EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 26.6.2017

COM(2017) 365 final

KOMISSION TIEDONANTO

EUROOPAN UNIONIN KONSOLIDOITU TILINPÄÄTÖS - VARAINHOITOVUOSI 2016

SISÄLLYSLUETTELO

ALKUSANAT ALKUSANAT 3

EUROOPAN UNIONIN POLIITTINEN KEHYS, HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS EUROOPAN UNIONIN POLIITTINEN KEHYS, HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS 5

KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS 12

KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT 13

TASE. TASE . 15

TUOTTO- JA KULULASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA 16

RAHAVIRTALASKELMA RAHAVIRTALASKELMA 17

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 18

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 19

TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ JA ANALYYSI TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ JA ANALYYSI

TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUS JA LIITETIEDOT TALOUSARVION TOTEUTTAMISKERTOMUS JA LIITETIEDOT

SANASTO SANASTO

ALKUSANAT

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) perustettiin alle puolitoista vuotta sitten. Se on Euroopan investointiohjelman keskeinen osa, joka on jo tuottanut konkreettisia tuloksia. ESIR-rahasto toimii kaikissa 28 jäsenvaltiossa, ja se oli auttanut käynnistämään yli 190 miljardin euron investoinnit toukokuun 2017 puoliväliin mennessä. Tämä on yli puolet talouden elpymistä edistävästä 315 miljardin euron kokonaistavoitteesta, joka on määrä saavuttaa vuoden 2018 puoliväliin mennessä. Vuoden 2016 lopussa takuurahastoa, joka kattaa EIP-ryhmän toteuttamat ESIR-toimet, oli rahoitettu EU:n budjettivaroista, ja tässä tilinpäätöksessä kokonaismäärä on miljardi euroa.

EU:n talousarvion ensisijaisena tavoitteena on edelleen työpaikkojen luominen sekä kasvun ja investointien vauhdittaminen. Komissio pyrkii edelleen vahvistamaan EU:n talouden elpymistä ja investoimaan nuoriin ja työnhakijoihin sekä aloitteleviin yrityksiin ja pieniin ja keskisuurin yrityksiin (pk-yritykset). Hyvä esimerkki tästä on COSME-ohjelmaan (yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelma) sisältyvä lainatakausjärjestely, joka toimi erittäin hyvin myös vuonna 2016. Järjestelyä tuki vuonna 2016 myös ESIR-rahaston tarjoama lisäriskinkantokyky. Vuoden 2016 loppuun mennessä yli 143 000 pk-yritystä 21 maassa oli jo saanut COSME-ohjelman tukemaa rahoitusta yhteensä yli 5,5 miljardia euroa.

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 on keskeinen tekijä, kun EU:hun rakennetaan innovointiin ja osaamiseen perustuvaa taloutta ja yhteiskuntaa. Ohjelmassa on 49 000 osallistujaa, ja allekirjoitettujen avustussopimusten arvo on yhteensä 20,5 miljardia euroa. Yli 21 prosenttia osallistujista on pk-yrityksiä. Horisontti 2020 -puiteohjelman kasvusta viime vuoteen verrattuna on osoituksena lähes 40 prosentin lisäys tähän tilinpäätökseen sisällytetyissä Horisontti 2020-takausvälineissä.

Galileo-ohjelman ensimmäisistä käyttövalmiista palveluista ilmoitettiin vuonna 2016. Tämän myötä Euroopan oma maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä siirtyi käyttöönottovaiheesta käyttövaiheeseen vuonna 2016. Toimintavalmiiden Galileo-satelliittien ja maainfrastruktuurin arvo oli tässä tilinpäätöksessä 2 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa. Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvien hankkeiden täytäntöönpano kannusti kehittämään uusia Galileo-sovelluksia. Tähän mennessä näiden hankkeiden puitteissa on tuotu markkinoille 13 innovaatiota, haettu 5 patenttia, rakennettu 34 pitkälle kehitettyä prototyyppiä, tuotu markkinoille 2 tuotetta ja julkaistu 223 tieteellistä artikkelia. Maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (Global Navigation Satellite System, GNSS) markkinoiden arvioidaan kasvavan vuonna 2017 käytössä olleista 5,8 miljardista laitteesta noin 8 miljardiin laitteeseen vuoteen 2020 mennessä.

Verkkojen Eurooppa -välineeseen (Connecting Europe Facility, CEF) kuuluvalla liikenneosiolla pyritään helpottamaan infrastruktuurihankkeiden mahdollisuuksia saada rahoitusta liikenteen, televiestinnän ja energian aloilla. Kyseisestä osiosta myönnettiin rahoitusta 64 kilometriä pitkän Brennerin tunnelin rakentamista varten. Kyseessä on maailman pisin suuren kapasiteetin rautatietunneli. Unionin tilinpäätökseen sisältyvä Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline tarjoaa lainarahoituksen riskinjakoa etuoikeutettujen ja etuoikeusasemaltaan huonompien lainojen ja takausten muodossa. Välineellä tuetaan myös hankejoukkolainoja.

EU jatkoi vuonna 2016 toimiaan, joilla reagoitiin muuttuvan geopoliittisen tilanteen aiheuttamiin uusiin haasteisiin. EU:n talousarviosta tuettiin jäsenvaltioita muuttovirtojen asianmukaisessa hallinnoinnissa, muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumisessa sekä Schengen-alueen turvaamisessa. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston piiriin kuuluvien jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien toteuttaminen vauhdittui vuonna 2016.

Komissio perusti myös Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen, joka otettiin käyttöön 17. helmikuuta 2016. Tähän tilinpäätökseen on kirjattu 630 miljoonaa euroa jäsenvaltioiden vuonna 2016 maksamia rahoitusosuuksia. Tämän ansiosta komissio saattoi muiden aloitteiden ohella käynnistää innovatiivisen ohjelman, hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon (Emergency Social Safety Net). Sen tavoitteena on auttaa jopa miljoonaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevaa pakolaista Turkissa säännöllisillä käteisavustuksilla. Tämä on esimerkki siitä, kuinka EU:n talousarviosta annetaan enenevässä määrin tehokkaasti apua hätätilanteessa oleville ihmisille.

Komissio ehdotti kesäkuussa 2016 Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvaa uutta kumppanuuskehystä kolmansien maiden kanssa. Kumppanuuskehys on eurooppalainen lähestymistapa, jolla syvennetään yhteistyötä muuttovirtojen lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaiden kanssa. Sille myönnetään tukea suurimmasta osasta otsakkeeseen ”Globaali Eurooppa” kuuluvista ohjelmista. Rahoitusta saadaan myös asianomaisista EU:n erityisrahastoista, varsinkin Syyria-erityisrahastosta, joka on sisällytetty unionin tilinpäätökseen. Kumppanuuskehyksen riittävä rahoitus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan tehostaa yhteistyötä ensisijaisten kumppanimaiden kanssa ja jatkaa toimia keskisen Välimeren muuttoreitillä.

Muut globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutoksen torjunta, ovat edelleen EU:n talousarvion painopistealueita.. Vuonna 2016 ilmastotoimien valtavirtaistamiseen osoitettujen kokonaismäärärahojen arvioitiin olevan 20,9 prosenttia talousarviosta, mikä on linjassa nykyiselle vuosien 2014–2020 monivuotiselle rahoituskehykselle asetetun tavoitteen kanssa. 

Talousarvion näkökulmasta Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) ja yhteinen maatalouspolitiikka ovat edelleen EU:n tärkeimpiä investointivälineitä. Vuonna 2016 EU:n talousarviosta käytettiin 57,4 miljardia euroa maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen. Huolimatta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen käynnistämisessä ja toteuttamisessa aiempina vuosina esiintyneistä viipeistä taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesioon käytettiin 37,8 miljardia euroa. 

Komissio on käynnistänyt keskustelun EU:n 27 jäsenvaltion tulevaisuudesta ja painopisteistä. Komissio jatkaa yhteistyötä tavoitteenaan vauraampi, kilpailukykyisempi ja turvallisempi tulevaisuus. 

Günther H. Oettinger

Budjetista ja henkilöstöstä vastaava komission jäsen

EUROOPAN UNIONIN POLIITTINEN KEHYS, HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS

Euroopan unioni (EU) on 28 1 Euroopan maan unioni, jolle sen jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

1.POLIITTINEN KEHYS

EU pyrkii saavuttamaan perussopimuksessa vahvistetut tavoitteet useilla eri välineillä, joista yksi on EU:n talousarvio. Muita tehtäviä ovat esimerkiksi lainsäädännön ehdottaminen ja poliittisten strategioiden toteuttaminen.

EU:n talousarviosta tuettavat politiikkatoimet toteutetaan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti.

Monivuotisesta rahoituskehyksestä on sovittu yksimielisesti. Tämä tarkoittaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet tavoitteet ja varojen käytön. EU:n talousarviosta myönnetään rahoitusta hyvin monenlaisille politiikkatoimille ja ohjelmille, joita toteutetaan eri puolilla EU:ta. Komissio toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston monivuotisessa rahoituskehyksessä asettamien painopisteiden mukaisesti erilaisia rahoitusohjelmia, toimia ja hankkeita. Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) muodostamalla pääasiallisella menoalalla EU sitoutuu oikeudellisesti toteuttamaan näitä toimia hyväksymällä toimenpideohjelmat.

EU:n pääasiallisena rahoituslähteenä ovat omat varat, joita täydennetään muilla tuloilla. Omia varoja on kolmenlaisia: perinteiset omat varat (esimerkiksi tulli- ja sokerimaksut), arvonlisäveroon (alv) perustuvat omat varat ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat. EU:n toiminnasta kertyvien muiden tulojen (esimerkiksi kilpailun alalla määrätyt sakot) osuus on yleensä alle 10 prosenttia kaikista tuloista. Talousarvion rahoittamiseksi tarvittava omien varojen kokonaismäärä riippuu siitä, kuinka suurta osaa kokonaismenoista ei saada katettua muilla tuloilla. Omien varojen kokonaismäärä saa olla enintään 1,23 prosenttia jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta (BKTL).

EU:n toimintamenot sisältävät rahoituskehyksen eri otsakkeisiin liittyvät menot, joita hallinnoidaan eri tavoin. Hallinnointitapa määrää sen, miten maksut suoritetaan ja miten varoja hoidetaan. EU:n talousarvion totettamisessa käytetään kolmea hallinnointitapaa:

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa: talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät siirretään jäsenvaltioille. Noin 80:tä prosenttia menoista hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa muun muassa maatalousmenojen ja rakennetoimien aloilla.

Suora hallinnointi: komission yksiköt vastaavat suoraan talousarvion toteuttamisesta.

Välillinen hallinnointi: komissio siirtää tietyt talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisille elimille, kuten EU:n virastoille tai kansainvälisille järjestöille.

2.HALLINTO JA VASTUUVELVOLLISUUS EU:SSA

2.1.INSTITUTIONAALINEN RAKENNE

EU:n organisatorinen hallinto koostuu toimielimistä, virastoista ja muista elimistä, jotka luetellaan konsolidoidun tilinpäätöksen liitetiedossa 9. Politiikan valmistelun ja päätöksenteon näkökulmasta EU:n keskeiset toimielimet ovat Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio.

Komissio on EU:n toimeenpaneva elin, joka edistää unionin yleistä etua. Tätä varten komissio ehdottaa lainsäädäntöä, toteuttaa EU:n toimintapolitiikkaa, valvoo perussopimusten ja EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon asianmukaisuutta, hallinnoi EU:n talousarviota ja edustaa unionia Euroopan ulkopuolella.

Komission sisäinen toiminta perustuu hyvän hallintotavan keskeisiin periaatteisiin, joihin kuuluvat selkeät tehtävät ja vastuut, vahva sitoutuminen tulosjohtamiseen ja oikeudellisen kehyksen noudattamiseen, selkeät vastuumekanismit, laadukas ja osallistava sääntelykehys, avoimuus ja läpinäkyvyys sekä tiukat eettiset toimintaperiaatteet.

2.2.KOMISSION HALLINTORAKENNE

Euroopan komissiolla on ainutlaatuinen hallintojärjestelmä, jossa erotetaan selkeästi poliittisen ja hallinnollisen valvonnan rakenteet ja jossa taloudellinen vastuu ja muut vastuualueet on määritelty selkeästi. Järjestelmä perustuu perussopimuksiin, ja sen rakenne on kehittynyt ajan mittaan mukautumaan muuttuvaan ympäristöön. Hallintojärjestelmässä noudatetaan parhaita käytänteitä, jotka on vahvistettu asiaa koskevissa kansainvälisissä standardeissa. 5  

§Komission kollegio ottaa yhdessä poliittisen vastuun komission työstä. Talousarvion operatiivinen toteutus on annettu tehtäväksi pääjohtajille ja toimialajohtajille, jotka johtavat komission hallintoa. 6  

§Komission kollegio antaa varainhoidon tehtäviä pääjohtajille tai toimialajohtajille, joista tulee valtuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä. Nämä tehtävät voidaan siirtää vielä johtajille, yksikönpäälliköille ja muille henkilöille, joista tulee edelleenvaltuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä. Tulojen ja menojen hyväksyjät ovat vastuussa hallinnointiprosessin kaikista osista. He mm. päättävät, mitä toimia toimielimen asettamien poliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, ja vastaavat sekä varsinaisten toimien että niihin osoitettujen määrärahojen hallinnoinnista.

Komissiossa varainhoidon tehtävät ja vastuut on siis määritelty selkeästi, ja niitä sovelletaan asianmukaisesti. Tällaisessa selkeisiin vastuualueisiin jaetussa hajautetussa lähestymistavassa pyritään luomaan hallintokulttuuri, joka kannustaa virkamiehiä ottamaan vastuun hallinnassaan olevista toimista ja antaa heille päätösvallan toimissa, joista he ovat vastuussa.

Osana komission strategisen suunnittelun ja ohjelmoinnin kierrosta kunkin valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava vuotuinen toimintakertomus toimista sekä toimintapolitiikan saavutuksista ja tuloksista. Tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa kertomuksessa, että varat on käytetty moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että hän on ottanut käyttöön valvontamenettelyt, jotka antavat tarvittavat takeet tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Komission tasolla kyseiset tulokset hyväksytään ja julkaistaan koostetussa muodossa talousarviota koskevassa vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa, joka lähetetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Se on keskeinen väline, jolla komission jäsenten kollegio ottaa poliittisen vastuun talousarvion hallinnoimisesta.

Komission tilinpitäjä vastaa keskitetysti kassanhallinnasta, takaisinperintämenettelyistä, julkissektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) perustuvien kirjanpitosääntöjen laatimisesta, kirjanpitojärjestelmien validoinnista sekä komission tilinpäätöksen ja EU:n vuotuisen konsolidoidun tilinpäätöksen laadinnasta. Lisäksi tilinpitäjän on varmennettava tilinpäätös allekirjoituksellaan ja vakuutettava olevansa riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean kuvan taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista. Tilinpitäjän tehtävä on riippumaton toiminto, ja hän on päävastuussa komissiolle tehtävästä taloudellisesta raportoinnista. Myös komission sisäisen tarkastajan tehtävä on keskitetty, riippumaton toiminto.

 Hallintoneuvosto osallistuu komission hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän toimintaan valvomalla keskeisiä hallintoon liittyviä asioita, myös rahoitus- ja henkilöresurssien hallintaa, ja laatimalla niitä koskevia strategisia suuntaviivoja. Komission pääsihteeri toimii hallintoneuvoston puheenjohtajana. Hallintoneuvostossa kokoontuvat säännöllisesti kabinettien edustajat ja pääjohtajat, jotka vastaavat talousarviosta, henkilöresursseista ja tietotekniikasta. Näin varmistetaan, että komissiolla on käytössä tarvittavat organisatoriset ja tekniset rakenteet, joiden avulla puheenjohtajan määrittämiin poliittisiin painopisteisiin sisältyvät tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaasti ja tuloksellisesti.

2.3.VANKKA TULOSKEHYS

Vankkojen tuloskehysten täytäntöönpano on välttämätöntä, jotta varmistetaan tiukka keskittyminen tuloksiin, EU:n tuottamaan lisäarvoon ja EU:n ohjelmien moitteettomaan hallinnointiin. EU:n talousarvion tuloksellisuutta arvioitaessa on otettava huomioon tavoitteiden moninaisuus, toimintapolitiikkojen ja ohjelmien täydentävyys ja valtavirtaistaminen sekä jäsenvaltioiden keskeinen rooli EU:n talousarvion toteuttamisessa. Komissio on sitoutunut varmistamaan, että EU:n talousarviolla saadaan aikaan parempia tuloksia kansalaisten hyväksi ja tuetaan poliittisia painopisteitä. Sen varmistamiseksi, että varoja osoitetaan painopisteisiin ja että kaikki toimet tuottavat hyviä tuloksia ja lisäarvoa, komissio toteuttaa tuloksiin keskittyvää unionin talousarviota koskevaa aloitetta. Vuosien 2014–2020 tuloskehyksen mukaisesti aloitteella edistetään sääntöjen noudattamisen ja tuloksellisuuden parempaa tasapainoa. Vuosien 2014–2020 tuloskehykset on sisällytetty järjestelmään uutena pakollisena elementtinä, jolla on keskeinen merkitys tällä tulossuuntautuneisuuteen painottuvalla ohjelmakaudella. Tuloskehyksissä asetetaan selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet ja indikaattorit sekä seurantaa, raportointia ja arviointia koskevat järjestelyt.

EU:n talousarviota koskevassa vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa annetaan kattavat tiedot EU:n talousarvion tuloksellisuudesta, hallinnoinnista ja suojaamisesta. Siinä selitetään, miten EU:n talousarvio tukee unionin poliittisia painopisteitä, ja kerrotaan EU:n talousarviovarojen avulla saavutetuista tuloksista. Siinä tarkastellaan myös, miten komissio toimii pyrkiessään varmistamaan mahdollisimman korkeatasoisen talousarvio- ja varainhallinnon ja kehittämään sitä.

2.4.TILINPÄÄTÖSRAPORTOINTI

EU:n tilinpäätösraportoinnin tärkein osa on integroitu talous- ja tilinpäätösraportointipaketti (Integrated Financial Reporting Package, IFRP), joka sisältää EU:n konsolidoidun tilinpäätöksen ja muut tilinpäätöksen rinnalla julkaistavat raportit eli talousarviota koskevan vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen ja kertomuksen vastuuvapauspäätösten seurannasta. Integroitu talous- ja tilinpäätösraportointipaketti antaa vuosittain kansalaisille kattavan kuvan EU:n taloudesta ja toiminnasta.

EU:n konsolidoidussa tilinpäätöksessä annetaan taloudelliset tiedot toimielinten, virastojen ja muiden elinten toiminnasta sekä suoriteperusteisen kirjanpidon että talousarvion näkökulmasta. Jäsenvaltioiden tilinpäätökset eivät sisälly tähän tilinpäätökseen.

EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen kuuluu kaksi erillistä mutta toisiinsa yhteydessä olevaa osaa:

a)    konsolidoitu tilinpäätös ja

b)    talousarvion toteuttamisesta laadittu selvitys, jossa annetaan kootut tiedot talousarvion toteuttamisesta.

Lisäksi EU:n konsolidoidun tilipäätöksen rinnalla julkaistaan ”Tilinpäätöksen sisältö ja analyysi” (Financial Statement Discussion and Analysis, FSDA), jossa esitetään yhteenveto tilinpäätökseen tehdyistä merkittävistä muutoksista ja tärkeimmistä suuntauksista ja selitetään keskeiset riskit ja epävarmuustekijät, jotka EU on kohdannut ja joihin sen on puututtava tulevaisuudessa.

Raportointi ja vastuuvelvollisuus komissiossa:

2.5.TILINTARKASTUS

Ulkoinen tarkastus

EU:n toimielinten (ja elinten) ulkopuolisena tilintarkastajana on Euroopan tilintarkastustuomioistuin, ’jäljempänä tilintarkastustuomioistuin’. Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on kehittää osaltaan EU:n varainhoitoa, edistää vastuuvelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä toimia EU:n kansalaisten etuja edistävänä riippumattomana valvojana. Tilintarkastustuomioistuimen tehtävä EU:n riippumattomana ulkoisena tarkastajana on varmistaa, että EU:n varat on kirjattu oikein, että ne on hankittu ja käytetty asianomaisten sääntöjen ja säännösten mukaisesti ja että rahalle on saatu vastinetta.

EU:n tilinpäätöksen ja varainhoidon tarkastuksesta vastaavan tilintarkastustuomioistuimen tehtäviin kuuluu mm. seuraavien asiakirjojen laatiminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

1)    yleisestä talousarviosta rahoitettavia toimintoja koskeva vuosikertomus, jossa esitetään yksityiskohtaisia huomautuksia tilinpäätöksestä ja sen perustana olevista toimista;

2)    tarkastusten perusteella laadittu lausunto, joka sisältyy vuosikertomukseen tarkastuslausuman muodossa ja joka koskee i) tilien luotettavuutta ja ii) tilien perustana olevien toimien (joihin kuuluvat sekä kerätyt tulot että lopullisille tuensaajille suoritetut maksut) laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta; ja

3)    erityiskertomukset, joissa käsitellään tiettyjä osa-alueita.

Vastuuvapaus

Talousarvioprosessin viimeinen vaihe on talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntäminen asianomaiselta varainhoitovuodelta. Vastuuvapaus myönnetään komissiolle ja kaikille muille EU:n toimielimille ja elimille. Vastuuvapauden myöntämistä voidaan pitää talousarvion toteuttamiseen kohdistuvan ulkoisen valvonnan poliittisena ulottuvuutena. Neuvoston suosituksen perusteella tekemällään päätöksellä Euroopan parlamentti vapauttaa komission (ja EU:n muut elimet) tietyn vuoden talousarvion toteuttamiseen liittyvästä vastuusta toteamalla, että kyseinen talousarvio on loppuun käsitelty. EU:ssa vastuuvapauden myöntämisestä vastaavana viranomaisena on Euroopan parlamentti. Tämä tarkoittaa, että sen jälkeen kun tilinpäätös on tarkastettu ja lopullinen tilinpäätös on vahvistettu, neuvosto antaa suosituksen, jonka perusteella parlamentti päättää, myöntääkö se komissiolle ja muille EU:n elimille vastuuvapauden unionin asianomaisen varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisesta. Parlamentti tarkastelee päätöksensä perustaksi tilinpäätöstä, talousarviota koskevaa komission vuotuista hallinto- ja tuloksellisuuskertomusta, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomusta, tarkastuslausumaa ja erityiskertomuksia sekä komission sille esitettyihin kysymyksiin ja lisätietopyyntöihin antamia vastauksia.

Vastuuvapauden myöntämismenettely johtaa johonkin seuraavista kolmesta tuloksesta: vastuuvapaus myönnetään, vastuuvapauden myöntämistä lykätään tai vastuuvapautta ei myönnetä. Talousarvion vuotuiseen vastuuvapausmenettelyyn kuuluvat Euroopan parlamentissa keskeisenä osana komission jäsenten kuulemiset. Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan jäsenet esittävät komission jäsenille kysymyksiä heidän vastuulleen kuuluvista toimintalohkoista. Lopullinen vastuuvapauden myöntämistä koskeva mietintö, joka sisältää komissiolta edellytettäviä toimia koskevan suosituksen, hyväksytään Euroopan parlamentin täysistunnossa. Neuvoston suositukset vastuuvapauden myöntämisestä hyväksyy talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin). Komissio laatii vuosittain Euroopan parlamentin hyväksymän vastuuvapauden myöntämistä koskevan mietinnön ja neuvoston vastuuvapaussuositusten perusteella seurantakertomuksen, jossa esitetään konkreettiset toimet, jotka on toteutettu annettujen suositusten perusteella.

KONSOLIDOITUUN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITETTY ILMOITUS

Euroopan unionin vuoden 2016 konsolidoitu tilinpäätös on laadittu käyttäen tietoja, jotka toimielimet ja elimet ovat toimittaneet Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 148 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Vakuutan, että tilinpäätös on laadittu kyseisen varainhoitoasetuksen IX osaston säännösten sekä tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyjen tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Olen saanut kyseisten toimielinten ja elinten tilinpitäjiltä kaikki heidän oikeiksi vakuuttamansa tiedot, jotka tarvitaan laadittaessa tilinpäätöstä, josta käyvät ilmi Euroopan unionin varat ja velat sekä talousarvion toteuttaminen.

Edellä mainittujen tietojen perusteella ja tehtyäni tarpeellisiksi katsomani tarkistukset ennen kuin varmensin Euroopan komission tilinpäätöksen allekirjoituksellani vakuutan olevani riittävän varma siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikean kuvan Euroopan unionin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista.

[allekirjoitettu]

Rosa ALDEA BUSQUETS

Euroopan komission tilinpitäjä

23. kesäkuuta 2017

EUROOPAN UNIONI

VARAINHOITOVUOSI 2016

KONSOLIDOIDUT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA LIITETIEDOT

On huomattava, että osa talousarviota kuvaavien taulukoiden tiedoista ei näytä täsmäävän, koska numerotiedot on pyöristetty miljooniin euroihin.

SISÄLLYSLUETTELO

TASE TASE ……………………………………………………………………………………………………………………………………….. 15

TUOTTO- JA KULULASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA 16

RAHAVIRTALASKELMA RAHAVIRTALASKELMA 17

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA 18

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 19

1. 1. TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET 20

2. 2. TASEEN LIITETIEDOT 33

3. 3. TUOTTO- JA KULULASKELMAN LIITETIEDOT 61

4. 4. EHDOLLISET VELAT JA VARAT 68

5. 5. TALOUSARVIOSITOUMUKSET JA OIKEUDELLISET SITOUMUKSET 72

6. 6. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA 76

7. 7. LÄHIPIIRIÄ KOSKEVAT TIEDOT 87

8. 8. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT 89

9. 9. KONSOLIDOINNIN LAAJUUS 90

TASE

*    Euroopan parlamentin 1. joulukuuta 2016 hyväksymän talousarvion mukaisesti EU:n lyhytaikaiset velat katetaan omista varoista, jotka jäsenvaltiot kantavat tai joiden maksamista pyydetään jäsenvaltioilta vuonna 2017. Lisäksi henkilöstösääntöjen (29. helmikuuta 1968 annettu neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, sellaisena kuin se on muutettuna) 83 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot takaavat yhdessä eläkevastuun kattamisen.

TUOTTO- JA KULULASKELMA

RAHAVIRTALASKELMA

LASKELMA NETTOVAROJEN MUUTOKSISTA

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1.TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LAATIMISPERIAATTEET

1.1.OIKEUSPERUSTA JA TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖT

EU:n kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja kyseisen asetuksen soveltamissäännöistä annettua komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1268/2012 (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

Varainhoitoasetuksen 143 artiklan mukaisesti EU laatii tilinpäätöksensä suoriteperusteisena. Kyseiset säännöt perustuvat julkisen sektorin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS). Näitä komission tilinpitäjän vahvistamia kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjä on noudatettava kaikissa konsolidoinnin piiriin kuuluvissa EU:n toimielimissä ja elimissä. Tavoitteena on luoda kirjanpitoa, arvostamista sekä tilinpäätöksen laadintaa ja esittämistä koskevat yhdenmukaiset säännöt, jotta voitaisiin varmistaa, että tilinpäätökset laaditaan ja konsolidoidaan yhdenmukaisella tavalla.

1.2.TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoa organisaation taloudellisesta asemasta, sen toiminnan tuloksesta ja sen rahavirroista. Tavoitteena on, että näistä tiedoista on hyötyä laajalle käyttäjäkunnalle. Koska EU on julkisoikeudellinen yhteisö, tilinpäätöksellä on lisäksi tarkoitus antaa tietoja, joista on hyötyä päätöksenteossa, ja osoittaa, että unioni on hoitanut sille uskottuja varoja vastuullisesti. Tämä asiakirja on laadittu näiden periaatteiden mukaisesti.

Yleiset periaatteet (laskentaperiaatteet), joita noudatetaan tilinpäätöstä laadittaessa, määritetään EU:n kirjanpitosäännössä nro 1 (”Tilinpäätös”), ja ne ovat samat kuin IPSAS 1 -standardissa eli oikean kuvan antaminen, suoriteperuste, toiminnan jatkuvuus, esittämistavan johdonmukaisuus, erien yhdistäminen, bruttoperiaate ja tietojen vertailtavuus. Varainhoitoasetuksen 144 artiklan mukaan tilinpäätösraportoinnin laadulliset ominaisuudet ovat merkityksellisyys, luotettavuus, ymmärrettävyys ja vertailukelpoisuus.

1.3.KONSOLIDOINTI

Konsolidoinnin laajuus

EU:n konsolidoituun tilinpäätökseen kuuluvat kaikki merkittävät määräysvallassa olevat yhteisöt (eli EU:n toimielimet, mukaan lukien komissio, ja EU:n virastot), osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Konsolidoitujen yhteisöjen täydellinen luettelo on EU:n tilinpäätöksen liitetiedossa 9. Siihen sisältyy nykyisin 52 määräysvallassa olevaa yhteisöä ja 1 osakkuusyritys. Yhteisöjä, jotka kuuluvat konsolidoinnin piiriin mutta joilla on vähäinen merkitys EU:n konsolidoidussa tilinpäätöksessä, ei tarvitse konsolidoida tai arvostaa pääomaosuusmenetelmällä, jos se veisi kohtuuttomasti aikaa tai aiheuttaisi liian suuret kustannukset EU:lle. Kyseiset ”vähämerkityksiset yhteisöt” luetellaan erikseen liitetiedossa 9. Vuonna 2016 vähämerkityksisiksi luokiteltiin 7 yhteisöä.

Määräysvallassa olevat yhteisöt

Päätös yhteisön sisällyttämisestä konsolidointiin perustuu määräysvallan käsitteeseen. Määräysvallassa olevat yhteisöt ovat yhteisöjä, joista EU saa tai sillä on oikeus saada vaihtuvia etuja toimintaan osallistumisesta. EU voi vaikuttaa kyseisten etujen luonteeseen ja määrään käyttämällä määräysvaltaansa yhteisössä. Määräysvallan on oltava käytettävissä kaiken aikaa, ja sen on liityttävä yhteisön relevantteihin toimintoihin. Määräysvallassa olevat yhteisöt konsolidoidaan kokonaisuudessaan. Konsolidointi alkaa siitä päivästä, jona määräysvalta saadaan, ja loppuu kun määräysvaltaa ei enää ole.

Määräysvallan tavallisimmat osoittajat ovat Euroopan unionissa yhteisön perustaminen perussopimusten tai johdetun oikeuden mukaisesti, yhteisön toiminnan rahoittaminen unionin yleisestä talousarviosta saatavalla rahoituksella, äänioikeudet hallintoelimissä, tilintarkastustuomioistuimen tekemät tarkastukset ja Euroopan parlamentin myöntämä vastuuvapaus. Kunkin yhteisön osalta on arvioitava erikseen, syntyykö määräysvalta yhden vai kaikkien edellä mainittujen perusteiden seurauksena.

Tämän lähestymistavan mukaisesti EU:n toimielinten (Euroopan keskuspankkia lukuun ottamatta) ja virastojen (entiseen toiseen pilariin kuuluneet virastot pois luettuina) katsotaan olevan EU:n yksinomaisessa määräysvallassa, ja ne on tämän vuoksi otettu konsolidoinnin piiriin. Myös selvitystilassa olevaa Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä (EHTY) pidetään määräysvallassa olevana yhteisönä.

Kaikki EU:n määräysvallassa olevien yhteisöjen väliset olennaiset transaktiot ja rahamäärät eliminoidaan. Sen sijaan näihin transaktioihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot ovat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei ole eliminoitu.

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestely on sopimus, jonka mukaisesti EU:lla ja yhdellä tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on sopimukseen perustuva, tiettyä järjestelyä koskeva jaettu määräysvalta. Se on olemassa vain silloin, kun asianomaisia toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä suostumusta. Yhteisjärjestelyt voivat olla joko yhteisiä toimia tai yhteisyrityksiä. Jos yhteisjärjestely on rakenteeltaan erillinen yksikkö ja yhteisjärjestelyn osapuolilla on järjestelyn nettovaroja koskevia oikeuksia, kyseinen yhteisjärjestely luokitellaan yhteisyritykseksi. Osuuksia yhteisyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen (ks. liitetieto 1.5.4). Jos osapuolilla on järjestelyyn liittyen omaisuuseriä koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita, kyseinen yhteisjärjestely luokitellaan yhteiseksi toimeksi. EU kirjaa tilinpäätökseensä yhteisiä toimia koskevista osuuksista seuraavat erät: EU:n varat, velat, tulot ja menot sekä EU:n osuus yhteisistä varoista, veloista, tuloista ja menoista.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yhteisöjä, joissa EU:lla on suoraan tai välillisesti huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Vaikutusvalta katsotaan huomattavaksi, jos EU:lla on suoraan tai välillisesti vähintään 20 prosenttia äänioikeuksista. Osuuksia osakkuusyrityksissä käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen (ks. liitetieto 1.5.4).

Konsolidoinnin ulkopuoliset yhteisöt, joiden varoja komissio hallinnoi

Euroopan komissio hallinnoi EU:n henkilöstön sairausvakuutusjärjestelmän, Euroopan kehitysrahaston ja osallistujien takuurahaston varoja niiden puolesta. Näitä yhteisöjä ei kuitenkaan ole konsolidoitu EU:n tilinpäätökseen, koska ne eivät ole EU:n määräysvallassa.

1.4.LAATIMISPERUSTA

Tilinpäätös laaditaan vuosittain. Tilivuosi alkaa tammikuun 1. päivänä ja päättyy joulukuun 31. päivänä.

2.Valuuttojen muuntaminen euroiksi

Toimintavaluutta ja raportointivaluutta

Jos ei toisin mainita, tilinpäätös laaditaan miljoonina euroina, koska euro on EU:n toiminta- ja raportointivaluutta.

Transaktiot ja saldot

Ulkomaan rahan määräiset transaktiot muunnetaan euroiksi transaktiopäivän valuuttakurssiin. Tuotto- ja kululaskelmaan on kirjattu kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät ulkomaan rahan määräisten transaktioiden suorittamisesta sekä ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuntamisesta euromääräisiksi vuoden lopun valuuttakursseihin. Myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltuihin ei-monetaarisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvät muuntoerot kirjataan käyvän arvon rahastoon.

Poikkeavia muuntomenetelmiä sovelletaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, jotka arvostetaan euroina niiden hankintapäivänä voimassa olleiden euron kurssien mukaan.

Ulkomaan rahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen saldot vuoden lopussa muunnetaan euroiksi käyttäen seuraavia 31. joulukuuta voimassa olleita Euroopan keskuspankin (EKP) valuuttakursseja:

Euron vaihtokurssit

3.Arvioiden käyttäminen

IPSAS-standardien ja yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti tilinpäätökseen sisältyy väistämättä määriä, jotka perustuvat johdon tekemiin arvioihin ja oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat luotettavimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. Merkittäviin arvioihin kuuluvat muun muassa työsuhde-etuuksiin liittyvät velat, varaukset, vaihto-omaisuuteen ja muihin lyhytaikaisiin saamisiin liittyvä taloudellinen riski, tulo- ja menojäämät, ehdolliset varat ja velat, aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvon alentuminen sekä rahoitusvälineitä koskevissa liitetiedoissa esitetyt määrät. Kyseisten erien todellinen arvo voi poiketa arvioista. Arvioihin tehtävät muutokset kirjataan kaudella, jonka aikana ne tulevat tietoon.

3.1.TASE

4.Aineettomat hyödykkeet

Hankitut tietokoneohjelmistojen lisenssit kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Kyseisistä omaisuuseristä tehdään poistot tasapoistomenetelmällä omaisuuserien arvioituna taloudellisena vaikutusaikana (3–11 vuotta). Aineettomien hyödykkeiden arvioitu taloudellinen vaikutusaika riippuu niiden sopimuksessa määritellystä taloudellisesta tai oikeudellisesta käyttöajasta. Sisäisesti tuotetut aineettomat hyödykkeet aktivoidaan, kun EU:n kirjanpito- ja tilinpäätössääntöjen mukaiset kriteerit täyttyvät. Ne liittyvät pelkästään omaisuuserän kehitysvaiheeseen. Aktivoitaviin menoihin kuuluvat kaikki välittömät menot, jotka ovat välttämättömiä hyödykkeen luomiseksi, tuottamiseksi ja saattamiseksi valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Tutkimustoimintaan liittyvät menot, aktivointikelvottomat kehitysmenot ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi, kun ne syntyvät.    

5.Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Kaikki aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot. Hankintamenoon sisältyvät kustannukset, jotka voidaan suoraan kohdistaa omaisuuserän hankintaan, rakentamiseen tai siirtämiseen.

Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä omaisuuseränä ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että EU saa omaisuuserästä tulevaisuudessa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia, ja kun omaisuuserään liittyvät menot voidaan määrittää luotettavasti. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan sinä varainhoitovuotena, jonka aikana ne syntyvät.

Maa-alueista ja taideteoksista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellisen vaikutusajan katsotaan olevan rajoittamaton. Myöskään keskeneräisistä hankinnoista ei tehdä poistoja, koska tällaiset omaisuuserät eivät ole vielä käytettävissä. Muista omaisuuseristä tehdään tasapoistot, jotta niiden jäännösarvo voidaan vähentää arvioituna taloudellisena vaikutusaikana seuraavasti:

Omaisuuserien luovutuksesta saatavat voitot ja tappiot määritetään vertaamalla luovutustuloa, josta on vähennetty myyntikustannukset, luovutetun omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Kyseiset voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan.

Vuokraus

Aineellisten hyödykkeiden vuokraus luokitellaan rahoitusleasingtoiminnaksi silloin, kun omistamiseen liittyvät riskit ja edut kuuluvat olennaisilta osin EU:lle. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät aktivoidaan leasingsopimuksen syntymisajankohtana joko omaisuuserän käypään arvoon tai leasingmaksujen vähimmäismäärän nykyarvoon sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Koron osuus rahoitusleasingmaksusta kirjataan kuluksi vuokra-aikana, jotta jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet, joista on vähennetty rahoitusmenot, sisällytetään (lyhyt- ja pitkäaikaisiin) rahoitusvelkoihin. Koron osuus rahoituskustannuksista kirjataan kuluksi tuotto- ja kululaskelmaan vuokra-aikana, jotta jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingilla hallussa pidettävistä omaisuuseristä tehdään poistot joko omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana tai leasingsopimuksen voimassaoloaikana sen mukaan kumpi näistä on lyhyempi.

Vuokrasopimukset, joissa omistajuuteen liittyvät riskit ja edut säilyvät olennaisilta osin vuokralleantajalla, luokitellaan operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi. Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan tasaerinä vuokrasopimuksen voimassaoloaikana.

6.Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Omaisuuseristä, joiden taloudellista vaikutusaikaa ei ole rajoitettu, ei tehdä poistoja/hankintamenon jaksotuksia vaan niiden arvon alentumista testataan vuosittain. Kyseisten omaisuuserien arvon mahdollinen alentuminen selvitetään aina, kun on viitteitä siitä, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ole enää kerrytettävissä tapahtumien tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi. Arvonalentumistappioksi kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot, tai omaisuuserän käyttöarvo, sen mukaan kumpi näistä on suurempi.

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvoa ja taloudellista vaikutusaikaa tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja muutetaan tarvittaessa. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi vastaamaan siihen liittyvää kerrytettävissä olevaa rahamäärää, jos kirjanpitoarvon havaitaan olevan kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi. Jos aiempina vuosina kirjattujen arvonalennusten perusteet eivät enää päde, arvonalentumistappiot peruutetaan.

7.Pääomaosuusmenetelmällä arvostetut sijoitukset

Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisyrityksissä

Sijoitukset, jotka käsitellään kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen, kirjataan alun perin hankintamenoon. EU:n osuus näistä sijoituksista kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan ja osuus rahastojen muutoksista nettovaroihin sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Alkuperäinen hankintameno ja kaikki muutokset (myöhemmät rahoitusosuudet, osuus taloudellisista voitoista, tappioista, rahastojen muutoksista, arvon alentumisesta ja osingoista) muodostavat sijoituksen kirjanpitoarvon EU:n tilinpäätöslaskelmissa tilinpäätöspäivänä. Sijoituksesta saatu voitonjako vähentää omaisuuserän kirjanpitoarvoa.

Jos EU:n osuus kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää käyttäen käsiteltävän sijoituksen tuottamista tappioista on yhtä suuri kuin sen omistusosuus sijoituksesta tai ylittää tämän, EU ei merkitse lisätappioita taseeseensa (”taseeseen merkitsemättömät tappiot”). Kun EU:n osuus on pienentynyt nollan suuruiseksi, lisätappioita otetaan huomioon ja velkaa kirjataan vain siihen määrään asti kuin EU:lla on oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite tai se on suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.

Jos arvon alentuminen voidaan osoittaa, omaisuuserät kirjataan alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään edellä liitetiedossa 1.5.3 kuvatulla tavalla. Jos arvon alentumiselle ei myöhempänä ajankohtana ole enää perustetta, arvonalentumistappio peruutetaan kirjaamalla omaisuuserä arvonalentumistappiosta puhdistettuun kirjanpitoarvoon.

EU ei pyri käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa sellaisissa pääomasijoitusrahastoissa, joissa sillä on vähintään 20 prosentin omistusosuus. Näitä rahastoja käsitellään tämän vuoksi kirjanpidossa rahoitusvälineinä, ja ne luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.

Osakkuusyrityksiä ja yhteisyrityksiä, joiden katsotaan olevan vähämerkityksisiä, ei käsitellä kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen. EU:n rahoitusosuudet kyseisissä yhteisöissä kirjataan kuluksi asianomaisella tilikaudella.

8.Rahoitusvarat

Luokittelu

EU luokittelee rahoitusvaransa seuraavasti: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset; eräpäivään asti pidettävät sijoitukset; ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Rahoitusinstrumenttien luokka määritellään alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana, ja sitä tarkastellaan vuosittain tilinpäätöspäivänä.

I)Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Rahoitusvaroihin kuuluva erä sijoitetaan tähän luokkaan, jos se on ensisijaisesti hankittu myytäväksi lyhyellä aikavälillä tai jos EU on nimennyt sen myytäväksi lyhyellä aikavälillä. Myös johdannaiset sijoitetaan tähän luokkaan. Tähän luokkaan kuuluvat omaisuuserät sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin, jos ne todennäköisesti realisoidaan kahdentoista kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

II)Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Nämä saamiset syntyvät silloin, kun EU antaa velalliselle suoraan rahaa, tavaroita tai palveluita ilman aikomusta käydä saamisella kauppaa tai siinä tapauksessa, että alkuperäisen luotonantajan oikeudet ovat siirtyneet EU:lle sen suoritettua maksun takaussopimuksen mukaisesti. Maksut, jotka erääntyvät 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Maksut, jotka erääntyvät yli 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä, luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi. Lainoihin ja muihin saamisiin sisältyvät määräaikaistalletukset, joiden alkuperäinen erääntymisaika on pidempi kuin kolme kuukautta.

III)Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat muita kuin johdannaisiin kuuluvia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai muuten määritettävissä, jotka erääntyvät tiettyyn aikaan ja jotka EU aikoo pitää ja pystyy pitämään eräpäivään asti. EU:lla ei ollut tähän luokkaan kuuluvia sijoituksia varainhoitovuonna 2016.

IV)Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaisia, ja ne on joko nimetty tähän luokkaan kuuluviksi tai niitä ei ole sijoitettu mihinkään muuhun luokkaan. Ne luokitellaan joko lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin sen mukaan, milloin EU aikoo luovuttaa ne. Kyseinen ajankohta on tavallisesti erääntymispäivä. Sijoitukset yhteisöihin, joita ei ole konsolidoitu ja joita ei käsitellä kirjanpidossa pääomaosuusmenetelmää soveltaen sekä muut oman pääoman tyyppiset sijoitukset (esimerkiksi riskipääomatoimet) luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi.

Alkuperäinen kirjaaminen ja arvostaminen

Sellaiset rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, pidetään eräpäivään saakka tai jotka ovat myytävissä, kirjataan kaupankäyntipäivänä eli päivänä, jona EU sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Muut rahavarat ja lainat kirjataan silloin, kun rahavarat siirretään lainanottajille. Rahoitusinstrumentit kirjataan alun perin käypään arvoon. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon lisätään transaktiomenot kaikille rahoitusvaroille, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Rahoitusvarat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluiksi tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypä arvo on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä yleensä kauppahinta eli saadun vastikkeen käypä arvo, paitsi jos kyseisen rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta saadaan näyttöä vertaamalla sitä muihin saman instrumentin todettavissa oleviin sen hetkisiin markkinatapahtumiin taikka sellaisen arvostusmenetelmän perusteella, jonka muuttujat sisältävät vain seurattavissa olevilta markkinoilta saatuja tietoja (esimerkiksi tietyt johdannaissopimukset). Kun myönnetään pitkäaikainen laina, josta ei peritä korkoa tai perittävä korko on markkinakorkoa alhaisempi, lainan käypänä arvona voidaan pitää kaikkien vastaisten rahavirtojen nykyarvoa, joka saadaan diskonttaamalla tulevat rahavirrat vastaavaan luottoluokkaan kuuluvan vastaavan instrumentin vallitsevalla markkinakorolla.

Myönnetyt lainat arvostetaan nimellisarvoon, jota pidetään lainan käypänä arvona. Tämä johtuu seuraavista syistä:

-EU:n lainanannon ”markkinaympäristö” poikkeaa selvästi tavanomaisista pääomamarkkinoista, joilla kaupallisia ja valtioiden joukkovelkakirjoja lasketaan liikkeeseen. Koska lainanantajilla on näillä markkinoilla myös vaihtoehtoisia sijoituskohteita, ne otetaan huomioon markkinahinnoissa. Tätä vaihtoehtoisten sijoitusten mahdollisuutta ei kuitenkaan sovelleta EU:hun, koska se ei saa sijoittaa rahaa pääomamarkkinoille. Se voi ainoastaan ottaa lainaa markkinoilta lainatakseen sen edelleen samoilla ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:lla ei ole ottamilleen lainoille vaihtoehtoista lainaus- tai sijoituskohdetta. Tällöin ei ole myöskään vaihtoehtoiskustannusta eikä vertailuperustaa markkinakorkojen kanssa. EU:n lainaustoiminta muodostaa itse asiassa omat markkinat. Koska vaihtoehtoisia sijoituskohteita ei oteta huomioon, markkinahinta ei vastaa asianmukaisesti EU:n lainatransaktioiden sisältöä. Näin ollen EU:n lainanannon käypää arvoa ei voida määrittää suhteessa kaupallisiin tai valtioiden joukkovelkakirjoihin.

-Koska vertailukelpoisia toimivia markkinoita tai vastaavia transaktioita ei ole, EU:n olisi käytettävä perittyä korkoa määrittäessään käypiä arvoja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin, maksutaselainoihin ja muihin vastaaviin välineisiin liittyvässä lainanannossa.

-Koska näissä lainoissa lainanotto ja lainananto toteutetaan yleensä samoin ehdoin (back-to-back), ne kompensoivat toistensa vaikutuksia. Myönnettyjen lainojen efektiivinen korko on tämän vuoksi sama kuin niiden rahoittamiseksi otettujen lainojen korko. EU:lle koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

Rahoitusvälineet poistetaan taseesta, kun EU:lla ei enää ole oikeutta saada rahavirtaa sijoituksista tai kun EU on siirtänyt kaikki olennaiset omistajuuteen liittyvät riskit ja edut toiselle osapuolelle.

Myöhempi arvostaminen

I)Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat kirjataan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Luokkaan ”tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvälineet” kuuluvien erien käyvän arvon muutoksista aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan kaudella, jolla ne syntyvät.

II)Lainat ja muut saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Lainatuista varoista myönnetyissä luotoissa samaa efektiivistä korkoa sovelletaan sekä otto- että antolainaukseen, koska kyseiset lainat ovat luonteeltaan ns. back-to-back-operaatioita, eivätkä otto- ja antolainauksen ehdot ja määrät eroa merkittävästi toisistaan. EU:lle koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

III)Eräpäivään saakka pidettävät omaisuuserät kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. EU:lla ei tällä hetkellä ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia.

IV)Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan myöhempänä ajankohtana käypään arvoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan käyvän arvon rahastoon lukuun ottamatta monetaaristen varojen muuntoeroja, jotka kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Kun kyseiset omaisuuserät poistetaan taseesta tai niiden arvo alenee, käyvän arvon rahastoon aiemmin merkityt kumulatiiviset käyvän arvon oikaisut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu myytävissä olevien rahoitusvarojen tuottama korko kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Myytävissä olevista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saatavat osingot kirjataan silloin, kun EU:n oikeus saada maksuja syntyy.

Toimivilla markkinoilla noteerattavien sijoitusten käyvät arvot perustuvat voimassa oleviin ostokursseihin. Jos rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei ole toimivia markkinoita, arvopaperi on noteeraamaton tai kyseessä on OTC-johdannainen, EU määrittää käyvän arvon arvostusmenetelmien avulla. Näihin menetelmiin kuuluvat muun muassa vertailu toisistaan riippumattomien osapuolten välisiin viimeaikaisiin liiketoimiin ja muihin keskeisiltä osiltaan vastaaviin instrumentteihin, diskontattujen rahavirtojen analysointi, optionhinnoittelumallit sekä muut markkinatoimijoiden yleisesti käyttämät arvostusmenetelmät.

Riskipääomarahastoihin tehdyt sijoitukset, jotka on luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi ja joilla ei ole noteerattua markkinahintaa toimivilla markkinoilla, arvostetaan osuudenomistajille kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän nettoarvoon, jonka katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa.

Jos sellaisiin oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, tehtyjen sijoitusten käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, nämä sijoitukset arvostetaan hankintamenoon, josta on vähennetty arvonalentumistappiot.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

EU arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut ja arvonalentumistappiota on syntynyt ainoastaan siinä tapauksessa, että arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman seurauksena ja että tappion synnyttävällä tapahtumalla (tai tapahtumilla) on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin.

a)Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittävät omaisuuserät

Jos on objektiivista näyttöä siitä, että jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä lainoista ja muista saamisista tai eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista on syntynyt arvonalentumistappiota, tappion suuruus määritetään kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjanpitoarvon ja sen alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena (ottamatta huomioon vastaisia, vielä toteutumattomia luottotappioita). Omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan ja tappion määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Jos lainan tai eräpäivään asti pidettävän sijoituksen korko on vaihtuva, arvonalentumistappiota määritettäessä diskonttauskorkona käytetään sopimuksen perusteella määräytyvää tarkasteluhetken efektiivistä korkoa. Rahoitusvaroihin kuuluvan vakuudellisen erän arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon laskennassa otetaan huomioon rahavirrat, jotka mahdollisesti saadaan vakuuden realisoinnin seurauksena, vähennettyinä vakuuden haltuunotosta ja myynnistä aiheutuvilla menoilla riippumatta siitä, onko vakuuden realisointi todennäköistä vai ei. Jos arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

b)Käypään arvoon taseeseen merkittävät omaisuuserät

Kun on kyse myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokitelluista oman pääoman ehtoisista sijoituksista, arvopaperin käyvän arvon huomattava tai pysyvä (pitkittynyt) alentuminen alle hankintamenon otetaan huomioon määritettäessä sitä, onko arvopaperien arvo alentunut. Jos tällaista näyttöä on myytävissä olevien rahoitusvarojen osalta, kumulatiivinen tappio poistetaan rahastoista ja kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Kumulatiivinen tappio lasketaan seuraavien erien erotuksena: hankintameno ja tarkasteluhetken käypä arvo, vähennettynä kyseisestä rahoitusvaroihin kuuluvasta erästä aikaisemmin tuotto- ja kululaskelmaan kirjatuilla arvonalentumistappioilla. Oman pääoman ehtoisten instrumenttien tulosvaikutteisesti kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta tulosvaikutteisesti. Jos myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokitellun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin käypä arvo nousee myöhemmällä kaudella ja jos nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

9.Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä arvioista on pienempi. Hankintamenoa määritettäessä käytetään FIFO-menetelmää. Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisen tuotannon hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista suoraan kohdistettavissa olevista menoista sekä valmistuksen yleismenoista, jotka perustuvat normaaliin toiminta-asteeseen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty valmiiksi saattamisesta ja myynnistä johtuvat menot. Jos vaihto-omaisuutta säilytetään luovutettavaksi veloituksetta tai nimellistä veloitusta vastaan, se arvostetaan hankintamenoon tai jälleenhankintahintaan, sen mukaan kumpi näistä arvoista on pienempi. Jälleenhankintahinta on hinta, jonka EU maksaisi hankkiessaan omaisuuserän tilinpäätöspäivänä.

10.Ennakkomaksut

Ennakkomaksun tarkoituksena on tarjota edunsaajalle käteisvaroja. Ennakkomaksu voidaan suorittaa useammassa erässä asianomaisessa sopimuksessa, päätöksessä tai perussäädöksessä kulloinkin määrätyllä ajanjaksolla. Ennakkomaksu joko käytetään tiettyyn tarkoitukseen sopimuksessa määrättynä ajanjaksona tai maksetaan takaisin. Jos tuensaajalle ei aiheudu tukikelpoisia menoja, ennakkomaksu on palautettava EU:lle. Tukikelpoisten kustannusten hyväksyminen (jolloin ne kirjataan kuluksi) voi johtaa ennakkomaksun määrän vähentämiseen tai poistamiseen kokonaan.

Myöhempinä tilinpäätöspäivinä ennakkomaksut arvostetaan alun perin taseeseen kirjattuun määrään, josta on vähennetty tilikauden aikana aiheutuneet tukikelpoiset menot (mukaan lukien tarvittaessa arvioidut määrät).

Ennakkomaksujen tuottamat korot kirjataan sitä mukaa kuin ne kertyvät ja asianomaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. Kertynyt korkotuotto arvioidaan mahdollisimman luotettavien tietojen perusteella vuoden lopussa ja merkitään taseeseen.

Muut jäsenvaltioille suoritettavat ennakot, joilla EU korvaa jäsenvaltioille ennakkomaksut, jotka ne ovat suorittaneet tuensaajille (ml. yhteistyössä hallinnoitavat rahoitusvälineet) kirjataan varoiksi ja merkitään kirjanpidossa ennakkomaksuiksi. Myöhemmin muut ennakot jäsenvaltioille arvostetaan alun perin taseeseen kirjattuun määrään, josta on vähennetty kohtuullisten ja perusteltavissa olevien oletusten pohjalta muodostettu paras arvio lopullisille tuensaajille aiheutuneista tukikelpoisista menoista.

EU:n rahoitusosuudet Euroopan kehitysrahaston tai muiden konsolidoinnin ulkopuolisten yhteisöjen erityisrahastoihin luokitellaan myös ennakkomaksuiksi, koska niiden tarkoituksena on tarjota erityisrahastolle käteisvaroja, jotta se voisi rahoittaa tavoitteissaan määriteltyjä erityistoimia. EU:n rahoitusosuudet erityisrahastoihin arvostetaan EU:n rahoitusosuuden alkuperäiseen määrään, josta vähennetään tukikelpoiset menot (ja tarvittaessa myös arvioidut määrät), jotka ovat syntyneet erityisrahastolle raportointikauden aikana ja jotka on kohdennettu EU:n rahoitusosuuteen asianomaisen sopimuksen mukaisesti.

11.Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

EU:n kirjanpitosäännöissä edellytetään, että vaihtoon perustuvat ja muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot esitetään erikseen. Tämän vuoksi tilinpäätöstä laadittaessa saamisten määritellään syntyvän vaihtoon perustuvista transaktioista ja kerrytettävissä olevien rahamäärien muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista. Viimeksi mainitut transaktiot ovat sellaisia, joissa EU saa arvoa toiselta yhteisöltä antamatta sille suoraan vastineeksi suunnilleen samaa arvoa (esimerkiksi omiin varoihin liittyvät kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta).

Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista ovat rahoitusvälineiden määritelmän mukaisia. Näin ollen ne luokitellaan lainoiksi ja muiksi saamisiksi, ja niiden määrä lasketaan vastaavasti (ks. liitetieto 1.5.5). Rahoitusvälineitä koskeviin liitetietoihin, jotka liittyvät saamisiin vaihtoon perustuvista transaktioista, sisältyvät vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat tulojäämät ja menoennakot, koska ne ovat vähäisiä.

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kirjataan koroilla ja muilla seuraamusmaksuilla oikaistuun alkuperäiseen määräänsä, josta on vähennetty mahdollinen arvon alentuminen. Kerrytettävissä olevien rahamäärien arvon alentuminen
todetaan muiden kuin vaihtoon perustuvien transaktioiden osalta silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei EU pysty perimään kaikkia kerrytettävissä olevia rahamääriä muiden kuin vaihtoon perustuvien transaktioiden alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Arvon alentumisena kirjattava määrä on omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus. Arvon alentumista vastaava määrä kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan. Lisäksi kirjataan aiempaan kokemukseen perustuva yleinen arvonalentuminen sellaisista voimassa olevista perintämääräyksistä, joista ei ole vielä tehty erillistä arvonalentumiskirjausta. Ks. liitetieto 1.5.14, joka koskee vuoden lopussa kirjattavien tulojäämien käsittelyä. Määrät, jotka esitetään muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kerrytettävissä olevina rahamäärinä, eivät ole rahoitusvälineitä, koska ne eivät perustu sopimukseen, joka synnyttää rahoitusvelan tai oman pääoman ehtoisen instrumentin. Tästä huolimatta muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista kerrytettävissä olevat rahamäärät esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa tarpeen mukaan yhdessä vaihtoon perustuvista transaktioista syntyvien saamisten kanssa.

12.Käteisvarat ja muut rahavarat

Käteisvarat ja muut rahavarat ovat rahoitusinstrumentteja. Niihin kuuluvat muun muassa käteinen raha, pankeissa olevat vaadittaessa tai lyhyellä varoitusajalla maksettavat talletukset sekä muut lyhytaikaiset, enintään kolmen kuukauden kuluessa erääntyvät erittäin likvidit sijoitukset.

13.Eläkkeet ja muut työsuhde-etuudet

Eläkevastuut

Euroopan unionilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Henkilöstö maksaa palkoistaan kolmasosan etuuksien aiheuttamista arvioiduista kustannuksista, mutta eläkevelkaa vastaavaa määrää ei rahastoida. Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvä taseeseen merkittävä velka on etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyn mahdollisten varojen käyvällä arvolla. Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen arvon laskevat vakuutusmatemaatikot soveltamalla ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla järjestelystä maksettavat arvioidut tulevat rahavirrat käyttämällä maksettavien etuuksien kanssa saman valuutan määräisten valtion joukkovelkakirjalainojen korkoja, joiden erääntymisaika vastaa suunnilleen eläkevastuun erääntymisaikaa.

Kokemukseen perustuvista oikaisuista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tuotto- ja kululaskelmaan, paitsi jos eläkejärjestelyyn tehtävien muutosten edellytyksenä on, että työntekijät pysyvät palveluksessa määrätyn ajan (oikeuden syntymisajanjakso). Tässä tapauksessa takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot jaksotetaan tasapoistomenetelmällä oikeuden syntymisajanjakson aikana.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset sairausetuudet

EU tarjoaa työntekijöilleen terveydenhoitoetuuksia korvaamalla sairauskuluja. Juoksevaa hallintoa varten on perustettu erillinen rahasto. Järjestelmästä hyötyvät nykyiset työntekijät, eläkeläiset, lesket ja heidän sukulaisensa. Muille edunsaajille kuin nykyisille työntekijöille (eläkeläiset, orvot jne.) myönnetyt etuudet luokitellaan ”työsuhteen päättymisen jälkeisiksi etuuksiksi”. Näiden etuuksien luonteen vuoksi tarvitaan vakuutusmatemaattisia laskelmia. Taseeseen merkittävä velka määritetään vastaavin perustein kuin eläkevelvoitteita vastaava velka (ks. edellä).

14.Varaukset

Varaus kirjataan silloin, kun EU:lla on aikaisempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmansia kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien siirtymistä pois unionista ja kun velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Vastaisia toiminnan tappioita varten ei tehdä varauksia. Kirjattava varaus on paras arvio olemassa olevan velvoitteen täyttämisen edellyttämistä menoista tilinpäätöspäivänä. Jos varaukseen liittyy suuri määrä eriä, velvoite arvioidaan painottamalla mahdolliset tulemat niihin liittyvillä todennäköisyyksillä (ns. odotusarvomenetelmä).

15.Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviksi rahoitusveloiksi tai jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkittäviksi rahoitusveloiksi. Lainoja ovat lainat luottolaitoksilta ja velkakirjalainat. Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, joka on saatu rahamäärä (saadun vastikkeen käypä arvo), josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmässä vaiheessa ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Saadun rahamäärän, josta on vähennetty transaktiomenot, ja lunastusarvon välinen mahdollinen erotus kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan laina-aikana efektiivisen koron menetelmää soveltaen.

Rahoitusvelat luokitellaan pitkäaikaisiksi veloiksi lukuun ottamatta niitä omaisuuseriä, joiden eräpäivä on alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Lainatuista varoista myönnetyissä luotoissa efektiivisen koron menetelmää ei olennaisuusseikkojen vuoksi saa soveltaa otto- ja antolainaukseen. EU:lle koituneet transaktiomenot, jotka peritään lainansaajalta, kirjataan suoraan tuotto- ja kululaskelmaan.

EU:n erityisrahastot, joiden katsotaan kuuluvan komission operatiiviseen toimintaan, kirjataan komission tileihin ja konsolidoidaan EU:n tilinpäätökseen. Näin ollen muiden rahoittajien rahoitusosuudet EU:n erityisrahastoihin täyttävät muista kuin vaihtoon perustuvista ehtoja sisältävistä transaktioista saatavien tulojen edellytykset, ja ne esitetään rahoitusvelkoina siihen asti, kun siirrettyihin rahoitusosuuksiin liittyvät ehdot ovat täyttyneet eli tukikelpoiset menot ovat syntyneet erityisrahastolle. Erityisrahaston tehtävänä on rahoittaa erityishankkeita ja palauttaa jäljellä olevat varat toiminnan päätyttyä. Tilinpäätöspäivänä jäljellä olevat rahoitusosuuksiin liittyvät velat arvostetaan saatujen rahoitusosuuksien määrään, josta vähennetään erityisrahastolle aiheutuneet menot (ja tarvittaessa myös arvioidut määrät). Raportointia varten nettomenot kohdennetaan muiden rahoittajien rahoitusosuuksiin 31. joulukuuta mennessä maksettujen nettorahoitusosuuksien suhteessa. Rahoitusosuuksien kohdentaminen on vain suuntaa antava. Kun erityisrahasto lopetetaan, erityisrahaston hallintoneuvosto päättää jäljellä olevien varojen lopullisesta jakamisesta.

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvelat sisältävät sellaiset johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen. Niitä käsitellään kirjanpidossa kuten tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavia rahoitusvaroja (ks. liitetieto 1.5.5).

16.Muut lyhytaikaiset velat

Huomattava osa Euroopan unionin muista lyhytaikaisista veloista on maksamattomia maksupyyntöjä tuensaajilta, joille on myönnetty avustuksia tai muuta EU:n rahoitusta (muut kuin vaihtoon perustuvat transaktiot). Ne kirjataan maksupyynnössä esitetyn määrän suuruisiksi veloiksi, kun maksupyyntö vastaanotetaan. Rahoituksen hallinnoinnista vastaavat virkamiehet hyväksyvät tarkastuksen jälkeen kyseisten menojen tukikelpoisuuden.

Tavaroiden ja palvelujen ostamisesta johtuvat muut lyhytaikaiset velat kirjataan alkuperäiseen määrään laskun saapuessa, ja vastaavat menot kirjataan, kun Euroopan unioni on vastaanottanut ja hyväksynyt tavara- tai palvelutoimituksen.

17.Siirtovelat ja -saamiset sekä tulo- ja menoennakot

Liiketoimet ja muut tapahtumat kirjataan tilinpäätöstä laadittaessa sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Jos EU:n toimittamia tavaroita tai palveluita ei vuoden lopussa ole vielä laskutettu tai jos sopimusvelvoite on olemassa (esim. perussopimuksen perusteella) vaikka laskua ei vielä ole tehty, tilinpäätöksen merkitään vastaava tulojäämä. Vastaavasti jos vielä toimittamatta olevat tavarat tai palvelut on vuoden loppuun mennessä jo laskutettu, vastaavat tulot merkitään tilinpäätöslaskelmiin siirtovelaksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

Myös menot kirjataan sille tilikaudelle, jolle ne kuuluvat. Tilikauden päättyessä siirtovelat kirjataan sen määrän mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan siirtovelvoitetta kyseisellä kaudella. Menojäämät lasketaan komission antamien yksityiskohtaisten käytännön toimintaohjeiden mukaisesti. Kyseisillä ohjeilla pyritään varmistamaan, että tilinpäätös antaa todenmukaisen kuvan esitetyistä taloudellisista ja muista tapahtumista. Vastaavasti jos on suoritettu ennakkoon maksu tavaroista tai palveluista, joita ei ole vielä saatu, vastaava meno merkitään tilinpäätöslaskelmiin menoennakoksi ja kirjataan vasta seuraavalla tilikaudella.

17.1.TUOTTO- JA KULULASKELMA

18.Tulot

TUOTOT MUISTA KUIN VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

Suurin osa EU:n tuloista saadaan muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista:

Alv- ja BKTL-varat

Tulot kirjataan sillä kaudella, jolla komissio lähettää jäsenvaltioille pyynnön maksaa niiden rahoitusosuudet. Nämä summat arvostetaan ”pyydettyyn määrään”. Koska alv- ja BKTL-varat perustuvat asianomaista varainhoitovuotta koskeviin arvioihin, niiden määriä voidaan tarkistaa muutosten perusteella siihen saakka, kunnes jäsenvaltiot ilmoittavat lopulliset tiedot. Arvioon tehdyn muutoksen vaikutukset otetaan huomioon määritettäessä sen kauden nettoylijäämää tai -alijäämää, jolla muutos tapahtui.

Perinteiset omat varat

Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista ja niihin liittyvät tuotot kirjataan, kun vastaavat A-kirjanpitoon liittyvät kuukausikatsaukset saadaan jäsenvaltioilta (ml. kannetut tullimaksut ja sellaiset erääntyneet määrät, joille on vakuus ja joita ei ole riitautettu). Jäsenvaltioiden keräämät varainhoitovuotta koskevat tulot, joita ei ole vielä maksettu komissiolle, arvioidaan tilinpäätöspäivänä ja merkitään taseeseen siirtosaamiseksi. B-kirjanpitoon liittyvät jäsenvaltioiden toimittamat neljännesvuosikatsaukset (ml. tullimaksut, joita ei ole kannettu ja joilla ei ole vakuutta, sekä vakuudelliset määrät, jotka velallinen on riitauttanut) kirjataan tuotoiksi, joista on vähennetty osuus, jonka jäsenvaltiot saavat pidättää kantokuluina. Lisäksi kirjataan arvonalennus, joka vastaa perimättä jäävien saamisten määrästä tehtyä arviota.

Sakot

Sakoista saatavat tuotot kirjataan silloin kun komissio on tehnyt päätöksen sakon määräämisestä ja asiasta on virallisesti ilmoitettu vastapuolelle. Jos yrityksen maksukykyä pidetään epävarmana, saamisen arvoa alennetaan kirjanpidossa. Sakkopäätöksen tekemisen jälkeen velallisen on kahden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta:

-joko hyväksyttävä päätös ja maksettava sakko määräajassa, jolloin EU kirjaa saamisen lopullisesti perityksi;

-tai oltava hyväksymättä päätöstä ja nostettava kanne EU:n lainsäädännön mukaisesti.

Sakko on kuitenkin aina maksettava kolmen kuukauden määräajassa, koska kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta (perussopimuksen 278 artikla). Sakkoa vastaavalle määrälle voidaan tietyissä olosuhteissa komission tilinpitäjän suostumuksella antaa vaihtoehtoisesti pankkitakaus.

Jos velallinen, joka on jo maksanut sakon alustavasti, nostaa kanteen päätöksestä, sakkoa vastaava määrä esitetään ehdollisissa veloissa. Koska velallisen nostamalla kanteella ei kuitenkaan ole lykkäävää vaikutusta EU:n tekemään päätökseen, saatu rahamäärä käytetään kerrytettävissä olevan rahamäärän kuittaamiseen. Jos maksun sijaan saadaan vakuus, sakko kirjataan kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi. Jos pidetään mahdollisena, että unionin yleinen tuomioistuin antaa EU:n vastaisen tuomion, kirjataan varaus, joka kattaa kyseisen riskin. Jos alustavan maksun sijaan on saatu vakuus, kerrytettävissä olevaa rahamäärää pienennetään kirjanpidossa vastaavasti. Komission saamat korot, jotka kertyvät pankkitileiltä, joille saadut maksut talletetaan, kirjataan tuotoiksi, ja ehdollisten velkojen määrää korotetaan vastaavasti.

Vuodesta 2010 komissio on hallinnoinut alustavasti maksettuja sakkoja erillisessä rahastossa (BUFI). Varat sijoitetaan rahoitusvälineisiin.

TUOTOT VAIHTOON PERUSTUVISTA TRANSAKTIOISTA

Tavaroiden ja palvelujen myynnistä saatavat tuotot kirjataan silloin, kun niiden omistajuuteen liittyvät riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin ostajalle. Palvelujen tarjoamista koskevaan liiketoimeen liittyviä tuottoja kirjattaessa otetaan huomioon se, missä vaiheessa liiketoimi on tilinpäätöspäivänä.

Korkotuotot ja -kulut

Korkotuotot ja -kulut kirjataan tuotto- ja kululaskelmaan efektiivisen koron menetelmää soveltaen. Tällä menetelmällä lasketaan rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluvan erän jaksotettu hankintameno ja kohdistetaan korkotuotot ja -kulut asianomaiselle kaudelle. Efektiivistä korkokantaa laskiessaan EU arvioi rahavirrat ottamalla huomioon rahoitusvälineen kaikki sopimusehdot (kuten mahdollisuuden suorittaa maksu ennen eräpäivää), mutta huomioon ei oteta vastaisia luottotappioita. Laskelmaan sisällytetään kaikki sellaiset sopimuspuolten välillä suoritettavat tai saatavat palkkiot ja korkopisteet, jotka ovat kiinteä osa efektiivistä korkoa, transaktiomenot sekä kaikki muut yli- tai alikurssit.

Siitä alkaen, kun rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai samankaltaisten rahoitusvarojen muodostaman ryhmän kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumistappion johdosta, korkotuotto kirjataan käyttämällä sitä korkokantaa, jota on käytetty vastaisten rahavirtojen diskonttaamiseen arvonalentumistappiota määritettäessä.

Osinkotuotot

Osinkotuotot kirjataan silloin, kun oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

19.Menot

Muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat menot ovat tyypillisiä EU:lle, ja ne muodostavat valtaosan unionin menoista. Ne liittyvät varojen siirtoon edunsaajille, ja ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: saamiset, sopimuksen mukaiset siirrot sekä harkinnanvaraiset avustukset; rahoitusosuudet ja lahjoitukset.

Siirrot kirjataan kuluiksi sille jaksolle, jonka aikana siirron perustana oleva tapahtuma toteutuu, edellyttäen, että siirto tapahtuu säännösten (varainhoitoasetus, henkilöstösäännöt tai muu lainsäädäntö) mukaisesti tai että siirron valtuuttava sopimus on allekirjoitettu. Lisäksi tuensaajan on täytettävä kaikki tukikelpoisuuskriteerit ja velvoitteen määrä on voitava arvioida riittävän luotettavasti.

Kun kirjausperusteet täyttävä maksupyyntö vastaanotetaan, tukikelpoinen määrä kirjataan kuluksi. Sellaiset vuoden loppuun mennessä kertyneet tukikelpoiset menot, jotka EU on velkaa tuensaajille mutta joita ei vielä ole kirjattu, arvioidaan ja merkitään taseeseen menojäämiksi.

Tavaroiden ja palvelujen ostamiseen liittyvistä vaihtoon perustuvista transaktioista aiheutuvat menot kirjataan silloin, kun EU vastaanottaa ja hyväksyy kyseiset tavarat ja palvelut. Ne arvostetaan laskun osoittamaan alkuperäiseen hankintamenoon. Lisäksi sellaisiin jakson aikana toimitettuihin palveluihin liittyvät menot, joita koskevaa laskua ei ole vielä saatu tai hyväksytty, arvioidaan ja kirjataan tilinpäätöspäivänä tuotto- ja kululaskelmaan.

19.1.EHDOLLISET VARAT JA VELAT

20.Ehdolliset varat

Ehdollinen omaisuuserä on potentiaalinen omaisuuserä, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EKR:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdollinen omaisuuserä ilmoitetaan tilinpäätöksessä silloin kun se todennäköisesti tuottaa taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia.

21.Ehdolliset velat

Ehdollinen velka on potentiaalinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan EU:n määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Se voi olla myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena mutta jota ei merkitä taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista hyötyä tai suorituspotentiaalia ilmentävien resurssien siirtymistä pois yhteisöstä tai (poikkeuksellisissa tapauksissa) velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä riittävän luotettavasti.

21.1.RAHAVIRTALASKELMA

Rahavirtalaskelman sisältämien tietojen perusteella arvioidaan, miten hyvin EU kykenee kerryttämään käteisvaroja ja muita rahavaroja ja millainen näiden varojen tarve on.

Rahavirtalaskelman laadinta perustuu epäsuoraan esittämistapaan. Tämä tarkoittaa sitä, että varainhoitovuoden taloudellista tulosta oikaistaan sellaisten toimien vaikutuksella, joihin ei liity maksutapahtumaa, aikaisempien tai tulevien tilikausien toimintaan kuuluvien maksujen jaksotuksilla sekä investointien rahavirtoihin kuuluvilla tuotto- ja kuluerillä.

Ulkomaanrahan määräisten toimien rahavirrat kirjataan EU:n tilinpäätösvaluuttana (euroina). Muuntokurssina käytetään rahavirtalaskelman laatimispäivän euron kurssia.

Rahavirtalaskelmassa esitetään tilikauden rahavirrat jaoteltuina toiminnan ja investointien rahavirtoihin (EU:lla ei ole rahoitustoimiin liittyviä rahavirtoja).

Toiminnan rahavirrat sisältävät muusta EU:n toiminnasta kuin investoinneista kertyvät rahavirrat. Rahavirroista suurin osa kuuluu näihin rahavirtoihin. Tuensaajille myönnettyjä lainoja (ja mahdollisesti niiden rahoittamiseksi otettuja lainoja) ei katsota investoinneiksi (eikä rahoitustoiminnaksi), koska ne kuuluvat EU:n yleisiin tavoitteisiin ja ovat näin osa EU:n päivittäistä toimintaa. Toiminnan rahavirtoihin kuuluvat myös investoinnit, jotka liittyvät esimerkiksi Euroopan investointirahastoon (EIR), Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiin (EBRD) ja pääomasijoitustoimintaan, koska näiden toimien tavoitteena on tukea EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Investointien rahavirrat sisältävät aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat ja luovutukset sekä sellaiset muihin investointeihin liittyvät hankinnat ja luovutukset, joita ei sisällytetä muihin rahavaroihin. Tuensaajille myönnettyjä lainoja ei ole sisällytetty investointien rahavirtaan. Tavoitteena on esittää vain EU:n varsinaiset investoinnit.

22.TASEEN LIITETIEDOT

VARAT

22.1.AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Suurin osa näistä määristä liittyy tietokoneohjelmistoihin.

22.2.AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Avaruusresurssien luokka kattaa käyttöomaisuushyödykkeet, jotka liittyvät EU:n kahteen avaruusohjelmaan: maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät (Galileo ja EGNOS) ja Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus). Vuonna 2015 aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin oli sisällytetty 584 miljoonan euron arvosta EGNOS-järjestelmään ja Copernicus-ohjelmaan liittyviä käyttöomaisuushyödykkeitä.

Galileo-järjestelmän ensimmäisistä käyttövalmiista palveluista ilmoitettiin 15. joulukuuta 2016. Tämän jälkeen satelliitteihin ja maasegmenttiin liittyviä omaisuuseriä siirrettiin keskeneräisistä hankinnoista käyttöomaisuushyödykkeisiin 2 165 miljoonan euron arvosta. Tähän summaan sisältyy 14 toiminnassa olevaa Galileo-satelliittia ja maainfrastuktuureja. Galileo-järjestelmän toimintaan liittyvien käyttöomaisuushyödykkeiden arvo poistojen jälkeen oli 2 146 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2016. Jäljellä olevia keskeneräisiä hankintoja oli 756 miljoonaa euroa (2 110 miljoonaa euroa vuonna 2015). Niihin sisältyi 4 vuoden 2016 aikana avaruuteen lähetettyä satelliittia, joiden testaus kiertoradalla ei ollut vielä päättynyt tilinpäätöspäivänä. Galileo-järjestelmän kehitystyö jatkuu niin kauan että täysi toimintakapasiteetti saavutetaan. Järjestelmän valmistuttua siihen kuuluu 30 satelliittia.

Copernicus-ohjelman osalta avaruusresurssien otsakkeeseen kirjattiin kertyneiden poistojen vähentämisen jälkeen 1 073 miljoonaa euroa Copernicus-satelliitteihin (Sentinel 1A, 2A, 3A ja 1B) liittyviä omaisuuseriä (498 miljoonaa euroa vuonna 2015). Lisäksi keskeneräisiin hankintoihin kirjattiin vuonna 2016 Copernicus-satelliittien osalta 1 133 miljoonaa euroa (1 188 miljoonaa euroa vuonna 2015).

Avaruusresurssien otsakkeeseen on sisällytetty myös Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän (EGNOS) maainfrastruktuuriin liittyviä käyttöomaisuushyödykkeitä 83 miljoonan euron arvosta (85 miljoonaa euroa vuonna 2015). Lisäksi EGNOS-järjestelmän omaisuuseriä kirjattiin keskeneräisiin hankintoihin 21 miljoonaa euroa (14 miljoonaa euroa vuonna 2015).

EU:n avaruusohjelmiin liittyviä omaisuuseriä on rakennettu Euroopan avaruusjärjestön (ESA) avustuksella.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

22.3.PÄÄOMAOSUUSMENETELMÄLLÄ ARVOSTETUT SIJOITUKSET

23.Osuudet yhteisyrityksissä

Useat EU:n osittain rahoittamat yhteisöt täyttävät edellytykset, joiden mukaisesti ne olisi käsiteltävä EU:n konsolidoidussa tilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmää soveltaen, mutta niiden merkitys on kokonaisuuden kannalta vähäinen. Tämän vuoksi niihin ei ole sovellettu pääomaosuusmenetelmää vuoden 2016 konsolidoidussa tilinpäätöksessä. Niitä kutsutaan ”vähämerkityksisiksi yhteisöiksi” – ks. liitetieto 1.3. Niiden merkitys arvioidaan vuosittain sen määrittämiseksi, onko pääomaosuusmenetelmän soveltamatta jättämiselle edelleen perusteet. EU:n rahoitusosuudet kyseisissä yhteisöissä on kirjattu tilikauden kuluiksi. Kyseisten yhteisöjen luettelo on liitetiedossa 9.

24.Osuudet osakkuusyrityksissä

EU:n osuutta Euroopan investointirahastossa (EIR) käsitellään kirjanpidossa osakkuusyrityksenä pääomaosuusmenetelmää soveltaen. EIR toimii EU:n rahoituslaitoksena. Se on erikoistunut tarjoamaan riskipääomaa ja takauksia pk-yrityksille. EIR on sijoittautunut Luxemburgiin. Se toimii julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena, jonka jäseniä ovat Euroopan investointipankki (EIP), EU ja ryhmä rahoituslaitoksia. EU:n omistusosuus EIR:ssä oli 28,1 prosenttia 31. joulukuuta 2016 (26,5 prosenttia vuonna 2015) ja ääniosuus 28,1 prosenttia (26,5 prosenttia vuonna 2015). EIR:n on perussääntönsä mukaisesti siirrettävä vuotuisesta nettotuloksestaan vähintään 20 prosenttia sääntömääräiseen rahastoon, kunnes rahaston kumulatiiviset varat ovat 10 prosenttia merkitystä pääomasta. Tätä rahastoa ei saa käyttää voitonjakoon.

Seuraavat kirjanpitoarvot on kohdistettu EU:lle käyttäen perusteena sen prosenttilukuna ilmaistuja osuuksia:

EU on maksanut merkitsemästään osuudesta 20 prosenttia. Jäljelle jäävää osuutta, joka on 986 miljoonaa euroa, ei vielä ole vaadittu maksettavaksi.

24.1.RAHOITUSVARAT

25.Myytävissä olevat rahoitusvarat

*    Edellisen vuoden määrät liittyvät hankejoukkolainoja koskevaan aloitteeseen ja TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmään. Nämä kaksi välinettä sulautettiin Verkkojen Eurooppa -välineeksi vuonna 2016.

Edellä esitetystä yhteensä 10 442 miljoonan euron kokonaismäärästä EU:lla on myytävissä olevia rahoitusvaroja velkapapereina (esim. joukkovelkakirjat) 8 920 miljoonaa euroa, oman pääoman ehtoisina instrumentteina 1 302 miljoonaa euroa ja EIP:n Unitary-rahamarkkinarahastoon sijoitettuna 221 miljoonaa euroa. Velkapapereita ja EIP:n Unitary-rahastossa olevia varoja käytetään pääasiassa sijoitettaessa väliaikaisesti EU:n takaus- ja riskinjakovälineisiin kohdennettuja varoja, joita voidaan ajan mittaan joutua käyttämään takauksiin perustuviin maksuvaatimuksiin.

BUFI-sijoitukset

Kilpailuasioihin liittyvät alustavasti maksetut sakot kohdennetaan erilliseen rahastoon (BUFI – Budget Fines). Komissio sijoittaa kyseiset varat myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltaviin vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin.

Selvitystilassa oleva EHTY

Kaikki selvitystilassa olevan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvat sijoitukset ovat toimivilla markkinoilla noteerattuja euromääräisiä vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD)

EBRD:n osakkeita ei noteerata pörssissä. Lisäksi EBRD:n perussääntöön sisältyy sopimusperusteisia rajoituksia, jotka koskevat mm. omistusosuuksien myyntiä ja joiden mukaan omistusosuus voidaan myydä enintään hankintahintaan ja vain nykyisille osakkeenomistajille. EU:n omistusosuus EBRD:ssä arvostetaan tämän vuoksi hankintahintaan.

TALOUSARVIOTAKAUKSIA VARTEN PERUSTETUT TAKUURAHASTOT

Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustettu takuurahasto

Ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta katetaan lainat, joille on myönnetty takaus EU:n talousarviosta. Tällaisiin kuuluvat etenkin EIP:n omista varoista rahoitetut EU:n ulkopuolelle myönnetyt EIP:n lainat, makrotaloudellisena rahoitusapuna myönnetyt lainat ja EU:n ulkopuolisille maille myönnetyt Euratom-lainat – ks. liitetieto 4.1.1. Takuurahasto on EIP:n hallinnoima pitkäaikainen väline (pitkäaikaiset varat ovat 1 946 miljoonaa euroa), jolla katetaan EU:n takaamiin lainoihin liittyvät maksujen laiminlyönnit. Rahastoa rahoitetaan unionin talousarviosta suoritettavilla maksuilla, rahaston sijoitusten korkotuotoilla ja maksuvelvoitteensa laiminlyöneiltä velallisilta perityillä varoilla, jos rahasto on suorittanut maksuja takauksen perusteella. Rahastolla pitäisi olla varoja tavoitemäärä, joka vastaa 9:ää prosenttia lainakannasta vuoden lopussa. Tavoitemäärän ja rahaston varojen vuoden lopun arvon välinen erotus katetaan EU:n talousarviosta vuonna n + 2, ja mahdollinen ylijäämä maksetaan takaisin EU:n talousarvioon.

ESIR-takuurahasto

ESIR-takuurahasto on perustettu ESIR-asetuksen mukaisesti likviditeettipuskuriksi potentiaalisten tappioiden varalta, joita EIP voi joutua kattamaan niiden rahoitus- ja investointitoimiensa osalta, joille on ESIR-sopimuksen nojalla myönnetty ESIR-rahaston EU-takaus – ks. liitetieto 4.1.1. ESIR-takuurahasto rahoitetaan EU:n talousarviosta saatavilla rahoitusosuuksilla. Se saa rahoitusta myös sijoittamiensa varojen tuotoista sekä tuotoista, jotka EU saa palkkioksi ESIR-sopimuksen mukaisesti myönnetyistä takauksista. Takuurahastolle siirretään myös varat, jotka EIP perii takaisin niiltä velallisilta, joiden maksulaiminlyöntien vuoksi on jouduttu suorittamaan maksuja takauksen perusteella. Rahastoa hallinnoi komissio, joka on valtuutettu sijoittamaan ESIR-takuurahaston varat rahoitusmarkkinoille moitteettoman varainhoidon periaatetta ja asianmukaisia vakavaraisuussääntöjä noudattaen. ESIR-takuurahasto aloitti toimintansa huhtikuussa 2016. Sitä rahoitetaan asteittain, kunnes varoja on 8 miljardia euroa. Tämä vastaa 50:tä prosenttia ESIR-rahaston EU-takauksien kokonaismäärästä vuosina 2016–2022.

EU:N TALOUSARVIOSTA RAHOITETUT RAHOITUSVÄLINEET

Kaikki EU:n talousarviosta rahoitettavat rahoitusvälineet esitellään osiossa ”Tilinpäätöksen sisältö ja analyysi”.

Horisontti 2020

Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020:n (2014–2020) perustamisasetuksen mukaisesti on otettu käyttöön uusia rahoitusvälineitä, joilla voidaan parantaa tutkimus- ja innovointitoimintaa (T&I) harjoittavien yhteisöjen rahoituksen saantia. Nämä välineet ovat seuraavat: InnovFin-laina- ja takauspalvelu T&I-toimintaa varten, jonka puitteissa komissio jakaa taloudellisen riskin, joka liittyy EIP:n toteuttamien uusien rahoitustoimien salkkuun; pk-yritysten InnovFin-takausjärjestelmä, mukaan lukien pk-yrityksiä koskevaan aloitteeseen sisältyvä rajaamatonta vakuutta koskeva väline (SIUGI), joka muodostuu EIR:n hallinnoimista takausjärjestelyistä, joista tarjotaan takauksia ja vastatakauksia rahoituksen välittäjien uusille lainasalkuille (komissio jakaa SIUGIn puitteissa jäsenvaltioiden, EIR:n ja EIP:n kanssa annettuihin takauksiin liittyvän taloudellisen riskin) ja EIR:n hallinnoima InnovFin-pääomajärjestely T&I-toimintaa varten, josta tarjotaan sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin.

Riskinjakorahoitusväline

Riskinjakorahoitusvälinettä (Risk Sharing Finance Facility, RSFF) hallinnoi EIP. Komission sijoitussalkkua käytetään kattamaan taloudellista riskiä, joka liittyy tukikelpoisille tutkimushankkeille myönnettyihin EIP:n lainoihin ja takauksiin. EU on budjetoinut vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen puitteissa riskinjakorahoitusvälineelle yhteensä enintään 1 miljardi euroa. Vuosia 2014–2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä riskinjakorahoitusvälineelle ei ole osoitettu uusia rahoitusosuuksia EU:n talousarviosta. EU:n kokonaisriski on rajoitettu määrään, jonka se on sijoittanut riskinjakorahoitusvälineeseen.

Verkkojen Eurooppa -väline

Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline on perustettu asetuksen (EU) N:o 1316/2013 mukaisesti helpottamaan infrastruktuurihankkeiden mahdollisuuksia saada rahoitusta liikenteen, televiestinnän ja energian aloilla. Sitä hallinnoi EIR EU:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tämä vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline on jatkoa TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmälle ja hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheelle. Kyseiset kaksi järjestelyä yhdistettiin Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoiseksi rahoitusvälineeksi 1. tammikuuta 2016. Vieraan pääoman ehtoinen väline tarjoaa lainarahoituksen riskinjakoa etuoikeutettujen ja etuoikeusasemaltaan huonompien lainojen ja takausten muodossa. Välineellä tuetaan myös hankejoukkolainoja.

ETF-käynnistysjärjestelmä

Nämä ovat EIR:n hallinnoimia oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä, jotka rahoitetaan kasvu- ja työllisyysohjelmasta, MAP- ja CIP-ohjelmista sekä teknologian siirron pilottihankkeesta. Niillä tuetaan pk-yritysten perustamista ja käynnistysvaiheessa olevien pk-yritysten rahoittamista investoimalla sopiviin erikoistuneisiin pääomasijoitusrahastoihin.

26.Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

EU teki vuonna 2016 kaksi valuuttatermiinisopimusta suojautuakseen ESIR-takuurahaston hallussa oleviin Yhdysvaltain dollarin määräisiin velkapapereihin liittyvältä valuuttariskiltä. Valuuttatermiinisopimusten mukaisesti EU on velvollinen maksamaan sovitun nimellismäärän ulkomaan valuutassa (pay leg), ja sille maksetaan sovittu nimellismäärä euroissa (receive leg) sopimuksen erääntymispäivänä. Nämä johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä ja luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi tai -veloiksi riippuen siitä, onko niiden käypä arvo positiivinen vai negatiivinen. Joulukuun 31. päivänä 2016 yhden valuuttatermiinisopimuksen, jonka nimellisarvo on 50 miljoonaa euroa, käypä arvo oli positiivinen (0,5 miljoonaa euroa), ja se kirjattiin rahoitusvaroihin. Toisen, nimellisarvoltaan 101 miljoonan euron sopimuksen käypä arvo oli negatiivinen, minkä vuoksi se kirjattiin rahoitusvelkoihin – ks. liitetieto 2.11.2.

Joulukuun 31. päivänä 2016 kaikki tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat luokiteltiin käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2 – ks. Taulukko jäljempänä.

Käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen hierarkia

Varainhoitovuoden aikana ei tehty siirtoja tasojen 1 ja 2 välillä.

Niiden rahoitusvarojen täsmäytys, joiden arvo määritettiin arvostusmenetelmillä, joissa käytetyt tiedot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (taso 3)

27.Lainat

28.Rahoitusapuna myönnetyt lainat

Kirjanpitoarvon muutos vastaa kertyneen koron muutosta.

Rahoitusapuna myönnettävien lainojen nimellisarvo oli 54 373 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2016 (56 011 miljoonaa euroa vuonna 2015).

Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista voidaan myöntää jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua, jos poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet kyseiselle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia. Taloudellinen apu myönnetään lainan tai luottojärjestelyn muodossa. Toukokuun 9. päivänä 2010 kokoontuneen Ecofin-neuvoston päätelmissä järjestelyn enimmäismäärä rajoitetaan 60 miljardiin euroon, mutta jäsenvaltioille myönnettävien lainojen tai luottojärjestelyjen pääoma rajoitetaan omien varojen enimmäismäärän mukaisten maksumäärärahojen liikkumavaraan. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM) puitteissa myönnettyjen lainojen rahoittamiseksi otetuille lainoille annetaan takaus EU:n talousarviosta. Nykyisten suunnitelmien mukaan Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi ei enää osallistu uusiin rahoitusohjelmiin eikä tee uusia sopimuksia lainajärjestelyistä.

Maksutaselaina on politiikkalähtöinen rahoitusväline, jolla tarjotaan keskipitkän aikavälin rahoitustukea EU:n jäsenvaltioille, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön. Välineestä voidaan myöntää lainoja jäsenvaltioille, joilla on maksutasetta tai pääomatasetta koskevia vaikeuksia tai joita tällaiset vaikeudet vakavasti uhkaavat. Välineestä myönnettävien maksamatta olevien lainojen enimmäismäärä on rajoitettu 50 miljardiin euroon. Maksutaselainojen rahoittamiseksi otetuille lainoille annetaan takaus EU:n talousarviosta.

Makrotaloudellinen rahoitusapu on politiikkalähtöinen rahoitusväline, josta myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea ja/tai talousarviotukea Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ohjelman piirissä oleville kumppanimaille. Makrotaloudellinen rahoitusapu muodostuu keskipitkän ja/tai pitkän aikavälin lainoista tai avustuksista tai tällaisten lainojen ja avustusten tarkoituksenmukaisesta yhdistelmästä. Yleensä sillä täydennetään IMF:n tukemien rakennemuutos- ja uudistusohjelmien rahoitusta. Näille lainoille on myönnetty takaus ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta. Joulukuun 31. päivänä 2016 oli myönnetty (mutta ei vielä maksettu) makrotaloudellisena rahoitusapuna lainajärjestelysopimuksen mukaisesti Ukrainalle 1 200 miljoonaa euroa, Tunisialle 100 miljoonaa euroa ja Georgialle 13 miljoonaa euroa – ks. liitetieto 4.1.2.

Euratom (jota edustaa komissio) oikeushenkilönä myöntää lainoja sekä jäsenvaltioille että muille maille energia-alan laitoksiin liittyvien hankkeiden rahoittamista varten. Joulukuun 31. päivänä 2016 Ukrainalle oli myönnetty 300 miljoonan euron lainat, joita ei ollut vielä maksettu – ks. liitetieto 4.1.2. Euratom-lainojen kattamiseksi oli saatu 252 miljoonan euron takaukset (301 miljoonaa euroa vuonna 2015) kolmansilta.

Selvitystilassa olevan EHTYn myöntämät lainat myönnettiin lainavaroista EHTYn perustamissopimuksen 54 ja 56 artiklan mukaisesti.

Lainojen efektiivinen korko (ilmoitetaan korkojen vaihteluvälinä)

29.Muut lainat

Muiden lainojen nimellisarvo oli 673 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2016 (609 miljoonaa euroa vuonna 2015).

Tähän kohtaan kuuluvat erityisehdoin myönnetyt lainat ovat halpakorkoisia lainoja, joita myönnetään osana EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

EU:lle siirretyt lainat ovat EIP:n myöntämiä lainoja, joiden takaisinmaksu on laiminlyöty. Kaikki näihin lainoihin liittyvät oikeudet on siirretty EU:lle sen jälkeen kun maksut suoritettiin ulkosuhteisiin liittyviä hankkeita varten perustetusta takuurahastosta. Näiden kokonaan luottotappioiksi kirjattujen lainojen kokonaismäärä on 332 miljoonaa euroa (218 miljoonaa euroa vuonna 2015).

Muiden lainojen arvon alentuminen

29.1.ENNAKKOMAKSUT

Eri ohjelmista suoritettavien ennakkomaksujen on oltava riittävän suuria, jotta tuensaajalla on riittävästi käteisvaroja hankkeen aloittamista varten. Samalla on kuitenkin suojattava EU:n taloudelliset edut ja otettava huomioon oikeudelliset, operatiiviset ja kustannustehokkuuteen liittyvät rajoitteet. Komissio on ottanut kaikki kyseiset seikat asianmukaisesti huomioon pyrkiessään kehittämään ennakkomaksujen seurantaa.

30.Ennakkomaksut

Ennakkomaksut ovat maksettua rahaa, joten ne ovat toteutuneita maksumäärärahoja. Kuten liitetiedossa 1.5.7 todetaan, kyse on ennakoista, joita ei ole vielä kirjattu kuluiksi. Vaikka ennakkomaksut vähentävät maksattamatta olevia sitoumuksia (ks. liitetieto 5.1), ne ovat menoja, joita ei ole vielä kirjattu tuotto- ja kululaskelmaan.

Ohjelmakauden 2007–2013 päättäminen ja kauden 2014–2020 ohjelmien asteittainen käynnistyminen ovat taseessa esitettäviin määriin vaikuttavia keskeisiä tekijöitä: vanhoihin ohjelmiin liittyvät ennakkomaksut vähenevät menojen hyväksymisen myötä, ja toisaalta uuden ohjelmakauden osalta on maksettu lisää ennakkomaksuja.

Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa toteutettavan hallinnoinnin osalta ohjelmakauden vaihtuminen selittää myös lyhyt- ja pitkäaikaisten määrien väliset muutokset. Ohjelmakausi 2007–2013 on päätösvaiheessaan, joten siihen liittyvistä maksuista aiempaa suurempi osa erääntyy 12 kuukauden aikana. Ohjelmakautta 2014–2020 koskevat alkuperäiset ennakkomaksut kirjataan pitkäaikaisiksi ja vuotuiset ennakkomaksut lyhytaikaisiksi ennakkomaksuiksi.

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien ohjelmien ennakkomaksujen bruttomäärä on pienentynyt huomattavasti. Tämä johtuu siitä, että ennakkomaksuja kuitattiin tukikelpoisia menoja vastaan 18 521 miljoonaa euroa, ja uusia ennakkomaksuja suoritettiin 12 426 miljoonaa euroa.

Ennakkomaksujen osalta saadut vakuudet

Tämä erä sisältää vakuudet, joita Euroopan komissio edellyttää joissakin tapauksissa tuensaajilta maksaessaan näille ennakkomaksuja. Tällaisista vakuuksista ilmoitetaan kaksi arvoa, jotka ovat nimellisarvo ja käypä arvo. Kun kyse on nimellisarvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma liittyy vakuuden olemassaoloon. Kun kyse on käyvästä arvosta, kirjauksen synnyttävä tapahtuma on ennakkomaksun suorittaminen ja/tai kuittaukset, jotka tämän jälkeen tehdään ennakkomaksua vastaan. Komissiolle ennakkomaksujen kattamiseksi annettujen vakuuksien nimellisarvo 31. joulukuuta 2016 oli 683 miljoonaa euroa (844 miljoonaa euroa vuonna 2015). Vakuuksien käypä arvo oli 496 miljoonaa euroa (626 miljoonaa euroa vuonna 2015).

Tietyt seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman (FP7) ja Horisontti 2020 -ohjelman mukaisesti suoritetut ennakkomaksut katetaan käytännössä osallistujien takuurahastosta. Kyseinen rahasto on monenkeskinen väline, jolla pyritään kattamaan riskit, jotka liittyvät siihen, että tuensaajat eivät suorita maksujaan seitsemänteen puiteohjelmaan ja Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvien epäsuorien toimien toteuttamisen aikana. Kaikki epäsuoriin toimiin osallistuvat, jotka saavat avustuksia EU:lta, maksavat 5 prosentin osuuden osallistujien takuurahaston kokonaispääomasta.

Osallistujien takuurahastosta katettavien ennakkomaksujen kokonaismäärä oli 1,8 miljardia euroa 31. joulukuuta 2016 (1,7 miljardia euroa vuonna 2015). EU (komission edustamana) on osallistujien takuurahaston toimeenpaneva elin, mutta osallistujat omistavat rahaston.

Osallistujien takuurahaston kokonaisvarat olivat 31. joulukuuta 2016 yhteensä 1 951 miljoonaa euroa (1 838 miljoonaa euroa vuonna 2015). Osallistujien takuurahaston varoihin kuuluvat myös rahoitusvarat, joita hallinnoi komissiossa talouden ja rahoituksen pääosasto. Koska osallistujien takuurahasto on erillinen yhteisö, sen varoja ei konsolidoida EU:n tilinpäätökseen.

31.Muut ennakot jäsenvaltioille

Yhteistyössä hallinnoitaviin rahoitusvälineisiin liittyvät ennakot jäsenvaltioille

Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) puitteissa jäsenvaltioille voidaan suorittaa EU:n talousarviosta ennakkomaksuja, joilla tuetaan niiden osallistumista rahoitusvälineisiin (lainoihin, takauksiin tai oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin). Näiden rahoitusvälineiden perustaminen ja hallinnointi ei ole komission vaan jäsenvaltioiden vastuulla. Näistä rahoitusvälineistä vuoden lopussa käyttämättä olevat rahamäärät ovat kuitenkin EU:n omaisuutta (kuten kaikki ennakkomaksut), ja niitä käsitellään EU:n taseessa omaisuuserinä.

Kausi 2014–2020:

Koheesiopolitiikan osalta jäsenvaltioiden rahoitusosuus on 3 681 miljoonaa euroa. Siitä arviolta 1 842 miljoonaa euroa oli käyttämättä 31. joulukuuta 2016. Kokonaismäärään sisältyy jäsenvaltioiden rahoitusosuus pk-yrityksiä koskevassa aloitteessa. Se on rahoitusväline, jolla pyritään kannustamaan pankkisektoria myöntämään enemmän lainoja pk-yrityksille (745 miljoonaa euroa on maksettu, ja arviolta 481 miljoonaa euroa on vielä käyttämättä).

Maaseudun kehittämiseen myönnetyistä varoista oli käyttämättä 6 miljoonaa euroa vuoden 2016 lopussa.

Kausi 2007–2013:

Aiemman ohjelmakauden aikana jäsenvaltioita ei perussäädöksissä velvoitettu raportoimaan komissiolle säännöllisesti ennakkomaksujen käytöstä. Joissakin tapauksissa niitä ei edes tarvitse ilmoittaa erikseen komissiolle toimitettavissa maksupyynnöissä.

Koheesiopolitiikan osalta komissio kerää vuosittain jäsenvaltioilta tietoja näistä rahoitusvälineistä ja kokoaa ne täytäntöönpanoa koskevaan vuosikertomukseen. Seuraavaksi annetaan lopullinen täytäntöönpanoa koskeva kertomus, mutta sen sisältämät tiedot eivät ole käytettävissä tätä tilinpäätöstä laadittaessa. Näin ollen edellisvuosien tapaan tase-erien arvo arvioidaan viimeisimpien käytettävissä olevien luotettavien tietojen eli 31. joulukuuta 2015 päivätyn vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen ja vuonna 2016 suoritettujen maksujen perusteella. Lisäksi arvio perustuu oletukseen, että varat käytetään kokonaan ja tasaisesti koko jäljellä olevana täytäntöönpanoaikana, joka päättyy 31. maaliskuuta 2017. Lopullisille tuensaajille tarkoitettuihin sijoituksiin käytettävissä oleva määrä oli vuoden 2016 lopussa arviolta 686 miljoonaa euroa.

Maaseudun kehittämisen osalta kaikki varat oli vuoden lopussa joko käytetty tai kohdennettu uudelleen muihin toimenpiteisiin ennen ohjelmakauden päättymistä.

Tukiohjelmat

Vastaavasti jäsenvaltioiden maksamat useisiin tukiohjelmiin (valtiontuki, maataloustukirahaston markkinatoimet ja maaseuturahaston investointitoimet) liittyvät ennakkomaksut, joita ei ollut käytetty vuoden loppuun mennessä, kirjataan omaisuuseriksi EU:n taseeseen. Komissio on arvioinut näiden ennakkomaksujen arvon jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella; kyseiset määrät sisältyvät edellä kohtaan ”Tukiohjelmat”.

Kausi 2014–2020:

Koheesiopolitiikassa varoista oli käyttämättä 117 miljoonaa euroa vuoden 2016 lopussa.

Maatalouspolitiikassa komissio on pyytänyt tietoja käyttämättä jääneistä määristä suoraan jäsenvaltioissa olevilta maksajavirastoilta. Kyseisten tietojen perusteella voidaan arvioida, että 31. joulukuuta 2016 käyttämättä oli 721 miljoonaa euroa.

Kausi 2007–2013:

Vuoden 2016 lopussa käyttämättä oli arviolta 461 miljoonaa euroa. Tämä summa liittyy maatalouspolitiikkaa koskeviin ennakkomaksuihin.

31.1.VAIHTOON PERUSTUVAT SAAMISET JA MUUHUN KUIN VAIHTOON PERUSTUVAT KERRYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHAMÄÄRÄT

32.Kerrytettävissä olevat rahamäärät muista kuin vaihtoon perustuvista transaktioista

33.Kerrytettävissä olevat rahamäärät jäsenvaltioilta

Jäsenvaltioilta olevat pitkäaikaiset saamiset liittyvät täytäntöönpanoa odottaviin, Euroopan maatalouden tukirahastoa (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto) koskeviin sääntöjenmukaisuuspäätöksiin, jotka toimeenpannaan vuotuisina maksuerinä tai lykkäyksinä.

Omista varoista kerrytettävissä olevat rahamäärät

Jäsenvaltiot kantavat komission puolesta perinteiset omat varat, jotka muodostuvat tullimaksuista ja sokerimaksuista. Jäsenvaltiot kirjaavat perinteiset omat varat ja ilmoittavat saamisten määrän komissiolle kuukausittain A-kirjapitoa koskevissa selvityksissä. Erillisessä kirjanpidossa esitetään vahvistetut saamiset, joita ei ole sisällytetty A-kirjanpitoon, koska jäsenvaltiot eivät ole perineet niitä, eikä vakuutta ole annettu (tai vakuus on annettu, mutta saaminen on kiistetty).

Jäsenvaltioiden maksamia arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvia maksuosuuksia koskevat vuotuiset oikaisut tehdään kunkin vuoden joulukuun ensimmäisenä työpäivänä. Omia varoja koskeviin saamisiin sisältyivät myös varainhoitovuosia 2014, 2015 ja 2016 koskevat oikaisut, jotka liittyvät vuonna 2014 annettuun omia varoja koskevaan päätökseen. Päätös tuli ratifiointiprosessin jälkeen voimaan 1. lokakuuta 2016, ja oikaistut määrät erääntyivät jäsenvaltioiden maksettaviksi 1. tammikuuta 2017.

Todellisiin alv- ja BKTL-määräytymisperusteisiin voidaan vielä tehdä oikaisuja seuraavien neljän vuoden aikana, ellei perusteista ole esitetty varaumaa. Varaumia olisi pidettävä mahdollisina saamisina jäsenvaltioilta. Varaumien taloudellista vaikutusta ei kuitenkaan voida vielä tällöin tarkkaan arvioida, joten saamisten määrää ei voida vahvistaa. Kun tarkka määrä tunnetaan, alv- ja BKTL-varoista muodostuva saaminen peritään joko alv- ja BKTL-saldojen erotuksen tasaamisen yhteydessä tai erikseen.

Maataloustukirahastoon ja maaseudun kehittämiseen liittyvät saamiset

Kohtaan on kirjattu pääasiassa jäsenvaltioiden ilmoittamat ja vahvistamat saamiset (tilanne 15. lokakuuta 2016) maataloustukirahaston tuensaajilta 31.12.2016. Kerrytettävissä olevat rahamäärät jaksolta, joka ulottuu edellä tarkoitetun ilmoituksen jättämisestä vuoden 2016 joulukuun 31. päivään, on arvioitu. Komissio tekee lisäksi arvion arvonalennuksesta, joka vastaa sitä osaa edunsaajien velasta, jota ei todennäköisesti saada perittyä takaisin. Arvonalennuksen kirjaaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että komissio luopuisi kyseisten määrien perimisestä. Oikaistuun määrään sisältyy myös 20 prosentin osuus, jonka jäsenvaltiot pidättävät hallintokustannusten kattamista varten.

34.Sakot

Tähän kohtaan sisältyvät komission määräämät sakot, joita ei ollut maksettu (alustavasti) vuoden lopussa (1 986 miljoonaa euroa). Kokonaissummasta on vähennetty arvonalentuminen (178 miljoonaa euroa). Joulukuun 31. päivään 2016 mennessä näihin saamisiin liittyen oli saatu yhteensä 1 012 miljoonan euron vakuudet (1 428 miljoonaa euroa vuonna 2015). On huomattava, että saamisista 651 miljoonaa euroa erääntyi vasta joulukuun 31. päivän 2016 jälkeen.

35.Tulojäämät ja menoennakot

36.Saamiset vaihtoon perustuvista transaktioista

Edellä esitettyyn tuensaajilta olevien saamisten arvon alentumiseen sisältyy 55 miljoonan euron arvonalentuminen, joka on määritetty tapauskohtaisesti.

36.1.VAIHTO-OMAISUUS

36.2.KÄTEISVARAT JA MUUT RAHAVARAT

37.Talousarvion toteuttamisessa käytettävät pankkitilit ja muut määräaikaistalletukset

Tähän kohtaan kuuluvat varat, joita komissio säilyttää jäsenvaltioissa ja Efta-maissa olevilla pankkitileillään (valtiokonttori tai keskuspankki) tai käyttötileillä liikepankeissa, ennakkomaksutileillä tai käteiskassoissa. Poikkeuksellisen suuri kassavarojen määrä vuoden 2016 lopussa johtuu pääasiassa seuraavista syistä:

·Omien varojen osalta vuoden lopun saldoon sisältyy yhteensä 7,7 miljardin euron nettomäärä, joka palautetaan jäsenvaltioille vuoden 2017 alussa vuoden 2016 loppupuolella hyväksyttyjen lisätalousarvioiden mukaisesti. Lisäksi vuoden 2016 viimeisinä päivinä saatiin omiin varoihin liittyviä ennakkomaksuja 1,5 miljardia euroa.

·Vuonna 2016 maksettiin lopullisesti huomattava määrä (4,3 miljardia euroa) sakkoja, jotka komissio on määrännyt kilpailusääntöjen rikkomisesta. Ne sisältyvät kassavarojen vuoden lopun saldoon.

·Kassavaroihin sisältyy myös 11 miljardia euroa käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja ja maksumäärärahoja, joita ei käytetty vuoden 2016 loppuun mennessä.

38.Rahoitusvälineisiin liittyvät käteisvarat

Tässä kohdassa esitetyt määrät ovat pääasiassa muita rahavaroja, jotka komissio on antanut ulkopuolisten tahojen hoidettavaksi ja jotka käytetään EU:n talousarviosta rahoitettavien yksittäisten rahoitusvälineohjelmien rahoittamiseen (ks. liitetieto 2.4.1). Rahoitusvälineisiin liittyvät käteisvarat voidaan siis käyttää ainoastaan asianomaisessa ohjelmassa.

39.Sakkoihin liittyvät käteisvarat

Nämä käteisvarat sisältävät määrät, jotka komissio on saanut määräämiensä sakkojen perusteella sellaisissa tapauksissa, joissa asian käsittely on vielä kesken. Näitä varoja säilytetään erityisillä talletustileillä, joita ei käytetä muihin tarkoituksiin. Jos toinen osapuoli on hakenut muutosta komission päätökseen tai ei ole tiedossa, haetaanko päätökseen muutosta, sakkoa vastaava määrä esitetään ehdollisena velkana liitetiedossa 4.1.4.

Näiden käteisvarojen väheneminen johtuu siitä, että vuodesta 2010 komissio on hallinnoinut kaikkia alustavasti maksettuihin sakkoihin liittyviä varoja BUFI-rahastossa. Kyseiset varat sijoitetaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltuihin rahoitusvälineisiin (ks. liitetieto 2.4.1).

VELAT

39.1.ELÄKKEET JA MUUT TYÖSUHDE-ETUUDET

Työsuhde-etuusjärjestelmän nettovelka

Työsuhde-etuuksiin liittyvän velan kasvu johtuu pääasiassa Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmän nettovelan kasvusta. Nettovelan kasvun pääasiallinen syy on reaalisen diskonttokoron lasku 0,6 prosentista 0,3 prosenttiin. Lisäksi järjestelmän jäsenten saamat lisäoikeudet olivat suuremmat kuin järjestelmästä maksetut etuudet.

40.Euroopan unionin virkamiesten eläkejärjestelmä

Tämä etuuspohjainen velvoite on tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien työsuorituksiin perustuvien, eläkevelvoitteiden täyttämiseksi EU:lta vaadittavien odotettavissa olevien vastaisten maksujen nykyarvo. Järjestelmä on jatkuva, ja siksi kaikki järjestelmästä vuoden aikana vaaditut maksut sisällytetään EU:n talousarvioon vuosittain.

Henkilöstösääntöjen 83 artiklan mukaan eläkejärjestelmän mukaiset etuudet maksetaan EU:n talousarviosta. Näitä eläkevastuita ei rahastoida, mutta jäsenvaltiot ovat sitoutuneet yhdessä rahoittamaan kyseiset etuudet. Lisäksi työelämässä olevien jäsenten peruspalkasta vähennetään pakollinen eläkemaksu, joka on nykyään 9,8 prosenttia. Nämä maksuosuudet ovat varainhoitovuoden talousarviotuloja, joilla rahoitetaan osaltaan EU:n yleisiä menoja – ks. myös liitetieto 3.6.

Eläkejärjestelmän vastuita arvioitiin 31. joulukuuta 2016 henkilöstön ja eläkkeellä olevan henkilöstön määrän sekä kyseisenä päivänä voimassa olleiden henkilöstösääntöjen perusteella. Arviointi tehtiin kansainvälisen tilinpäätösstandardin IPSAS 25 (ja näin ollen myös EU:n kirjanpitosäännön nro 12) mukaisesti. Komissio toteutti vuoden 2016 aikana toimia, joilla kehitetään prosesseja ja lisätään luotettavuutta kerättäessä perustietoja, joiden perusteella työsuhde-etuuksiin perustuva velka lasketaan. Työtä jatketaan vuoden 2017 aikana, ja mahdolliset tulokset otetaan tarvittaessa huomioon vuoden 2017 tilinpäätöksessä.

41.Muut eläke-etuusjärjestelmät

Tämä kohta sisältää komission, unionin tuomioistuimen (ja yleisen tuomioistuimen) ja tilintarkastustuomioistuimen nykyisten ja entisten jäsenten sekä neuvoston pääsihteerien, Euroopan oikeusasiamiesten, Euroopan tietosuojavaltuutettujen ja Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen jäsenten eläkevastuut. Tähän kohtaan on sisällytetty myös Euroopan parlamentin jäsenten eläkevastuut.

42.Yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä

Edellä mainittujen eläke-etuusjärjestelmien lisäksi määritetään arvioitu vastuu, joka EU:lla on yhteisessä sairausvakuutusjärjestelmässä terveydenhuollon kustannuksista, jotka on maksettava työsuhteen jälkeiseltä ajalta (vähennettynä työntekijöiden omalla maksuosuudella).

Työntekijöiden etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvon muutos

Etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo on tarkasteltavana olevan kauden ja aikaisempien kausien työsuorituksiin perustuvan velvoitteen täyttämiseksi vaadittavien, odotettavissa olevien vastaisten maksujen diskontattu arvo, josta ei ole vähennetty järjestelyyn kuuluvia varoja.

Seuraavassa analysoidaan etuuspohjaisen velvoitteen muutosta varainhoitovuonna:

Kauden työsuoritukseen perustuvat menot muodostuvat etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvon kasvusta, joka johtuu järjestelmän nykyisten jäsenten työsuorituksesta kauden aikana.

Korkomenot muodostuvat etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvon kasvusta varainhoitovuoden aikana, koska etuuksien suorittaminen on yhtä kautta lähempänä.

Nettomääräiset vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sisältävät:

-kokemusperäiset tarkistukset (vuotta 2016 koskevien edellisten vakuutusmatemaattisten oletusten ja vuoden 2016 toteutumien välisten erojen vaikutukset); ja

-vakuutusmatemaattisten oletusten, kuten taloudellisten oletusten (esim. ennustettujen tulevien palkankorotusten) ja demografisten muutosten (esim. kuolleisuuden) vaikutukset. Nämä oletukset ovat luonteeltaan epävarmoja, minkä vuoksi eri vuosien väliset muutokset voivat olla suuria.

Etuudet maksetaan vuoden aikana järjestelmän sääntöjen mukaisesti. Nämä maksetut etuudet vähentävät etuuspohjaisen velvoitteen määrää, koska niitä ei makseta enää tulevaisuudessa.

Vakuutusmatemaattiset oletukset – työsuhde-etuudet

Seuraavassa esitetään tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset, joita käytetään määritettäessä EU:n kahden tärkeimmän työsuhde-etuusjärjestelmän arvoa

Kuolleisuus perustuu kansainväliseen virkamiesten elinaikataulukkoon (vuoden 2013 kansainvälinen virkamiesten elinaikataulukko).

Nimellinen diskonttokorko on määritetty euromääräisten nollakorkoisten joukkovelkakirjalainojen arvon mukaan (maturiteetti on 21 vuotta joulukuusta 2016 unionin virkamiesten eläkejärjestelmässä ja 26 vuotta yhteisessä sairausvakuutusjärjestelmässä). Inflaatiovauhti on ennustettu inflaatiovauhti vastaavan ajanjakson aikana. Se on määritettävä empiirisesti käyttäen perustana eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden indeksisidonnaisiin joukkovelkakirjalainoihin pohjautuvia arvioita. Reaalisen diskonttokoron laskennassa käytetään nimellistä diskonttokorkoa ja ennustettua pitkän aikavälin inflaatiovauhtia.

Järjestelmän varojen nykyarvon muutos

5 vuoden trendi

Työsuhde-etuuksiin liittyvän velan merkittävä kasvu viiden vuoden aikana selittyy suurelta osin sillä, että tulevien rahavirtojen diskonttauksessa käytettävä reaalinen diskonttokorko on laskenut. Tämä lasku liittyy taloudellisiin olosuhteisiin, erityisesti korkojen laskuun. Esimerkiksi EU:n virkamiesten tärkeimmässä eläkejärjestelmässä käytettävä reaalinen diskonttokorko on laskenut vuoden 2012 lopun ja vuoden 2016 lopun välisenä aikana 1,6 prosentista 0,3 prosenttiin.

Tuotto- ja kululaskelmaan kirjatut määrät

Yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän herkkyys muutoksille

Yhden prosenttiyksikön muutoksella terveydenhuoltomenojen ennustetussa kehityksessä olisi seuraavat vaikutukset:

42.1.VARAUKSET