EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.6.2017

COM(2017) 600 final

KOMISSION KERTOMUS

VUOSIKERTOMUS 2016
TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEISTA

VUOSIKERTOMUS 2016
TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEISTA

1.    Johdanto

Tämä on 24. vuosikertomus toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta Euroopan unionin säädöskäytännössä. Kertomus esitetään Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 2 9 artiklan mukaisesti.

Kertomuksessa kuvataan, miten Euroopan unionin toimielimet ja elimet toteuttivat näitä periaatteita vuonna 2016 ja miten käytäntö on muuttunut edellisvuosiin verrattuna. Siinä tarkastellaan myös useita komission ehdotuksia, joista kansalliset parlamentit antoivat perusteltuja lausuntoja vuoden aikana. Koska toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin sekä kansallisten parlamenttien ja komission käymän vuoropuhelun välillä on kiinteä yhteys, tämän kertomuksen olisi katsottava täydentävän suhteita kansallisiin parlamentteihin koskevaa vuoden 2016 vuosikertomusta 1 .

2.    Kuinka toimielimet soveltavat periaatteita

2.1.     Komissio

Komission aloitteiden toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamisen tarkistaminen on kiinteä osa komission sääntelykäytäntöjä. Komissio toteutti vuonna 2016 edelleen tehostettua paremman sääntelyn agendaansa, joka sisältää lisäohjeistusta siitä, miten toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita arvioidaan päätöksentekoprosessissa, sekä uusia palautteenantamismahdollisuuksia kansalaisille ja sidosryhmille. Komissio jatkaa myös käytäntöään, jossa se arvioi nykyisiä toimintakehyksiä ennen kuin ehdottaa lainsäädännön tarkistuksia. Näissä arvioinneissa arvioidaan muun muassa, vastaavatko nykyiset politiikkatoimet yhä tarkoitustaan ja missä määrin ne ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia. Parempaa sääntelyä koskevia periaatteita ja välineitä, myös toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, sovelletaan päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Siinä otetaan huomioon asiaa koskeva analyysi ja sidosryhmien antama seuraava palaute:

1.Politiikan suunnitteluprosessin varhaisessa vaiheessa kaikista merkittävistä uusista aloitteista julkaistaan etenemissuunnitelmat ja alustavat vaikutustenarvioinnit komission Europa-sivustolla 2 . Niissä kuvataan alustavasti suunniteltua aloitetta sekä hahmotellaan komission vaikutustenarviointia ja kuulemisia koskevia suunnitelmia. Etenemissuunnitelmissa tai alustavissa vaikutustenarvioinneissa esitetään myös toiminnan alustava perustelu toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen kannalta.

2.Politiikan kehittämisprosessissa toissijaisuusperiaatteeseen ja suhteellisuusperiaatteeseen liittyviä näkökohtia analysoidaan vaikutustenarvioinneissa, joihin liittyy myös avoin julkinen kuuleminen. Vaikutustenarvioinneissa tarkastellaan sitä, miten toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita sovelletaan kussakin konkreettisessa tapauksessa. Tämän analyysin laatua valvoo riippumaton sääntelyntarkastelulautakunta.

3.Myös itse komission ehdotukseen liittyvässä perusteluosassa esitetään yhteenveto toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamisesta. Komission annettua ehdotuksen sidosryhmät voivat yhä antaa palautetta siitä ja siihen liittyvästä vaikutustenarvioinnista, myös toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin liittyvistä kysymyksistä. Mahdollinen palaute otetaan huomioon lainsäädäntöprosessissa 3 .

Myös vuonna 2015 perustettu komission verkkosivu ”Kevennä sääntelytaakkaa – ota kantaa” 4 ja vuonna 2016 aloitettu sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva REFIT-foorumi tarjoavat yleisölle ja sidosryhmille keinoja vaihtaa komission kanssa näkemyksiä voimassa olevien sääntelytoimenpiteiden mahdollisesta kohtuuttomasta rasituksesta tai tehottomuudesta. Niihin saattaa myös sisältyä toissijaisuus- tai suhteellisuusperiaatteeseen liittyviä kysymyksiä. REFIT-foorumi antoi vuonna 2016 komissiolle ensimmäiset suositukset siitä, miten voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä voidaan yksinkertaistaa ja sen hallinnollisia rasitteita vähentää, ja komissio vastaa niihin vuoden 2017 työohjelmansa kautta. Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston ja komission puheenjohtajat allekirjoittivat huhtikuussa 2016 uuden toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä ja osoittivat siten näiden toimielinten olevan sitoutuneita parantamaan sääntelyä. Sopimus sisältää kaikkien kolmen toimielimen sitoumukset noudattaa ja panna täytäntöön toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Varsinkin komissio sitoutuu esittämään ehdotustensa perusteluosissa näitä näkökohtia koskevan arviointinsa.

Toissijaisuusperiaatteen analyysi

Toukokuussa 2015 hyväksytyt parempaa sääntelyä koskevat suuntaviivat ja niihin liittyvät välineet 5 edellyttävät komissiolta toissijaisuusperiaatetta koskevan analyysin tekemistä, kun harkitaan uutta aloitetta aloilla, joilla EU:lla ei ole yksinomaista toimivaltaa ja kun arvioidaan olemassa olevan toimen merkityksellisyyttä ja eurooppalaista lisäarvoa. Komissio tarkastelee toissijaisuusperiaatteen toteutumista sekä lainsäädännöllisissä että muissa aloitteissa. Analyysilla on kaksi tarkoitusta: sillä arvioidaan ensinnäkin, ovatko kansalliset, alueelliset tai paikalliset toimet riittäviä tavoitteen saavuttamiseksi, ja toiseksi, tuottavatko unionin toimet lisäarvoa jäsenvaltioiden toteuttamiin toimiin nähden.

Parempaa sääntelyä koskevia ohjeita ja välineitä käytettäessä keskeinen osa analyysia on arvioida kyseessä olevan aloitteen merkitystä unionille. Tärkeimmät näkökohdat ovat maantieteellinen soveltamisala, niiden muiden toimijoiden määrä, joihin aloite vaikuttaa, asianomaisten jäsenvaltioiden määrä ja tärkeimmät taloudelliset, ympäristöön kohdistuvat ja sosiaaliset vaikutukset. Lisäksi analyysissa määritellään laadullisesti ja mahdollisuuksien mukaan määrällisesti, aiheuttaako aloite merkittävän rajatylittävän ongelman. Analyysin olisi katettava myös unionin toimien hyödyt ja haitat verrattuna jäsenvaltioiden toimiin.

Suhteellisuusperiaatteen analyysi

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. 6 Suhteellisuusperiaatteen noudattamisella varmistetaan, että lähestymistapa ja sääntelyn taso vastaavat sen politiikan tavoitetta. Suhteellisuusperiaatteeseen olisi viitattava selvästi vaikutustenarvioinneissa 7 , arvioinneissa ja toimivuustarkastuksissa.

Parempaa sääntelyä koskevat suuntaviivat ja välineet edellyttävät, että komissio tutkii suhteellisuusperiaatetta koskevassa analyysissaan

·ylittävätkö toimet sen, mikä on tarpeen ongelman ratkaisemiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi tyydyttävästi

·rajoittuuko aloite sellaisiin näkökohtiin, joita jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tyydyttävästi itse ja jotka EU voi saavuttaa paremmin

·onko toimi tai välineen valinta mahdollisimman yksinkertainen ja johtaako se tavoitteen tyydyttävään saavuttamiseen ja tehokkaaseen täytäntöönpanon

·pysyvätkö kustannukset mahdollisimman pieninä ja onko ne suhteutettu saavutettavaan tavoitteeseen

·onko sääntelytavan valinnalle (asetus, direktiivi tai vaihtoehtoinen sääntelymenetelmä) vankkoja perusteita sekä

·otetaanko yksittäisten jäsenvaltioiden vakiintuneet kansalliset järjestelyt ja erityisolosuhteet huomioon.

Vaikutustenarvioinnit

Vaikutustenarviointeja on tehtävä silloin, kun on odotettavissa, että aloitteella on merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia. Ne sisältävät ongelman arvioinnin, mahdollisia politiikan vaihtoehtoja ja niiden todennäköiset vaikutukset sekä arvioinnin siitä, miten niissä noudatetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita.

 

Sääntelyntarkastelulautakunta korvasi vaikutustenarviointilautakunnan heinäkuussa 2015. Lautakunta koostui vuonna 2016 (pääjohtajatason) puheenjohtajasta sekä viidestä kokoaikaisesta jäsenestä, joista kaksi oli komission ulkopuolelta. Kolmas ja viimeinen ulkopuolinen jäsen nimitettiin vuonna 2017. Kaikki jäsenet ovat riippumattomia, ja heidät on nimitetty yksityishenkilöinä henkilökohtaisen asiantuntemuksen perusteella. Lautakunta tarkastelee vaikutustenarviointien, keskeisten arviointien ja toimivuustarkastusten laatua. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden tarkastelu on osa tätä laadun arviointia.

Vuonna 2016 sääntelyntarkastelulautakunta tutki 60 vaikutustenarviointia. Näistä yhdeksässä (15 prosentissa) tapauksessa katsottiin, että parannukset olivat tarpeen toissijaisuus- ja/tai suhteellisuusnäkökohtien analysoinnin osalta. Vaikka vuonna 2015 arvioitujen tapausten kokonaismäärä oli pienempi (29), toissijaisuus- ja suhteellisuuskysymyksiä koskevien tapausten osuus oli suurempi (23 prosenttia). Seuraavissa esimerkeissä vuodelta 2016 esitetään, miten lautakunta arvioi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita.

·Sääntelyntarkastelulautakunta korosti työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin muuttamista koskevan ehdotuksen vaikutustenarvioinnista 8 antamassaan lausunnossa, että kertomuksessa olisi esitettävä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista laajemmat perustelut. Lautakunta pyysi perusteluja sille, että analyysiin ei ollut sisällytetty muita vaihtoehtoja. Suhteellisuusperiaatteen osalta lautakunta pyysi selvennystä tapaan, jolla kertomuksessa käsiteltiin menettelytaakan vuoksi pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuvia ongelmia. Kertomuksen uudessa versiossa molempia kysymyksiä ja etenkin ehdotuksen yleisiä perusteluja käsiteltiin paremmin, ja se sai lautakunnalta myönteisen lausunnon. Kertomukseen lisättiin myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja hallintomenettelyistä todennäköisesti aiheutuvia rasitteita käsittelevä jakso. Vaikka tarkistetussa kertomuksessa perusteltiin eräiden vaihtoehtojen hylkääminen paremmin, lautakunta pyysi, että kertomuksessa selitettäisiin paremmin, miksi lyhytaikaisia työkomennuksia koskevaa poikkeusta ei harkittu. Muutettu kertomus hyväksyttiin maaliskuussa 2016 9 .

·Sääntelyntarkastelulautakunta totesi vaikutustenarvioinnista, joka koski ehdotusta neuvoston direktiiviksi arvonlisäveron yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismista 10 , että yksittäisten politiikkavaihtoehtojen suhteellisuutta ei ollut perusteltu riittävästi etenkään vaikutusten osalta. Lautakunta antoi kertomuksesta kielteisen lausunnon. Uudelleen toimitettu versio sisälsi suhteellisuusperiaatetta koskevan analyysin, mikä tehosti vaihtoehtojen ja riskien arviointia. Siinä kuvattiin paremmin esimerkiksi toissijaiset seuraukset vaikutuksista, jotka kohdistuvat säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vuoksi yrityksiin, ja vaikutuksista muihin jäsenvaltioihin, jotka eivät käytä yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia.

·Lautakunta pyysi perustelemaan paremmin vaikutustenarvioinnissa, joka koski ehdotusta kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvia maarajoituksia koskevaksi neuvoston asetukseksi 11 , miten parhaaksi katsottu vaihtoehto oli oikeasuhteinen havaittuun ongelmaan nähden. Lautakunta kehotti selittämään paremmin aloitteen odotetun vaikutuksen, kun otetaan huomioon, että elinkeinonharjoittajia ei vaadita tekemään toimituksia toiseen jäsenvaltioon, ja pyysi vakuuttavampia todisteita siitä, miksi rajatylittävä kauppa lisääntyisi, vaikka kuluttajien täytyisi noutaa tavarat toisesta valtiosta. Kertomuksesta annettiin kielteinen lausunto. Kertomusta parannettiin myöhemmin, ja lautakunta antoi muutetusta versiosta myönteisen lausunnon.

·Lautakunta antoi EU:n tekijänoikeussääntöjen nykyaikaistamista digitaalisilla sisämarkkinoilla koskevan asetusehdotuksen 12 vaikutustenarvioinnista myönteisen lausunnon sillä edellytyksellä, että kertomusta parannettaisiin erityisesti EU:n toimien tarvetta ja ehdotettujen toimenpiteiden oikeasuhteisuutta tukevan näytön osalta. Lautakunta pyysi komissiota etenkin esittämään lisänäyttöä käyttäjien lataamaan aineistoon sisältyvän suojatun sisällön käytöstä, tekijöiden ja esiintyjien oikeudenmukaisista korvauksista ja tilattavien videopalveluiden audiovisuaalisesta sisällöstä. Lautakunnan huomautukset johtivat komission syyskuussa 2016 antamiin lainsäädäntöehdotuksiin liittyvän vaikutustenarviointikertomuksen tarkistamiseen.

·Sääntelyntarkastelulautakunta esitti tarkistettua uusiutuvista energialähteistä annettavaa direktiiviä koskevan ehdotuksen 13 yhteydessä huomautuksia eräiden vaihtoehtojen oikeasuhteisuudesta ja siitä, missä määrin toissijaisuusperiaatetta noudatettiin. Komissio otti lautakunnan varaukset asianmukaisesti huomioon ehdotuksessaan. Komissio ei esimerkiksi lämmitystä ja jäähdytystä koskevissa säännöksissä ehdottanut sitovia velvoitteita, vaan esitti jäsenvaltioille useita vaihtoehtoja, mikä mahdollistaa joustavuuden kansallisella tasolla tapahtuvassa täytäntöönpanossa. Näillä ja vähemmän raskailla säännöksillä sekä hallintokehyksen tehostetuilla säännöksillä varmistetaan vuoteen 2030 tähtäävien ilmastotavoitteiden saavuttaminen.

Kuten esimerkeistä käy ilmi, sääntelyntarkastelulautakunta auttoi vuonna 2016 parantamaan sen analysointia, miten ehdotuksissa on noudatettu toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Näin lautakunta antoi oleellista tietoa komission poliittista päätöksentekoprosessia varten.

Arvioinnit ja toimivuustarkastukset

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet olivat keskeisiä myös vuonna 2016 toteutettujen jälkiarviointien ja toimivuustarkastusten kannalta. Niiden avulla arvioitiin, onko Euroopan unionin toimilla saavutettu toivottuja tuloksia tehokkuuden, tuloksellisuuden, johdonmukaisuuden, merkityksellisyyden ja eurooppalaisen lisäarvon näkökulmasta. Niillä tarkasteltiin myös sitä, ovatko toimet yhä tarpeen vai voitaisiinko tavoitteet saavuttaa paremmin muilla tavoin. Komissio on sitoutunut ”arviointi ensin” periaatteeseen – toisin sanoen analysoimaan nykyisen politiikan aiempaa toimivuutta ennen kuin se harkitsee uusia toimenpiteitä. EU pyrkii keräämään näyttöä ja tunnistamaan aiemmista toimista saatuja kokemuksia, joista voi olla hyötyä päätöksenteossa. Näin se tekee arvioinnista olennaisen ja pysyvän osan päätöksentekoaan.

Komissio laatii yleensä 100–120 arviointia vuosittain. Vuonna 2016 komissio julkaisi 43 arviointia ja toimivuustarkastusta 14 . Komissio saattoi loppuun kaksi toimivuustarkastusta (laajojen politiikan alojen arviointia); toinen koski EU:n energia-alan säännöstöön sisältyviä raportointi-, suunnittelu- ja seurantavelvollisuuksia ja toinen lintu- ja luontotyyppidirektiivejä. Seuraavat vuodelta 2016 olevat esimerkit liittyvät arviointeihin, joissa tuotiin esiin toissijaisuuteen, eurooppalaiseen lisäarvoon ja suhteellisuuteen liittyviä kysymyksiä:

·Arvioinnissa liikennesakkojen rajatylittävästä täytäntöönpanosta annetusta direktiivistä 15 pääteltiin, että direktiivi tuotti eurooppalaista lisäarvoa, koska sillä otettiin käyttöön ajoneuvojen rekisteritietojen vaihtojärjestelmä, joka on ratkaisevan tärkeä muissa jäsenvaltioissa rekisteröidyillä ajoneuvoilla tehtyjen rikkomusten tutkimiseksi. Direktiivillä aikaan saatujen tulosten saavuttaminen muilla keinoin olisi ollut lähes mahdotonta, kun otetaan huomioon a) se, kuinka monta sopimusta jäsenvaltioiden olisi allekirjoitettava samantyyppisten tietojen vaihtamiseksi b) aika, jonka vastaavien sopimusten ratifiointi kaikissa jäsenvaltioissa vaatisi c) tällaisten sopimusten mahdolliset tulokset sekä joidenkin kahden- tai monenvälisten sopimusten mahdollinen avoimuuden puute.

·Toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin aiheuttamien kasvavien uhkien torjumiseksi koskevassa arvioinnissa 16 todettiin tuottavan selvää eurooppalaista lisäarvoa. Se edisti jäsenvaltioissa toteutettavia toimia, tehosti kansainvälistä yhteistyötä ja tarjosi kehyksen mikrobilääkeresistenssiä koskevien toimien koordinoimiseksi kansainvälisellä tasolla. Näin ollen arvioinnin tulokset tukevat kokonaisuutena Euroopan unionin toimien jatkamista. Arviointi osoittaa, että on selvästi tarpeen tukea ja avustaa jäsenvaltioita näiden laatiessa ja toteuttaessa kansallisia toimintasuunnitelmia mikrobilääkkeiden käytön erojen ja tulehdusten esiintyvyyden vähentämiseksi, eri alojen välisen yhteistyön edistämiseksi, kansalaisten tietämyksen parantamiseksi sekä seuranta- ja valvontajärjestelmien tehostamiseksi kehittämällä menetelmiä, luotettavia indikaattoreita ja välineitä koskevaa asiantuntemusta. Arviointi osoitti, että tarvitaan uusien mikrobilääkkeiden tutkimusta ja kehittämistä koskevaa jatkuvaa koordinointia ja yhteistyötä, nopeita diagnostisia testejä, rokotteita ja vaihtoehtoisia hoitoja sekä uusia liiketoimintamalleja investointien ylläpitämiseksi ja tietämyksen lisäämiseksi mikrobilääkeresistenssin siirtymisestä.

·Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman jälkiarvioinnissa 17 todettiin, että yleiseurooppalaisten haasteiden ratkaiseminen eurooppalaisen tutkimuksen avulla on yksi aloista, joka tuottaa eniten eurooppalaista lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden toimiin. Eurooppalaisiin tutkimusohjelmiin sisältyy joukko ”yhteiskunnallisia haasteita” koskevia palkintoja, joilla annetaan rahapalkkioita määriteltyyn haasteeseen tehokkaimmin vastanneille. Niillä kannustetaan samalla innovaatioihin. Niissä asetetaan tavoite, mutta ei määrätä, miten se pitää saavuttaa. Vuonna 2014 saksalainen biolääketieteen alan yritys CureVac GmbH voitti innovointipalkinnon, ja sille myönnettiin 2 miljoonaa euroa sellaisen uuden teknologian kehittämisestä, jolla ihmishenkiä säästävät rokotteet saadaan säilymään kaikissa ympäristön lämpötiloissa. Näin ratkaistiin yksi suurimmista rokotteiden käyttöön kehitysmaissa liittyvistä esteistä. Vuonna 2015 palkinto auttoi tutkijoita saamaan lisää yksityisinvestointeja, kun Bill ja Melinda Gatesin säätiö ilmoitti sitoutuvansa investoimaan CureVaciin 46 miljoonaa euroa vauhdittaakseen innovatiivista rokoteteknologiaa ja lukuisten rokotteiden tuotantoa tarttuvia tauteja vastaan.

2.2.     Kansallisten parlamenttien toimittamien perusteltujen lausuntojen seuranta

Vuonna 2016 komissio sai kansallisilta parlamenteilta 65 18  perusteltua lausuntoa toissijaisuusperiaatteesta 19 . Tämä oli 713 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015, jolloin saatiin kahdeksan perusteltua lausuntoa. Vuonna 2016 saatujen perusteltujen lausuntojen määrä on kolmanneksi suurin kalenterivuoden aikana saatu määrä sen jälkeen, kun toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismi otettiin käyttöön Lissabonin sopimuksella vuonna 2009 (84 vuonna 2012 ja 70 vuonna 2013). Vuonna 2016 saatujen perusteltujen lausuntojen suhteellinen osuus kaikista komission poliittisen vuoropuhelun yhteydessä kyseisenä vuonna saamista lausunnoista (620) oli myös suurempi (10,5 prosenttia). Lisäksi myös kansallisten parlamenttien vuonna 2016 poliittisen vuoropuhelun yhteydessä antamien lausuntojen kokonaismäärä kasvoi merkittävästi 20 .

Vuonna 2016 saaduista 65 perustellusta lausunnosta 38 lausuntoa koski neljää komission ehdotusta. Eniten perusteltuja lausuntoja annettiin työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin tarkistusta koskevasta ehdotuksesta, 21  josta annettiin 14 perusteltua lausuntoa. Tämä käynnisti perussopimusten pöytäkirjassa N:o 2 olevan 7 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn (niin kutsutun keltaisen kortin menettelyn). Dublin-asetuksen tarkistusta koskevasta ehdotuksesta 22 saatiin kahdeksan perusteltua lausuntoa ja yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevista kahdesta ehdotuksesta kahdeksan perusteltua lausuntoa 23 . Muista ehdotuksista saatiin yhdestä neljään perusteltua lausuntoa. Tapauksia, joista komissio sai eniten perusteltuja lausuntoja, kuvaillaan tarkemmin luvussa 3.

Vuonna 2016 annettujen perusteltujen lausuntojen kokonaismäärän merkittävän lisääntymisen myötä perusteltujen lausuntojen määrä parlamenttien kamareita kohti lisääntyi huomattavasti. Vuonna 2016 perustellun lausunnon antoi 41 kamarista 26 kamaria (vuonna 2015 näitä oli 8). Perusteltuja lausuntoja antoivat Bulgarian Narodno sabranie (3), Tšekin Senát (3), Tšekin Poslanecká sněmovna (4), Tanskan Folketing (2), Viron Riigikogu (1), Irlannin Dáil Éireann (2), Irlannin Seanad Éireann (1), Ranskan Sénat (3), Kroatian Hrvatski sabor (1), Italian Senato della Repubblica (3), Latvian Saeima (1), Liettuan Seimas (1), Luxemburgin Chambre des Députés (2), Unkarin Országgyűlés (2), Maltan Kamra tad-Deputati (5), Alankomaiden Eerste Kamer (1), Alankomaiden Tweede Kamer (3), Itävallan Bundesrat (4), Puolan Senat (2), Puolan Sejm (2), Portugalin Assembleia da República (1), Romanian Camera Deputaților (2), Romanian Senat (1), Slovakian Národná rada (2), Ruotsin Riksdagen (12) ja Yhdistyneen kuningaskunnan House of Commons (1).

Ruotsin Riksdag antoi kansallisista parlamenteista selvästi eniten perusteltuja lausuntoja (12). Toiseksi eniten perusteltuja lausuntoja (5) antoi Maltan Kamra tad-Deputati, ja seuraavaksi eniten antoivat Tšekin Poslanecká sněmovna ja Itävallan Bundesrat (4 kumpikin).

Lisäksi jotkut alueelliset parlamentit käyttivät hyväkseen mahdollisuutta tiedottaa komissiolle suoraan tiettyjä komission ehdotuksia koskevista näkemyksistään, jotka oli joissakin tapauksissa toimitettu myös kansallisille parlamenteille osana perussopimusten pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukaista toissijaisuusperiaatteen valvontaa. Komissio ottaa nämä näkemykset huomioon tarvittaessa.

2.3.    Euroopan parlamentti ja neuvosto

a) Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentti on toteuttanut useita toimenpiteitä täyttääkseen perussopimusten mukaiset velvoitteensa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisen suhteen. Kansallisten parlamenttien perusteltujen lausuntojen osalta on nyt käytössä seuraava menettely:

·Perustellut lausunnot toimitetaan Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnalle ja asiasta vastaavalle parlamentin valiokunnalle ja jaetaan kaikille näiden valiokuntien jäsenille. Ne myös sisällytetään kokousasiakirjoihin.

·Perustellut lausunnot käännetään järjestelmällisesti kaikille unionin virallisille kielille (paitsi iiriksi ja maltaksi).

·Lainsäädäntöpäätöslauselmien johdanto-osassa mainitaan vastaanotetut perustellut lausunnot.

·Asiasta vastaava parlamentin valiokunta varmistaa, että Euroopan parlamentti ei järjestä lopullista äänestystään ennen kuin perussopimusten pöytäkirjan N:o 2 mukainen kahdeksan viikon määräaika on kulunut umpeen 24 .

Euroopan parlamentti vastaanotti vuonna 2016 virallisesti 410 kannanottoa kansallisilta parlamenteilta 25 . Näistä 76 26 oli perussopimuksen pöytäkirjan N:o 2 nojalla toimitettuja perusteltuja lausuntoja ja loput 334 muita lausuntoja (kannanottoja, jotka eivät liittyneet toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismiin). Nämä luvut kasvoivat hieman verrattuna vuoteen 2015, jolloin Euroopan parlamentille toimitettiin virallisesti yhdeksän perusteltua lausuntoa ja 242 muuta lausuntoa. Kaikki kansallisten parlamenttien Euroopan parlamentille toimittamat kannanotot asetetaan saataville sisäiseen tietokantaan (CONNECT).

Oikeudellisten asioiden valiokunta on Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteen V nojalla se parlamentin valiokunta, jolla on horisontaalinen vastuu varmistaa toissijaisuusperiaatteen noudattaminen. Kuuden kuukauden välein joku valiokunnan jäsenistä nimitetään poliittisten ryhmien keskinäisen vuorottelun perusteella toissijaisuusperiaatteeseen liittyvistä asioista vastaavaksi pysyväksi esittelijäksi. Gilles Lebreton (ENF) nimitettiin pysyväksi esittelijäksi vuoden 2016 ensimmäiselle puoliskolle. Hänen seuraajansa oli Kostas Chrysogonos (GUE/NGL). Esittelijä seuraa vastaanotettuja perusteltuja lausuntoja. Hän voi tuoda perustelluissa lausunnoissa esille otettuja asioita keskusteltavaksi valiokunnassa, ja niiden perusteella voidaan esittää suosituksia kyseessä olevan ehdotuksen aiheesta vastaavalle valiokunnalle.

Oikeudellisten asioiden valiokunta laatii myös säännöllisesti mietinnön toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevasta komission vuosikertomuksesta. Sajjad Karim (ECR) nimitettiin vuoden 2014 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevaa komission vuosikertomusta käsitteleväksi esittelijäksi. Mady Delvaux (S&D) nimitettiin vuoden 2015 vuosikertomusta käsitteleväksi esittelijäksi. Valiokunta antaa panoksen myös unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssin (COSAC) laatimiin toissijaisuusperiaatteeseen liittyviä kysymyksiä koskeviin puolivuotiskertomuksiin.

Oikeudellisten asioiden valiokunta järjesti 24. toukokuuta 2016 näkemysten vaihdon pöytäkirjassa N:o 2 olevan 7 artiklan 2 kohdan mukaisen, niin kutsutun keltaisen kortin menettelyn mukaisesti saaduista perustelluista lausunnoista, jotka liittyivät työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin kohdennettua tarkistusta koskevaan ehdotukseen (ks. myös jäljempänä tämän kertomuksen luku 3). Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta kutsui 12. lokakuuta 2016 kansalliset parlamentit keskustelemaan ehdotuksesta.

Oikeudellisten asioiden valiokunta vastaa myös suhteellisuusperiaatteen noudattamisen varmistamisesta, ja se ottaa tämän periaatteen huomioon tarkastaessaan tehtävänsä mukaisesti ehdotusten oikeusperustan ja kantaessaan parempaa sääntelyä koskevan vastuunsa.

Lisäksi Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu auttoi edelleen Euroopan parlamenttia ottamaan huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet toimissaan

·tarkastelemalla systemaattisesti komission toteuttamien vaikutustenarviointien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin liittyviä näkökohtia ja kiinnittämällä huomiota tätä koskeviin huolenaiheisiin, joita etenkin kansalliset parlamentit ja alueiden komitea ovat tuoneet esiin

·varmistamalla, että näitä periaatteita noudatetaan kaikilta osin Euroopan parlamentin omissa toimissa, esimerkiksi kun se suorittaa vaikutustenarviointeja sen itsensä tekemistä merkittävistä tarkistuksista tai analysoi, mitä lisäarvoa on parlamentin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan nojalla tekemillä ehdotuksilla uudeksi lainsäädännöksi ja mitä kustannuksia aiheutuu Euroopan unionin toimien toteuttamatta jättämisestä

·tarkastelemalla toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin liittyviä näkökohtia vaikutustenarvioinneissa painottaen eurooppalaista lisäarvoa, ei kansallisia menoja tai toimia.

Vuonna 2016 Euroopan parlamentti laati 36 alustavaa arviointia, yhden vaikutustenarvioinnin parlamentin esittämistä merkittävistä tarkistuksista ja 14 eurooppalaista vaikutusten jälkiarviointia. Lisäksi se saattoi päätökseen seitsemän mietintöä Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksista ja neljä arviointia eurooppalaisesta lisäarvosta. Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu myös tarkastelee voimassa olevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa ja tehokkuutta, kun Euroopan komissio ilmoittaa vuosittaisessa työohjelmassaan sen muuttamisesta. Vuonna 2016 laadittiin noin 28 tällaista ”täytäntöönpanoarviointia”.

Euroopan parlamentti kehottaa joka vuosi kansallisia parlamentteja toimittamaan kaikki tiedot, joita ne pitävät tässä yhteydessä hyödyllisinä.

b) Neuvosto

Neuvoston velvoitteet, jotka liittyvät kansallisten parlamenttien oikeuteen valvoa toissijaisuusperiaatteen toteutumista, vahvistetaan perussopimusten pöytäkirjoissa N:o 1 ja 2. Neuvoston tehtävänä on pääasiassa toimittaa kansallisille parlamenteille sellaiset esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi, jotka eivät ole lähtöisin komissiolta.

Perussopimuksen pöytäkirjassa N:o 2 olevan 4 artiklan mukaan neuvoston on toimitettava kansallisille parlamenteille jäsenvaltioiden ryhmästä, unionin tuomioistuimesta, Euroopan keskuspankista ja Euroopan investointipankista lähtöisin olevat esitykset lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi. Tästä velvollisuudesta seuraa pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukaisesti, että kun säädösehdotus on lähtöisin jäsenvaltioiden ryhmästä, neuvoston on toimitettava kansallisten parlamenttien siitä mahdollisesti antamat lausunnot esityksen tehneille jäsenvaltioille. Vastaavasti neuvosto toimittaa unionin tuomioistuimesta, Euroopan keskuspankista ja Euroopan investointipankista lähtöisin olevia säädösehdotuksia koskevat kansallisten parlamenttien lausunnot asianomaiselle toimielimelle tai laitokselle. Vuonna 2016 ei saatu tällaisia säädösehdotuksia tai lausuntoja 27 .

Näiden SEUT-sopimukseen perustuvien velvoitteiden lisäksi neuvosto tiedottaa jäsenvaltioille kansallisten parlamenttien lausunnoista, jotka koskevat komission lainsäädäntöehdotuksia. Vuonna 2016 neuvoston pääsihteeristö jakoi valtuuskunnille 69 28 pöytäkirjan N:o 2 puitteissa saatua perusteltua lausuntoa ja 280 muuta poliittisen vuoropuhelun yhteydessä annettua lausuntoa 29 . 

Lisäksi neuvosto tarkistaa lainsäädäntötyönsä yhteydessä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamisen, kun se arvioi komission ehdotuksiin liittyviä vaikutustenarviointeja.

2.4.    Alueiden komitea

Alueiden komitea seurasi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa olevan, alue- ja paikallistasoja koskevan viittauksen mukaisesti vuonna 2016 toissijaisuusperiaatteen soveltamista eri välineidensä avulla. Neljää komission työohjelmasta 2016 valittua aloitetta seurattiin erityisen tarkasti toissijaisuusperiaatetta koskevan työohjelman 30 kautta. Lisäksi alueiden komitea arvioi omien sisäisten sääntöjensä 31 avulla, noudatettiinko toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita kaikissa niissä lainsäädäntöehdotuksissa, joista se antoi lausunnot. Vuonna 2016 annettiin 13 lausuntoa lainsäädäntöehdotuksista, ja näistä yhdeksällä lausunnolla oli toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden seurannan kannalta merkitystä toissijaisuusperiaatetta koskevaan työohjelmaan sisältyneiden lausuntojen lisäksi. Alueiden komitea totesi useimpien ehdotusten olevan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia. Kahdessa tapauksessa alueiden komitea esitti joitakin suhteellisuusperiaatteeseen liittyviä eriasteisia huolenaiheita. Nämä tapaukset olivat kiertotalouspaketti 32 ja audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistus 33 . Alueiden komitea katsoi, että eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamista 34 koskevat perustelut olivat puutteelliset, ja pyysi komissiota toimittamaan yksityiskohtaisemmat perustelut, jotta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamisesta voitaisiin tehdä tietoon perustuva arviointi.

Toissijaisuusperiaatetta käsittelevän asiantuntijaryhmän kuulemiset

Toissijaisuusperiaatetta käsittelevää asiantuntijaryhmää 35 kuultiin kustakin toissijaisuusperiaatetta koskevaan työohjelmaan sisältyvästä aloitteesta. Ensin toissijaisuusperiaatetta käsittelevää asiantuntijaryhmää kuultiin uuden kiertotalouspaketin direktiiviehdotuksista. Suurin osa asiantuntijoista katsoi, että jätehuoltotavoitteet eivät aiheuttaneet ongelmia toissijaisuusperiaatteen suhteen. Jotkut kuitenkin katsoivat, että vuoden 2014 lainsäädäntöehdotukseen sisältyneet tavoitteet olivat suhteettomia. Lausunnossa 36 todettiin päätelmänä, että ”Euroopan komission ehdotukset eivät anna aihetta huoleen toissijaisuusperiaatteen noudattamisen suhteen mutta että ne ovat huolestuttavia suhteellisuusperiaatteen kannalta”.

Toinen vuonna 2016 toteutettu kuuleminen koski työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin tarkistusta. Kuulemisen vastaajat korostivat, että ehdotus sisälsi merkittäviä uusia elementtejä ja että ehdotettuja toimenpiteitä ei perusteltu riittävästi ja yksityiskohtaisesti. Lausunnossa 37 ei esitetty huomautuksia toissijaisuusperiaatteen aineellisten näkökohtien osalta, vaan siinä yhdyttiin komission kantaan, jonka mukaan ”ehdotetun tarkistetun direktiivin tavoite – eli työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen yhteinen määritelmä – voidaan saavuttaa paremmin EU-tasolla.”

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistusta koskevan ehdotuksen asiantuntijat totesivat olevan toissijaisuusperiaatteen mukainen, mutta kansallisia sääntelyviranomaisia koskevat äärimmäisen yksityiskohtaiset säännöt eivät jättäneet juuri tilaa kansalliselle päätöksenteolle, ja tämän vuoksi ehdotus aiheutti suhteellisuusperiaatteeseen liittyviä ongelmia 38 .

Vuoden 2016 viimeinen toissijaisuusperiaatetta käsittelevän asiantuntijaryhmän kuuleminen koski ehdotusta direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla. Siinä ei havaittu ongelmia toissijaisuus- tai suhteellisuusperiaatteen suhteen. Alueiden komitean lausunto hyväksyttiin 8. helmikuuta 2017 39 .

REGPEX – lainsäädäntävaltaa käyttävien alueiden foorumi

Vuonna 2016 alueiden komitea paransi ja kehitti edelleen lainsäädäntävaltaa käyttäville alueellisille parlamenteille ja hallituksille avointa REGPEX-tietokantaa. Se on toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaverkoston alaverkosto, jossa oli vuoden 2016 lopussa 76 kumppania (47 alueparlamenttia ja 29 aluehallitusta). REGPEX-hakukone helpottaa toissijaisuusperiaatteen valvonnan painopisteiden valintaa ja tietojenvaihtoa kumppanien välillä antamalla suoran pääsyn tietoihin toissijaisuusperiaatetta koskevaa analyysia varten. REGPEX on edelleen tärkeä toissijaisuusperiaatteen valvonnan väline. Se edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa ja nykyistä yhteisempää lähestymistapaa toissijaisuusperiaatteen valvontaan.

Tietokantaan ladattiin vuonna 2016 yhteensä 28 REGPEX-kumppanien toimittamaa lausuntoa. Aktiivisimpia kumppaneita olivat Oberösterreichin osavaltion parlamentti, Emilia-Romagnan alueellinen edustajainkokous sekä Baijerin osavaltion parlamentti. Ehdotuksesta työntekijöiden lähettämistä koskevaksi direktiiviksi saatiin vuonna 2016 kolme alueparlamenttien lausuntoa. Baijerin osavaltion parlamentti katsoi, että koska unionilla ei ole toimivaltaa palkkojen alalla, kaikki toimet työntekijöiden lähettämisen yhdenmukaistamiseksi ovat kiellettyjä. Friuli-Venezia Giulian alueparlamentti suhtautui myönteisesti vastaanottajamaan palkkajärjestelmän soveltamiseen lähetettyihin työntekijöihin. Marchen edustajainkokous katsoi, että työmarkkinasuhteita (työehtosopimusten laajuus mukaan lukien) voidaan säännellä parhaiten kansallisella tasolla kansallisten työehtosopimusneuvottelujärjestelmien erityispiirteiden vuoksi. Nämä kannat otettiin huomioon alueiden komitean kuulemisraportissa, jolla valmisteltiin komitean lausuntoa työntekijöiden lähettämistä koskevasta ehdotuksesta.

Toissijaisuusperiaatetta, parempaa sääntelyä ja poliittista vuoropuhelua käsittelevä konferenssi

Italian alueparlamenttien konferenssi, Italian Senato della Repubblica ja alueiden komitea järjestivät toissijaisuusperiaatetta, parempaa sääntelyä ja poliittista vuoropuhelua käsittelevän konferenssin, joka pidettiin Roomassa 19. helmikuuta 2016. Tämä toissijaisuusperiaatteesta tiedottava pilottihanke ja koulutustapahtuma laadittiin osana uutta mallia, jossa paikallis- ja alueviranomaisten tarpeet sovitetaan yhteen Italian Senato della Repubblican suunniteltua uudistusta silmällä pitäen. Tapahtumassa oli 150 osallistujaa, ja siinä painotettiin alueparlamenttien roolia EU:n päätöksentekoprosessissa ja korostettiin toissijaisuusperiaatteen valvontaa rakentavana toimena.

Yksityiskohtaisempi kuvaus toissijaisuuteen liittyvistä toimista esitetään alueiden komitean laatimassa toissijaisuusperiaatetta käsittelevässä selvityksessä vuodelta 2016 40 .

2.5.    Euroopan unionin    tuomioistuin

Unionin tuomioistuimen vuonna 2016 antamista toissijaisuusperiaatetta koskevista päätöksistä merkittävimpiä olivat sen 4. toukokuuta 2016 antamat tuomiot 41 tupakkatuotedirektiivin 42 laillisuudesta. Unionin tuomioistuin katsoi, että unionin lainsäädännössä oli noudatettu toissijaisuusperiaatetta.

Tämän päätelmän tueksi unionin tuomioistuin erotti toisistaan toissijaisuusperiaatteen noudattamisen ennakkovalvonnan, josta vastaavat ”poliittisella tasolla kansalliset parlamentit kyseisessä pöytäkirjassa tässä tarkoituksessa vahvistettujen menettelyjen mukaan” ja jälkikäteen suoritettavan tuomioistuinvalvonnan, jossa unionin tuomioistuimen ”on tarkastettava se, että SEU 5 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja aineellisia edellytyksiä noudatetaan, sekä se, että mainitussa pöytäkirjassa määrättyjä menettelyllisiä takeita noudatetaan”. 43

Aineellisten edellytysten suhteen unionin tuomioistuin käytti yksinkertaista testiä: sen oli ”tarkastettava, saattoiko unionin lainsäätäjä katsoa yksityiskohtaisten seikkojen perusteella, että suunnitellun toiminnan tavoite voitiin toteuttaa paremmin unionin tasolla”. Unionin tuomioistuin muistutti, että direktiivillä oli kaksi tavoitetta: ”helpottaa [...] sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa turvaamalla samalla varsinkin nuorten terveyden suojelun korkea taso”. Vaikka oletettaisiin, että kyseinen toinen tavoite voitaisiin saavuttaa paremmin jäsenvaltioiden tasolla, ”mainittuun tavoitteeseen pyrkiminen tällä tasolla olisi kuitenkin omiaan vahvistamaan tai jopa saamaan aikaan tilanteita, joissa tietyt jäsenvaltiot sallivat tiettyjä tunnusomaisia makuja sisältävien tupakkatuotteiden markkinoille saattamisen kun taas muut jäsenvaltiot kieltävät sen, mikä olisi siten täysin vastoin saman direktiivin [2014/40] ensisijaista tavoitetta eli tavoitetta parantaa tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden sisämarkkinoiden toimintaa.” Unionin tuomioistuin mukaan ”kahden tavoitteen keskinäisestä riippuvuudesta seuraa, että unionin lainsäätäjä saattoi legitiimisti katsoa, että sen toimintaan oli kuuluttava tupakkatuotteiden, joissa on jokin tunnusomainen maku, markkinoille saattamista unionissa koskevan järjestelmän käyttöön ottaminen ja että tämän keskinäisen riippuvuuden vuoksi nämä kaksi tavoitetta voitiin toteuttaa paremmin unionin tasolla”. Lisäksi unionin tuomioistuin vahvisti, että ”toissijaisuusperiaatteen tarkoituksena ei ole rajoittaa unionin toimivaltaa jonkin tietyn jäsenvaltion tilanteen perusteella sitä erikseen arvioituna”. 44

Menettelyllisistä takeista ja etenkin toissijaisuusperiaatetta koskevasta perusteluvelvollisuudesta unionin tuomioistuin muistutti, että tämän velvollisuuden ”noudattamista on arvioitava riidanalaisen toimen sanamuodon lisäksi sen asiayhteyden ja asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella”. Unionin tuomioistuin katsoi, että komission ehdotus ja sen vaikutustenarviointi sisälsivät ”riittävästi seikkoja, joista ilmenevät selkeästi ja yksiselitteisesti ne edut, jotka liittyvät unionin tasolla – eikä jäsenvaltioiden tasolla – toteutettuun toimintaan.” Näin ollen ”unionin lainsäätäjä sekä kansalliset parlamentit ovat kyseisten seikkojen nojalla voineet arvioida, oliko mainittu ehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen, samalla kun yksityiset voivat niiden johdosta selvittää kyseiseen periaatteeseen liittyvät perustelut ja unionin tuomioistuin voi harjoittaa valvontaansa.” 45

Tuomioissa myös hylättiin väitteet siitä, että useat tupakkatuotedirektiivin säännökset rikkoisivat suhteellisuusperiaatetta. Unionin tuomioistuin vahvisti, että lainsäätäjän tekemät valinnat olivat suhteellisuusperiaatteen mukaisia, koska sillä on laaja harkintavalta aloilla, jolla sen on tehtävä monitahoisia poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia arviointeja, kuten tupakkatuotteiden markkinoiden sääntely. Unionin tuomioistuin katsoi, etteivät hyväksytyt toimenpiteet olleet ilmeisen soveltumattomia niiden tavoitteen saavuttamiseen, eikä vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä ilmeisesti voitu saavuttaa tätä tavoitetta yhtä hyvin. 46

3.    Tärkeimmät tapaukset, joissa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden toteutumisesta on epäilyjä

·Ehdotus työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin tarkistuksesta

Komissio on sitoutunut poliittisissa suuntaviivoissaan edistämään periaatetta, jonka mukaan samassa paikassa tehtävästä samasta työstä olisi maksettava sama korvaus. Komissio hyväksyi tämän mukaisesti 8. maaliskuuta 2016 ehdotuksen 47 vuonna 1996 työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin 48 kohdennetuksi tarkistamiseksi. Tarkistuksen tavoitteena on lähinnä varmistaa, että vapaus tarjota palveluja unionissa pannaan täytäntöön sellaisin ehdoin, joilla taataan yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen. Ehdotus sisältää muutoksia kolmen seikan suhteen: i) lähetettyjen työntekijöiden korvaukset alihankintatilanteet mukaan lukien, ii) vuokratyöntekijöitä koskevat säännöt ja iii) pitkäaikainen lähettäminen. Ehdotuksen mukaan erityisesti kaikkia vastaanottavan jäsenvaltion korvauksia koskevia pakottavia sääntöjä sovelletaan kyseiseen jäsenvaltioon lähetettyihin työntekijöihin.

Komission ehdotukseen saatiin 14 perusteltua lausuntoa 49 11 jäsenvaltion parlamenteilta. Nämä perustellut lausunnot edustivat 22 ääntä yhteensä 56 äänestä, mikä käynnisti perussopimusten pöytäkirjassa N:o 2 olevan 7 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn (niin kutsutun keltaisen kortin menettelyn) 50 . Perustelluissa lausunnoissaan kyseiset kansalliset parlamentit totesivat erityisesti, että i) nykyiset säännöt olivat riittävät ja asianmukaiset, ii) unioni ei ollut asianmukainen taso toimien toteuttamiseksi, iii) ehdotuksessa ei tunnusteta yksiselitteisesti jäsenvaltioiden toimivaltaa korvauksien ja työehtojen alalla ja iv) ehdotuksen perustelut olivat toissijaisuusperiaatteen suhteen liian suppeat.

Komissio on sitoutunut parantamaan vuorovaikutusta kansallisten parlamenttien kanssa, ja tämän mukaisesti se piti suoraa yhteyttä kansallisiin parlamentteihin. Unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssissa (COSAC) 13. kesäkuuta 2016 käydyssä alustavassa keskustelussa komission ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kanssa keskityttiin menettelyllisiin näkökohtiin, ja 11. heinäkuuta 2016 käytiin asiasisältöä koskeva keskustelu komission jäsen Marianne Thyssenin kanssa EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta käydyn laajan keskustelun yhteydessä.

Komissio hyväksyi perusteltujen lausuntojen huolellisen arvioinnin jälkeen 20. heinäkuuta 2016 tiedonannon, jossa se katsoi, että ehdotus oli toissijaisuusperiaatteen mukainen eikä sitä pitäisi muuttaa. 51 Tiedonannossa komissio muistutti, että ehdotus perustuu sisämarkkinoita koskevaan oikeusperustaan ja että työntekijöiden lähettäminen on luonteeltaan rajatylittävää. Se korosti, että ehdotuksen tavoitteena on helpottaa palvelujen tarjoamisen vapautta ja varmistaa samalla tasapuolisemmat toimintaedellytykset kansallisten ja rajojen yli toimivien palveluntarjoajien välillä sekä se, että samassa paikassa työskenteleviä työntekijöitä suojellaan samoilla pakottavilla säännöillä riippumatta siitä, ovatko he paikallisia vai lähetettyjä työntekijöitä. Tiedonannossa myös selitettiin, miksi nykyiset säännöt eivät ole riittävät ja asianmukaiset tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi tiedonannossa vahvistetaan, että ehdotuksessa kunnioitetaan täysin jäsenvaltioiden toimivaltaa asettaa korvaukset ja muut työehdot ja olot omien lakiensa ja käytäntöjensä mukaisesti. Sama koskee niiden toimivaltaa määrittää vuokratyöntekijöihin sovellettavat työehdot ja olot. Tiedonannossa käsiteltiin myös kysymystä perusteluista sille, että ehdotus noudattaa toissijaisuusperiaatetta, muistutettiin unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ja viitattiin perusteluosaan sekä vaikutustenarviointiraporttiin.

·Ehdotus Dublin-asetuksen tarkistuksesta

Ensimmäinen lainsäädäntötoimenpiteiden paketti 52 , jolla pyritään tekemään Euroopan yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä 53 oikeudenmukaisempi ja kestävämpi, sisältää ehdotuksen Dublin-asetuksen tarkistuksesta 54 . Tämä 4. toukokuuta 2016 hyväksytty ehdotus on osa komission laajaa vastausta maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden laajamittaiseen ja hallitsemattomaan tuloon vuonna 2015, joka paljasti rakenteellisia heikkouksia nykyisen Dublin-järjestelmän suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Ehdotuksella pyritään saamaan aikaan oikeudenmukainen vastuunjako jäsenvaltioiden välillä ottamalla käyttöön uusi ”korjaava jakomekanismi”, jolla estetään Euroopan turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö ja hakijoiden liikkuminen edelleen Euroopan unionissa.

Kansalliset parlamentit antoivat ehdotuksesta kahdeksan perusteltua lausuntoa 55 . Ne katsoivat etenkin, ettei ehdotus ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska korjaava jakomekanismi menee liian pitkälle, ja että siirtoja koskevien päätösten olisi pysyttävä jäsenvaltioiden yksinomaisessa toimivallassa.

Komissio totesi vastauksena, että ehdotus oli tarpeellinen ja oikeasuhteinen kestävän ja oikeudenmukaisen Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän varmistamiseksi. Komissio korosti myös, että Dublin-järjestelmän asianmukaisen soveltamisen varmistaminen kriisiaikoina ja kolmansien maiden kansalaisten jäsenvaltioiden välillä tapahtuvaan edelleen liikkumiseen puuttuminen olivat rajatylittäviä kysymyksiä, joita ei voitu ratkaista jäsenvaltioiden yksin tai kahdenvälisesti toteuttamilla toimilla. Näin ollen komissio katsoi, että ehdotus oli toissijaisuusperiaatteen mukainen. Komissio selitti myös, että ehdotuksella saataisiin aikaan oikeudenmukaisempi, tehokkaampi ja kestävämpi järjestelmä turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi samalla kun säilytetään periaate, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden olisi tehtävä hakemuksensa siinä maassa, johon he ovat ensiksi tulleet, ellei heillä ole perhettä muualla. Uudella oikeudenmukaisuuteen tähtäävällä korjausmekanismilla taattaisiin solidaarisuus, oikeudenmukainen vastuunjako unionissa sekä unionin ulkorajoilla olevien jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin kohdistuva kohtuuton paine.

·Ehdotukset yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta

Luomalla yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja pyritään antamaan yrityksille yhteinen säännöstö niiden verotettavien voittojen laskentaa varten kaikkialla Euroopan unionissa. Vuonna 2011 esitetyllä ensimmäisellä ehdotuksella neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta 56 pyrittiin lujittamaan sisämarkkinoita yrityksiä varten. Vaikka jäsenvaltiot saavuttivat neuvostossa edistystä monista ehdotuksen sisältämistä seikoista, ne eivät päässeet lopulliseen yhteisymmärrykseen. Komissio ilmoitti vuoden 2016 työohjelmassaan peruuttavansa ehdotuksen ja käynnistävänsä työskentelyn uudelleen uuden vaiheittaisen lähestymistavan perusteella 57 .

Komissio käynnisti 25. lokakuuta 2016 uudelleen aloitteensa yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta hyväksymällä kaksi uutta lainsäädäntöehdotusta 58 . Näillä ehdotuksilla komissio aikoo vahvistaa vuoden 2011 ehdotuksen yritysten kannalta myönteisiä osatekijöitä auttaakseen siten rajatylittävästi toimivia yrityksiä karsimaan kustannuksia ja byrokratiaa sekä tukeakseen innovointia. Samalla komissio haluaa vahvistaa yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan potentiaalia verojen kiertämistä estävänä välineenä. Yhtiöverokannat eivät kuulu ehdotusten soveltamisalaan, vaan jäsenvaltiot tekevät jatkossakin itse niitä koskevat päätöksensä.

Komissio sai kahdeksan perusteltua lausuntoa 59 vastauksena näihin kahteen uuteen ehdotukseen 60 . Perustelluille lausunnoille oli tunnusomaista huoli siitä, että jäsenvaltiot menettäisivät määräysvallan yhteisöverojärjestelmiinsä. Kansalliset parlamentit katsoivat, että ehdotukset olivat tarpeettomia, että ne saattaisivat myös osoittautua tehottomiksi verojen kiertämisen torjunnassa ja että nykyinen verojen kiertämisen torjuntaa koskeva direktiivi 61 yhdessä taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) puitteissa sovittujen toimien kanssa oli tässä suhteessa riittävä.

Vastauksissaan kansallisille parlamenteille komissio painotti, että ehdotuksissa ei käsitellä tasoja, joille verokannat olisi asetettava jäsenvaltioissa, vaan niillä yhdenmukaistetaan yhtiöveropohja, mikä on sisämarkkinoilla havaittujen vääristymien oikaisemisen edellytys. Tässä suhteessa verojen kiertämisen torjuntaa koskeva direktiivi olisi välitön toimenpide, jolla vastataan kiireellisiin tarpeisiin. Sen säännökset tarjoavat vähimmäisvaatimusten muodossa vaihtoehtoja nykyisten 28 kansallisen verojärjestelmän puutteiden korjaamiseksi. Yhteinen yhdistetty veropohja olisi täysimittainen yhteisöverojärjestelmä, jolla on rajatylittävä ulottuvuus, ja sen tavoitteet menevät verojen kiertämisen torjuntaa pidemmälle. Komissio muistutti myös, että OECD ei ota huomioon Euroopan unionin kaltaisten sisämarkkinoiden kannalta merkityksellisiä erityispiirteitä. Komissio totesi selvästi, että sillä on edelleen – perussopimukseen perustuvan toimivaltansa rajoissa – valtuudet ehdottaa lainsäädäntöä sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Komissio vahvisti kuitenkin, että OECD:ssä sovittuja siirtohinnoitteluperiaatteita sovellettaisiin edelleen veropohjaltaan yhdistetyn konsernin ulkopuolisten etuyhteydessä olevien yritysten kanssa tehtäviin liiketoimiin EU:ssa ja kolmansissa maissa.

4.    Päätelmät

Kuten paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen allekirjoittamisella vuonna 2016 vahvistettiin, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat yhdessä sitoutuneet varmistamaan, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet pysyvät EU:n päätöksenteon ytimessä ja että näitä periaatteita kunnioitetaan koko lainsäädäntöprosessissa.

Euroopan parlamentti valvoi edelleen vuonna 2016 lainsäädäntöehdotusten toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamista asianomaisten valiokuntiensa sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan avulla, jolla on laaja-alainen vastuu toissijaisuusperiaatteen noudattamisen varmistamisesta.

Alueiden komitea myös jatkoi toissijaisuusperiaatteen valvontaa koskevia toimiaan etenkin hyväksymällä ja panemalla täytäntöön toissijaisuusperiaatetta koskevan työohjelmansa vuodeksi 2016, muun muassa kuulemalla toissijaisuusperiaatetta käsittelevää asiantuntijaryhmää. Lausunnoissaan alueiden komitea otti huomioon lainsäädäntävaltaa käyttävien alueiden parlamenttien ja viranomaisten ilmaisemat toissijaisuusperiaatetta koskevat huolenaiheet. Komitea järjesti vuonna 2016 Roomassa toissijaisuusperiaatetta, parempaa sääntelyä ja poliittista vuoropuhelua käsittelevän konferenssin yhteistyössä alueparlamenttien ja Italian Senato della Repubblican kanssa.

Komissio toteutti vuonna 2016 edelleen vuonna 2015 laadittua tehostetun paremman sääntelyn agendaansa, joka sisältää tehokkaampaa ohjeistusta siitä, miten toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita arvioidaan päätöksentekoprosessissa. Vuonna 2016 sääntelyntarkastelulautakunta tarkasti 60 vaikutustenarviointia ja pyysi useissa tapauksissa parannuksia toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevaan argumentointiin.

Kansalliset parlamentit ilmaisivat vuonna 2016 aiempaa suurempaa kiinnostusta EU:n päätöksentekoa kohtaan erityisesti toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismin osalta, ja perusteltujen lausuntojen määrä kasvoi vuoden 2015 kahdeksasta lausunnosta yhteensä 65 lausuntoon vuonna 2016. Näistä perustelluista lausunnoista 14 koski ehdotusta työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin tarkistuksesta, mikä käynnisti kolmannen kerran perussopimusten pöytäkirjassa N:o 2 olevan 7 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn. Junckerin komissio sitoutui käymään vuoropuhelua kansallisten parlamenttien kanssa, jos edellä mainittu menettely aloitetaan, ja tämän sitoumuksen mukaisesti kansallisten parlamenttien esittämistä argumenteista keskusteltiin laajasti muun muassa unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssin (COSAC) kokouksissa sekä Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnassa ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa. Vaikka komissio näiden keskustelujen ja kaikkien saatujen lausuntojen perusteellisen tarkastelun jälkeen lopulta säilyttää alkuperäisen ehdotuksensa, se ymmärtää, että useat kansalliset parlamentit eivät edelleenkään ole vakuuttuneita ehdotuksen ansioista. Ehdotusta käsitellään edelleen Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Molemmat lainsäätäjät ovat komission lailla sitoutuneet pitämään mielessä kansallisten parlamenttien huomautukset koko lainsäädäntöprosessin ajan.

Samaan aikaan kuin Euroopan unioni pyrkii määrittämään vision tulevaisuuttaan varten, 27 jäsenvaltion johtajien, Euroopan parlamentin, Eurooppa-neuvoston ja komission 25. maaliskuuta 2017 Rooman sopimusten 60-vuotispäivän kunniaksi allekirjoittamassa Rooman julistuksessa vahvistetaan, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet ovat EU:n päätöksenteon taustalla ja tukena myös tulevaisuudessa.

(1)

     COM(2017) 601 final.

(2)

     http://ec.europa.eu/smart-regulation/roadmaps/index_fi.htm

(3)

     Kansallisten parlamenttien toimittamien perusteltujen lausuntojen seurannasta komissiossa ks. myös 2.2 luku.

(4)

     http://ec.europa.eu/smart-regulation/refit/simplification/consultation/contributions_en.htm.

(5)

     http://ec.europa.eu/info/better-regulation-guidelines-and-toolbox_fi

(6)

     Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohta.

(7)

     Vaikutustenarvioinneissa suhteellisuusperiaate on keskeinen arviointiperuste poliittisia vaihtoehtoja vertailtaessa.

(8)

     SWD(2016) 52 final.

(9)

     Kansallisten parlamenttien työntekijöiden lähettämistä koskevasta ehdotuksesta toimittamien perusteltujen lausuntojen seurannasta komissiossa ks. myös 3 luku.

(10)

     SWD(2016) 457 final.

(11)

     COM(2016) 289 final.

(12)

     Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksiin sovellettavien, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta – COM(2016) 594 final.

(13)

     Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) – COM(2016) 767 final.

(14)

     Toukokuussa 2015 hyväksytyllä paremman sääntelyn paketilla otettiin käyttöön uusi periaate, jonka mukaan jokaisen arvioinnin yhteydessä julkaistaan komission yksiköiden valmisteluasiakirja. Vuosi 2016 oli kuitenkin vielä siirtymävuosi, ja useita arviointeja julkaistiin ilman komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa. Arviointien, toimivuustarkastusten, komission yksiköiden valmisteluasiakirjojen ja arviointia varten teetettyjen ulkoisten tutkimusten kokonaismäärä vuonna 2016 oli 111.

(15)

     https://ec.europa.eu/transport/modes/road/news/2016-06-17-evaluation-study-cross-border-enforcement_en.

(16)

     SWD(2016) 347 final. 

(17)

     https://ec.europa.eu/research/evaluations/index_en.cfm?pg=fp7.

(18)

     Tämä luku viittaa perussopimusten pöytäkirjan N:o 2 nojalla parlamenttien kamareilta saatujen lausuntojen kokonaismäärään. Perustellut lausunnot, jotka koskevat useampaa kuin yhtä komission asiakirjaa, lasketaan näin ollen yhdeksi perustelluksi lausunnoksi. Lisätietoja, ks. tämän kertomuksen liite.

(19)

     Ks. tämän kertomuksen liite.

(20)

     Vuonna 2016 poliittisen vuoropuhelun yhteydessä saatiin 620 lausuntoa, kun vuonna 2015 niitä saatiin 350.

(21)

     Ehdotus direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta – COM(2016) 128 final.

(22)

Ehdotus asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu teksti) – COM(2016) 270 final.

(23)

   Ehdotukset neuvoston direktiiveiksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta ja yhteisestä yhteisöveropohjasta – COM(2016) 683 final ja COM(2016) 685 final.

(24)

   Paitsi perussopimuksissa olevien kansallisten parlamenttien asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevan I osaston 4 artiklassa tarkoitetuissa kiireellisissä tapauksissa.

(25)

     Euroopan parlamentti sai kansallisilta parlamenteilta myös lukuisia kannanottoja, jotka koskivat Euroopan parlamentin ehdotusta Euroopan unionin vaalilainsäädännön uudistamiseksi. Lisätietoja on vuosikertomuksessa 2014–2015 Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien suhteista Lissabonin sopimuksen nojalla: http://www.europarl.europa.eu/relnatparl/en/about/annual-reports.html.

(26)

     Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission rekisteröimien perusteltujen lausuntojen määrät eroavat toisistaan, koska kaikki toimielimet eivät ole saaneet kaikkia perusteltuja lausuntoja tai ne laskevat saatujen perusteltujen lausuntojen määrän eri tavoin.

(27)

     Neuvosto toimitti vuoden 2015 lopussa kansallisille parlamenteille unionin tuomioistuimen ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin ja sen henkilöstön välisten riitojen ratkaisemista ensimmäisenä oikeusasteena koskevan toimivallan siirtämisestä unionin yleiselle tuomioistuimelle (asiakirja 14306/15).

(28)

     Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission rekisteröimien perusteltujen lausuntojen määrät eroavat toisistaan, koska kaikki toimielimet eivät ole saaneet kaikkia perusteltuja lausuntoja tai ne laskevat saatujen perusteltujen lausuntojen määrän eri tavoin.

(29)

     Neuvoston pääsihteeristö ei saa järjestelmällisesti kaikkia kansallisten parlamenttien lausuntoja.

(30)

     Alueiden komitean työvaliokunnan 4. huhtikuuta 2016 hyväksymä asiakirja COR-2016-00911-09-00-NB.

(31)

     Työjärjestyksen 55 artiklan 2 kohta, EUVL L 65, 5.3.2014, s. 41–64, http://cor.europa.eu/en/documentation/Documents/Rules-of-Procedure-of-the-Committee-of-the-Regions/FI.pdf.

(32)

     COM(2015) 593 final, COM(2015) 594 final, COM(2015) 595 final ja COM(2015) 596 final.

(33)

     COM(2016) 287 final.

(34)

     COM(2015) 586 final.

(35)

     Toissijaisuusperiaatetta käsittelevä asiantuntijaryhmä, joka on osa toissijaisuusperiaatteen toteutumisen seurantaverkoston komiteaa, koostuu tällä hetkellä 12:sta teknistä tukea antavasta asiantuntijasta sekä jäsenvaltioissa olevista alueiden komitean toissijaisuusperiaatteen seurannan yhteyspisteistä.

(36)

     COR-2016-00585.

(37)

     COR-2016-02881.

(38)

     COR-2016-04093.

(39)

     COR-2016-05114.

(40)

     Saatavilla alueiden komitean työvaliokunnan hyväksynnän jälkeen osoitteessa: http://portal.cor.europa.eu/subsidiarity/Pages/default.aspx

(41)

     Tuomiot asioissa C-358/14, Puola v. Euroopan parlamentti ja neuvosto, ECLI:EU:C:2016:323, C-477/14, Pillbox 38, ECLI:EU:C:2016:324 ja C-547/14, Philip Morris, ECLI:EU:C:2016:325.

(42)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/40/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, tupakkatuotteiden valmistamista, esittämistapaa ja myyntiä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 1–38).

(43)

     Tuomio asiassa Puola v. Euroopan parlamentti ja neuvosto, 112 ja 113 kohta, tuomio asiassa Pillbox 38, 145 ja 146 kohta ja tuomio asiassa Philip Morris, 216 ja 217 kohta.

(44)

     Tuomio asiassa Puola v. Euroopan parlamentti ja neuvosto, 115–121 kohta, tuomio asiassa Philip Morris, 219–224 kohta; viittaus tuomioon asiassa C-508/13, Viro v. Euroopan parlamentti ja neuvosto, ECLI:EU:C:2015:403, 48 ja 53 kohta.

(45)

     Tuomio asiassa Puola v. Euroopan parlamentti ja neuvosto, 122–125 kohta; tuomio asiassa Philip Morris, 225–227 kohta.

(46)

     Tuomio asiassa Puola v. Euroopan parlamentti ja neuvosto, 78–104 kohta; tuomio asiassa Philip Morris, 164–212 kohta. tuomio asiassa Pillbox 38, 48–141 kohta.

(47)

     COM(2016) 128 final.

(48)

     Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon, EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.

(49)

     Bulgarian Narodno sabranie, Tšekin Poslanecká sněmovna, Tšekin Senát, Tanskan Folketing, Viron Riigikogu, Kroatian Hrvatski sabor, Latvian Saeima, Liettuaan Seimas, Unkarin Országgyűlés, Polish Sejm, Puolan Senat (perusteltu lausunto ja lausunto), Romanian Camera Deputaților (perusteltu lausunto ja lausunto), Romanian Senat ja Slovakian Národná rada.

(50)

     Komissio sai myös yhdeksän lausuntoa poliittisen vuoropuhelun yhteydessä. Saatuja lausuntoja tarkastellaan suhteita kansallisiin parlamentteihin koskevassa vuosikertomuksessa 2016 – COM(2017) 601 final.

(51)

     COM(2016) 505 final. 

(52)

     COM(2016) 270 final, COM(2016) 271 final ja COM(2016) 272 final.

(53)

     Tiedonanto ”Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen ja laillisten maahanpääsyväylien kehittäminen”, COM(2016) 197 final.

(54)

     COM(2016) 270 final.

(55)

     Tšekin Poslanecká sněmovna, Tšekin Senát, Italian Senato della Repubblica, Unkarin Országgyűlés, Puolan Sejm, Polish Senat, Romanian Camera Deputaților ja Slovakian Národna rada.

(56)

     COM(2011) 121 final.

(57)

     Komission työohjelma 2016, liite 4 – COM(2015) 610 final.

(58)

     COM(2016) 683 final ja COM(2016) 685 final.

(59)

     Tanskan Folketing, Irlannin Dáil Éireann, Irlannin Seanad Éireann, Luxemburgin Chambre des Députés, Maltan Kamra tad-Deputati, Alankomaiden Eerste Kamer, Alankomaiden Tweede Kamer ja Ruotsin Riksdag. Komissio sai myös Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneelta lausunnon, jossa esitettiin toissijaisuusperiaatetta koskevia huolenaiheita. Tämä lausunto vastaanotettiin kuitenkin vasta perusteltujen lausuntojen antamiselle vahvistetun kahdeksan viikon määräajan umpeuduttua.

(60)

     Lisäksi komissio sai poliittisen vuoropuhelun yhteydessä neljä lausuntoa. Ne antoivat Saksan Bundesrat, Espanjan Cortes Generales, Itävallan Bundesrat (vastaanotettiin vuonna 2017) ja Portugalin Assembleia da República.

(61)

     Neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016, sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta, EUVL L 193, 19.7.2016, s. 1.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.6.2017

COM(2017) 600 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS

VUOSIKERTOMUS 2016
TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEISTA

Liite

Luettelo komission asiakirjoista, joista komissio sai kansallisilta parlamenteilta vuonna 2016 toissijaisuusperiaatteen noudattamista koskevia perusteltuja lausuntoja 1

	Komission asiakirja	Otsikko	Perusteltujen lausuntojen määrä (pöytäkirja N:o 2)	Äänimäärä (pöytäkirja N:o 2) 2	Perusteltuja lausuntoja antaneet kansalliset kansanedustuslaitokset
1	COM(2016) 128	Ehdotus direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta	14	22	BG Narodno sabranie (2 ääntä) HR Hrvatski sabor (2 ääntä) CZ Poslanecká sněmovna (1 ääni) CZ Senát (1 ääni) DK Folketing (2 ääntä) EE Riigikogu (2 ääntä) HU Országgyűlés (2 ääntä) LV Saeima (2 ääntä) LT Seimas (2 ääntä) PL Sejm (1 ääni) PL Senat (1 ääni) RO Camera Deputaților (1 ääni) PL Senat (1 ääni) SK Národná rada (2 ääntä)
2	COM(2016) 683 3	Ehdotus neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)	8	12	DK Folketing 4 (2 ääntä) IE Dáil Éireann 5 (1 ääni) IE Seanad Éireann 6 (1 ääni) LU Chambre des Députés (2 ääntä) MT Kamra tad-Deputati (2 ääntä) NL Eerste Kamer 7 (1 ääni) NL Tweede Kamer (1 ääni) SE Riksdag (2 ääntä)
3	COM(2016) 685 8	Ehdotus neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta	8	12	DK Folketing 9 (2 ääntä) IE Dáil Éireann 10 (1 ääni) IE Seanad Éireann 11 (1 ääni) LU Chambre des Députés (2 ääntä) MT Kamra tad-Deputati (2 ääntä) NL Eerste Kamer 12 (1 ääni) NL Tweede Kamer (1 ääni) SE Riksdag (2 ääntä)
4	COM(2016) 270	Ehdotus asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu)	8	10	CZ Poslanecká sněmovna (1 ääni) CZ Senát (1 ääni) HU Országgyűlés (2 ääntä) IT Senato della Repubblica (1 ääni) PL Sejm (1 ääni) PL Senat (1 ääni) RO Camera Deputaților (1 ääni) SK Národná rada (2 ääntä)
5	COM(2016) 53 13	Ehdotus päätökseksi energia-alalla tehtyjä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä hallitustenvälisiä sopimuksia ja ei-sitovia välineitä koskevan tietojenvaihtomekanismin perustamisesta sekä päätöksen N:o 994/2012/EU kumoamisesta	4	6	AT Bundesrat 14 (1 ääni) FR Sénat (1 ääni) MT Kamra tad-Deputati (2 ääntä) PT Assembleia da República (2 ääntä)
6	COM(2016) 283	Ehdotus asetukseksi kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä	4	6	AT Bundesrat (1 ääni) BG Narodno sabranie (2 ääntä) CZ Poslanecká sněmovna (1 ääni) SE Riksdag (2 ääntä)
7	COM(2016) 378	Ehdotus direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten	3	4	BG Narodno sabranie (2 ääntä) CZ Poslanecká sněmovna (1 ääni) CZ Senát (1 ääni)
8	COM(2016) 687 15	Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin (EU) 2016/1164 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse verokohtelun eroavuuksista kolmansien maiden kanssa	3	4	NL Eerste Kamer 16 (1 ääni) NL Tweede Kamer (1 ääni) SE Riksdag (2 ääntä)
9	COM(2016) 26	Ehdotus neuvoston direktiiviksi sisämarkkinoihin suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta	2	4	MT Kamra tad-Deputati (2 ääntä) SE Riksdag (2 ääntä)
10	COM(2015) 613	Ehdotus asetukseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 kumoamisesta	2	3	IT Senato della Repubblica (1 ääni) MT Kamra tad-Deputati (2 ääntä)
11	COM(2016) 198	Ehdotus direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta	2	3	IE Dáil Éireann(1 ääni) SE Riksdag (2 ääntä)
12	COM(2015) 595 17	Komission ehdotus direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta.	2	2	AT Bundesrat (1 ääni) FR Sénat 18 (1 ääni)
13	COM(2015) 750	Ehdotus direktiiviksi aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta	1	2	SE Riksdag (2 ääntä)
14	COM(2016) 25	Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla	1	2	SE Riksdag (2 ääntä)
15	COM(2016) 551	Ehdotus asetukseksi yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille	1	2	SE Riksdag (2 ääntä)
16	COM(2016) 589	Ehdotus asetukseksi asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) No 283/2014 muuttamisesta paikallisyhteisöjen internetyhteyksien parantamisen osalta	1	2	SE Riksdag (2 ääntä)
17	COM(2016) 590	Ehdotus direktiiviksi eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä	1	2	SE Riksdag (2 ääntä)
18	COM(2016) 686	Ehdotus neuvoston direktiiviksi kaksinkertaisen verotuksen riitojenratkaisumekanismeista Euroopan unionissa	1	2	SE Riksdag (2 ääntä)
19	COM(2015) 594 19	Ehdotus direktiiviksi kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta	1	1	FR Sénat 20 (1 ääni)
20	COM(2015) 596 21	Ehdotus direktiiviksi pakkauksista ja pakkausjätteestä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta	1	1	FR Sénat 22 (1 ääni)
21	COM(2015) 634 23	Ehdotus direktiiviksi tietyistä digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista	1	1	FR Sénat 24 (1 ääni)
22	COM(2015) 635 25	Ehdotus direktiiviksi tietyistä tavaroiden verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista	1	1	FR Sénat 26 (1 ääni)
23	COM(2016) 52 27	Ehdotus asetukseksi toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja asetuksen (EU) 994/2010 kumoamisesta	1	1	AT Bundesrat 28 (1 ääni)
24	COM(2016) 289	Ehdotus asetukseksi maarajoitusten ja muiden asiakkaan kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta sisämarkkinoilla ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta	1	1	AT Bundesrat (1 ääni)
25	COM(2016) 465	Ehdotus direktiiviksi kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (uudelleenlaadittu teksti)	1	1	IT Senato della Repubblica (1 ääni)
26	COM(2016) 491	Ehdotus asetukseksi ilmailun turvatarkastuslaitteita koskevan unionin sertifiointijärjestelmän perustamisesta	1	1	UK House of Commons (1 ääni)
Perustellut lausunnot komission asiakirjoista yksittäin laskettuina 29		74
Perusteltuja lausuntoja YHTEENSÄ 30		65

(1)

     Jotta perusteltu lausunto olisi pöytäkirjan N:o 2 määritelmän mukainen, siinä on esitettävä syyt, joiden perusteella kansallinen parlamentti arvioi, ettei lainsäädäntöehdotus ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, ja se on lähetettävä komissiolle kahdeksan viikon kuluessa lainsäädäntöehdotuksen toimittamisesta kansallisille parlamenteille.

(2)

     Pöytäkirjan N:o 2 mukaan kullakin kansallisella parlamentilla on kaksi ääntä, ja kaksikamarisessa järjestelmässä kummallakin kamarilla on yksi ääni. Jos perustellut lausunnot edustavat vähintään kolmasosaa (tai neljäsosaa, kun kyse on SEUT-sopimuksen 76 artiklan mukaisista ehdotuksista) kansallisten parlamenttien kokonaisäänimäärästä, niin kutsutun keltaisen kortin menettelyn kynnys ylittyy eli esitystä on tarkasteltava uudelleen. Kolmasosa kokonaisäänimäärästä tarkoittaa 19:ää yhteensä 56 äänestä.

(3)

     Tätä komission asiakirjaa koskevista perustelluista lausunnoista kolme (lähettäjät Tanskan Folketing, Irlannin Dáil Éireann ja Irlannin Seanad Éireann) koski myös asiakirjaa COM(2016) 685. Alankomaiden Eerste Kamerin perusteltu lausunto koski myös asiakirjoja COM(2016) 685 ja COM(2016) 687.

(4)

     Kuten edellä todettiin, tämä Tanskan Folketingin perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2016) 683 ja COM(2016) 685.

(5)

     Kuten edellä todettiin, tämä Irlannin Dáil Éireannin perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2016) 683 ja COM(2016) 685.

(6)

     Kuten edellä todettiin, tämä Irlannin Seanad Éireannin perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2016) 683 ja COM(2016) 685.

(7)

     Kuten edellä todettiin, tämä Alankomaiden Eerste Kamerin perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2016) 683, COM(2016) 685 ja COM(2016) 687.

(8)

     Tätä komission asiakirjaa koskevista perustelluista lausunnoista kolme (lähettäjät Tanskan Folketing, Irlannin Dáil Éireann ja Irlannin Seanad Éireann) koski myös asiakirjaa COM(2016) 683. Alankomaiden Eerste Kamerin perusteltu lausunto koski myös asiakirjoja COM(2016) 683 ja COM(2016) 687.

(9)

     Kuten edellä todettiin, tämä Tanskan Folketingin perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2016) 683 ja COM(2016) 685.

(10)

     Kuten edellä todettiin, tämä Irlannin Dáil Éireannin perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2016) 683 ja COM(2016) 685.

(11)

     Kuten edellä todettiin, tämä Irlannin Seanad Éireannin perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2016) 683 ja COM(2016) 685.

(12)

     Kuten edellä todettiin, tämä Alankomaiden Eerste Kamerin perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2016) 683, COM(2016) 685 ja COM(2016) 687.

(13)

     Tätä komission asiakirjaa koskeva Itävallan Bundesratin perusteltu lausunto koski myös asiakirjaa COM(2016) 52.

(14)

     Kuten edellä todettiin, tämä Itävallan Bundesratin perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2016) 52 ja COM(2016) 53.

(15)

   Alankomaiden Eerste Kamerin perusteltu lausunto koski myös asiakirjoja COM(2016) 683 ja COM(2016) 685.

(16)

     Kuten edellä todettiin, tämä Alankomaiden Eerste Kamerin perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2016) 683, COM(2016) 685 ja COM(2016) 687.

(17)

Tätä komission asiakirjaa koskeva Ranskan Sénat’n perusteltu lausunto koski myös asiakirjoja COM(2015) 594 ja COM(2015) 596.

(18)

     Kuten edellä todettiin, tämä Ranskan Sénat’n perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2015) 594, COM(2015) 595 ja COM(2015) 596.

(19)

Tätä komission asiakirjaa koskeva Ranskan Sénat’n perusteltu lausunto koski myös asiakirjoja COM(2015) 595 ja COM(2015) 596.

(20)

     Kuten edellä todettiin, tämä Ranskan Sénat’n perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2015) 594, COM(2015) 595 ja COM(2015) 596.

(21)

Tätä komission asiakirjaa koskeva Ranskan Sénat’n perusteltu lausunto koski myös asiakirjoja COM(2015) 594 ja COM(2015) 595.

(22)

     Kuten edellä todettiin, tämä Ranskan Sénat’n perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2015) 594, COM(2015) 595 ja COM(2015) 596.

(23)

Tätä komission asiakirjaa koskeva Ranskan Sénat’n perusteltu lausunto koski myös asiakirjaa COM(2015) 635.

(24)

Kuten edellä todettiin, tämä Ranskan Sénat’n perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2015) 634 ja COM(2015) 635.

(25)

Tätä komission asiakirjaa koskeva Ranskan Sénat’n perusteltu lausunto koski myös asiakirjaa COM(2015) 634.

(26)

Kuten edellä todettiin, tämä Ranskan Sénat’n perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2015) 634 ja COM(2015) 635.

(27)

     Tätä komission asiakirjaa koskeva Itävallan Bundesratin perusteltu lausunto koski myös asiakirjaa COM(2016) 53.

(28)

     Kuten edellä todettiin, tämä Itävallan Bundesratin perusteltu lausunto koski asiakirjoja COM(2016) 52 ja COM(2016) 53.

(29)

     Tähän määrään sisältyvät perustellut lausunnot, jotka koskevat useampaa kuin yhtä komission asiakirjaa: Ranskan Sénat’n perusteltu lausunto, joka koskee asiakirjoja COM(2015) 594, COM(2015) 595 ja COM(2015) 596; Ranskan Sénat’n perusteltu lausunto, joka koskee asiakirjoja COM(2015) 634 ja COM(2015) 635; Itävallan Bundesratin perusteltu lausunto, joka koskee asiakirjoja COM(2016) 52 ja COM(2016) 53; Alankomaiden Eerste Kamerin perusteltu lausunto, joka koskee asiakirjoja COM(2016) 683, COM(2016) 685 ja COM(2016) 687; Tanskan Folketingin perusteltu lausunto, joka koskee asiakirjoja COM(2016) 683 ja COM(2016) 685; Irlannin Dáil Éireannin perusteltu lausunto, joka koskee asiakirjoja COM(2016) 683 ja COM(2016) 685, ja Irlannin Seanad Éireannin perusteltu lausunto, joka koskee asiakirjoja COM(2016) 683 ja COM(2016) 685.

(30)

Komissio ottaa perusteltujen lausuntojen kokonaismäärän laskennassa huomioon saatujen perusteltujen lausuntojen määrän. Perustellut lausunnot, jotka koskevat useampaa kuin yhtä komission asiakirjaa, lasketaan näin ollen yhdeksi perustelluksi lausunnoksi.