EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 1.12.2017

COM(2017) 697 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelman 2014–2018 väliarviointi

{SWD(2017) 426 final}
{SWD(2017) 427 final}
{SWD(2017) 440 final}
{SWD(2017) 441 final}

1Johdanto

1.1Arvioinnin tarkoitus

Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelman 2014–2018, jäljempänä ’Euratom-ohjelma’, väliarviointi on neuvoston asetuksen 1 22 artiklan 1 kohdan mukainen vaatimus. Komission on tehtävä väliarviointi riippumattomien avoimen menettelyn perusteella valittujen asiantuntijoiden avustuksella. Euratom-ohjelman väliarvioinnissa käsitellään ohjelman tavoitteiden ja tulosten saavuttamista, edistymistä ja vaikutusta. Lisäksi arvioinnissa tarkastellaan kaikkien toimenpiteiden tavoitteita ja tarkoituksenmukaisuutta, voimavarojen tehokkuutta ja käyttöä, yksinkertaistamisen lisämahdollisuuksia ja eurooppalaista lisäarvoa. Asetuksen 22 artiklan 2 kohdan mukaan suorien ja epäsuorien toimien arvioinnit tehdään erillisinä. Tätä varten vuonna 2016 perustettiin kaksi komission riippumattomien asiantuntijoiden ryhmää, joista toinen käsittelee epäsuoria ja toinen suoria toimia. Asiantuntijaryhmät toimittivat raporttinsa komissiolle toukokuussa 2017. Tässä komission kertomuksessa esitetään asiantuntijaryhmien havainnot ja suositukset sekä komission huomiot. Parempaa sääntelyä 2 koskevien vaatimusten mukaisesti kertomuksen ohella julkaistaan suorien ja epäsuorien toimien osalta kaksi komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa, joissa esitetään kattavampi arvio Euratom-ohjelman toiminnasta.

Vaikka tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Horisontti 2020” kattaa seitsemänvuotisen kauden 2014–2020, Euratom-ohjelman kesto on vain viisi vuotta (2014–2018) Euratomin perustamissopimuksen 7 artiklassa asetetun rajoituksen vuoksi. Jotta ydinalan tutkimusta voitaisiin tukea myös nykyisen rahoituskehyksen kahden viimeisen vuoden ajan, komissio on hyväksynyt kertomuksen ohella Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaa 2019–2020 koskevan ehdotuksen neuvoston asetukseksi (COM(2017) 698 final).

1.2Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma (2014–2018)

Euratom-ohjelmasta rahoitetaan tutkimusta ja koulutusta ydinturvallisuuden ja turva- ja varmuusjärjestelyjen, säteilysuojelun, radioaktiivisen jätteen huollon ja fuusioenergian aloilla. Ohjelma pannaan täytäntöön fissiota koskevilla suorilla toimilla sekä fissiota ja fuusiota koskevilla epäsuorilla toimilla. Suorat toimet kattavat komission Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) tekemän tutkimuksen, ja epäsuorat toimet toteutetaan ehdotuspyyntöjen kautta (fission turvallisuus, jätehuolto ja säteilysuojelu) sekä komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston hallinnoiman kattavan yhteisrahoitustoimen kautta (fuusioenergia), jossa on nimetyt avustuksensaajat.

Euratomin fissiotutkimus kuuluu sekä suoriin että epäsuoriin toimiin, kun taas kaikki Euratomin fuusiotutkimus kuuluu tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston hallinnoimiin epäsuoriin toimiin.

Vuosia 2014–2018 koskevan neuvoston asetuksen mukaan Euratom-ohjelman täytäntöönpanoa varten varattu talousarvio on 1 603 329 000 euroa. Määrä jakautuu seuraavasti:

Ø fuusiotutkimusta koskevat epäsuorat toimet: 728 232 000 euroa

Ø fissiota, ydinturvallisuutta ja säteilysuojelua koskevat epäsuorat toimet: 315 535 000 euroa

Ø fission turvallisuutta, ydinmateriaalivalvontaa ja turva- ja varmuusjärjestelyjä koskevat suorat toimet: 559 562 000 euroa.

2Keskeiset havainnot Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmasta (2014–2018)

2.1Ohjelman tarkoituksenmukaisuus

Euratom-ohjelman epäsuorissa ja suorissa toimissa käsitellään tutkimushaasteita, jotka ovat olennaisia tulevan talouskehityksen sekä Euroopan kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Jotta nämä toimet olisivat tarkoituksenmukaisia myös tulevaisuudessa, työohjelmia kehitetään tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio, jota edustavat JRC ja tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, osallistuu jäsenenä useisiin eurooppalaisiin teknologiayhteisöihin ja alan järjestöihin varmistaakseen, että Euratom-ohjelma vastaa keskeisten tutkimusalan ja teollisuuden toimijoiden tarpeita Euroopassa. Varmistaakseen, että suorat toimet vastaavat ja täydentävät jäsenvaltioiden tutkimus- ja koulutustarpeita, JRC käy jatkuvaa vuoropuhelua keskeisten tutkimuslaitosten ja tiedeyhteisöjen kanssa jäsenvaltioissa. Ydinmateriaalivalvonnan osalta JRC on Ydinmateriaalivalvonnan tutkimuksen ja kehittämisen eurooppalaisen järjestön (ESARDA) 3 jäsen. Kansainvälisellä tasolla Euratom-ohjelmalla tuetaan EU:n roolia globaalina toimijana ydinturvallisuuden, ydinmateriaalivalvonnan sekä turva- ja varmuusjärjestelyjen alalla kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta.

Epäsuorat toimet

Euratomin fuusiotutkimuksessa keskitytään pitkän aikavälin haasteeseen eli sellaisen magneettiseen koossapitoon perustuvan fuusioenergian kehittämiseen, joka tarjoaa turvallisena, varmana ja hiilettömänä sähkön peruskuormalähteenä sekä kestävän että kilpailukykyisen vaihtoehdon. Tämä on Euroopan laajuinen pyrkimys, jonka eteen tehdään vahvaa kansainvälistä yhteistyötä etenkin ottaen huomioon globaalin ITER-hankkeen merkityksen. Koska kaupallisen fuusioenergian odotetaan tulevan markkinoille vasta vuosisadan jälkipuoliskolla, suurin osa nykyisestä rahoitustuesta on peräisin julkisista varoista. Tämä näkyy siinä, että Euratom-ohjelman fuusiotutkimukseen on varattu 70 prosenttia epäsuorien toimien talousarviosta.

Fissiotutkimuksessa yli kaksi kolmasosaa varoista on osoitettu kolmeen keskeiseen tutkimusalaan, jotka ovat ydinturvallisuus, säteilysuojelu ja radioaktiivisen jätteen huolto. Loput varoista on osoitettu tutkimusinfrastruktuureihin ja koulutukseen. Ohjelmalla luodaan tasapainoinen suhde nykyisten ja tulevien ydinteknologioiden turvallisuuteen osoitetun tuen välille. Euratomin jätehuoltohankkeilla lisätään tietoa ongelmista, jotka ovat olennaisia radioaktiivisen jätteen tehokkaan huollon kannalta EU:ssa. Nämä ongelmat liittyvät esimerkiksi tulevien geologisten loppusijoitusvarastojen turvallisuuteen, radioaktiivisen jätteen pakkaamiseen, käytetyn polttoaineen pitkän aikavälin käyttäytymiseen varastossa ja käytöstä poistettujen kohteiden puhdistamiseen. Euratomin säteilysuojelua koskevalla tutkimuksella lisätään tietoa ionisoivan säteilyn pienten annosten vaikutuksista ihmisen elimistöön, jotta säteilyä ja radionuklideja voidaan käyttää entistä tehokkaammin ja turvallisemmin lääketieteen diagnostiikassa ja hoitokäytännöissä.

Ohjelman tarkoituksenmukaisuuden osalta komission asiantuntijaryhmä nosti esiin seuraavat epäsuorien toimien osa-alueet, joilla on parantamisen varaa: synergioiden lisääminen lääketieteelliseen altistukseen liittyvän säteilysuojelututkimuksen sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta tuetun terveystutkimuksen välillä ja täsmällisempien ydinalan koulutustavoitteiden asettaminen 4 .

Suorat toimet (JRC)

JRC:n ydintutkimustoimilla autetaan parantamaan ydinturvallisuutta, turva- ja varmuusjärjestelyjä sekä ydinmateriaalivalvontaa Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Niillä on tarkoitus täydentää joko jäsenvaltioiden kehittämää tai epäsuorissa toimissa kehitettyä toimintaa ja tarjota riippumaton tieteellinen perusta EU:n politiikalle. JRC laatii myös keskeistä ydinalan referenssimateriaalia ja ‑tietoa. JRC tukee ydinalan osaamisen ja asiantuntemuksen kehittämistä ja ylläpitoa Euroopassa erityisellä koulutuksella, jossa käsitellään ydinturvallisuutta, turva- ja varmuusjärjestelyjä, ydinmateriaalivalvontaa sekä ydinaseiden leviämisen estämistä. JRC:n ainutlaatuiset ydintutkimuslaitokset ovat eurooppalaisten tutkijoiden ja nuorten tutkijoiden käytettävissä.

Toiminnalla tuetaan myös ydinturvallisuutta, jätehuoltoa ja säteilysuojelua koskevien neuvoston direktiivien ja päätelmien täytäntöönpanoa ja asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi mahdollisimman korkealuokkaisten ydinturvallisuutta koskevien standardien aikaansaaminen unionissa ja kansainvälisesti. JRC tarjoaa tukea komissiolle Euratomin ydinmateriaalivalvonnan järjestelmän toteutukseen Euroopassa. Se auttaa parantamaan ydinalan turva- ja varmuusjärjestelyjä Euroopassa kehittämällä EU:n jäsenvaltioiden avuksi ydinaineiden ilmaisinteknologioita ja forensista ydinmateriaalitutkintaa. JRC:n ydinalan koulutuslaitoksissa annetaan erityistä koulutusta jäsenvaltioiden virkamiehille ja asiantuntijoille.

2.2Ohjelman tuloksellisuus

Euratom-ohjelman täytäntöönpanosta kolmen vuoden aikana (2014–2016) saatu näyttö viittaa siihen, että kaikkien Euratomin suorien ja epäsuorien toimien tavoitteiden saavuttaminen edistyy neuvoston asetuksessa säädetyn mukaisesti 5 .

Epäsuorat toimet

Fuusiotutkimuksessa Euratom-ohjelmalla on edistetty jossain määrin kaikkia etenemissuunnitelman tehtäviä, joilla pyritään osoittamaan fuusion toteutettavuus tulevaisuuden energialähteenä. Tehtävässä on edistytty vuonna 2014 vahvistetun uuden organisaatiorakenteen ansiosta, johon kuuluvat kaikki kansalliset fuusiotutkimuslaitokset Euroopassa. Kyseinen EUROfusion-konsortio saa yhteisrahoitustukea Euratom-ohjelmasta (316 miljoonaa euroa vuosina 2014–2017 6 ) yhteisen ohjelman täytäntöönpanoon fuusiota koskevan eurooppalaisen etenemissuunnitelman mukaisesti. Ohjelma perustuu yhteiseen suunnitteluun ja tutkimusinfrastruktuurin hyödyntämiseen, tutkijoiden liikkuvuuteen ja kilpailuun perustuvaan varojen jakamiseen.

Fissiotutkimuksessa on kahden kilpailuun perustuvan ehdotuspyynnön (2014–2015 ja 2016–2017) jälkeen käynnistetty 48 hanketta 7 , joihin on myönnetty 199 miljoonaa euroa määrärahoja Euratom-ohjelmasta. Rahoitusta varten valituissa hankkeissa käsitellään neuvoston asetuksessa asetettuja erityisiä tavoitteita. Vuodesta 2014 alkaen käynnistetyistä ydinturvallisuushankkeista saatavilla olevien tietojen mukaan hankkeet etenevät suunnitelmien mukaisesti ja useimmat tuotokset ja välitavoitteet saavutetaan. Myös muiden tekniikan alojen hankkeista saadut tuotokset viittaavat siihen, että Euratom-ohjelma täyttää odotukset, vaikka muutamissa hankkeissa ilmeni viipeitä. Nämä viipeet johtuivat tieteellisen huippututkimuksen luonteesta ja ennakoimattomuudesta sekä siitä, etteivät keskeiset ja usein ainutlaatuiset tutkimusinfrastruktuurit olleet käytettävissä.

Suorat toimet (JRC)

Nykyisten ydinreaktoreiden turvallisuutta koskevassa JRC:n toiminnassa muun muassa autetaan laatimaan reaktorimateriaaleja koskevia käytännesääntöjä, standardeja ja testimenetelmiä sekä onnettomuusmallinnuksen ja ‑hallinnan ohjelmistotyökaluja. Näillä toimilla tuetaan myös ydinvoimalaitosten vanhenemisen arviointia ja edistetään laitosten pitkän aikavälin toimintaa.

Ydinpolttoaineita koskevalla tutkimuksella luodaan työkaluja ja tietoa polttoaineen käyttäytymisen turvallisuusanalyysia varten, jotta saadaan lisää tietoa polttoaineen toiminnasta tavanomaisissa ja erityisolosuhteissa. Neljännen sukupolven järjestelmissä käytettävien polttoaineiden turvallisuudesta tehdään tukevaa ja soveltavaa tutkimusta. EU:lla on oltava kehittyneiden ydinteknologioiden turvallisuutta koskeva vakiintunut ohjelma, jotta se voi jatkossakin edistää johtavassa asemassa tiukimpien ydinturvallisuuden sekä turva- ja varmuusjärjestelyjen standardeja maailmanlaajuisesti.

Radioaktiivisen jätteen huollon osalta JRC tarjoaa teknistä tukea ydinjätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen huoltoa koskevan direktiivin täytäntöönpanemiseksi, minkä lisäksi se tarkastelee kansallisia ohjelmia ja arviointeja ja edistää käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen inventaarioraportin laadintaa.

Ydinalan hätätilavalmiuden ja ympäristönseurannan aloilla JRC:n toimintaan sisältyvät kansallisten laboratorioiden tekemien radioaktiivisuusmittausten yhdenmukaistaminen ja asiaan liittyvä henkilöstön koulutus, millä varmistetaan yhtenäinen seurantaohjelma koko Euroopassa. Toimilla autetaan myös jäsenvaltioita täyttämään velvoitteensa antaa tietoa ympäristön radioaktiivisuudesta.

Ydinmateriaalivalvontaa koskevilla komission toimilla tuetaan EU:n strategista tavoitetta vähentää ydinaseiden leviämisen riskiä. Tätä varten JRC tarjoaa teknistä tukea ja asiaan liittyviä koulutuskursseja Euratomin tarkastajille, jotta varmistetaan EU:n ydinmateriaalivalvontajärjestelmien tehokas täytäntöönpano. Samanlaista tukea annetaan Kansainväliselle atomienergiajärjestölle (IAEA) komission ydinmateriaalivalvonnan tukiohjelman kautta. Komissio osallistuu JRC:n kautta yhtenä keskeisenä toimijana vahvan kansainvälisen ydinmateriaalivalvontajärjestelmän kehittämiseen.

JRC toteuttaa myös ydinaseiden leviämisen estämistä koskevia erityisiä toimia, joissa keskitytään pääasiassa konsepteihin ja menetelmiin eri aloilla, joita ovat esimerkiksi julkisiin lähteisiin perustuva tiedonkeruu, strateginen kauppa-analyysi ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevat tutkimukset. Näillä toimilla, jotka on kehitetty EU:n politiikan tueksi, tuetaan myös IAEA:ta ja ydinaseiden leviämisen estämistä globaalilla tasolla.

Ydinalan turva- ja varmuusjärjestelyjä koskevissa suorissa toimissa keskitytään ydinmateriaalien ja muiden radioaktiivisten materiaalien laittoman kaupan havaitsemiseen ja siihen puuttumiseen. JRC:n valmiuksille tällä alalla sekä turva- ja varmuusjärjestelyjä tukevalle tieteelliselle ja tekniselle asiantuntemukselle on suurta kysyntää useissa jäsenvaltioissa ja kansainvälisissä järjestöissä.

JRC tuottaa ja toimittaa uusinta kehitystä edustavia ydinalan vertailumateriaaleja ja -mittauksia, vaatimustenmukaisuuden arviointivälineitä sekä ydinalan koulutusta kaikilla sen toiminnan osa-alueilla.

Koulutuksen osalta JRC järjestää ydinalan kursseja ja käytännön ammatillista koulutusta ammattilaisille ja opiskelijoille jäsenvaltioissa ja komission osastoissa. JRC:n ydinalan tutkimusinfrastruktuurit ovat kaikkien käytettävissä, minkä lisäksi se tarjoaa täydentäviä tutkimusmahdollisuuksia EU:n jäsenvaltioiden ulkoisille käyttäjille esimerkiksi avoimeen pääsyyn perustuvan EUFRAT-pilottihankkeen kautta.

2.3Ohjelman tehokkuus

Väliarviointi osoittaa, että komissio on hallinnoinut ohjelmaa (esim. avustusten hallinnointi ja ehdotusten arviointi epäsuoria toimia varten) ja pannut sen täytäntöön yleisesti ottaen tehokkaasti.

Epäsuorat toimet

Komission hallinnolliset kulut epäsuorissa toimissa jäävät alle tavoitteen, joka on keskimäärin 7 prosenttia toimintatalousarviosta vuosina 2014–2018, ja komissio on edelleen vakuuttunut siitä, että vuodelle 2018 suunniteltu 6 prosentin tavoite toteutuu. Ohjelman alusta lähtien käyttöön otetuilla yksinkertaistamistoimilla on parannettu huomattavasti tehokkuutta, etenkin hakemusten käsittelyaikojen osalta. Euratomin seitsemännessä puiteohjelmassa hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 315 päivää, kun taas vuosien 2014–2015 ehdotuspyynnön jälkeen käynnistettyjen 23 hankkeen osalta se oli 261 päivää ja lyheni edelleen 229 päivään vuosien 2016–2017 ehdotuspyynnön jälkeen käynnistettyjen 25 hankkeen osalta.

Suorat toimet (JRC)

JRC otti Euratomin kuudennen puiteohjelman alussa käyttöön pääosaston laajuisen vuotuisen arvioinnin, jossa tarkastellaan edellisen vuoden tuloksia. Tässä yhteydessä arvioidaan kahta osa-aluetta: tuottavuutta eli aikaansaatujen tuotosten lukumäärää, kuten sitä, miten monta kertaa politiikan laadintaan tarjottiin teknistä tukea, sekä tieteellisten julkaisujen lukumäärää. Toinen osa-alue koskee poliittisen tuen vaikutusta, joka määritellään etukäteen yleisten vaikutusindikaattoreiden mukaisesti. Tämän arvioinnin tulokset ovat olennaista tietoa, jota hyödynnetään päätettäessä työohjelman painopisteistä ja strategisista linjoista.

Vaikka poliittisen tuen tuotosten lukumäärää ei voi helposti vertailla muiden vertailukelpoisten instituutioiden kanssa, suorien toimien väliarvioinnin laatinut komission asiantuntijaryhmä korosti useaan otteeseen JRC:n tieteellisten saavutusten ja tuotosten merkitystä ja laatua. Asiantuntijapaneeli kuvaili tehdyn työn laatua ja tuloksellisuutta tyypillisesti esimerkiksi seuraavanlaisilla huomioilla: ”verrattavissa edistyneempiin tutkimusryhmiin”, ”saavutukset verrattavissa luokkansa parhaimpiin” ja ”maailmanlaajuinen johtoasema”.

Kaudella 2014–2016 tuotettiin suuri määrä tuotoksia (esim. 678 raporttia, 68 teknistä järjestelmää, 117 koulutustilaisuutta) tietyille käyttäjille EU:n politiikan tueksi. Nämä tuotokset sisälsivät tukea EU:n politiikkaan (137 tunnustettua vaikutusta), tilapäistä tukea (10 vaikutusta), tukea tietyille maille tai kansainvälisille elimille, pääasiassa IAEA:lle (79 vaikutusta), ja 43 osallistumista standardointiin ja yhdenmukaistamiseen.

Ohjelman suorilla tutkimustoimilla tuotettiin vuosina 2014–2016 yhteensä 658 tieteellistä julkaisua maineikkaissa vertaisarvioiduissa julkaisuissa, minkä lisäksi laadittiin yhdeksän kirjaa, 157 artikkelia monografioihin tai muihin aikakausjulkaisuihin ja 15 väitöskirjaa. Kaudella 2007–2015 toteutettiin bibliometrinen analyysi 8 , jossa keskityttiin vertaisarvioituihin julkaisuihin ja joka perustui laajalti hyväksyttyihin vaikutusmittareihin. Analyysi osoitti, että JRC:n ydintiedettä ja ‑teknologiaa koskevien tutkimusjulkaisujen taso ylittää reilusti keskiarvon, minkä vuoksi JRC sijoittuu hyvin vertaistensa organisaatioiden joukossa.

Osallistumalla epäsuorien toimien ohjelmaan JRC auttaa parantamaan jäsenvaltioiden organisaatioiden vuorovaikutusta ja varmistamaan niiden tarpeiden ja painopisteiden paremman yhteensovittamisen. Lisäksi näin varmistetaan Euratom-ohjelman kummankin osan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus. Selkeä esimerkki tästä ovat synergiat, joita on saatu aikaan kehittyneitä ydinjärjestelmiä koskevien suorien tutkimushankkeiden ja alan epäsuoraa tutkimusta koskevien JRC:n toimien välillä. JRC tarjoaa näihin hankkeisiin ylimääräisiä luontoissuorituksia ja mahdollistaa Euratomin tehokkaan edustuksen neljännen sukupolven reaktoreita käsittelevässä kansainvälisessä foorumissa (Generation IV International Forum), missä JRC toimii Euratomin toimeenpanevana elimenä.

2.4Ohjelman yhtenäisyys ja EU:n lisäarvo

Euratom-ohjelma on yhtenäinen sekä sisäisesti että suhteessa muihin EU:n ohjelmiin ja politiikkoihin. Sisäisen yhtenäisyyden osalta komissio varmistaa fissio- ja fuusiotutkimuksen väliset yhteydet tukemalla hankkeita, joissa käsitellään molempien alojen kannalta olennaisia aihealueita, kuten materiaalitutkimusta ja tritiumin hallintaa. Suorien ja epäsuorien toimien väliset synergiat varmistetaan siten, että JRC:n tutkimuslaitokset osallistuvat epäsuorien toimien hankkeita toteuttaviin konsortioihin ja tarjoavat käyttöön tutkimusinfrastruktuureja. Euratom-ohjelman yhtenäisyys suhteessa muihin EU:n ohjelmiin ja politiikkoihin varmistetaan yhteistyössä tehtävän tutkimuksen kautta. Euratom-ohjelmalla mahdollistetaan Euroopan laajuinen lähestymistapa ydinturvallisuuden ja säteilysuojelun parantamiseksi teknologian kaikilla käyttöaloilla, millä täydennetään ydinturvallisuudesta 9 , radioaktiivisen jätteen huollosta 10 ja turvallisuutta koskevista perusnormeista 11 annettujen Euratomin direktiivien täytäntöönpanoa. Mahdollisia parannuskohteita ovat muun muassa tarve hyödyntää synergioita muiden Horisontti 2020 ‑puiteohjelman temaattisten alojen kanssa, jotta voidaan käsitellä monialaisia näkökohtia, kuten terveys- ja energiajärjestelmiä. Lisäksi komissio panee merkille tarpeen etsiä synergioita joidenkin Horisontti 2020 ‑välineiden, kuten Marie Skłodowska-Curie ‑toimien, käytössä ydinalalla.

Keskeinen osa epäsuorien toimien lisäarvoa on Euratomin kyky tuoda yhteen laaja joukko huippuosaamista, asiantuntemusta ja monialaista otetta ydinalan tutkimukseen, mikä ei olisi mahdollista yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla. Tästä ovat osoituksena vuosina 2014–2017 käynnistettyjen 22 hankkeen monimuotoinen valikoima, jossa käsitellään ydinturvallisuuden tärkeitä näkökohtia (esim. onnettomuuksia kestävät polttoaineet, keskeiset seurantatekniikat, ydinvoimalaitoksen osien rakenteellisen kestävyyden arviointi, laitosten vanhenemisen hallinta), sekä fuusiota ja säteilysuojelua koskevien eurooppalaisten yhteisten tutkimusohjelmien käynnistäminen. Toinen esimerkki on fuusioalan tutkimusinfrastruktuurien, etenkin JET-laitoksen, yhteinen hyödyntäminen, joka perustuu kaikkialta Euroopasta tulevien tutkijoiden ja insinöörien yhteisiin ponnisteluihin (noin 350 henkilöä vuosittain). Hanketta tuetaan Euratomin liikkuvuutta edistävällä rahoituksella. Koulutuksen laaja-alainen koordinointi koko Euroopassa, tutkimuslaitosten käyttö ja kansainvälinen tutkimus hyödyttävät erityisesti pieniä jäsenvaltioita, jotka voivat hyödyntää Euroopan tasolla yhdistetyistä voimavaroista saatavia mittakaavaetuja. Fuusiotutkimuksessa tästä ovat esimerkkinä pienet laboratoriot, jotka voivat erikoistua tieteellisiin aihealueisiin tai fuusiotutkimuslaitosten alajärjestelmiin Euroopassa, saada aikaan tärkeitä tuloksia ja säilyttää samalla näkyvyytensä eurooppalaisessa konsortiossa.

JRC:n toiminnasta voidaan nostaa esiin seuraavat:

-JRC tarjoaa muille komission osastoille tieteellistä ja teknistä tukea EU:n politiikan valmisteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan. Tämä on mahdollista Euratom-ohjelman suoran tutkimuksen kautta kehitetyn tutkimuskeskuksen oman asiantuntemuksen ansiosta.

-JRC auttaa kehittämään tarpeellista ydinalan tietämystä ja asiantuntemusta, jonka avulla komissio täyttää oikeudelliset velvoitteensa ja valmiutensa esimerkiksi ydinmateriaalivalvonnan, ydinturvallisuuden, jätehuollon sekä ympäristön radioaktiivisuuden seurannan ja mittaamisen aloilla.

-JRC tukee standardointia, EU:n tutkijoiden vapaata pääsyä ainutlaatuisiin ydintutkimuslaitoksiin, koulutusta esimerkiksi ydinmateriaalivalvonnan, forensisen ydinmateriaalitutkinnan tai käytöstäpoiston aloilla sekä ydinvoimalaitosten käyttökokemusten hyödyntämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin (Clearinghouse on Operational Experience Feedback) 12 toimintaa. Nämä toimet eivät olisi helposti toteutettavissa missään muualla.

-JRC koordinoi edistynyttä reaktoriteknologiaa koskevaa eurooppalaista tutkimusta varmistamalla Euratomin jäsenyyden neljännen sukupolven reaktoreita käsittelevässä kansainvälisessä foorumissa ja tuo esiin niin suorien ja epäsuorien toimien kuin jäsenvaltioidenkin panoksen.

3Epäsuoria toimia käsittelevän komission asiantuntijaryhmän suositukset ja komission vastaus

Tässä kohdassa annetaan vastaus epäsuoria toimia käsittelevän asiantuntijaryhmän komissiolle osoittamiin suosituksiin. Asiantuntijaryhmän raportissa esitetyt tiedot ja näkemykset ovat kirjoittajien eivätkä välttämättä vastaa komission virallista kantaa.

Suositus 1 ohjelman huippuosaamisesta ja osallistavuudesta: Neuvoston olisi tulevissa Euratom-ohjelmissa pantava merkille, että vaikka huippuosaamisen taso on edelleen keskeistä tutkimusrahoituksen hakuvaiheessa, vakiintuneiden organisaatioiden valta-asema voi sulkea pois uusia toimijoita, joilla on potentiaalia tarjota uusia ajatuksia ja innovaatioita. Sen vuoksi olisi tarkasteltava sitä, miten tämä innovaation lähde saadaan hyödynnettyä sen sijaan, että se jää eurooppalaisten ohjelmien ulkopuolelle.

Komissio on samaa mieltä asiantuntijaryhmän suosituksen pääsisällöstä mutta korostaa, että suositus liittyy yleisluontoiseen seikkaan, joka koskee kaikkia tutkimusrahoitusohjelmia, myös EU:n tasolla. Vakiintuneiden toimijoiden valta-asema sekä pienten toimijoiden mahdollinen vaikeus saada rahoitusta aiheuttavat huolta myös Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa, vaikka siinä voidaankin toteuttaa paljon enemmän ehdotuspyyntöjä ja vaihtoehtoja (erityisesti esimerkiksi pienille ja keskisuurille yrityksille) kuin huomattavasti pienemmässä Euratom-ohjelmassa. Osallistumista koskevat tiedot kuitenkin osoittavat, että fissio-ohjelma onnistuu edelleen houkuttelemaan merkittävän määrän erilaisia toimijoita. Toinen ydintutkimuksen este ovat korkeat kustannukset ja tutkimuslaitteiden monimutkaisuus, mikä voi joillakin aloilla edistää suurten ja vakiintuneiden toimijoiden osallistumista. Sen vuoksi komissio pyrkii erityisesti tukemaan kaikkialta Euroopasta tulevien tutkijoiden mahdollisuuksia hyödyntää keskeisiä ydintutkimuslaitteita. Komissio on kuitenkin edelleen sitoutunut säilyttämään tieteellisen huippuosaamisen keskeisenä rahoitustuen myöntämisen edellytyksenä Euratom-ohjelmassa. Komissio panee myös merkille ohjelmasta tuettuihin fissiohankkeisiin osallistumista koskevat erot jäsenvaltioiden välillä. Tämä koskee erityisesti jäsenvaltioita, jotka liittyivät unioniin vuonna 2004 tai sen jälkeen, mutta vähemmässä määrin kuin Horisontti 2020 ‑puiteohjelman muilla osa-alueilla. Tilanteen parantamiseksi komissio tuki vuonna 2015 hankkeita, joihin liittyi ydintutkimukseen ja valmiuksia lisäävään koulutukseen tähtääviä alueellisia aloitteita.

Fuusio-ohjelmassa yksi edellytyksistä, jotka neuvosto asetti ennen EUROfusion-konsortion perustamista, oli kaikkien eurooppalaisten fuusiotutkimuslaitosten osallistumisen turvaaminen. Tämä koski erityisesti pieniä laitoksia uusissa jäsenvaltioissa. Vaikka edellytyksen oli tarkoitus olla väliaikainen ”turvaverkko”, joka antaisi laitoksille aikaa mukautua yhteisen ohjelman vaatimuksiin (esim. keskittää toimet teknologiaan liittyviin tehtäviin), EUROfusion-konsortiolta saatujen tietojen mukaan useimmat pienet tutkimuslaitokset ovat pystyneet helposti säilyttämään asemansa laajoissa kansallisissa ohjelmissa. Moni on jopa hyötynyt uudesta rakenteesta lisäämällä osuuttaan kokonaispyrkimyksistä ja saatavilla olevasta Euratom-rahoituksesta. On kuitenkin ymmärrettävä, että tutkimuksen ja muiden tehtävien jakaminen yhteisen ohjelman sisällä on yksinomaan EUROfusion-konsortion tehtävä konsortiosopimuksen mukaisesti. Jako perustuu sisäisiin osallistumispyyntöihin, jotka osoitetaan kaikille avustuksensaajille ja asiaan liittyville kolmansille osapuolille. Tätä järjestelyä on korostettava entisestään tulevissa Euratom-ohjelmissa, jotta varmistetaan sen tarkoituksenmukaisuus DEMO-laitteiston käsitteellisen suunnittelutoiminnan (conceptual design activity, CDA) aikana, etenkin jos halutaan lisätä teollisuuden osallistumista.

Suositus 2 yhteisrahoitusasteesta: Komission olisi vuoden 2020 jälkeisen Euratom-ohjelman osalta arvioitava täysimääräisen rahoituksen vaikutusta toteutetun tutkimuksen tasoon ja laajuuteen.

Suositus 3 JET-laitoksesta 13 : Ottaen huomioon JET-laitoksen merkityksen ITER-hankkeen kannalta JET-kampanjoita olisi jatkettava vuoteen 2024 saakka.

Nykyisestä Euratom-ohjelmasta rahoitetaan JET-laitosta Culham Centre for Fusion Energy ‑tutkimuskeskuksen kanssa tehdyn kahdenvälisen sopimuksen kautta. Sopimus päättyy vuoden 2018 lopussa. Neuvoston on päätettävä rahoituspuitteista, jotka koskevat fuusiotutkimukseen vuosina 2019–2020 myönnettävää tukea, kun se hyväksyy asetuksen nykyisen ohjelman keston pidentämisestä. Komissio puolestaan tekee kaikki konkreettisten fuusiotoimien rahoitusta koskevat päätökset osana Euratomin työohjelmaa 2019–2020 sen jälkeen, kun uusi asetus on hyväksytty. Mahdollista tulevaa Euratom-tukea fuusiotutkimukseen ja Euratom-tukea kaikkiin olennaisiin tutkimuslaitoksiin vuoden 2020 jälkeen käsitellään vaikutustenarvioinnissa, joka julkaistaan tulevaa Euratomin tutkimusohjelmaa koskevan komission ehdotuksen liitteenä.

Suositus 4 DEMO-laitteiston valmisteluista: EUROfusion-konsortion ei pitäisi viivästyttää DEMO-laitteiston käsitteellistä suunnittelutoimintaa, ja laitteiston tekninen suunnittelutoiminta olisi aloitettava vuoden 2025 tienoilla, jotta ylläpidetään ITER-hankkeessa luotua teollista tietotaitoa.

Suositus 5 fuusiota koskevasta etenemissuunnitelmasta: EUROfusion-konsortion on säilytettävä alkuperäisen etenemissuunnitelman ydin eli keskityttävä DEMO-laitteistoon ITERin kaltaisena tokamak-reaktorina, joka rakennetaan heti kun ITER saavuttaa Q=10-tavoitteen.

Suositus 6 fuusiota koskevasta koulutuksesta: EUROfusion-konsortion olisi käytettävä koulutusresurssejaan edistääkseen opinto-ohjelmia, joissa koulutetaan ydinalan insinöörejä ja teknologeja etenemissuunnitelman mukaisesti.

Edellä mainitut kolme suositusta on osoitettu pääasiassa EUROfusion-konsortiolle, ja komissio käy suoraa vuoropuhelua konsortion kanssa varmistaakseen, että suositukset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Komissio on samaa mieltä erityisesti suosituksesta 4, jonka mukaan DEMO-laitteiston tekninen suunnitteluvaihe ja muodollinen tekninen suunnittelutoiminta (engineering design activity, EDA) olisi aloitettava mahdollisimman pian, jotta voidaan hyötyä ITERin ”ensimmäisen plasman” saavuttamiseksi aikaansaadusta vauhdista ja siten hyödyntää ITERin rakentamiseen liittyvää teollisuuden osallistumista ja kokemusta.

Suositus 7 tutkijoiden liikkuvuuden rahoituksesta: EUROfusion-konsortion ja komission olisi arvioitava yksikkökustannusten vaikutusta liikkuvuuteen ja tehtävä tarvittavat muutokset.

Komissio käy EUROfusion-konsortion kanssa suoraa vuoropuhelua tästä asiasta. Komissio on konsortion pyynnöstä jo hyväksynyt yksikkökustannusten käyttöä koskevan muutoksen avustussopimukseen. Komissio mukauttaa sääntöjä edelleen EUROfusion-konsortion muuttuviin tarpeisiin.

Suositus 8 jätehuoltoa koskevan eurooppalaisen yhteisen tutkimusohjelman käynnistämisestä: Komission ja jäsenvaltioiden olisi Euratomin työohjelmaa 2018 tai Euratom-ohjelman 2014–2018 keston pidentämistä varten selvitettävä huolellisesti, onko riittävästi näyttöä sen osoittamiseksi, että eurooppalaisen yhteisen ohjelman välinettä voidaan soveltaa radioaktiivisen jätteen geologista loppusijoitusta koskevaan tutkimukseen tässä vaiheessa.

Suositus perustuu suurelta osin asiantuntijaryhmän vuonna 2016 saamaan palautteeseen meneillään olevasta JOPRAD-hankkeesta 14 . Komissio on jo pyytänyt hankkeen osallistujia sekä jäsenvaltioita vahvistamaan ehdotetun toimen toteutuskelpoisuus. Tämän tuloksena komissio on nyt pannut tyytyväisenä merkille, että asiantuntijaryhmän arvioinnin jälkeen JOPRAD-hankkeessa toteutetuissa eurooppalaisen yhteisen ohjelman valmisteluissa on edetty merkittävästi ja etenemiselle on riittävästi näyttöä sekä jäsenvaltioiden tuki. Komissio toteaa, että eurooppalainen yhteinen ohjelma on uusi rahoitusväline ja että jäsenvaltioissa on saatu siitä toistaiseksi suhteellisen vähän kokemusta. Sen vuoksi komissio kannustaa vaihtamaan hyödyllisiä kokemuksia JOPRAD- ja CONCERT-hankkeiden sekä EUROfusion-konsortion välillä, sillä viimeksi mainitulla on ylivoimaisesti eniten kokemusta yhteisen ohjelmasuunnitteluvälineen käytöstä.

Suositus 9 erityisistä koulutustavoitteista: Komission olisi tulevien Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmien täytäntöönpanoa varten varmistettava, että työohjelmassa asetetaan erityiset koulutuksen järjestämistä koskevat tavoitteet.

Komissio on jo ryhtynyt suosituksen mukaisiin toimiin. Komissio ehdottaa Euratomin vuoden 2018 työohjelmassa, että kutakin tutkimustoimea kohden vähintään 5 prosenttia toimen kokonaistalousarviosta on osoitettava toimesta tukea saavien tohtorintutkinto-opiskelijoiden, tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden ja harjoittelijoiden koulutustoimiin. Lisäksi hankkeissa, jotka koskevat erityisiä koulutustoimia, on annettava tiedot niiden henkilöiden määrästä, jotka hyötyvät koulutusjärjestelmistä. Pidemmällä aikavälillä komissio pyrkii kehittämään kattavampia toimia ydinalan osaamisen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi Euroopassa. Se varmistaa samanaikaisesti synergiat koulutusta tukevien EU:n puiteohjelman toimien kanssa.

Suositus 10 Euratomin säteilysuojelututkimuksen ja Horisontti 2020 ‑terveysohjelman välisistä synergioista: Komission ja jäsenvaltioiden olisi edelleen pyrittävä luomaan yhteys lääketieteelliseen altistukseen liittyvää säteilysuojelua koskevien tulevien Euratomin tutkimusohjelmien ja muiden EU:n lääketieteellisten tutkimusohjelmien välille.

Tähän suositukseen vastaamiseksi komissio työskentelee tutkimusalan sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa selvittääkseen synergioita säteilysuojelua koskevan Euratomin tutkimuksen ja EU:n muiden lääketieteellisten tutkimusohjelmien välillä. Tavoitteena on kehittää yhteisiä tutkimustoimia, jotka liittyvät lääketieteen käytäntöjen säteilysuojelunäkökohtiin tai innovatiiviseen isotooppilääketieteeseen, joka kattaa myös toistaiseksi käyttämättömät radioisotoopit.

Suositus 11 CONCERT-hankkeesta – säteilysuojelututkimusta koskeva eurooppalainen yhteinen ohjelma: Komission olisi laadittava arvio CONCERT-hankkeen toiminnasta varmistaakseen, että säteilysuojelututkimuksen tuloksellista ja tehokasta hallinnointia koskevat eurooppalaisen yhteisen ohjelman (ohjelman yhteisrahoitustoimi) tavoitteet täytetään.

Komissio aikoo laatia CONCERT-hankkeesta väliarvioinnin vuonna 2018 ja arvioida siinä saavutettua edistystä.

Suositus 12 EUROfusion-konsortion eturistiriitojen hallinnasta: EUROfusion-konsortion olisi laadittava täsmällisiä määräyksiä eturistiriitojen hallitsemiseksi.

Suositus 13 EUROfusion-konsortion projektinhallinnasta: EUROfusion-konsortion olisi edelleen vahvistettava projektinhallintajärjestelyjään ja varmistettava, että ohjelmapäällikkö vastaa täytäntöönpanostrategiasta.

Suositus 14 DEMO-laitteiston suunnitteluviranomaisesta: EUROfusion-konsortion olisi kiireellisesti perustettava DEMO-laitteen suunnitteluviranomainen.

Suositus 15 EUROfusion-konsortion tieteellis-teknisen komitean roolista: EUROfusion-konsortion olisi selvitettävä tapoja vähentää komitealle aiheutuvaa rasitusta, joka johtuu sen roolista tutkimusta edistävien hankkeiden valintaprosessissa.

Edellä mainitut neljä suositusta on osoitettu pääasiassa EUROfusion-konsortiolle, ja niitä on jo käsitelty konsortion väliarvioinnin sekä sen hallintojärjestelmän arvioinnin aikana. Molemmat arvioinnit valmistuivat heinäkuussa 2016. Suositusten käsittely jatkuu edelleen, ja komissio seuraa tätä prosessia Euratom-ohjelman seurantaa ja hallinnointia koskevien rutiinitehtäviensä puitteissa.

Suositus 16 Marie Skłodowska-Curie ‑järjestelmän soveltamisesta Euratom-ohjelmaan: Neuvoston olisi harkittava Marie Skłodowska-Curie ‑järjestelmän laajentamista Euratomin fissiotutkimusohjelmiin.

Komissio on tietoinen siitä, että asiantuntemusta ydintieteen ja ‑teknologian alalla on ylläpidettävä, ja se aikoo tarkastella kaikkia mahdollisia keinoja varmistaa, että kaikilla tutkijoilla on alasta riippumatta mahdollisuus saada koulutusavustuksia. Asiantuntijaryhmän ehdotusta laajentaa Marie Skłodowska-Curie ‑ohjelmaa tarkastellaan vuoden 2020 jälkeisen Euratom-ohjelman ennakkoon tehtävässä vaikutustenarvioinnissa.

Suositus 17 EUROfusion-konsortion ja Fusion for Energy ‑yhteisyrityksen välisestä koordinaatiosta: Etenemissuunnitelman tutkimustarpeiden yhtenäistämiseksi olisi vahvistettava Fusion for Energy ‑yhteisyrityksen ja EUROfusion-konsortion välistä ylimmän johtotason koordinointia.

Komissio on jo ryhtynyt toimiin tämän suosituksen osalta järjestämällä EUROfusion-konsortion johdon, Fusion for Energy ‑yhteisyrityksen 15 sekä komission edustajien välisiä säännöllisiä kokouksia. Kaksi kokousta on jo järjestetty, ja komission pyrkimyksenä on varmistaa, että kokouksia järjestetään jatkossa noin puolen vuoden välein. Komissio ja muut osapuolet haluavat virallistaa nämä puitteet ja vahvistaa niitä tarpeen mukaan, jotta voidaan valvoa asianmukaisesti etenemissuunnitelman etenemistä ja hallita EUROfusion-konsortion ja Fusion for Energy ‑yhteisyrityksen keskeisiä yhteisiä vastuualueita.

Suositus 18 fuusiota koskevan etenemissuunnitelman tarkistamisesta: Komission olisi otettava käyttöön muodollinen fuusiota koskevan etenemissuunnitelman tarkistusmenettely sen varmistamiseksi, että alkuperäisen etenemissuunnitelman mahdollisella tarkistuksella on kaikkien asianomaisten sidosryhmien tuki.

Etenemissuunnitelma on olennainen eurooppalaista fuusiotutkimusta ohjaava strategia. Tämän strategian vahvuus liittyy siihen, että kaikki toimijat ovat hyväksyneet tai vähintään kelpuuttaneet etenemissuunnitelman parhaana mahdollisena keinona edetä kohti fuusiosähköä realistisessa vaikkakin kunnianhimoisessa aikataulussa. Komissio aikoo varmistaa, että etenemissuunnitelmalla on laaja hyväksyntä myös tulevaisuudessa, vaikka se ymmärtää, että etenemissuunnitelman arvioinnit ja tarkistukset ovat osa kehittyvää strategiaa. Nykyinen tarkistus, joka on ensimmäinen viiteen vuoteen, on tarpeen ottaen huomioon ITERin uuden perusuran ja sen, että ”ensimmäinen plasma” saavutettiin viisi vuotta alkuperäisessä etenemissuunnitelmassa suunniteltua myöhemmin. Se on tarpeen myös erilaisten etenemissuunnitelman tehtävien puitteissa saatujen tutkimustulosten valossa. Vaikka nykyinen tarkistus käynnistettiin EUROfusion-konsortion aloitteesta, kyseessä oli läpinäkyvä prosessi, johon osallistui myös useita muita toimijoita (mukaan lukien Fusion for Energy ja teollisuus). Tarkistetun etenemissuunnitelman luonnosta tarkasteltiin myös vuonna 2016 laaditussa EUROfusion-konsortion väliarvioinnissa. Tarkistetussa versiossa on sama rakenne (tehtävät, kriittinen polku) kuin alkuperäisessä, mutta täytäntöönpanosuunnitelmaa on päivitetty ITERin uuden perusuran mukaisesti. EUROfusion-konsortion yleiskokouksen ja Fusion for Energy ‑yhteisyrityksen johtokunnan on määrä hyväksyä tarkistus vuoden 2018 jälkipuoliskolla.

4Suoria toimia käsittelevän komission asiantuntijaryhmän suositukset ja komission vastaus

Tässä kohdassa annetaan vastaus suoria toimia käsittelevän asiantuntijaryhmän komissiolle antamiin suosituksiin.

Suositus 1 koulutuksesta: Paneeli suosittelee, että JRC jatkaa ja mahdollisuuksien mukaan vahvistaa koulutustoimiaan. Käytännön koulutus ja työkokemus, joita JRC tarjoaa laboratorioissaan opiskelijoille, nuorille tutkijoille, harjoittelijoille ja tohtorintutkinto-opiskelijoille, on olennaista sen varmistamiseksi, että EU:n ydinalan tutkijoiden ja insinöörien seuraavalla sukupolvella on tarvittavat taidot ja tiedot keskeisillä ydinteknologian aloilla.

JRC:n uusi vuoteen 2030 ulottuva strategia 16 hyväksyttiin keväällä 2016. Tämä johti JRC:n uudelleenjärjestelyyn heinäkuussa 2016, minkä yhteydessä uuden ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen osaston alaisuuteen perustettiin uusi yksikkö, joka käsittelee ydinturvallisuutta, turva- ja varmuusjärjestelyjä ja ydinmateriaalivalvontaa tukevaa tietämystä.

Komission asiantuntijaryhmä totesi, että ”JRC:n saavutukset tällä alalla (koulutus) kuuluvat todennäköisesti maailman kärkeen”. JRC vahvistaa rooliaan edelleen tarjoamalla käyttöön tutkimusinfrastruktuurinsa, levittämällä tietämystä, järjestämällä kursseja ja koordinoimalla tietämyksen hallintaa ja koulutusta ydinalalla sekä jäsenvaltioille että Euroopan komission asianomaisille pääosastoille.

Yksi esimerkki sen toiminnasta on hiljattain käynnistetty ELINDER-hanke (European Learning Initiatives for Nuclear Decommissioning and Environmental Remediation), jossa selvitetään mahdollisuuksia edistää ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa käsittelevien asianmukaisten koulutusohjelmien kehittämistä, koordinointia ja tukea EU:ssa. Huomiota kiinnitetään kestävään vuorovaikutukseen kiinnostuneiden teollisuuden toimijoiden kanssa. Lisäksi JRC vahvistaa yhteistyötään eurooppalaisen ydinenergia-alan koulutusverkon (European Nuclear Education Network, ENEN) kanssa.

JRC jatkaa EHRO-N-hankkeen (European Human Resources Observatory for the Nuclear Energy Sector) hallinnointia ja auttaa määrittelemään tutkinnot ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisessa siirtojärjestelmässä (ECVET). Se aikoo jatkossakin järjestää ja tuottaa ydinturvallisuutta, turva- ja varmuusjärjestelyjä sekä ydinmateriaalivalvontaa käsitteleviä kursseja ja luentoja ja ottaa maisteriopiskelijoita ja tohtorintutkinto-opiskelijoita mukaan JRC:n tutkimusohjelmiin. Vahvistaakseen panostaan eurooppalaisiin koulutustoimiin eri aloilla JRC tarjoaa vuoteen 2030 ulottuvan strategian mukaisesti ulkoisille käyttäjille pääsyn tutkimusinfrastruktuuriinsa useiden hankkeiden ja aloitteiden kautta.

Yksi esimerkki ydinmateriaalivalvonnan ja ydinaseiden leviämisen estämisen alalla järjestetystä akateemisesti tunnustetusta koulutuksesta on erittäin suosittu vuotuinen ESARDA-kurssi, joka on tarkoitus viedä myös Euroopan ulkopuolelle tulevina vuosina.

Eurooppalainen ydinalan koulutuskeskus EUSECTRA on aloittanut toimintansa ja tarjoaa jäsenvaltioiden viranomaisille tukea ydinmateriaalivalvonnan ja turva- ja varmuusjärjestelyjen alalla.

Uusi tohtoritason kumppanuuksia koskeva yhteistyöaloite on väline, jolla luodaan kumppanuuksia korkeakoulujen kanssa tietyillä tohtorintutkinnon aloilla. Sen avulla voidaan ratkaista tohtorintutkinto-opiskelijoiden ja tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden apurahajärjestelmien lakkauttamista koskeva ongelma ja säilyttää koulutuksessa sama korkea laatu kuin aikaisemmin.

Suositus 2 viestinnästä ja tiedottamisesta: Paneeli suosittelee, että JRC toteuttaa tiedotustoimia lisätäkseen näkyvyyttä julkisena asiantuntijaorganisaationa tällä alalla. JRC:n tietämyksen hallintatoimissa olisi keskityttävä ydinalan asioiden hyvään viestimiseen paitsi ydinalan organisaatioille myös muille sidosryhmille, etenkin poliitikoille ja kansalaisille. JRC on tosiasiassa EU:n ääni teknisissä asioissa, ja sen olisi toteutettava tätä roolia entistä kunnianhimoisemmin. EU:n toimielimissä ei ole mitään muuta elintä, joka voi käsitellä ydinenergian erilaisia näkökohtia vastaavalla korkean tason asiantuntemuksella ja tietämyksellä.

JRC:n uusi organisaatio ja etenkin uusi ydinalan tietämyksen hallintayksikkö tukevat ja parantavat JRC:n ydinalan ja teknisen asiantuntemuksen näkyvyyttä. Yksikön tehtävänä on hallita ja levittää ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen osaston tieteellisten yksiköiden tuottamaa tietämystä kartoittamalla, keräämällä ja analysoimalla tieteellistä tietoa, tieteellisiä menetelmiä ja työkaluja, tekemällä laadunvarmistuksia ja viestimällä järjestelmällisesti ja ymmärrettävästi. Lisäksi sen tehtävänä on seurata maailmanlaajuisesti saatavilla olevaa tietämystä ja helpottaa pääsyä JRC:n ydintutkimuslaitoksiin sekä koulutukseen. Huomiota kiinnitetään tietämystä koskevien tarpeiden ennakoimiseen, tietämyksen aukkojen kartoittamiseen ja JRC:lle annettaviin tutkimusehdotuksiin.

Suositus 3 ohjelmasuunnittelusta: Paneeli suosittelee, että JRC ottaisi järjestelmällisesti käyttöön projektinhallintatekniikoita Euratom-ohjelman täytäntöönpanossa. Paneeli havaitsi, että ohjelmasuunnittelua oli parannettu – selkeämmät tavoitteet, selkeämpi raportointi – mutta JRC ei ole saavuttanut Euratom-toimien huolellista ohjelmasuunnittelua ja toteutusta, jota peräänkuulutettiin aiemmissa arvioinneissa. JRC:n olisi luotava projektinhallintakulttuuri, jotta saadaan aikaan suurin mahdollinen vaikutus ja varmistetaan ohjelman paras mahdollinen tehokkuus.

JRC ottaa käyttöön projektinhallintatekniikoita hallitakseen työohjelmaa. Aloitus- ja suunnitteluvaiheet on jo toteutettu ja tuottavat tuloksia, kuten paneeli pani merkille (selkeämmät tavoitteet, selkeämpi raportointi ja ohjelman parempi läpinäkyvyys). Määriteltyään vuoteen 2030 ulottuvan strategian ja muutettuaan organisaatiota vuonna 2016 hallinnon vahvistamiseksi JRC pyrkii nyt seuraamaan ja hallinnoimaan paremmin ohjelman toteutusvaiheen ja projektinhallintasyklin päättymisvaiheen täytäntöönpanoa.

Yhä suurempi osa JRC:n henkilöstöstä suorittaa projektinhallintakursseja, ja osa on saanut asiantuntijan sertifikaatin, mikä osoittaa, että projektinhallintakulttuuria pyritään kehittämään edelleen JRC:ssä.

Suositus 4 voimavaroista: Paneeli suosittelee, että JRC laatisi yksityiskohtaisen dokumentoidun katsauksen sen ydinalan osaston valmiuksista, henkilöresursseista ja infrastruktuurista ja luettelisi tässä yhteydessä tekniset työryhmänsä, kunkin työryhmän koon kriittisen rajan sekä prioriteettiluokan (1, 2 tai 3). Näin voitaisiin ryhtyä toimiin tiettyjen valmiuksien säilyttämiseksi tai tarvittaessa tehdä tietoon perustuva päätös siitä, mitä valmiuksia on supistettava.

JRC laati syyskuussa 2016 arvioinnin kaikista tutkimusinfrastruktuureistaan ja ‑laboratorioistaan, mukaan lukien Euratomin laboratoriot. Arvioinnissa kuvattiin yksityiskohtaisesti laboratorioita ja tutkimusinfrastruktuuria, myös niiden käyttöä, asemaa ja uudistustarpeita, juoksevia ja henkilöstökuluja, toteutettua kokeellista työtä ja strategisia suunnitelmia JRC:n infrastruktuurin kehittämistä varten. Arvioinnissa todettiin, että JRC:n tutkimusinfrastruktuurin kehittämisessä on keskityttävä optimoimaan tutkimuslaitosten käyttö ja täydentävyys. Kehittämisellä on vastattava haasteisiin, joita ovat muun muassa laboratorioiden levittäytyminen eri puolille Eurooppaa, voimavarojen käytön optimointi, laboratorioinfrastruktuurin käytön maksimointi, joidenkin laboratorioiden vanhentuminen, uusimpien välineiden ja laitteiden ylläpito sekä synergioiden lisääminen. Toiminnan taustalla pyritään ennen kaikkea takaamaan sääntelyviranomaisten ydinturvallisuutta ja turva- ja varmuusjärjestelyjä koskevien vaatimusten noudattaminen sijaintivaltioissa. Vuoden 2016 arvioinnissa annettujen suositusten jatkotoimia varten on perustettu erityinen JRC:n johtoryhmä.

Tämän selvityksen pohjalta laaditaan strategia, jossa määritetään JRC:n tutkimusinfrastruktuurin painopisteet, ja perustetaan infrastruktuurin toimintaa harjoittavat työryhmät. Strategia kytkeytyy JRC:n strategian, Euratom-ohjelman ja viime kädessä jäsenvaltioiden vahvistettuihin painopisteisiin. Euratomin tutkimusinfrastruktuurin kehittämistä koskevassa JRC:n strategiassa otetaan huomioon tutkimusinfrastruktuurin ja ‑ryhmien monimuotoisuus. Infrastruktuurin tulevan kehittämisen ja päivittämisen ohjaavana periaatteena on integroinnin ja optimoinnin parantaminen, minkä lisäksi tarkastellaan erilaisten kokeellisten valmiuksien täydentävyyttä, jotta voidaan varmistaa JRC:n työohjelman toteuttamiseen soveltuvat kattavat ja laaja-alaiset ydintutkimuslaitokset. Avointa käyttöä ja täydentävyyttä suhteessa jäsenvaltioiden ulkoisiin laboratorioihin korostetaan entisestään.

Suositus 5 organisaatiosta: Paneeli suosittelee, että JRC tekee sopimuksen ohjelmasta vastaavan osaston sekä Euratomin koordinointiyksikön ja tutkimuksen toteutuksesta vastaavan ydinalan osaston välillä, jotta varmistetaan, että näiden kahden Euratomin tehtävien täyttymisestä vastaavan, toimintarajat ylittävän osan välillä on erinomainen suhde.

Heinäkuussa 2016 julkaistussa uudessa JRC:n organisaatiokaaviossa yhdistetään kaikki ydinalan toiminta yhden osaston alle. Uuden organisaatiorakenteen ansiosta ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen osaston (joka vastaa työn toteutuksesta), strategian ja työohjelman koordinoinnin osaston (joka koordinoi työohjelman täytäntöönpanoa määritellyn strategian mukaisesti) sekä resurssiosaston (joka vastaa tarvittavista voimavaroista) välillä on nyt selkeät yhteydet. Strategian ja työohjelman koordinoinnin osaston sekä ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen osaston välillä on otettu käyttöön koordinointiväline, jonka avulla linjataan selvästi kunkin osapuolen rooli ja tehtävä. Lisätoimia harkitaan tarvittaessa.

Suositus 6 kustannustehokkuudesta: Paneeli suosittelee, että JRC ottaisi tehtäväkseen osoittaa toimintansa kustannustehokkuus ja antaisi tulevaa ulkoista arviointia varten vakuuttavia tietoja siitä, että työ on toteutettu kustannustehokkaasti.

JRC panee suosituksen merkille ja aikoo antaa entistä kattavammin vertailukelpoista tietoa.

Kustannustehokkuutta on aina vaikea arvioida tieteellisessä ydintutkimuksessa, etenkin kun on kyse uusista huipputason tutkimustoimista ja monimutkaisista tai pitkäkestoisista hankkeista, joissa käytetään ainutlaatuisia tutkimuslaitteita, mikä on tyypillistä ydinalalla. Riittävän vertailun ja/tai vertailukohtien puute vaikeuttaa merkittävästi kustannustehokkuuden laskemista perinteisin menetelmin. Lisäksi saatujen tulosten vaikutusta on usein vaikea arvioida lyhyellä aikavälillä.

JRC arvioi kuitenkin vuosittain edellisenä vuotena saatuja tuloksia. Tässä yhteydessä arvioidaan kahta osa-aluetta: tuottavuutta, eli politiikan tukea tai tieteellisiä julkaisuja varten aikaansaatujen tuotosten lukumäärää, sekä poliittisen tuen vaikutusta, joka on saatu aikaan tuotoksilla, joita verrataan ennalta määritettyihin yleisluontoisiin vaikutusindikaattoreihin. Tämän arvioinnin tulokset ovat olennaista tietoa komission strategisen ohjelmointi- ja suunnittelusyklin perustarpeiden ja pakollisten tarpeiden kannalta. Tulosten avulla myös määritetään JRC:n työohjelman painopisteet ja strategiset linjaukset.

JRC:n osastojen uudelleenorganisoinnin yhteydessä kaikki ydinalan toiminta yhdistettiin yhden osaston alle. Sama koskee myös useimpia hallinnollisia tehtäviä (esim. henkilöstö, talous, logistiikka, turvallisuus), jotka on yhdistetty yhden osaston alle. Tehokkuushyötyjä on saatu aikaan optimoimalla henkilöresurssien käyttöä ja välttämällä JRC:n eri toimipaikkojen tehtävien päällekkäisyyttä, virtaviivaistamalla johdon/raportoinnin linjauksia ja yksinkertaistamalla keskeisiä menettelyjä. Kaikkien JRC:n tutkimusinfrastruktuurien, tunnistettujen synergiamahdollisuuksien sekä tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin hallintoon liittyvien täydentävyyden ja parannusten arviointi toteutetaan uuden yhtenäisen hallinnon ja rakenteen kautta.

Suositus 7 Euratom-ohjelmasta: Paneeli kannattaa kestävää Euratom-ohjelmaa, jolla autetaan nostamaan Eurooppa ydinvoimatuotannon etulinjaan ja säilyttämään sen teknologinen johtoasema, kuten ehdotetaan energiaunionia koskevassa paketissa. Paneeli suosittelee, että ohjelmalla tulisi

a)tukea EU:n tarvetta säilyttää JRC:n sekä jäsenvaltioiden keskeisten tutkimus- ja koulutuslaitosten kyky hallita ydinturvallisuutta, turva- ja varmuusjärjestelyjä ja ydinmateriaalivalvontaa;

b)lähentää suoria ja epäsuoria toimia fissiotutkimuksessa. Tämä edellyttää seuraavia toimia:

I.Komissio toteuttaa näiden kahden osan yhtenäisen ohjelmasuunnittelun, mukaan lukien tarkasti määritellyt hallinto- ja päätöksentekoprosessit, ja hyödyntää täysimääräisesti JRC:n osaamista ja ainutkertaista asemaa. JRC ei enää kilpaile epäsuorien toimien rahoituksesta, ja se osallistuu jokaiseen hankkeeseen, jolla on lisäarvoa, vaikka tarkoituksena olisi ainoastaan ydintietämyksen hallinta.

II.Komissio ehdottaa Euratom-ohjelman keston pidentämisen (2019–2020) yhteydessä ohjelman ydinfissiotoimien jälkiarviointia, joka toteutettaisiin vuonna 2022.

JRC:n olisi tätä varten alettava valmistella sen oman toiminnan pitkän aikavälin visiota, joka sisältyy suoria ja epäsuoria toimia koskevaan integroituun ja yhtenäiseen ehdotukseen yhdeksättä Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaa varten, jota koordinoidaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja jota hallinnoivat yhtenäisesti komission yksiköt.

JRC panee täysimääräisesti merkille suosituksen kestävästä Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmasta, jolla tuetaan EU:n ja jäsenvaltioiden tarpeita. Se täyttää jatkossakin tehtävänsä, jossa keskitytään ydinturvallisuuteen, ydinmateriaalivalvontaan sekä turva- ja varmuusjärjestelyihin, ja edistää EU:n politiikan täytäntöönpanoa tällä alalla.

JRC:n työn avulla varmistetaan, että komissio voi täyttää velvoitteensa ja sitoumuksensa ydinturvallisuuden, radioaktiivisen jätteen huollon, säteilysuojelun ja turva- ja varmuusjärjestelyjen aloilla. Tästä on osoituksena JRC:n antama tieteellinen ja tekninen tuki ydinturvallisuudesta (direktiiviä muutettu vuonna 2014), radioaktiivisen jätteen huollosta ja turvallisuutta koskevista perusnormeista annettujen neuvoston direktiivien täytäntöönpanoon. Tästä on osoituksena myös JRC:n tieteellinen ja tekninen tuki EU:n tiedotustoimille, joita toteutetaan ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä koskevan välineen sekä vakautta ja rauhaa edistävän välineen täytäntöönpanon kautta.

On pantava merkille, että ydinmateriaalivalvonta ja jossain määrin ydinalan turva- ja varmuusjärjestelyt (ydinaineiden havaitseminen ja forensinen ydinmateriaalitutkinta) ovat alueita, joilla JRC:n tieteellinen ja tekninen osaaminen on tunnustettu jo pitkään kansainvälisesti. Sen vuoksi JRC:llä on parhaat edellytykset jatkaa jäsenvaltioiden ja politiikan tukemista edellyttäen, että sen asiantuntemusta ylläpidetään ja syvennetään.

JRC tunnustaa myös, että yhtenäisen ja integroidun lähestymistavan omaksumista suoriin ja epäsuoriin toimiin koskeva suositus on olennainen. Pyrkimyksiä epäsuorien ja suorien toimien välisten synergioiden vahvistamiseksi jatketaan edelleen. Viime vuosina epäsuorien ja suorien toimien yhtenäisyyden varmistamiseksi on järjestetty keskusteluja tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston kanssa, joka vastaa epäsuorien toimien ohjelman toteutuksesta. JRC osallistuu eri tavoin (esim. hallintoneuvostot, työryhmät) olemassa oleviin eurooppalaisiin teknologiayhteisöihin, joiden tarkoituksena on perustaa eurooppalainen tutkimusalue. Näitä pyrkimyksiä epäsuorien ja suorien toimien välisten synergioiden vahvistamiseksi jatketaan tulevaisuudessa, jotta varmistetaan koko Euratom-ohjelman yhtenäisyys ja tehokkuus.

Suositus 8 ydinalan ja muiden alojen toimien välisestä synergiasta: Paneeli suosittelee, että JRC luo enemmän synergioita ydinalan ja muun toiminnan välille ja sisällyttää tulokset seuraavaa Euratomin tutkimusohjelmaa (2021–2025) ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskeviin ehdotuksiin. Paneeli suhtautuu myönteisesti JRC:n strategiassa esitettyyn aikomukseen selvittää mahdollisuuksia tietämyksen siirtoon aloilla, joita ovat esimerkiksi energiapolitiikka, ilmastonmuutos, kestävän kehityksen tavoitteet, turvallisuus ja hätävalmius. Paneeli kuitenkin suosittelee voimakkaasti, että JRC säilyttää selvästi määritellyn ydinosan työohjelmassaan.

Kesäkuussa 2016 julkaistussa JRC:n vuoteen 2030 ulottuvassa strategiassa määritellään JRC:n visio ja tehtävä. Strategiassa painotetaan erityisesti JRC:n tieteellisen asiantuntemuksen eri haarojen välisen lokeroitumisen purkamista. Uusi JRC:n strategia perustuu kolmeen laaja-alaiseen ulottuvuuteen: kilpailukyky ja oikeudenmukaisuus, jotka kuvaavat EU:n pitkän aikavälin tavoitetta luoda vauras sosiaalinen markkinatalous, sekä häiriönsietokyky, josta on tullut tärkeä kysymys viimeisimmän finanssi- ja talouskriisin jälkeen. Strategiassa JRC ryhmittelee toimet kymmenen painopisteen ympärille: i) talous, finanssiala ja markkinat; ii) energia ja liikenne; iii) koulutus, osaaminen ja työllisyys; iv) elintarvikkeet, ravinto ja terveys; v) ympäristö, resurssien niukkuus, ilmastonmuutos ja kestävyys; vi) ihmiset, hallinto monikulttuurisissa ja verkottuvissa yhteiskunnissa; vii) siviiliturvallisuus; viii) maahanmuutto ja aluekehitys; ix) tieto ja digitalisaatio; x) innovaatiojärjestelmät ja ‑prosessit.

Tässä yhteydessä selvitetään ydinalan ja muiden alojen toimien sekä ydintieteen sovellusten välisten synergioiden lisäämistä seuraavilla aloilla:

-energian huoltovarmuus – energiantuotantokapasiteetin merkittävä supistuminen Euroopassa (esim. poliittiset päätökset, puutteelliset investointipuitteet, ydinvoimalaitosten vanheneminen)

-ydinpolttoainekierron loppupään rahoitus (varojen riskiprofiilit)

-kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon

-lääketieteellisten radioisotooppien toimitusvarmuus – markkinoiden taloudellinen rakenne, pitkän aikavälin investoinnit uusiin tuotantolaitoksiin, täysi kustannusvastaavuus

-ydintieteiden sovellukset kestävän kehityksen tavoitteiden tukena.

5Päätelmät

Ottaen huomioon tähän mennessä saavutetut tulokset nykyisen ohjelman toimia tai täytäntöönpanomallia ei ole syytä tarkistaa vuosina 2019–2020, joiden ajaksi ohjelman kestoa pidennetään. Näin ollen komission ehdotuksessa neuvoston asetukseksi, jolla pidennetään Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelman kestoa vuosiksi 2019–2020 ja joka hyväksytään tämän kertomuksen ohella, ei muuteta ohjelman laajuutta tai tavoitteita nykyisestä Euratom-ohjelmasta (2014–2018), mikä vastaa alkuperäistä seitsemän vuoden vaikutustenarviointia.

(1)      Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1314/2013. Euratom-ohjelmalla täydennetään tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa ”Horisontti 2020”.

(2)      https://esarda.jrc.ec.europa.eu/

(3) Tarkat tiedot erityisistä parannuskohteista esitetään kertomuksen 3 ja 4 kohdassa.

(4) Tarkempia tietoja liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

(5) Talousarviositoumukset, maksut 207 miljoonaa euroa.

(6) Mukaan lukien kaksi hanketta, joissa käsitellään fissio- ja fuusiotutkimuksen monialaisia näkökohtia (materiaalitutkimus ja tritiumin hallinta).

(7)      Bibliometric analysis of the research performance of the JRC under the Euratom research and training programme (2007 - 2015), JRC 103578.

(8)      Neuvoston direktiivi 2009/71/Euratom, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2009, ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta ja direktiivi 2014/87/Euratom sen muuttamisesta.

(9)      Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten.

(10)      Neuvoston direktiivi 2013/59/Euratom, annettu 5 päivänä joulukuuta 2013, turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi.

(11)   https://clearinghouse-oef.jrc.ec.europa.eu/  

(12) Joint European Torus, https://www.euro-fusion.org/jet/

(13) JOPRAD-hanke on Euratom-ohjelmasta rahoitettu koordinointi- ja tukitoimi. Hankkeen tavoitteena on valmistella edellytykset radioaktiivisen jätteen loppusijoittamista koskevan yhteisen ohjelman käynnistämiseksi ( http://www.joprad.eu/ ).

(14) Fusion for Energy (F4E) on Euratomin yhteisyritys, joka on perustettu ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten, http://fusionforenergy.europa.eu/  

(15) Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelu: JRC:n vuoteen 2030 ulottuva strategia .