EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 13.9.2017

COM(2017) 491 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

"Kaikkien kauppa" -strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus

Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla

I Johdanto

Kaksi vuotta sitten ”Kaikkien kauppa” -strategiassa esitettiin visio kauppapolitiikasta, joka on avointa ja vastuullista, hyödyttää kaikkia kansalaisia sekä tarjoaa työpaikkoja ja kasvua ja moderneja ratkaisuja tämän päivän globaalin kaupan realiteetteihin. EU:n kauppapoliittinen ympäristö on sittemmin muuttunut merkittävästi. Euroopan sisällä on käyty kauppasopimusten tarkoituksesta ja oikeutuksesta ennennäkemättömän laajaa keskustelua, kun globalisaation vaikutuksiin liittyvät huolenaiheet ovat nousseet uudelleen esiin. Maailmankaupassa on vaarana protektionismin uudelleennousu. Muita maita vahingoittavan kotimaanpolitiikan käyttö on yleistynyt, jopa suurimmissa talouksissa, ja tämä heikentää sääntöihin perustuvaa monenvälistä kauppajärjestelmää.

Tässä ympäristössä tarvitaan aiempaa kipeämmin kauppapolitiikkaa, joka on tehokasta, avointa ja arvoihin perustuvaa. ”Kaikkien kauppa” -strategian perusperiaatteet ohjaavat näin ollen edelleen EU:n lähestymistapaa eli avoimuus yhdistettynä tasapuolisiin toimintaedellytyksiin, korkeisiin työntekijöiden, ympäristön ja kuluttajien suojelun ja sosiaalisen suojelun normeihin ja oikeanlaiseen politiikkaan kotimaassa on edelleen soveltuvin tapa saada globalisaatiosta toimiva kaikkien eurooppalaisten kannalta. EU on sitoutunut vaurautensa perustana olevaan sääntöihin perustuvaan monenväliseen kauppajärjestelmään, joka on olennaisen tärkeä, jotta kaupasta voidaan tehdä positiivinen voima kaikkialla maailmassa kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. EU:n poliittisissa toimissa käännytään Kanadan, Japanin, Meksikon, Mercosur-maiden, Australian ja Uuden-Seelannin kaltaisten kumppaneiden puoleen, jotka haluavat tehdä yhteistyötä 2000-luvun kaupan realiteetit huomioon ottavien avointen ja edistyksellisten sääntöjen kehittämiseksi.

”Kaikkien kauppa” -strategiassa ennakoitiin monia niistä seikoista, joita yritykset, kuluttajat ja työntekijät nyt odottavat kauppasopimusten tarjoavan. Sitoumukset oikeudenmukaisten kilpailuedellytysten luomiseksi EU:n yrityksille, Euroopan sosiaalisten ja ympäristönormien turvaamiseksi ja avointen neuvottelujen takaamiseksi ovat edelleen yhtä päteviä. Näiden sitoumusten täysimääräinen toteuttaminen ei kuitenkaan ole täysin haasteetonta: kaksi vuotta strategian julkaisemisen jälkeen tämä kertomus on mahdollisuus kartoittaa tähänastista edistystä.

Tässä kertomuksessa ei niinkään pyritä käsittelemään kaikkia EU:n kauppapoliittisia toimia vaan keskitytään ”Kaikkien kauppa” -strategian mukaisiin sitoumuksiin lokakuun 2015 jälkeen. Se täydentää muita kertomuksia, kuten ensimmäistä vuotuista vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa koskevaa kertomusta, joka julkaistaan myöhemmin tänä syksynä, vuotuista kaupan ja investointien esteitä koskevaa kertomusta sekä lukuisia muita asiakirjoja, jotka julkaistaan käynnissä oleviin neuvotteluihin liittyen. Tässä kertomuksessa käsitellään saavutuksia, aloja, jotka vaativat lisätoimia, saatuja kokemuksia sekä vaikutuksia, joita näillä on komission prioriteetteihin täytäntöönpanon seuraavassa vaiheessa.

II Globalisaation hallinta kauppapolitiikan avulla

Komissio käynnisti toukokuussa keskustelun siitä, mitä EU voi tehdä muokatakseen globalisaatiota yhteisten eurooppalaisten etujen ja arvojen mukaiseksi. 1 Globalisaatiossa on kyse enemmästä kuin kaupasta, ja sen vaikutukset yhdistyvät teknologisen muutoksen vaikutuksiin, mutta ei ole epäilystäkään siitä, etteikö kauppapolitiikka olisi keskeisessä asemassa pyrittäessä saamaan näistä vaikutuksista positiivisia ihmisten ja yritysten kannalta Euroopassa ja muualla. Globaali kauppa on mahdollisuus, jos päätämme muokata sitä: vapaat tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääoman virrat ovat ruokkineet EU:n kasvua, kilpailukykyä ja kuluttajien hyvinvointia, ja tällä saralla on potentiaalia enempäänkin.

Globalisaatio on luonut monimutkaisia tuotantoketjua, joissa arvonlisäystä tapahtuu useissa maissa. Kaupan esteiden poistaminen on keskeisen tärkeää, jos EU:ssa halutaan edelleen pystyä käyttämään näitä globaaleja arvoketjuja kasvun luomiseksi ja kaikkien Euroopan kansalaisten – tuojien, viejien, työntekijöiden, kuluttajien ja muiden – hyödyttämiseksi. EU:n markkinoiden sulkeminen tai protektionististen esteiden käyttöönotto vahingoittaisi erittäin integroitunutta EU:n taloutta mutta myös EU:n kumppaneiden taloutta, maailman köyhimmät maat mukaan luettuina. Maailman suurimpana kauppablokkina ja kansainvälisesti sitoutuneena toimijana EU:lla on potentiaalia muokata globalisaatiota monenvälisen hallintotavan mukaisesti.

Tätä kunnianhimoista tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta pelkällä kauppapolitiikalla: jotta globalisaatiosta olisi etua kaikille, tarvitaan globaalin hallintotavan vahvistamista kaikilla toiminta-alueilla, myös ilmaston alalla. Tarvitaan jäsenvaltioiden tasolta lähteviä kattavia kotimaisia politiikkatoimia niin koulutuspolitiikan kuin sijoitus-, innovointi-, energia-, verotus- ja sosiaalipolitiikankin alalla. Komission panos näkyy esimerkiksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamista koskevassa ehdotuksessa 2 tai EU:n koheesiopolitiikassa. Kun näissä politiikkatoimissa käsitellään esimerkiksi eriarvoisuuteen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä kysymyksiä, ne olisi linkitettävä tiiviimmin talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

Kaupalla on positiivinen vaikutus työllisyyteen: EU:n työpaikoista yksi seitsemästä (eli 31 miljoonaa) on viennistä riippuvaisia. Vientiin liittyvät EU:n työpaikat ovat keskimäärin myös paremmin palkattuja (+16 %). Globalisaatiolla voi kuitenkin olla negatiivisia vaikutuksia joihinkin sektoreihin ja alueisiin. EU:n toimilla pyritään auttamaan negatiivisten vaikutusten kohteena olevien sektoreiden ja alueiden mukautumista ja parantamaan eurooppalaisten talouksien muutostensietokykyä. Modernimpi yhteinen maatalouspolitiikka on keskeisen tärkeä maatalous- ja elintarvikealalle, jotta se pystyy integroitumaan menestyksekkäästi kansainvälisille markkinoille ja edistämään korkeita standardeja. Komissio toteuttaa toimia tehdäkseen Euroopan globalisaatiorahastosta joustavamman ja saadakseen siitä annettavan tuen nopeammin käyttöön yritysten lopettaessa toimintansa. Vastatessaan äkillisiin muutoksiin tuotantoketjuissa rahasto voisi puuttua myös innovoinnista aiheutuvien muutosten vaikutuksiin. Samalla Euroopan rakenne- ja investointirahastot voisivat auttaa vahvistamaan paikallisten talousjärjestelmien ja työvoiman sietokykyä ja ennakoimaan dynaamisia muutoksia, jotka johtuvat globalisaatiosta ja teknologian muutoksista.

 

Globaalin kilpailun on myös oltava oikeudenmukaista: sääntöihin perustuva monenvälinen kauppa on paras tapa turvata Euroopan innovatiiviset ja kilpailuedut, jotka luovat korkeatasoisia työpaikkoja. Kauppapolitiikalla, jolla turvataan tasavertaiset toimintaedellytykset EU:n yrityksille – turvaamalla vastavuoroinen markkinoille pääsy, torjumalla kilpailun vastaiset käytännöt tai panemalla EU:n oikeudet voimaan ja pitämällä voimassa korkeatasoiset vaatimukset – Eurooppa saa etua seuraavasta tuotantovallankumouksesta, joka pohjautuu erityisesti digitalisaatioon.

EU:n keskeiset edut on suojattava uusien haasteiden edessä. Sen vuoksi komissio ehdottaa tänään puitteita EU:hun tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seuraamiseksi. Tarkoituksena on estää strategisen omaisuuden haltuunotto, joka voisi vaarantaa turvallisuuden tai yleisen järjestyksen, mutta pitää EU:n markkinat avoimina sijoituksille. 3  

Tässä kertomuksessa esitetään, miten ”Kaikkien kauppa” -strategialla muokataan globalisaatiota niin, että se tarjoaa mahdollisuuden.

III Kaupasta saatavien hyötyjen tarjoaminen kaikille

EU keskittyy strategiassaan sen varmistamiseen, että talouselämä ja kansalaiset saavat kauppasopimuksista konkreettisia hyötyjä. Kahden viime vuoden aikaisiin monenvälisiin saavutuksiin sisältyvät Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimukset vääristymien torjumisesta maatalousmarkkinoilla, tietoteknologiakaupan vapauttamisesta sekä lääkkeiden saatavuuden helpottamisesta vähiten kehittyneissä maissa. Kaupan helpottamista koskeva sopimus tuli voimaan tänä vuonna, ja sillä nykyaikaistetaan tullimenettelyjä, jotta pienimmätkin yritykset ja köyhimmätkin maat hyötyisivät kaupasta.

Kahdenvälisellä rintamalla EU on saattanut päätöksen neuvottelut vapaakauppasopimuksesta Vietnamin kanssa, tehnyt kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen Kazakstanin ja Armenian kanssa sekä päässyt periaatteessa sopimukseen vapaakauppasopimuksesta Japanin kanssa. Nämä ovat moderneja ja edistyksellisiä sopimuksia, joiden soveltamisala on laaja, ja nyt komissio pyrkii niiden ratifiointiin ja täytäntöönpanoon, jotta niiden vaikutuksista päästäisiin nauttimaan mahdollisimman pian. EU:n ja Kanadan välistä CETA-sopimusta ryhdyttiin soveltamaan väliaikaisesti 21. syyskuuta, ja nyt jatketaan toimia Singaporen, Vietnamin ja Armenian kanssa neuvoteltujen sopimusten ratifioimiseksi. Kahden viime vuoden aikana on ryhdytty soveltamaan myös Ukrainan, Georgian, Moldovan, Ecuadorin, Ghanan, Norsunluurannikon ja eteläisen Afrikan kehitysyhteisön kanssa tehtyjä sopimuksia.

Oikeanlaisilla sopimuksilla voidaan varmistaa EU:n kyky toimia tehokkaasti ja tarjota ennustettavuutta sekä EU:n kansalaisille että sen neuvottelukumppaneille. Singaporen vapaakauppasopimusta koskevalla Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnolla 4 selkeytetään toimivallan jakoa kauppa- ja investointisopimuksissa.

Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen: EU:n oikeuksien täytäntöönpano

Avoimen kaupan on myös oltava oikeudenmukaista. EU hyödyntää aktiivisesti kaikkia käytettävissä olevia välineitä pannakseen täytäntöön sitoumukset, joita sen kauppakumppanit ovat tehneet, poistaakseen kaupan esteitä ja torjuakseen kilpailun vastaisia käytäntöjä, jotta taataan tasavertaiset toimintaedellytykset EU:n yrityksille. Tätä varten se toteuttaa erilaisia toimia: pitää tiivistä yhteyttä kumppanimaiden viranomaisiin, hyödyntää lukuisia vapaakauppasopimusten ja WTO-sopimuksen mukaisia prosesseja, hyödyntää neuvotteluvoimaa käynnissä olevissa neuvotteluissa ja käyttää kaupan suojakeinoja.

Koordinoinnin paraneminen EU:n jäsenvaltioiden ja yritysten kanssa markkinoillepääsyä koskevien kumppanuussopimusten kautta on antanut komissiolle mahdollisuuden torjua monia kaupan esteitä ja tarjota konkreettisia parannuksia EU:n viejille. Pelkästään vuonna 2016 komissio ratkaisi 20 EU:n vientiin vaikuttavaa tapausta, joiden arvo oli 4,2 miljardia euroa (tarkempia tietoja löytyy vuotuisesta kaupan ja investointien esteitä koskevasta kertomuksesta 5 ). Syrjivän kohtelun torjuminen terveys- ja kasvinsuojelualalla on erittäin tärkeää EU:lle maailman suurimpana maatalous- ja elintarviketuotteiden kauppaa harjoittavana toimijana, ja komissio onkin onnistunut avaamaan markkinoita EU:n naudan- ja sianlihan viennille. Komissio puuttuu myös sääntelyn aiheuttamiin esteisiin ja suojelee henkistä omaisuutta, mukaan luettuna EU:n elintarvikenimikkeet (maantieteelliset merkinnät).

Tarpeen mukaan EU käyttää oikeuksiaan riitojen ratkaisun kautta. EU:lla on parhaillaan vireillä WTO:ssa 21 valitusta, jotka liittyvät 10:een eri kauppakumppaniin, mikä tekee siitä järjestelmän suurimman käyttäjän yhdessä Yhdysvaltojen kanssa. Muutaman viime vuoden aikana WTO:n päätöksillä on turvattu tasapuoliset edellytykset esimerkiksi Kiinasta tulevien raaka-aineiden tuonnissa ja Venäjälle suuntautuvassa paperin ja jääkaappien viennissä.

Kaupan suojatoimilla varmistetaan osaltaan, että EU:n yrityksillä on tasapuoliset kilpailuedellytykset, ja ne ovat välttämätön osatekijä avoimessa taloudessa. Neuvostossa ja Euroopan parlamentissa on parhaillaan käsiteltävänä kaksi komission ehdotusta, joilla pyritään tekemään kaupan suojatoimista vieläkin tehokkaampia tasapuolista kilpailua uhkaavien tekijöiden torjumisessa. Yleisen modernisoinnin lisäksi komissio ehdotti myös uutta polkumyynnin laskentamenetelmää, jolla voidaan puuttua merkittäviin markkinavääristymiin ja vahvistaa EU:n kykyä torjua epäreiluja tukikäytäntöjä. Näitä ehdotuksia valmistellessaan komissio järjesti julkisen kuulemisen, johon saatiin paljon vastauksia ja kannanottoja, sekä sidosryhmien konferenssin samoin kuin kokouksen EU:n työmarkkinaosapuolten kanssa. Ehdotukset muodostavat osan jatkuvaa prosessia, jossa tarkastellaan EU:n kaupan suojatoimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

EU:n kauppasopimusten hyödyntäminen mahdollisimman hyvin

Komissio työskentelee tiivisti yhdessä jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja muiden sidosryhmien kanssa vahvistetun täytäntöönpanokumppanuuden puitteissa, jotta vapaakauppasopimusten luomia tilaisuuksia voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajasti. Lähes 40 prosenttia EU:n viennistä kuuluu nyt jonkin (täytäntöönpannun tai tehdyn) vapaakauppasopimuksen piiriin. Esimerkiksi EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen viiden ensimmäisen vuoden aikana eurooppalainen vienti kasvoi 55 prosenttia ja eurooppalaiset yritykset ovat säästäneet 2,8 miljardia euroa alennettuina tai poistettuina tulleina. Komission tulevassa vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa koskevassa kertomuksessa esitetään yksityiskohtaisia tietoja kustakin sopimuksesta. EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot pyrkivät saamaan aikaan myös talousdiplomatian alalle koordinoidumman lähestymistavan, jolla parannetaan ulkopolitiikan yhdenmukaisuutta ja edistetään paremmin EU:n taloudellista etua ulkomailla. Tämänvuotisessa ”Kauppaa tukeva apu” -strategian tarkastelussa pyritään vahvistamaan kehittyvien maiden valmiuksia hyödyntää paremmin EU:n kauppasopimusten tarjoamia mahdollisuuksia.

EU on tietoinen siitä, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yritykset) saattaa olla erityisiä haasteita vapaakauppasopimusten hyödyntämisessä. Komissio tutkii pk-yrityksiin kohdistuvia kaupan esteitä osana vaikutustenarviointeja. Kaikissa neuvotteluissa käsitellään erityisesti pk-yrityksiä koskevia määräyksiä, ja komissio pyrkii sisällyttämään kaikkiin tuleviin vapaakauppasopimuksiin pk-yrityksiä koskevan luvun Japanin kanssa tehdyn vapaakauppasopimuksen mukaisesti. Pk-yritysten osuus EU:n viennistä on 30 prosenttia, ja kohdennetuilla täytäntöönpanohankkeilla on tarkoitus lisätä niiden osallistumista entisestään.

Yksinkertaiset ja helppokäyttöiset alkuperäsäännöt auttavat EU:n yrityksiä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla vapaakauppasopimusten tarjoaman etuuskohtelun. EU pyrkii laatimaan helpoimmat ja asianmukaisimmat säännöt, myös kumulaatiota koskevat säännöt, kunkin vapaakauppasopimuskumppanin kanssa. Eteenpäin on myös päästy neuvotteluissa, jotka koskevat yleissopimusta yksistä säännöistä, joita sovellettaisiin kaikkiin Euro–Välimeri-alueen 43:een maahan. EU tekee yhteistyötä kumppaneidensa kanssa Maailman tullijärjestössä tullialan kansainvälisiin säädöksiin ja standardeihin liittyen.

Sääntely-yhteistyötä koskevalla aktiivisella ja kohdennetulla lähestymistavalla estetään sääntelyn pirstaloituminen ja tehostetaan vapauttamista koskevia säännöksiä. Esimerkiksi tänä vuonna Yhdysvaltojen kanssa tehdyllä lääkkeiden hyvien tuotantotapojen vastavuoroista tunnustamista koskevalla sopimuksella kevennetään valmistajien, myös pienempien tuottajien, hallinnollista rasitetta mutta säilytetään täysin molempien osapuolten suojan taso.

Komissio on päivittämässä ja parantamassa verkossa olevia tietovälineitä, joilla helpotetaan kauppaa. Markkinoille pääsyä koskevaa tietokantaa, joka tarjoaa tietoa EU:n viejille, täydennetään piakkoin muilla tietovälineillä, jotka tarjoavat tietoa siitä, miten EU:n vapaakauppasopimuksia voidaan parhaiten hyödyntää. Erityishuomiota kiinnitetään pk-yrityksiin. Olemassa olevien sopimusten tarkastelusta saadaan mittaamattoman arvokasta palautetta jo täytäntöönpantavia ja vielä neuvoteltavana olevia sopimuksia varten. Jälkiarviointeja tehdään jatkossa järjestelmällisesti, ja ne aloitetaan Korea-sopimuksesta myöhemmin tänä vuonna.

Eteenpäin suuntautuva strategia

EU:n ”Kaikkien kauppa” -strategia mukautuu talouden uusiin realiteetteihin ja pyrkii hyödyntämään uusia kauppamahdollisuuksia. Jotta voidaan turvata EU:n yritysten kyky rakentaa globaaleja arvoketjuja ja osallistua niihin, vaaditaan tavaroiden samoin kuin palvelujen, työntekijöiden ja pääoman vapaata saatavuutta. Komissio vauhdittaa vapauttamista aloilla, jotka ovat keskeisiä EU:n kilpailukyvylle, kuten energia ja raaka-aineet. Näitä koskevia määräyksiä sisältyy Vietnamin ja Ukrainan kanssa tehtyihin sopimuksiin ja niitä käsitellään kaikissa uusissa vapaakauppasopimusneuvotteluissa. Näin edistetään EU:n energiavarmuusstrategiaa.

EU pyrkii investointien vapauttamiseen sekä vapaakauppasopimuksilla että pelkillä investointeja koskevilla sopimuksilla. Investointien suojaa ja riitojenratkaisua koskeva uudistettu lähestymistapa, jossa korostetaan selvemmin valtioiden oikeutta sääntelyyn julkisen edun nimissä, johti siihen, että Kanadan ja Vietnamin kanssa perustettiin uusi investointituomioistuinjärjestelmä, jota käytetään tulevissakin sopimuksissa. Tämän lisäksi komissio kuulee kumppaneita mahdollisuudesta perustaa monenvälinen investointituomioistuin investointeihin liittyvien riitojen ratkaisemiseksi. Kolmansien maiden kanssa on jo käyty alustavia keskusteluja sen varmistamiseksi, että tämä mahdollinen hallintotapaan liittyvä merkittävä innovaatio olisi todella globaali. Komissio suosittelee tänään neuvostolle, että se aloittaisi neuvottelut tällaisen tuomioistuimen perustamiseksi. Suositus pohjautuu vaikutustenarviointiin ja kattavaan julkiseen kuulemiseen, jonka komissio järjesti viime vuoden aikana. Tähän sisältyi esimerkiksi kansalaisyhteiskuntaa edustavien sidosryhmien kokous helmikuussa 2017. Komissiolla on parhaillaan käynnissä laajemmin investointipolitiikkaa koskeva kuuleminen, ja vuonna 2018 se aikoo tarkastella vuonna 2010 annettua tiedonantoa kansainvälisistä investoinneista ja kartoittaa tulevia toimia.

Nykyiset tuotantomallit hämärtävät tavaroiden ja palvelujen välistä rajaa, ja monet EU:n palvelut mahdollistavat suoraan tavarakaupan. Sen vuoksi komissio toteuttaa toimia vapauttaakseen palvelukaupan yhdessä tavarakaupan kanssa kaikissa vapaakauppasopimuksissa ja monenvälisissä neuvotteluissa ja pyrkii muun muassa aloittamaan uudelleen neuvottelut ympäristöhyödykesopimuksesta ja palvelukauppasopimuksesta. Myös työntekijöiden liikkuvuus helpottaa sekä tavaroiden että palvelujen vientiä, ja tämän mahdollistavia määräyksiä sisältyy sekä CETAan että Japanin kanssa tehtyyn vapaakauppasopimukseen. Lisäksi yritysten sisäisiä siirtoja ja ammattipätevyyksien tunnustamista koskevia määräyksiä tarkastellaan tapauskohtaisesti. Kun liikkuvuutta helpotetaan, myös palauttamista ja takaisinottoa koskevaa yhteistyötä olisi tiivistettävä.

Digitaalisen kaupan jatkuvan lisääntymisen myötä komissio on laatinut sähköistä kaupankäyntiä koskevan luvun vapaakauppasopimukseen tulevia neuvotteluja varten, jotta helpotettaisiin sähköisiä sopimuksia ja liiketoimia ja edistettäisiin kuluttajansuojaa. EU pyrkii viemään asiaa eteenpäin WTO:ssa ja on jo ehdottanut sitä Meksikolle. Komissio analysoi jatkossakin digitalisoitumisen vaikutusta Euroopan talouteen ja kartoittaa tapoja, joilla kauppapolitiikassa voidaan parhaiten ottaa huomioon uusi kehitys.

IV Kauppa- ja investointipolitiikan ankkuroiminen yleismaailmallisiin arvoihin

Kaikkia hyödyttävä kauppa- ja investointipolitiikka on kansalaisten edun mukaista ja kuvastaa yleismaailmallisia arvoja, joita unionissa noudatetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että mikään kauppasopimus ei johda alempaan kuluttajien, ympäristön ja työntekijöiden suojan tai sosiaalisen suojelun tasoon kuin mitä EU:ssa nyt tarjotaan tai ei vaaranna perusoikeuksia. Lisäksi EU:n sopimukset jättävät valtioille vapauden saavuttaa oikeutettuja julkisen politiikan tavoitteita, ja kaikissa EU:n neuvotteluteksteissä korostetaan tätä.

Näin turvataan edistys unionin sisällä. Vastavuoroisesti EU:n arvot ja normit muokkaavat sen sitoumuksia ulkomailla. EU:n ja yleismaailmallisten arvojen käyttäminen kauppapolitiikan perustana antaa EU:lle mahdollisuuden muokata globalisaatiota niin, että edistetään kestävää kehitystä sekä kotona että ulkomailla myötävaikuttamalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin ilmastosopimuksen kaltaisiin aloitteisiin.

Kattavat ja sitovat kestävää kehitystä koskevat määräykset ovat nyt osa kaikkia vapaakauppasopimusneuvotteluja, ja niissä tuodaan esiin globaalia hallintotapaa koskevat keskeiset periaatteet koko sopimuksessa. Sitoumukset vaihtelevat työelämän perusnormien noudattamisesta luonnonvarojen säästämiseen, kuten on nähty esimerkiksi Kanadan ja Vietnamin kanssa tehdyissä sopimuksissa. Osallistava kasvu ja kestävä kehitys ovat kulmakiviä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehdyissä talouskumppanuussopimuksissa ja EU:n yksipuolisissa etuusjärjestelyissä (”Kaikki paitsi aseet” ja yleinen tullietuusjärjestelmä GSP ja GSP+).

EU on sitoutunut kestävää kehitystä koskevien määräysten seurantaan ja täytäntöönpanoon. Vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa koskevassa kertomuksessa esitetään tarkempia tietoja näiden määräysten täytäntöönpanosta EU:n kunkin kauppasopimuksen nojalla. EU sitoutuu järjestelmällisesti kumppanivaltioiden, kansainvälisten järjestöjen, työmarkkinaosapuolten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa valvomaan GSP+-sitoumuksia, ja vuosina 2016 ja 2017 valvontamatkat kattoivat järjestelmän kaikki yhdeksän edunsaajaa. Tämä sitoumus ulottuu myös ”Kaikki paitsi aseet” -kumppaneihin, joita ovat esimerkiksi Bangladesh ja Kambodža. Aito ja tehokas täytäntöönpano vaatii aikaa. Pitkäaikaisen kumppanuuden ansiosta Sri Lanka saavutti edistystä ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien alalla: siitä tuli GSP+-etuudensaaja toukokuussa 2017. Tähän lähestymistapaan perustuen komissio julkaisi heinäkuussa kestävää kehitystä koskevien määräysten täytäntöönpanoa käsittelevän asiakirjan 6 . Sillä käynnistettiin keskustelu jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja sidosryhmien kanssa siitä, vastaavatko tämänhetkiset kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevät luvut odotuksia ja mitä niiden parantamiseksi voitaisiin tehdä.

EU seuraa perusoikeuksien noudattamista neuvottelujen aikana ja keskeyttää neuvottelut, jos tähän liittyy vakavia ongelmia, kuten esimerkiksi Thaimaassa. Vapaakauppasopimuksiin sisältyy tarkistuslausekkeita tehokkaimman lähestymistavan varmistamiseksi. EU ja Kanada käynnistävät uudelleentarkastelun kestävän kehityksen täytäntöönpanoa koskevista CETAn määräyksistä, kunhan sopimusta ryhdytään väliaikaisesti soveltamaan 21. syyskuuta.

EU on myös päivittänyt asetuksen, jolla estetään sellaisten tavaroiden vienti, joita voidaan käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon tai kidutukseen. Tuoteluetteloja on päivitetty, ja asetukseen on lisätty tiettyjä palveluja, esimerkiksi välityspalvelut. Tarkistettu asetus toimii pohjana maailmanlaajuisen yhteenliittymän puitteissa käytäville keskusteluille kumppanimaiden kanssa. Tarkoituksena on kannustaa niitä laatimaan samanlaisia kauppaa rajoittavia toimia, jotta voitaisiin minimoida tämänkaltaisten tuotteiden markkinat maailmanlaajuisesti. Maailmanlaajuista yhteenliittymää, joka käynnistettiin EU:n johdolla yhdessä Argentiinan ja Mongolian kanssa YK:ssa New Yorkissa syyskuussa, hyödynnetään tietojenvaihdossa, toimenpiteiden helpottamisessa ja prosessien vauhdittamisessa, jos markkinoille tulee uusia tuotteita, joita voidaan käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon tai kidutukseen.

EU pyrkii löytämään uusia tapoja, joilla kauppapolitiikasta saataisiin paremmin kansalaisten huolenaiheisiin reagoivaa. Komissio noudattaa antamaansa lupausta neuvotella kauppaan ja investointeihin liittyviä korruption vastaisia määräyksiä, ja se on laatinut kunnianhimoisen tekstiehdotuksen, jota voidaan käsitellä tulevissa neuvotteluissa, ensimmäisinä Meksikon ja Chilen kanssa.

Sukupuolten tasa-arvon käsittelemisellä varmistettaisiin, että kaupasta saatavat edut saavuttaisivat kaikki ja vastaavasti maksimoisivat kauppamahdollisuuksista saatavat kokonaishyödyt. Komissio tarkastelee, miten voimassa olevia syrjinnän vastaisia määräyksiä voitaisiin käyttää pohjana. Se tarkastelee myös tukea sektoreille ja toimijoille, jotka ovat avainasemassa naisten taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta, kuten pk-yritykset. On ratkaisevan tärkeää ymmärtää paremmin kauppaan liittyvien välineiden vaikutus sukupuolten tasa-arvoon. Kesäkuussa julkaistu naisten osallistumista vientitoimintaan käsittelevä komission tutkimus 7 täydentää kauppatoimien vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon koskevaa arviointia, joka tehtiin tuoreimpien vaikutustenarviointien, kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointien ja jälkiarviointien yhteydessä.

Naisia ja kauppaa käsittelevästä kansainvälisestä foorumista, joka järjestettiin kesäkuussa Brysselissä, sekä asiaan liittyvien kansainvälisten toimijoiden, esimerkiksi WTO:n ja Kansainvälisen kauppakeskuksen ITC:n, kanssa tässä yhteydessä käynnistetystä yhteistyöstä saatuja ideoita käytetään pohjana tulevissa toimintalinjoissa ja neuvotteluissa, ensimmäisenä Chilen kanssa käytävissä neuvotteluissa. Kaupan osallistavuuden sukupuolinäkökohtiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota uuden kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen pohjalta ja viemällä eteenpäin komission sitoumusta käsitellä sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä osana tämänvuotista ”Kauppaa tukeva apu” -strategian tarkastelua. Se otetaan jatkossakin esiin komission kaikissa kannoissa, esimerkiksi tulevassa WTO:n ministerikonferenssissa joulukuussa.

Kestävien tuotantostandardien sekä reilun ja eettisen kaupan järjestelmien ja kestävyyden takaavien järjestelmien edistäminen lisää kuluttajien luottamusta EU:ssa ostettuihin tuotteisiin. Komissio jatkaa toimiaan näiden järjestelmien edistämiseksi lisäämällä tietoisuutta niistä sekä EU:ssa, kumppanimaissa että kansainvälisillä foorumeilla. Reilusta ja eettisestä kaupasta käydään säännöllisesti keskusteluja kumppaneiden kanssa osana vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanoa, ja aihetta käsitellään tämänvuotisessa ”Kauppaa tukeva apu” -strategian tarkastelussa. Komissio tekee yhteistyötä Kansainvälisen kauppakeskuksen ITC:n kanssa rahoittaakseen eettistä kauppaa koskevan tutkimuksen, ja se aikoo myöntää vuonna 2018 ensimmäistä kertaa ”EU:n reilun ja eettisen kaupan kaupunki” -palkinnon.

Arvoihin perustuva kauppapolitiikka on tehokkaampaa, jos sillä täydennetään EU:n muuta politiikkaa ja muita välineitä, mukaan luettuna rahoitusta. Esimerkiksi Jordaniasta tulevan tavaroiden alkuperäsääntöjen yksinkertaistaminen on auttanut Syyrian pakolaisten taloudellista integroitumista Jordaniaan EU:n vuoden 2016 muuttoliikealan kumppanuuskehyksen mukaisesti. Uuden kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen huomioon ottamiseksi tämänvuotisella ”Kauppaa tukeva apu” -strategian tarkastelulla tuetaan kestävyyttä ja helpotetaan vapaakauppasopimusten, talouskumppanuussopimusten ja GSP-järjestelmän täytäntöönpanoa. Komissio yhdistää voimansa myös ILOn kaltaisten järjestöjen kanssa ja suuntaa EU:n kumppanuusvälineen varoja kohdennettuihin valmiuksia parantaviin hankkeisiin, joilla edistetään hyvää hallintotapaa ja ihmisoikeuksien noudattamista.

V Avoin ja osallistava poliittinen päätöksenteko

Jotta kauppa hyödyttäisi kaikkia, tehokkaan kauppapolitiikan on oltava vastuullista, avointa ja osallistavaa. Avoimuus on kaikkien EU:n toimielinten, kaikkien jäsenvaltioiden ja kaikkien kansallisten parlamenttien vastuulla. Niillä kaikilla on oma tehtävänsä, kun kauppasopimuksia neuvotellaan ja hyväksytään, ja vastaavasti ne jakavat tiedottamiseen ja kuulemiseen liittyvän vastuun.

Komissio on lisännyt avoimuutta myös kaupan suojatoimenpiteitä koskevissa tutkimuksissa. TRON-verkkosivustolta uuden tutkimuksen osapuolet pääsevät suoraan tutkimaan täyttä avointa asiakirja-aineistoa. Kaikkien valitusten, myös tarkastelujen, yksityiskohtaiset tiivistelmät ovat yleisesti saatavilla.

Komissio työskentelee aktiivisesti siirtyäkseen aivan uudelle avoimuuden tasolle tietojen jakamisen kautta. Aidosti osallistava poliittinen päätöksenteko edellyttää aktiivista sitoutumista laajan sidosryhmäjoukon mukaan ottamiseen. Jotta tiedot eivät olisi pelkästään saatavilla vaan ne olisivat helpommin käytettävissä, komissio tarjoaa tarvittaessa selventävää lisämateriaalia julkaistujen neuvottelutekstien täydennykseksi. Komissio julkaisee myös tiedotteita, tilastoja ja runsaasti muuta tietoa verkossa ja sosiaalisessa mediassa kannustaakseen tietoihin ja faktoihin perustuvaan poliittiseen keskusteluun. Näihin sisältyvät esimerkiksi ”Let’s Talk Trade” -portaali ja interaktiiviset kartat EU:n eri puolilla olevista yrityksistä, jotka harjoittavat vientiä kauppakumppanimaihin (”CETA in Your Town”).

Komissio jatkaa järjestelmällisesti julkisia kuulemisia, jotta kaikki ilmaistut kannat pääsevät esiin EU:n päätöksenteossa ja auttavat EU:ta reagoimaan ihmisiä huolettaviin aiheisiin. Esimerkiksi EU:n lähestymistapa investointien suojaan ja investointiriitojen ratkaisuun muuttui julkisen kuulemisen seurauksena. Osana avoimen ja osallistavan kauppapoliittisen päätöksenteon korostamista komissio perustaa EU:n kauppasopimuksia käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän, joka antaa EU:n kauppaneuvotteluihin ja sopimusten täytäntöönpanoon liittyviä neuvoja. Ryhmän kautta komissio voi hyödyntää eurooppalaisten organisaatioiden, kuten työnantajajärjestöjen, ammattiliittojen, eri etujärjestöjen, kuluttajajärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden eri näkökantoja ja kokemuksia kaupasta.

Arviointeja (vaikutustenarvioinnit, kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnit ja jälkiarvioinnit) on mahdollisuuksien mukaan vahvistettu, ja niissä pyritään saamaan tarkempia tietoja sidosryhmiltä, mukaan luettuna työmarkkinaosapuolilta. Arviointeja on syvennetty erityisesti kuluttajansuojan, ihmisoikeuksien ja pk-yritysten alalla.

Komissio kannustaa aktiivisesti Euroopan parlamentissa, jäsenvaltioiden parlamenteissa, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa tai yleisesti kansalaisyhteiskunnassa kauppapolitiikasta käytäviä keskusteluja ja osallistuu niihin. Asiasta pitäisi käydä laaja-alaista poliittista keskustelua muuallakin kuin kaupan asiantuntijoiden piirissä. Kauppapolitiikasta vastaava komission jäsen Cecilia Malmström on vieraillut lähes kaikkien jäsenvaltioiden kansallisissa parlamenteissa ja ottanut osaa kansalaisten kanssa käytävään vuoropuheluun. Brysselissä järjestetään myös säännöllisesti kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelutapaamisia, esimerkiksi toukokuussa, jolloin komissaari kertoi osallistujille päivitetyt tiedot Japanin kanssa käytävistä neuvotteluista ja EU:n kauppapolitiikan tulevaisuudesta. EU neuvottelee vapaakauppasopimusten määräyksiä, joilla annetaan kansalaisyhteiskunnan järjestöille sekä EU:ssa että sen kumppanimaissa virallinen rooli kauppasopimusten kestävää kehitystä koskevien määräysten täytäntöönpanon seurannassa. Tulevissa neuvottelussa ehdotetaan tämän seurantatehtävän laajentamista kaikkiin vapaakauppasopimusten määräyksiin.

VI Kumppaneiden sitouttaminen eri puolilla maailmaa

WTO on keskeisessä asemassa EU:n kauppapolitiikassa ja neuvotteluissa, kuten Eurooppa-neuvosto toi esiin kesäkuussa 2017 8 . EU pitää sääntöihin perustuvaa monenvälistä kauppajärjestelmää keskeisen tärkeänä, jotta voidaan toteuttaa tehokasta ja reilua kauppapolitiikkaa, joka hyödyttää kaikkia kansalaisia kaikissa maissa. WTO:n päivittäinen seurantaan, avoimuuteen, täytäntöönpanoon ja sovitteluun liittyvä toiminta on mittaamattoman arvokasta, ja sen tukena on EU:n aktiivinen osallistuminen. Edelleen on kuitenkin paljon työsarkaa sen varmistamisessa, että WTO voi hyödyntää potentiaaliaan täysimääräisesti sääntöjä asettavana ja globaalia hallintotapaa edistävänä elimenä.

Kaupan helpottamista koskeva sopimus ja laajennettu informaatioteknologiasopimus ovat molemmat etenemässä merkittävästi WTO:n puitteissa, ja EU:lla oli merkittävä asema lopullisten sopimusten neuvottelemisessa. Nämä esimerkit osoittavat, että merkityksellisiin tuloksiin pääsemiseksi WTO:n jäsenten ja etenkin nopeasti kehittyvän talouden maiden on oltava valmiita osallistumaan järjestelmään merkittävällä panoksella. WTO:n neuvotteluohjelman on oltava dynaaminen ja reagoitava kaupan harjoittajien muuttuviin tarpeisiin ja odotuksiin. Käsiteltäväksi on otettava laajemmin aiheita, jotta WTO:n välineet olisivat relevantimpia globaalin kaupan nykyrealiteettien kannalta ja jotta toimintaedellytyksistä saataisiin tasapuoliset.

Joulukuussa 2015 järjestetyn Nairobin ministerikokouksen jälkeen EU on vienyt eteenpäin WTO:n neuvotteluohjelman muokkaamista. Se on esittänyt ehdotuksia, joilla rajoitettaisiin vääristävien maatalous- ja kalastustukien käyttöä, edistettäisiin teollisuuden tukien avoimuutta, laadittaisiin sähköistä kaupankäyntiä koskevia uusia ja kipeästi tarvittavia sääntöjä ja hyväksyttäisiin kotimaista sääntelyä koskevia sääntöjä. EU on myös tukenut ehdotuksia, joilla autetaan pk-yrityksiä osallistumaan kansainväliseen kauppaan tai edistetään sukupuolten tasa-arvoa, ja se osallistuu aktiivisesti keskusteluun kehitysyhteistyöhön tehtävien investointien helpottamisesta.

Valmistauduttaessa myöhemmin tänä vuonna järjestettävään Buenos Airesin ministerikokoukseen EU vauhdittaa keskusteluja muiden WTO-jäsenten kanssa tavoista, joilla maailmankauppaa koskevia sääntöjä voitaisiin modernisoida ja WTO:n ensisijaisuus sääntöjen laatijana palauttaa. EU pyrkii monenvälisiin ratkaisuihin, ja tarvittaessa myös useammankeskisiä lähestymistapoja olisi tutkittava tarkemmin. Etusijalle olisi ehdottomasti asetettava avoimen foorumin ratkaisut, jotka ankkuroidaan WTO:n puitteisiin.

EU:n kahdenvälisillä suhteilla voidaan lujittaa sääntöihin perustuvaa monenvälistä järjestelmää. Tämä on erityisen relevanttia EU:n ja sen kahden suurimman kauppakumppanin, Yhdysvaltojen ja Kiinan, välisissä suhteissa. Kun otetaan niiden yhdistetyn taloudellisen painoarvon vaikutus globaaliin hallintotapaan, näiden suhteiden on täytettävä potentiaalinsa ja johdettava kansainvälistä kauppaa koskeviin edistyksellisiin ja avoimiin sääntöihin.

TTIP-neuvottelut on nyt pysäytetty, mutta Yhdysvalloissa ovat edelleen EU:n suurimmat vientimarkkinat ja se on tärkeä liittolainen. EU:n ja Yhdysvaltojen lähentyminen kunnianhimoisissa tavoitteissa ja kauppasääntöihin liittyvissä keskeisissä globaalia hallintotapaa koskevissa kannoissa samoin kuin ilmaston kaltaisilla aloilla on kaikkien sopimusten välttämätön edellytys. EU ja Yhdysvallat ovat tarkastelemassa tapoja tiivistää kaupan globaaleihin haasteisiin, kuten ylikapasiteettiin, liittyvää yhteistyötä sekä konkreettisia aloitteita transatlanttisen kaupan helpottamiseksi.

Ylikapasiteetti on ongelma etenkin Kiinan taloudessa, ja sen seurauksia voidaan käsitellä tehokkaasti vain kansainvälisellä talouden hallintotavalla, kuten pyrkimällä puuttumaan terässektorin kiireellisiin ongelmiin G20-maiden ja OECD:n jäsenten perustaman terästeollisuuden ylikapasiteettia käsittelevän globaalin foorumin kautta. EU:lla oli keskeinen rooli neuvoteltaessa sitoumuksista vähentää teräksen ylikapasiteettia etenkin poistamalla markkinoita vääristäviä tukia ja muita valtion tukia. EU työskentelee Kiinan kanssa kannustaakseen sitä osallistumaan aktiivisesti monenvälisiin kaupparakenteisiin oikeassa suhteessa sen painoarvoon järjestelmässä ja sen siitä saamiin etuuksiin. Kahdenvälisessä suhteessa EU hyödyntää kaikkia mahdollisia toimia puuttuakseen Kiinan politiikkaan, joka vaikeuttaa kaikkien tuottajien ja kauppiaiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä, mukaan luettuna kilpailun vastaiset tuet ja laajat vientituet. EU pyrkii vastavuoroisuuteen ja on neuvottelemassa investointisopimusta Kiinan kanssa.

EU:n neuvottelustrategia mukautuu sekä talouden että politiikan vaihteluihin ja hyödyntää uusia mahdollisuuksia. EU:n laaja-alainen kahdenvälinen sitoutuminen on laajentunut entisestään, etenkin siltä osin kuin on kyse tulevista kasvun moottoreista Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Latinalaisessa Amerikassa keskustelut Meksikon kanssa tehdyn sopimuksen nykyaikaistamisesta ja Mercosur-maiden kanssa käytävistä neuvotteluista ovat etenemässä nopeasti. ”Kaikkien kauppa” -strategian käynnistämisen jälkeen neuvottelut on aloitettu Indonesian ja Filippiinien kanssa ja niitä ollaan valmiita jatkamaan Malesian ja Thaimaan kanssa, kun edellytykset ovat oikeat. Neuvottelut Intian kanssa käynnistettiin vuonna 2007, ja viimeisin virallinen kierros käytiin vuonna 2013. EU valmistautuu aloittamaan investointineuvottelut Hongkongin ja Taiwanin 9 kanssa. Jatkossa myös nykyistä Korean vapaakauppasopimusta voitaisiin täydentää investointineuvotteluilla.

EU:n naapurialueilla neuvottelut Tunisian kanssa ovat käynnissä ja ne voidaan aloittaa piakkoin uudelleen Marokon kanssa. Neuvottelut Azerbaidžanin kanssa käynnistettiin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa, millä edistetään EU:n sitoutumista itäiseen kumppanuuteen. Vuoden 2016 lopussa komissio ehdotti neuvostolle neuvotteluohjeiden luonnosta EU:n ja Turkin tulliliiton nykyaikaistamiseksi.

EU tukee edelleen kumppaneidensa alueellisia integrointihankkeita ja tarkastelee mahdollisuuksia tiiviimpiin kauppasuhteisiin esimerkiksi Kaakkois-Aasian maiden liiton tai Afrikan alueellisten integrointialoitteiden kanssa. EU ja Afrikan unioni työskentelevät yhdessä kehittääkseen suuntaa-antavia periaatteita investointipolitiikkaa koskevasta päätöksenteosta.

 

Komissio on hiljattain ehdottanut neuvotteluohjeita Chilen kanssa käytävien neuvottelujen käynnistämistä varten ja ehdottaa tänään samaa Australian ja Uuden-Seelannin osalta.

VII Päätelmät

”Kaikkien kauppa” -strategian kahden ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana on edistytty merkittävästi ja konkreettisesti sellaisen tehokkaan, avoimen ja vastuullisen kauppapolitiikan saavuttamisessa, jolla vastataan talouden haasteisiin ja tartutaan mahdollisuuksiin. EU muovaa globaalin kaupan sääntöjä tekemällä edistyksellisiä ja innovatiivisia sopimuksia, joista oivia esimerkkejä ovat Kanadan ja Japanin kanssa tehdyt sopimukset.

Tätä työtä ei kuitenkaan ole saatettu päätökseen, vaan se jatkuu. Komission on saatava käynnissä oleva työ menestyksekkäästi päätökseen panemalla ensinnäkin jo tehdyt sopimukset täytäntöön, jotta varmistetaan, että uudet mahdollisuudet saavat aikaan todellisia hyötyjä käytännössä. Toiseksi EU jatkaa WTO:n puitteissa ja kahdenvälisten kumppaneiden kanssa käynnissä olevissa neuvotteluissa strategiaansa luodakseen 2000-luvun kauppaan soveltuvia nykyaikaisia sääntöjä. EU voi myös ottaa opikseen käytännön täytäntöönpanosta saaduista kokemuksista päivittääkseen ja mukauttaakseen toimiaan. Kokemusten perusteella voidaan myös tarkastella kestävää kehitystä koskevien määräysten täytäntöönpanoa. Kauppapolitiikassa tutkaillaan myös uusia aloja, kuten sukupuolten tasa-arvoa.

Komissio haluaa tehdä yhteistyötä neuvoston, Euroopan parlamentin ja kaikkien sidosryhmien kanssa pannakseen strategian paremmin täytäntöön ja varmistaakseen, että EU:n kauppapolitiikka palvelee edelleen kaikkia niin Euroopassa kuin muuallakin.

(1)

Euroopan komission pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta, COM(2017) 240.

(2)

Komission tiedonanto Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta, COM(2017) 250.

(3)

Euroopan komission tiedonanto, ”Suorat ulkomaiset sijoitukset tervetulleita EU:hun – keskeiset edut on kuitenkin suojattava”, COM(2017) 494.

(4)

Unionin tuomioistuimen SEUT 218 artiklan 11 kohdan nojalla annettu lausunto 2/15, 16.5.2017.

(5)

Komission kertomus kaupan ja investointien esteistä 1. tammikuuta 2016 – 31. joulukuuta 2016 (COM(2017) 338).

(6)

Komission yksiköiden epävirallinen asiakirja ”Trade and Sustainable Development (TSD) chapters in EU Free Trade Agreements (FTAs)”, 11.7.2017; http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/july/tradoc_155686.pdf.

(7)

Chief Economist Note http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/june/tradoc_155632.pdf

(8)

Eurooppa-neuvoston päätelmät, annettu 23.6.2017, EUCO 8/17, 16 kohta.

(9)

Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillinen tullialue.