Tämän kertomuksen tarkoituksena on antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoa komission sisäisen tarkastuksen (IAS) toiminnasta varainhoitoasetuksen 99 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Kertomus perustuu komission sisäisen tarkastajan asetuksen 99 artiklan 3 kohdan nojalla laatimaan kertomukseen, joka käsittää vuonna 2016 valmiiksi saadut IAS:n tarkastus- ja konsultointikertomukset 1 komission pääosastoista, yksiköistä ja toimeenpanovirastoista. 2 Oikeusperustan mukaisesti kertomukseen sisältyy yhteenveto suoritettujen sisäisten tarkastusten lukumäärästä ja tyypeistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten johdosta toteutetuista toimista.

2.IAS:n tehtävä: Riippumattomuutta, puolueettomuutta ja vastuullisuutta koskevat tavoitteet sekä kertomuksen laajuus

IAS:n tehtävänä on tuottaa komissiolle riippumattomia ja objektiivisia arviointi-, varmistus- ja konsultointipalveluja, joilla voidaan antaa komission toiminnalle lisäarvoa ja parantaa sitä. IAS auttaa komissiota saavuttamaan tavoitteensa soveltamalla järjestelmällistä ja kurinalaista lähestymistapaa arvioidessaan komission riskinhallinta-, valvonta- ja johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuutta ja antaessaan suosituksia sen parantamiseksi. IAS:n tehtäviin kuuluu johtamis- ja hallintoprosessin arviointi ja sen parantamista koskevien suositusten antaminen seuraavien tavoitteiden edistämiseksi: asianmukaisen etiikan ja arvojen edistäminen organisaation sisällä, tehokkaan tulosjohtamisen ja vastuuvelvollisuuden varmistaminen organisaatiossa sekä riski- ja valvontatietojen tehokas toimittaminen asianmukaisille hallinnonaloille. Tällä tavoin IAS edistää tehokkaan ja tuloksiin pyrkivän hallintokulttuurin leviämistä komissiossa ja sen eri yksiköissä. IAS:n riippumattomuus on kirjattu varainhoitoasetukseen 3 sekä komission hyväksymään, IAS:n tehtävää koskevaan perussääntöön 4 . IAS raportoi kaikista tarkastuksistaan sisäisen tarkastuksen seurantakomitealle. Sisäisen tarkastuksen seurantakomitea avustaa komission jäsenten kollegiota varmistamalla, että komission yksiköt ottavat asianmukaisesti huomioon IAS:n ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen työn ja että sen perusteella toteutetaan asianmukaisia jatkotoimia.

IAS:n työ perustuu varainhoitoasetukseen, ja siinä noudatetaan sisäisten tarkastajien järjestön kansainvälisiä ammattistandardeja ja eettisiä sääntöjä.

IAS ei tarkasta järjestelmiä, joiden avulla jäsenvaltiot valvovat komission varoja. Kyseisistä tarkastuksista, jotka voivat ulottua yksittäisten edunsaajien tasolle, vastaavat jäsenvaltioiden sisäiset tarkastajat, kansalliset tarkastusviranomaiset, muut komission pääosastot ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin. IAS tarkastaa kuitenkin sellaisia komission yksiköiden toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valvoa ja tarkastaa jäsenvaltioiden elimiä sekä muita EU:n varoja maksavia elimiä, kuten Yhdistyneitä kansakuntia. Kuten varainhoitoasetuksessa säädetään, IAS voi suorittaa näitä tehtäviä paikan päällä myös jäsenvaltioissa.

3.Katsaus tarkastustoimintaan

3.1.Vuoden 2016 tarkastussuunnitelman täytäntöönpano

Vuoden 2016 päivitetty tarkastussuunnitelma oli määräaikaan 31. tammikuuta 2017 mennessä pantu täytäntöön täysimääräisesti niiden suunniteltujen tarkastusten osalta, jotka koskivat komission pääosastoja, sen yksiköitä ja toimeenpanovirastoja. 5

Kaikkiaan 154 toimeksiantoa (joihin sisältyy tarkastuksia, seurantatarkastuksia, rajoitettuja tarkastuksia sekä yksi konsultointitehtävä) saatiin päätökseen. Seuraavassa esitetään toimeksiantojen lukumäärät tyypeittäin:

	2016		2015		2014
	Toimeksiannot	Kertomukset	Toimeksiannot	Kertomukset	Toimeksiannot	Kertomukset
Tarkastus	52	60	38	52 6	25 7	31
Seuranta	95	– 8	96	–	53	–
Rajoitettu tarkastus	6	6	2	2	5	5
Tarkastuskirjelmä	0	1	1	1	1	1
Tietotekninen riskinarviointi	0	0	0	0	1	1
Yhteistä sairausvakuutus-järjestelmää koskeva riskinarviointi	0	0	1	1	0	0
Konsultointi	1	1	1	1	0	0
Yhteensä	154	68	139	57	85	38

Vuoden 2016 alkuperäinen suunnitelma sisälsi 67 tarkastustoimeksiantoa ja rajoitettua tarkastusta, jotka oli suunnitelman mukaan tarkoitus saattaa päätökseen määräaikaan 31. tammikuuta 2017 mennessä, ja 34 tarkastusta, jotka oli suunnitelman mukaan tarkoitus aloittaa ennen tätä määräaikaa ja saattaa päätökseen vuonna 2017. Suunnitelmaa päivitettiin vuoden puolivälissä. Sisäisen tarkastuksen seurantakomitea arvioi sekä alkuperäisiä että päivitettyjä suunnitelmia.

Tehtäviään koskevan perussäännön ja kansainvälisten standardien mukaisesti sekä tarkastussuunnitelman tehokkaan ja tuloksellisen täytäntöönpanon varmistamiseksi IAS suunnittelee tarkastustoimintaansa riskinarvioinnin ja kapasiteettia koskevan arvioinnin perusteella. Suunnitelman täytäntöönpanoa valvotaan säännöllisesti, ja suunnitelmaa muutetaan tarvittaessa.

3.2.IAS:n suosituksia koskevat tilastotiedot

IAS:n antamien suositusten lukumäärä (ja hyväksymisaste) vuonna 2016 oli seuraava:

	Uudet suositukset	Hyväksytyt suositukset 9		Suositukset, joita ei hyväksytty
Ensisijaisuus			%		%
Ratkaisevan tärkeä	0	0	100 %	0	Ei sovelleta
Hyvin tärkeä	119	119	100 %	0 10	0 %
Tärkeä	138	138	100 %	0	Ei sovelleta
Suotava	1	1	100 %	0	Ei sovelleta
Yhteensä	258	258	100 %	0	Ei sovelleta

Tarkastettavat laativat kaikkia hyväksyttyjä suosituksia varten toimintasuunnitelmat, jotka toimitettiin IAS:lle. IAS arvioi ne tyydyttäviksi.

Tarkastettavien esittämän arvion mukaan vuosina 2012–2016 annettujen hyväksyttyjen suositusten täytäntöönpanotilanne 11 oli 31. tammikuuta 2017 seuraavan taulukon mukainen. Taulukossa ei ole huomioitu määräajan 31. tammikuuta 2017 jälkeen täytäntöönpantuja suosituksia.

			Pantu täytäntöön		Täytäntöönpano kesken (viivästyskuukausien mukaan)
V.	Ensisijaisuus	Yht.	Lkm	%	Lkm	%	Ei viivästyksiä	0–6	6–12	12+
2012	Ratkaisevan tärkeä	0	0	0 %	0	0 %	0	0	0	0
	Hyvin tärkeä	68	68	100 %	0	0 %	0	0	0	0
	Tärkeä	123	118	96 %	5	4 %	0	1	0	4
	Suotava	0	0	0 %	0	0 %	0	0	0	0
	2012 yhteensä	191	186	97 %	5	3 %	0	1	0	4
2013	Ratkaisevan tärkeä	0	0	0 %	0	0 %	0	0	0	0
	Hyvin tärkeä	45	42	93 %	3	7 %	1	1	0	1
	Tärkeä	75	64	85 %	11	15 %	1	0	1	9
	Suotava	7	7	100 %	0	0 %	0	0	0	0
	2013 yhteensä	127	113	89 %	14	11 %	2	1	1	10
2014	Ratkaisevan tärkeä	0	0	0 %	0	0 %	0	0	0	0
	Hyvin tärkeä	40	38	95 %	2	5 %	0	0	0	2
	Tärkeä	78	65	83 %	13	17 %	1	2	1	9
	Suotava	7	7	100 %	0	0 %	0	0	0	0
	2014 yhteensä	125	110	88 %	15	12 %	1	2	1	11
Hoidettavaksi otetut sisäisen tarkastuksen yksiköiden suositukset	Ratkaisevan tärkeä	0	0	0 %	0	0 %	0	0	0	0
	Hyvin tärkeä	252	239	95 %	13	5 %	0	1	3	9
	Tärkeä	593	551	93 %	42	7 %	1	1	1	39
	Suotava	63	63	100 %	0	0 %	0	0	0	0
	Sisäisen tarkastuksen yksiköiden suositusten kokonaismäärä	908	853	94 %	55	6 %	1	2	4	48
2015	Ratkaisevan tärkeä	1	1	100 %	0	0 %	0	0	0	0
	Hyvin tärkeä	69	32	46 %	37	54 %	15	19	2	1
	Tärkeä	129	78	60 %	51	40 %	20	17	12	2
	Suotava	18	17	94 %	1	6 %	1	0	0	0
	2015 yhteensä	217	128	59 %	89	41 %	36	36	14	3
2016	Ratkaisevan tärkeä	0	0	0 %	0	0 %	0	0	0	0
	Hyvin tärkeä	118	3	3 %	115	97 %	108	7	0	0
	Tärkeä	138	19	14 %	119	86 %	109	9	1	0
	Suotava	1	0	0 %	1	100 %	1	0	0	0
	2016 yhteensä	257	22	9 %	235	91 %	218	16	1	0
YHTEENSÄ 2012–2016		1 825	1 412	77 %	413	23 %	258	58	21	76
Ratkaisevan tärkeiden ja hyvin tärkeiden osuus		593	423	71 %	170	29 %	124	28	5	13

Tarkastettavien mukaan kaikkiaan 1 412 suositusta eli 77 prosenttia vuosina
2012–2016 annettujen hyväksyttyjen suositusten kokonaismäärästä on pantu täytäntöön. Näin ollen 413 suosituksen (osuus kaikista 23 %) täytäntöönpano on yhä kesken. Näistä 413 suosituksesta, joiden täytäntöönpano on kesken, yhtään ei ole luokiteltu ratkaisevan tärkeäksi ja 170 suositusta (eli 29 % hyväksyttyjen ratkaisevan tärkeiden ja hyvin tärkeiden suositusten kokonaismäärästä) on luokiteltu hyvin tärkeiksi.

Keskeneräisistä 413 suosituksesta 155:n (8,5 % kaikista hyväksytyistä suosituksista) täytäntöönpano on myöhässä. Niistä 18 on hyvin tärkeitä suosituksia, joiden täytäntöönpano on pahasti (yli kuusi kuukautta alkuperäisestä määräpäivästä) myöhässä. Kaikkiaan edellä mainittujen suositusten osuus on vain 0,99 prosenttia kaikista kaudella 2012–2016 hyväksytyistä suosituksista.

Kaudella 2012–2016 annettiin yhteensä 1 314 suositusta, joihin kohdistui seurantatarkastus. Kaikkiaan 1 412 suositusta oli tarkastettavien ilmoituksen mukaan valmiita tarkastettavaksi.

Sisäinen tarkastus on sulkenut kaikista kyseisellä kaudella seurantatarkastuksen kohteena olleista suosituksista yhteensä 1 246 (eli 95 %). Tämä tarkoittaa, että IAS:n arvion mukaan keskimäärin 5 prosenttia suosituksista oli sellaisia, joita ei voitu vielä katsoa täytäntöönpannuiksi, eikä niitä siksi suljettu vielä seurantatarkastuksenkaan jälkeen.

IAS katsoo, että tarkastussuositusten täytäntöönpanon tilanne on kaiken kaikkiaan tyydyttävä ja verrattavissa aiempiin raportointikausiin. Se osoittaa, että komission yksiköt panevat hyvin tärkeät suositukset tunnollisesti täytäntöön, mikä lieventää havaittuja riskejä. Vaikka toistuvia ratkaisemattomia kysymyksiä ei ole eikä mikään tietty yksikkö ole huolestuttava, on kuitenkin kiinnitettävä huomiota yksittäisiin suosituksiin, jotka on luokiteltu hyvin tärkeiksi ja joiden täytäntöönpano on pahasti eli yli kuusi kuukautta myöhässä. Sisäisen tarkastuksen seurantakomitealle laadittiin ja lähetettiin erityisraportti, jonka yhteenveto on esitetty tämän kertomuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

4.Yhteenveto tarkastustoiminnasta

4.1.Tuloksellisuustarkastuksia koskevat päätelmät

Koska komissio on päättänyt siirtyä kohti tulosperusteisuutta ja kiinnittää enemmän huomiota siihen, että rahalle saadaan vastinetta, IAS jatkoi vuonna 2016 tuloksellisuustarkastuksia sekä sellaisia ns. kattavia tarkastuksia, joissa kiinnitettiin erityistä huomiota tuloksellisuuden osatekijöihin. 12 Tämä vastaa myös IAS:n strategista tarkastussuunnitelmaa vuosiksi 2016–2018.

Menetelmiään ja parhaita käytäntöjään noudattamalla sisäinen tarkastus tarkasteli tuloksellisuutta epäsuorasti, toisin sanoen sitä, onko hallinto ottanut käyttöön valvontajärjestelmiä, joilla arvioidaan hallinnon toimien tuloksellisuutta (toimivuutta ja tehokkuutta) ja annetaan siitä varmuus, ja jos on, miten ne on toteutettu. Tällä tavoin IAS haluaa varmistaa, että pääosastoilla ja yksiköillä on käytössä tarkoituksenmukaiset tuloskehykset, tuloksellisuuden mittaamisen mahdollistavat työkalut, pääindikaattorit sekä valvontajärjestelmät. Tämä perustuu osittain siihen, että lukuisissa oikeusperustoissa asetetaan tavoitteita, jotka ovat laaja-alaisempia kuin mitä komissio voi tosiasiassa saavuttaa pelkästään omilla toimillaan. Näin ollen täsmälliset, mitattavat, saavutettavat, realistiset ja aikasidonnaiset (SMART) tavoitteet ja viitearvot on ensin vahvistettava komission tasolla, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan eriyttää komission oma panos ja niiden muiden tärkeiden toimijoiden panokset, jotka osallistuvat EU:n rahastojen tavoitteiden toteuttamiseen ja saavuttamiseen (muun muassa jäsenvaltiot, alueet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt).

Seuraavissa kohdissa esitellään IAS:n päätelmät tuloksellisuuden eri näkökohtien arvioimisesta sen vuonna 2016 suorittamissa tarkastuksissa.

4.1.1.Tuloksellisuus komission pääosastoilla, yksiköissä ja toimeenpanovirastoissa: horisontaaliset prosessit

4.1.1.1. Tulosjohtaminen

Komission pääosastoihin ja yksiköihin kohdistuu jatkuvasti suurempia määräraha- ja henkilöstöpaineita, mutta niiden on silti osoitettava, että ne kykenevät saavuttamaan tavoitteensa ja että rahalle saadaan vastinetta. Tuloksellisuutta vahvasti painottavassa poliittisessa ilmapiirissä pääosastojen on olennaista määritellä tarkoituksenmukaisesti sellaiset niiden vastuulla olevat tavoitteet, jotka ne voivat saavuttaa omilla aikaansaannoksillaan ja toimillaan. Niiden on hallinnoitava tavoitteitaan ja valvottava niiden saavuttamista sekä raportoitava tästä. Useat IAS:n suorittamat tarkastukset keskittyivät tulosjohtamiseen ja tuloksen mittaamiseen ja osoittivat, että pääosastojen tuloksellisuuden hallinnointi- ja mittausmekanismeja on edelleen merkittävästi parannettava. Tämä vahvistaa edellisen vuoden päätelmän, jossa korostettiin, että tavoitteiden ja indikaattorien laadun parantamiseksi tarvitaan lisätoimia sekä toimielin- että pääosastotasolla. Myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin toi vuonna 2016 vuosikertomuksessaan ja erityiskertomuksissaan 13 esiin puutteita tuloksellisuuden hallinnoinnissa ja mittaamisessa. IAS on laatinut tätä alaa koskevia suosituksia monen vuoden ajan. Vuosien mittaan on saavutettu tärkeää edistystä esimerkiksi toimielintasolla useiden uusien aloitteiden suhteen. IAS havaitsee kuitenkin edelleenkin merkittäviä heikkouksia ja suuria riskejä, mikä osoittaa, että toteutetuista toimista huolimatta vie aikaa kehittää tehokas tuloksellisuuskulttuuri ja -ajattelutapa ja toteuttaa tehokas ja vaikuttava tulosjohtaminen koko organisaatiossa.

Yhteinen seuranta- ja arviointikehys on yksi keskeisistä osatekijöistä maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston (AGRI) yhteisen maatalouspolitiikan tuloksellisuuden mittaamisessa. Merkittäviä heikkouksia havaittiin tavoitteiden asettamisessa, käytetyissä indikaattoreissa ja tiedon keräämisessä, mikä saattaa heikentää AGRI-pääosaston kykyä seurata ja arvioida vuosien 2014–2020 yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä raportoida siitä.

Sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto (GROW) otti käyttöön eri tuloksellisuuden hallinnointivälineitä seuratakseen tärkeimpiä toiminta-alueitaan ja ohjatakseen operatiivista tulostaan. Tuloksellisuuden hallinnointikehystä on kuitenkin parannettava edelleen, jotta voidaan osoittaa, miten GROW-pääosaston lyhyen aikavälin toimet tosiasiassa vaikuttavat sen strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja sen seurauksena komission korkean tason painopisteisiin. Pääosastolta puuttuu varsinkin kattavan strategisen vision kuvaus. Aina ei ole saatavilla riittävästi tietoja tuloksista, tai tulosten esitystapa on epäjohdonmukainen erilaisissa strategisen suunnittelun ja ohjelmoinnin asiakirjoissa.

Liikenteen ja liikkumisen pääosaston (MOVE) tuloksellisuuden hallinnointikehyksessä on havaittu vastaavia heikkouksia. MOVE-pääosastolla ei ole kattavaa strategista visiota, joka kuvaisi sitä, miten pääosasto organisoi toimensa ja miten lyhyen aikavälin tuotokset johtavat keskipitkän ja pitkän aikavälin tuloksiin ja vaikutuksiin ja edistävät pääosaston strategisten tavoitteiden saavuttamista. Pitkän aikavälin poliittisten saavutusten seurantaan ja raportointiin ei myöskään ole mitään keskitettyä lähestymistapaa, eivätkä MOVE-pääosaston tavoitteet ole riittävän yksilöityjä ja olennaisia. Verkkojen Eurooppa ohjelmaselvitysten laatimiseen ei ollut käytössä mitään muodollista prosessia, eikä pääosastolla myöskään ollut sisäisiä ohjeita, joissa määriteltäisiin kunkin yksikön tehtävät, vastuut ja roolit, aikataulu ja työnkulku, indikaattorien sisältö, tietolähteet ja laskentamenetelmä sekä indikaattoreista vastaava yksikkö.

Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto (DEVCO) on kehittänyt useita tuloksellisuuden hallinnointivälineitä, joiden avulla se voi ohjata operatiivista toimintaa sekä päätoimipaikassa että EU:n edustustoissa. DEVCO-pääosaston tulosjohtamisjärjestelmää, jonka avulla se suunnittelee ja seuraa tavoitteidensa saavuttamista ja raportoi niistä, on kuitenkin parannettava huomattavasti järjestelmän tehokkuuden lisäämiseksi. Hallintosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisen edistymistä ei kuitenkaan seurata järjestelmällisesti, eivätkä useimmat tarkastukseen valitut EU:n edustustot seuraa hallintosuunnitelmissaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toiminta-asiakirjoissa 14 asetettujen tavoitteiden ja päämäärien seuraamisesta ei myöskään ole annettu keskitettyjä ohjeita, eikä samaan toiminta-asiakirjaan liittyvien hankkeiden tuloksia yhdistetä kokonaistavoitteiden saavuttamista koskevien tietojen saamiseksi. Raportoinnin suhteen on todettava, että DEVCO-pääosaston eri strategiseen suunnitteluun ja ohjelmointiin liittyvien raporttien tuloksellisuutta koskevat tiedot ovat suppeita eikä niissä esitetä tosiasiallista arviota siitä, onko tavoitteet saavutettu vai ei. Ohjelmien tasolla ei anneta vuotuista, hanketasolla mitatut tulokset kokoavaa raporttia edistymisestä ohjelma-asiakirjoissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäinen tarkastaja pani merkille, että pääosasto oli pyrkinyt täydentämään tuloksellisuuden hallinnointivälineitään tuloslähtöisillä raportointiratkaisuilla.

Koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosastossa (EAC) suoritetun tarkastuksen tulos oli myönteinen, ja tarkastus osoitti, että tuloksellisuuden hallinnoinnin tehokkaan kehyksen täytäntöönpano on mahdollista siitä huolimatta, että pääosasto toteuttaa monenlaisia politiikkatoimia ja meno-ohjelmia.

4.1.1.2. Riskinhallinta

Riskinhallinta on jatkuvaa toimintaa. Yleensä johto laatii riskinarvioinnin vuosittain strategisten suunnittelu- ja ohjelmointitoimien yhteydessä. Naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosastossa (NEAR) tehdyssä riskinhallinnan tarkastuksessa havaittiin merkittäviä puutteita tämän prosessin suunnittelussa ja toteutuksessa, ja nämä puutteet vaikuttavat prosessin kokonaistehokkuuteen. Vastauksena näihin tarkastushavaintoihin NEAR-pääosasto laati toimintasuunnitelman merkittävien heikkouksien poistamiseksi.

4.1.1.3. Henkilöstöhallinto

Henkilöstöhallinnon alalla IAS arvioi useita pääosastoja ja toimeenpanovirastoja sen suhteen, ovatko ne suunnitelleet ja toteuttaneet tehokkaita henkilöstöhallinnon strategioita sellaisten haasteiden ratkaisemiseksi, jotka johtuvat uusista painopisteistä sekä henkilöstömäärien ja organisaation muutoksista. Yleisesti ottaen tarkastuksissa todettiin, että pääosastot ja toimeenpanovirastot ovat toteuttaneet riittävästi toimenpiteitä vastatakseen henkilöstöhallinnon haasteisiin. Ympäristöasioiden pääosaston (ENV) osalta on kuitenkin parantamisen varaa, sillä pääosasto ei tällä hetkellä kykene seuraamaan ja vertailemaan tehokkaasti sisäistä työkuormaansa. Tutkimuksen toimeenpanovirastossa (REA) tarkastus paljasti merkittäviä heikkouksia sopimussuhteisten toimihenkilöiden valintaprosessissa eli kelpoisuusehtojen tarkastamisessa, valintakriteerien soveltamisessa sekä valinta-asiakirjojen täydellisyydessä ja valintapaneelin jäsenille ja tarkkailijoille annetuissa ohjeissa.

4.1.1.4. Tietojärjestelmien hallinnointi

Tietotekniikan alalla tehdyt useat tarkastukset vahvistivat, että tietoteknisten toimintojen tehokkuudessa on parantamisen varaa.

GROW-pääosaston on puututtava merkittäviin heikkouksiin, joita on havaittu pääosaston tietohallinnon johtamisessa ja tietotekniikkaportfolion hallinnoinnissa, sen varmistamiseksi, että pääosasto onnistuu organisaatiomuutoksessaan ja että pääosaston toiminnot ja tietojärjestelmät vastaavat toisiaan. Tietotekniikkastrategiassa sekä tavoitteiden liittämisessä keskeisiin tulosindikaattoreihin, tietojärjestelmien riskinhallinnassa, keskeisistä tietojärjestelmien kehityskohteista tiedottamisessa, tietojärjestelmien kustannus-hyötyarvioinnissa ja tietotekniikkaportfolion ja ohjelmien hallinnoinnissa yleisesti on havaittu puutteita.

Yhteisessä tutkimuskeskuksessa IAS havaitsi joistakin hyvistä käytännöistä huolimatta merkittäviä puutteita tietoturvassa. Tämän perusteella IAS päätteli, että käytössä oleva valvonta ei anna riittävää varmuutta siitä, että tietoturvariskiä olisi pienennetty riittävästi. Tietoturvaa ei valvota riittävästi, yhteinen tutkimuskeskus ei määrittele turvallisuusvaatimuksia tietojärjestelmien suunnittelua varten, tietoturvatarkastuksia ei tehdä kaikille järjestelmille, ja tietojärjestelmien varastoluettelo on turvallisuuden suhteen puutteellinen.

Budjettipääosastossa (BUDG) havaittiin merkittäviä puutteita sellaisten toimenpiteiden tehokkuudessa, joilla hallinnoitiin manuaalisia toimia suoriteperusteisessa kirjanpidossa. IAS havaitsi, että tuotantoympäristössä tehdään paljon manuaalisia toimia, omalle henkilökunnalle on annettu suhteellisen paljon etuoikeutetun käyttäjän oikeuksia ja ulkopuolisilla konsulteilla on rajoittamaton pääsy tuotantoympäristöön ja rajoittamattomat oikeudet tehdä siihen muutoksia. IAS havaitsi myös etuoikeutettujen käyttäjien tilien valvonnassa ja ennaltaehkäisevässä valvonnassa puutteita, joita ei ole kompensoitu riittävästi tarkoituksenmukaisilla virheiden havaitsemiseen pyrkivillä valvontatoimilla.

Julkaisutoimiston (OP) ydinliiketoimintaprosessit ovat hyvin riippuvaisia tietojärjestelmästä, ja siksi toimisto on ottanut käyttöön useita valvontatoimia, joilla varmistetaan jatkuvuus tällä osa-alueella. IAS totesi kuitenkin, että vaihtoehtoisen tietokeskuksen fyysisessä turvallisuudessa oli puutteita, ydinliiketoimintaprosessien palautusaikatavoitteet eivät täyttyneet ja liiketoiminnan vaikutusanalyysi tuotti epätäydellisen kuvan ja harhaanjohtavia tuloksia.

Sosiaaliturvatietojen sähköistä vaihtoa koskevan hankkeen tarkastus EMPL-pääosastossa toi esiin useita tietotekniikkahankkeen tehokkaaseen toteuttamiseen liittyviä riskejä. IAS:n havaintojen mukaan käytössä olevat valvontatoimet eivät anna riittävää varmuutta siitä, että tällaiseen arkaluonteiseen ja monimutkaiseen hankkeeseen liittyviä suuria riskejä olisi kaikin osin riittävästi pienennetty. Erityisesti ensimmäinen päätuotos (tuotantovalmis julkaisu) edellyttäisi hankkeen tavoitteiden ja virstanpylväiden sekä tehtävien omistajuuden pikaisia ja tiukempia valvontatoimia. Tarvitaan selvä yleiskuva tehtävistä ja omistajuudesta, jotta havaitut puutteet korjataan järjestelmän elinkaaren varhaisessa vaiheessa. EMPL-pääosasto on jo käynnistänyt toimintasuunnitelmia joidenkin havaittujen puutteiden korjaamiseksi, mutta IAS on painottanut, että näiden toimien toteuttaminen on pikaisesti varmistettava.

4.1.1.5. Muut

IAS:n muut tarkastukset, joiden kohteena olivat perinteisten omien varojen petostentorjuntatoimet, maatalouden ympäristö- ja ilmastokysymyksiä koskevien tietojen hallinta ja jakaminen, parempi sääntely ja yhteisen tarkastustoiminnon tekemät jälkitarkastukset, osoittivat, että näiden prosessien yleisen tuloksellisuuden lisäämiseksi tarvitaan lisätoimia.

IAS havaitsi perinteisten omien varojen alalla petosten torjunta- ja paljastustoimien suunnitteluun, hallinnointiin ja koordinointiin liittyviä merkittäviä puutteita, jotka voivat johtaa petosten tehottomaan ehkäisyyn ja havaitsemiseen.

Tiedonhallinta on olennainen osa näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Yksi keskeisistä tehokasta tietojen jakamista vaativista osa-alueista liittyy maatalouden ympäristö- ja ilmastokysymyksiin, sillä nämä kysymykset koskevat useita pääosastoja ja politiikanaloja. IAS totesi, että vaikka on olemassa monia tiedonhallintaa koskevia sääntöjä ja menettelyjä, tehokkaan ja vaikuttavan maatalouden ympäristö- ja ilmastotietojen hallinta- ja jakamisprosessin varmistamisessa on merkittäviä puutteita. Tämä johtuu siitä, että tietojen hallintaa ja jakamista varten ei ole olemassa komission laajuista kehystä ja pääosastojen välisessä maatalouden ympäristö- ja ilmastotietojen jako- ja hallintatavassa on tällä hetkellä puutteita.

Paremman sääntelyn osalta IAS havaitsi, että komissio on toteuttanut merkittäviä toimia uuden paremman sääntelyn agendan toteuttamiseksi. Näistä saavutuksista huolimatta tarvitaan edelleen merkittäviä ponnisteluja ensisijaisesti toimielintasolla, jotta paremman sääntelyn agenda saadaan kokonaan toteutettua.

Yhteisten tukipalvelujen yhteisen tarkastustoiminnon on tehtävä paljon töitä sisäisten prosessiensa kypsyysasteen nostamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että se saavuttaa seitsemännen puiteohjelman jälkitarkastusstrategian tavoitteet ja on valmistautunut Horisontti 2020 puiteohjelman jälkitarkastusstrategian haasteisiin. Yhteisten tukipalvelujen olisi erityisesti lyhennettävä tarkastusten valmiiksi saamiseen ja sulkemiseen kuluvaa keskimääräistä aikaa ja parannettava jälkitarkastusten suunnittelun, seurannan ja raportoinnin sisäisiä prosesseja. Sen olisi myös vahvistettava SMART-tavoitteet ja kehitettävä lähestymistapa ja ohjeet petosten paljastamista varten.

MOVE-pääosaston suorittamassa ilmailu- ja meriturvallisuuden valvonnassa havaittiin tiettyjä heikkouksia. Tämä on osa-alue, jolla turvallisuuteen vaikuttavat tapahtumat voivat viime kädessä vakavasti vahingoittaa instituution mainetta. IAS totesi, että MOVE-pääosaston nykyisessä seurantajärjestelmässä on merkittäviä heikkouksia, jotka johtuvat kattavan, virallisesti vahvistetun seurantastrategian puuttumisesta. Strategiassa olisi vahvistettava, minkä asteinen varmuus pääosaston seurantamekanismeilla olisi saatava siitä, että jäsenvaltioissa noudatetaan EU:n ilmailu- ja meriturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi strategiassa olisi vahvistettava, miten laajoja ja kattavia pääosaston tarkastustoimien olisi oltava.

4.1.2.Talousarvion toiminta- ja hallintomäärärahojen toteuttamisen tuloksellisuus

4.1.2.1. Suora hallinnointi

Varojen suoran hallinnoinnin alalla tehdyissä useissa tarkastuksissa (sisäasioiden pääosastossa (HOME), oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastossa (JUST) ja tutkimuksen ja innovoinnin pääosastossa (RTD) sekä tutkimuksen toimeenpanovirastossa (REA)) arvioitiin avustusten hallinnointiprosesseja. IAS havaitsi kaikissa näissä tarkastuksissa, että prosessien tehokkuutta ja vaikuttavuutta voitaisiin parantaa. Lisäksi yhdessä tarkastuksessa arvioitiin, käyttääkö komissio ulkopuolisia toimeksisaajia sisäisissä tehtävissä tehokkaasti, ja todettiin, että pääosastoille ohjausta ja opastusta antavan toimielintason kehyksen puuttuessa komissio on tältä osin alttiina merkittäville riskeille. Pääosastotasolla kysymystä voidaan käsitellä ennakoivammin esimerkiksi sisällyttämällä sopimuksiin suojatoimia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että rahalle saadaan vastinetta.

Lisäksi tarkastuksessa, jossa tutkittiin, oliko EASMEn toteuttama COSME-ohjelman hallinnointi tuloksellista, paljastui puutteita EASMEn ja vastuullisen pääosaston välisessä yhteistyössä. Virastolla ei enimmäkseen ollut vakaata perustaa vuotuisen työohjelmansa COSME-ohjelmaan liittyvän osan valmistelulle ja viraston työn suunnittelulle, koska vastuullinen pääosasto osallistui siihen vasta myöhäisessä vaiheessa ja COSME-työohjelmaan tehtiin merkittäviä muutoksia väliarvioinnin aikana. EASME ei arvioinut riittävästi tämän vaikutusta delegoitujen toimien tehokkaaseen toteuttamiseen eikä laatinut ajan tasalla olevaa suunnitteluasiakirjaa, jossa otettaisiin huomioon kaikki delegoituihin toimiin vuoden aikana tehdyt muutokset.

4.1.2.2. Välillinen hallinnointi

Välillisesti hallinnoitujen varojen alalla keskityttiin useissa tarkastuksissa valvontajärjestelyihin, joita eri pääosastoissa ja yksiköissä oli käytössä. Niissä havaittiin merkittäviä heikkouksia, jotka voivat vaarantaa politiikkatavoitteiden saavuttamisen.

EU:n sääntelyviranomaisten ja elinten kanssa toteutettaviin koordinointi- ja työjärjestelyihin HOME-pääosastossa ja terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastossa (SANTE) kohdistetussa tarkastuksessa todettiin, että komission kumppanipääosastoilla on EU:n erillisvirastojen kanssa toimiessaan haasteita, kuten se, että EU:n erillisvirastoihin omaksuttu yhteinen lähestymistapa, josta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat heinäkuussa 2012, ei ole oikeudellisesti sitova. Tämän lähestymistavan tarkoituksena on tehdä erillisvirastoista entistä yhtenäisempiä, tehokkaampia ja vastuuvelvollisempia. Tarkastuksessa todettiin myös, että kumppanipääosastojen suorittaman valvonnan taso on käytännössä sidoksissa 1) komission (äänimäärän suhteen) rajalliseen päätösvaltaan erillisvirastojen hallintoneuvostoissa, 2) kumppanipääosastossa erillisvirastojen valvontaan käytettävissä oleviin resursseihin, 3) erillisvirastojen halukkuuteen tehdä pääosastojen kanssa yhteistyötä todellisina kumppaneina ottaen huomioon sen, että tämän tyyppiset erillisvirastot ovat itsenäisiä unionin elimiä, joille Euroopan parlamentti myöntää erikseen vastuuvapauden, ja 4) näiden erillisvirastojen tarpeeseen säilyttää riippumattomuutensa komissiosta erityisesti tieteellisiä lausuntoja antaessaan. Erillisvirastoissa esiin tulevat merkittävät ongelmat voisivat kuitenkin vaikuttaa suuresti komission maineeseen. Kumppanipääosastojen näitä erillisvirastoja koskevassa kokonaisstrategiassa havaittiin merkittäviä tuloksellisuuskysymyksiin liittyviä heikkouksia kolmessa keskeisessä kohdassa: 1) kumppanipääosastojen osallistuminen erillisvirastojen ohjelmasuunnitteluun ja erillisvirastojen ohjelmasuunnittelun ja pääosastojen oman ohjelmasuunnittelun yhteys, 2) kumppanipääosaston suorittama erillisvirastojen toimintojen seuranta ja 3) kumppanipääosaston valvontastrategia, jolla se pyrki saamaan varmuuden sen erillisvirastoille annettujen tehtävien (kuten valtuutussopimuksilla annettujen talousarvion täytäntöönpanotehtävien) suorittamisesta, sekä valvonnasta raportoiminen (vuotuiset toimintakertomukset).

Energian pääosaston (ENER) ITER-hankkeeseen kohdistaman valvonnan tarkastus paljasti myös merkittäviä heikkouksia, jotka vaikuttivat ITER-hankkeen toteutuksen tosiasialliseen valvontaan, koska ei ollut selvästi määritelty, mitä pääosasto 15 ja Euratom pyrkivät valvontatoimillaan saavuttamaan ja miten ne aikovat arvioida näiden valvontatoimien tehokkuutta. Komissio ei myöskään saa kaikkia tietoja, jotka ovat olennaisia F4E:n tehokkaan seurannan kannalta, eikä hyödynnä tätä tietämystä keskusteluissa tämän erillisviraston hallintoelinten kanssa.

4.1.2.3. Jaettu hallinnointi

Jaetun hallinnoinnin osalta vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen tarkastuksessa maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastossa (AGRI) kävi ilmi, että ala on hyvin monimutkainen ja että lainsäädäntö tarjoaa jäsenvaltioille useita eri vaihtoehtoja. Tämä puolestaan aiheuttaa komission voimavaroihin kohdistuvan merkittävän paineen pyrittäessä varmistamaan, että vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea hallinnoidaan asianmukaisesti. AGRI-pääosaston hallinto- ja valvontajärjestelmissä havaittiin merkittäviä heikkouksia erityisesti liittyen vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen tuloksellisuuden seurantaan. Vaarana on, että tukijärjestelmän tavoitteita ei saavuteta vaan mahdollisesti vääristetään muita maatalousmarkkinoita.

Vuosien 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevien yksinkertaistamistoimien tuloksellisuuden tarkastus paljasti, että pääosastojen on puututtava tiettyihin suuriin riskeihin sen varmistamiseksi, että keskitytään edelleen tuloksiin, mikä on keskeinen odotusarvo nykyisellä ohjelmakaudella. Erityisesti yksinkertaistettuihin kustannusvaihtoehtoihin liittyviä riskejä on lievennettävä. Jäsenvaltioiden yksinkertaistamistoimien käyttöönotto ja vaikutukset ovat myös odotettua vähäisempiä.

4.2.IAS:n suppeat päätelmät sisäisen valvonnan tilasta kullakin pääosastolla

IAS esitti suppeat päätelmänsä sisäisen valvonnan tilasta kullekin pääosastolle ja yksikölle helmikuussa 2017. Nämä päätelmät huomioidaan asianomaisten pääosastojen ja yksiköiden vuoden 2016 vuotuisissa toimintakertomuksissa. Ne perustuvat viimeisten kolmen vuoden aikana suoritettuihin tarkastuksiin ja käsittävät kaikki IAS:n ja aiempien sisäisen tarkastuksen yksiköiden antamat avoimet suositukset (jälkimmäiset siltä osin kuin ne ovat siirtyneet IAS:n hoidettavaksi). Päätelmissä kiinnitetään erityistä huomiota kaikkiin ratkaisevan tärkeiksi luokiteltuihin avoimiin suosituksiin sekä useamman hyvin tärkeäksi luokitellun suosituksen yhteisvaikutukseen, koska nämä suositukset saattavat edellyttää varauman esittämistä asianomaisen pääosaston tai yksikön vuotuisessa toimintakertomuksessa. IAS:n päätelmät sisäisen valvonnan tilasta koskevat vain tarkastuksen kohteina olleita hallinto- ja valvontajärjestelmiä. Ne eivät siten kata järjestelmiä, joita IAS tai sisäisen tarkastuksen yksikkö ei ole tarkastanut viimeisten kolmen vuoden aikana.

Suppeissa päätelmissä kiinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin pääosastoihin, minkä seurauksena niiden vuotuisissa toimintakertomuksissa tehtiin varaumat:

– ilmastotoimien pääosasto (CLIMA), jossa havaittiin viivästys yhden hyvin tärkeän tietoturvaan liittyvän suosituksen toteuttamisessa. Ongelma koskee EU:n päästökauppajärjestelmän tietojärjestelmän turvallisuuden hallintaa, ja se altistaa pääosaston tietoturvaloukkausten riskille;

– kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto (DEVCO) sen yhteisvaikutuksen vuoksi, joka johtuu Afrikan rauhanrahaston hallinnoinnin tarkastuksen yhteydessä annetuista kolmesta hyvin tärkeästä suosituksesta.

4.3.Kokonaislausunto komission varainhoidosta

Kuten IAS:n tehtävää koskevassa perussäännössä edellytetään, IAS antaa vuotuisen kokonaislausunnon varainhoidon tilasta komissiossa. Se perustuu komission varainhoitoon kohdistuneisiin tarkastuksiin, joita joko IAS tai aiemmat sisäisen tarkastuksen yksiköt ovat suorittaneet edeltävien kolmen vuoden
aikana (2014–2016). Kokonaislausunnossa otetaan huomioon myös muista lähteistä, kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta, saadut tiedot. Kokonaislausunto annetaan samaan aikaan tämän kertomuksen kanssa, ja se koskee samaa varainhoitovuotta.

Aiempien vuosien tapaan vuoden 2016 kokonaislausuntoon sisältyy varauma, joka liittyy valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vahvistuslausumissa esitettyihin varaumiin. IAS otti lausuntoaan laatiessaan huomioon vuotuisissa toimintakertomuksissa ilmoitettujen riskinalaisiksi arvioitujen määrien yhteisvaikutuksen ja toisaalta oikaisukapasiteetin, josta näyttönä toimivat aiempien vuosien rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät, sekä arviot tulevista korjauksista ja riskinalaisista määristä ohjelman päättyessä. Kun otetaan huomioon aiempien vuosien rahoitusoikaisujen ja takaisinperintöjen suuruusluokka sekä oletetaan, että tulevien vuosien maksuihin tehtävät korjaukset ovat vastaavaa tasoa, voidaan todeta, että EU:n talousarvion suoja on yleisellä tasolla riittävää (ei tosin välttämättä yksittäisillä toimintalohkoilla) ja toteutuu ajan myötä (toisinaan vasta useiden vuosien kuluttua).

Esittämättä lausunnossaan enempiä varaumia sisäinen tarkastaja lisäsi siihen yhden ”tietyn seikan painottamista koskevan lisätiedon”, joka koskee seuraavaa asiaa:

– kolmansien osapuolten täytäntöönpanopolitiikkojen ja ohjelmien valvontastrategiat.

Vaikka on edelleenkin täysin komission vastuulla varmistaa menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus sekä moitteeton varainhoito (ja myös poliittisten tavoitteiden saavuttaminen), komissio tukeutuu ohjelmiensa toteuttamisessa entistä enemmän kolmansiin osapuoliin. Sen komissio tekee useimmiten delegoimalla toimintatalousarvionsa täytäntöönpanon (välillisen hallinnoinnin menetelmällä) tai tietyt tehtävät kolmansille maille tai kansainvälisille organisaatioille, kansallisille virastoille, yhteisyrityksille, EU:n ulkopuolisille elimille tai EU:n hajautetuille erillisvirastoille. Lisäksi joillakin toimintalohkoilla hyödynnetään enemmän kauden 2014–2020 rahoituskehyksen rahoitusvälineitä tai kolmansien osapuolten tai EU:n ulkopuolisten elinten (esimerkiksi kansallisten viranomaisten tai yksityisten sijoittajien) varoja. Tällaiset välineet ja vaihtoehtoiset rahoitusmekanismit aiheuttavat komissiolle erityisiä haasteita ja riskejä, kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuin korostaa.

Kokonaisvastuunsa täyttämiseksi operatiivisten pääosastojen on valvottava ohjelmien ja politiikkojen täytäntöönpanoa ja annettava tarvittaessa ohjeita ja apua. Siksi pääosastojen on määriteltävä ja toteutettava asianmukaisia, tehokkaita ja vaikuttavia valvonta-, seuranta- ja raportointitoimia sen varmistamiseksi, että valtuutetut tahot ja muut kumppanit toteuttavat ohjelmat tehokkaasti, suojelevat asianmukaisesti EU:n taloudellisia etuja, noudattavat delegointisopimusta silloin kun sitä on sovellettava ja puuttuvat mahdollisiin ongelmiin heti, kun se on mahdollista.

IAS suositteli useissa tarkastuksissa, että tietyt pääosastot määrittelisivät valvontastrategioissaan selvästi painopisteet ja tarpeet moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi EU:n elimissä ja EU:n ulkopuolisissa elimissä. Valvontastrategioissa ei varsinkaan otettu riittävästi huomioon erilaisia riskejä, joita liittyy tehtävien antamiseen valtuutetuille tahoille, eikä varmuuden hankkimisessa hyödynnetty tehokkaasti riippumattomia lähteitä. Näiden pääosastojen olisi toteutettava entistä tehokkaampia ja vaikuttavampia valvontatoimia.

Valvonta-, seuranta- ja raportointitoimien tavoitteet ja niiden tehokkuuden arviointi eivät myöskään olleet riittävän selvästi määriteltyjä, ja valvonta oli käytännössä suppeaa.

IAS panee merkille keskushallinnon hiljattain tekemän aloitteen siitä, että kumppanipääosastoille laadittaisiin erityiset ohjeet niiden suhteista hajautettuihin erillisvirastoihin. Ohjeet kattaisivat muun muassa ohjelmasuunnittelun, tuloksellisuuden ja talousarviota koskevien asioiden seurannan.

5.Komission taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelimen kuuleminen

Taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelin ei raportoinut mistään varainhoitoasetuksen 73 artiklan 6 kohdan mukaisista järjestelmäongelmista vuonna 2016. 16

6.Päätelmät

IAS:n tarkastusten johdosta tänä vuonna ja aikaisempina vuosina laadittujen toimintasuunnitelmien täytäntöönpano edistää osaltaan komission sisäisen valvonnan kehyksen jatkuvaa parantamista.

IAS tekee seurantatarkastuksia toimintasuunnitelmien täytäntöönpanosta. Sisäisen tarkastuksen seurantakomitea tarkastelee niitä ja antaa tarvittaessa tietoa komission kollegiolle.

IAS keskittyy jatkossakin tilintarkastuksiin, säännönmukaisuutta koskeviin tarkastuksiin, tietojärjestelmien tarkastuksiin ja tuloksellisuustarkastuksiin.

7.Lyhenneluettelo

Lyhenne	Kuvaus
COSME-ohjelma	yritysten kilpailukyky ja pienet ja keskisuuret yritykset (COSME)
EASME	pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto
F4E	Fusion for Energy yhteisyritys
IAS	sisäinen tarkastus
ITER	kansainvälinen lämpöydinkoereaktori
SMART-tavoitteet	täsmälliset, mitattavissa ja saavutettavissa olevat, realistiset ja aikasidonnaiset tavoitteet (Specific, Measurable, Achievable, Relevant, Time-Bound)

(1) Tähän kertomukseen on sisällytetty 1. helmikuuta 2016 ja 31. tammikuuta 2017 välisenä aikana valmiiksi saadut tarkastuskertomukset.

(2) Kertomus ei kata unionin erillisvirastoja, Euroopan ulkosuhdehallintoa tai muita IAS:n tarkastamia elimiä, joiden osalta laaditaan erilliset vuosikertomukset.

(3) Varainhoitoasetuksen 100 artikla.

(4) Komissiolle 20. huhtikuuta 2015 annettu tiedonanto C(2015)2541 ”Euroopan komission sisäisen tarkastuksen tehtävää koskeva perussääntö”. Perussääntö päivitettiin vuonna 2017 (ks. C(2017) 4435 final, 30.6.2017) sisäisten tarkastajien järjestön (IIA) kansainvälisiin standardeihin tekemien tarkistusten mukaiseksi.

(5) Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa luodaan yleiskatsaus kaikkiin valmiiksi saatuihin tarkastuksiin ja seurantatarkastuksiin.

(6) Jotkin tarkastukset, etenkin useaa eri pääosastoa koskevat tarkastukset, voivat edellyttää useamman kuin yhden tarkastuskertomuksen laatimista.

(7) Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastolle (EMPL) ja aluepolitiikan pääosastolle (REGIO) osoitettu ”Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ohjelmakauden 2014–2020 uuden lainsäädännön/suunnittelun puuteanalyysi, vaihe 2” lasketaan kahdeksi toimeksiannoksi.

(8) Tehokkuussyistä tarkastussuositukset voidaan sulkea laatimatta järjestelmällisesti muodollista raporttia tai sulkemistiedonantoa jokaisen seurantatoimeksiannon jälkeen. Siksi taulukossa ei ole esitetty raporttien lukumääriä.

(9) Vuonna 2016 hyväksyttiin viisi suositusta osittain:IAS ehdottaa pääsääntöisesti sisäisen tarkastuksen seurantakomitean käsiteltäväksi tarkastuksia, joiden suositukset on (osittain) hylätty. Se saattaa johtaa siihen, että pääosastot harkitsevat kantojaan uudelleen.

(10) Tämä luku (119 hyvin tärkeää suositusta) poikkeaa hieman sivulla 7 esiintyvästä luvusta (118 hyvin tärkeää suositusta, jotka pääosastot hyväksyivät vuonna 2016). Tämä johtuu siitä, että liikenteen ja liikkumisen pääosasto (MOVE) hylkäsi alun perin vuoden 2016 strategia- ja hallintosuunnitelman tavoitteiden ja indikaattorien laatua koskevan suosituksen, joka luokiteltiin hyvin tärkeäksi ja esitettiin MOVE-pääosastolle tavoitteiden asettamista ja tuloksellisuuden mittaamista koskevassa tarkastuksessa. MOVE-pääosasto päätti lopullisen tarkastuskertomuksen julkaisemisen jälkeen kuitenkin hyväksyä kaikki siinä esitetyt suositukset.

(11)

Taulukossa esitetään suositusten viimeisin luokitus. Se saattaa erota alkuperäisessä kertomuksessa esitetystä luokituksesta, jos IAS on katsonut tarkastettavien sittemmin toteuttamat toimet riittäviksi siten, että ne osittain lieventävät havaittuja riskejä, ja tästä syystä suosituksen luokitusta on laskettu.

(12) IAS suoritti yhteensä 43 tuloksellisuustarkastusta ja kattavaa tarkastusta. Tarkempia tietoja on valmisteluasiakirjassa.

(13) Esimerkkejä: Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015 – luku 3 ”EU:n talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuus”. Erityiskertomus nro 1/2016: Onko komission tuloksellisuuden mittausjärjestelmä viljelijöiden tulojen osalta hyvin suunniteltu ja perustuuko se luotettaviin tietoihin?. Erityiskertomus nro 16/2016: EU:n koulutustavoitteet: ohjelmat ovat yhdenmukaisia, mutta tuloksellisuuden mittaamisessa on puutteita.

(14) Toiminta-asiakirjoissa määritellään tavoitteet ja toiminta-alueet ja kuvataan toteutettavat toimet, odotetut tulokset, toimien looginen kehys (”logframe”), indikaattorit ja niiden tavoitearvot.

(15) Vastuu ITER-hankkeen valvonnasta (Euratomin puolesta) annettiin 1. heinäkuuta 2015 ENER-pääosastolle sen jälkeen, kun hanketta koskeva vastuu oli siirretty RTD-pääosastolta.

(16) varainhoitoasetuksen 73 artiklan 6 kohdan Varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 117 artiklassa säädetään seuraavaa: ”Vuosikertomuksessa mainitaan myös mukaisesti perustetun erityisen tutkintaelimen havaitsemat järjestelmäongelmat.”