8.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 164/24

1.

pitää komission ehdotusta neuvoston suositukseksi tervetulleena mutta varovaisena ensimmäisenä askeleena EU-yhteistyötä ajatellen, kun otetaan huomioon, että tutkinnon suorittaneiden työllistymistä (tai työttömyyttä) koskevan vertailukelpoisen tiedon saatavuus kaikkialta EU:sta on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan puuttua esimerkiksi unionin alueiden sisäisen ja niiden välisen aivovuodon ongelmaan. Tällaisen tiedon saatavuus antaisi myös komissiolle mahdollisuuden esittää yhdenmukaisia suosituksia osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

2.

on tyytyväinen siihen, että komissio kiinnittää edelleen erityistä huomiota koulutuksen kehittämiseen, onhan koulutus historiallinen saavutus Euroopassa ja yksi tärkeimmistä jäsenvaltioiden ja alueiden kilpailukykyä, ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia, sosiaalista liikkuvuutta ja unionin kansalaisuutta tukevista tekijöistä.

3.

tarjoaa Euroopan komissiolle tukeaan prosessissa, jolla voidaan parantaa – jäsenvaltioiden vastuu opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän organisoinnista täysin tunnustaen – eurooppalaisten yleissivistävän, ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen järjestelmien yhteensopivuutta ja yhteentoimivuutta. Komitea toteaa, että ehdotettu toiminta ei tästä näkökulmasta sinällään vaikuta herättävän toissijaisuuteen liittyviä huolenaiheita, ja korostaa suhteellisuusperiaatteen kunnioittamisen merkitystä, jotta voidaan välttää uusien taloudellisten tai hallinnollisten rasitteiden syntyminen.

4.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio mainitsee tiedonannossaan, että jos kaikille nuorille taattaisiin todellinen mahdollisuus hankkia kaikki tarvittavat avaintaidot, se olisi merkittävä askel kohti EU:n kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia. Komissio toistaa näin ajatuksen, joka on esitetty ensimmäisen kerran Euroopan alueiden komitean lausunnossa ”Nuorisoalan eurooppalainen yhteistyö (2010–2018)”.

5.

pitää tärkeänä, että koulutusmahdollisuuksien saatavuus ei riipu perheen tuloista eikä oppilaan alkuperästä tai äidinkielestä ja että tasa-arvo määritetään eurooppalaisten koulujärjestelmien ja korkea-asteen koulutusjärjestelmien ydinkysymykseksi, jotta kaikki EU:n kansalaiset pystyvät toteuttamaan potentiaalinsa. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio pitää tärkeänä lisätä koulutusalaan tehtäviä investointeja muun muassa koulunkäynnin ja korkeakouluopintojen keskeyttämiseen puuttumiseksi, jotta paikallis- ja alueviranomaiset voivat taata kaikille oikeuden opiskeluun ja poistaa taloudelliset esteet, jotka haittaavat opintojen valintaa ja etenkin koulutukseen osallistumista.

6.

toteaa, että ajatus kansalaisyliopistosta voi toteutua vain, jos unioni ja jäsenvaltiot kuulevat aidosti ja tarkoituksenmukaisesti alue- ja paikallisyhteisöjä laatiessaan korkea-asteen koulutukseen liittyvää toimintapolitiikkaa. Komitea kehottaa Euroopan komissiota antamaan uuden sysäyksen Bolognan prosessille ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin muun muassa tutkintojen – myös tohtorin ja muiden akateemisten oppiarvojen – ja ammattipätevyyden nopean tai jopa automaattisen tunnustamisen ja vastaavuuksien alalla.

7.

katsoo, että digitalisointi tarjoaa mahdollisuuden ratkaista useita koulutusjärjestelmän haasteita ja on lisäksi oleellisen tärkeää koulutusjärjestelmän nykyaikaistamisen kannalta. Se voi helpottaa muun muassa

8.

korostaa, että koulu- ja korkea-asteen opetuksen nykyaikaistamiseksi ei riitä, että keskustellaan tavoitteista, sillä parhaillaan suunnitellaan EU:n varojen käyttöä seuraavalla ohjelmakaudella, ja on syytä painottaa, että tässä yhteydessä on varattava vuoden 2020 jälkeen erityistä tukea hankkeille ja toiminnoille, joilla edistetään koulutusohjelmien ja koulu- ja korkea-asteen infrastruktuurin kehittämistä heikommin kehittyneillä alueilla.

9.

painottaa, että yhtäläiset mahdollisuudet epäsuotuisilta alueilta, reuna-alueilta tai syrjäisimmiltä alueilta tulevien tai vähemmistöjä edustavien oppilaiden ja muiden pääsyssä korkea-asteen opetukseen voidaan taata paremmin, kun on huolehdittu siitä, että kyseisten oppilaiden saama julkinen kouluopetus on yhtä tehokasta, tuloksellista ja osallistavaa kuin muualla.

10.

muistuttaa, että matkustamisen ja kulttuurivaihdon mahdollisuus EU:ssa (esimerkiksi Erasmus-ohjelman avulla) voi rikastuttaa opiskelijoiden koulutuskokemusta ja auttaa EU:n kansalaisuuden tunnetta orastumaan. Komitea muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet liikkumiseen, jotta kaikki nuoret voisivat liikkua samoin ehdoin asuinpaikastaan riippumatta.

11.

katsoo, että olisi hyödyllistä edistää jatkokoulutusjärjestelmien ja muunlaisten täydentävien koulutusohjelmien yleistymistä keinona edistää pääsyä tietyltä koulutustasolta ylemmälle koulutustasolle. Hyvien käytänteiden vaihtoa tällä alalla olisi tuettava soveltuvalla tavalla.

12.

ehdottaa, että harkitaan uudelleen ehdotusta, jonka mukaan korkea-asteen oppilaitosten rahoituksen olisi oltava nykyistä enemmän tulospainotteista, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon erityishaasteet, jotka kohdistuvat alueellisesti ja paikallisesti merkittäviin korkeakouluihin ja erityisesti vähemmistöille suunnattuun, opiskelijamääriltään suppeaan korkea-asteen opetukseen, joiden katoaminen olisi huomattava vahinko kulttuurin, yhteisön ja talouden näkökulmasta.

13.

painottaa, että korkea-asteen opetuksen kansainvälistymisen alalla tarvitaan uusia toimenpiteitä, jotka koskevat muun muassa eurooppalaisia ja kansainvälisiä vaihto- ja liikkuvuusohjelmia, yhteistutkintoja ja Erasmus-ohjelman laajentamista liittymisneuvotteluja käyviin maihin ja EU:n ulkopuolisiin naapurimaihin. Tässä yhteydessä on noudatettava laatuvaatimuksia.

14.

toteaa, että korkea-asteen koulutusta edeltävän yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kansainvälistymiseen tällä hetkellä varatut määrärahat ovat riittämättömät, ja katsoo siksi tarpeelliseksi, että tähän osoitetaan järjestelmällisesti uusia varoja EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla mutta myös alue- ja paikallistasolla.

15.

kun otetaan huomioon, että nykyisessä korkea-asteen opetusjärjestelmässä ja ammatillisessa koulutusjärjestelmässä tutkinnon suorittaneiden valmius, pätevyys ja taidot eivät usein vastaakaan työmarkkinoiden tarpeita ja työllistyvyyden edellytyksiä, kehottaa pyrkimään siihen, että korkea-asteen opetukseen sisällytetään tarveperusteisia koulutusmoduuleja, joissa opiskelija voi esimerkiksi valita vapaasti oppiaineita useista korkeakouluista. Tässä yhteydessä tulisi osallistaa ja kuulla kaikkia asianomaisia sidosryhmiä, myös paikallisia työnantajia. Kun opiskelijat ovat suorittaneet kyseiset kurssit, heille voidaan myöntää opintopisteet, jotka vastaavat tavanomaisista korkea-asteen koulutuskursseista saatavia opintopisteitä.

16.

kannattaa harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevää koulutusmallia, joka tukee yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tarjonnan kytkemistä ympäröivään alueeseen ottaen huomioon työelämän konkreettiset tarpeet. Tähän pyritään myös hyödyntämällä organisointimalleja, joilla varmistetaan julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteinen vastuu jaettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Komitea kannattaa oppisopimusten tai työharjoittelun kaltaisten, työhön perustuvien oppimiskokemusten vahvistamista, koska ne tarjoavat mahdollisuuden kehittää työmarkkinoilla kysyttyjä taitoja.

17.

katsoo, että on todella tarpeen kehittää lyhyitä koulutuksia, jotta voidaan lisätä korkea-asteen opetusjärjestelmän joustavuutta ja luoda mahdollisia vastaavuuksia ammatillisten organisaatioiden ja toimialajärjestöjen tarjoamien sisäisten koulutusten ja jatkokoulutusten sekä korkea-asteen koulutusten välille. Tapauksen mukaan on huolehdittava siitä, että koulutuksen suorittaminen katsotaan – asianmukaisia laatuvaatimuksia noudattaen – ainakin osittain vastaavaksi yhden tai useamman korkeakouluopintoihin sisältyvän opintosuorituksen kanssa.

18.

korostaa tarvetta vahvistaa korkea-asteen ammatillista koulutusta edistämällä ammatillisten kurssien järjestämistä sekä teknillisissä oppilaitoksissa että korkeakouluissa.

19.

katsoo, että korkeakoulujen riippumattomuuden kunnioittamisen lisäksi on myös taattava luokkaopetuksena järjestettävien korkeakoulukurssien ja erityisesti verkkokurssien julkinen saatavuus universitas-käsitteen mukaisesti.

20.

toteaa huolestuneena, että vaikka eurooppalaisissa korkeakouluissa tehdään laaja-alaista tutkimusta, joka rahoitetaan Horisontti 2020 -puiteohjelmasta tai kansallisin julkisin varoin, hyvin usein on niin, että niiden tuloksia ei anneta maksutta ainakaan ammatinharjoittajille, muun kuin korkea-asteen opettajille tai muille mahdollisesti kiinnostuneille. Tämä rajoittaa huomattavasti eurooppalaisen tutkimus- ja kehittämisjärjestelmän vaikutusalaa ja vähävaraisempien opettajien ja koulutukseen osallistujien mahdollisuuksia tutustua uusimpiin tutkimustuloksiin.

21.

on samaa mieltä siitä, että yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä korkea-asteen opettajien ja kouluttajien pedagoginen, psykologinen ja metodologinen valmennus on ehdoton edellytys opetuksen onnistumiselle tulevaisuudessa. Komitea pitääkin erityisen tarpeellisena, että tällä nopeasti kehittyvällä alalla jaetaan hyviä käytänteitä, joihin opettajat ja kouluttajat voivat tutustua ja jotka he voivat omaksua Erasmus-ohjelman tarjoaman liikkuvuuden avulla, ja tuetaan yhteisiä innovointihankkeita, myös aloitteita, jotka liittyvät opettajien ja kouluttajien kouluttamisesta ja täydennyskoulutuksesta vastaavan henkilöstön koulutus- ja opinto-ohjelmiin. Lisäksi opettajien ja kouluttajien teknisen osaamisen päivittäminen etenkin eräillä alueilla voi auttaa parantamaan koulutuksen tasoa ja siten kaventaa alueiden ja jäsenvaltioiden välillä edelleen esiintyviä eroja tulostasossa.

22.

on huolissaan siitä, että brexit saattaa heikentää Yhdistyneessä kuningaskunnassa tutkintonsa suorittaneiden tai opiskelevien oppilaiden ja korkea-asteen opiskelijoiden oikeuksia. Komitea korostaa, että riski ei johdu ainoastaan heitä koskevista todennäköisistä muutoksista Yhdistyneen kuningaskunnan koulutuspolitiikassa vaan myös epävarmuudesta sen suhteen, tunnustetaanko heidän koulutuksensa, pätevyytensä ja tutkintonsa vastaavuus jäsenvaltioissa. Tämä riski koskee kaikkia EU:n jäsenvaltioita ja voisi siksi oikeuttaa yhteisen toiminnan unionin tasolla.

23.

pyytää Euroopan komissiota huolehtimaan Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisen yhteydessä siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan lähdöstä aiheutuvat oheisvahingot, jollainen olisi esimerkiksi kanaalin toisella puolella sijaitsevien korkea-asteen oppilaitosten ja tutkimus- ja kehittämiskeskusten kanssa tehdyn pitkäkestoisen, erinomaisen yhteistyön supistuminen, jäisivät mahdollisimman pieniksi – edellyttäen, että pidetään kiinni vastavuoroisuuden periaatteesta –, vaikka tästä aiheutuisikin kohtuullinen rasite talousarvioon.

24.

korostaa, että tietyt vähemmän kehittyneet alueet uhkaavat joutua väestön vähentymisen ja koulutuksen supistumisen noidankehään, sillä nämä kaksi prosessia ruokkivat toisiaan, ja ilmiö saattaa osaltaan heikentää myös niiden kilpailukykyä ja johtaa samaan aikaan opetusjärjestelmien laadun heikkenemiseen. Komitea vaatiikin, että kehitetään strategisia ratkaisuja, joilla voidaan tukea oppilaiden ja opiskelijoiden liikkuvuuden parantamista mutta myös helpottaa heidän mahdollista paluutaan kotialueelleen.

25.

katsoo, että nyt on korkea aika tehdä tarvittavat investoinnit koulutusinfrastruktuuriin sekä edistyneimmillä alueilla että heikommin kehittyneillä alueilla huolehtien aina siitä, että investoinnit ovat koordinoituja ja kyseisen alueen erityispiirteet huomioon ottavia. Tätä varten olisi erityisesti harkittava opetuksen kehittämistä koskeviin alueellisiin aloitteisiin suunnatun Euroopan investointipankin ja EU:n rahastojen tuen lisäämistä.

26.

huomauttaa, että tehokkuuden, suoran kilpailukyvyn ja nopean tai jopa välittömän työllistyvyyden vaatimusten asettaminen korkea-asteen opetuksen, ammatillisen koulutuksen ja perusopetuksen järjestelmille voi vaarantaa sellaisten oppiaineiden ja ammattien olemassaolon, joiden katoamisesta aiheutuisi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä mittaamatonta vahinkoa Euroopan kulttuurille, taiteille, korkeatasoiselle tieteelle tai paikallisosaamiselle, vaikka ne tarjoavat vain niukasti työllistymismahdollisuuksia tutkinnon suorittaneille.

27.

pohtii kansallisilla tai etnisillä vähemmistökielillä opetusta tarjoavien koulujen ja ammatillisten ja tilanteen mukaan korkea-asteen oppilaitosten asemaa ja korostaa, että on vältettävä kaikin tavoin rajoittamasta vähemmistöjä edustavien oppilaiden pääsyä koulutukseen ja on luotava järjestelmiä, joiden ansiosta kaikilla vähemmistöjä tai EU:n sisäisiä maahanmuuttajia edustavilla tutkinnon suorittaneilla on samat mahdollisuudet päästä jatkokoulutukseen ja työelämään kuin muilla tutkinnon suorittaneilla.

28.

toteaa, että uskonnolliset oppilaitokset sekä kirkkojen tai uskonnollisten järjestöjen hallinnoimat koulut ja ammatilliset ja korkea-asteen oppilaitokset tuovat monissa jäsenvaltioissa merkittävän panoksen eurooppalaiseen opetukseen ja korkea-asteen koulutukseen, eikä niitä näin ollen tule – kuten ei muitakaan oppilaitoksia – syrjiä, kunhan ne noudattavat kansallisia opetusohjelmia. Samaan aikaan komitea korostaa, että sekulaarinen koulutus sekä eri uskontojen ja vakaumusten kunnioittaminen ovat Euroopan yhdentymisen kulmakiviä.

29.

katsoo, että yksi muuttokriisin ja pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja vastaavissa olosuhteissa olevien henkilöiden tilanteen keskeisistä haasteista on asianomaisten henkilöiden taitojen, osaamisen ja tutkintojen kartoittaminen ja tarvittaessa vastaavuuksien määrittäminen. Ilman tätä ei voida puhua todellisesta koulutuksellisesta kotouttamisesta tai pääsystä työmarkkinoille. Komitea toistaakin kehotuksensa antaa jäsenvaltioille tukea, jotta ne järjestävät mahdollisuuden osallistua kartoittamistoimiin, kielten alkeisopetukseen, taitojen parantamiseen ja muihin toimenpiteisiin, jotka tukevat sijoittautumista työelämään ja asettumista yhteiskuntaan. On myös tärkeää, että maahanmuuttajan kotimaassaan hankkima koulutus tai tutkinto voidaan arvioida viipymättä (1). Komitea pitääkin aiheellisena kuulla asianomaisia alue- ja paikallisyhteisöjä, jotta voidaan löytää yhteinen, tehokas ratkaisu tähän tilanteeseen kunnioittaen kotouttamiseen, yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä tavoitteita.

30.

kehottaa pohtimaan keinoja, joilla voidaan vahvistaa liikunnan ja terveyskasvatuksen asemaa koulutusjärjestelmässä, erityisesti alemman perusasteen koulutuksessa, muun muassa tukemalla koulun ulkopuolisia ohjelmia. Terveyskasvatuksen tulee olla kokonaisvaltaista, ja siinä on otettava huomioon sekä fyysinen että psyykkinen hyvinvointi, jotta voidaan ehkäistä koulukiusaamista ja -väkivaltaa.

31.

korostaa, että opetuksen ja koulutuksen tulisi edistää suvaitsevaisuutta ja EU:n perustana olevia arvoja – ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, kansanvaltaa, tasa-arvoa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina – jotta voidaan torjua radikalisoitumista, syrjäytymistä, muukalaisvihaa ja ääriajattelun kaikkien muotojen yleistymisen uhkaa.

32.

pyytää erikseen, että alueiden välisten erojen tosiasialliseen vähentämiseen tähtäävien yhteisten toimien puitteissa annetaan tietyille vähemmän kehittyneille alueille tarvittavaa tukea, jotta ne voivat uudenaikaistaa kouluopetuksen ja korkea-asteen koulutuksen ja jatkaa samalla ammatillisen koulutuksen kehittämistä. On syytä huomata, että osassa näistä alueista on tarjolla työpaikkoja pääasiassa peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen suorittaneille ja jos tällaisen opetuksen kehittäminen ei enää kuulu painopisteisiin, tämä saattaa heikentää entisestään alueen taloudellista ja sosiaalista tilannetta.

33.

on samaa mieltä komission kanssa siitä, että monitasoisen hallinnon välineiden käyttö ja perustelluissa tapauksissa hallinnon hajauttaminen voisivat kouluopetuksen ja ammatillisen ja korkea-asteen opetuksen alalla tarjota tarkoituksenmukaisen lähestymistavan tiettyjen alueiden – erityisesti raja-alueiden tai muiden ominaispiirteiltään vastaavien alueiden – välisen yhteistyön ja kumppanuuden edistämiseen, jotta koulu- ja korkea-asteen opetuksen nykyaikaistamista voidaan suunnitella ja toteuttaa tehokkaasti.

34.

kehottaa Euroopan komissiota pitämään Euroopan alueiden komiteaa kumppanina laadittaessa koulu- ja korkea-asteen opetuksen kehittämis- ja nykyaikaistamispolitiikkaa ja hyödyntämään kuulemismenettelyssä mahdollisimman paljon alue- ja paikallisviranomaisten asiantuntemusta sidosryhminä ja toisaalta myös koulutusjärjestelmän tukijoina tai tietyissä tapauksissa jopa koulutuksen järjestämisestä vastaavina viranomaisina.