15.9.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 306/20

1.

korostaa, että vaikka nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi on tehty paljon työtä, ongelma paitsi aiheuttaa edelleen suuria sosioekonomisia haasteita myös heikentää Eurooppa-hankkeen perustana olevaa oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja solidaarisuutta.

2.

on tyytyväinen Euroopan komission aloitteeseen, joka juontuu Euroopan komission puheenjohtajan kantamasta huolesta sen vaikean tilanteen suhteen, jossa merkittävä osa kriisin kovasti koettelemista nuorista on tällä hetkellä. Huoli konkretisoitui aloitteiksi, jotka saivat otsikoikseen ”Investointi Euroopan nuorisoon” ja ”Euroopan solidaarisuusjoukot”.

3.

korostaa paikallis- ja alueviranomaisten sekä muiden, myös yksityissektorin ja kolmannen sektorin, toimijoiden osallistumisen olevan tärkeää sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joilla pyritään varmistamaan nuorten integroituminen työmarkkinoille.

4.

kehottaa EU:n toimielimiä yhteistyöhön yksityissektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja edellyttää, että yksityissektori ja kolmas sektori osallistetaan markkinoiden tarpeiden ja työntekijöiden pätevyyksien parempaan vastaavuuteen tähtäävien ohjelmien laadintaan.

5.

korostaa, että nuorisotyöttömyydellä on vaikutuksensa niin paikallisella, valtakunnallisella kuin unionin tasolla, että yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ja nuorisoasiat kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että EU:n tulee Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 6 artiklan mukaisesti tukea, yhteensovittaa ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, sillä työllisyyden edistäminen on yhteisen edun mukaista. Komitea huomauttaa, että asiaa koskevien EU:n toimien, joiden täytyy olla toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia, onnistuminen riippuu paikallis- ja alueviranomaisten kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

6.

toteaa jälleen, että yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamisen, sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja nuorten kilpailukyvyn lisäämisen työmarkkinoilla tulee edelleen olla keskeisiä tavoitteita EU:n nuorisopolitiikassa sen ohella, että edistetään nuorten osallistumista ja sitoutumista koulutuksessa ja työelämässä, nuorisotyön vahvistamista, syrjimättömyyttä ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Komitea toteaa tässä yhteydessä, että liikennepalvelujen ja tiedon saatavuus ovat myös tärkeitä tekijöitä yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamiseksi ja että tämä asia tulee ottaa huomioon.

7.

perää yhdennettyä kannustinta aktiiviseen kumppanuuteen kaikilla valtiovallan ja paikallis- ja aluehallinnon tasoilla, joiden vastuulla on yhteistyö nuorten ja heidän organisaatioidensa kanssa.

8.

on myös vakuuttunut siitä, että tarvitaan välttämättä toimenpiteitä, joilla taataan nuorille entistä parempi alku työelämälle investoimalla heidän tekniseen tietämykseensä, toiminnallisiin taitoihinsa ja heidän ammatilliseen osaamiseensa ja kokemukseensa ja ihmissuhdetaitoihinsa sekä auttamalla heitä integroitumaan työmarkkinoille joko omaehtoisesti työllistymällä tai tulemalla palkatuiksi heidän profiiliaan vastaavaan työhön. On myös panostettava malliin, jolla edistetään mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen, mikä avaa nuorille uusia työskentelymahdollisuuksia.

9.

ehdottaa, että erityistoimenpiteenä tulisi kehittää ja tukea nuorten työpajatoimintaa, jossa nuoret pääsevät kokeilemaan eri ammattialoja ja sitä kautta mahdollisesti löytävät uuden, itseään kiinnostavan alan.

10.

katsoo, että nuoriin investoimisen eri muodot sekä virallisen että epävirallisen koulutuksen alalla luovat perustan sellaisen oikeudenmukaisen, avoimen, osallistavan ja toimivan demokraattisen yhteiskunnan rakentamiselle, jolle on ominaista sosiaalinen liikkuvuus, kulttuurienvälinen integraatio sekä kestävä kehitys ja kasvu. Komitea on myös vakuuttunut, että on tärkeää luoda nuorille mahdollisuuksia päästä käyttämään EU:n luomia julkishyödykkeitä ja ottamaan aktiivisemmin osaa solidaarisuushankkeisiin ja Euroopan tulevaisuuden muotoiluun.

11.

toteaa, että vaikka nuorten asema työmarkkinoilla on viime vuosina parantunut tuntuvasti monissa jäsenvaltioissa, antavat 4 miljoonaa työtöntä nuorta kuitenkin pakostakin aihetta syvään huoleen. Lisäksi tilanne vaihtelee huomattavasti paitsi jäsenvaltiosta toiseen myös saman valtion sisällä. Komitea panee merkille, että vaikka EU- ja jäsenvaltiotasolla on viimeksi kuluneiden vuosien aikana toteutettu toimia ja hankkeita, joiden tarkoituksena on ollut nuorten ammatillinen aktivoiminen sekä heidän työllisyysasteensa kohottaminen, jäsenvaltioiden ja EU:n toimintaa on tarpeen jatkaa.

12.

toteaa olevansa erityisen huolestunut siitä, että suuri osa nuorisosta saa koulutuksen, joka ei vastaa nykyaikaisten työmarkkinoiden vaatimuksia, että yrittäjyys-, innovointi- ja tutkimushankkeiden kehittämiseen ei ole tarjolla tarpeeksi tukea ja että koulutusjärjestelmät jäsenvaltioissa eivät kehitysasteeltaan ole dynaamisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten muutosten tasalla. Tästä johtuen monet nuorista eivät työmarkkinoille tullessaan täytä sosiaalisia odotuksia ja omia odotuksiaan.

13.

katsoo, että erityisen huolestuttavina on pidettävä tutkimustuloksia, joiden mukaan yli puolet nuorista eurooppalaisista mieltää itsensä yhteiskunnallisesta, taloudellisesta ja poliittisesta elämästä syrjäytyneiksi, vaikka he samaan aikaan ilmoittavat toivovansa kovasti pääsevänsä osallistumaan mainituille elämänaloille kotimaissaan. Komitea huomauttaa lisäksi, että nuoret ovat samanaikaisesti yhä passiivisempia yhteiskunnallisten ongelmien, taloustilanteen ja politiikan suhteen.

14.

toteaa tyytyväisenä, että Euroopan komissio ymmärtää välttämättömäksi keskittää mainitun alan toimet jäsenvaltioihin. Komiteasta on oikein ajatella, että ennen muuta jäsenvaltioiden ja niiden alue- ja paikallisyhteisöjen täytyy etsiä tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja voimavaroja haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Niinpä komission tulisi tukea näitä toimia mahdollisimman hyvin sekä koordinoida sujuvasti ja tehokkaasti yksittäisten jäsenvaltioiden toimenpiteitä, jotta moninkertaistetaan niiden myönteiset vaikutukset koko EU:n alueella.

15.

kiinnittää tässä yhteydessä erityisesti huomiota siihen, että paikallis- ja alueviranomaisilla tulisi olla perustava tehtävä toteutettaessa kaavailtuja toimenpiteitä yksittäisissä jäsenvaltioissa.

16.

toteaa näin ollen, että varsinkin koska nämä hallintotahot seuraavat polttavia yhteiskunnallisia ongelmia läheltä, niillä on parhaat tiedot ongelmien erityisistä ja paikkakunta-, seutu- tai aluekohtaisista ominaispiirteistä. Sen lisäksi niillä on jo olemassa olevat, yleensä toimivat instituutiot, jotka ovat jo vuosia painiskelleet tämän aihepiirin haasteiden kanssa. Ponnistusten ja resurssien keskittäminen näiden, koeteltujen ja paikallisyhteisöjensä demokraattisesti legitimoimien instituutioiden kautta tarjoaa tehokkaimman mahdollisuuden nopeuttaa ja tehostaa suunniteltuja toimenpiteitä.

17.

arvostaa nuorisotyöllisyysaloitteen, Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston puitteissa toteutettavien toimien mittavuutta. Komitea odottaa, että monivuotisen rahoituskehyksen tulevan tarkistuksen myötä EU:n moninaisiin sosiaalisiin haasteisiin, mm. koulutukseen, nuorten työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, kiinnitetään asianmukaista huomiota myös vuoden 2020 jälkeen ja että muita heikommassa asemassa oleviin alueisiin kiinnitetään erityistä huomiota EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan mukaisesti.

18.

esittää vastaavanlaisen arvion Euroopan investointipankin nuorten yrittäjien hyväksi toteuttamista toimista sekä korostaa rahoituksen saannin merkitystä ja kehottaa jatkamaan tällaisia toimia.

19.

toistaa tukevansa nuorisotakuujärjestelmää. Komitea kehottaa eräiden paikallisten ja alueellisten haasteiden valossa neuvostoa pyrkimään yksinkertaistettuihin menettelyihin korvausten maksamisessa harjoittelijoille, jotta voidaan varmistaa se, etteivät menettelyt toimi pidäkkeenä.

20.

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan paikallis- ja alueviranomaisten näkemykset huomioon, kun se tarkistaa EU:n nuorisostrategiaa vuoden 2018 jälkeen.

21.

korostaa myös, että Euroopan komission tulee toimissaan, jotka tähtäävät korkeatasoiseen ammatilliseen koulutukseen sekä sellaisten koulujärjestelmien aikaansaamiseen, jotka avittavat nuoria pääsemään työmarkkinoille, ottaa lisäksi huomioon kysymys nuorison tietojen ja taitojen hankkimisesta, erityisesti käytännön alalla, osallistumalla arkioppimiseen ja epäviralliseen oppimiseen. Komitea toistaa tässä yhteydessä kehotuksensa pitkälle kehitetyn kumppanuuspohjalta toteutettavan yhteistyön tekemisestä valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisten, yritysten, työntekijöiden ja heidän organisaatioidensa sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kesken, jotta voidaan entistä paremmin hyödyntää epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kautta hankitut taidot ja pätevyydet (1). Komitea on myös vakuuttunut, että on tärkeää hyväksyä yhdenmukaiset validointijärjestelmät, joiden avulla voidaan tunnustaa ja virallistaa epävirallisen koulutuksen kautta hankitut monialaiset taidot, ja saada työmarkkinat tunnustamaan niiden arvo virallisen koulutuksen rinnalla.

22.

on erityisesti hyvillään siitä, että Euroopan komissio tiedostaa Erasmus+-ohjelman merkityksen yhtenä tärkeimmistä välineistä, joilla kehitetään nuorten toimintaa yli valtiollisten rajojen, tarjotaan heille yleissivistävää koulutusta ja harjaannutetaan heidän henkilökohtaisia taitojaan sekä lisätään heidän tietoisuuttaan unionista ja maailmanlaajuisista markkinoista. Komitea on ilahtunut kaikkien vuorovaikutuksen edistämiseen osallistuvien keskeisten toimijoiden, kuten koulujen ja ammattioppilaitosten, toiminnasta yli valtiollisten rajojen. Komitea pitää välttämättömänä, että ohjelmaa kehitetään entistäkin intensiivisemmin – myös kasvattamalla nykyisen budjettikehyksen aikana ohjelman puitteissa käytettävissä olevia määrärahoja. Komitea katsoo silti, että samanaikaisesti on vahvistettava korkeakoulujen ja kolmannen sektorin organisaatioiden roolia Erasmus+-ohjelman välittöminä toteuttajina, sillä se on yksi niistä tekijöistä, jotka tehostavat liikkuvuutta edistävien ja (virallisen ja epävirallisen) koulutuksen välineiden vaikutuksia ohjelman puitteissa. Komitea suosittaakin sellaisia ratkaisuja, joiden turvin korkea-asteen oppilaitokset ja valtiovallasta riippumattomat organisaatiot pystyvät tuottamaan entistäkin tuloksekkaampia välineitä kansainvälisen liikkuvuuden ja koulutuksen välineiden kehittämiseksi.

23.

ottaa tyytyväisenä vastaan ajatuksen Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamisesta ja arvostaa suuresti nykyaikaista tapaa rekrytoida Euroopan solidaarisuusjoukkojen tarjoamista toiminnoista kiinnostuneita ihmisiä erityisen rekisteröitymistarkoitukseen avatun verkkosivuston avulla. Tätä rekisteröitymiskanavaa tulee voida täydentää muilla välineillä, joilla pystyään varmistamaan kaikkien nuorten, etenkin erityisen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten, osallistuminen ja helpottamaan sitä. Tämä muoto lienee omiaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen perusajatuksen levittämiseen, erityisesti mitä tulee solidaarisuuteen eurooppalaisen yhteisön tärkeimpänä sideaineena. Komitea korostaa lisäksi tarvetta sellaisiin ratkaisuihin, jotka mahdollistavat nuorten liittymisen Euroopan solidaarisuusjoukkoihin heidän sosiaalisesta tai taloudellisesta tilanteestaan ja koulutustasostaan riippumatta. On myös välttämättä löydettävä sellaisia ratkaisuja, joiden kautta Euroopan solidaarisuusjoukkoihin pystyvät liittymään nekin nuoret, joiden mahdollisuudet käyttää internetiä ovat rajalliset.

24.

kehottaa Euroopan komissiota luomaan pikaisesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen oikeusperustan ja ehdottamaan kestävää tapaa rahoittaa niitä vuoden 2017 jälkeen, jotta voidaan välttää olemassa olevien rahoitusohjelmien, kuten Erasmus+-ohjelman, ylikuormittamista ja vastata nopeasti solidaarisuusjoukkoihin liittymään pyrkivien yhä useampien nuorten odotuksiin.

25.

huomauttaa, että aloite ei saa aiheuttaa ylimääräistä byrokratiaa osallistumisesta kiinnostuneille nuorille ja että siinä tulisi olla mukana jäsenvaltioissa toimivia nuoriso-organisaatioita sekä varsinkin paikallis-, seutu- ja aluetasolla olemassa olevia instituutioita, jotka vastaavat nuorisopolitiikan toteuttamisesta sekä nuoriso-organisaatioiden tukemisesta.

26.

kiinnittää huomion tarpeeseen luoda Euroopan solidaarisuusjoukkojen edistämiseksi sellainen hallintojärjestelmä, joka tekee vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta yksinkertaisempaa sekä osanottajille että kansalaisyhteiskunnan organisaatioille.

27.

painottaa, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen molempien toimintalohkojen (ammatillisen työskentelyn ja vapaaehtoistoiminnan) tulee täydentää toisiaan, vaikka niiden välille onkin tehtävä selkeästi ero, jotta voidaan ottaa käyttöön tarvittavat mekanismit pimeän työn välttämiseksi. Solidaarisuusjoukkoja ei myöskään tulisi käyttää palkallisen työn korvaamiseen ilmaisella vapaaehtoistoiminnalla.

28.

kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen perussäännössä tulisi panna erityistä painoa eurooppalaisen solidaarisuuden käytännön ulottuvuuteen, joka näyttäytyy kestävien siteiden solmimisena niiden yhteiskuntien välille, joista eurooppalainen yhteisö muodostuu, sekä eurooppalaisen identiteetin vahvistamisena.

29.

on hyvillään alueidenvälisen ja rajatylittävän yhteistyön tuomien hyötyjen korostamisesta mutta tähdentää, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen tulee kohdistaa huomiota myös paikalliseen vapaaehtoistoimintaan. Valtaosa vapaaehtoistoiminnasta tapahtuu paikkakunnilla, missä vapaaehtoiset asuvat. Keskittyminen tämäntyyppiseen vapaaehtoistoimintaan, joka hyödyttää paikallisyhteisöjä, voi edistää työmarkkinoiden vankentamista, sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemistä ja maaseudulta kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen jarruttamista.

30.

ilmaisee tukensa Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteelle eli puutteenalaisten auttamiselle. Paikallisyhteisöjen tarpeiden ja odotusten tulisi olla tärkeä kriteeri hankkeiden laatua arvioitaessa.

31.

kiinnittää huomiota tarpeeseen laatia yhteiset puitteet Euroopan solidaarisuusjoukkojen, Yhdistyneiden kansakuntien vapaaehtoisohjelman, Yhdysvaltojen rauhanjoukkojen (US Peace Corps) ja muiden luonteeltaan vastaavanlaisten organisaatioiden yhteistyölle.

32.

painottaa, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminta täytyy suunnitella sellaiseksi, että eurooppalaisten nuoriso-organisaatioiden ja niiden harjoittaman vapaaehtoistoiminnan olemassa olevaa potentiaalia kyetään hyödyntämään. Euroopan solidaarisuusjoukot ei voi olla instituutio, joka vie näiden organisaatioiden tähänastisia tehtäviä tai korvaa ne, vaan sen pitää täydentää tätä toimintaa. Komitea katsoo, että keskeistä Euroopan solidaarisuusjoukkojen ajatuksen menestymiselle on ottaa Euroopan maissa aktiiviset nuoriso-organisaatiot mukaan ja kannustaa niitä tällä tavoin yhteistyöhön solidaarisuusjoukkojen kanssa. Komitea korostaa lisäksi, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen strategiaa laadittaessa tulee antaa suuri arvo eurooppalaisten nuorisojärjestöjen vuosikymmenten kuluessa hankkimalle kokemukselle vapaaehtoistoiminnan organisoinnista ja yhteisöjen kehittämisestä sekä hyödyntää tätä tietopohjaa.

33.

korostaa tarvetta ottaa käyttöön seurantavälineitä ja nuorten osallistujien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, jotta voidaan varmistaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen tarjoamien toimien laatu ja jotta voidaan huolehtia nuorten kouluttamisesta ja valmentamisesta osallistumaan solidaarisuusjoukkojen toimintaan. Lisäksi ammatilliseen toimintaan, erityisesti työharjoittelujen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen, osallistuvien isäntäorganisaatioiden tulisi noudattaa työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen laatua koskevan eurooppalaisen peruskirjan tarjoaman mallin mukaisia periaatteita ja normeja työnvälityksen laadun varmistamiseksi.

34.

katsoo, että yhtä lailla on tarpeen selvittää, millainen tulee olemaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (EVS) suhde, jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja varmistaa Euroopan unionin tarjoamien mahdollisuuksien jatkuvuus ja joustavuus.

35.

toteaa, että Euroopan solidaarisuusjoukkoja perustettaessa pitää myös laatia järjestelmä ohjelmaan kuuluvan vapaaehtoistoiminnan kautta hankittujen taitojen validoimiseksi julkisella ja yksityisellä sektorilla ja myös korkea-asteen oppilaitoksissa. Nuo taidot ovat osa arkioppimista, ja se ei tätä nykyä heijastu vaatimukset täyttävästä pätevyyksien virallisesta varmentamisjärjestelmästä.

36.

korostaa, että mahdollisuuksien tarjoaminen nuorille lisätaitojen hankkimiseen työn ja vapaaehtoistoiminnan kautta hyödyttää sekä julkis- että yksityissektoria, koska se parantaa nuorten työllistyvyyttä luomalla kilpailukykyisemmän lahjakkuusreservin, josta nuoria voidaan palkata. Komitea kehottaa tässä yhteydessä lisäämään yhteistyötä yksityissektorin kanssa tarkoituksena tutkia, millä tavalla hankitut taidot saadaan paremmin vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita.