13.2.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 54/76

1.

pitää komission tiedonantoa tervetulleena, kun otetaan huomioon EU:ssa ja jäsenvaltioissa havaitut puutteet erilaisissa muuttotilanteissa olevien lasten suojelussa. On myönteistä, että komissio etsii keinoja parantaa täytäntöönpanoa, jotta alalla voidaan toteuttaa varhaisessa vaiheessa koordinoituja ja entistä tarkoituksenmukaisempia toimia.

2.

pitää komission tavoin tärkeänä, että noudatetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka käsittää sekä ilman huoltajaa olevat lapset että perheidensä mukana saapuvat lapset riippumatta siitä, mikä on heidän asemansa tai missä vaiheessa muuttoliikettä he ovat. Samoin on myönteistä, että komission ehdottamissa toimissa käsitellään niin lasten EU:hun suuntautuviin vaarallisiin matkoihin johtavia perussyitä ja lastensuojelujärjestelmän vahvistamista muuttoreittien varrella kuin EU:ssa tapahtuvan vastaanoton parantamista, kotouttamista, palauttamista ja perheenyhdistämistä.

3.

toteaa, että lapsen perusoikeudet ilmaistaan selvästi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklassa. Lapsen perusoikeudet ovat laaja-alainen aihe, johon liittyy monia ulottuvuuksia, ja se on siksi sisällytettävä unionin ja jäsenvaltioiden kaikkiin keskeisiin politiikkoihin (1).

4.

huomauttaa, että lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka ovat yleismaailmalliset, jakamattomat ja sidoksissa toisiinsa. Komitea kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita, jotka kaikki ovat ratifioineet lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (UNCR), huolehtimaan siitä, että yleissopimuksen määräyksiä noudatetaan. Komitea katsoo, että YK:n yleissopimusta tulee soveltaa viitekehyksenä, mikäli oikeuksia loukataan, mutta myös pyrittäessä edistämään kaikkien lasten ja nuorten kehitystä ja heidän mahdollisuuksiaan (2).

5.

huomauttaa, että institutionaaliset ja oikeudelliset puitteet lasten oikeuksien puolustamiseksi unionissa ovat jo olemassa. Ne muodostuvat mm. lapsen oikeuksia koskevasta YK:n yleissopimuksesta, Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja muista jäsenvaltioiden tekemistä tärkeistä kansainvälisistä sopimuksista. Haasteellisena tehtävänä on näiden oikeusvälineiden soveltaminen käytännössä, kun otetaan huomioon suojelua tarvitsevien muuttajalasten määrän voimakas kasvu ja sen synnyttämä nykytilanne Euroopassa.

6.

korostaa käsillä olevan lausunnon ja turvapaikkajärjestelmän uudistamista koskevista ehdotuksista vuonna 2016 annettujen AK:n muiden lausuntojen (3) välistä yhteyttä ja toistaa vaatimuksensa kattavasta ja kestäväpohjaisesta EU:n strategiasta, joka perustuu solidaarisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, sekä toimenpiteistä, joilla suojellaan tehokkaasti heikoimmassa asemassa olevaa ryhmää eli lapsia.

7.

katsoo, että tiedonanto täydentää merkittävällä tavalla Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää, ja kehottaa niitä EU:n toimielimiä, jotka osallistuvat neuvotteluihin tulevasta turvapaikkajärjestelmästä, varmistamaan, että lapsen oikeudet otetaan selvästi huomioon järjestelmän kaikissa osissa.

8.

ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että komissio tekee konkreettisia ehdotuksia keskeisistä toimista, joilla selkeytetään EU:n ja jäsenvaltioiden vastuuta muuttajalasten suojelemisesta. Komitea korostaa, että lasten oikeuksista on huolehdittava muuttoprosessin kaikissa vaiheissa.

9.

pitää myönteisenä, että komissio pyrkii yhdenmukaistamaan lasten ja nuorten vastaanottoa ja parantamaan sen tasoa kaikissa jäsenvaltioissa, mutta korostaa, että on sekä EU:n että jäsenvaltioiden tehtävä huolehtia siitä, että alue- ja paikallisyhteisöillä on asianmukaiset vastaanottoedellytykset.

10.

korostaa, että muuttajalasten suojelun varmistaminen edellyttää kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden – EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, paikallis- ja alueviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan – laajaa kumppanuutta. Paikallis- ja alueviranomaisilla on kuitenkin keskeinen rooli suojelua tarvitsevien muuttajalasten käytännön arjessa, ja ne ovat myös avainasemassa koordinoitaessa toimintaa muiden toimijoiden kanssa.

11.

katsoo, että tiedonannossa ei oteta huomioon paikallis- ja alueviranomaisten olosuhteita ja edellytyksiä. Komitea korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten kokemusten ja edellytysten tulee toimia esitettävissä ehdotuksissa ohjenuorana. Jotta uusia toimintatapoja voidaan panna täytäntöön, on paikallis- ja alueviranomaisilla oltava mahdollisuus osallistua prosessiin jo varhaisessa vaiheessa ja alusta loppuun saakka. EU:n ja jäsenvaltioiden on tarjottava rahoituksen, lainsäädäntö- ja sääntelytoimien sekä tiedottamisen muodossa tarkoituksenmukaista tukea, joka on mukautettavissa paikallisiin olosuhteisiin.

12.

katsoo, että muuttoliike- ja kehitysyhteistyöpolitiikka ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Kansainvälisellä, valtakunnallisella, alueellisella ja paikallistason yhteistyöllä on ratkaisevan tärkeä merkitys muuttajalasten yhteisen suojelun toteuttamiselle Agenda 2030 -asiakirjassa asetettujen kestävää kehitystä koskevien yleistavoitteiden mukaisesti.

13.

toteaa, että lapsen edun on lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti oltava päätöksentekoa ja toimia ohjaava periaate turvapaikkaprosessin kaikissa vaiheissa ja myös niissä tapauksissa, joissa lapsi ei hae turvapaikkaa. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. AK katsoo, että lapsen edun arviointi edellyttää lapsen mielipiteiden kuulemista. Tätä varten tulee lapsen saada kaikki asiaankuuluvat tiedot sekä oikeuksistaan että turvapaikkamenettelystä. Tiedot on myös mukautettava lapsen ikään ja muihin edellytyksiin. Tämä kaikki tulee varmistaa määräämällä alaikäiselle laillinen edustaja tai tarpeen mukaan edunvalvoja.

14.

panee merkille lapsen edun määrittämistä ja arviointia koskevien kriteerien puutteen ja pitää siksi myönteisenä, että komissio ja EU:n virastot aikovat tarjota ohjausta, koulutusta ja välineitä lapsen edun arviointiin.

15.

katsoo, että lasten erityiseen haavoittuvuuteen on kiinnitettävä huomiota ja sen vuoksi lasten asiat on asetettava etusijalle. Jokaisen lapsen suojelutarpeista on tehtävä yksilökohtainen selvitys. Alueiden komitea suhtautuu myönteisesti Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston aikomukseen laatia vuoden 2017 aikana erityisohjeita ilman huoltajaa olevia lapsia koskevista toimintasäännöistä ja heidän aineellisista vastaanotto-olosuhteistaan.

16.

yhtyy komission jäsenvaltioille osoittamaan kehotukseen varmistaa kaikissa tilanteissa, että muuttajalasten parissa työskentelevillä henkilöillä on asianmukainen koulutus. Komitea katsoo, että koulutuksen lisäksi on rahoitettava ja tuettava kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa.

17.

on samaa mieltä siitä, että muuttajalasten vahvan suojelun lähtökohtana on niihin perimmäisiin syihin puuttuminen, joiden vuoksi lapset lähtevät vaarallisille matkoille Eurooppaan. Tämä edellyttää, että onnistutaan torjumaan köyhyyttä, hätää ja elintasoeroja sekä puuttumaan pitkittyneisiin väkivaltaisiin konflikteihin. On myös tärkeää kehittää yhdennettyjä lastensuojelujärjestelmiä kolmansissa maissa.

18.

toteaa, että paossa olevat lapset ovat muuttoliikkeen yhteydessä erityisen haavoittuvassa asemassa ja alttiina vaaroille, ja he ovat usein kokeneet äärimmäistä väkivaltaa tai joutuneet hyväksikäytön, ihmiskaupan, rikollisuuden tai fyysisen tai henkisen väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Tytöt ja pojat voivat olla alttiita erilaisille vaaroille. Tytöt ovat alttiimpia seksuaaliselle ja sukupuoleen perustuvalle väkivallalle ja heitä uhkaa erityisesti pakkoavioliitto, kun taas pojat ovat esimerkiksi vaarassa ajautua rikolliseen toimintaan. Sen vuoksi on sukupuolinäkökulma otettava aina huomioon suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa toimia heidän suojelemisekseen.

19.

huomauttaa, että lapsen terveyden ja oikeuksien turvaamiseksi on erityistä huomiota kiinnitettävä lapsiin, jotka saapuvat aikuisen seurassa ja joiden suhde kyseiseen aikuiseen on epäselvä.

20.

toteaa, että keskisen Välimeren reitillä on viimeisten kuukausien aikana kuollut ennätyksellisen paljon pakolaisia ja muuttajia, ja heistä monet ovat olleet lapsia. Komitea viittaa aiemmin esittämäänsä kantaan (4) ja yhtyy UNICEFin EU:lle ja sen jäsenvaltioille osoittamaan vetoomukseen sitoutua kotiseudultaan siirtymään joutuneiden lasten suojelemiseen estämällä lasten hyväksikäyttö ja kauppaaminen ja vahvistamalla lastensuojeluohjelmia Libyassa.

21.

korostaa pitävänsä tärkeänä, että jokaiseen järjestelykeskukseen, jossa rekisteröidään lapsia ja jossa tehdään lasten henkilöllisyyttä koskevia selvityksiä, nimitetään lastensuojeluvastaava. Lastensuojeluvastaava toimii yhteyshenkilönä kaikissa lapsiin ja heidän oikeuksiinsa liittyvissä kysymyksissä.

22.

katsoo, että kerättävien tietojen tulee olla vertailukelpoisia eri jäsenvaltioiden välillä sekä sukupuolen mukaan jaoteltuja. Biometrisiä tietoja kerättäessä ja sormenjälkiä otettaessa on menetelmissä noudatettava lapsen etua ja otettava huomioon lapsen sukupuoli ja erityisolosuhteet. Lisäksi on tärkeää, että tilanteessa on läsnä lastensuojeluvastaava.

23.

katsoo, että EU:ssa on oltava toimivat ja oikeusvarmuuden takaavat iänmääritysjärjestelmät. Lasten oikeuksien ja oikeusvarmuuden kannalta on tärkeää, että hakijan ikä määritetään prosessin varhaisessa vaiheessa. Komitea suhtautuu myönteisesti Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston aikomukseen päivittää iänmääritysohjeensa vuonna 2017, jotta menettelyn tasapuolisuus lasten kannalta vahvistuu.

24.

korostaa, että yhteistyötä, seurantatoimia sekä lapsiin liittyviä toimia, joissa on eroavuuksia EU:n sisällä, on parannettava. Lapsia katoaa yhä enemmän, ja vain harvat heistä löydetään. Kadonneilla muuttajalapsilla on samat oikeudet kuin muilla lapsilla. Komitea katsoo, että lasten katoamisten vähentämiseksi tarvitaan oikeudellisesti varmaa, järjestelmällistä tapaa raportoida kaikista tapauksista, joissa lapsi on kadonnut, ja puuttua tällaisiin tapauksiin

25.

suhtautuu myönteisesti komission muuttoliikettä ja väestörakennetta koskevan tietokeskuksen aikomukseen laatia tietokanta muuttajalapsista.

26.

kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tukemaan erilaisten asumismuotojen kehittämistä ilman huoltajaa saapuvia lapsia varten. Mahdollisia asumismuotoja ovat esimerkiksi sijaisperheeseen sijoittaminen, asuminen erityisissä lapsille tarkoitetuissa laitoksissa tai asuminen aikuisten sukulaisten luona. Lapsen etu on selvitettävä ennen asumismuodosta päättämistä.

27.

vastustaa kaikenlaista lasten muuttajastatukseen perustuvaa säilöönottoa. Vapaudenriiston lapselle aiheuttamien haitallisten vaikutusten vuoksi sitä on käytettävä ainoastaan viimeisenä vaihtoehtona poikkeustilanteissa, esimerkiksi jos lapsen terveys tai henki on vaarassa. Lisäksi säilöönoton on oltava mahdollisimman lyhytaikaista, eikä lasta saa koskaan majoittaa vankilanomaisiin olosuhteisiin. Toimivaltaisten viranomaisten ja/tai lastensuojeluviranomaisten on joka tapauksessa valvottava sitä kaikissa vaiheissa. Säilöönottotilojen on oltava erityisesti lasten tarpeisiin mukautettuja, ja henkilöstöllä on oltava asianmukainen koulutus. Komitea panee tyytyväisenä merkille, että säilöönoton vaihtoehtojen edistäminen on keskeinen kysymys lapsen oikeuksia käsittelevässä eurooppalaisessa foorumissa, joka järjestetään 6.–8. marraskuuta 2017.

28.

toteaa jäsenvaltioiden edunvalvontajärjestelmien eroavan toisistaan ja katsoo sen vaikeuttavan tasapuolisten edellytysten turvaamista lapsille, joille osoitetaan edustaja EU:n alueella. Jokaisella ilman huoltajaa olevalla lapsella on oikeus ammattiedustajaan, joka voi puhua lapsen puolesta ja suojella tämän etuja oikeudellisissa asioissa riippumatta siitä, hakeeko lapsi turvapaikkaa vai ei. Edunvalvoja on tärkeä henkilö, jonka tulee rakentaa keskinäistä luottamusta suhteessaan lapseen ja suojella tätä kaikenlaiselta hyväksikäytöltä. Hyvä suhde lapsen ja tämän edunvalvojan välillä edistää kotoutumista. Edunvalvoja voi myös ehkäistä lasten katoamista. Komitea panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan muuttoliikeagendan tilannetta käsittelevän komission tiedonannon mukaan edunvalvojien eurooppalaisen verkoston luomisessa on edistytty EU:n tasolla nopeasti.

29.

pitää tärkeänä, että toimivaltaisen tahon tai viranomaisen asettamat edunvalvojat saavat asianmukaista koulutusta tai voivat osoittaa, että heillä on tällainen koulutus. Heidän vastuulleen annettavien lasten määrän on oltava suppea. Edunvalvojien on oltava palkattuja työntekijöitä, heillä tulee olla mahdollisuus työskennellä riippumattomasti, ja jäsenvaltioiden on vastattava heidän toimintansa rahoittamisesta.

30.

pitää myönteisenä aikomusta perustaa Euroopan edunvalvontaverkosto, jossa voidaan vaihtaa kokemuksia ja kehittää ohjeita.

31.

korostaa erityisesti lasten vastaanotto-olosuhteiden ja kotoutumismahdollisuuksien läheistä yhteyttä ja toteaa, etteivät menettelyt ja vastaanotto-olosuhteet saa viivästyttää tai haitata kotoutumisprosessia. Komitea korostaa, että on tärkeää käynnistää nopeasti laillisen hallinnollisen aseman saamiseen tähtäävät prosessit.

32.

toteaa, että lasten varhainen kotoutuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan tukea heidän kehitystään aikuisuuteen asti. Lapsen kotoutuminen uuteen maahan on sosiaalinen investointi, joka auttaa minimoimaan rikollisuuden ja radikalisoitumiselle altistumisen vaaroja. Huolehtimalla jo varhaisessa vaiheessa siitä, että lapset pääsevät koulutuksen ja terveydenhuollon, vapaa-ajantoiminnan ja psykososiaalisen tuen piiriin, voidaan edistää heidän kehitystään.

33.

korostaa erityisesti, että nopea ja tosiasiallinen pääsy osallistavan virallisen koulutuksen, myös varhaiskasvatuksen, piiriin on yksi tärkeimmistä ja tehokkaimmista keinoista edistää lasten kotoutumista, sillä se vahvistaa kielitaitoa, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä ymmärtämystä.

34.

korostaa, että kotoutumisprosessin helpottamiseksi on tärkeää, että traumatisoituneet lapset saavat asianmukaista psykososiaalista tukea. On myös tarjottava erityispalveluja ja pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon piiriin sellaisille lapsille, jotka ovat saattaneet joutua seksuaalisen tai sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreiksi.

35.

pitää tärkeänä jatkaa toimia, joilla edistetään myönteistä asennoitumista monimuotoisuuteen ja torjutaan muuttajalapsiin kohdistuvaa rasismia, muukalaisvihaa ja erityisesti vihapuhetta.

36.

panee merkille, että komissio ottaa huomioon ongelmat, joita syntyy, kun ilman huoltajaa oleva alaikäinen täyttää 18 vuotta eikä häntä enää pidetä lapsena, vaikka hän edelleen tarvitsee kipeästi suojelua. Lapsia on valmistettava tähän aikuiselämään siirtymiseen antamalla neuvontaa ja tukea ja tarjoamalla mahdollisuuksia yleissivistävään ja ammatilliseen jatkokoulutukseen.

37.

tähdentää kestävien ratkaisujen tärkeyttä, jotta kaikkien lasten tilanne normalisoituu ja vakiintuu pitkällä aikavälillä. On otettava huomioon kaikki mahdolliset ratkaisut: kotoutuminen, paluu lähtömaahan, uudelleensijoittaminen ja perheenyhdistäminen. On olennaisen tärkeää, että kaikissa tapauksissa tehdään perusteellinen lapsen edun määritys.

38.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset tulee ymmärtää tärkeiksi kumppaneiksi muuttajalasten suojelua koskevan EU:n strategian täytäntöönpanossa ja toteuttamisessa. Komitea kehottaa komissiota ottamaan kaikissa ehdotuksissa huomioon niiden vaikutukset paikallis- ja aluetasoon, sillä turvapaikkaa hakevien lasten vastaanotto tapahtuu juuri paikallistasolla, jossa he pääsevät erilaisten hyvinvointipalvelujen piiriin ja jossa myös alkaa varhainen kotoutuminen yhteiskuntaan.

39.

kehottaa komissiota välittämään jäsenvaltioille selvää viestiä siitä, että niiden tulee hyödyntää paikallis- ja aluetason kokemusta ja tietämystä. Alue- ja paikallisviranomaisilla on lukuisia hyviä esimerkkejä ja paljon kokemusta muuttajalasten suojelemisesta ja vastaanotosta.

40.

toteaa, että EU:n tarjoamat erilaiset rahoitusmahdollisuudet ja tukimuodot helpottavat ja edistävät muuttajalasten suojelua ja heidän kotoutumistaan. Komitea kehottaa komissiota parantamaan tiedottamista paikallis- ja alueviranomaisille tarjolla olevista tuki- ja rahoitusmuodoista.

41.

yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan tiedonannossa esitettyjen keskeisten lyhyen aikavälin toimien toteuttamista on seurattava määrätietoisesti, kokonaisvaltaisesti ja koordinoidusti EU-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla ja yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. EU:n lainsäädännön kaikkien merkityksellisten säännösten noudattamista on seurattava tiiviisti, erityisesti perusoikeuksiin liittyvien velvoitteiden ja lapsen oikeuksiin liittyvien takeiden osalta.

42.

huomauttaa, että muuttajalasten vastaanottoa koskevan, EU- ja jäsenvaltiotasolla sovellettavan yhtenäisen järjestelmän ja yhteisten tavoitteiden ansiosta asiaankuuluviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällä on ratkaiseva merkitys lapsen mahdollisuuksille kotiutua nopeasti, menestyä koulussa ja valmistautua työmarkkinoille. Jotta voitaisiin varmistaa näiden tavoitteiden toteutuminen, on komitean mielestä kaikkien jäsenvaltioiden yhdessä jaettava vastuu suojelua tarvitsevien lasten vastaanottamisesta.

43.

toteaa, että lapset ovat Euroopan tulevaisuus. Väestörakenteen muutokset kasvattavat sekä ikääntyvien osuutta väestöstä että työikäisen työvoiman kysyntää. Tarvitaan lisää nuoria ihmisiä, jotta yhteiskuntamme voivat kasvaa ja kukoistaa. Komitea korostaa, että kun muuttajalasten ja -nuorten vastaanotto tapahtuu oikeanlaisissa olosuhteissa ja käytössä on hyvät kotouttamisprosessit, heille voidaan tarjota hyvät elin- ja kehitysmahdollisuudet yhteiskunnissamme. Hyvä vastaanotto ja toimiva kotouttaminen ovat sen vuoksi kauaskantoisia investointeja hyvinvointiin, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin.