EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 18.10.2017
COM(2017) 610 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Toimintasuunnitelma toimintavalmiuden parantamiseksi kemialliseen, biologiseen sekä säteily- ja ydinturvallisuuteen liittyviä riskejä vastaan
JOHDANTO: MUUTTUVA UHKA
EU:n jäsenvaltioihin kohdistuu nykyisin monenlaisia terrorismiuhkia. Väkivaltaisten iskujen tekijöinä on ollut sekä verkostoja että yksittäistä toimijoita. Terroristiryhmien ja yksittäisten radikalisoituneiden henkilöiden EU:ssa toteuttamien joukkosurmien ja niiden yritysten tavoitteena on ollut maksimoida uhrien lukumäärä sekä iskujen psykologinen ja taloudellinen vaikutus yhteiskuntaan.
Terroristijärjestöt eivät ole käyttäneet kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinmateriaaleja (CBRN) Euroopassa. On kuitenkin uskottavia viitteitä siitä, terroristiryhmät saattavat suunnitella CBRN-materiaalien tai aseiden hankkimista ja pyrkivät kehittämään niiden käyttämiseen tarvittavaa tietämystä ja valmiuksia. 1 Daesh on käyttänyt kemiallisia aseita Syyriassa ja Irakissa, ja sen arvioidaan 2 voivan tuottaa ja käyttää tällaisia aseita vastaisuudessakin. Eräissä pienemmissä vaaratilanteissa on käynyt ilmi, että Daesh on kiinnostunut biologisten ja radiologisten aseiden kehittämisestä. 3 Vaikka tässä asiakirjassa käytetään johdonmukaisesti CBRN-käsitettä, valtiosta riippumattomien toimijoiden toteuttamien ydinasehyökkäysten vaaraa pidetään vähäisempänä kuin kemiallisten, biologisten tai radiologisten iskujen vaaraa.
Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon teknologinen kehitys, jota terroristit saattavat hyödyntää pahantahtoisiin tarkoituksiin. Daesh on käyttänyt miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä (UAS) sekä seuranta- ja johtotarkoituksiin että räjähdeiskujen tekemiseen. 4
CBRN-iskujen mahdollisuus on näkyvästi esillä terroristipropagandassa, ja jihadistien tiedotusvälineissä on ilmaistu aikomuksia tehdä sellaisia. Sosiaalisen median foorumeilla on levitetty tietoa mahdollisista toteutustavoista ja kohteista. 5 Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto vahvistaa CBRN-iskujen uhan 6 ja on ilmaissut huolensa tähän ryhmään kuuluvien aseiden leviämisen vaarasta ja siitä, että valtiosta riippumattomat toimijat saattaisivat käyttää niitä.
EU:n olisi tämän vuoksi parannettava selviytymiskykyään ja tehostettava valmiuksiaan torjua CBRN-uhkaa tulevina vuosina.
EU-TASON YHTEISTYÖTÄ LISÄTTÄVÄ
Jatkuvasti muuttuva uhka edellyttää, että EU:n jäsenvaltiot kiinnittävät huomiota haavoittuvuustekijöihinsä ja valmiuksiinsa puolustautua CBRN-materiaaleilla mahdollisesti tehtäviltä terrori-iskuilta. CBRN-iskujen mahdollisuutta pidetään toistaiseksi vähäisenä, mutta niihin liittyy vaikutuksiltaan suuria riskejä. Pienessäkin mittakaavassa tehtävillä CBRN-iskuilla voi olla huomattava vaikutus niiden kohteena oleviin yhteiskuntiin ja talouksiin, ja ne voivat aiheuttaa merkittäviä ja pysyviä häiriöitä, laajamittaista pelkoa ja epävarmuutta. Esimerkiksi säteilyä levittävillä laitteilla (nk. likaisilla pommeilla) 7 toteutettavista iskuista tai pernaruton levittämisestä miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien avulla aiheutuisi valtavia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia.
Selviytymiskyvyn parantaminen CBRN-uhkien varalta eli iskujen ehkäisy, niihin varautuminen ja reagointi edellyttää EU:n jäsenvaltioilta merkittäviä investointeja. Tämän vuoksi tarvitaan tiiviimpää EU-tason yhteistyötä, jotta jäsenvaltiot voisivat hyödyntää toistensa osaamista, koota yhteen asiantuntemusta ja voimavaroja ja hyödyntää synergiaetuja yli kansallisten rajojen. EU:n turvallisuuspolitiikan kattavan arvioinnin 8 mukaan EU:n tasolla olisi lisättävä yhteistyötä edistämällä CBRN-uhkien tuntemusta ja yhdistämällä voimavaroja, jotta varautumista CBRN-iskuihin voitaisiin parantaa.
Terrorismin torjuntaa koskevaan direktiiviin 9 on ensimmäistä kertaa sisällytetty säännöksiä CBRN-terrorismin kaikilta osa-alueilta. Direktiivissä säädetään jäsenvaltioiden velvollisuuksista terrori-iskujen sattuessa, muun muassa velvollisuudesta tarjota lääkintäapua kaikille uhreille. Tässä tiedonannossa ehdotetuilla aloitteilla parannetaan jäsenvaltioiden mahdollisuuksia täyttää velvollisuutensa uhrien auttamiseksi CBRN-materiaaleilla toteutettujen hyökkäysten yhteydessä.
Tässä tiedonannossa esitetyn toimintasuunnitelman tavoitteena on lisätä yhteistyötä EU:ssa CBRN-turvallisuuden alalla. Siinä keskitytään erityisesti CBRN-uhkien ja terrori-iskujen estämiseen sekä niihin valmistautumiseen ja reagointiin. Esitetyillä toimilla autetaan jäsenvaltioita suojelemaan kansalaisiaan ja infrastruktuuriaan. Monissa toimissa otetaan huomioon kaikentyyppiset vaaratekijät, ja niillä voidaan parantaa varautumista myös sellaisiin laajamittaisiin CBRN-vaaratilanteisiin, jotka eivät liity terrorismiin.
VUOSIEN 2010–2015 CBRN-TOIMINTASUUNNITELMAN JATKOTOIMET
Tämä toimintasuunnitelma perustuu EU:n vuosien 2010–2015 CBRN-toimintasuunnitelmassa aloitettuihin toimiin. 10 Uudessa toimintasuunnitelmassa pyritään korjaamaan aiemman suunnitelman täytäntöönpanossa havaittuja puutteita ja otetaan huomioon kehittymässä olevat uhkat. EU:n tasolla vuosien 2010–2015 toimintasuunnitelma on edistänyt uhkien tuntemusta ja lisännyt tiedonvaihtoa (komissio on koonnut CBRN-E-sanaston ja CBRN-vaaratilanteet on otettu mukaan Euroopan pommitietojärjestelmään). Toimintasuunnitelman tuella on kehitetty myös alan EU-tason koulutusinfrastruktuuria (ydinturvan eurooppalainen koulutuskeskus EUSECTRA). Myös biologisia riskejä koskevassa lainsäädännössä on edistytty merkittävästi: valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevassa päätöksessä 1082/2013/EU säädetään valmiuden ja reagointitoimien parantamisesta EU:ssa.
EU:n jäsenvaltiot, joilta pyydettiin tietoja vuosien 2010–2015 toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta, ilmoittivat toteuttaneensa lukuisia kansallisen tason toimia, muun muassa koulutusta ja harjoituksia. Ne ilmoittivat myös tietyistä ongelmista eri toimijoiden välisen koordinoinnin varmistamisessa. Sidosryhmät korostivat esimerkiksi tarvetta syventää edelleen tietämystä CBRN-riskeistä, edistää monialaista yhteistyötä ja jatkaa investointeja koulutukseen ja harjoituksiin. 11 Valtioiden rajat ylittävä / monialainen koulutus ja harjoitukset, jotka olisi mieluiten organisoitava jäsennellysti ja ennalta sovittujen ohjelmien mukaisesti, yksilöitiin yhdeksi aloista, joilla EU voi tuoda lisäarvoa. Jäsenvaltiot katsoivat myös, että CBRN-vaaratilanteita ja uhkia sekä niiden torjumisessa tarvittavia laitteita ja tekniikoita koskeva tiedonvaihto ei ole riittävää. Ne korostivat myös tarvetta kehittää yhteistyötä edellisen CBRN-toimintasuunnitelman piiriin kuulumattomien kumppaneiden, esimerkiksi puolustusvoimien ja keskeisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
TAVOITTEENA PAREMMIN KOHDENNETTU JA KOORDINOITU LÄHESTYMISTAPA
Aiempiin toimiin pohjautuvassa uudessa toimintasuunnitelmassa omaksutaan kohdennettu lähestymistapa neuvoston vuonna 2012 laatiman EU:n CBRN-E-toimintasuunnitelman mukaisesti. Neuvosto kehotti komissiota kehittämään kohdennetumpaa politiikkaa ja keskittymään tiettyihin ensisijaisiin toimiin, joilla EU-tason toiminnasta on selvää lisäarvoa ja joilla voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia.
Jäsenvaltiot voivat vahvistaa valmiuksiaan muuttuvien uhkien varalta osallistumalla toimintasuunnitelmassa ehdotettuihin aloitteisiin, jotka ovat niille vapaaehtoisia.
Toimintasuunnitelman perustana on vakaa käsitys siitä, että CBRN-riskien hallinta edellyttää horisontaalista lähestymistapaa, joka kattaa eri alat ja toimijat, kuten lainvalvonnan, hätätilanteiden hallinnan, kriittisen infrastruktuurin ja julkisten tilojen suojelun, kansanterveyden ja yksityisen sektorin. Eräillä ehdotetuilla toimilla autetaan myös parantamaan EU:n kriittisen infrastruktuurin sietokykyä, erityisesti ydinvoimaloissa ja kemiallisissa laitoksissa.
Myös sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimia olisi lisättävä, erityisesti osana EU:n CBRN-osaamiskeskusaloitetta. Rajaturvallisuuden varmistaminen ja CBRN-materiaalien laittoman maahantulon havaitsemisvalmiuksien tehostaminen on ensisijaisen tärkeää. Tulliviranomaisilla on keskeinen rooli ulkorajojen ja toimitusketjun turvallisuuden varmistamisessa. Lastitietojärjestelmien mukauttaminen on välttämätöntä, jotta voidaan parantaa kansainvälisten toimitusketjujen seurantaa ja riskiperusteisia tarkastuksia sen varmistamiseksi, ettei CBRN-materiaalia tuoda EU:hun laittomasti. Lisäksi on tehostettava kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa. Yhteistyö ja koordinointi EU:n strategisten ja alueellisten kumppanien kanssa on olennaisen tärkeää, joten EU pyrkii saamaan aikaan synergioita kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa, esimerkiksi sotilaallisten toimijoiden, kuten Euroopan puolustusviraston (EDA) ja Naton, sekä yksityisen sektorin kanssa.
Toimintasuunnitelmassa on tämän vuoksi seuraavat neljä tavoitetta:
1) CBRN-materiaalien saatavuuden heikentäminen
2) CBRN-vaaratilanteisiin valmistautumisen ja reagoinnin tehostaminen
3) Sisäisten ja ulkoisten yhteyksien kehittäminen EU:n tärkeimpien alueellisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa CBRN-turvallisuuden alalla ja
4) CBRN-riskien tuntemuksen parantaminen.
Toteuttamalla toimia näillä neljällä alalla EU voi entistä tehokkaammin vähentää CBRN-iskujen uhkaa, lisätä turvallisuutta edistäviä toimia, parantaa selviytymiskykyä ja tehostaa reagointia hyökkäystilanteessa.
Ehdotettuja toimia rahoitetaan komission olemassa olevista välineistä, joita ovat muun muassa Horisontti 2020 ohjelma, sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) poliisiyhteistyön rahoitusväline ja unionin pelastuspalvelumekanismi, tai ulkoisen rahoituksen eri välineistä, joita ovat esimerkiksi kehitysyhteistyön rahoitusväline, Euroopan naapuruusväline sekä vakautta ja rauhaa edistävä väline.
TAVOITE 1: CBRN-MATERIAALIEN SAATAVUUDEN HEIKENTÄMINEN
Terroristien valmiudet toteuttaa CBRN-iskuja riippuvat CBRN-aseisiin tarvittavien aineiden ja materiaalien saatavuudesta. EU:n olisi rajoitettava suuririskisten CBRN-materiaalien saatavuutta tiukentamalla tai valvomalla niiden hankintaa samaan tapaan kuin räjähteiden ja ampuma-aseiden tapauksessa sekä optimoitava mahdollisuutensa havaita tällaiset materiaalit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samaten olisi puututtava kriittisten infrastruktuurien ja CBRN-materiaaleja hallussaan pitävien laitosten sisäpiiriuhkiin. Myös EU:n jäsenvaltioiden näkemyksen mukaan on olemassa selkeä tarve parantaa tiedonvaihtoa CBRN-materiaaleista, esimerkiksi uhkista ja vaaratilanteista, kuten näiden materiaalien varkauksista tai laittomasta kaupasta. Tämä onnistuu tehostamalla olemassa olevien välineiden ja tiedonvaihtojärjestelmien käyttöä.
Komissio esittää tämän vuoksi seuraavia ensisijaisia toimia, jotka olisi toteutettava tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
|
Sitoumus |
Toimi |
Toteutus ja aikataulu |
|
|
1.1 |
Optimoidaan CBRN-materiaaleja koskeva tiedonvaihto |
Jäsenvaltiot toimittavat järjestelmällisemmin teknisiä tietoja CBRN-aseista ja vaaratilanteista Europolin hallinnoimaan Euroopan pommitietojärjestelmään (EBDS) 12 . Olisi tarkasteltava mahdollisuutta perustaa raportointijärjestelmä, joka vastaa räjähteiden lähtöaineiden alalla käytössä olevaa järjestelmää. Tehostetaan muiden tiedonvaihtovälineiden, kuten laitonta kauppaa koskevan IAEA:n 13 ITDB-tietokannan 14 , käyttöä. Selvitetään yhteyksiä muihin tietojärjestelmiin, kuten kaksikäyttötuotteita koskevaan sähköiseen DUES-järjestelmään 15 , jossa on tietoa haitallisena pidettävästä kaupasta epäillyistä henkilöistä ja kyseessä olevista tuotteista. |
Europol toimittaa säännöllisesti tietoja EU:n neuvoa-antavalle CBRN-ryhmälle EBDS-järjestelmän käytöstä (vuodesta 2018 alkaen). Komissio tekee yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kanssa edistääkseen tiedonvaihtoa EBDS:n kautta. Europol toteuttaa tietojärjestelmiä, tarpeita ja mahdollisia tietojenvaihtoon liittyviä puutteita koskevan kartoituksen vuoden 2018 puoliväliin mennessä. |
|
1.2 |
Tehostetaan riskiperusteista tullivalvontaa, jotta vaaralliset CBRN-materiaalit saadaan pysäytetyksi rajalla |
Parannetaan lastitietojen valvontaa ja tullin havaitsemisvalmiuksia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, jotta voidaan tehokkaammin seurata kansainvälisiä toimitusketjuja ja näin havaita ja torjua CBRN-materiaalien laitonta tuontia. Lisätään tulli- ja lainvalvontaviranomaisten tietämystä CBRN-uhkista, parannetaan tullin ja muiden viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa EU:n tullialan riskienhallintaa koskevan strategian ja toimintasuunnitelman (COM(2014) 527) mukaisesti. |
Jäsenvaltioiden kanssa tehdään sopimus (vuoden 2018 puolivälissä) yhteisen lastitietojärjestelmän perustamisesta. Tullin tunnistusteknologiaa käsittelevä asiantuntijaryhmä selvittää valmiuksia biologisten ja kemiallisten materiaalien havaitsemiseen kansainvälisissä toimitusketjuissa; selvitys vuoden 2018 puoliväliin mennessä. Lisätään säteily-/ydinmateriaaleihin liittyvää koulutusta lainvalvonta- ja tulliviranomaisille ja muille kentällä työskenteleville EUSECTRA 16 -koulutuskeskuksessa |
|
1.3 |
Tehostetaan EU:n vientivalvontaa |
Estetään ulkopuolisia toimijoita (valtiolliset ja valtiosta riippumattomat toimijat) hankkimasta kaksikäyttö-/CBRN-tuotteita. |
Saatetaan EU:n ylläpitämät suuririskisten CBRN-materiaalien luettelot ajan tasalle vuonna 2018 ja arvioidaan CBRN- ja kaksikäyttötuotteiden teknisen vuorovaikutuksen laajuutta ja luonnetta. |
|
1.4 |
Puututaan sisäpiiriuhkiin |
Vaihdetaan tietoa parhaista toimintatavoista, jotka liittyvät CBRN-materiaaleja hallussaan pitävien laitosten, kuten biolaboratorioiden tai ydinlaitosten, tarkastuksiin ja taustaselvityksiin. |
Saatetaan olemassa olevien tarkastuskäytäntöjen kartoitus päätökseen vuoden 2017 loppuun mennessä. |
TAVOITE 2: CBRN-VAARATILANTEISIIN VALMISTAUTUMISEN JA REAGOINNIN TEHOSTAMINEN
Toimintavalmiuden ylläpito on tärkeää, jotta voidaan tehokkaasti lieventää mahdollisten CBRN-iskujen tai vaaratilanteiden vaikutuksia. CBRN-uhkat ovat luonteeltaan valtioiden rajat ylittäviä ja kansainvälisiä, joten EU-tason yhteistyö voi tuoda lisäarvoa, kun sillä edistetään valmiuksien kehittämistä EU:ssa, kuten rajat ylittävää koulutusyhteistyötä, harjoituksia ja avustustoimia, helpotetaan keskinäistä avunantoa ja neuvontaa, edistetään koko EU:n laajuisia yhteisiä vähimmäisvaatimuksia ja tarvittaessa rahoitetaan alaan liittyviä kansainvälisiä hankkeita.
Komissio on jo järjestänyt useita EU-tason koulutustilaisuuksia ja harjoituksia, joissa on keskitytty CBRN-iskujen sattuessa tehtävään monialaiseen yhteistyöhön. Esimerkiksi vuonna 2014 toteutetussa ARETE-harjoituksessa testattiin lainvalvonta- ja pelastuspalveluviranomaisten yhteistyötä simuloidussa tilanteessa, jossa oli kyseessä monitahoinen hätätila, johon liittyy kemikaaleja ja terrorismia, ja panttivankitilanne. Lisäksi komissio on rahoittanut yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa järjestettyjä kursseja, joiden aiheena on eri alojen yhteistyö likaisen pommi-iskun tilanteessa. Näiden aloitteiden lisäksi on järjestetty pelastuspalvelualan harjoituksia ja Europolin ja CEPOLin koulutusta.
Näitä kokemuksia hyödynnetään tulevissa toimissa, joiden tarkoituksena on muun muassa yhdistää eri valmius- ja kriisialoitteet yhteen johdonmukaiseen ohjelmaan ja näin maksimoida jäsenvaltioiden koulutus- ja harjoitusmahdollisuudet ja yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden lähestymistapoja.
Eri viranomaisten yhteistyötä edistäviä lisätoimia on määrä tarkastella lokakuussa 2017 pidettävässä EU-työpajassa, jossa käsitellään pelastustyöntekijöiden yhteistyötä terrori-iskujen tapahtumapaikoilla. Merkittävien CBRN-iskujen sattuessa tarvitaan useiden eri toimijoiden panosta, myös yksityisen sektorin toimijoita, esimerkiksi silloin, kun on varmistettava lääketieteellisten vastatoimien saatavuus.
Komissio esittää tämän vuoksi seuraavia ensisijaisia toimia, jotka on toteutettava tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
|
Sitoumus |
Toimi |
Toteutus ja aikataulu |
|
|
2.1 |
Parannetaan CBRN-uhkiin varautumista ja reagointia EU:ssa monialaisen koulutuksen ja harjoitusten avulla |
Komissio tehostaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa pelastustyöntekijöille (lainvalvontaviranomaiset, pelastuspalvelu, terveydenhuollon rakenteet ja tarvittaessa tulliviranomaiset ja armeija) suunnattua koulutusta ja harjoituksia. Koulutusten ja harjoitusten toteutuksessa hyödynnetään nykyisiä rahoitusvälineitä ja operatiivisia välineitä, erityisesti unionin pelastuspalvelumekanismia, EU:n lainvalvontakoulutusvirastoa (CEPOL) ja sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) poliisiyhteistyön rahoitusvälinettä. EU:n yhteisen CBRN-koulutusohjelman kehittämistä edistetään tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa. |
EU:n nykyistä koulutustoimintaa kartoitetaan tammikuuhun 2018 mennessä. EU:n neuvoa-antava ryhmä tarkastelee lisätarpeita vuoden 2018 toiseen neljännekseen mennessä. Uudet koulutus- ja harjoitustoimet aloitetaan vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. EU-tason harjoituksia (vrt. ARETE 2014) jatketaan vuonna 2019. |
|
2.2 |
Vahvistetaan EU:n toimintavalmiutta CBRN-vaaratilanteissa EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta |
Jotta mahdollisen merkittävän CBRN-iskun tapahtuessa voidaan antaa parempaa tukea jäsenvaltioille, ne ja komissio vahvistavat edelleen unionin pelastuspalvelumekanismin piiriin kuuluvia eurooppalaisia hätäapuvalmiuksia (EERC), mm. eurooppalaisia lääkintäapujoukkoja. Kannustetaan jäsenvaltioita edelleen täydentämään EERC-järjestelmää uusilla CBRN-valmiuksilla. Tuetaan jäsenvaltioita CBRN-moduulien ja muiden valmiuksien rekisteröinnissä ja sertifioinnissa EERC-järjestelmään. Tarkastellaan CBRN-katastrofeihin liittyviä alustavia valmiustavoitteita. Testataan eri alojen toimijoiden valmiutta ja reagointia pandemiatilanteissa. |
Arvioidaan CBRN-katastrofivalmiuden puutteita vuonna 2018.
Avustukset moduulien rekisteröimiseksi/
Monialaiset suunnitteluharjoitukset toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi pandemian aikana (2018) Valmiuksia ja kansainvälisen terveyssäännöstön täytäntöönpanoa sekä saapumis- ja poistumistarkastusten parhaita toimintatapoja koskevia työpajoja on tarkoitus järjestää kaudella 2017–2018. |
|
2.3 |
Laaditaan kuiluanalyysi CBRN-materiaalien havaitsemisesta |
Komissio tarkastelee tiiviissä yhteistyössä neuvoa-antavan CBRN-ryhmän kanssa, missä määrin CBRN-materiaalit ovat havaittavissa nykyisillä mittauslaitteilla. Tulokset otetaan huomioon havaitsemiseen ja standardointiin liittyvässä työssä. |
Raportti alustavasta kuiluanalyysistä suosituksineen julkaistaan vuoden 2018 kolmanteen neljännekseen mennessä. |
|
2.4 |
Parannetaan valtioiden rajat ylittäviin vakaviin terveysuhkiin 17 liittyviä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmiä ja tiedonvaihtoa |
Muokataan tartuntatautien ehkäisyn ja valvonnan varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää, jotta voidaan parantaa tilannetietoisuutta ja vaaratilanteiden hallintaa valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien ilmetessä, ja liittää järjestelmä muihin EU-tason varoitus- ja tiedonvaihtojärjestelmiin. |
Uusi järjestelmä valmis vuoden 2018 puoliväliin mennessä |
|
2.5 |
Vahvistetaan EU:n laboratorioiden valmiuksia toimia valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien ilmetessä |
Varmistetaan terveysuhkien nopea tunnistaminen ja luokitus sekä nopea näytteiden jakamismekanismi; tuetaan jäsenvaltioita, joiden toimintavalmiudet ovat heikommat. |
2015–2018 Jäsenvaltiot vastaavat toteutuksesta komission tuella osana EMERGE-hanketta 18 (erittäin vaarallisten ja uusien taudinaiheuttajien ilmetessä toteutettava yhteinen toiminta). |
|
2.6 |
Parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia reagoida valtioiden rajat ylittäviin terveysuhkiin |
Parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia reagoida valtioiden rajat ylittäviin terveysuhkiin edistämällä lääketieteellisten vastatoimien yhteishankintaa (valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen 1082/2013/EU 5 artiklan mukaisesti). Vahvistetaan (ilma-, meri- ja maaliikenteen) rajanylityspaikkojen toimintavalmiuksia. Jäsenvaltiot ja komissio laativat yhteisen EU-tason vision siitä, miten rokotuskattavuutta voidaan parantaa EU:ssa, ja aloittavat toimet, joilla pyritään parantamaan rokotteiden saantia ja varastojen hallintaa, parantavat rokotustietojärjestelmien yhteentoimivuutta, edistävät luottamista rokotteisiin sekä tehostavat rokotetutkimusta ja rokotteiden kehittämistä EU:n tasolla. |
Rokotteiden yhteishankinnat yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa – 2018 (valmisteilla) 2017–2020 (yhteistoimi valmisteilla) 2017–2020 (yhteistoimi valmisteilla) |
|
2.7 |
Lisätään tietämystä ja parannetaan biologisiin riskeihin (myös kehittyviin uhkiin) varautumista ja niiden torjuntaa |
Lisätään koulutuksen avulla monialaista tietämystä biologisista riskeistä, joita aiheutuu riskimateriaalien tahattomasta tai tahallisesta levittämisestä, esim. Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) ja Europolin järjestämillä biologisia riskejä ja niiden seurausten lievittämistä koskevan ensihoito-, lainvalvonta- ja pelastuspalveluhenkilöstölle suunnatun kurssin avulla. Tuetaan jäsenvaltioita bioterrorismin torjunnassa, esim. kansallisten bioterrorismiin liittyvien valmiusstrategioiden laadinnassa, yhteistyössä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden verkoston kanssa laadittavan, erityisesti EU:hun painottuvia bioterrorismiuhkia koskevan käsikirjan avulla. ECDC auttaa jäsenvaltioita lisäämään tietämystä nk. tee-se-itse-biologiasta, mm. harrastelijoiden kokeiluista, biologisten tekijöiden ja geenitekniikan menetelmien käytöstä laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella ja muiden kuin alan ammattilaisten toimesta sekä bioturvallisuuteen ja biomateriaalien suojaamiseen kohdistuvista riskeistä, sekä edistämään asiaan liittyviä parhaita toimintatapoja. 19 |
Seuraava kurssi järjestetään vuoden 2018 toisella neljänneksellä (lisäkursseja tarvittaessa). Käsikirja laaditaan vuoden 2018 kolmanteen neljännekseen mennessä. Tiedotusmateriaalia uuteen bioteknologiaan liittyvistä riskeistä Toimet alkavat vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä ja jatkuvat vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen. |
|
2.8 |
Jäsenvaltioiden asiantuntijoista muodostuva CBRN-materiaalien havaitsemisryhmä |
Otetaan räjähteiden havaitsemiseen erikoistuneen asiantuntijaryhmän 20 toimintaan mukaan myös CBRN-asiantuntijat, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa esim. suurtapahtumien turvajärjestelyissä. Asiantuntijaryhmän toiminnassa tukeudutaan mm. julkisten tilojen suojelua koskeviin ohjeisiin. |
Asiantuntijoiden koulutus vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä; tavoitteena toiminnan aloittaminen vuonna 2019 |
|
2.9 |
Vahvistetaan ydinturvavalmiuksia ja verkostoja |
Edistetään ydinturvan eurooppalaisen koulutuskeskuksen (EUSECTRA) täysipainoista hyödyntämistä radioaktiivisten aineiden ja ydinaineiden havaitsemiseen liittyvissä yhteisissä koulutustoimissa. |
EUSECTRAn järjestämän tullialan koulutuskampanjan toinen vaihe käynnistetään vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä. |
|
2.10 |
Tehostetaan yhteistyötä forensisen ydinmateriaalitutkimuksen alalla |
Forensisen ydinmateriaalitutkimuksen valmiudet vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioittain, ja vain muutama niistä pystyy tekemään perusteellisia ydinaineiden ja radioaktiivisten aineiden tutkimuksia. Useimmilla jäsenvaltioilla on vain perusvalmiudet, joita voidaan täydentää mm. Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) kehittyneemmillä valmiuksilla. Komissio kehittää oikeudellista kehystä (jäsenvaltioiden kanssa tehtäviä sopimuksia), jonka mukaisesti näitä komission palveluja voidaan käyttää, ja tarjoaa jäsenvaltioille sekä yleis- että erikoiskoulutusta tällä alalla. |
Laaditaan oikeudellinen kehys komission yksiköiden valmiuksien käytölle forensisen ydinmateriaalitutkimuksen alalla (vuoden 2018 loppuun mennessä). |
TAVOITE 3: SISÄISTEN JA ULKOISTEN YHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN EU:N TÄRKEIMPIEN ALUEELLISTEN JA KANSAINVÄLISTEN KUMPPANEIDEN KANSSA CBRN-TURVALLISUUDEN ALALLA
CBRN-uhkia voi syntyä sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella. Toiminta myös EU:n rajojen ulkopuolella sekä yhteistyökumppanuuksien vahvistaminen ja turvallisuuteen liittyvien sisäisten ja ulkoisten toimien välisten kytkösten tiivistäminen ovat olennainen osa EU:n strategiaa terrorismin ja CBRN-riskien torjumiseksi. Yhtenäisyyden lisääminen myös EU:n turvallisuuspolitiikan sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden välillä on yksi EU:n globaalistrategian
21
keskeinen tavoite, joka näkyy myös vuonna 2016 annetun EU:n ja Naton yhteisen julistuksen täytäntöönpanossa.
CBRN-turvallisuus on otettava huomioon EU:n kaikissa ulkoisissa toimissa: tavoitteena on kehittää valmiuksia EU:n ulkopuolisissa maissa (erityisesti naapurimaissa) sekä tehostaa yhteistyötä strategisten kumppanien ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Interpolin, IAEA:n ja OPCW:n kanssa noudattaen YK:n turvallisuusneuvoston uudistettua sitoumusta, jolla pyritään estämään terroristeja saamasta haltuunsa joukkotuhoaseita. Samaten olisi tiivistettävä EU:n CBRN-osaamiskeskusten toimien välisiä kytköksiä. Tässä yhteydessä etusijalla ovat EU:n naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat.
Komissio esittää tämän vuoksi seuraavia ensisijaisia toimia, jotka olisi toteutettava tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
|
Sitoumus |
Toimi |
Toteutus ja aikataulu |
|
|
3.1 |
Kehitetään CBRN-yhteistyötä tärkeimpien kansainvälisten kumppanien kanssa mm. osana terrorismintorjuntaa ja turvallisuutta käsittelevää vuoropuhelua |
Syvennetään yhteistyötä CBRN-asiantuntemusta omaavien strategisten kumppanien kanssa: 1) jaetaan tietoa CBRN-uhkista ja riskeistä 2) edistetään parhaita toimintatapoja 3) järjestetään yhteistä koulutusta tai yhteisiä harjoituksia. Asianomaisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä terrorismintorjuntaa ja turvallisuutta käsittelevässä vuoropuhelussa keskustellaan säännöllisesti myös CBRN-turvallisuudesta, jotta voidaan määrittää mahdolliset yhteistyö- ja valmiuksienkehittämistoimet. |
Yhdysvaltojen kanssa käytävän CBRN-vuoropuhelun yhteydessä järjestetään työpaja radioaktiivisten lähteiden turvallisuudesta vuoden 2018 toisella neljänneksellä. EU:n ja Yhdysvaltojen työpaja yhteisistä rikosteknis-epidemiologisista tutkimuksista vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä Kutsutaan strategiset kumppanit neuvoa-antavan CBRN-ryhmän kokouksiin tarvittaessa. |
|
3.2 |
Kehitetään yhteistyötä Naton kanssa CBRN-turvallisuuteen liittyvissä asioissa |
Tiivistetään kolmansiin maihin liittyvää yhteistyötä Naton kanssa erityisesti seuraavilla aloilla: 1) tiedonvaihto 2) valmiuksien kehittäminen 3) koulutus 4) harjoitukset. Kehitetään synergioita Naton kanssa tarkastellen, miten terrorisminvastaisia toimia voidaan tehostaa puolustusvoimavarojen kehittämisen avulla mm. miehittämättömien ilma-alusten (UAV) sekä CBRN-aseiden osalta. Suunnitellaan yhdessä Nato-yhteistyötä tekevän CBRN-osaamiskeskuksen kanssa räätälöityjä koulutusmoduuleja osaamiskeskuksen kumppaneille. |
EU:n ja Naton työpaja vuoden 2017 ensimmäisellä/
Yhteistä koulutusta esim. Nato-yhteistyötä tekevässä CBRN-osaamiskeskuksessa (vuoden 2018 viimeinen neljännes; suunnitteilla myös vuosille 2018, 2019 ja 2020) Ensimmäisten yhteisten koulutusten perusteella – 2018 |
|
3. |
Kehitetään yhteistyötä alan kansainvälisten järjestöjen kanssa |
Euroopan ulkosuhdehallinto ja komissio tekevät yhteistyötä alalla toimivien monenvälisten järjestöjen (Interpol, IAEA, OPCW 22 , BWC ISU 23 , UNODA 24 ) kanssa pyrkimyksenään edistää parhaita toimintatapoja ja luoda synergioita erityisesti tiedonvaihdon ja EU:n ulkopuolisten maiden valmiuksien kehittämisen aloilla. |
Kutsutaan nämä järjestöt säännöllisesti neuvoa-antavan CBRN-ryhmän kokouksiin sekä koulutustilaisuuksiin ja harjoituksiin. |
TAVOITE 4: CBRN-RISKIEN TUNTEMUKSEN PARANTAMINEN
CBRN on teknisesti monimutkainen ja nopeasti kehittyvä ala, jota on seurattava tiiviisti. Alan asiantuntemus jakautuu tällä hetkellä epätasaisesti Euroopan unionissa ja eri hallintoportaiden, tiedemaailman ja yksityisten toimijoiden keskuudessa. EU:n laajuista kehystä tarvitaan, jotta voitaisiin tuoda alan keskeiset toimijat yhteen, luoda alojen välisiä kumppanuuksia, kartoittaa tulevia tarpeita ja hyödyntää EU:n tutkimustoimintaa täysipainoisesti.
4.1 EU:n CBRN-turvallisuusverkoston perustaminen
EU-tason koordinointia parannetaan perustamalla CBRN-materiaalien turvallisuutta käsittelevä verkosto, joka tuo yhteen kaikki alan toimijat sekä strategisella (toimintapoliittisella) että operatiivisella tasolla toiminnan hajanaisuuden vähentämiseksi. Verkosto kokoaa yhteen EU:n jäsenvaltiot, toimielimet ja toimivaltaiset virastot sekä tarvittaessa keskeiset kansainväliset kumppanit ja yksityisen sektorin toimijat. Verkoston tukena on kolme keskeistä toimijaa: 1) neuvoa-antava ryhmä, jossa kokoontuvat jäsenvaltioiden kaikki CBRN-turvallisuuskoordinaattorit, 2) tukiverkosto, joka koostuu EU:ssa jo olevista CBRN-alan keskuksista, ja 3) Europolin alainen Euroopan terrorismintorjuntakeskus.
Verkoston tavoitteena on 1) pitää yllä kattavaa ja ajantasaista EU:n sisä- ja ulkopuolelta peräisin olevien CBRN-riskien tuntemusta sekä tukea alan politiikan muotoilua ja aloitteita, joilla voidaan puuttua havaittuihin puutteisiin; 2) kehittää operatiivisen tason yhteistyötä ja koordinointia (esimerkiksi tiedonvaihto ja parhaiden toimintatapojen edistäminen); ja 3) helpottaa siviili- ja sotilasalan yhteistyötä aloilla, joilla tästä on hyötyä molemmille osapuolille.
|
Sitoumus |
Toimi |
Toteutus ja aikataulu |
|
|
4.1.1 |
Perustetaan EU:n CBRN-turvallisuuden alan neuvoa-antava ryhmä |
Jäsenvaltiot nimittävät kansalliset CBRN-turvallisuuskoordinaattorit, jotka toimivat jäsenvaltioiden ensisijaisina yhteyspisteinä EU:n CBRN-turvallisuuden alan toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa. Vuosien 2010–2015 toimintasuunnitelman mukaisesti perustetun, suunnitelman täytäntöönpanoa valvoneen neuvoa-antavan CBRN-ryhmän aloittaman työn pohjalta komissio perustaa tämän toimintasuunnitelman tueksi uuden EU:n CBRN-turvallisuuden alan neuvoa-antavan ryhmän, joka koostuu jäsenvaltioiden CBRN-turvallisuuskoordinaattoreista, komission, toimivaltaisten EU:n virastojen ja Euroopan ulkosuhdehallinnon edustajista ja muiden CBRN-alan julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmien edustajista. Ryhmän tehtävänä on 1) säännöllisesti tarkastella ja analysoida muuttuvia CBRN-uhkia ja riskejä (yhteistyössä EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen (INTCEN) ja Europolin kanssa); 2) kartoittaa aukkoja CBRN-uhkien ehkäisemisessä ja havaitsemisessa sekä niihin varautumisessa ja reagoinnissa ja antaa neuvoja laadittaessa uusia toimintapoliittisia aloitteita näiden puutteiden korjaamiseksi; 3) kartoittaa nykyiset osaamiskeskukset ja määritellä yhteistyöjärjestelyt, joilla edistetään synergiaa ja täydentävyyttä. |
Luettelo kaikkien jäsenvaltioiden koordinaattoreista laaditaan joulukuuhun 2017 mennessä. Neuvoa-antavan ryhmän ensimmäinen kokous viimeistään tammikuussa 2018 ja sen jälkeen säännöllisesti (2–3 kokousta vuodessa) Ensimmäinen kuiluanalyysi huhtikuuhun 2018 mennessä ja sen tarkistus määräajoin Säännöllinen ja järjestelmällinen tiedonvaihto hyvistä toimintatavoista havaittujen riskien ja puutteiden suhteen Olemassa olevien osaamiskeskusten alustava kartoitus toukokuuhun 2018 mennessä |
|
4.1.2 |
EU:n CBRN-tukiverkoston perustaminen |
Operatiivisella tasolla toimiva EU:n CBRN-tukiverkosto, joka koostuu olemassa olevista CBRN-osaamiskeskuksista ja verkostoista, tukee neuvoa-antavan CBRN-ryhmän työtä, jonka tavoitteena on 1) kehittää EU:n asiantuntijoiden työtä tukeva rakenne (tiiviissä yhteistyössä Europolin kanssa), joka voi tarjota EU:n jäsenmaille ja toimielimille ohjausta ja neuvoja myös teknisissä ja tieteellisissä kysymyksissä CBRN-turvallisuuden alalla, myös vaaratilanteissa; 2) edistää hyvien toimintatapojen ja saatujen kokemusten jakamista; 3) jakaa asiantuntemusta ja pitää yhteyttä EU:n ja sen ulkopuolisten maiden CBRN-osaamiskeskuksiin. Asiasta kiinnostuneita jäsenvaltioita pyydetään ilmoittamaan joulukuuhun 2017 mennessä rakenteista, jotka voisivat täydentää EU:n CBRN-tukiverkostoa. |
Komissio julkaisee ehdotuspyynnön sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) poliisiyhteistyön rahoitusvälineen tuella toteutettavista hankkeista lokakuuhun 2017 mennessä. 25 Verkosto täysin toimintavalmis kesään 2018 mennessä |
|
4.1.3 |
Europol (ECTC) kehittää CBRN-osaamiskeskusta |
Europol (ECTC) kehittää jo toiminnassa olevaa CBRN-tiimiään niin, että se voi toimia tietokeskuksena, joka tukee lainvalvontaviranomaisia CBRN-asioissa, myös aseiden ja uhkien osalta, ja 1) toimittaa CBRN-uhkia ja vaaratilanteita koskevia analyysituotteita; 2) helpottaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa (erityisesti EBDS-järjestelmässä ja verkostojen välityksellä, esim. EEODN-verkostossa 26 ) lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimijoiden (myös sotilaallisten toimijoiden) sekä kansainvälisten kumppanien verkoston kanssa; 3) järjestää koulutusta (yhteistyössä CEPOLin kanssa); 4) tarjoaa operatiivista tukea ja mobilisoi CBRN-asiantuntijoita CBRN-vaaratilanteiden tutkimuksen tueksi. |
Optimoidaan Europolin olemassa olevien valmiuksien käyttöä CBRN-uhkia koskevan yhteisen tietämyksen lisäämiseksi. Jaetaan CBRN-tietoa järjestelmällisesti EBDS-järjestelmän välityksellä. Mobilisoidaan CBRN-asiantuntijoita tutkimusten tueksi |
4.2 EU:n turvallisuustutkimuksen hyödyntäminen
EU:ssa tehtävää turvallisuuteen liittyvää tutkimusta olisi hyödynnettävä paremmin levittämällä tutkimustuloksia sekä varmistamalla, että tutkimustoimet vastaavat CBRN-alan operatiivisia tarpeita. Komissio laajentaa laitteiden testausta, edistää standardien yhdenmukaistamista ja tukee yhteisten valmiuksien kehittämistä laajennetun asiantuntijaryhmänsä avulla.
|
Sitoumus |
Toimi |
Toteutus ja aikataulu |
|
|
4.2.1 |
Tuetaan tutkimustulosten levittämistä ja hyödyntämistä |
Kehitetään Community of Users on Safe, Secure and Resilient Societies –turvallistutkimusfoorumia (CoU), johon kuuluu tutkijoita, päättäjiä, teollisuuden/pk-yritysten edustajia ja kentällä toimivia ammattilaisia, mm. pelastustyöntekijöitä, jotta tutkimustulokset voitaisiin muuntaa käytännön toimiksi. Lisätään tutkimustulosten levittämistä ja edistetään tiedonvaihtoa ja tehostetaan näin vuoropuhelua CBRN-alan eri toimijoiden välillä sekä annetaan säännöllisesti ajantasaisia tietoja tutkimustuloksista, myös EU:n neuvoa-antavan CBRN-ryhmän ja sen tukiverkoston osalta. |
Marraskuussa 2017 esitetään CoU:n vuoden 2018 toimintasuunnitelma, johon sisältyy 18 temaattista työpajaa, mm. kuusi työpajaa CBRN-asioista, kuten kemiallisista vaaroista ja vesiturvallisuudesta ja vedensaannin varmistamisesta. Työpajoissa laaditaan vuotuinen katsaus käynnissä oleviin tutkimustoimiin ja valmiuksien kehittämistoimiin ja määritetään toiminnan tulevat painopisteet. Horisontti 2020 ohjelman hankkeiden kartoitus, joka kattaa vuosien 2014–2016 ehdotuspyynnöt, saatetaan päätökseen joulukuuhun 2017 mennessä. Julkaistaan säännöllisesti CBRN-tutkimushankkeiden tuloksia EU:n CBRN-turvallisuusverkoston välityksellä. |
|
4.2.2 |
Kartoitetaan uusia tutkimustarpeita ja puututaan uusiin CBRN-uhkiin |
Varmistetaan, että tutkimushankkeissa keskitytään CBRN-alan loppukäyttäjien tarpeisiin. Priorisoidaan tutkimustoimia, jotta voidaan 1) löytää ratkaisuja, joilla voidaan vähentää kehittymässä olevia CBRN-uhkia, kuten miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien käyttöä ja biohakkerointia;
2) parantaa jäsenvaltioiden valmiuksia vähentää katastrofien riskejä, mm. valmistelutoimia/
|
Jatkuva vuoropuhelu EU:n eri foorumeilla, kuten neuvoa-antavassa CBRN-ryhmässä; uusia toimia Horisontti 2020 ohjelman vuoden 2017 ehdotuspyyntöjen pohjalta Vuoden 2017 ehdotuspyyntöjen perusteella valitut uudet CBRN-hankkeet aloitetaan vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. CBRN-turvallisuuteen liittyvä ehdotuspyyntö vuoden 2018 toisella neljänneksellä |
|
4.2.3 |
Edistetään yhdenmukaistamista CBRN-turvallisuuteen liittyvien tuotteiden ja järjestelmien standardoinnin ja sertifioinnin avulla |
Laajennetaan parhaillaan toteutettavaa CBRN-materiaalien havainnointilaitteiden testausta, jotta voidaan ehdottaa standardoitavia aloja. Tämän ansiosta alan toimijat voivat saada tietoa laitteiden suorituskyvystä ja asiantuntijaryhmän jäsenille voidaan tarjota koulutusta. Jatketaan esinormatiivista tutkimustoimintaa komission tukemassa kriittisen infrastruktuurin turvaamista käsittelevässä eurooppalaisessa osaamisverkostossa 27 , jonka tarkoituksena on kehittää CEN 28 Workshop Agreement asiakirjoja (CWA), yksilöidään CBRN-alat, joilla voidaan antaa toimeksiantoja CENille, ja käynnistetään uusia ehdotuspyyntöjä CBRN-standardoinnin tueksi Horisontti 2020 -ohjelmassa. |
Parannetaan CBRN-materiaalien havainnointilaitteiden suorituskyvyn testausta jäsenvaltioissa ja yksilöidään standardointitarpeita CENille annettavia toimeksiantoja varten vuoden 2018 loppuun mennessä. Standardointiin liittyviä tutkimuksia koskevat ehdotuspyynnöt vuoden 2018 ja vuoden 2019 toisella neljänneksellä |
PÄÄTELMÄT
EU:n on yhdistettävä voimavaransa ja asiantuntemuksensa voidakseen kehittää innovatiivisia, kestäviä ja tehokkaita ratkaisuja muuttuvien uhkien torjumiseksi. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetyn koko EU:n kattavan yhteistyön avulla voidaan saavuttaa merkittäviä turvallisuushyötyjä ja konkreettisia tuloksia.
Tässä tiedonannossa esitetyillä ehdotuksilla luodaan perusta tehokkaammalle ja kohdennetummalle EU-tason yhteistyölle kemiallisilta, biologisilta, säteily- ja ydinuhkilta suojautumiseksi sekä niihin valmistautumiseksi ja reagoimiseksi. Komissio kannustaa EU:n jäsenvaltioita hyödyntämään tässä tiedonannossa esitettyjä mahdollisuuksia ja kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään tämän toimintasuunnitelman ja osallistumaan aktiivisesti sen täytäntöönpanoon tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa. Komissio arvioi toimintasuunnitelman edistymistä viimeistään kahden vuoden kuluttua.
22 Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa, Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia. http://eeas.europa.eu/archives/docs/top_stories/pdf/eugs_review_web.pdf