EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.12.2017
COM(2017) 728 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EMPTY
Selonteko ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian jatkotoimista ja uusien konkreettisten toimien määrittelystä
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.12.2017
COM(2017) 728 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EMPTY
Selonteko ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian jatkotoimista ja uusien konkreettisten toimien määrittelystä
I. Johdanto
Ihmiskauppa on edelleen erittäin kannattava vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden muoto, joka on nimenomaisesti kielletty EU:n perusoikeuskirjassa. 1 Jokaisen uhrin taustalla on järkyttäviä kokemuksia ja kärsimystä, jotka on asianmukaisesti tunnustettava, joihin on puututtava ja joiden jatkuminen on ehdottomasti estettävä. Ottaen huomioon, millaista vahinkoa ihmiskauppa aiheuttaa uhreilleen, EU:n ihmiskaupan vastaisten toimien olisi edelleen perustuttava ihmiskaupan ehkäisemiseen. Tässä tiedonannossa esitetään, mitä toimia komission ja jäsenvaltioiden on tehostettava muun muassa tekemällä yhteistyötä EU:n erillisvirastojen, kansalaisyhteiskunnan, EU:n ulkopuolisten maiden ja kaikkien muiden asiaankuuluvien organisaatioiden ja elinten kanssa.
On selvää, että uhreja on huomattavasti enemmän kuin viralliset luvut osoittavat. Tällä rikoksella on ilmeinen sukupuoliulottuvuus. Ihmiskaupan yleisimmäksi muodoksi on toistuvasti raportoitu sen harjoittaminen seksuaalista hyväksikäyttöä varten, ja sen uhrit ovat pääasiassa naisia ja lapsia. 2
Ihmiskaupasta saatavat voitot ovat huomattavia 3 ja kysynnän ja tarjonnan välinen vuorovaikutus hyvin monitahoista. Ihmiskauppaan osallistuvien toimijoiden ketju onkin monimutkainen, ja osa toimijoista on siinä mukana tietoisesti ja osa tietämättään. Jotta tällainen rikollisuus voidaan hävittää lopullisesti, ketjun lenkkien väliset yhteydet on katkaistava. Rikolliset ja hyväksikäyttäjät hyödyntävät ihmisten haavoittuvuuksia seksuaalista tai työvoiman hyväksikäyttöä, kerjäämistä, rikoksia ja monia muita tekoja varten. Haavoittuvuutta pahentavat muun muassa köyhyys, syrjintä, sukupuolten epätasa-arvo, miesten naisiin kohdistama väkivalta, koulutuksen puute, konfliktit, sodat, ilmastonmuutos, ympäristön tuhoutuminen ja luonnonkatastrofit.
Koska ihmiskaupan harjoittajien toimintatavat kehittyvät jatkuvasti, EU:n on puututtava ihmiskaupan ja muiden rikosten, kuten ihmisten salakuljetuksen, terrorismin, korruption, huumeiden salakuljetuksen, verkkorikollisuuden ja verkossa tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin tuottamisen, talousrikosten, asiakirjapetosten, luottokorttipetosten ja sosiaaliturvaetuuksiin liittyvien petosten, välisiin yhteyksiin. 4
Kuten Euroopan muuttoliikeagendassa, Euroopan turvallisuusagendassa 5 ja muissa EU:n politiikan välineissä 6 korostetaan, EU on edelleen sitoutunut ihmiskaupan ehkäisemiseen ja torjumiseen sekä uhrien oikeuksien suojelemiseen ottaen huomioon erityisesti ihmiskaupan kohteina olevien naisten ja lasten haavoittuvuuden. Ihmiskauppa on myös rikosuhkien painopistealue vuosien 2018–2021 järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevassa EU:n toimintapoliittisessa syklissä. 7 Lisäksi poliittista sitoutumista EU:n ihmiskaupan torjuntatoimien tehostamiseen EU:n sisällä ja muualla maailmassa tukevat EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia, asiaankuuluvat EU:n strategiat ja toimintasuunnitelmat 8 sekä Euroopan parlamentin päätöslauselmat 9 . Vahvaa tukea saadaan myös kansalaisyhteiskunnalta. 10
Euroopan unioni on viime vuosina luonut ihmiskaupan torjumista koskevan kattavan ja yhdenmukaisen oikeudellisen ja poliittisen kehyksen. Se koskee kaikkia EU:n politiikanaloja, jotka liittyvät ihmiskauppaan, myös sen rahoitukseen ja sitä koskevaan tutkimukseen. Oikeudellinen kehys vahvistetaan ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annetussa direktiivissä 2011/36/EU 11 , jäljempänä ’ihmiskauppadirektiivi’. Komissio seuraa edelleen ihmiskauppadirektiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa 12 ja raportoi täytäntöönpanon edistymisestä.
Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävä EU:n strategia 13 , jäljempänä ’ihmiskauppastrategia’, on ollut tärkein väline EU:n tämän alan toimien kehittämisessä, koordinoinnissa ja täytäntöönpanossa. Strategian viiden ensisijaisen painopisteen – ehkäiseminen, syytteeseen asettaminen, uhrien suojeleminen, kumppanuudet ja tietämyksen lisääminen – osalta luetellut toimet on toteutettu. 14
Maailmanlaajuinen yhteiskunnallis-poliittinen konteksti on kuitenkin muuttunut huomattavasti ihmiskauppadirektiivin ja ‑strategian hyväksymisen jälkeen. Maailmanlaajuisen talouskriisin taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, muuttoliikekriisi ja järjestäytyneiden rikollisryhmien aiheuttamat turvallisuusuhkat pahentavat haavoittuvuuksia entisestään, ja siksi tarvitaan tehokkaampia toimia sekä kansallisella että EU:n tasolla. Näissä toimissa on edelleen sovellettava ihmisoikeuksiin perustuvaa, sukupuolikohtaista ja lapsen huomioon ottavaa lähestymistapaa, ja niiden toteuttamista on koordinoitava EU:n sisä- ja ulkopuolella eri politiikanaloilla.
Tämä tiedonanto perustuu ihmiskauppastrategiaan ja käynnissä oleviin toimiin ihmiskauppadirektiivin täytäntöönpanemiseksi täysimääräisesti. Tiedonannossa ehdotetaan joukkoa kohdennettuja painopisteitä EU:n ihmiskaupan ehkäisemistoimien tehostamiseksi. Painopisteitä ovat ihmiskaupan perustana olevan liiketoimintamallin hajottaminen, uhrien oikeuksien käyttömahdollisuuksien parantaminen sekä sen varmistaminen, että EU:n sisäiset ja ulkoiset toimet muodostavat koordinoidun ja yhdenmukaisen vastatoimen.
II. Kohdennetut painopisteet EU:n ihmiskaupan ehkäisemistoimien tehostamiseksi
EU:n toimien tehostamiseksi on ihmiskauppastrategian käynnissä olevan täytäntöönpanon, ihmiskauppadirektiivin 23 artiklan mukaisten kahden kertomuksen 15 tulosten sekä useiden sidosryhmien kanssa 16 toteutetun laajan koordinointityön ja tiedonvaihdon perusteella määritelty seuraavat kolme kohdennettua painopistettä:
·järjestäytyneen rikollisuuden verkostojen torjunnan tehostaminen muun muassa hajottamalla liiketoimintamalli ja katkaisemalla ihmiskauppaketju
·ihmiskaupan uhrien oikeuksien käyttömahdollisuuksien parantaminen ja oikeuksien toteutuminen
·koordinoitujen ja yhtenäisten vastatoimien tehostaminen EU:n sisä- ja ulkopuolella.
A. Liiketoimintamallin hajottaminen ja ihmiskauppaketjun katkaiseminen
Laillisilla ja laittomilla markkinoilla saadut voitot sekä ihmiskaupan uhrien tarjoamien palvelujen ja tavaroiden kysyntä pysyvät suurina silloin, kun vallalla on sekä rikollisten että käyttäjien rankaisemattomuuden kulttuuri. Käyttäjiä koskeva komission kertomus, jossa arvioidaan asiaankuuluvan voimassa olevan kansallisen lainsäädännön vaikutuksia, osoittaa lainsäädäntöympäristön olevan EU:ssa kirjava. Kansallisessa lainsäädännössä ei tosiasiassa pyritä lopettamaan ihmiskaupan hyväksikäytön tarkoituksena olevien palvelujen kysyntää.
Avaintoimi
Komissio aikoo vuodesta 2018 lähtien
ükannustaa niitä EU:n jäsenvaltioita, jotka eivät ole sitä vielä tehneet, kriminalisoimaan sellaisten palvelujen tietoisen käyttämisen, joita tiedetään vaaditun ihmiskaupan uhreilta.
Ihmiskauppaketjun läpi kulkevien rahavirtojen seuraaminen on ratkaisevan tärkeää ihmiskaupan muuttamisessa riskialttiiksi ja heikosti tuottavaksi rikollisuudeksi. Tämä voidaan tehdä tehostamalla tutkintoja ja syytteeseenpanoa sekä helpottamalla ennakoivia rahoitukseen liittyviä ja tiedustelukeskeisiä tutkintoja, varojen takaisin hankintaa ja jäädyttämistä ja voittojen menetetyksi tuomitsemista. Tavoitteeseen pääsemiseksi edistetään yhteistyön tiivistämistä. Siihen kuuluu kansallisten viranomaisten, myös EU:n ulkopuolisten maiden, valmiuksien kehittäminen, ja se toteutetaan tarkoituksenmukaisten verkostojen, kuten rahanpesun vastaisen toimintaryhmän, kautta ja EU:n erillisvirastojen tuella. 17
Kaikenlaisen hyväksikäytön kysynnän lopettaminen muun muassa globaalien arvoketjujen vastuullisella hallinnalla on tässä suhteessa keskeistä. Kuten EU:n kauppastrategiassa 18 ja 12. toukokuuta 2016 hyväksytyissä vastuullisia globaaleja arvoketjuja koskevissa neuvoston päätelmissä todetaan, EU on ryhtynyt usealla sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden alalla 19 toimiin sen varmistamiseksi, että toimitus- ja arvoketjuissa ei käydä ihmiskauppaa myöskään valmisvaatealalla 20 . Tällaisen toiminnan tarkoituksena on muun muassa muiden kuin talouteen liittyvien tietojen julkistamista ja julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön 21 , kaupan välineiden ja alakohtaisten toimenpiteiden täytäntöönpano. Siihen kuuluu myös toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrityksiä varmistamaan käytännesääntöjä ja raportointi- ja/tai avoimuusmekanismeja hyväksymällä ja soveltamalla, että niiden toimitus- ja arvoketjuihin ei liity ihmiskauppaa. 22
Keskeiset toimet
Komissio aikoo vuodesta 2018 lähtien
ükannustaa ja auttaa EU:n kansallisia viranomaisia niiden käytännön aloitteissa liiketoimintamallin hajottamiseksi kehittämällä operatiivisia toimia ja menetelmiä, noudattamalla hyviä käytäntöjä, tiedottamalla, kehittämällä valmiuksia ja tarjoamalla tarvittaessa koulutusta
ükannustaa ja auttaa jäsenvaltioita tehostamaan tutkintoja ja syytteeseenpanoa parantamalla valmiuksia, kehittämällä työkaluja, vaihtamalla tietoja, jakamalla parhaita käytäntöjä, tekemällä lainvalvonta- ja oikeudellista yhteistyötä muun muassa edistämällä yhteisten tutkintaryhmien perustamista sekä EU:n sisällä että EU:n ulkopuolisissa maissa, mikä voidaan toteuttaa asiaankuuluvien EU:n erillisvirastojen, Euroopan juridisen koulutusverkoston ja eurooppalaisen rikoksentorjuntaverkoston tuella sekä kansainvälisesti, myös EU:n kehitysohjelmien kautta ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimilla
üedistää kestäviä liiketoimintakäytäntöjä ja työoloja tuotantomaissa, mikä voidaan toteuttaa keskittymällä kehitysyhteistyöhön ja taloudelliseen tukeen sen varmistamiseksi, että toimitus- ja arvoketjut ovat ihmiskaupasta vapaita sitovien kansainvälisten työ-, sosiaali- ja ympäristönormien sekä EU:n politiikan ja aloitteiden mukaisesti
üedistää parhaita käytäntöjä ja koulutustilaisuuksia asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa erityisesti sovellettaessa ohjeita, jotka koskevat muiden kuin taloutta koskevien tietojen julkistamisen menetelmää. Tämä koskee myös ihmiskauppaa.
B. Uhrien oikeuksien käyttömahdollisuuksien parantaminen ja oikeuksien toteutuminen
EU:lla on ihmiskaupan uhrien auttamista, tukemista ja suojelemista koskeva oikeudellinen ja toiminnallinen kehys. Komissio on julkaissut asiakirjan ”Ihmiskaupan uhrien oikeudet EU:ssa” 23 kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Siinä annetaan käytännöllinen ja kattava yleiskuva uhrien oikeuksista, jotka perustuvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, EU:n lainsäädäntöön ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön.
Uhrien tunnistaminen tehokkaasti ja varhaisessa vaiheessa on ensimmäinen askel sen varmistamisessa, että heitä kohdellaan oikeudenhaltijoina ja että he voivat käyttää oikeuksiaan ja toteuttaa niitä tehokkaasti, mihin kuuluu asianmukaisen avun ja suojelun saaminen. Kuten ihmiskauppadirektiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevassa kertomuksessa todetaan, kansalliset viranomaiset ovat tehneet paljon direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä mutta parantamisen varaa on edelleen erityisesti suojelu- ja tukitoimenpiteissä. 24 Riittämätön tiedonsaanti uhrien oikeuksista ja tehottomat kansallisen ja valtioiden välisen tason ohjausmekanismit yhdistettynä siihen, ettei kaikkia ihmiskaupan uhreja (myös erilaisista ryhmistä koostuvien muuttajavirtojen mukana tulevia) pystytä tunnistamaan, estävät edelleen ihmiskaupan uhreja tosiasiassa hyödyntämästä oikeuksiaan. 25
Tästä syystä komissio jatkaa eri toimijoiden ja viranomaisten tukemista EU:n jäsenvaltioissa. Kaikkien EU:n tason toimien keskeisiä näkökohtia ovat valmiuksien kehittäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen uhrien havaitsemiseksi sekä keskittyminen siihen, että taataan tarkoituksenmukaisen, sukupuolikohtaisen ja lapsen huomioon ottavan avun ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen saaminen. Näihin toimiin kuuluvat asiantuntemuksen kehittäminen ja hyödyntäminen EU:n erillisvirastoissa sekä uhrien tunnistamista koskevan koulutuksen tarjoaminen rajavartijoille, lainvalvontaviranomaisille, turvapaikka- ja maahanmuuttoviranomaisille, vastaanottokeskusten työntekijöille, konsuliviranomaisille ja EU:n henkilöstölle, ilman huoltajaa olevien lasten edunvalvojille ja viranomaisille, jotka ovat vastuussa tästä osa-alueesta ja todennäköisesti kohtaavat ihmiskaupan uhreja. 26 Siksi komissio tukee toimenpiteitä, jotka on suunniteltu parantamaan uhrien tunnistamista ja tarkoituksenmukaista kansallista ja valtioiden välistä edelleen ohjaamista. Komissio edistää myös lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaiden sekä kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten järjestöjen välistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että uhrit tunnistetaan jo varhaisessa vaiheessa.
Lisäksi komissio haluaa tukea jäsenvaltioita kattavan ja helposti saatavilla olevan suojelun tarjoamisessa ihmiskaupan uhreille sekä auttaa uhrien kotouttamisessa ottaen huomioon eri sukupuolten erityistarpeet. Komissio myös seuraa lapsen huomioon ottavien palvelujen toteuttamista kansallisella tasolla ja antaa siihen liittyvää neuvontaa ottaen huomioon jokaisen yksittäisen lapsen sukupuolen, iän ja erityistarpeet. Näitä ihmiskaupan uhreille tarjottavia palveluja ovat hoito-, terveys- ja koulutuspalvelut. Komissio edistää lisäksi yhdennettyjä lastensuojelujärjestelmiä koskevien EU:n kymmenen periaatteen 27 täytäntöönpanoa.
Keskeiset toimet
Komissio aikoo vuoden 2017 lopusta lähtien
üjulkaista yhteistyössä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa jäsenvaltioille ohjeita sukupuolikohtaisista toimenpiteistä uhrien auttamiseksi ja tukemiseksi
ülaatia yhteistyössä Euroopan unionin perusoikeusviraston kanssa käytännön ohjeet virastojen ja valtioiden välisen yhteistyön tehostamiseksi tavoitteena ehkäistä EU:n lapsilla käytävää lapsikauppaa, varmistaa lapsiuhrien suojelu, löytää kestäviä ratkaisuja ja suojella heidän EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisia oikeuksiaan
ütarkistaa jäsenvaltioiden kansallisten ja valtioiden välisten ohjausjärjestelmien toiminnan
ükeskittyä valmiuksien kehittämiseen yhteistyön parantamiseksi EU:n rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan välineillä ihmiskaupan uhrien ja harjoittajien havaitsemiseksi ja tunnistamiseksi sekä heitä koskevan tietämyksen ja tiedon jakamiseksi
üantaa kansallisille viranomaisille ihmiskauppaan liittyviä keskeisiä käsitteitä koskevia neuvoja auttaakseen niitä parantamaan operatiivista työtä, politiikan kehittämistä, tietojen vertailukelpoisuutta ja raportointia.
C. Koordinoitujen ja yhtenäisten vastatoimien tehostaminen EU:n sisä- ja ulkopuolella
EU aikoo edelleen parantaa ihmiskaupan torjuntaa koskevien toimiensa sisäisten ja ulkoisten näkökohtien koordinointia. Ihmiskauppa liittyy usein muuntyyppisiin rikoksiin, myös rajatylittäviin rikoksiin. Komissio kannustaa edelleen kansallisia viranomaisia ja EU:n erillisvirastoja käsittelemään ihmiskauppaa järjestäytyneen rikollisuuden muotona, joka ei pysähdy kansallisilla tai EU:n rajoilla, ja tekemään yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Ihmiskaupan torjunnan EU-koordinaattori edistää ihmiskaupan torjuntaa koskevia unionin koordinoituja ja yhtenäisiä vastatoimia. Koordinaattori varmistaa tässä yhteydessä tiiviimmän yhteistyön EU:n tasolla kaikkien verkostoihin osallistuvien organisaatioiden ja elinten kesken. Näitä ovat erityisesti ihmiskaupan torjunnan kansallisten raportoijien tai vastaavien järjestelyjen EU-verkosto, ihmiskaupan vastainen eurooppalainen kansalaisyhteiskuntafoorumi ja oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien EU:n erillisvirastojen yhteyspisteet 28 sekä ihmiskauppaa käsittelevä koordinointiryhmä. Mukana on myös muita erillisvirastoja, jotka ovat sitoutuneet torjumaan ihmiskauppaa, ja muita asiaankuuluvia EU:n tason foorumeja ja verkostoja.
Komissio jatkaa yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa sen varmistamista, että ihmiskaupan torjunnan näkökulma sisällytetään järjestelmällisesti kaikkiin osatekijöihin sen suhteissa EU:n ulkopuolisiin maihin ja kaikkiin asiaankuuluviin politiikanaloihin, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin, turvallisuuteen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon. Komissio aikoo myös varmistaa, että New Yorkin julkilausumassa 29 annettuja ihmiskauppaa koskevia sitoumuksia noudatetaan, ja auttaa muokkaamaan muuttoliikettä koskevaa Global Compact ‑aloitetta poliittisella ja operatiivisella yhteistyöllä. Se toteutetaan edistämällä tehostettua kahdenvälistä ja alueellista yhteistyötä asiaankuuluvien kumppanien ja muiden organisaatioiden kanssa myös asianmukaisten välineiden kautta tarjottavalla kohdennetulla rahoituksella.
EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden asiaankuuluvia toimijoita kannustetaan puuttumaan ongelmiin suojelemalla myös uhreja ja sopeuttamalla heidät uudelleen yhteiskuntaan aloitteilla, jotka koskevat ihmiskaupan ehkäisemistä, koulutusta ja majoitusta, sekä puuttumaan haavoittuvassa asemassa olevien naisten, lasten ja muiden ryhmien, kuten romanien, tilanteeseen. Komissio tukee näitä toimijoita niiden pyrkimyksissä.
Tukea annetaan EU:n ulkopuolisille maille, jotka tekevät EU:n kanssa yhteistyötä turvallisuusalan uudistusten toteuttamisessa ja oikeusvaltion vakiinnuttamisessa alueellaan. Tavoitteena on ehkäistä ja torjua ihmiskauppaa sekä vahvistaa lainvalvontaa ja syytteeseenpanoa.
Lisäksi EU tehostaa ulkoisia toimiaan, jotka kohdistuvat ihmiskauppaa harjoittaviin rikollisjärjestöihin. Niihin kuuluvat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan operaatioihin perustuvat toimet, joihin osallistuu myös prioriteettimaita, kuten terrorismin torjuntatoimet Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Balkanin maissa.
Keskeiset toimet
Komissio aikoo vuoden 2017 lopusta lähtien
üyhdessä jäsenvaltioiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tarkistaa ja määritellä ihmiskaupan torjuntatoimien prioriteettimaat ja ‑alueet ja varmistaa niiden yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden kaikilla kansainvälisen osallistumisen osa-alueilla, erityisesti muuttoliikkeen, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien aloilla, tunnistettujen painopisteiden ja ohjelmasuunnittelun kanssa
ütehdä työtä Agenda 2030 ‑toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi kiinnittäen erityisesti huomiota tavoitteisiin 5.2, 8.7 ja 16.2, jotka koskevat ihmiskauppaa, kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen mukaisesti 30
üedistää oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien EU:n erillisvirastojen uudistettua sitoutumista yhteiseen ihmiskaupan vastaiseen toimintaan, johon osallistuu myös muita asiaankuuluvia erillisvirastoja
üvarmistaa, että toteutetaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamista koskevat Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien ”Spotlight” ‑aloitteen 31 osat, jotka liittyvät ihmiskauppaan
üvarmistaa, että sukupuolten tasa-arvoa ja naisten voimaannuttamista EU:n ulkosuhteissa koskevan yhteisen valmisteluasiakirjan ihmiskauppaan liittyvät toimenpiteet toteutetaan
üvarmistaa, että toimia sukupuoleen perustuvalta väkivallalta suojelemiseksi kriisitilanteissa koskevan kehotuksen perusteella annetut sitoumukset täytetään, mukaan lukien humanitaarisen avun kohdentaminen erityisesti sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemisen ja vastatoimien tukemiseen.
III. Monialaiset painopisteet EU:n ihmiskaupan ehkäisemistoimien tehostamista varten
Kolmen erityispainopisteen lisäksi on määritelty kaksi monialaista painopistettä, joissa jatketaan tätä monitahoista ilmiötä koskevan tietämyspohjan laajentamista ja ymmärryksen lisäämistä sekä riittävän rahoituksen antamista ihmiskaupan torjunta-aloitteiden ja ‑hankkeiden tueksi.
Rikoksen luonteen, mittakaavan ja kustannusten tiedostaminen on keskeistä, jotta voidaan varmistaa ilmiön ehkäisemisen kannalta tarkoituksenmukaiset EU:n tason toimet. Tutkimus sekä luotettavat ja kattavat tilastot ovat ratkaisevia suuntausten tunnistamisessa ja kehitykseen puuttumisessa, näyttöön perustuvan politiikan kehittämisessä ja yksittäisten aloitteiden vaikutusten mittaamisessa. Ihmiskauppastrategiaa toteutettaessa on kerätty vankat perustiedot ihmiskaupasta EU:n tasolla, mutta tätä osa-aluetta on vielä kehitettävä. Komissio jatkaa tiedonkeruumenetelmien kehittämistä ihmiskauppaa koskevien vertailukelpoisten tietojen tuottamiseksi EU:ssa. Komissio aikoo myös toteuttaa jatkotoimia EU:n jäsenvaltioissa harjoitettua ihmiskauppaa koskevien tietojen saatavuudesta vuonna 2017 tehdyn EU:n laajuisen tutkimuksen johdosta. EU:n laajuinen ihmiskaupan torjuntakampanja auttaa lisäämään tietoisuutta ja ymmärrystä tämän rikoksen luonteesta, vaikutuksista ja monitahoisuudesta.
EU jatkaa myös ihmiskaupan torjuntatoimien tukemista useista rahoituslähteistä sekä EU:n sisällä että muualla. 32 Komissio haluaa rahoitustuellaan asettaa etusijalle toimet, joilla täytetään haavoittuvassa tilanteessa olevien ihmisten, kuten seksuaalista hyväksikäyttöä varten harjoitetun ihmiskaupan uhrien, erityistarpeita torjumalla naisiin ja lapsiin kohdistuvaa kaikenlaista väkivaltaa myös kriisitilanteissa ja pitämällä lapset koulussa.
Monialaiset toimet vakaan tietämyspohjan hankkimiseksi
Komissio aikoo vuodesta 2018 lähtien
üjulkaista tutkimuksen ihmiskaupan taloudellisista, sosiaalisista ja inhimillisistä kustannuksista
üjulkaista tutkimuksen seksuaalista hyväksikäyttöä varten harjoitettavan ihmiskaupan torjumista koskevan EU:n lähestymistavan vaikutuksista ja edistää parhaiden käytäntöjen jakamista EU:n jäsenvaltioiden kesken
üjulkaista komission seuraavassa edistymiskertomuksessa tuoreimmat rikoslain käyttöä EU:n ihmiskauppatilanteessa koskevat tilastot Eurostatin, kansallisten tilastoviranomaisten ja kansallisten raportoijien tai vastaavien järjestelyjen EU-verkoston avulla
ükäynnistää ihmiskauppaa koskevan EU:n laajuisen valistuskampanjan, jonka kohderyhmänä ovat käyttäjät, kuluttajat ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät sekä riskialttiit alat.
Monialaiset toimet ihmiskaupan torjunnan painopisteiden tukemiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolisissa maissa
üKomissio tukee ihmiskaupan torjunnan tavoitteita ja painopisteitä sekä hankkeita ottaen erityisesti huomioon ilmiön sukupuoliulottuvuuden, riskialttiit ryhmät ja riskialttiit alat. Tukea annetaan EU:n eri rahoitusohjelmien kautta, joihin kuuluvat turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) poliisi- ja rajatoiminta, Horisontti 2020 ‑ohjelma, EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, oikeusalan ohjelma ja perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, Euroopan naapuruusväline (ENI) ja liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA), liikkuvuuskumppanuusjärjestely, Euroopan kehitysrahasto, kehitysyhteistyön rahoitusväline, EU:n vakautta ja rauhaa edistävä väline (IcSP) ja EU:n Afrikka-hätärahasto.
IV. Päätelmät
EU:n ihmiskaupan torjuntatoimien yhdistämisessä on edistytty. Koska ilmiön kehittyminen on kuitenkin jatkunut, EU:n toimia ihmiskaupan torjumiseksi sekä EU:n sisä- että ulkopuolella on tehostettava. Siksi tässä tiedonannossa määritellään vastatoimien tehostamiseen tähtäävät monialaiset painopisteet, joita kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten ja organisaatioiden on noudatettava koordinoidummin ja yhtenäisemmin vuoden 2017 lopusta lähtien. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä kaikkia niiden käytettävissä olevia pitkälle tähtääviä välineitä EU:n tasolla sovittujen toimenpiteiden toteuttamiseen viipymättä. Komissio seuraa tässä tiedonannossa esitettyjen toimien edistymistä ja antaa siitä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen vuoden 2018 loppuun mennessä.
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 5 artikla ja SEUT-sopimuksen 79 ja 83 artikla.
Komission tietojen mukaan 67 prosenttia rekisteröidyistä ihmiskaupan uhreista EU:ssa on seksuaalisen hyväksikäytön uhreja (heistä 95 prosenttia on naisia tai tyttöjä). Työvoiman hyväksikäytön uhreja on 21 prosenttia ja muunlaisen hyväksikäytön uhreja 12 prosenttia. Tämä vastaa alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen toteamia suuntauksia.
Ihmiskaupan kaikkien muotojen vuotuisten tuottojen arvioidaan olevan koko maailmassa yhteensä 29,4 miljardia euroa (Europolin ihmiskauppaa käsittelevä raportti ”Report on Trafficking in Human Beings, Financial Business Model”, 2015).
COM(2016) 267 final. COM(2017) 195 final. Europolin järjestäytynyttä verkkorikollisuutta koskeva uhka-arvio ”Internet Organised Crime Threat Assessment” (IOCTA) 2016, EU:n vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhka-arvio ”Serious and Organised Crime Threat Assessment” (SOCTA) 2017 ja EU:ssa harjoitettavaa ihmiskauppaa koskeva tilanneraportti ”Situation Report, Trafficking in Human Beings in the EU” (2016).
Euroopan muuttoliikeagenda, COM(2015) 240 final. Euroopan turvallisuusagenda, COM(2015) 185 final.
Komission tiedonannot ”Avoin ja turvallinen Eurooppa: suunnitelma käytäntöön” (COM(2014) 154 final) ja ”Lasten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä” (COM(2017) 211 final). Asiaan liittyvät myös EU:n huumausainestrategiaa koskeva tiedonanto (COM(2017) 195 final) ja raportit edistymisestä kohti turvallisuusunionia (COM(2017) 213 final, SWD(2017) 278 final ja COM(2017) 407 final).
Neuvoston päätelmät EU:n painopisteiden asettamisesta järjestäytyneen ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa vuosina 2018–2021 (7704/17). Ks. myös EU:n vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva uhka-arvio (Europol, 2017).
Ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva toimintasuunnitelma, sukupuolten tasa-arvoa ja naisten voimaannuttamista EU:n ulkosuhteissa koskeva EU:n toimintakehys vuosiksi 2016–2020, strateginen toimintaohjelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi, yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva EU:n strategia ja uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus.
Euroopan parlamentin päätöslauselma direktiivin 2011/36/EU täytäntöönpanosta (P8 TA(2016)0227) ja ihmiskaupan torjunnasta EU:n ulkosuhteissa (P8 TA(2016)0300). Ks. myös Euroopan parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan 10 keskeistä viestiä Euroopan komissiolle ”10 key messages to the European Commission”, FEMM/8/09 816 (3. toukokuuta 2017).
Tuki on ilmaistu ihmiskaupan vastaisen eurooppalaisen kansalaisyhteiskuntafoorumin säännöllisissä kokouksissa, julkisissa tapahtumissa ja useissa komissiolle annetuissa tiedoissa.
Direktiivi 2011/36/EU ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta, EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1.
COM(2016) 722 final, jäljempänä ’direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskeva kertomus’, ja COM(2016) 719 final, jäljempänä ’käyttäjiä koskeva kertomus’, hyväksytty 2.12.2016.
COM(2012) 286 final.
Yhteenveto EU:n ihmiskaupan torjuntatoimista: https://ec.europa.eu/anti-trafficking/publications/eu-anti-trafficking-action-2012-2016-glance_en
Direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskeva kertomus ja käyttäjiä koskeva kertomus.
Ihmiskaupan torjunnan kansallisten raportoijien tai vastaavien järjestelyjen EU-verkosto, ihmiskaupan vastainen eurooppalainen kansalaisyhteiskuntafoorumi, oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivat EU:n erillisvirastot, EU:n toimielimet ja kansainväliset järjestöt.
Yhteistyöhön kuuluu neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin soveltamisen yhteydessä sekä EU:n rahanpesun selvittelykeskusten foorumin, lainvalvontaan osallistuvien oikeustutkinnallisten tilintarkastajien yhdistyksen (Association of Law Enforcement Forensic Accountants) ja verkoston toiminta-aloilla toteutettuja toimia.
Komission tiedonannot ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015) 497) ja ”’Kaikkien kauppa’ ‑strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus – Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla” (COM(2017) 491).
Näitä ovat avoimuus, työllisyys ja työolot, ympäristö ja ilmastonmuutos, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, julkiset hankinnat, kauppa, kehitysyhteistyö ja kansainväliset suhteet.
Lisätietoja on seuraavassa verkko-osoitteessa: https://ec.europa.eu/europeaid/sites/devco/files/overview-garment-related-activities_en.pdf
Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun direktiivin 2014/24/EU 57 artiklassa mainitaan ihmiskauppa nimenomaan poissulkemisperusteena.
Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun direktiivin 2014/24/EU 57 artiklassa mainitaan ihmiskauppa nimenomaan poissulkemisperusteena.
”Ihmiskaupan uhrien oikeudet EU:ssa” on saatavilla seuraavassa verkko-osoitteessa: https://ec.europa.eu/anti-trafficking/sites/antitrafficking/files/eu_rights_of_victims_of_trafficking_fi_1.pdf
Kertomuksessa mainitaan erityisesti lastensuojelutoimet, lapsuutta koskeva olettama ja lapsen iän arviointi, suojelu ennen rikosoikeudenkäyntiä ja sen aikana, avun saaminen ilman ehtoja, korvaukset, rankaisemattomuus sekä lapsiuhrin perheenjäsenen avustaminen ja tukeminen.
Kertomus edistymisestä ihmiskaupan torjunnassa, jäljempänä ’edistymiskertomus’ (COM(2016) 267 final).
Viisumihakemusten käsittelyä ja myönnettyjen viisumien muuttamista varten laaditussa käsikirjassa annetaan jo suosituksia parhaista käytännöistä alaikäisten puolesta tehtyjen hakemusten käsittelyssä sen varmistamiseksi, että ei ole syytä epäillä lapsikauppaa tai lapsen väärinkäyttöä (C(2010) 1620 final).
Saatavilla seuraavassa verkko-osoitteessa: http://ec.europa.eu/justice/fundamental-rights/files/rights_child/10_principles_for_integrated_child_protection_systems.pdf
Seitsemän oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivaa EU:n erillisvirastoa antoi vuonna 2011 yhteisen sitoumuksen ihmiskaupan torjumiseksi.
YK:n yleiskokouksen 19. syyskuuta 2016 hyväksymä päätöslauselma 71/1, New Yorkin julkilausuma pakolaisista ja muuttajista.
Uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus – ”Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme”, EUVL C 210, 30.6.2017, s. 1.
Aloitetta tuetaan 500 miljoonan euron määrärahalla.
Euroopan komission rahoittamia ihmiskaupan torjuntahankkeita koskeva kattava poliittinen katsaus (2016) on saatavilla seuraavassa verkko-osoitteessa: https://ec.europa.eu/anti-trafficking/publications/comprehensive-policy-review-anti-trafficking-projects_en . Komissio rahoitti vuosina 2004–2015 suoraan 321:tä ihmiskaupan torjuntahanketta yhteensä 158,5 miljoonalla eurolla. Tämä aineisto ei sisällä varoja, jotka on kohdennettu muuttoliikekriisin käsittelyyn.