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen laajentamista varten. Komitea kehottaa tässä yhteydessä Euroopan komissiota antamaan lisäohjeita yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytöstä kaikilla tasoilla ilman rajoituksia tai niiden vähimmäismääriä koskevia vaatimuksia.

46.

muistuttaa ESR:n keskeisestä roolista vastattaessa maakohtaisissa suosituksissa esitettyihin linjauksiin työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla. Komitea kehottaa mukauttamaan uudistetun eurooppalaisen ohjausjakson ja koheesiopolitiikan paremmin keskenään. Eurooppalaista ohjausjaksoa tulisi demokratisoida edelleen Euroopan ja valtioiden tasolla, ja sen eurooppalainen lisäarvo ja suhde EU:n toimivaltuuksiin tulisi määritellä paremmin. Lisäksi siinä tulisi keskittyä enemmän sitouttamiseen, jota voitaisiin edistää antamalla käytännesäännöt, joissa vahvistetaan vaatimukset paikallis- ja alueviranomaisten osallistamisesta, sekä käynnistämällä eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisällytettävä järjestelmällinen vuoropuhelu koheesion tilasta Euroopassa.

47.

vastustaa tämän vuoksi koheesiopolitiikan alisteista asemaa eurooppalaiseen ohjausjaksoon nähden, sillä näin heikennettäisiin perussopimuksissa koheesiopolitiikalle vahvistettua asemaa. Komitea kehottaa sen sijaan ottamaan alue- ja paikallisviranomaiset järjestelmällisesti kumppaneina mukaan eurooppalaiseen ohjausjaksoon, sisällyttämään alueellinen analyysi prosessin kaikkiin vaiheisiin ja antamaan mahdollisuuksien mukaan aluekohtaisia suosituksia.

48.

ehdottaa, että harkitaan AK:n aiheista ”Aluekehityksen indikaattorit – BKT ja muut tunnusluvut” ja ”Koheesiopolitiikan tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen” antamien lausuntojen mukaisesti mahdollisuutta käyttää BKT:n ohella myös indikaattoreita, joissa otetaan huomioon sosiaaliset sekä väestö- ja ympäristötiedot. Tällainen on esimerkiksi EU:n alueiden sosiaalisen edistyksen indeksi.

Bryssel 22. maaliskuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1) COR 1814/2016.

(2) COR 4842/2017.

(3) Commission Staff Working Document on the Ex-post evaluation of the 1–2013 ESF Programmes (SWD(2016) 452 final).

(4) COR 1319/2014.

(5) COR-03141/2017.

(6) COM(2018) 98 final, julkaistu 14. helmikuuta 2018.