EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.7.2017

COM(2017) 383 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen — Petostentorjunta
Vuosikertomus 2016

{SWD(2017) 266 final}
{SWD(2017) 267 final}
{SWD(2017) 268 final}
{SWD(2017) 269 final}
{SWD(2017) 270 final}

SISÄLLYSLUETTELO

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petostentorjunta Vuosikertomus 2016    

Tiivistelmä    

1.     Johdanto    

2.     Monialainen petostentorjuntapolitiikka, toimenpiteet ja tulokset    

2.1.     EU:n toimielinten esittämät aloitteet    

2.1.1.     Ehdotus direktiiviksi EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin    

2.1.2.     Ehdotus Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta    

2.1.3.     Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 arviointi    

2.1.4.     Korruption torjuminen EU:ssa    

2.1.5.     Komission ehdotus varainhoitoasetuksen ja varainhoitoa koskevien sääntöjen (Omnibus) tarkistamiseksi    

2.1.6.     Kansainvälinen yhteistyö    

2.1.7.     Komission petostentorjuntastrategia    

2.1.8.     Herkules-ohjelman täytäntöönpano    

2.2.     Jäsenvaltioilta edellytetyt toimenpiteet    

2.2.1.     Yhteenveto    

2.2.1.1.     Kansalliset petostentorjuntastrategiat (NAFS)    

2.2.1.2.     Petostentorjunnan koordinointivirastot (AFCOS)    

2.2.1.3.     Julkiset hankinnat    

2.2.1.4.     Muut    

2.2.2.     Vuoden 2015 suositusten täytäntöönpano    

2.3.     Havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia koskevien tilastojen yhteenveto    

2.3.1.     Havaitut petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet    

2.3.2.     Muut kuin petoksiksi havaitut ja ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet    

3.     Petostentorjuntapolitiikka, toimenpiteet ja tulokset – Tulot    

3.1.     EU:n toimielinten tulopuolen petostentorjuntatoimet    

3.1.1.     Keskinäinen hallinnollinen avunanto (asetus (EY) N:o 515/97)    

3.1.1.1.     Lainsäädännön kehitys    

3.1.1.2.     Asetuksen 515/97 43b artiklan täytäntöönpano    

3.1.1.3.     Petostentorjunnan tietojärjestelmä (AFIS)    

3.1.1.4.     Yhteiset tullioperaatiot    

3.1.2.     Keskinäinen avunanto ja petostentorjuntaa koskevat määräykset kansainvälisissä sopimuksissa    

3.1.3.     Tupakkatuotteiden laittoman kaupan torjunta    

3.1.4.     Alv-petosten torjunta    

3.2.     Jäsenvaltioiden tulopuolen petostentorjuntatoimet    

3.3.     Havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ja tulopuolen petoksia koskevat tilastot    

3.3.1.     Havaitut petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet    

3.3.2.     Muut kuin petoksiksi havaitut ja ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet    

3.3.3.     Euroopan petostentorjuntaviraston tulokset    

4.     Alakohtainen petostentorjuntapolitiikka, toimenpiteet ja tulokset – Menot    

4.1.     Maatalous – Alakohtainen petostentorjuntapolitiikka, toimenpiteet ja tulokset    

4.1.1.     Maatalous – Jäsenvaltioiden toimenpiteet petosten torjumiseksi    

4.1.2.     Maatalous – Havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia koskevien tilastot    

4.1.2.1.     Havaitut petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet    

4.1.2.2.     Muut kuin petoksiksi havaitut ja ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet    

4.1.2.3.     Euroopan petostentorjuntaviraston tulokset    

4.2.     Koheesiopolitiikka ja kalatalous – Alakohtainen petostentorjuntapolitiikka, toimenpiteet ja tulokset    

4.2.1.     Koheesiopolitiikka ja kalatalous – Jäsenvaltioiden toimenpiteet petosten torjumiseksi    

4.2.2.     Koheesiopolitiikka ja kalatalous – Havaittuja sääntöjen vastaisuuksia ja petoksia koskevat tilastot    

4.2.2.1.     Havaitut petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet    

4.2.2.2.     Muut kuin petoksiksi havaitut ja ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet    

4.2.2.3.     Euroopan petostentorjuntaviraston tulokset    

4.3.     Välillinen hallinnointi (liittymisen valmistelu) – Alakohtainen petostentorjuntapolitiikka, toimenpiteet ja tulokset    

4.3.1.     Välillinen hallinnointi (liittymisen valmistelu) – Havaittuja sääntöjen vastaisuuksia ja petoksia koskevat tilastot    

4.3.2.     Euroopan petostentorjuntaviraston tulokset    

4.4.     Välitön hallinnointi – Alakohtainen petostentorjuntapolitiikka, toimenpiteet ja tulokset    

4.4.1.     Välitön hallinnointi – Havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia koskevien tilastot    

4.4.1.1.     Havaitut petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet    

4.4.1.2.     Muut kuin petoksiksi havaitut ja ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet    

4.4.1.3.     Euroopan petostentorjuntaviraston tulokset    

5.     Takaisinperintä ja muut ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet    

6.     Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa    

7.     Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä    

8.     Jatkotoimet Euroopan parlamentin antamaan päätöslauselmaan Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – petostentorjunta – vuosikertomus 2015    

9.     Johtopäätökset ja suositukset    

9.1.     Tulot    

9.2.     Menot    

9.3.     Tulevat vuodet    

LIITE 1 – Petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet vuonna 2016    

LIITE 2 – Muut kuin petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet vuonna 2016    

Tiivistelmä

Komissio esittää tämän vuotta 2016 koskevan vuosikertomuksen Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 325 artiklan mukaisesti.

Vuosikertomus kattaa komission ja jäsenvaltioiden toimenpiteet petostentorjunnan alalla ja toimenpiteiden tulokset. SEUT-sopimus edellyttää, että jäsenvaltiot ja komissio tekevät tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä, ja sallii erityistoimenpiteet, joilla suojataan EU:n taloudellisia etuja yhtäläisesti ja tehokkaasti. Komissio ja jäsenvaltiot suojaavat EU:n taloudellisia etuja aiheettomilta tai sääntöjenvastaisilta menoilta sekä tullimaksujen ja muiden maksujen kiertämiseltä pääasiassa seuraavin keinoin:

(a)ennaltaehkäisevät toimenpiteet

(b)tutkintatoimenpiteet

(c)oikaisumenettelyt

(d)rangaistustoimenpiteet.

Kun näitä tietoja analysoimalla on havaittu ongelmia tai riskejä, esitetään suosituksia näihin seikkoihin puuttumiseksi.

EU:n petostentorjuntatoimet

Vuonna 2016 toteutettiin lainsäädäntö- ja hallintokehyksen parantamiseksi lukuisia toimia, joilla suojataan EU:n taloudellisia etuja:

·Neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät yhteisymmärrykseen ehdotuksesta direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin.

·Jäsenvaltiot eivät olleet yksimielisiä Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta, joten lukuisat jäsenvaltiot päättivät edetä vuoden 2017 alusta tiivistämällä yhteistyötään.

·Komissio käynnisti arvioinnin Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksia koskevan asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 soveltamisesta.

·Korruption torjunnan eurooppalaiset kumppanit (EPAC) ja Euroopan korruptiontorjuntaverkosto (EACN) hyväksyivät Riian julkilausuman tavoitteenaan tehostaa korruptiontorjuntatoimia.

·Kuusitoista komission yksikköä päivitti petoksentorjuntastrategioitaan.

·OLAF pääsi sopimukseen petostentorjuntaa koskevista määräyksistä EU:n kansainvälisissä sopimuksissa.

·Herkules III -ohjelmalla vahvistetaan osaltaan jäsenvaltioiden tulliviranomaisten ja muiden viranomaisten operatiivisia ja hallinnollisia valmiuksia.

EU:n talousarvion menopuolella edistyttiin vuonna 2016 merkittävästi EU:n taloudellisten etujen entistä tehokkaammassa suojaamisessa:

·Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi tuli voimaan 1. tammikuuta 2016.

·Komissio ehdotti varainhoitoasetuksen ja varainhoitoa koskevien sääntöjen tarkistamista (omnibus-asetuksen avulla) tavoitteenaan niiden tekeminen yksinkertaisemmiksi ja joustavammiksi.

·Tärkeitä ohjeasiakirjoja valmisteltiin petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean (COCOLAF) yhteydessä.

Talousarvion tulopuolella vuonna 2016 toteutetut toimet edistivät entistä tehokkaammin EU:n taloudellisten etujen suojaamista:

·Keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevalla tarkistetulla asetuksella (EY) N:o 515/97 säädetään kahdesta keskitetystä tietokannasta, jotka sisältävät tietoja EU:hun saapuvista, EU:sta lähtevistä tai EU:n kautta kuljetettavista tavaroista.

·OLAFin toteuttamien yhteisten tullioperaatioiden jälkeen annettavat keskinäiseen avunantoon liittyvät tiedonannot pysyivät tärkeänä tietolähteenä tietynlaisia tavaroita koskeviin tapahtumiin liittyvien sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisessa.

·Tupakkatuotteiden laittoman kaupan torjunta pysyi korkealla EU:n ja jäsenvaltioiden tärkeysjärjestyksessä.

·Komissio hyväksyi arvonlisäverotusta koskevan toimintasuunnitelman Kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäaluetta – aika tehdä päätöksiä, jossa esitellään toimenpiteitä alv-vajeeseen puuttumiseen ja tehokkaampaan petostentorjuntaan.

Jäsenvaltioiden toimenpiteet petosten torjumiseksi

Jäsenvaltiot ilmoittivat toteuttaneensa 80 merkittävää EU:n taloudellisia etuja suojaavaa ja petoksia torjuvaa toimenpidettä. Jäsenvaltioita kehotettiin raportoimaan enintään kolme petostentorjuntatoimenpidettä. Toimenpiteet, jotka kattavat koko petostentorjuntaketjun, liittyvät pääasiassa yhteistyössä hallinnoitaviin varoihin ja koskevat

·julkisia hankintoja

·järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota

·eturistiriitoja

·petostentorjunnan koordinointivirastoa (AFCOS)

·petoksen määritelmää

·petosten vastaista strategiaa

·salakuljetuksen torjuntaa

·ilmiantajia.

Vuoden 2016 loppuun mennessä yhdeksän jäsenvaltiota oli hyväksynyt kansallisen petostentorjuntastrategian. Vuoden 2017 alussa kaksi uutta jäsenvaltiota hyväksyi strategian.

Julkiset hankinnat nousivat esille useassa toteutetussa toimenpiteessä, sillä jäsenvaltioiden oli saatettava vuoden 2014 direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään huhtikuuhun 2016 mennessä.

Jäsenvaltiot ilmoittivat hyväksyneensä korruptionvastaisia ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia toimenpiteitä sekä muita monialaisia toimia, kuten veroparatiisien torjumisen, sähköisten työkalujen käyttöönottamisen rikosoikeudenkäynneissä, petostentorjuntaa koskevan koulutuksen ja petoksia koskevan tietoisuuden lisäämisen.

Lisäksi suurin osa jäsenvaltioista ilmoitti, mitä ja millaisia toimenpiteitä ne ovat tehneet vuoden 2015 suosituksiin perustuen. Komissio kehottaa jäsenvaltioita ottamaan samalla tavalla huomioon tämän vuoden kertomuksessa esitetyt suositukset.

EU:n talousarvioon vaikuttavien petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien havaitseminen ja niistä ilmoittaminen

Vuonna 2016 komissiolle ilmoitettiin 19 080 sääntöjenvastaisuustapausta (petokset ja muut sääntöjenvastaisuudet), ja niihin liittyvät rahamäärät olivat yhteensä noin 2,97 miljardia euroa. Summasta noin 2,43 miljardia euroa koskee EU:n talousarvion menopuolta.

Vuoteen 2015 verrattuna havaittujen sääntöjenvastaisuuksien määrä laski 15 prosenttia ja niihin liittyvä taloudellinen arvo laski 8 prosenttia.

Vuonna 2016 ilmoitettiin petoksiksi 1 410 sääntöjenvastaisuustapausta, joihin liittyi yhteensä 391 miljoonaa euroa menoja ja tuloja.

Takaisinperintöjä, rahoitusoikaisuja ja muita ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä koskevat tiedot annetaan vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa, joka vuodesta 2016 alkaen sisältyy Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle toimitettavaan vuotuiseen komission tiedonantoon EU:n talousarvion suojaamisesta.

1.Johdanto

Komissio toimittaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 325 artiklan 5 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu petosten ja muun EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi.

EU ja jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta. Jäsenvaltioiden viranomaiset hallinnoivat noin 74 prosenttia EU:n menoista ja keräävät perinteiset omat varat. Komissio valvoo kyseisillä aloilla toimintaa, asettaa vaatimuksia ja todentaa vaatimustenmukaisuuden. Komission ja jäsenvaltioiden tiivis yhteistyö on olennaisen tärkeää unionin taloudellisten etujen tehokkaaksi suojaamiseksi. Yksi tämän kertomuksen pääasiallisista tavoitteista on arvioida tätä yhteistyötä vuonna 2016 ja selvittää, miten sitä voitaisiin parantaa.

Kertomuksessa esitetään yhteenveto vuonna 2016 EU:n ja sen jäsenvaltioiden tasolla toteutetuista toimista petosten torjumiseksi. Se sisältää myös analyysin kansallisten ja unionin elinten merkittävimmistä saavutuksista EU:n menoihin ja tuloihin liittyvien petosten ja sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisessa ja ilmoittamisessa. Ilmoittamisjärjestelmällä on ollut merkittävä vaikutus EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen ja petostentorjuntaan.

Kertomuksen liitteenä on viisi komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa 1 .

2.Monialainen petostentorjuntapolitiikka, toimenpiteet ja tulokset

2.1.EU:n toimielinten esittämät aloitteet

2.1.1.Ehdotus direktiiviksi EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin

Vuonna 2016, neljä vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen 30. marraskuuta 2016 pidetyissä kolmikantaneuvotteluissa. Niin kutsuttu yhteisöpetosdirektiivi on määrä hyväksyä vuonna 2017. Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Direktiivillä vahvistetaan voimassa olevaa oikeudellista kehystä yhtenäistämällä unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavien rikosten määritelmiä (petos, korruptio, rahanpesu ja väärinkäyttö) sekä niitä koskevia seuraamuksia ja vanhentumisaikoja. Direktiivi sisältää rajat ylittävät alv-petostapaukset, joissa vahinkojen kokonaismäärä on vähintään 10 miljoonan euroa.

Direktiivillä korvataan Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta vuonna 1995 tehty yleissopimus ja sen pöytäkirjat (yhteisöpetossopimus) 2 niille jäsenvaltioille, joita direktiivi sitoo 3 .

2.1.2.Ehdotus Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta

Neuvottelut komission ehdotuksesta asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta jatkuivat vuonna 2016 Alankomaiden ja Slovakian puheenjohtajuuskausilla. Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 8. joulukuuta 2016 pitämässä kokouksessa tarkasteltiin aiempien puheenjohtajuuskausien aikana käsiteltyä asetusehdotusta. Suuri osa jäsenvaltioista piti tekstiä hyvänä pohjana tulevalle työlle ja kannatti EPPOn perustamista.

Neuvottelut EPPOn perustamisesta jatkuivat vuonna 2017 tehostetulla yhteistyöllä, koska neuvosto ei päässyt asiasta yksimielisyyteen.

2.1.3.Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 arviointi

Vuonna 2016 komissio jatkoi arviointia Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksia koskevan asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 soveltamisesta. Asetuksen 19 artiklan mukaan arviointi on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2. lokakuuta 2017 mennessä.

2.1.4.Korruption torjuminen EU:ssa

Vuonna 2016 korruptiontorjunta pysyi yhtenä talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjakson prioriteeteista. Useat jäsenvaltiot saivat komissiolta suosituksia ryhtyä toimiin avoimuuden lisäämiseksi tai korruption vastaisten pyrkimysten tehostamiseksi julkishallinnossa, oikeuslaitoksessa ja julkisissa hankinnoissa.

Komissio jatkoi seminaarien pitämistä jäsenvaltioiden asiantuntijoille EU:n petostentorjunnan kokemustenjakoa koskevan ohjelman mukaisesti 4 . Vuonna 2016 pidettiin kolme seminaaria eri aiheista, kuten korruptio paikallisen tason julkisissa hankinnoissa, poliittiset koskemattomuudet ja korruptio yksityisellä sektorilla.

OLAF tuki asiantuntemuksellaan useita eurooppalaisia ja kansainvälisiä korruptionvastaisia foorumeita, erityisesti EPAC:tä ja EACN:ää 5 . Tämä verkosto, jonka puheenjohtajana toimi marraskuuhun 2016 6 asti OLAFin pääjohtaja, hyväksyi marraskuussa 2016 annetun Riian julkilausuman, jossa eurooppalaisia päättäjiä kehotetaan tehostamaan korruptiontorjuntatoimiaan.

2.1.5.Komission ehdotus varainhoitoasetuksen ja varainhoitoa koskevien sääntöjen (Omnibus) tarkistamiseksi

Syyskuussa 2016 komissio ehdotti tekemään yhdessä säädöksessä yleisten varainhoitosääntöjen kunnianhimoisen tarkistuksen sekä vastaavat muutokset myös monivuotisia ohjelmia koskevissa 15 muussa säädöksessä vahvistettuihin alakohtaisiin varainhoitosääntöihin 7 . Komissio on EU:n varainhoitosääntöjä yksinkertaistaessaan ja joustavoittaessaan varmistanut, että se ei samalla heikennä moitteetonta varainhoitoa, joka on edelleen keskeinen tavoite. Lisäksi tällä ehdotuksella vahvistetaan EU:n toteutuskumppaneita velvoittavia sääntöjä, joiden tarkoituksena on estää veronkierto. Lisäksi ehdotuksessa säädetään erikseen, että velvollisuus välttää eturistiriitoja koskee täysimääräisesti kaikkia EU:n talousarvion toteutustapoja (myös jäsenvaltioiden tasolla). Ehdotuksella myös lujitetaan käytössä olevia järjestelmiä EU:n talousarvion suojaamiseksi petoksilta ja taloudellisilta sääntöjenvastaisuuksilta 8 . Ehdotuksella yksinkertaistetaan EU:n varainhoitosääntöjä, mikä auttaa vähentämään EU:n talousarvion toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia ja lyhentämään siihen kuluvaa aikaa sekä vähentämään virheiden määrää. Samalla on tarkoitus tehostaa politiikkojen vaikutusta ja niiden tuloksia käytännön tasolla.

2.1.6.Kansainvälinen yhteistyö

OLAF neuvottelee petostentorjuntaa koskevista määräyksistä EU:n kansainvälisissä sopimuksissa, kuten assosiaatiosopimuksissa ja kumppanuussopimuksissa, jotta se voi paremmin suojata EU:n talousarviota EU:n rajojen ulkopuolisilta petoksilta. Vuonna 2016 petostentorjuntaa koskevat määräykset lisättiin kokonaisvaltaiseen ja laajennettuun EU–Armenia-kumppanuussopimukseen. Lisäksi neuvottelut petostentorjuntaa koskevista määräyksistä poliittisessa vuoropuhelussa ja yhteistyösopimuksessa EU:n ja Kuuban välillä saatiin päätökseen, ja sopimus parafoitiin 11. maaliskuuta 2016.

Vuonna 2016 OLAF saattoi päätökseen kuusi hallinnollisen yhteistyön järjestelyä EU:n ulkopuolisiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin kuuluvien kumppanuusviranomaisten kanssa tavoitteenaan tiiviin yhteistyön vahvistaminen yli EU:n rajojen 9 .

2.1.7.Komission petostentorjuntastrategia

Komissio harkitsee 24. kesäkuuta 2011 hyväksytyn komission petostentorjuntastrategian päivittämistä 10 . Komission petostentorjuntastrategian tavoitteena on petosten ehkäisemisen, havaitsemisen ja tutkimuksen parantaminen sekä sen varmistaminen, että asianmukainen rankaiseminen, takaisinperintä ja torjunta ovat tärkeällä sijalla komission esityslistalla.

Strategia on nyt täysin toteutettu, mikä tarkoittaa, että kaikki toimenpiteet on saatu päätökseen tai ne ovat käynnissä. Strategiassa keskitytään alakohtaisiin strategioihin ja toimintasuunnitelmiin, joilla puututaan petoksiin tietyillä politiikan aloilla. Säilyttämällä tämä lähestymistapa, päivitetyissä strategioissa korostetaan edelleen petostentorjuntatoimien sisällyttämistä komission sisäisiin valvontajärjestelmiin ja erityisesti raportoimista petostentorjuntatoimien toteuttamisesta. Päivitetyt komission petostentorjuntastrategiat on tarkoitus sisällyttää erityiseen perinteisiä omia varoja koskevaan lukuun jatkona vuoden 2016 komission sisäisen tarkastuksen osaston tarkastukseen aiheesta petostentorjuntatoimien toteutus ja koordinointi perinteisten omien varojen alalla.

Kaikki komission yksiköt (yhteensä 48) ovat ottaneet käyttöön alakohtaiset petostentorjuntastrategiat vastuullaan oleville politiikan aloille. Jokaista strategiaa on päivitettävä säännöllisesti, jotta ne vastaavat petostentorjuntaympäristöä.

Komission petosten ehkäisy- ja havaitsemisverkosto hyväksyi päivitetyn menetelmän näille strategioille. Tämä koostui petostentorjuntatoimien yhdistämisestä edelleen strategiseen ohjelmointiin ja suunnitteluun ja valvontasykliin – petosriskien tunnistamisesta petostenvalvontaan ja -seurantaan. Tällä tavoin petostentorjuntastrategiat muodostavat olennaisen osan komission riskinhallintaa, ja samalla säilytetään erityinen huomio, jota petokset vaativat.

Kuusitoista komission yksikköä, jotka päivittivät strategiansa vuonna 2016, ilmoittivat käyttäneensä päivitettyä menetelmää ja OLAFin ohjeita pääosastojen petostentorjuntastrategioiden kehittämiseen.

Petostentorjuntastrategioiden täytäntöönpanoa valvotaan säännöllisesti komission tuloksellisuussyklin kautta. Kaikkia petostentorjuntatoimia ei voida toteuttaa samalla tavalla, sillä jokaisella politiikan alalla on erityiset petoksia koskevat ominaisuutensa. Suurin osa komission yksiköistä järjestää petoksia koskevaa tietoisuutta lisäävää toimintaa, kuten koulutuksia ja seminaareja 11 .

2.1.8.Herkules-ohjelman täytäntöönpano

Herkules III -ohjelmalla 12 (2014–2020) tuetaan toimia, joilla torjutaan petoksia, lahjontaa ja muuta EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavaa laitonta toimintaa. Ohjelman täytäntöönpanon kolmantena vuonna 13 , eli vuonna 2016, sen talousarvio oli 14,5 miljoonaa euroa seuraavien asioiden rahoittamiseen:

·Jäsenvaltioiden tullien ja poliisivoimien operatiivisten ja teknisten valmiuksien vahvistamiseen tähtäävät rahoitustoimet sekä tietotekninen tuki olivat ainakin 70 prosenttia ohjelman talousarviosta.

·Koulutustoimet ja konferenssit, mm. digitaalinen rikostekninen koulutus jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden lainvalvontaviranomaisten työllistämille työntekijöille, olivat noin 30 prosenttia ohjelman talousarviosta.

Komissio (OLAF) alkoi saada ensimmäisiä raportteja, joista huomataan toteutetun toiminnan todelliset tulokset siitä lähtien, kun ohjelma alkoi vuonna 2014. Huomattavimpia tuloksia ilmoitettiin salakuljetetuista ja väärennetyistä savukkeista ja tupakasta: Takavarikointeja tehtiin ohjelmasta rahoitettujen varusteiden ja koulutuksen avulla 14 .

2.2.Jäsenvaltioilta edellytetyt toimenpiteet 

2.2.1.Yhteenveto 

Jäsenvaltioita kehotettiin raportoimaan enintään kolme tärkeintä petostentorjuntatoimenpidettä. Yhteenveto antaa kattavan arvion ja prioriteetit jäsenvaltioiden toteuttamista toimenpiteistä petosten torjumiseksi, mutta se ei ole tyhjentävä. Monia muitakin toimenpiteitä on toteutettu, ja ne on eritelty liitteenä olevassa asiakirjassa 15 .

Vuonna 2016 jäsenvaltiot ilmoittivat 80 EU:n taloudellisia etuja suojaavaa ja petoksia torjuvaa toimenpidettä ohjelmakaudelle 2014–2020.

Jäsenvaltioiden toimenpiteet kattoivat koko petostentorjuntaketjun, ja ne liittyivät pääasiassa yhteisesti hallinnoitaviin varoihin sekä julkisia hankintoja koskeviin toimenpiteisiin, eturistiriitoihin, korruptioon, petostentorjunnan koordinointivirastoon (AFCOS) 16 sekä petoksen, petostentorjuntastrategian, järjestäytyneen rikollisuuden ja talousrikosten sekä ilmiantajien määritelmään. Petostentorjuntasykliä koskevista toimenpiteistä suurin osa liittyi ehkäisyyn, jota seurasi havaitseminen, tutkinta ja syytteeseenpano, takaisinperintä ja rankaiseminen. Suurin osa toimenpiteistä oli alakohtaisia (73 prosenttia) eikä yleisiä (27 prosenttia). Alakohtaisista toimenpiteistä kaksikymmentä koski tuloja veropetosten (60 prosenttia) ja tullipetosten (40 prosenttia) aloilla. Toimenpiteistä neljäkymmentäyksi koski menoja, jotka kattoivat talousarvion kaikki alueet.

2.2.1.1.Kansalliset petostentorjuntastrategiat (NAFS) 

Vuoden 2016 loppuun mennessä yhdeksän jäsenvaltiota oli hyväksynyt kansallisen petostentorjuntastrategian ja lähettänyt sen komissiolle 17 . Tämä on enemmän kuin vuonna 2015, mikä on osoitus jäsenvaltioiden sitoumuksesta strategisen lähestymistavan hyväksymiseen petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjumisessa. Komissio pitää kehitystä myönteisenä ja kehottaa kaikkia muita jäsenvaltioita laatimaan kyseisiä strategioita.

2.2.1.2.Petostentorjunnan koordinointivirastot (AFCOS)

Useat jäsenvaltiot toteuttivat toimenpiteitä parantaakseen koordinointivirastoja, esimerkiksi Tanska (AFCOSin petostentorjuntaa koskeva käsikirja), Ranska (kansallinen petostentorjuntastrategia), Kroatia (hallintamenetelmä petostenehkäisyn edistämiseksi), Latvia (toimintastrategia ja toimintasuunnitelma vuosille 2017–2019), Malta (petostenehkäisytoimia yhdessä muiden AFCOS-virastojen kanssa), Alankomaat (AFCOS-ryhmän perustaminen) ja Suomi (kansallisen AFCOS-verkoston käynnistäminen).

2.2.1.3.Julkiset hankinnat

Julkisia hankintoja koskevia toimenpiteitä toteutettiin useita, sillä jäsenvaltioiden oli saatettava direktiivit 2014/23 18 , 2014/24/EU 19 ja 2014/25/EU 20 osaksi kansallista lainsäädäntöään huhtikuuhun 2016 mennessä. Kymmenen jäsenvaltiota 21 ilmoitti toteuttaneensa toimenpiteitä yhdenmukaistaakseen julkisia hankintoja koskevan kansallisen lainsäädäntönsä EU:n lainsäädännön kanssa. Yksitoista jäsenvaltiota ei ole vielä täysin saattanut kolmea julkisia hankintoja koskevaa direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään.

2.2.1.4.Muut

Belgia, Ranska, Liettua, Romania, Slovenia ja Tšekin tasavalta ilmoittivat korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisista toimista vuonna 2016.

Seuraavat jäsenvaltiot ilmoittivat useista muista toimista: Belgia (veroparatiisien torjunta), Espanja (tehokkaampi petosten havaitseminen), Ranska (ilmiantajien suojelu), Kroatia (petostentorjuntaa koskeva koulutus), Italia (tarkastuskampanjat), Liettua (sähköinen työkalu rikosoikeudenkäyntejä varten), Unkari (petostentorjuntaa koskeva koulutus ja lisää yhteistyötä), Alankomaat (petoksiin liittyvä valistus) ja Itävalta (keskitetty rekisteri).

2.2.2.Vuoden 2015 suositusten täytäntöönpano

Vuoden 2015 kertomuksessa 22 Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta komissio suositti, että jäsenvaltiot

(a)löytävät tasapainon kaupankäynnin helpottamisen ja EU:n taloudellisten etujen suojaamisen välillä; vaihtavat kokemuksia petosten tai sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisesta tulliselvityksessä; tekevät tiivistä yhteistyötä toistensa kanssa tulliselvityksen jälkeisestä valvonnasta/tarkastuksista ja hyödyntävät komission yksiköiltä tullialan riskienhallintajärjestelmän (CRMS) 23 , petostentorjuntatietojärjestelmän (AFIS) 24 tai OWNRES-tietokannan 25 välityksellä saadut tiedot riskinhallinnassaan

(b)mukauttavat tullivalvontastrategioitaan ja huomioivat vapaaehtoisen tunnustamisen seuraukset

(c)lisäävät hallinnointijärjestelmän kautta ilmoitettujen tietojen laadunvalvontaa

(d)suunnittelevat ja keskittävät tarkastus- ja valvontatoimensa riskianalyysin ja tehokkaiden tietoteknisten välineiden perusteella ja käyttävät välineitä, kuten ARACHNE-välinettä 26 , sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmää ja petoksia koskevaa riskinarviointivälinettä.

Osa jäsenvaltioista 27 ilmoitti löytäneensä tasapainon kaupankäynnin helpottamisen ja EU:n taloudellisten etujen suojaamisen välillä. Toiset 28 taas toteuttavat toimenpiteitä löytääkseen tämän tasapainon.

Kahdeksantoista jäsenvaltiota 29 välitti toisilta jäsenvaltioilta tai komission yksiköiltä saatua tietoa kansallisille toimivaltaisille elimilleen riskinarviointia ja -analyysia varten.

Useat jäsenvaltiot 30 ilmoittivat, että ne olivat ottaneet huomioon komission suosituksen vuotuisen henkilöstö- ja resurssisuunnitelmansa mukauttamiseksi vapaaehtoisen tunnustamisen kautta saatujen tietojen vaadittua jälkitarkastusta varten. Useat jäsenvaltiot 31 ilmoittivat sisällyttäneensä kyseiset tiedot riskianalyysiin ja riskinhallintaan minimoidakseen riskejä ja käyttääkseen kyseisiä tietoja tulli-ilmoitusten jälkitarkastuksissa.

Kuusi jäsenvaltiota 32 , joita kehotettiin erityisesti tehostamaan petosten havaitsemis- tai ilmoittamisjärjestelmiään, ilmoittivat edistymisestä. Ranska ja Liettua selittivät, että niiden toteuttamat toimenpiteet olivat parantaneet sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamista. Espanja havaitsi, että ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä johtui havaitsemisjärjestelmän tehokkuudesta.

Riskianalyysin ja tietoteknisten välineiden (ARACHNE, sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmä (IMS) ja petoksia koskeva riskinarviointiväline) käyttöön liittyen jotkut jäsenvaltiot 33 ilmoittivat hyödyntäneensä joitain näistä välineistä yhdessä omien välineidensä kanssa, kun taas toiset jäsenvaltiot 34 ilmoittivat käyttäneensä enimmäkseen omia vaihtoehtoisia välineitään. Sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmää (IMS) käyttivät laajasti kaikki jäsenvaltiot 35 , jotka antoivat kyseistä suositusta koskevia tietoja 36 .

2.3.Havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia koskevien tilastojen yhteenveto 37

Vuonna 2016 komissiolle ilmoitettiin 19 080 sääntöjenvastaisuustapausta (petokset ja muut sääntöjenvastaisuudet), mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Niihin liittyvät rahamäärät olivat yhteensä noin 2,97 miljardia, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Sääntöjenvastaisuuden havaitseminen tarkoittaa sitä, että korjaavia toimenpiteitä on tehty sääntöjenvastaisten rahamäärien takaisinperimiseksi, ja että rikosoikeudellinen menettely on aloitettu, mikäli epäillään petosta.

2.3.1.Havaitut petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet

Petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien lukumäärä (johon sisältyvät sekä petosepäilyt tai todetut petokset) ja niihin liittyvät rahamäärät eivät korreloi EU:n talousarvioon vaikuttavien petosten yleisyyden kanssa. Petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet näyttävät pikemminkin kertovan, kuinka monta mahdollista petostapausta jäsenvaltiot ja EU:n elimet havaitsevat.

Vuonna 2016 ilmoitettiin petoksiksi 1 410 sääntöjenvastaisuustapausta (eli 6 prosenttia kaikista havaituista ja ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista 38 ), joihin liittyi yhteensä 391 miljoonaa euroa menoja ja tuloja (eli 13 prosenttia kokonaisrahamäärästä, jota sääntöjenvastaisuudet koskivat 39 ). Alojen välillä on eroja, kuten taulukosta 1 on nähtävissä.

Taulukko 1: Petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet vuonna 2016

Vuoteen 2015 verrattuna vuonna 2016 petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä laski hieman eli 3 prosenttia, ja niiden taloudellinen vaikutus laski 39 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden (2012–2016) aikana ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä muuttui hieman vuodesta 2013: vuonna 2016 niitä oli 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012, mikä on 4 prosenttia viiden vuoden keskiarvon alapuolella. Taloudellinen vaikutus kuitenkin vaihtelee huomattavasti, sillä asiaan liittyviin summiin voivat vaikuttaa yksittäiset tapaukset, joihin liittyy suuria summia.

Kuviossa 1 esitetään viimeisten viiden vuoden yleiset suuntaukset.

Joitain pieniä eroja on tulo- ja menopuolen vuosimuutoksissa.

Kuvio 1: Petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet ja niihin liittyvät rahamäärät, 2012-2016

Liitteessä 1 esitetään kaikki vuonna 2016 petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet jäsenvaltioittain ja toimintalohkoittain.

2.3.2.Muut kuin petoksiksi havaitut ja ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet

Vuonna 2016 komission tietoon tuli 17 670 muuta kuin petokseksi ilmoitettua sääntöjenvastaisuutta (noin 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015). Luvut laskivat kaikilla aloilla suoria menoja lukuun ottamatta. Taloudellinen vaikutus pysyi lähes muuttumattomana ja oli noin 2,58 miljardia euroa, kuten taulukosta 2 on nähtävissä.

Liitteessä 2 esitetään kaikki muut kuin petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet vuonna 2016 jäsenvaltioittain ja toimintalohkoittain.

Taulukko 2: Muut kuin petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet vuonna 2016

3.Petostentorjuntapolitiikka, toimenpiteet ja tulokset – Tulot

3.1.EU:n toimielinten tulopuolen petostentorjuntatoimet

3.1.1.Keskinäinen hallinnollinen avunanto (asetus (EY) N:o 515/97)

3.1.1.1.Lainsäädännön kehitys

Asetuksella (EU) 2015/1525 40 , jolla muutetaan asetusta (EY) N:o 515/97 41 keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa, säädetään kahden keskitetyn tietokannan luomisesta tietojen tallentamiseksi konttien liikkeistä sekä EU:hun saapuvista, EU:n kautta kuljetettavista tai EU:sta lähtevistä tavaroista. Tietokannat otettiin käyttöön 1. syyskuuta 2016. Lisäksi seuraavat säädökset hyväksyttiin vuonna 2016 edistämään keskinäistä avunantoa tulliasioissa: delegoitu asetus (EU) 2016/757 42 , täytäntöönpanoasetus (EU)2016/345 43 ja täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/346 44 .

3.1.1.2.Asetuksen 515/97 43b artiklan täytäntöönpano

Asetukseen (EU) 2015/1525 lisättiin uusi artikla (43b), minkä vuosi komission on arvioitava tarve laajentaa konttien liikkeistä saatujen tietojen (CSM) 45 rekisteriä 46 ja tuonti-, vienti- ja passitusrekisteriä olemaan rajoittumatta valmisteveronalaisiin tuotteisiin. Komission on myös arvioitava mahdollisuus laajentaa kuljetusrekisterissä olevia tietoja sisällyttämällä niihin tiedot tavaroiden tuonnista, viennistä ja passituksesta maa- ja ilmateitse.

Koska rekisterit otettiin käyttöön vasta 1. syyskuuta 2016, tässä vaiheessa olisi ennenaikaista laajentaa niitä muihin luokkiin. Komissio tekee parhaillaan arviointeja, joissa keskitytään erityisesti ylimääräisten vientitietojen lisäarvoon. Tähän liittyen sisäiset kuulemiset ja jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa käytävät neuvottelut ovat käynnissä 47 . Mitä tulee mahdollisuuteen laajentaa kuljetusrekisteriä koskemaan muita kuljetusvälineitä, asetuksessa (EY) N:o 515/97 on jo oikeusperusta tietojen vastaanottamiselle. Painopiste on parhaillaan lisätietojen lähteiden tunnistamisessa käyttämällä mahdollisesti tuontivalvontajärjestelmä (ICS) II -hankkeen yhteydessä kerättyjä tietoja. Komissio esittää päätelmänsä seuraavassa PIF-kertomuksessa.

3.1.1.3.Petostentorjunnan tietojärjestelmä (AFIS)

Petostentorjunnan tietojärjestelmä on yläkäsite joukolle OLAFin hallinnoimia, yhteisen teknisen infrastruktuurin alla toimivia petostentorjuntasovelluksia. Se on tärkeä väline monille viranomaisille ja muille käyttäjille, jotka ovat mukana EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa. AFIS-järjestelmällä voidaan saavuttaa mittakaava- ja synergiaetuja monenlaisten tietoteknisten palvelujen ja välineiden kehittämisessä, ylläpidossa ja käytössä.

·Jäsenvaltioiden ja EU:n toimivaltaisten viranomaisten auttamisessa, kun petoksiin liittyvää tietoa pitää vaihtaa nopeasti ja turvallisesti.

·Aihetta koskevien tietojen tallennuksessa ja analysoinnissa.

Petostentorjuntatietojärjestelmä (AFIS) käsittää kaksi pääaluetta:

·keskinäinen avunanto tulliasioissa

·sääntöjenvastaisuusasioiden hallinnointi.

Vuoden 2016 loppuun mennessä AFIS-järjestelmässä oli 8 700 rekisteröityä loppukäyttäjää, jotka edustivat yli 1 800 toimivaltaista jäsenvaltioiden viranomaista, kumppaneina olevia kolmansia maita, kansainvälisiä järjestöjä, komission yksiköitä sekä muita EU:n elimiä. Vuonna 2016 järjestelmän käyttäjät lähettivät 16 900 sähköpostiviestiä. AFIS-järjestelmän keskinäisen avunannon tietokannassa ja moduuleissa julkaistiin 13 800 tapausta.

Sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmään (IMS), joka toimii AFIS-järjestelmän kautta, tuli 43 600 uutta sääntöjenvastaisuuksia koskevaa ilmoitusta jäsenvaltioilta ja ehdokasmailta.

Neuvoston asetuksen (EY) 515/97 edellyttämät kaksi tietotekniikkajärjestelmää on otettu käyttöön:

·konttien liikkeistä saadut tiedot sisältävä rekisteri (CSM-rekisteri)

·tuonti-, vienti- ja passitusrekisteri.

AFIS-järjestelmä vastaanotti 182 miljoonaa CMS-tietoa vuonna 2016. Tuonti-, vienti- ja passitusrekisteri sisältää tiedot tavaroiden maahantuonnista, passituksesta ja valmisteveron alaisten tavaroiden viennistä.

Noin 2 miljoonaa vienti-ilmoitusta ja niihin liittyvää viestiä käsiteltiin. Kauttakulkutietoja koskevaan tietokantaan (ATIS) tuli tiedot 6,7 miljoonasta uudesta passitusmenettelyssä olevasta lähetyksestä. Tiedot ovat saatavilla myös tuonti-, vienti- ja passitusrekisterissä.

AFIS-järjestelmän kautta varmistettiin suojattu pääsy tietoihin ja tietojen jakaminen yhdessätoista yhteisessä tullioperaatiossa (katso seuraava kohta).

3.1.1.4.Yhteiset tullioperaatiot

Yhteiset tullioperaatiot ovat tulliviranomaisten lyhyitä, koordinoituja ja kohdennettuja operaatioita, joiden tarkoituksena on tavaroiden rajatylittävän laittoman kaupan torjuminen.

OLAF koordinoi ja teki yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa kahdessatoista yhteisessä tullioperaatiossa ja muussa operatiivisessa toimessa. Maailman tullijärjestö järjesti yhden yhteisen tullioperaation, jossa OLAF auttoi tiedon hankinnassa. Neljä yhteistä tullioperaatiota järjestettiin yhteistyössä neljän jäsenvaltion kanssa OLAFin rahoittamina.

Tehostaakseen koordinointia useiden toimijoiden yhteisissä tullioperaatioissa OLAF

·antoi tietoa sekä teknistä tai taloudellista tukea

·varmisti suojatun pääsyn tietoihin ja tietojen jakamisen AFIS-järjestelmän kautta

·tarjosi mukana olleiden viranomaisten käyttöön pysyvät toiminnan koordinointiin tarkoitetut tilansa.

Kahdestatoista yhteisestä tullioperaatiosta ja muista toimista voidaan todeta seuraavaa:

Yhteinen tullioperaatio Magnum kohdistui EU:n itäisen rajan läpi EU:n alueelle teitse tapahtuvaan tupakkatuotteiden salakuljetukseen. Viron tullihallinnon ja OLAFin koordinoimaan operaatioon osallistui viisi jäsenvaltiota. Operaation aikana takavarikoitiin noin 11 miljoonaa savuketta.

Yhteinen tullioperaatio Warehouse III kohdistui valmisteveron alaisten tuotteiden (tupakkatuotteet, kivennäisöljyt ja -polttoaineet ja tietyt alkoholit) salakuljetukseen ja niiden poistamiseen tulli- ja veronkiertojärjestelyistä. Suomen tullihallinnon ja OLAFin koordinoimaan operaatioon osallistuivat kaikki jäsenvaltiot ja Europol. Operaation tuloksia arvioidaan edelleen.

Yhteinen tullioperaatio Orion kohdistui EU:n ulkopuolisista maista tuleviin tavaroihin ja tullimenettely 42:n avulla vapaaseen liikenteeseen vapautettuihin tavaroihin 48 . Kreikan tullihallinnon ja OLAFin koordinoimaan operaatioon osallistui 23 jäsenvaltion tulliviranomaiset ja veroviranomaiset. Europol tuki operaatiota. Tämä yhteinen tullioperaatio johti siihen, että tulli paljasti useita tavaroiden arvon aliarvostuksia ja luokitteluvirheitä sekä sarjan kadonneita kauppiaita, jotka ”katosivat” välttääkseen tullimaksujen ja arvonlisäveron maksamisen.

Yhteinen tullioperaatio Wafers kohdistui Aasiasta EU:hun postin/pikapostilähetysten avulla tuotuihin väärennettyihin puolijohteisiin. Operaation tuloksia arvioidaan edelleen. Alankomaiden tullin ja OLAFin koordinoimaan operaatioon osallistui 12 jäsenvaltiota. Europol tuki operaatiota tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa.

Operaatiot Kerguelen, Kiribati, Killick, Kheops ja Pascal – Ranskan tullin koordinoimien alueellisten merivalvontaoperaatioiden tavoitteena oli havaita Atlantilla ja Välimerellä meritse tapahtuvaa arkojen tavaroiden laitonta kauppaa. Operaatioiden tuloksena takavarikoitiin yli 8 tonnia kannabishartsia ja 400 kg kokaiinia sekä pidätettiin 17 henkilöä.

Yhteinen toiminta Hansa, jota johti Yhdistyneen kuningaskunnan tulli yhteistyössä Europolin kanssa, ja jota OLAF tuki, kohdistui valmisteveron alaisten tuotteiden, pääasiassa savukkeiden laittomaan sisäiseen liikenteeseen. Loppuarviointi on vielä kesken.

Operaatio Octopus, jonka järjesti Ranskan tulli yhteistyössä OLAFin kanssa, kohdistui tullimenettely 42:n avulla tehtyyn tulopetokseen. Sen avulla onnistuttiin paljastamaan useita petollisia yrityksiä ja suuri määrä maksamatta jätettyjä tullimaksuja ja arvonlisäveroja. Lisätyn valvonnan tuloksena takavarikoitiin yli 6 000 väärennettyä esinettä.

Operaatio Gryphon II, jonka järjesti Maailman tullijärjestö yhteistyössä OLAFin kanssa, kohdistui tupakan laittomaan kauppaan. Operaation tuloksena takavarikoitiin 729 miljoonaa savuketta, 287 000 sikaria ja 250 tonnia muita tupakkatuotteita sekä savukkeiden valmistuksessa käytettävien koneiden osia, suuri määrä käteistä ja yli 12 miljoonaa valmisteveroleimaa.

3.1.2.Keskinäinen avunanto ja petostentorjuntaa koskevat määräykset kansainvälisissä sopimuksissa

Asetuksen (EY) N:o 515/97 19 artiklan puitteissa luetteloa voimassa olevista keskinäisen hallinnollisen avunannon sopimuksista, 49 joissa annettiin oikeudellinen perusta petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia koskevien tietojen vaihtamiseen kolmansien maiden kanssa, laajennettiin vuonna 2016 kattamaan seuraavat kumppanit: Kazakstan, Norsunluurannikko, Ghana ja Kosovo*. Lisäksi neuvottelut aiemman sopimuksen päivittämisestä viimeisteltiin Armenian kanssa. Neuvottelut Mercosurin (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) kanssa ovat edenneet hyvin.

EU edistyi myös meneillään olevissa neuvotteluissa petostentorjuntalausekkeen sisällyttämisestä vapaakauppasopimuksiin Japanin, Yhdysvaltojen, Meksikon, Mercosurin ja Tunisian kanssa.

3.1.3.Tupakkatuotteiden laittoman kaupan torjunta

Komissio tarkastelee alustavia tuloksia vuoden 2013 tiedonannosta Savukkeiden salakuljetuksen ja tupakkatuotteiden muun laittoman kaupan tehokkaampi torjunta – Kokonaisvaltainen EU:n strategia 50 , johon liittyi laaja toimintasuunnitelma. Tilannekatsaus, jossa luodaan katsaus sittemmin tehtyihin pääaloitteisiin, analyysi tupakkatuotteiden laittomasta kaupasta ja ehdotukset jatkopohdintaa ja -toimintaa varten julkaistiin toukokuussa 2017 51 .

3.1.4.Alv-petosten torjunta

Komissio hyväksyi 7. huhtikuuta 2016 arvonlisäverotusta koskevan toimintasuunnitelman Kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäaluetta – aika tehdä päätöksiä 52 . Toimintasuunnitelmassa esitetään 20 toimenpidettä alv-vajeeseen puuttumiseen ja petostentorjuntaan 53 , ja ehdotetaan, että väliaikaisen alv-järjestelmän nykyiseen altistumiseen nk. missing trader -petoksille on puututtava. Tämä tapahtuisi perustamalla alv-järjestelmä, joka perustuu kohdemaaperiaatteeseen, ja toteuttamalla kiireellisempiä toimenpiteitä alv-vajeeseen puuttumiseksi.

Vuonna 2016 julkaistusta alv-vajetta koskevasta kertomuksesta 54 käy ilmi, että alv-vaje oli 159,5 miljardia euroa. Fiscalis-ohjelman puitteissa perustettiin asiantuntijaryhmä, jonka avulla jäsenvaltiot voivat vaihtaa hyviä toimintatapoja alv-vajetta koskevien petosten mittaamisessa.

Komissio hyväksyi 21. joulukuuta 2016 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi, jossa sallitaan yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin 55 tilapäinen soveltaminen, jos tietty määrä jäsenvaltioita pyytää sitä.

Jäsenvaltiot ja komissio jatkoivat keskusteluja uusista keinoista vahvistaa Eurofisc-verkoston toimintaa, jotta petostapauksia havaittaisiin tehokkaammin.

Neuvottelut EU:n ja Norjan välisestä hallinnollista yhteistyötä ja alv:n perintöavunantoa koskevasta sopimuksesta saatiin päätökseen, ja sopimus allekirjoitetaan vuonna 2017.

3.2.Jäsenvaltioiden tulopuolen petostentorjuntatoimet 

Enemmistö jäsenvaltioista ilmoitti toteuttaneensa toimia tullipetosten torjumiseksi. Tanska ja Ranska ilmoittivat kansallisesta riskianalyysistä. Italia ja Portugali ilmoittivat kansallisen tullialan riskianalyysistä. Itävalta ja Slovenia ilmoittivat kansallisesta tullivalvontastrategiasta. Bulgaria, Kreikka ja Suomi ilmoittivat toteuttaneensa järjestäytynyttä rikollisuutta ja talousrikoksia sekä salakuljetusta torjuvia toimia. Bulgaria, Tšekin tasavalta, Irlanti, Liettua, Latvia ja Puola ilmoittivat toteuttaneensa veronkiertoa ja alv-petoksia torjuvia toimia.

3.3.Havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ja tulopuolen petoksia koskevat tilastot 

3.3.1.Havaitut petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet 56

Vuonna 2016 petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä oli 513 (FLL 57 on 11 prosenttia). Tämä on 32 prosenttia viiden vuoden keskiarvoa pienempi (749 sääntöjenvastaisuustapausta vuosina 2012–2016). Perinteisten omien varojen arvioitu ja todettu määrä (83 miljoonaa euroa, FAL 58 on 15 prosenttia) vuonna 2016 on 30 prosenttia alhaisempi kuin viiden vuoden keskiarvo (119 miljoonaa euroa).

Petostentorjuntaviranomaisten ja tullivalvonnan tekemät tutkinnat tulliselvityksen yhteydessä olivat yhtä menestyksekkäitä petostapausten havaitsemismenetelmiä. Määrällisesti tarkasteltuna petoksentorjuntaviranomaisten tarkastukset tuottivat eniten tulosta.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa havaitut aliarvostustapaukset, jotka vaikuttavat perinteisten omien varojen tuloihin

Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2016 komission yksiköiden tekemässä omia varoja koskevassa tarkastelussa löydettiin merkittäviä heikkouksia aliarvostettujen tekstiilien ja jalkineiden tuonnin hallinnassa ja valvonnassa.

Lisäksi maaliskuussa 2017 OLAF sai valmiiksi tutkimuksen Kiinan kansantasavallasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tuotujen tekstiilien ja jalkineiden aliarvostuksesta. OLAF katsoi, että asianmukaisia toimenpiteitä ei toteutettu, jotta estettäisiin järjestelmällisesti aliarvostettujen tekstiilien ja jalkineiden tuonti Kiinasta Yhdistyneen kuningaskunnan kautta EU:hun. Tästä aiheutui huomattavia tappioita EU:n talousarvioon vuosina 2013–2016.

Nämä tekijät saivat budjettiosaston pääjohtajan esittämään varauman vuoden 2016 vuotuiseen toimintakertomukseen, joka koskee Yhdistyneen kuningaskunnan EU:n talousarvioon siirtämien perinteisten omien varojen epätäsmällisyyttä vuodesta 2013.

Komissio seuraa sisäisen tarkastuksen ja OLAFin raporttien tuloksia Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Jos Yhdistynyt kuningaskunta ei toteuta asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä, komissio ryhtyy kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, mukaan lukien tarvittaessa perussopimusten mukaisiin oikeudellisiin toimiin.

3.3.2.Muut kuin petoksiksi havaitut ja ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet

Muiden kuin petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä oli 4 134, mikä on 9 prosenttia viiden vuoden keskiarvoa (4 532 vuosina 2012–2016) pienempi. Perinteisten omien varojen arvioitu ja todettu määrä oli 454 miljoonaa euroa, mikä on 28 prosenttia korkeampi kuin viiden vuoden keskiarvo (355 miljoonaa euroa).

Vaikka petosten ja muiden sääntöjenvastaisuustapausten kokonaismäärä laski 5 514 tapauksesta vuonna 2015 4 647 tapaukseen vuonna 2016 (16 prosenttia laskua), niihin liittyvien perinteisten omien varojen määrä kasvoi 445 miljoonasta 537 miljoonaan euroon (kasvua 21 prosenttia).

Muut kuin petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet havaittiin ensisijaisesti tulliselvityksen jälkeen suoritettavissa tarkastuksissa.

Petokset ja sääntöjenvastaisuudet vaikuttivat vuonna 2016 rahamääräisesti eniten aurinkopaneeleihin. Useissa tapauksissa aurinkopaneeleihin liittyvät sääntöjenvastaisuudet havaittiin OLAFin antaman keskinäiseen avunantoon liittyvän tiedonannon jälkeen. Tämä korostaa OLAFin sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi tekemien tutkimusten merkitystä.

3.3.3.Euroopan petostentorjuntaviraston tulokset 59

OLAF aloitti 40 tutkimusta tuontitullien kiertämistä koskevista epäilyksistä. Se päätti 30 tutkimusta ja teki 71 taloudellista suositusta EU:n kansallisille tulliviranomaisille 103,7 miljoonan euron maksamatta jätettyjen tullien takaisinperinnästä. EU:n kansallisille oikeusviranomaisille lähetettiin kahdeksan oikeudellista toimintaa koskevaa suositusta.

4.Alakohtainen petostentorjuntapolitiikka, toimenpiteet ja tulokset – Menot

4.1.Maatalous – Alakohtainen petostentorjuntapolitiikka, toimenpiteet ja tulokset

4.1.1.Maatalous – Jäsenvaltioiden toimenpiteet petosten torjumiseksi

Seitsemän jäsenvaltiota raportoivat ryhtyneensä maatalousrahastoja koskevaan petostentorjuntaan seuraavasti: Saksa järjesti petostentorjuntakoulutusta, Kreikka hyväksyi toimenpiteitä petosten ehkäisemiseksi, Luxemburg keskittyi petosten havaitsemiseen maataloudessa, Puola teki petosten riskianalyysin maataloudessa, Slovenia otti käyttöön tietokonepohjaisen kirjanpitojärjestelmän, Slovakia otti käyttöön uusia sisäisiä menettelyjä ja tarkistuslistoja ja Yhdistynyt kuningaskunta toteutti alakohtaisia petostentorjuntastrategioita.

4.1.2.Maatalous – Havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia koskevien tilastot

Yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) rahoitetaan kahdesta rahastosta: Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR – noin 80 prosenttia YMP:n talousarviosta) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto – loput 20 prosenttia), jotka toimivat eri tavalla. EMOTR noudattaa vuosittaista täytäntöönpanoa, kun taas maaseuturahasto rahoittaa monivuotisia ohjelmia. EMOTR on jaettu kahteen pääalueeseen: maanviljelijöille maksetut suorat tuet ja markkinatukitoimet.

Jäsenvaltioiden havaitsemien ja komissiolle ilmoittamien sääntöjenvastaisuuksien viiden viimeisen vuoden kehitys heijastaa näitä eroja, sillä maataloustukirahaston käyrä on tasainen ja maaseuturahasto heijastaa monivuotista sykliä. Jäsenvaltioiden toteamien sääntöjenvastaisuuksien malli vahvistaa maaseuturahaston investointien suuremman luontaisen riskin. Markkinatukitoimenpiteisiin liittyvät havaitut sääntöjenvastaisuudet osoittavat kuitenkin, että tällä alalla voitaisiin tehdä enemmän.

4.1.2.1.Havaitut petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet

Jäsenvaltioiden viimeisten viiden vuoden aikana petoksiksi ilmoittamista sääntöjenvastaisuuksista 60 prosenttia koskee maaseuturahastoa ja 40 prosenttia EMOTR:ia. FFL 60 on 12,5 prosenttia, kun taas FAL 61 on 24 prosenttia.

Maaseuturahaston osalta useimmiten havaittu toimintatapa on väärien tai väärennettyjen täydentävien asiakirjojen käyttö. Kuitenkin kahden viime vuoden aikana ammattietiikkaa ja rehellisyyttä koskevien rikkomusten (luokka, johon kuuluvat korruptio ja eturistiriidat) määrä on noussut. Niitä havaittiin usein vuonna 2016, ja ne voidaan yhdistää useiden maaseuturahastojen ohjelmien hajautettuun hallintorakenteeseen. Toisaalta se, että niin monta tapausta havaitaan ja ilmoitetaan, tarkoittaa myös sitä, että jäsenvaltiot kiinnittävät yhä enemmän huomiota näihin kysymyksiin.

Maaseuturahaston petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet viimeisen viiden vuoden aikana ovat noin 0,5 prosenttia maksuista.

EMOTR:in osalta viimeisten viiden vuoden aikana petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet ovat pienempi prosenttiosuus talousarviositoumuksista kuin maaseuturahaston osalta. Suoriin tukiin kohdistuva vaikutus on 0,03 prosenttia.

Markkinatoimenpiteiden tilanne on kuitenkin erilainen (ne edustavat vain 7:ää prosenttia EMOTR:in sitoumuksista): tukiin kohdistuva vaikutus on 1,1 prosenttia. Asiaan liittyvät tärkeimmät toimenpiteet ovat hedelmät ja vihannekset, viininviljelyalan tuotteet ja sianliha, kananmunat ja siipikarja, mehiläisten pito ja muut eläinkunnan tuotteet. Ilmoitetut rahamäärät vastaavat pääasiassa merkittäviä rahoitusoikaisuja, jotka komissio on toteuttanut jäsenvaltioissa omien tarkastustensa jälkeen. Kansallisten viranomaisten on perittävä aiheettomasti maksetut määrät edunsaajilta. Tämä osoittaa, että komission tarkastusten vuoksi yleinen järjestelmä toimii, mutta että jäsenvaltiot voisivat tehdä enemmän varmistaakseen menojen sääntöjenmukaisuuden ja laillisuuden tällä alalla.

EMOTR:in yleisimmin havaitut toimintatapaluokat ovat vääriä tai väärennettyjä ilmoituksia, tositteita, tukihakemuksia ja kuvitteellista tuotetta, lajia tai maata koskevia ilmoituksia, kuten edellisinä vuosina.

4.1.2.2.Muut kuin petoksiksi havaitut ja ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet

Muita kuin petoksiksi havaittuja sääntöjenvastaisuuksia koskevat suuntaukset on kuvattu kohdassa 4.1.2.

EMOTR:in menoissa on jälleen huomattava ero suorien tukien ja markkinatoimenpiteiden välillä. Suorien tukien kohdalla vaikutus viimeisten viiden vuoden aikana on 0,07 prosenttia ja markkinatoimenpiteiden kohdalla 1,5 prosenttia. Maaseuturahaston osalta vaikutukset vuosien 2012–2016 maksamattomiin sääntöjenvastaisuuksiin ovat 2,1 prosenttia.

4.1.2.3.Euroopan petostentorjuntaviraston tulokset

OLAFin viittä viime vuotta koskevat taloudelliset suositukset ovat vakaita noin 60 miljoonalla eurolla vuodessa.

4.2.Koheesiopolitiikka ja kalatalous – Alakohtainen petostentorjuntapolitiikka, toimenpiteet ja tulokset

4.2.1.Koheesiopolitiikka ja kalatalous – Jäsenvaltioiden toimenpiteet petosten torjumiseksi

Suurin osa jäsenvaltioista ilmoitti ryhtyneensä toimenpiteisiin tällä alalla.

Belgia (eturistiriita), Bulgaria (sääntöjenvastaisuuksien hallinnointi ja ARACHNE-väline), Tanska (petosepäilyjen hallinnointi), Saksa (Euroopan sosiaalirahaston hallinnointi- ja valvontajärjestelmät sekä petosriskien itsearviointi Euroopan aluekehitysrahastossa). Irlanti (EAKR:lle erityisiä petostentorjuntatoimenpiteitä), Suomi (maan edunsaajatietojärjestelmä), Kroatia (sääntöjenvastaisuuksien hallinta), Italia (petostentorjunta kalataloudessa), Kypros (petostentorjunnan itsearviointiväline), Luxemburg (ARACHNE-väline ja petostentorjunnan itsearviointiväline), Malta (sääntöjenvastaisuuksista ilmoittaminen), Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta (ARACHNE-väline), Itävalta (tarkastusmenettely), Puola (tietotekniset välineet julkisissa hankinnoissa), Slovenia (tietokonepohjainen kirjanpitojärjestelmä), Suomi (petostentorjuntakoulutus) ja Ruotsi (talousrikokset ja riskianalyysi).

4.2.2.Koheesiopolitiikka ja kalatalous – Havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia koskevat tilastot

Verrattuna muihin toimintalohkoihin koheesiopolitiikan analyysi on monimutkaisempaa, koska saadut tiedot (ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet) liittyvät eri ohjelmakausiin, joita koskevat erilaiset säännöt.

Lisäksi ohjelmakaudet ovat monivuotisia, mikä vaikuttaa merkittävästi taustalla oleviin suuntauksiin. Varojen hallinnoinnin samankaltaisuuden vuoksi kalatalous ja koheesiopolitiikka analysoidaan yhdessä.

Vuonna 2016 havaittiin ja ilmoitettiin 8 497 sääntöjenvastaisuustapausta (22 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015 62 , mutta 25 prosenttia enemmän kuin viimeisten viiden vuoden keskiarvo). Sääntöjenvastaisuudet koskevat neljää eri ohjelmakautta, joista suurin osa liittyy vuosiin 2007–2013 (97 prosenttia) ja vain 115 liittyy ohjelmakauteen 2014–2020. Kokonaisrahamäärä, jota sääntöjenvastaisuudet koskivat vuonna 2016, oli 2,06 miljardia euroa, pysyen melko vakaana (5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015 ja 8 prosenttia enemmän kuin viimeisten viiden vuoden keskiarvo).

Suuntauksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna havaittujen sääntöjenvastaisuuksien ja havaitsemisen ja ilmoittamisen tehokkuuden osalta.

4.2.2.1.Havaitut petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet

Sääntöjenvastaisuustapauksia havaittiin ja ilmoitettiin 407, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015, mutta silti yli 17 prosenttia enemmän kuin viimeisten viiden vuoden keskiarvo.

Suurin osa ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista koskee ohjelmakautta 2007–2013, joten tämän vuoden analyysi keskittyi koko ohjelmasykliin 63 . Koko ajanjaksolla havaittiin ja ilmoitettiin kansallisille viranomaisille 1 750 petokseksi ilmoitettua sääntöjenvastaisuutta, joiden arvo on 1,48 miljardia euroa. Petosten havaitsemisaste oli 0,42 prosenttia.

Havaitsemisaste on suurempi lähentymistavoitetta edistäville ohjelmille. Sen sijaan eurooppalaista alueellista yhteistyötä koskevien ohjelmien havaitsemisaste on poikkeuksellisen alhainen (0,1 prosenttia).

Painopistealueet, joilla on korkeimmat petoksen osoittimet ovat matkailu, tutkimus ja teknologinen kehittäminen, liikenne, investointi sosiaaliseen infrastruktuuriin ja kalatalouden tekninen tuki.

4.2.2.2.Muut kuin petoksiksi havaitut ja ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet

Sääntöjenvastaisuustapauksia havaittiin ja ilmoitettiin 8 090, mikä on lähes 23 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015 ja 26 prosenttia enemmän kuin viimeisten viiden vuoden keskiarvo.

Ohjelmakauden 2007–2013 aikana havaittiin ja ilmoitettiin 35 360 muuta kuin petokseksi havaittua sääntöjenvastaisuutta, joiden arvo oli lähes 7,3 miljardia euroa. Sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisaste oli 2,1 prosenttia. Ensisijaiset alat, joilla on korkeimmat osoittimet, ovat samat kuin petoksiksi havaituissa sääntöjenvastaisuuksissa.

4.2.2.3.Euroopan petostentorjuntaviraston tulokset

Suurin osa OLAFin taloudellisista suosituksista koskee koheesiopolitiikkaa. OLAF suositteli 353 miljoonan euron takaisinperintää.

4.3.Välillinen hallinnointi (liittymisen valmistelu) – Alakohtainen petostentorjuntapolitiikka, toimenpiteet ja tulokset

4.3.1.Välillinen hallinnointi (liittymisen valmistelu) – Havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia koskevat tilastot

Välilliseen hallinnointiin liittyvien väärinkäytösten analyysi keskittyy liittymisen valmistelun välineisiin.

Ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet koskevat edelleen kahta pääjaksoa. Vuosien 2004 ja 2007 liittymisaaltojen valmisteluun tähtäävät liittymistä valmistelevat tukiohjelmat 2000–2006 sekä 2007–2013 liittymistä valmistelevat tukivälineet, joita käytetään pääasiassa Euroopan naapuruuspolitiikassa Balkanin maiden ja Turkin yhteydessä.

Kaiken kaikkiaan ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä pysyi muuttumattomana vuodesta 2015, kun taas viiden vuoden suuntaus (2012–2016) osoittaa tasaista laskua viimeaikaisten laajentumisaaltoihin liittyvien aloitteiden asteittaisen lopettamisen takia. Vuonna 2016 ilmoitettiin vain kahdeksasta liittymistä valmistelevia tukiohjelmia koskevasta sääntöjenvastaisuustapauksesta, joihin liittyi 2 miljoonaa euroa (verrattuna 15 tapaukseen vuonna 2015); Liittymistä valmistelevia tukivälineitä koskevia sääntöjenvastaisuustapauksia ilmoitettiin 111, joihin liittyi 8,3 miljoonaa euroa (verrattuna 109 tapaukseen vuonna 2015).

Liittymistä valmistelevissa tukiohjelmissa havaittiin ja ilmoitettiin vain kolme petoksiksi havaittua sääntöjenvastaisuutta, joiden arvo oli 1,8 miljoonaa euroa. Liittymistä valmistelevien tukivälineiden osalta petoksiksi havaittujen sääntöjenvastaisuuksien määrä kasvoi 25:een (21:sta tapauksesta vuonna 2015), johon liittyi 1,2 miljoonaa euroa.

Pääasiallinen alue on edelleen maaseudun kehittämistuki

4.3.2.Euroopan petostentorjuntaviraston tulokset

OLAF suositteli tutkimustensa seurauksena, että komissio perii 7,1 miljoonaa euroa.

4.4.Välitön hallinnointi – Alakohtainen petostentorjuntapolitiikka, toimenpiteet ja tulokset

4.4.1.Välitön hallinnointi – Havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia koskevien tilastot

Välittömän hallinnoinnin tilastot perustuvat komission yksiköiden perintämääräykseen, jotka kirjataan komission suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään.

4.4.1.1.Havaitut petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet

Vuonna 2016 suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään kirjattiin 49 perintäkohdetta, jotka luokiteltiin petoksiksi 64 , ja niiden osuus oli 6,25 miljoonaa euroa. Vertaamalla tätä maksettuihin varoihin petosten havaitsemisaste on 0,03 prosenttia, mikä on pysynyt vakaana viiden viime vuoden aikana.

4.4.1.2.Muut kuin petoksiksi havaitut ja ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet

Muiden kuin petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien osalta vuonna 2016 kirjattiin 1 861 perintäkohdetta, joiden arvo oli yhteensä 78 miljoonaa euroa. Viiden vuoden aikana sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisaste pysyi vakaana noin 0,5 prosentissa.

4.4.1.3.Euroopan petostentorjuntaviraston tulokset

Näiden alojen tutkimusten jälkeen OLAF suositteli 22,3 miljoonan euron takaisinperintää.

5.Takaisinperintä ja muut ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet

Takaisinperintää, rahoitusoikaisuja ja muita ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä (maksujen keskeyttämiset ja lykkäämiset) koskevat yksityiskohtaiset tiedot julkaistaan vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa, joka sisältää vuodesta 2016 alkaen komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle EU:n talousarvion suojaamisesta 65 .

6.Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa

Petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean (COCOLAF) vuoden 2016 kokous jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa tarjosi mahdollisuuden keskustella petoksentorjunnan tärkeimmistä tapahtumista sekä komission SEUT-sopimuksen 325 artiklan mukaisesti antaman kertomuksen Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petostentorjunta 2015 valmistelusta.

COCOLAFin alaryhmät kokoontuivat vuonna 2016

·valmistellakseen sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamista koskevia ohjekirjoja ja uuden sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmän julkistamista

·laatiakseen petostentorjuntaa koskevia asiakirjoja

·jakaakseen tiedotusstrategioita

·käynnistääkseen petosten ehkäisyä ja torjuntaa koskevia viestintätoimia.

Alaryhmissä kehitettiin kaksi ohjeasiakirjaa:

·Raportointi- ja analysointialaryhmä: Käsikirja sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamisvaatimuksesta 66 , jossa annetaan ohjeita jäsenvaltioiden EU:n talousarviomenojen yhteydessä havaittujen sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamiseen osana yhteistä hallinnointia ohjelmakaudella 2014–2020.

·Petostentorjunta-alaryhmä: Kansallisia petostentorjuntastrategioita koskevat yleiset suuntaviivat, joiden avulla jäsenvaltiot laativat kansallisen strategiansa. Asiakirja on tarkistettu ja laajennettu versio vuoden 2014 suuntaviivoista. Se on kattavampi asiakirja, joka kattaa kaikki hallinnointimenot ja sisältää konkreettisia esimerkkejä jäsenvaltioiden parhaista käytännöistä.

Molemmat asiakirjat laadittiin yhteistyössä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa OLAFin koordinoimana.

Kolmas petostentorjunnan koordinointiviraston työryhmäkokous pidettiin 27. lokakuuta 2016. Kokouksessa koordinointipalvelut pysytyivät keskustelemaan keskeisistä tekijöistä, jotka johtavat menestyksekkääseen tutkintayhteistyöhön OLAFin kanssa. OLAF esitteli useita kehityssuuntauksia eri politiikan aloilla, esim. asetuksen 883/2013 ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) arviointi.

Lisäksi OLAFin petostentorjunnan tiedotusverkoston alaryhmä kokoontui vuonna 2016 keskustelemaan tutkivan journalismin roolista EU:n laajuisten petosten torjunnassa, jakamaan kokemuksia Transparency Internationalin korruptionvastaisesta hankkeesta ja osallistumaan käytännön istuntoon, mm. siitä, miten kehittää onnistunut viestintästrategia.

Neuvoston petostentorjuntatyöryhmä (GAF) keskusteli petostentorjunnasta komission kanssa. Vuonna 2016 pidettiin neljä petostentorjuntatyöryhmän kokousta. Kokouksista kolme pidettiin Alankomaiden puheenjohtajakaudella ja yksi Slovakian puheenjohtajakaudella

7.Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä

Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä, jonka tavoitteena on vahvistaa EU:n taloudellisten etujen suojaamista, otettiin käyttöön varainhoitoasetuksen 67 vuoden 2015 tarkastuksella ja tuli voimaan 1. tammikuuta 2016 68 . Järjestelmällä varmistetaan

·sellaisten talouden toimijoiden varhainen havaitseminen, jotka aiheuttavat riskin unionin taloudellisille eduille

·talouden toimijan poissulkeminen niin, ettei se voi enää saada EU:n varoja tai taloudellisten seuraamusten määrääminen epäluotettavalle talouden toimijalle

·vakavimmissa tapauksissa poissulkemista tai taloudellisia seuraamuksia koskevien tietojen julkistaminen komission verkkosivustolla varoittavan vaikutuksen vahvistamiseksi.

Uuden järjestelmän avulla parannetaan merkittävästi hallinnollisia seuraamuksia koskevien sääntöjen soveltamista perusoikeuksien, riippumattomuuden ja avoimuuden suhteen. 

EU:n toimielimet, virastot ja elimet voivat nyt päättää epäluotettavia talouden toimijoita koskevien sanktioiden määräämisestä vasta saatuaan suosituksen 69 uudelta keskitetyltä tutkintaelimeltä 70 . Tutkintaelin arvioi tapauksia, kun lopullista tuomiota tai lopullista hallinnollista päätöstä ei ole. Sillä ei ole tutkintavaltuuksia. Periaatteessa tutkintaelin perustaa arviointinsa tosiseikkoihin ja tuloksiin, jotka ovat peräisin komission toimivaltaisen yksikön suorittamista tarkastuksista tai OLAFin tekemistä tutkimuksista.

Tutkintaelin koostuu riippumattomasta pysyvästä korkea-arvoisesta puheenjohtajasta, joka astui virkaan 24. marraskuuta 2016, kahdesta pysyvästä jäsenestä, jotka edustavat komissiota, ja yhdestä tilapäisestä jäsenestä, joka edustaa suosituksen pyytävän yksikön 71 tulojen ja menojen hyväksyjää. Tutkintaelin kunnioittaa asianomaisen talouden toimijan puolustautumisoikeutta ja soveltaa suhteellisuusperiaatetta 72 .

Vuoden 2016 aikana tutkintaelimelle osoitettiin 21 tapausta, jotka liittyivät 33 talouden toimijaan, ja jotka tulivat sen pysyvän sihteeristön kautta eri hyväksyjiltä, 14 komissiolta, viisi toimeenpanovirastolta, yksi toimistolta ja yksi hajautetulta virastolta. Vuonna 2016 tutkintaelin hyväksyi kolme suositusta 73 .

Komission on myös ilmoitettava tulojen ja menojen hyväksyjän päätöksistä seuraavissa asioissa 74 :

·Toimijoita ei suljeta menettelyn ulkopuolelle, jos on välttämätöntä varmistaa palvelun jatkuvuus rajoitetun ajan ja kunnes asianomaiset talouden toimijat toteuttavat korjaavia toimenpiteitä.

·Komission internetsivuilla ei julkaista tietoja hallinnollisista seuraamuksista joko tutkinnan luottamuksellisuuden vuoksi tai suhteellisuusperiaatteen noudattamiseksi luonnollisen henkilön osalta.

8.Jatkotoimet Euroopan parlamentin antamaan päätöslauselmaan Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – petostentorjunta – vuosikertomus 2015

Komissio on erittäin tyytyväinen Euroopan parlamentin päätöslauselmaan ja erityisesti sen tukeen äskettäisiä komission petostentorjuntatoimia, EPPOa ja yhteisöpetosdirektiiviä kohtaan. Komissio panee merkille päätöslauselman yleisen rakentavan ja positiivisen sävyn ja voi noudattaa useita annetuista suosituksista.

(a)Sääntöjenvastaisuuksien havaitseminen ja niistä ilmoittaminen

Komissio korostaa, että jäsenvaltioiden ilmoittamien sääntöjenvastaisuuksien lisääntymisen tulkitseminen kielteiseksi kehitykseksi tai myönteisen kehityksen vähenemiseksi on liian yksinkertaista, ja se voi olla harhaanjohtavaa.

Kansalliset petostentorjuntastrategiat ovat pakollisia vain ehdokasmaille. Komissio kannustaa jäsenvaltioita laatimaan tällaisia strategioita ja se tukee niitä helpottamalla parhaiden käytäntöjen ja osaamisen vaihtoa 75 .

Komissio on laatinut jäsenvaltioiden käyttöön sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseen erityisiä tietoteknisiä välineitä, kuten ARACHNE, sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmä ja petoksia koskeva riskinarviointiväline.

(b)Tulot – omat varat

Komissio painottaa, että se ottaa käyttöön arvonlisäverotusta koskevan toimintasuunnitelman Kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäaluetta ja 6. huhtikuuta 2016 julkaistun 20 toimenpidettä alv-vajeeseen puuttumiseksi 76 .

Komissio on sitoutunut torjumaan laittomien ja väärennettyjen tavaroiden kauppaa, ja se työskentelee jatkuvasti jäsenvaltioiden kanssa yhteisen riskienvalvontajärjestelmän kehittämiseksi, jotta varmistetaan vastaava riskiin perustuvan tullivalvonnan taso kaikkialla EU:ssa. Komissio tekee jäsenvaltioissa säännöllisesti paikan päällä suoritettavia tarkastuksia, joilla pyritään varmistamaan, että kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät noudattavat EU:n tullilainsäädäntöä.

(c)Menot

Komissio panee merkille, että Euroopan parlamentti on kiinnostunut saamaan yksityiskohtaisempia tietoja väärinkäytettyjen välittömän hallinnon EU:n varojen takaisinperinnästä kolmansien maiden kansalaisilta ja pyrkii saatavilla olevien tietojen rajoissa selvittämään tätä seikkaa laajemmin ensi vuoden kertomuksessa.

Julkisten hankintojen virheiden järjestelmällisestä analysoinnista tarvitaan riittävät tiedot mielekkäiden analyysien tekemiseen. EU:n varoihin liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamisen lisäksi komissio on ryhtynyt toimiin selvittääkseen keinoja perustaa EU:n tasolla sääntöjenvastaisuuksia koskeva tietokanta, joka kattaisi myös julkisia hankintoja koskevat sääntöjenvastaisuudet, jotka eivät koske EU:n varoja. Tätä varten toteutettavuustutkimus on tarkoitus saattaa päätökseen kesäkuuhun 2017 mennessä.

Komissio pyrkii selvittämään perusteellisesti syyt petostapausten suureen määrään tutkimuksessa ja teknologian kehittämisessä, innovoinnissa ja yrittäjyydessä 77 .

(d)Havaitut ongelmat ja tarvittavat toimet

·Parempi ilmoittaminen: Kaikkien jäsenvaltioiden yhdenmukaisia ilmoittamisperiaatteita koskevaan pyyntöön liittyen komissio viimeistelee yhteistyössä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa valmisteluasiakirjaa sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamisesta. Asiakirjassa käsitellään erityisesti suurimpia ongelmia aiheuttaneita kysymyksiä.

Komissio on myös sitä mieltä, että petostentorjunnan koordinointitoimiston (AFCOS) perustaminen kaikissa jäsenvaltioissa on jo tärkeä askel oikeaan suuntaan. AFCOS-verkosto voisi olla sopiva puite tällaisen yhteistyön kehittämiselle.

·Parempi valvonta: Komissio on jo ryhtynyt nykyisten oikeudellisten puitteiden mukaisesti erityistoimiin vahvistaakseen valvontatehtäväänsä, jonka tavoitteena on parantaa jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja vähentää virhetasoja.

Herkules III- ohjelmalle tehdään tällä hetkellä riippumaton väliarviointi. Komissio toimittaa tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31. joulukuuta 2017.

·Yhteisöpetosdirektiivi ja EPPO-asetus: Komissio suhtautuu myönteisesti neuvoston ja Euroopan parlamentin poliittiseen yhteisymmärrykseen yhteispetosdirektiivistä ja odottaa sen hyväksymistä. Komissio tukee EPPOn perustamista ja sitä, että mahdollisimman monet jäsenvaltiot osallistuisivat siihen, mutta katsoo, että EPPO voisi olla tehokas, vaikka kaikki jäsenvaltiot eivät siihen osallistuisikaan. Lisäksi komissio tukee nykyisiä ponnisteluja tehostetun yhteistyön luomiseksi.

·Tupakka: Vastauksena Euroopan parlamentin pyyntöön JTI:n, BAT:n ja ITL:n kanssa tehtyjen petostenvastaisten sopimusten voimassaolo päättyy näillä näkymin vuonna 2022 ja 2030. Komissio on juuri esittänyt kertomuksen vuoden 2013 strategian täytäntöönpanosta 78 . Tämä raportti sisältää savukkeiden laittomasta valmistuksesta ilmiönä saatuja kokemuksia. Sidosryhmien vastausten perusteella komissio voi arvioinnin valmistuttua harkita lisätoimiin ryhtymistä vuonna 2018.

(e)Tutkimukset ja OLAFin tehtävä

OLAF on tasaisesti lyhentänyt tutkimustensa kokonaispituutta vuoden 2012 keskimääräisestä 23,6 kuukaudesta 21 kuukauteen vuonna 2015.

Komissio arvioi tällä hetkellä asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja toimittaa arviointiraportin Euroopan parlamentille ja neuvostolle lokakuuhun 2017 mennessä.

OLAFin uuden pääjohtajan nimittämismenettely on jo aloitettu, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto osallistuvat siihen kokonaisvaltaisesti.

9.Johtopäätökset ja suositukset

Oikeudellisten ja hallinnollisten toimien mukauttaminen petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi ja EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi on jatkuva prosessi. Uusia haasteita syntyy, kun Euroopan yhdentymishanke etenee ja kansainvälinen taloudellinen tilanne muuttuu. Näiden haasteiden käsittely vaatii uusia välineitä ja työkaluja.

Petosten tekemistavoissa on ilmennyt uusia suuntauksia ja malleja 79 . Petosten tekijät hyödyntävät kaikkia sisämarkkinoiden, globalisoituneen talouden ja uusien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Kuten voidaan todeta tämän ja edellisten vuosien kertomuksista, jäsenvaltiot ovat keskittyneet erityisesti ehkäisy- ja havaitsemistoimenpiteisiin. EU:n tasolla EU:n lainsäätäjät pyrkivät komission konkreettisten aloitteiden pohjalta käsittelemään uhkia, jotka johtuvat petollisen toiminnan kasvavasta rajat ylittävästä ulottuvuudesta 80 . EPPOn perustaminen tarjoaa tehokkaampia toimia petollisen toiminnan torjuntaan.

9.1.Tulot

Vuonna 2016 EU:n tasolla toteutetut toimet vahvistivat EU:n taloudellisten etujen suojaamista. Tarkistetun asetuksen (EY) N:o 515/97 avulla edistetään tehokkaasti pyrkimyksiä tullipetosten torjumiseksi. OLAFin toteuttamat yhteiset tullioperaatiot ovat edelleen tärkeä tietolähde sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisessa tietyntyyppisiin tuotteisiin liittyvissä liiketoimissa.

Kiina oli alkuperämaa, jossa todettiin eniten petoksia ja muita sääntöjenvastaisuustapauksia sekä tapausten määrässä että todetuissa rahamäärissä mitattuna.

Tullivalvontastrategiassa yhdistyvät erilaiset valvontatavat. Tulliselvityksen jälkeen suoritettavien tarkastusten on ilmoitettu olevan tehokkain havaitsemiskeino sekä havaittujen tapausten lukumäärän että niihin liittyvien rahamäärien valossa. Tullitarkastukset ennen tulliselvitystä ja sen aikana sekä petostentorjuntaviranomaisten suorittamat tarkastukset ovat kuitenkin välttämättömiä tietyntyyppisten tunnettujen petosten, uusien petosmuotojen ja yleisesti kaikentyyppisten petosten havaitsemiseksi.

Vuonna 2016 tehdyissä perinteisten omien varojen tarkastuksissa, jotka koskevat valvontastrategiaa, havaittiin, että tekstiilien ja jalkineiden aliarvostetun tuonnin hallinnassa ja valvonnassa saattaa olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia EU:n talousarvioon. Asiaankuuluvat riskiprofiilit on otettava käyttöön, alihintaan arvostettujen hyödykkeiden tuontia on järjestelmällisesti torjuttava ja tullausarvot on korjattava EU:n asetusten mukaisesti.

Suositus 1: Jäsenvaltioita pyydetään tarkistamaan tulliarvon määrittämistä koskeva hallinta- ja valvontastrategia. EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi jäsenvaltioita pyydetään tarkastelemaan uudelleen kansallisia menettelyjään ja valvontajärjestelmiään, erityisesti ·sisällyttämään riskienhallintajärjestelmäänsä EU:n laajuiset riskiprofiilit, jotka perustuvat ns. puhtaisiin keskihintoihin ja joilla torjutaan systemaattisesti mahdollisesti alihinnoiteltuja tavaroita, jotka on havaittu riskiprofiilien avulla ·olemaan vapauttamatta tavaroita, jos mahdollisten aliarvostettujen tuotteiden tavaranilmoittajat eivät poista viranomaisten perusteltua epäilyistä ilmoitetun arvon paikkansapitävyydestä tai tarjoa takuuta, joka kattaa täysimääräisesti mahdollisen tullivelan ·soveltamaan tullilainsäädännön mukaisia tullausarvon määrittämismenetelmiä.

9.2.Menot

Kuten OLAFin tutkimukset ovat osoittaneet, julkiset hankinnat, jotka ovat suurin julkisten menojen kanava, ovat houkutteleva markkinapaikka petosten tekijöille, jotka käyttävät korruptiota ja ulkomaisia tilejä petosten helpottamiseksi. Monet julkisiin hankintoihin liittyvät petokset ovat kansainvälisiä, sillä uusille petoslajeille on usein tyypillistä se, että hankintaviranomainen on yhdessä jäsenvaltiossa, tarjoajia on useissa muissa jäsenvaltioissa, ja tarjoajat puolestaan teettävät työt alihankintana yrityksillä, jotka sijaitsevat eri maissa 81 .

Viimeisten viiden vuoden aikana 20 prosenttia kaikista ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista on liittynyt julkisia hankintoja koskevien sääntöjen rikkomiseen, mikä vastaa 30 prosenttia kaikista ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista.

Julkisia hankintoja koskevat direktiivit olisi pitänyt saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 18. huhtikuuta 2016 mennessä nykyaikaistetun ja virtaviivaisen oikeudellisen kehyksen käyttöönottamiseksi. Yksitoista jäsenvaltiota ei ole vielä täysin saattanut kolmea julkisia hankintoja koskevaa direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Kun tarkastellaan kansallisten viranomaisten viimeisten viiden vuoden aikana tekemiä tärkeimpiä menoaloja koskevia ilmoituksia, niiden välillä ei ole merkittäviä eroja. Vuotuisissa ohjelmissa, kuten maataloustukirahastosta rahoitettavista ohjelmista, oli pieniä eroja vuodesta toiseen. Monivuotiset ohjelmat noudattavat ohjelmointijaksoon liittyvää erilaista mallia, ja ohjelmien ensimmäisinä vuosina ilmoituksia on vähän, mutta määrä kasvaa kohti ohjelman päätösvaihetta.

Tämän vuoden analyysiä on syvennetty ja parannettu, jotta tietyt riskialttiit alueet ovat paremmin kohteena. Tämä oli mahdollista raportoitujen tietojen asteittain paranevan laadun vuoksi. Parannuksia voitaisiin kuitenkin tehdä enemmän.

Maataloustukirahastosta rahoitettavat suorat tuet muodostavat verrattain vähäisen riskin politiikan alan jäsenvaltioiden havaitsemien petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien osalta. Petosten havaitseminen markkinatukitoimenpiteiden osalta on suurempi kuin muilla politiikan aloilla 82 .

Maaseuturahasto-ohjelmissa toimivaltaisten viranomaisten sääntöjenvastaisuuksien ja petosten havaitsemisen taso on samanlainen kuin muiden yhteisten hallinnointialueiden taso.

Koheesiopolitiikassa ohjelmakauden 2007–2013 analyysi osoittaa, että havaitsemisaste lähentymistavoiteohjelmien osalta on suurempi. Eurooppalaista alueellista yhteistyötä koskevien ohjelmien kohdalla havaitsemisaste on poikkeuksellisen alhainen.

Tietyt alat tunnistetaan riskialttiimmiksi 83 .

9.3.Tulevat vuodet

Tietoisuus huijareiden luomista uhkista ja yksittäisten kansallisten viranomaisten vaikeuksista selviytyä toteutettujen tapausten rajat ylittävästä ulottuvuudesta lisääntyy.

Tämä merkitsee kasvavaa halukkuutta jakaa tietoa ja parhaita käytäntöjä ja, asianmukaisissa oikeudellisissa puitteissa, asiaa koskevaa tietoa. EU ja sen jäsenvaltiot ovat nyt paremmin varustettuja kuin muutama vuosi sitten, ja ne sitoutuvat tekemään yhä enemmän.

Vuonna 2017 neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät yhteisöpetosdirektiivin, jonka avulla voidaan yhdenmukaistaa lähestymistapoja ja joka kattaa alv-petosten torjunnan eurooppalaisen ulottuvuuden.

Vähintään kaksikymmentä jäsenvaltiota menee vielä pidemmälle perustamalla tehostetun yhteistyön pohjalta EPPOn puuttuakseen erityisesti petoksiin ja muihin EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttaviin rikoksiin. Kun EPPO on perustettu, EU:ssa tulee olemaan kaksi elintä, jotka tekevät tutkimuksia tällä alalla. OLAFin ja EPPOn on työskenneltävä yhteistyössä lisätäkseen EU:n taloudellisten etujen suojelua omilla toimialoillaan hallinnollisissa ja rikosoikeudellisissa tutkimuksissa. Komissio on sitoutunut säilyttämään vahvan petostentorjuntaviraston, ja asetuksen 883/2013 arviointi tarjoaa uuden mahdollisuuden tarpeelliselle pohdinnalle siitä, miten tutkintavaltuuksia voidaan edelleen vahvistaa.

LIITE 1 – Petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet vuonna 2016

Petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä mittaa jäsenvaltioiden EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten ja muun laittoman toiminnan torjunnan tuloksia. Tästä syystä lukuja ei tulisi nähdä jäsenvaltioiden alueilla havaittujen petosten yleisyyden kuvaajana. Yhteenlasketut määrät poikkeavat taulukosta 1, sillä liitteessä 1 ei ole huomioitu (liittymistä valmistelevia) kolmansia maita eikä suoria menoja.

LIITE 2 – Muut kuin petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet vuonna 2016

Yhteenlasketut määrät poikkeavat taulukosta 2, sillä liitteessä 2 ei ole huomioitu (liittymistä valmistelevia) kolmansia maita eikä suoria menoja.

(1) (i) 325 artiklan täytäntöönpano jäsenvaltioissa vuonna 2016;
(ii) Omiin varoihin, luonnonvaroihin, koheesiopolitiikkaan ja liittymistä valmistelevaan tukeen liittyvienvuonna 2016 ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien tilastollinen analyysi;
(iii) Suositusten jatkotoimet EU:n taloudellisen etujen suojaamisesta laadittuun komission kertomukseen, 2015;
(iv) Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä – varainhoitoasetuksen 108 artiklassa säädetty tutkintaelin;
(v) Vuosikatsaus sekä tiedot Herkules III -ohjelman tuloksista vuonna 2016.

(2) Neuvoston säädös, annettu 26 päivänä heinäkuuta 1995, yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL C 316, 27.11.1995, s. 48).

(3) Kaikki 28 jäsenvaltiota Tanskaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta.

(4)  https://ec.europa.eu/home-affairs/what-we-do/policies/organized-crime-and-human-trafficking/corruption/experience-sharing-programme_en.

(5) Korruption torjunnan eurooppalaiset kumppanit (EPAC) / Euroopan korruptiontorjuntaverkosto (EACN).

(6) http://www.epac-eacn.org/images/EPAC_EACN_Riga_Declaration_2016_FINAL.pdf.

(7) COM (2016) 605, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2012/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013, (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja (EU) N:o 652/2014 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta

(8) Laajentamalla komission toimivaltaa toteuttaa toimia, jotka koskevat varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää välillisen ja suoran toteutuksen yhteydessä (katso myös kohta 7).

(9) Esim. Ukrainan kansallisen korruptiontorjuntatoimiston ja Valko-Venäjän ja Taiwanin tulliviranomaisten kanssa.

(10) COM(2011) 376 lopullinen.

(11)  Katso COM (2017) 351 lopullinen, osa 2/2, s. 79

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 250/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014.

(13) Komission päätös C(2016) 868, tehty keskiviikko 17. helmikuuta 2016.

(14) Katso yksityiskohtaiset tiedot komission yksiköiden valmisteluasiakirjan alaviitteestä 1 (v).

(15) Katso yksityiskohtaiset tiedot komission yksiköiden valmisteluasiakirjan alaviitteestä 1 (i).

(16) Ks. 2.2.1.2 kohta.

(17) Yhdeksän kansallisen petostentorjuntastrategian hyväksynyttä jäsenvaltiota ovat: Bulgaria, Kroatia, Tšekin tasavalta, Ranska, Kreikka, Unkari, Italia, Malta ja Slovakia. Lisäksi Latvia ja Romania hyväksyivät kansallisen petostentorjuntastrategian ja lähettivät sen komissiolle vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Belgia, Alankomaat ja Puola ilmoittivat, että kansallisen petostentorjuntastrategian laatiminen on meneillään, kun taas Itävalta ja Liettua ilmoittivat hyväksyneensä tiettyjä strategisia asiakirjoja.

(18) EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1.

(19) EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.

(20) EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243.

(21) Bulgaria, Tšekin tasavalta, Kreikka, Espanja, Ranska, Kypros, Latvia, Unkari, Romania ja Viro.

(22) COM(2016) 472 lopullinen, 14.7.2016, sivut 29–31.

(23) Tullialan riskienhallintajärjestelmä.

(24) Petostentorjunnan tietojärjestelmä

(25) OWNRES-tietokanta.

(26)  ARACHNE on komission aluekehitysrahastolle, koheesiorahastolle ja Euroopan sosiaalirahastolle tarkoitettu riskien pisteytyksen tietojärjestelmä, joka on kansallisten viranomaisten saatavilla.

(27) Belgia, Bulgaria, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Unkari, Puola, Romania, Suomi ja Ruotsi.

(28) Tanska ja Slovakia.

(29) Tšekin tasavalta, Tanska, Viro, Irlanti, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Liettua, Unkari, Alankomaat, Puola, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi ja Ruotsi.

(30) Belgia, Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Unkari, Alankomaat, Puola, Slovakia ja Ruotsi.

(31) Belgia, Saksa, Viro, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Unkari, Alankomaat, Puola, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta.

(32) Espanja, Ranska, Liettua, Itävalta, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta.

(33) Belgia, Bulgaria, Tšekin tasavalta, Tanska, Saksa, Viro, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia ja Yhdistynyt kuningaskunta.

(34) Irlanti, Malta, Suomi ja Ruotsi.

(35) Belgia, Bulgaria, Tšekin tasavalta, Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Malta, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta.

(36) Katso yksityiskohtaiset tiedot komission yksiköiden valmisteluasiakirjan alaviitteestä 1 (iii).

(37) Katso yksityiskohtainen selvitys ilmoitetuista sääntöjenvastaisuustapauksista komission yksiköiden valmisteluasiakirjan alaviitteestä 1 (ii).

(38) Tätä indikaattoria kutsutaan petoksen yleisyystasoksi (FFL). Katso komission yksiköiden valmisteluasiakirjan Methodology regarding the statistical evaluation of reported irregularities for 2015 (Sääntöjenvastaisuuksien tilastollinen analyysi 2015) SWD(2016) 237 lopullinen 2.3.2 kohta.

(39) Tätä indikaattoria kutsutaan petoksen määrätasoksi (FAL). Ks. alaviite 38.

(40) EUVL L 243, 18.9.2015, s. 1.

(41) EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1.

(42) EUVL L 126, 14.5.2016, s. 1.

(43) EUVL L 65, 11.3.2016, s. 38.

(44) EUVL L 65, 11.3.2016, s. 40.

(45) Ks. 3.1.1.3 kohta.

(46) CSM-rekisteri sisältää tiedot kaikkien meriteitse EU:hun tuotujen konttien ja valmisteveron alaisia tuotteita sisältävien vietyjen konttien fyysistä liikkeistä. Rahdinkuljettajat lähettävät nämä tiedot CMS-tietoina suoraan OLAFille.

(47) Tuloksista keskustellaan 29.–30. kesäkuuta 2017 pidettävässä keskinäistä avunantoa tulliasioissa käsittelevän asiantuntijaryhmän kokouksessa.

(48) Tullimenettely 42 mahdollistaa sellaisten EU:n ulkopuolisten tavaroiden luovuttamisen vapaaseen liikenteeseen EU:n jäsenvaltiossa, jotka on vapautettu tuonnin alv:stä, jos tavarat kuljetetaan toiseen jäsenvaltioon yhteisön sisäisessä liiketoimessa.

(49) *    Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.Tällä hetkellä voimassa on yli 70 sopimusta, mukaan lukien EU:n suurten kauppakumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, Kiinan ja Japanin kanssa.

(50) KOM(2013) 324 lopullinen.

(51) KOM(2017) 235 lopullinen.

(52) KOM(2016) 148 lopullinen.

(53) https://ec.europa.eu/taxation_customs/business/vat/action-plan-vat_en

(54) TAXUD/2015/CC/131, https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/2016-09_vat-gap-report_final.pdf .

(55) Ehdotus neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta, COM(2016) 811 lopullinen.

(56) Petosten ja sääntöjenvastaisuuksien vaikuttamien perinteisten omien varojen takaisinperintää koskevat tiedot on annettu komission yksiköiden valmisteluasiakirjan alaviitteessä 1 (ii).

(57) Ks. alaviite 38.

(58) Ks. alaviite 39.

(59) https://ec.europa.eu/anti-fraud/sites/antifraud/files/olaf_report_2016_en.pdf

(60) Ks. alaviite 38.

(61) Ks. alaviite 39.

(62) Vuosi 2015 oli epätavallinen: Katso kohdat 5.1 ja 5.3.2 Euroopan parlamentin ja neuvoston vuoden 2015 vuosikertomuksen EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta, (COM(2016) 472 lopullinen), http://ec.europa.eu/anti-fraud/sites/antifraud/files/pifreport_2015_en.pdf .

(63)  Ohjelmakauden päättämisprosessi alkoi maaliskuun 2017 lopulla.

(64) Viitataan järjestelmässä OLAFin ilmoittamina tapauksina.

(65) Vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus on osa EU:n talousarvioon integroitua talous- ja tilinpäätösraportointipakettia, COM(2017)351 lopullinen.

(66) Tämä asiakirja on vielä viimeisteltävä ja hyväksyttävä virallisesti.

(67)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 2015/1929, annettu 28 päivänä lokakuuta 2015 (EUVL L 286, 30.10.2015, s. 1).

(68)  Katso myös COM(2017) 351 lopullinen, osa 2/2, sivut 79–80.

(69)  Varainhoitoasetuksen 106 artiklan 1 kohdan c–f alakohdassa tarkoitetut tapaukset (toisin sanoen vakava ammatillinen virhe, petos, vakava sopimusvelvoitteiden rikkominen tai sääntöjenvastaisuudet).

(70)  Varainhoitoasetuksen 108 artiklan 5–10 kohdassa säädetty tutkintaelin: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1), jota muutettiin viimeksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 2015/1929, annettu 28 päivänä lokakuuta 2015 (EUVL L 286, 30.10.2015, s. 1).

(71)  Hyväksyjät voivat olla EU:n toimielinten, virastojen ja elinten palveluksesta.

(72) Lisätietoja tutkintaelimestä on annettu komission yksiköiden valmisteluasiakirjan alaviitteestä 1(iv).

(73)  Tutkintaelin on antanut 30. kesäkuuta 2017 alkaen 17 suositusta, joista kolme hyväksyttiin vuonna 2016. Yhdessä tapauksessa tutkintaelimelle esitettyjä tietoja ei osoitettu todeksi. Tutkintaelin totesi kolmessa suosituksessa, että seuraamuksia ei pitäisi asettaa, sillä toimija oli tehnyt korjaavia toimenpiteitä. Katso yksityiskohtaiset tiedot varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää koskevasta komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta ja sen liitteistä.

(74)  Tietoja komission yksiköiden valmisteluasiakirjan alaviitteessä 1 (iv).

(75) Ks. 2.2.1.1 kohta.

(76) Ks. 3.1.4 kohdat.

(77) Perusteellinen kuvaileva analyysi on saatavilla komission yksiköiden valmisteluasiakirjan alaviitteessä 1 (ii). Katso kohdat 4.2.2.3 ja 4.2.2.4.

(78) KOM(2013) 324 lopullinen.

(79) Ks. OLAFin kertomus 2016, sivut 12–22.
  https://ec.europa.eu/anti-fraud/sites/antifraud/files/olaf_report_2016_en.pdf .

(80) OLAFin kertomus 2016.

(81) OLAFin kertomus 2016.

(82) Katso kohdassa 4.1.2 määritellyt markkinatukitoimenpiteet.

(83) Ks. 4.2.2. kohta.