EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 29.6.2017

COM(2017) 354 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Kahdeksas raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia

I.JOHDANTO

Tämä on kahdeksas kuukausiraportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia. Se on tilannekatsaus, jossa tarkastellaan kehitystä kahden pääpilarin osalta: terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden ja niiden tukemisessa käytettävien keinojen torjunnassa sekä puolustautumisvalmiuden ja selviytymiskyvyn parantamisessa kyseisten uhkien varalta.

Euroopassa on viime viikkoina tehty jälleen kerran useita terrori-iskuja. Manchester joutui vakavan iskun kohteeksi 22. toukokuuta 2017, kun kaupungissa sijaitsevan konserttisalin ulkopuolella räjäytettiin pommi. Räjähdyksessä kuoli 22 ihmistä, joista monet olivat teini-ikäisiä. Lontoossa tapahtui jälleen uusi isku kaksitoista päivää myöhemmin, 3. kesäkuuta 2017, kun terroristit ajoivat päin London Bridge -sillalla kävelleitä jalankulkijoita ja siirtyivät sen jälkeen jalkaisin läheiselle Borough Market -torialueelle jatkaakseen iskua puukotuksin. Samantyyppinen pakettiautoisku surmasi ja vahingoitti 18. kesäkuuta 2017 viattomia ihmisiä, jotka olivat juuri poistumassa moskeijasta. Viimeksi 19. kesäkuuta 2017 terroristi yritti hyökätä poliiseja vastaan Pariisissa Avenue des Champs-Élysées kadulla, mutta hänet ammuttiin kuoliaaksi. Belgian turvallisuusjoukot ampuivat 20. kesäkuuta 2017 Brysselin keskusrautatieasemalla itsemurhapommi-iskua yrittäneen terroristin, jonka pommi ei kuitenkaan räjähtänyt. Iskujen laajuus ja yleisyys osoittavat jälleen kerran, että väkivaltaisten ääriliikkeiden torjuminen on ratkaisevan tärkeää. Jäsenvaltioiden haasteena on sekä iskujen estäminen että iskuja ruokkivan radikalisoitumisen ehkäiseminen ja torjuminen.

Tässä raportissa esitetään EU:n tasolla toteutetut toimenpiteet, joilla ehkäistään ja torjutaan radikalisoitumista. Raportissa selvitetään myös radikalisoitumisen haasteisiin vastaamisessa saavutettua edistystä, kun väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä kesäkuussa 2016 annetun komission tiedonannon 1 hyväksymisestä on kulunut yksi vuosi. Lisäksi esitetään tilannekatsaus muiden ensisijaisten turvallisuustavoitteiden toteuttamisessa saavutetusta edistyksestä sekä jatkotoimista, joilla parannetaan tietojenvaihtoa tietojärjestelmien yhteentoimivuuden avulla ja pannaan täytäntöön toimintasuunnitelma terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi 2 , jotta voidaan havaita ja ehkäistä terrorismin rahoitusta.

Eurooppa-neuvoston 22.–23. kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä 3 ilmaistiin ja vahvistettiin uudelleen unionin päättäväinen tahto toimia yhteistyössä verkossa leviävän radikalisoitumisen torjumiseksi, koordinoida toimia väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä niiden ideologiaan puuttumiseksi, estää terrorismin rahoitusta, edistää nopeaa ja kohdennettua tietojenvaihtoa eri lainvalvontaviranomaisten välillä, myös luotettavien kumppaneiden kanssa, ja parantaa tietokantojen yhteentoimivuutta. Myös hiljattain Taorminan huippukokouksessa annetussa terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjuntaa koskevassa G7ryhmän julkilausumassa 4 esitettiin selkeä viesti kansainvälisen yhteisön päättäväisyydestä torjua terrorismin kasvavaa uhkaa sekä korostettiin, että on lisättävä yhteisiä toimia maailmanlaajuisella tasolla.

Nyt annettavassa raportissa käsitellään myös kyberuhan lisääntymistä ja esitetään sen torjuntaan tarkoitettuja lyhyen aikavälin toimia, joissa otetaan huomioon WannaCry-hyökkäyksen torjunnassa saadut kokemukset.

II. RADIKALISOITUMISEN EHKÄISEMISEEN TÄHTÄÄVÄ EU:N TOIMINTA

Vaikka väkivaltainen radikalisoituminen ei olekaan uusi ilmiö, EU:ssa viime aikoina tapahtuneet terrori-iskut ovat osoittaneet, miten hälyttävällä vauhdilla ja huolestuttavan laajasti jotkut EU:n kansalaiset ovat radikalisoituneet. Terroristien värvääjät käyttävät monentyyppisiä tekniikoita vaikuttaakseen kohteinaan oleviin haavoittuviin henkilöihin. Digitaalisten viestintävälineiden käyttö on uusi ja erityinen haaste jäsenvaltioiden viranomaisille. Sen vuoksi autettaessa jäsenvaltioita torjumaan terrorismia on keskeisen tärkeää ehkäistä radikalisoitumista monitahoisella, sekä verkossa että sen ulkopuolella toteutettavalla EU:n tason toiminnalla.

Komissio on kahden viime vuoden aikana pyrkinyt torjumaan verkossa leviävää radikalisoitumista. Se on työskennellyt yhdessä keskeisten internetpalvelujen kanssa, muun muassa EU:n internetfoorumin puitteissa, varmistaakseen, että terroristinen verkkosisältö poistetaan vapaaehtoisesti. Näiden toimien avulla terroristisen verkkosisällön poistamisessa 5 ja verkossa olevien laittomien vihapuheiden leviämisen torjumisessa 6 on saavutettu todellista edistystä, mutta työtä on vielä paljon. Eurooppa-neuvoston 22.–23. kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä todetaan, että ”Eurooppa-neuvosto odottaa EU:n internetfoorumin työn pohjalta, että toimiala perustaa toimialafoorumin ja kehittää uutta teknologiaa ja välineistöä, jolla parannetaan terroritekoihin yllyttävän sisällön automaattista tunnistamista ja poistamista. Tätä olisi tarvittaessa täydennettävä asiaankuuluvilla lainsäädäntötoimenpiteillä EU:n tasolla”. Komissio järjesti 27. kesäkuuta 2017 EU:n internetfoorumin korkeiden virkamiesten kokouksen, jossa sovittiin tärkeimpien internetpalvelujen tarjoajien kanssa toteutettavista jatkotoimista terroristisen verkkosisällön torjumiseksi. Tavoitteena on, että internetpalvelut tekisivät enemmän. Niiden pitäisi erityisesti tehostaa terroristisen sisällön automaattista tunnistamista, jakaa alaan liittyvää teknologiaa ja välineistöä pienempien yritysten kanssa, hyödyntää täysimääräisesti avainsanojen tietokantaa – muun muassa antamalla Europolille mahdollisuuden käyttää keskeisiä tietoja – sekä perustaa poistettua terroristista sisältöä koskeva ilmoitusjärjestelmä. Lisäksi komissio kehottaa kaikkia jäsenvaltioita täydentämään Europolin internet-ilmoitusyksikön työtä ja perustamaan vastaavanlaisia kansallisia yksiköitä sekä luomaan niiden välisen verkoston internetpalvelujen ja Europolin internet-ilmoitusyksikön kanssa tehtävää yhteistyötä varten.

Kuten viimeaikaiset iskut ovat osoittaneet, radikalisoitumisen ennennäkemätön laajuus edellyttää myös lisätoimia radikalisoitumisen ehkäisyn ja torjunnan tukemiseksi kansallisella ja paikallisella tasolla. Komissio perustaa pikaisesti 7 radikalisoitumista käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän helpottamaan EU:n politiikan kehittämistä edelleen tällä alalla. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on vauhdittaa lisätoimia ensisijaisilla osa-alueilla, joita ovat muun muassa radikalisoituminen vankiloissa, terroristien propaganda verkossa ja palaavat ulkomaiset terroristitaistelijat. Ryhmä pyrkii työllään tukemaan radikalisoitumisen torjunnan verkostoa (RAN), joka on ollut keskeisessä asemassa komission avustaessa jäsenvaltioita tällä alalla, sekä työskentelemään paikallisten toimijoiden kanssa yhteisöjen tasolla 8 . Verkosto esitteli hiljattain 19. kesäkuuta 2017 ”Responses to Returnees” oppaan, jossa jäsenvaltioille annetaan ohjeita siitä, miten palaaviin ulkomaisiin terroristitaistelijoihin liittyviin haasteisiin voidaan vastata. Opas sisältää alan toimijoiden strategioita, joita voidaan soveltaa konfliktialueilta palaaviin henkilöihin liittyvissä erilaisissa tilanteissa. Verkosto järjestää tulevien kuukausien aikana kansallisille viranomaisille seminaareja, joiden tarkoituksena on kehittää edelleen näitä käytäntöjä ja kannustaa jäsenvaltioiden toteuttamia toimia.

Radikalisoitumiseen liittyvät monimutkaiset haasteet edellyttävät monitahoista vastausta, muun muassa pitkän aikavälin toimenpiteitä, kuten todetaan kesäkuussa 2016 annetussa tiedonannossa väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä 9 . Komissio on viime vuoden aikana pannut täytäntöön useimmat määritetyt keskeiset toimet muilla radikalisoitumisen ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvillä aloilla 10 . Jotta jäsenvaltioita voitaisiin auttaa puuttumaan vankiloissa tapahtuvaan radikalisoitumiseen, radikalisoitumisen torjunnan verkoston alaisuuteen perustettiin erillinen vankila- ja ehdonalaisoloja käsittelevä työryhmä, joka opastaa etulinjan toimijoita, kuten vankiloiden ja ehdonalaisvalvonnan henkilöstöä, psykologeja ja uskonnollisten järjestöjen edustajia. Koulutus on tärkeässä asemassa radikalisoitumisen ehkäisemisessä, ja komissio on ryhtynyt toimenpiteisiin pannakseen täytäntöön Pariisin julistuksen kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla. Erasmus+ohjelma on tässä yhteydessä keskeinen väline 11 . Kun otetaan huomioon syrjäytymisen, haavoittuvuuden ja radikalisoitumisen väliset yhteydet, 26. huhtikuuta 2017 hyväksytty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari 12 on tärkeä osatekijä puututtaessa joihinkin radikalisoitumisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden perimmäisiin syihin 13 . Komissio vahvistaa eurooppalaisten yhteiskuntien yhteenkuuluvuutta myös panemalla täytäntöön kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan toimintasuunnitelman 14 ja toteuttamalla kattavia toimia, joilla tuetaan jäsenvaltioita ja muita toimijoita niiden kotouttamispyrkimyksissä.

Ulkoisen toiminnan alalla EU työskentelee kansainvälisillä foorumeilla – erityisesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä (Etyj) ja maailmanlaajuiseen terrorisminvastaiseen foorumiin liittyvissä elimissä 15 . Se ehkäisee tällä tavoin radikalisoitumista Länsi-Balkanin, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kumppanimaissa muun muassa tarjoamalla koulutusta alan ammattilaisille sekä taloudellista tukea ruohonjuuritason aloitteille, joissa osallistutaan ehkäiseviin toimiin. Erasmus+ohjelman uusi virtuaalinen nuorisovaihtoaloite käynnistetään vuonna 2018. Sillä pyritään lisäämään kulttuurienvälistä tietoisuutta ja ymmärrystä nuorten välillä EU:ssa ja sen ulkopuolella. Radikalisoitumisen torjuntaverkosto lähetti myös asiantuntijoita tukemaan radikalisoitumista ehkäisevää toimintaa Turkissa, Länsi-Balkanin maissa ja Tunisiassa.

III. KYBERUHKIIN JA KYBERRIKOLLISUUTEEN KOHDISTUVA EU:N TOIMINTA

Kiristyshaittaohjelmaa hyödyntänyt WannaCryhyökkäys toukokuussa 2017 oli varoitus, joka toi esiin kyberturvallisuuden nykyisten puitteiden puutteita erityisesti varautumisen ja yhteistyön osalta. Kuten digitaalisten sisämarkkinoiden strategian väliarvioinnissa oli jo ennen hyökkäystä ilmoitettu, komissio aikoo tehostaa kyberturvallisuuteen liittyvää työtään, muun muassa tarkastelemalla uudelleen vuonna 2013 hyväksyttyä kyberturvallisuusstrategiaa. Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto arvioivat parhaillaan edistymistä nykyisen strategian täytäntöönpanossa. Tavoitteena on kartoittaa puutteita, jotka tulee ottaa huomioon strategian uudelleentarkastelussa syyskuussa 2017.

Samaan aikaan olisi nyt toteutettava lukuisia lyhyen aikavälin toimia WannaCryhyökkäyksen torjunnasta saatujen kokemusten perusteella, jotta vahvistetaan kykyä vastata kyberuhan lisääntymiseen. Tässä yhteydessä olisi myös edettävä nopeasti erityisesti operatiiviseen yhteistyöhön liittyvissä asioissa, jotta voidaan vahvistaa jäsenvaltioiden selviytymiskykyä.

WannaCry-hyökkäys oli ensimmäinen tapaus, joka vaati verkko- ja tietoturvadirektiivin (NIS-direktiivi) mukaisesti perustetun tietoturvaloukkauksiin reagoivien ja niitä tutkivien kansallisten yksiköiden verkoston (CSIRT-toimijoiden verkoston) yhteistyötä. Tapaus osoitti, ettei järjestelmä ollut vielä täysin toimintavalmis. Se osoitti myös, että on selvästi tarpeen nopeuttaa käynnissä olevaa työtä, jolla parannetaan olemassa olevia tietoteknisiä välineitä, sekä ottaa käyttöön lisävoimavaroja, joiden avulla voidaan jatkaa yhteistyötä kansallisten CSIRT-toimijoiden välillä. Komissio myöntää 14 jäsenvaltiolle näiden toimijoiden vahvistamiseen 10,8 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa välineestä rahoitettavien kaksivuotisten hankkeiden kautta syyskuusta 2017 alkaen. Tällä hetkellä on käynnissä toinen ehdotuspyyntökierros, ja kaikkia jäljellä olevia jäsenvaltioita kehotetaan jättämään rahoitushakemuksensa.

Europolissa toimiva Euroopan kyberrikostorjuntakeskus (EC3) johti lainvalvontaviranomaisten torjuntatoimia hyökkäystä vastaan. Keskusta ja sen tarjoamia palveluja on kuitenkin vahvistettava lisäämällä sen tietoteknistä asiantuntemusta. Tätä varten Europolin hallintoneuvoston olisi syyskuuhun 2017 mennessä parannettava mahdollisuuksia ottaa palvelukseen tietotekniikan asiantuntijoita Europolin sisäisten sääntöjen mukaisesti. Tätä Europolin tekemää työtä tuetaan edelleen vuonna 2018 palkattavalla lisähenkilöstöllä.

EU:n tietotekniikan kriisiryhmä CERT-EU auttaa EU:n toimielimiä suojautumaan tahallisilta ja vihamielisiltä hyökkäyksiltä, jotka vaarantaisivat toimielinten tietoteknisten järjestelmien koskemattomuuden ja vahingoittaisivat EU:n etuja. Komissio aikoo nyt nopeuttaa muodollista menettelyä CERT EU -kriisiryhmän vahvistamiseksi ja sopii toimielinten ja elinten välisistä järjestelyistä, joilla kehitetään yhteistä reagointia uhkiin. Tämä koskee Euroopan parlamenttia, neuvostoa, Euroopan unionin tuomioistuinta, Euroopan keskuspankkia, tilintarkastustuomioistuinta, Euroopan ulkosuhdehallintoa, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa, alueiden komiteaa ja Euroopan investointipankkia. Komissio allekirjoittaa piakkoin toimielinten välisen hallinnollisen sopimuksen muiden toimielinten ja elinten kanssa.

Edellä kuvatut lyhyen aikavälin toimet ovat osa laajempaa, vuonna 2013 hyväksytyn kyberturvallisuusstrategian tarkistusta, joka toteutetaan syyskuussa 2017. Samalla suoritetaan tarvittavat toimet, joilla tehostetaan unionin kykyä kestää kyberhyökkäyksiä sekä parannetaan sen kyberturvallisuutta. Eurooppa-neuvoston 22.–23. kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä suhtaudutaan myönteisesti komission aikeeseen tarkistaa syyskuussa kyberturvallisuusstrategiaa ja ehdottaa kohdennettuja lisätoimia ennen vuoden loppua.

Toimivat pelotteet edellyttävät, että myös jäljitettävyys, havaitseminen, tutkintatoimet ja syytteeseenpano toimivat tehokkaasti. Mahdollisuus käyttää sähköistä todistusaineistoa on tässä yhteydessä keskeinen kysymys. Rikosoikeudelliset puitteet vastaavat tällä hetkellä yhä perinteisiä alueellisuuden käsitteitä, ja niiden haasteena on sähköisten palvelujen ja tietovirtojen lainkäyttöalueiden rajat ylittävä luonne. Eurooppa-neuvoston 22.–23. kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä korostetaan, että tehokas pääsy sähköiseen todistusaineistoon on ratkaisevaa vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa ja että tietojen saatavuus olisi turvattava edellyttäen, että asianmukaiset suojatoimet on toteutettu. Ministerit ilmoittivat 8. kesäkuuta 2017 järjestetyssä oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa tukevansa laajasti komission ehdottamia käytännön toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa tilannetta nykyisen lainsäädäntökehyksen puitteissa. Ministerit myös kehottivat komissiota esittämään mahdollisimman nopeasti säädösehdotuksen, jossa otetaan huomioon tekniset ja oikeudelliset haasteet. Komissio jatkaa tältä pohjalta käytännön toimenpiteiden toteuttamista ja tiedottaa mahdollisista tulevista lainsäädäntötoimista, jotka on tarkoitus esittää mahdollisimman pian, samalla kun se jatkaa vaikutustenarviointia koskevaa työtä.

Salaus on myös tärkeä aihe tässä yhteydessä. Salaus on välttämätöntä kyberturvallisuuden ja henkilötietojen suojelulle. Rikolliset käyttävät sitä kuitenkin väärin, mikä aiheuttaa merkittäviä haasteita rikollisuuden vakavien muotojen, kuten kyberrikollisuuden ja terrorismin, torjunnalle. Eurooppa-neuvoston 22.–23. kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä kehotetaan käsittelemään sellaisten järjestelmien aiheuttamia haasteita, joiden avulla terroristit voivat viestiä tavoilla, joihin toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse käsiksi (läpisalaus mukaan lukien), ja varmistamaan samalla edut, joita nämä järjestelmät tarjoavat yksityisyyden, tietojen ja viestinnän suojalle. Komissio tekee oikeus- ja sisäasioiden neuvoston joulukuussa 2016 esittämän pyynnön mukaisesti tiivistä yhteistyötä EU:n virastojen ja alan toimijoiden kanssa sen määrittämiseksi, miten voidaan tukea lainvalvontaviranomaisia merkittävimpiin haasteisiin vastaamisessa ja ottaa samalla huomioon kyberturvallisuuteen ja perusoikeuksiin kohdistuvat vaikutukset. Komissio sekä Europol, Eurojust, EU:n verkko- ja tietoturvavirasto (ENISA) ja EU:n perusoikeusvirasto käsittelivät kaikkia tähän tärkeään asiaan liittyviä näkökohtia yhdessä asiantuntijoiden kanssa monissa seminaareissa. Komissio raportoi tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoden 2017 lokakuuhun mennessä.

Ulkoisen toiminnan alalla neuvosto sopi 19. kesäkuuta 2017 puitteiden kehittämisestä EU:n yhteiselle diplomaattiselle vastaukselle haitallisiin kybertoimiin (kyberdiplomatian välineistö 16 ). EU:n yhteisen diplomaattisen vastauksen puitteissa hyödynnetään täysimääräisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimenpiteitä, tarvittaessa myös rajoittavia toimenpiteitä. Haitallisia kybertoimia koskevan EU:n yhteisen vastauksen pitäisi olla oikeassa suhteessa kybertoimen soveltamisalaan, laajuuteen, kestoon, intensiteettiin, monimutkaisuuteen, kehittyneisyyteen ja vaikutuksiin. Puitteilla pyritään kannustamaan yhteistyötä, helpottamaan välittömien ja pitkän aikavälin uhkien vähentämistä ja vaikuttamaan potentiaalisten hyökkääjien toimintaan pitkällä aikavälillä. Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto ottavat tulevina kuukausina yhdessä jäsenvaltioiden kanssa käyttöön täytäntöönpanon suuntaviivat, joihin sisältyy muun muassa valmistelevia käytäntöjä, viestintämenettelyjä ja harjoituksia.

IV. MUIDEN ENSISIJAISTEN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN

1. Seuraavat vaiheet kohti tietojärjestelmien yhteentoimivuutta

Kuten seitsemännessä raportissa 17 todetaan, komissio toteuttaa lisätoimia pannakseen täytäntöön uuden lähestymistavan rajavalvontaan ja turvallisuuteen liittyvien tietojen hallintaa varten. Komissio esitti 28. kesäkuuta 2017 säädösehdotuksen 18 eu-LISAn toimivaltuuksien vahvistamisesta. 19 Virastolla on merkittävä rooli tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistävässä teknisessä työssä, muun muassa käynnissä olevassa teknisessä analyysissa, jossa käsitellään määritettyjä ratkaisuja yhteentoimivuuden saavuttamiseksi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät kyseiset säädösehdotukset, eu-LISAlle annetaan viraston toimivaltuuksiin ehdotettujen muutosten perusteella vastuu yhteentoimivuusratkaisujen kehittämisestä, ja näin varmistetaan uuden lähestymistavan tekninen toteutus. Eurooppa-neuvoston 22.–23. kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä vahvistetaan tietojärjestelmien yhteentoimivuuden merkitys sisäiselle turvallisuudelle ja terrorismin torjunnalle.

Lisäksi komissio täydensi tammikuussa 2016 antamaansa ehdotusta 20 ja esitti 28. kesäkuuta 2017 ehdotuksen, jonka tarkoituksena on helpottaa kolmansien maiden kansalaisten rikosrekistereiden vaihtoa EU:ssa eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) avulla. 21 Tällä täydentävällä ehdotuksella vastataan lainsäätäjien kanssa viime vuonna annetusta ehdotuksesta käytyihin keskusteluihin, ja se on osa tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen tähtäävää komission toimintapolitiikkaa. Kolmansien maiden kansalaisia koskevan tietojenvaihdon parantaminen ECRIS-järjestelmässä on lainsäädännöllinen painopistealue, joka on nimetty Euroopan parlamentin puhemiehen, neuvoston puheenjohtajan ja komission puheenjohtajan yhteisessä julistuksessa 22 .

Edistystä on saavutettu myös muissa tietojärjestelmiä koskevissa ensisijaisissa tavoitteissa. Lainsäätäjät jatkoivat keskusteluja ehdotetusta EU:n rajanylitystietojärjestelmästä 23 , ja aihetta käsiteltiin kolmikantakokouksissa 31. toukokuuta sekä 13., 19. ja 26. kesäkuuta 2017. Neuvosto sopi ehdotettua EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmää (ETIAS) 24 koskevasta yleisestä lähestymistavasta oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 8.–9. kesäkuuta 2017. Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan on tarkoitus äänestää ehdotukseen tehdyistä tarkistuksista syyskuussa 2017, ja kolmikantaneuvottelujen odotetaan käynnistyvän lokakuussa 2017. On olennaista, että Euroopan parlamentti ja neuvosto vievät eteenpäin näitä ensisijaisia ehdotuksia, kuten Eurooppa-neuvoston 22.–23. kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä jälleen korostettiin.

Komissio esitti yhdessä Euroopan tietosuojavaltuutetun, EU:n perusoikeusviraston ja EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin kanssa 29. toukokuuta 2017 kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän 25 työn tulokset sekä komission uuden lähestymistavan rajavalvontaa ja turvallisuutta koskevien tietojen hallintaan. Neuvosto hyväksyi 8. kesäkuuta 2017 tietojenvaihtoa ja yhteentoimivuutta koskevat päätelmät 26 , joissa se pani tyytyväisenä merkille komission näkemykset ja korkean tason asiantuntijaryhmän suositusten perusteella ehdotetut toimet tietojärjestelmien yhteentoimivuuden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Komissio jatkaa näiden keskustelujen pohjalta työtään Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa, jotta tietojärjestelmien yhteentoimivuus saavutettaisiin vuoteen 2020 mennessä.

2. EU:n toimet terrorismin rahoituslähteiden ja kanavien katkaisemiseksi

Työ helmikuussa 2016 esitetyn terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöön panemiseksi on käynnissä kahden päätoimintalinjan mukaisesti: havaitaan ja ehkäistään terrorismin rahoitusta sekä tyrehdytetään tulolähteet. Komissio esitti joulukuussa 2016 kolme säädösehdotusta, joilla täydennetään ja vahvistetaan EU:n oikeudellista kehystä rahanpesua 27 , laittomia rahavirtoja 28 sekä varojen jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista 29 koskevilla aloilla. Komissio pyytää lainsäätäjiä etenemään pikaisesti näiden tärkeiden ehdotusten käsittelyssä.

Lainsäätäjät edistyivät lisäksi huomattavasti neljännen rahanpesunvastaisen direktiivin tarkistuksia koskevissa neuvotteluissa heinäkuussa 2016 esitetyn säädösehdotuksen 30 pohjalta. Komissio on edelleen täysin sitoutunut saamaan käynnissä olevat kolmikantaneuvottelut nopeasti päätökseen. Yhdessä nämä toimenpiteet täydentävät sitoumuksia, jotka komissio esittää toimintasuunnitelmassa 31 . Niillä varmistetaan myös, että EU täyttää tällä alalla kansainväliset velvoitteensa, joista on sovittu rahanpesunvastaisessa toimintaryhmässä (FATF) sekä rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista sekä terrorismin rahoituksen kestämistä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Varsovan yleissopimus) yhteydessä.

Kuten toimintasuunnitelmassa esitetään, komissio aikoo myös hyväksyä ehdotuksen, jossa käsitellään kulttuuriesineiden laitonta kauppaa ja laajennetaan nykyisen lainsäädännön soveltamisalaa uusiin kolmansiin maihin. Komissio aikoo myös laatia ehdotuksen, jonka avulla lainvalvontaviranomaisille ja muille viranomaisille annetaan mahdollisuus tutustua pankkitilirekistereihin. Lisäksi komissio hyväksyi hiljattain kertomuksen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ylikansallisten riskien arvioinnista 32 sekä komission yksiköiden valmisteluasiakirjan rahanpesun selvittelykeskusten välisen yhteistyön parantamisesta 33 . Myöhemmin tänä vuonna komissio raportoi parhaillaan käynnissä olevasta arvioinnistaan, jossa käsitellään mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta terrorismin rahoituksen jäljittämiseksi EU:ssa. Komissio tarkistaa myös muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennösten torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä, jotta voidaan ottaa huomioon rahoitusvälineisiin liittyvien rikosten ja väärennösten uudemmat muodot niiden määrän vähentämiseksi ja mahdollisen rikollisen toiminnan, kuten terrorismin rahoituksen, torjumiseksi.

3. Ulkoinen ulottuvuus

Terrorismin torjuntaan liittyvistä ulkoisista toimista 19. kesäkuuta 2017 annetuissa ulkoasiainneuvoston päätelmissä 34 korostetaan, että terrorismin rahoituksen ja rahanpesun torjunnan ulkoista ulottuvuutta on vahvistettava. Päätelmissä vahvistetaan terrorismin torjunnan tulevien ulkoisten toimien maantieteelliset ja temaattiset prioriteetit, jotka koskevat terrorismin torjuntaan liittyvän yhteistyön vahvistamista ensisijaisten kolmansien maiden kanssa Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa, Länsi-Balkanin maissa ja Turkissa sekä strategisten kumppaneiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Päätelmissä on hyödynnetty laajasti ulkoisesta terrorismintorjunnasta laadittua epävirallista asiakirjaa, jonka Euroopan ulkosuhdehallinto ja komissio esittivät jäsenvaltioille toukokuussa 2017.

EU:n ja Yhdysvaltain oikeus- ja sisäasiain ministerien kokous pidettiin 16. kesäkuuta 2017 Maltassa. Kyseessä oli ensimmäinen tämäntyyppinen tapaaminen Yhdysvaltain uuden hallinnon kanssa. Yhdysvallat vahvisti haluavansa jatkaa läheistä yhteistyötä EU:n kanssa ja korosti, että terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa tarvittiin nopeaa tietojenvaihtoa. Komissio esitteli toimia, joita EU on toteuttanut ulkomaisia terroristitaistelijoita vastaan, kiinnittäen erityistä huomiota transatlanttiseen tietojenvaihtoon. EU ja Yhdysvallat esittivät ajankohtaista tietoa verkossa ja sen ulkopuolella leviävää radikalisoitumista torjuvista toimista sekä matkustajarekisteritietoihin, rahanpesuun, rajavalvontaan ja ilmailun turvaamiseen liittyvästä kehityksestä. Käsitellessään riskejä, joita henkilökohtaiset elektroniikkalaitteet aiheuttavat ilmailun turvaamiselle, EU ja Yhdysvallat sopivat jatkavansa yhteistyötä ilmailun turvaamista koskevien yleisten vaatimusten tiukentamiseksi. Komissio antoi jäsenvaltioille ajantasaista tietoa keskustelusta ja mahdollisista lieventävistä toimenpiteistä siviili-ilmailun turvaamista käsittelevässä komiteassa 21. kesäkuuta 2017, ja se jatkaa tiivistä teknistä ja poliittista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa kehittyvien uhkien torjumiseksi.

V. PÄÄTELMÄT

Tässä raportissa käsitellään viime kuukausien aikana toteutettuja toimia toimivan ja todellisen turvallisuusunionin kehittämiseksi. Terrorii-iskujen määrän lisääntyminen viime viikkoina ja kuukausina muistuttaa jälleen tämän työn merkityksestä ja tarpeesta nopeuttaa toteutusta. Tässä raportissa esitellyt toimet on pantava kiireesti täytäntöön, jotta voidaan torjua terrorismin kasvavaa uhkaa, vahvistaa yhteistyötä EU:n tasolla radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, estää terrorismin rahoitusta ja vauhdittaa tietojenvaihtoa sekä saavuttaa tietojärjestelmien yhteentoimivuus tiedoissa olevien aukkojen paikkaamiseksi. Eurooppa-neuvoston 22.–23. kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä vahvistetaan tämän käynnissä olevan työn merkitys ja kiireellisyys. Komissio kehottaakin Euroopan parlamenttia ja neuvostoa jatkamaan ja tehostamaan yhteisiä toimia kaikkien kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi.

Seuraava raportti edistymisestä kohti turvallisuusunionia annetaan heinäkuussa 2017. Siinä esitetään tulokset unionin sisäisen turvallisuuden alalla toteuttamien toimien kokonaisarvioinnista sekä komission päätelmät joulukuussa 2016 käynnistetystä laajasta kuulemismenettelystä.

(1) COM(2016) 379 final (14.6.2016).

(2) COM(2016) 50 final (2.2.2016).

(3) http://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/european-council/2017/06/22-23-euco-conclusions_pdf/

(4) http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2017/05/26-statement-fight-against-terrorism/

(5) Internetpalveluille on ilmoitettu Europolin internet-ilmoitusyksikön (IRU) kautta 30 000:sta terroristisesta aineistoesiintymästä, joista on poistettu keskimäärin 80–90 prosenttia. Lisäksi avainsanojen tietokannan (hash-tietokannan) luomista koskevalla internetalan aloitteella taataan, että yhdestä palvelusta poistettua terroristien aineistoa ei ladata toiseen palveluun.

(6) Komissio sopi toukokuussa 2016 käytännesäännöistä, joilla torjutaan laittoman vihapuheen leviämistä verkossa. Käytännesääntöjen allekirjoittajia ovat Facebook, YouTube, Twitter ja Microsoft, ja niissä sitoudutaan tutkimaan ja poistamaan nopeasti ja tehokkaasti sisältöä sen jälkeen, kun on saatu ilmoitus laittomasta vihapuheesta. Käytännesäännöillä on saavutettu merkittävää edistystä vuoden kuluttua niiden hyväksymisestä. Yritykset ovat poistaneet sisältöä laitonta vihapuhetta koskevissa tapauksissa nopeammin ja kaksi kertaa useammin kuin ennen käytännesääntöjä koskevan sopimuksen tekoa.

(7) Komissio perustaa asiantuntijaryhmän heinäkuussa 2017.

(8) Radikalisoitumisen torjunnan verkosto on tarjonnut jäsenvaltioille koulutusta ja neuvontaa, ja se on kehittänyt monia parhaita toimintatapoja ja suuntaviivoja sekä laatinut oppaita ja suosituksia. Niissä käsiteltyjä aiheita ja kysymyksiä ovat muun muassa polarisoituminen, radikalisoituminen vankiloissa ja vapautuville vangeille tarkoitetut ohjelmat, perheiden tukitoimet, nuorisotyö ja koulutus, lähipoliisitoiminta, viestintä ja propaganda sekä nuorten osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

(9) Ks. liitteen 1 taulukko toimenpiteistä, joilla pannaan täytäntöön kesäkuussa 2016 annettu tiedonanto.

(10) Kesäkuussa 2016 annetussa tiedonannossa keskitytään seitsemään erityisalueeseen: 1) tuetaan tutkintaa, näytön keräämistä, seurantaa ja verkottumista; 2) torjutaan terroristien propagandaa ja vihapuhetta verkossa; 3) torjutaan vankiloissa tapahtuvaa radikalisoitumista; 4) edistetään osallistavaa koulutusta ja EU:n yhteisiä arvoja; 5) edistetään osallistavaa, avointa ja vastustuskykyistä yhteiskuntaa ja pyritään tavoittamaan nuoret; 6) otetaan huomioon radikalisoitumisen torjunnan turvallisuusulottuvuus ja 7) kansainvälinen ulottuvuus.

(11) Erasmus+ohjelmassa käytettiin vuonna 2016 yli 200 miljoonaa euroa uusien toimintatapojen ja käytäntöjen kehittämiseen 1 200 kansainvälisessä kumppanuushankkeessa. Hankkeisiin osallistui paikallisia toimijoita, ja niissä keskityttiin osallistavaan koulutukseen, nuorisotyöhön, kansalaisuuteen ja kulttuurienväliseen koulutukseen. Jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä kehitetyt uudet toimintamallit tarjoavat nuorisotyöntekijöille ohjeita ja neuvoja työskentelystä sellaisten nuorten kanssa, jotka ovat vaarassa radikalisoitua ja väkivaltaistua. Komissio käynnisti myös roolimallien verkoston, joka toteutettiin Erasmus+ohjelman kautta. Aloitteen avulla paikalliset toimijat voivat saada pieniä määriä EU:n rahoitusta roolimalliryhmien perustamiseen ja sellaisen toiminnan aloittamiseen, jolla edistetään oppilaiden ja nuorten sosiaalista osallisuutta.

(12) https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights/european-pillar-social-rights-20-principles_fi

(13) Komissio käynnisti toukokuussa 2017 julkisen verkkokuulemisen valmistellakseen ennen vuoden 2017 loppua ehdotuksen neuvoston suositukseksi sosiaalisesta osallisuudesta ja yhteisistä arvoista. Tavoitteena on luoda poliittiset puitteet jäsenvaltioiden tukemiseksi, jotta ne voivat järjestää osallistavaa koulutusta, joka edistää sitoutumista yhteisiin arvoihin sekä estää osaltaan väkivaltaisten ääriliikkeiden syntyyn johtavaa radikalisoitumista.

(14) COM(2016) 377 final (7.6.2016).

(15) GCERF-rahasto (Global Community Engagement and Resilience Fund), väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnan Hedayah-osaamiskeskus (Hedayah Centre of Excellence on Countering Violent Extremism) ja kansainvälinen oikeus- ja oikeusvaltioinstituutti (International Institute for Justice and the Rule of Law).

(16) http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9916-2017-INIT/fi/pdf

(17) COM(2017) 261 final (16.5.2017).

(18) COM(2017) 352 final (29.6.2017).

(19) Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto.

(20) COM(2016) 7 final (19.1.2016).

(21) COM(2017) 344 final (29.6.2017).

(22) https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/joint-declaration-legislative-priorities-2017-jan2017_en.pdf

(23) COM(2016) 194 final (6.4.2016).

(24) COM(2016) 731 final (16.11.2016).

(25) http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetailDoc&id=32600&no=1

(26) Neuvoston päätelmät toimista tietojenvaihdon parantamiseksi ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden takaamiseksi: http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9448-2017-INIT/fi/pdf

(27) Ehdotus direktiiviksi rahanpesun torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin, COM(2016) 826 final (21.12.2016).

(28) Ehdotus asetukseksi unioniin saapuvien tai sieltä poistuvien käteisvarojen valvonnasta, COM(2016) 825 final (21.12.2016).

(29) Ehdotus asetukseksi jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta, COM(2016) 819 final (21.12.2016).

(30) COM(2016) 450 final (5.7.2016).

(31) Ks. liitteen 2 taulukko toimenpiteistä, joilla pannaan täytäntöön helmikuussa 2016 esitetty toimintasuunnitelma.

(32) COM(2017) 340 final (26.6.2017).

(33) SWD(2017) 275 (26.6.2017).

(34) http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2017/06/19-conclusions-counterterrorism/

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 29.6.2017

COM(2017) 354 final

LIITE

Väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä annetussa komission tiedonannossa esitettyjen toimien täytäntöönpanon eteneminen

asiakirjaan

komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle

Kahdeksas raportti etenemisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia

VÄKIVALTAISIIN ÄÄRILIIKKEISIIN JOHTAVAN RADIKALISOITUMISEN EHKÄISEMISESTÄ ANNETUSSA KOMISSION TIEDONANNOSSA ESITETTYJEN TOIMIEN TÄYTÄNTÖÖNPANON ETENEMINEN

COM(2016) 379 final, 14.6.2016

Keskeiset toimet		Ajoitus	Kuvaus/nykytilanne
1.1. Tarjotaan Euroopan radikalisoitumisen torjuntaverkoston (RAN) osaamiskeskuksen kautta tukea jäsenvaltioille tehokkaan ennaltaehkäisevän työn suunnittelussa ja toteutuksessa.		käynnissä	Vuonna 2016 radikalisoitumisen torjuntaverkosto tuki jäsenvaltioita 19 tapauksessa. Vuonna 2017 radikalisoitumisen torjuntaverkosto aikoo tarjota tällaisia tukipalveluja 20 tapauksessa seminaarien, kouluttajien koulutustapahtumien ja asiantuntijavierailujen avulla.
1.2. Radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskus tarjoaa ohjeita ja oppaita eri viranomaistahoja yhdistävien rakenteiden perustamiseksi.		käynnissä	Vuosina 2016 ja 2017 radikalisoitumisen torjuntaverkosto julkaisi useita artikkeleita ja asiakirjoja (aiheina esimerkiksi radikalisoitumisen torjunta vankiloissa ja ehdollisessa vankeudessa, eri viranomaistahoja yhdistävien rakenteiden perustaminen paikallisella tasolla, vastapropaganda, poliisien kouluttaminen ja radikalisoitumisen torjunta kouluissa), jotka ovat saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/home-affairs/what-we-do/networks/radicalisation_awareness_network/ran-papers_en. Verkosto esitteli 19. kesäkuuta 2017 ”Responses to Returnees” -oppaan, jossa jäsenvaltioille annetaan ohjeita siitä, miten vastata takaisin palaavien terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden aiheuttamiin haasteisiin. Oppaassa esitellään alan toimijoiden käytännön keinoja ratkaista konfliktialueilta palaaviin henkilöihin liittyviä erilaisia tilanteita.
1.3. Euroopan radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskus perustaa foorumin kokemusten ja toimintatapojen vaihtoa varten ja kartoitetaan edelleen radikalisoitumista koskevaa tutkimusta.		käynnissä	Euroopan radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskus kartoitti vuonna 2016 uusimmat tutkimustulokset ja vielä tutkimattomat osa-alueet, jotka liittyvät Euroopan radikalisoitumisen torjuntaverkoston eri työryhmien työhön.
2.1. Perustetaan ennaltaehkäisystrategioiden tietokanta kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle.		käynnissä	Kansallisten ennaltaehkäisystrategioiden tietokannan ensimmäinen versio on valmis ja käytettävissä verkossa: http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/networks/radicalisation_awareness_network/ran-and-member-states/repository/index_en.htm ). Sisältöä päivitetään säännöllisesti.
2.2. Perustetaan alan käytännön toimijoiden verkosto.		käynnissä	Radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskus on perustettu tukemaan radikalisoitumisen torjuntaverkostoa. Radikalisoitumisen torjuntaverkosto tarjoaa edelleen kohdennettua tukea jäsenvaltioille muun muassa alan käytännön toimijoiden kansallisten verkostojen perustamisessa.
2.3. Perustetaan kansallisia/alueellisia yhteyspisteitä jäsenvaltioihin.		käynnissä	Ennaltaehkäisypolitiikan laatimisesta vastaavien päättäjien verkoston toiminta aloitettiin helmikuussa 2017.
3.1. Toteutetaan tutkimuksia Horisontti 2020 puiteohjelman yhteydessä väkivaltaisen radikalisoitumisen monimutkaisista perussyistä, jotta saadaan konkreettisia välineitä vankempaan tietoon perustuvien politiikkatoimien tueksi.		käynnissä	Horisontti 2020 puiteohjelman ”Turvalliset yhteiskunnat” työohjelma vuosille 2016–2017 sisältää väkivaltaista radikalisoitumista koskevan kattavan lähestymistavan kehittämisen EU:ssa. Äskettäin valittiin yhteensä 12 miljoonan euron arvoiset neljä hanketta: Pericles, MINDb4ACT, Practicies ja Trivalent. Komissio ryhtyy nyt valmistelemaan vuosien 2018–2019/2020 työohjelmaa, jossa radikalisoitumisen torjuntaa koskeva tutkimus on keskeisessä asemassa. Horisontti 2020 puiteohjelman ”Osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat” työohjelma vuosille 2016–2017 sisältää kaksi olennaista tutkimusaihetta radikalisoitumisen yhteiskunnallisista taustoista sekä maallistumisen ja uskonnollisen radikalisoitumisen maailmanlaajuisten suuntausten vuorovaikutuksesta. Lisää tutkimusta tehdään myös Eurydiceverkossa, joka tarjoaa tietoja koulutusjärjestelmistä ja politiikasta EU:ssa.
4.1. EU:n internetfoorumi: perustetaan sisällöstä ilmoittamiseen tarkoitettu yhteinen alusta, jotta voidaan nopeuttaa ja tehostaa ilmoittamisprosessia.		käynnissä	Neljä suurta yritystä (Facebook, Twitter, Google ja Microsoft) on kehittänyt ”avainsanojen tietokannan” (ns. hash-tietokannan) prototyypin, joka auttaa estämään sen, että terrorismiin liittyvä sisältö vain siirretään yhdeltä sivustolta toiselle. Väline on nyt käytössä, ja yritykset pyrkivät saamaan käyttäjiksi muita, pienempiä yrityksiä.
4.2 EU:n internetfoorumi: perustetaan kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia parantava ohjelma, jolla lisätään merkittävästi kansalaisyhteiskuntaa edustavien kumppanien koulutusta ja tukea, jotta voidaan lisätä internetissä esitettyjen vaihtoehtoisten, myönteisten kehyskertomusten määrää.		käynnissä	Kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia parantava ohjelma (CSEP) käynnistettiin 15.–16. maaliskuuta 2017, ja sen tavoitteena on auttaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita haastamaan entistä tehokkaammin terroristien verkossa levittämä propaganda. Se käsittää Euroopan radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskuksen antaman koulutuksen, jota Euroopan strategisen viestinnän verkosto tukee ja joka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Ehdotuspyyntö esitetään toisessa vaiheessa (vuoden 2017 toisella tai kolmannella neljänneksellä) ja ohjelman tehokkuutta arvioidaan myöhemmin.
4.3 Keskeiseen toimeen 4 liittyvät lisätoimet: Tehdään kohdennettuja tutkimuksia siitä, miten terroristit käyttävät internetiä.		käynnissä	Seitsemännen puiteohjelman hanke Voxpol esitteli ja toimitti ensimmäisen tutkimuskierroksen EU:n internetfoorumille 8. joulukuuta 2016. Tutkimuksessa keskityttiin tekemään yleiskatsaus terrorismista ja väkivaltaisista ääriliikkeistä vuonna 2016, tuomittujen terroristien verkkokäyttäytymisestä ja tulevaisuuden suuntauksista.
5.1. Radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskus: tarjotaan foorumi kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoon medialukutaidon ja kriittisen ajattelun lisäämiseksi internetissä.		käynnissä	Radikalisoitumisen torjuntaverkoston koulutus-työryhmä järjesti mittavan tapahtuman kansalaisuudesta, medialukutaidosta ja kriittisestä ajattelusta marraskuussa 2016. Kansalaisuutta sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisiä arvoja koulutuksen avulla edistävän ET 2020 –työryhmän puitteissa Alankomaissa järjestettiin vertaisoppimiseen liittyvä tapahtuma medialukutaidosta huhtikuussa 2016. Koulutusneuvosto antoi sen jälkeen neuvoston päätelmät toukokuussa 2016.
5.2. Radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskus: laaditaan EU:n laajuinen kampanja, jolla vahvistetaan kestokykyä verkossa radikalisoitumista vastaan ja tarjotaan vaihtoehtoista propagandaa tai vaihtoehtoisia toimia (Exit Hate kampanja).		käynnissä	Syyskuussa 2016 käynnistettiin kuuden viikon pituinen Exit Hate –pilottikampanja. Kyseessä on foorumi, jossa esitellään aloitteita ja positiivisia tarinoita (myös nuorille ja nuorten toteuttamana) eri puolilta Eurooppaa ja jolla edistetään vaihtoehtoja ääriainesten propagandalle.
6.1. Komissio ja tietotekniikkayritykset: seurataan julkista sitoutumista vihapuheen torjumista koskeviin käytännesääntöihin ja niiden vaikutusta.		käynnissä	Käytännesääntöjen soveltamisen toisen seurantakierroksen tulokset esiteltiin 31. toukokuuta 2017, ja ne osoittivat merkittävää edistymistä poistettujen tietojen määrän ja poistamisnopeuden osalta. Samalla on keskityttävä entistä enemmän avoimuuden lisäämiseen ja palautteen antamiseen käyttäjille (ks. 6.2 kohta). Neuvosto hyväksyi 23. toukokuuta 2017 yleisen lähestymistavan ehdotukseen audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistamisesta. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin ehdotettujen muutosten yhtenä tavoitteena on varmistaa, että videonjakoalustoja vaaditaan ryhtymään tarvittaviin toimiin kansalaisten suojelemiseksi väkivaltaan tai vihaan yllyttämiseltä (sisällön merkitseminen tai siitä raportointi).
6.2. Komissio ja tietotekniikkayritykset: edistetään avoimuutta ilmoittamis- ja poistamismenettelyn soveltamisessa.		käynnissä	Muussa tietotekniikkayritysten kanssa toteutettavassa työssä keskitytään menettelyihin, jotka koskevat ilmoituksiin liittyviä erityisiä käyttäjiä ja suurta yleisöä, sekä tuetaan vaihtoehtoista ja vastapropagandaa. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarviointi julkaistiin 10. toukokuuta 2017. Siinä vahvistetaan tarve valmistella edelleen vähimmäisvaatimuksia, jotka koskevat verkkoyhteyksien välittäjien ilmoitusmenettelyjä ja toteutettavia toimenpiteitä.
Verkkoon liittyvä lisätoimi 1: Tuetaan kansalaisyhteiskuntaa seuraamalla ja vähentämällä vihapuheen houkuttelevuutta ja vaikutusta perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman avulla.		käynnissä	Komissio kasvatti vuonna 2017 rasismin ja muukalaisvihan torjunnan rahoituksen 7 miljoonaan euroon. Tästä 1,5 miljoonaa euroa osoitetaan nimenomaan vihapuheen torjumiseen verkossa, myös vastapropagandan laatimiseen.
Verkkoon liittyvä lisätoimi 2: Jatketaan strategisen Syyria-viestinnän neuvoa-antavan ryhmän ja strategisen viestinnän verkoston rahoittamista asianmukaisten poliittisten puitteiden, viestintäkampanjoiden tai yksittäisten hankkeiden kehittämiseksi.		käynnissä	Euroopan strategisen viestinnän verkosto (ESCN) on Belgian johtama hanke. Se perustuu strategisen Syyria-viestinnän neuvoa-antavan ryhmän hankkeeseen, jossa perustetaan jäsenvaltioiden verkosto helpottamaan strategisen viestinnän hyvien toimintatapojen jakamista terrorismin ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän torjumiseksi. Sitä rahoitetaan myös poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen toimikohtaisella avustuksella (enimmäismäärä 1 150 000 euroa).
7 Hyödynnetään radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskusta radikalisoitumisen ehkäisyä koskevien hyvien toimintatapojen vaihdossa ja poliittisten suositusten muotoilussa. Kohderyhmänä ovat käytännön työtä tekevät vankiloissa ja ehdonalaissektorilla (tapauksen mukaan myös tuomarit ja syyttäjät).		käynnissä	Radikalisoitumisen torjuntaverkoston vankila- ja ehdonalaisoloja käsittelevä työryhmä edistää edelleen hyvien toimintatapojen vaihtoa alan käytännön toimijoiden välillä ja raportoi toiminnastaan vuoden 2017 lopussa. Oikeusalan ohjelmasta annetaan toiminta-avustuksia vankilaviranomaisten EuroPris-järjestölle ja CEP:lle (Confédération européenne de Probation, eurooppalainen yhdyskuntaseuraamusjärjestö). Nämä järjestöt järjestävät säännöllisiä alan käytännön toimijoiden kokouksia, joissa keskustellaan radikalisoitumiseen liittyvistä kysymyksistä. Erasmus+ohjelmasta tuetaan vankiloiden koulutusohjelmia, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan radikalisoitumista. Radikalisoitumisen ehkäisy vankiloissa (R2PRIS) hanke käynnistettiin joulukuussa 2015. Hankkeella pyritää auttamaan vankien kanssa tekemisissä olevia työntekijöitä (esimerkiksi vanginvartijoita, opettajia, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä) tunnistamaan radikalisoitumisen merkit, raportoimaan niistä ja toimimaan asianmukaisesti. Hanke toteutetaan viidessä maassa (Portugali, Norja, Turkki, Belgia ja Romania), ja siinä järjestetään 160 koulutustilaisuutta elokuuhun 2018 mennessä.
8 Tarjotaan taloudellista tukea jäsenvaltioille riskinarviointivälineiden kehittämiseksi.		käynnissä	Komissio noudattaa strategiaa, jonka mukaan radikalisoitumista ehkäistään vankiloissa ja kuntoutus sisällytetään rikosoikeudelliseen toimiin. Tämän perusteella komissio julkaisi vuonna 2015 kaksi ehdotuspyyntöä oikeusalan ohjelmassa 2014–2020: a)JUST/2015/JCOO/AG/TERR: Toimikohtaiset avustukset rikosasioissa tehtävälle oikeudelliselle yhteistyölle, joka liittyy terrorismin ja väkivaltaisen radikalisoitumisen rikosoikeudellisiin vastatoimiin. (Talousarvio miljoona euroa; kolme hanketta valittu.) b)JUST/2015/JTRA/AG/EJTR: Toimikohtaiset avustukset oikeusalan koulutukselle EU:ssa. (Talousarvio 1,5 miljoonaa euroa käytettävissä painopistealueisiin ”Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan oikeudelliset näkökohdat” ja ”Radikalisoitumisen ehkäiseminen vankiloissa”; viisi hanketta valittu.) Vuonna 2016 julkaistiin vain yksi oikeudellista yhteistyötä koskeva ehdotuspyyntö (JUST-JCOO-TERR-AG-2016), jonka talousarvio oli neljä miljoonaa euroa ja joka sisälsi myös oikeusalan koulutusta radikalisoitumisen alalla (10 hanketta valittiin ja kolme otettiin varallaololuetteloon). Vuonna 2017 oikeusasioiden vuotuisessa työohjelmassa (rikosasioissa tehtävä oikeudellinen yhteistyö) etusijalla on Euroopan turvallisuusagendan tehokas tukeminen terrorismiin kohdistuvilla oikeustoimilla sekä erityisesti terrorismin rahoittamisen torjunta ja radikalisoitumisen ehkäisy, etenkin vankiloissa.
9 Tuetaan koulutusohjelmien kehittämistä vankiloita varten (myös ammatillinen koulutus), jotta voidaan helpottaa vankien sopeutumista takaisin yhteiskuntaan.		käynnissä	Erasmus+ohjelmasta voidaan antaa aikuiskoulutukselle tukea, joka voidaan kohdentaa osaamisen kehittämistä ja yhteiskuntaan sopeutumista koskeviin toimiin vankiloissa. Tammikuussa 2017 käynnistettiin useita hankkeita (jotka valittiin vuonna 2016 Erasmus+ohjelman sosiaalista osallisuutta koskevan ehdotuspyynnön puitteissa), joiden kokonaisarvo on 1,3 miljoonaa euroa. Euroopan sosiaalirahastosta tuetaan monia sosiaalista osallisuutta edistäviä toimia, jotka liittyvät radikalismista luopumiseen ja ammatilliseen uudelleensopeuttamiseen vankeuden jälkeen.
10. Tuetaan vankien kuntoutusohjelmien kehittämistä jäsenvaltioissa sekä rikosoikeudellisiin seuraamuksiin liittyvien hyvien toimintatapojen ja strategioiden vaihtoa.	käynnissä		Komissio rahoittaa kuntoutusohjelmien kehittämistä ja hyvien toimintatapojen vaihtoa, ks. keskeinen toimi 8.
11 Edistetään erikoistuneiden syyttäjien tiedonvaihtoa Eurojust-yksikössä.		käynnissä	Eurojust kokoaa edelleen yhteen terrorismiasioiden kansallisia yhteyshenkilöitään näkemysten vaihtamiseksi taktisissa kokouksissa. Eurojust julkaisee edelleen • terrorismirikoksia koskevien tuomioiden seurantaraporttia (TCM-raportti) • vierastaistelijoita koskevia raportteja.
Lisätoimet vankiloissa: Tuetaan vankiloiden ja ehdonalaisvalvonnan henkilöstön sekä tuomareiden ja syyttäjien koulutusta.		käynnissä	Komissio järjesti toukokuussa 2016 konferenssin koulutuksen tarjoajille terrorismin ja radikalisoitumisen torjumiseksi ja tekee yhteistyötä EPTA-verkoston, Europris-järjestön ja Euroopan ehdonalaisjärjestön kanssa. Tarkoitus on kehittää entistä kestävämpää rajat ylittävää yhteistyötä vankiloiden ja ehdonalaisvalvonnan henkilöstön kouluttamiseksi radikalismista luopumiseen liittyvissä toimissa. Radikalisoitumisen torjuntaverkosto, EuroPris ja EPTA valmistelevat koulutusohjelmia ja toimia vankilahenkilöstölle. Radikalisoitumisen torjuntaverkosto ja IMPACT Europe konsortio ovat tarjonneet jäsenvaltioissa sidosryhmille koulutusta siitä, miten radikalisoitumisen ehkäisemistä ja torjuntaa vankiloissa ja ehdollisessa vankeudessa koskevia ohjelmia voidaan arvioida. Komissio haluaa vauhdittaa kaikkia hankkeita, joita painotetaan rikosoikeuden alaa koskevissa neuvoston päätelmissä, ja osoittaa sitä varten rahoitusta (yli 6,5 miljoonaa euroa vuosina 2015 ja 2016).
12 Ehdotetaan neuvoston suositusta sosiaalisen osallisuuden vahvistamisesta ja Euroopan perusarvojen edistämisestä opetuksen ja epävirallisen oppimisen kautta.		vuoden 2017 loppu	Valmistelutyö on käynnissä, erityisesti kansalaisuutta sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisiä arvoja koulutuksen avulla edistävässä ET 2020 työryhmässä. 12 viikkoa kestävä julkinen kuuleminen käynnistettiin 19. toukokuuta 2017.
13 Asetetaan Erasmus+ohjelman kautta saataville yli 400 miljoonaa euroa vuonna 2016 kansainvälisiin kumppanuuksiin, joissa kehitetään innovatiivisia toimintatapoja ja käytäntöjä ruohonjuuritasolla, asetetaan sosiaalinen osallisuus etusijalle ja edistetään yhteisiä arvoja ja kulttuurienvälistä ymmärtämystä. Erasmus+ohjelmalla laajennetaan ruohonjuuritasolla kehitettyjä toimia; tähän on varattu 13 miljoonaa euroa vuonna 2016.		käynnissä	Pariisin julistuksen täytäntöönpano on yksi Erasmus+ohjelman monialaisista painopisteistä. Kohdennettuja ehdotuspyyntöjä on käynnistetty osallisuuden ja perusarvojen tukemiseksi (keskeinen toimi 2, niihin on varattu yli 200 miljoonaa euroa vuonna 2016). Vuonna 2016 valitut hankkeet on käynnistetty tai käynnistetään vuonna 2017. Lisäksi – 13 miljoonan euron ehdotuspyyntö nykyisten hyvien toimintatapojen levittämiseksi, toistamiseksi ja laajentamiseksi ruohonjuuritasolla (keskeinen toimi 3) sai osakseen paljon kiinnostusta sidosryhmiltä ja saatettiin päätökseen heinäkuussa 2016 (35 hanketta valittiin). – Pariisin julistuksen erityisiin tavoitteisiin liittyvää kahta prioriteettia koskevan monialaisen ehdotuspyynnön tavoitteena on toteuttaa EU:n toimintapoliittisia kokeiluja. Viisi hanketta (neljä liittyy koulutukseen ja yksi nuorisoon) on valittu. Vuonna 2017 Erasmus+ohjelmasta tuetaan edelleen kansainvälisiä kumppanuuksia monialaisena painopisteenä (keskeinen toimi 2). Lisäksi käytetään 10 miljoonaa euroa nykyisten hyvien toimintatapojen levittämiseksi, toistamiseksi ja laajentamiseksi ruohonjuuritasolla (keskeinen toimi 3), jotta voidaan tukea osallistavia ja demokraattisia kouluja (ehdotuspyyntö umpeutui toukokuussa 2017, valinta on käynnissä).
14 Perustetaan verkosto, jolla helpotetaan suoria yhteyksiä positiivisiin roolimalleihin kouluissa, nuoriso- ja urheilukerhoissa ja vankiloissa.		käynnissä	Toimen tavoitteena on perustaa roolimalliryhmiä kansallisella tasolla sellaisen toiminnan aloittamiseksi, jolla edistetään sosiaalista osallisuutta, ehkäistään syrjäytymistä ja radikalisoitumista sekä kannustetaan olemaan aktiivisia kansalaisia ja sitoutumaan yhteisiin arvoihin. Erasmus+ohjelman kansalliset virastot käynnistävät hankkeen asteittain vuosina 2017–2018. Radikalisoitumisen torjuntaverkosto on käynnistänyt ”RAN Young” -foorumin, jossa nuoria kannustetaan osallistumaan aktiivisesti radikalisoitumisen ehkäisemiseen. Korkean tason konferenssi radikalisoitumisesta järjestettiin 9. marraskuuta 2016. Sen perusteella RAN Young lähettiläät antavat suosituksia ja järjestävät kokouksia, joiden osallistujia pyydetään esittämään näkemyksensä ja suosituksensa poliittisista toimista ja käytännön työstä. RAN Young tekee yhteistyötä muiden organisaatioiden ja aloitteiden kanssa, kuten Kofi Annan säätiön aloite Extremely Together, YouthCAN ja Etyjin nuorisolähettiläät.
15 Edistetään opintopisteiden myöntämistä vapaaehtoistoiminnasta ja laaditaan opetussuunnitelmia, joissa akateeminen sisältö yhdistetään kansalaistoimintaan Erasmus+ohjelman kautta.		käynnissä	Komissio tiedottaa tiiviissä yhteistyössä Erasmus+ohjelman kansallisten virastojen ja korkeakoulujen kanssa siitä, miten eurooppalaista opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmää sovelletaan epäviralliseen oppimiseen ja myös vapaaehtoistoimintaan. Tutkintotodistuksen liitettä (käytetään Bolognan prosessin / eurooppalaisen korkeakoulutusalueen 48 maassa) tarkistetaan parhaillaan ja komissio edistää vapaaehtoistoiminnan tai muun pätevyyden hankkimiseen kuuluvan epävirallisen oppimisen tunnustamista.
Koulutukseen liittyvä lisätoimi 1: Autetaan opettajia käsittelemään monimuotoisuutta luokkahuoneessa, välittämään oppilaille yhteisiä arvoja ja havaitsemaan radikalisoitumisen varhaisia merkkejä sekä tuetaan edelleen hyvien toimintatapojen vaihtamista eTwinning-hankkeen ja radikalisoitumisen torjuntaverkoston koulutusta käsittelevän työnryhmän puitteissa.		käynnissä	Erasmus+ohjelmasta rahoitettu eTwinning on verkkofoorumi, joka on 12 viime vuoden aikana yhdistänyt yli 470 000 opettajaa ja 180 000 koulua eri puolilla Eurooppaa. eTwinning-hankkeen mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä täysin, kun keskitytään entistä enemmän kansalaisuuteen liittyviin aiheisiin ja autetaan opettajia toimimaan entistä aktiivisemmin osallistavan ja demokraattisen koulutuksen hyväksi. Tästä syystä vuoden 2017 teemaksi on valittu osallisuus. Vuonna 2017 radikalisoitumisen torjuntaverkoston koulutus-työryhmä keskittyy lähinnä opettajille tarjottavan koulutuksen tyyppeihin, korkeakoulutuksen asemaan radikalisoitumisen torjunnassa sekä medialukutaitoon ja kriittiseen ajatteluun. Vuonna 2017 päivitetään RAN-manifesti (”koulutusmanifesti 2.0”), joka tarjoaa kouluille käytännön ohjeita, kokemuksia ja toimintaa koskevia suosituksia.
Koulutukseen liittyvä lisätoimi 2: Tehdään tiivistä yhteistyötä Euroopan neuvoston ja Unescon kanssa opettajien tueksi suunniteltujen välineiden täytäntöönpanon kehittämiseksi.		käynnissä	Komissio tekee kansalaisuutta ja yhteisiä arvoja edistävän ET 2020 työryhmän puitteissa tiivistä yhteistyötä Euroopan neuvoston ja Unescon kanssa synergian ja nykyisten välineiden hyödyntämiseksi (mukaan luettuna opettajan opas). Radikalisoitumisen torjuntaverkosto on toiminut asiantuntijana Unescon opettajan oppaassa ”A teacher’s Guide on the Prevention of violent radicalisation”, joka julkaistiin vuonna 2016 ja jossa annetaan ohjeita muun muassa luokkahuoneessa käytävän keskustelun ohjaamiseksi ja keskeisten viestien välittämiseksi.
16 Työskennellään edelleen yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa, jotta syrjinnän vastainen direktiivi hyväksyttäisiin.		käynnissä	Komissio tarjoaa edelleen teknistä tukea neuvoston puheenjohtajavaltioille direktiiviehdotuksen tekstin parantamiseksi ja pyrkii samalla pääsemään poliittiseen sopimukseen neuvostossa.
17 Edistetään heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista osallisuutta poliittisilla toimilla ja Euroopan sosiaalirahaston ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman tuella.		käynnissä	Keskitytään ET 2020 työryhmissä (koulut ja kansalaiskasvatus) heikommassa asemassa olevien ryhmien osallisuuteen. Euroopan sosiaalirahasto ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma investoivat heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaaliseen osallisuuteen (esimerkiksi köyhyyden vastainen verkosto, kyseisiä ryhmiä tukevien kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston tuella ja tiedotustoimet).
18 Vahvistetaan tukea nuorisotyöntekijöille ja järjestöille, etenkin laatimalla välineistö.		käynnissä	Kertomus ja siihen liittyvä käytännön välineistö julkaistiin helmikuussa 2017. Välineistöllä pyritään tarjoamaan nuorisotyöntekijöille ohjeita ja neuvoja työskentelystä sellaisten nuorten kanssa, jotka ovat väkivaltaisen radikalisoitumisen vaarassa. Poliittisissa suosituksissa, jotka on osoitettu viranomaisille paikallistasolta EU:n tasolle, keskitytään eri alojen yhteistyöhön nuorten väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. Radikalisoitumisen torjuntaverkoston perheitä, nuoria ja yhteisöjä käsittelevä työryhmä hyödyntää välineistöä ja laatii RAN-manifestin siitä, miten nuoret saadaan osallistumaan radikalisoimisen ehkäisyyn ja miten nuorisotyötä voidaan hyödyntää siinä.
19 Vahvistetaan eurooppalaista vapaaehtoispalvelua lisäämällä sen rahoitusta.		käynnissä	Vuonna 2016 painotettiin hankkeita, joilla tuetaan Pariisin julistuksen täytäntöönpanoa. Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun rahoitusta lisättiin huomattavasti vuonna 2017. Sen jälkeen kun Euroopan solidaarisuusjoukot perustettiin joulukuussa 2016, noin 30 000 nuorta kaikista jäsenvaltioista on rekisteröitynyt niihin. Vuoteen 2020 mennessä yhteensä 100 000 nuoren odotetaan osallistuvan niiden vapaaehtoistyöhön ja ammatilliseen toimintaan.
20 Ehdotetaan Schengenin tietojärjestelmän tarkistamista niin, että parannetaan sen tuomaa lisäarvoa lainvalvontaa ja terrorismintorjuntaa varten.		käynnissä	Komissio hyväksyi lainsäädäntöehdotukset 21. joulukuuta 2016. Ehdotuksista keskustellaan parhaillaan.
21 Jäsenvaltioiden olisi aktiivisesti vaihdettava kaikkia asiaankuuluvia tietoja muiden jäsenvaltioiden ja tarpeen mukaan Europolin kanssa vapautetuista vangeista, joita epäillään radikalisoitumisesta, tai tiedossa olevista radikalisoituneista henkilöistä, jotta voidaan varmistaa suuren riskin aiheuttavien henkilöiden tiivis seuranta.		käynnissä	Yksi painopisteistä radikalisoitumisen torjuntaverkoston työssä, joka koskee ohjeita ja välineistöjä poliittisille päättäjille eri viranomaistahoja yhdistävien rakenteiden perustamista varten, on radikalisoituneita henkilöitä koskevien tietojen vaihdon kehittäminen. Tämän työn tulokset esiteltiin ja niistä keskusteltiin radikalisoitumisen torjuntaverkoston viimeisimmässä korkean tason konferenssissa marraskuussa 2016. Europolissa toimivasta Euroopan terrorismintorjuntakeskuksesta pyritään tekemään terrorismin torjunnan keskeinen tietokeskus EU:ssa. Se välittää tietoja myös matkustajia koskevalle yhteyspisteelle ja analysoi radikalisoitumiseen liittyviä riskejä. Europolin tietojärjestelmä toimii lainvalvontatietojen keskusrekisterinä, joihin kuuluu myös yhteen koottu luettelo kaikista tunnetuista tai epäillyistä vierastaistelijoista. Terrorismin torjunnasta 7. maaliskuuta 2017 annetussa direktiivissä vahvistetaan jäsenvaltioiden velvollisuus välittää aktiivisesti kaikki olennaiset tiedot terrorismirikoksista muille jäsenvaltioille. Direktiivissä myös tiedot vastaanottanut jäsenvaltio velvoitetaan ryhtymään asianmukaisiin jatkotoimiin.
22 Tuetaan kansainvälisiä organisaatioita väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumista koskevassa työssä.		käynnissä	EU toimii aktiivisesti Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan neuvoston ja Etyjin kanssa väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi. Komissio hallinnoi Euroopan neuvoston kanssa ihmisoikeuksia ja kansalaiskasvatusta koskevaa ohjelmaa. Radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskus on luonut yhteistyösuhteet kansainvälisten organisaatioiden kanssa synergian aikaansaamiseksi väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumisessa. Tällaisia organisaatioita ovat muun muassa Europris, Etyj ja Euroopan neuvosto (mukaan luettuna erityisesti Congress of Cities kongressin toiminta).
23 Toteutetaan lisää aloitteita, joilla keskitetään EU:n ulkoisia rahoitusvälineitä väkivaltaisen radikalisoitumisen estämiseen.		käynnissä	EU edistää kansainvälisellä tasolla keskittymistä väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemiseen ja torjuntaan poliittisissa vuoropuheluissa ja avustusohjelmissa. EU on tukenut väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemistä koskevaa YK:n pääsihteerin toimintasuunnitelmaa sekä väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemistä ja torjuntaa koskevia kansallisia ja alueellisia toimintasuunnitelmia. EU aikoo myös valtavirtaistaa väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemisen ja torjunnan. Se on vahvistanut strategisen viestinnän etelä-työryhmän (StratComm South) valmiuksia, myös arabiaksi, positiivisen viestinnän edistämiseksi. Rahoitusvälineet: – Afrikka-hätärahasto on tarjonnut ainutlaatuisen tilaisuuden tehdä tiivistä yhteistyötä riskialttiiden kolmansien maiden kanssa radikalisoitumisen perussyihin puuttumiseksi. Edelleen pyritään hyödyntämään EU:ssa (esimerkiksi RAN:n kautta) saatuja kokemuksia kansainvälisessä ympäristössä. – Radikalisoitumisen torjuntaverkosto tuki radikalisoitumisen asiantuntijoiden vierailuja Turkkiin ja Tunisiaan vuonna 2016. Jatkotoimeksiannot kummankin maan kanssa jatkuvat vuonna 2017. First Line –hankkeella tuetaan Länsi-Balkanin maissa toteutettavia toimia, joilla luodaan politiikka ja puitteet virastojen väliselle yhteistyölle, ja ne saavat tukea myös radikalisoitumisen torjuntaverkostosta. – Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA): Vuonna 2016 hyväksyttiin yksi LänsiBalkania koskeva alueellinen IPA-hanke, jonka avulla ehkäistään ja torjutaan väkivaltaisia ääriliikkeitä, levitetään radikalisoitumisen torjuntaverkoston lähestymistapaa, parannetaan kestokykyä ottamalla yhteisöt ja yhteiskunta mukaan entistä laajemmin, tiedotetaan radikalisoitumiseen liittyvistä riskeistä kouluissa ja nuorille, annetaan väkivaltaisten ääriliikkeiden torjuntaan liittyvää koulutusta uskonnollisille johtajille ja luodaan väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisyä ja torjuntaa sekä terrorismin torjuntaa käsitteleviä verkkofoorumeita. – EU tukee kansallisilla IPA-ohjelmilla Kosovoa rangaistus- ja rikosseuraamuslaitoksissa toteutettavissa radikalismista luopumiseen liittyvissä toimissa, entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa kansallisen terrorismin torjuntaa koskevan strategian täytäntöönpanossa ja Albaniaa EU:n poliisiavun ”PAMECA”-hankkeessa 1[1], jossa lainvalvontaviranomaisia ja tiedustelupalveluja autetaan torjumaan terrorismia. – EU:n edustusto Albaniassa antoi kaksi 300 000 euron avustusta kansalaisjärjestöjen ja julkisten turvallisuusorganisaatioiden tukemiseksi ääriliikkeiden ja radikalisoitumisen torjunnassa. – Bosnia ja Hertsegovinassa on suunnitteilla EU:n rahoittama hanke, joka liittyy radikalisoitumisen riskiin Zenican vankilassa ja joka toteutetaan yhteistyössä islamilaisen yhteisön kanssa. Nuoret otetaan mukaan radikalisoitumisen torjuntaan. – EU on myös ulottamassa terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnan hankkeisiin, jotka toteutetaan kansalaisyhteiskunnan ja muiden kuin turvallisuusalan toimijoiden kanssa. IPA:n alueellisen kansalaisyhteiskuntaa koskevan välineen (TACSO) avulla käynnistetään väkivaltaisten ääriliikkeiden torjuntaa koskevia ohjelmia maa- (esimerkiksi Albania) tai aluetasolla. – Euroopan naapuruusväline: UNICRI-pilottihanke (5 miljoonaa euroa) väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi Sahelin ja Maghrebin alueella. – Komissio rahoittaa monia ohjelmia, esimerkiksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella tai Afrikassa (Maghreb, Sahel, Nigeria, Niger ja Tšad). Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalla eurooppalaisella rahoitusvälineellä (EIDHR) tuetaan myös tähän liittyviä ohjelmia. Esimerkkeinä voidaan mainita: – Engaging Youth for Human Rights and Social Cohesion (600 000 euroa, käynnistetään ja ulottuu vuoteen 2019). Täytäntöönpanokumppani: Generations for Peace. – Beyond Radicalisation: Youth in Lebanon Speak Up! (600 000 euroa, käynnistetään ja ulottuu vuoteen 2019). Täytäntöönpanokumppani: Deutsche Welle. – La jeunesse sahraouie, acteur central de la résolution pacifique du conflit – Algérie, Tindouf; kansalaisyhteiskunta – sahrawien pakolaisleireillä Tindoufissa (96 000 euroa; 2016–2018). Täytäntöönpanija Oxfam-Solidariteit. – Voix du Sud, Voix du Nord pour un meilleur vivre ensemble en Algérie pour garantir la démocratie en Algérie (0,5 miljoonaa euroa, käynnistetään ja jatkuu vuoteen 2018).
24 Tuetaan edelleen maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen foorumin aloitteita, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan väkivaltaisia ääriliikkeitä.		käynnissä	EU tukee jatkuvasti väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisyä ja torjuntaa paikallisyhteisöjen tasolla maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen foorumin (GCTF) innoittamilla aloitteilla, joita ovat esimerkiksi väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnan osaamiskeskus Hedayah ja GCERF-rahasto (Global Community Engagement and Resilience Fund). Erityisesti Hedayah-avustusmekanismin kautta EU:n rahoituksella tuetaan nyt ruohonjuuritason aloitteita Keski-Aasiassa, Länsi-Balkanilla ja Georgiassa. EU tukee myös GCERF-rahaston toimia Bangladeshissa, Keniassa, Kosovossa, Malissa ja Nigeriassa sekä innovatiivisia yksityissektorin aloitteita, jotta myös yksityissektorilta saadaan rahoitusta GCERF-rahaston toimiin. EU on myös yksi maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen foorumin Afrikan sarven työryhmän puheenjohtajista (Turkin kanssa) ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjuntaa käsittelevän työryhmän jäsen. Väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisyyn ja torjuntaan liittyvät kysymykset (mukaan luettuina nuoret ja naiset) on tärkeä osa Afrikan sarven työryhmän toimintaa. EU järjestää kesällä 2017 kaksi seminaaria alueen keskeisille sidosryhmille edistääkseen maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen foorumin hyviä toimintatapoja koskevaa ”Life Cycle of Radicalisation” –pakettia.
25 Laajennetaan eTwinning Plus verkostoja edelleen EU:n naapuruuspolitiikan piiriin kuuluviin tiettyihin maihin.		käynnissä	eTwinning Plus välinettä (joka kattaa jo Tunisian, Azerbaidžanin, Georgian, Ukrainan, Armenian ja Moldovan) laajennetaan muihin Euro–Välimeri-kumppanuuden maihin. Keskustelut Algerian kanssa on jo aloitettu.
26 Tutkitaan Erasmus+ohjelman osana virtuaalisia vaihtoja koskevan hankkeen toteutettavuutta; tarkoituksena on edistää nuorten osallistumista verkossa ja saavuttaa 200 000 nuorta vuoteen 2019 mennessä.		käynnissä	Toteutettavuustutkimus on valmis. Siinä esitetään vaihtoehtoja miten pilotti ja sen jälkeen koko hanke toteutetaan. Se kattaa keskeiset näkökohdat, joita ovat esimerkiksi osallistujien valinta, yhteyshenkilöiden valinta ja kouluttaminen, sisältö, jolla varmistetaan, että osallistujat oppivat tuntemaan muita kulttuureja entistä paremmin, tarvittavat tietotekniset alustat ja osallistujille annettava tunnustus osallistumisesta. Tavoitteena on aloittaa pilottihanke 1 000–2 000 nuoren kanssa vuonna 2018 ja laajempi hanke vuoden 2019 loppuun mennessä.

(1)

[1] Lisätietoja on verkkosivustolla http://pameca.org.al/ .

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 29.6.2017

COM(2017) 354 final

LIITE

Terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon eteneminen

asiakirjaan

komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle

Kahdeksas raportti etenemisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia

TERRORISMIN RAHOITUKSEN TORJUNNAN VAHVISTAMISTA KOSKEVAN TOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANON ETENEMINEN
COM(2016) 50 final, 2.2.2016

Tavoitteet ja toimet	Ajoitus	Kuvaus/nykytilanne
Varojen liikkumisen estäminen ja terrorismin rahoituksen tunnistaminen
Terrorismin rahoittamiseen tähtäävän rahoitusjärjestelmän väärinkäytön torjuminen
Aikaistetaan neljännen rahanpesunvastaisen direktiiviin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen voimaantuloa.	Viimeistään vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä	-1.1.2017 ehdotuksessa neljännen rahanpesunvastaisen direktiivin muuttamisesta. -Korvattu käynnissä olevilla neuvotteluilla (kolmikantakokouksilla) neljännen rahanpesunvastaisen direktiivin muuttamiseksi – ks. jäljempänä.
Laaditaan luettelo suuririskisistä kolmansista maista, joilla on strategisia puutteita rahanpesun tai terrorismin rahoituksen torjumisessa.	Viimeistään vuoden 2016 toisella neljänneksellä	-Delegoitu säädös, joka sisältää EU:n luettelon ja jossa otetaan huomioon 14.7.2016 hyväksytyt rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) luettelot; tuli voimaan syyskuussa 2016. -Euroopan parlamentti hylkäsi muut muutokset delegoituun säädökseen. -Komissio aikoo tehostaa ennakoivaa toimintaansa ja koordinointiaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisessa toimintaryhmässä vaikuttaakseen varhaisessa vaiheessa prosessiin, jossa laaditaan luettelo suuririskisistä kolmansista maista. -Komissio kehittää EU:n toteuttamaa arviointia varten myös uusia menetelmiä, jotka eivät perustu vain ulkoisiin tietolähteisiin. On laadittu etenemissuunnitelma, jossa esitetään tärkeimmät vaiheet edettäessä kohti uusia menetelmiä ja joka sisältää yksityiskohtaiset suunnitelmat seuraavaksi 18 kuukaudeksi sekä katsauksen sen jälkeiseen aikaan. -EU:n olisi myös toimittava aktiivisesti niiden maiden kanssa, joiden valmiudet ovat heikommat, jotta ne voivat torjua rahanpesua tai terrorismin rahoitusta entistä paremmin.
Julkaistaan kertomus rahanpesua ja terrorismin rahoitusta koskevasta ylikansallisesta riskiarviosta ja annetaan jäsenvaltioille suosituksia sopivista toimenpiteistä riskien torjumiseksi.	Vuoden 2017 toisella neljänneksellä	-Työ on käynnissä. -Hyväksytään suunnitelmien mukaan kesäkuun lopussa 2017.
Ehdotetaan neljänteen rahanpesun vastaiseen direktiiviin seuraavia seikkoja koskevia muutoksia: -suuririskisiä kolmansia maita koskevat tehostetut asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevat toimenpiteet ja vastatoimenpiteet -virtuaalivaluutan vaihtopalvelut -ennalta maksetut maksuvälineet -keskitetyt pankki- ja maksutilirekisterit tai sähköiset tiedonhakujärjestelmät -rahanpesun selvittelykeskusten tiedonsaanti ja tietojen vaihto.	Viimeistään vuoden 2016 toisella neljänneksellä – valmis.	-Komissio hyväksyi ehdotuksen 5.7.2016. -Kolmikantakokoukset ovat tällä hetkellä loppuvaiheessa.
Tehostetaan YK:n varojenjäädytystoimenpiteiden saattamista osaksi EU:n lainsäädäntöä muun muassa lisäämällä tiedotusta EU:n ja YK:n välillä.	Viimeistään vuoden 2016 toisella neljänneksellä	-Työ on käynnissä: komission yksiköt ovat lyhentäneet aikaa, joka tarvitaan Isisiä/al-Qaidaa koskevien YK:n luetteloiden saattamiseksi osaksi EU:n lainsäädäntöä, keskimäärin viidestä päivästä kolmeen päivään – mikä johtuu osittain tehostetusta tietojenvaihdosta YK:n Isis/al-Qaida-pakotekomitean kanssa. -Komissio yksiköt tutkivat, miten kyseinen aika voitaisiin lyhentää kahteen päivään. -Neuvoston pääsihteeristöä pyydettiin perustamaan Schengenin tietojärjestelmän maahantulokieltoja koskeva tietokanta, joka perustuu YK:n pakotteisiin. Se on käytettävissä viimeistään vuosina 2017–2018.
Vahvistetaan jäsenvaltioiden, komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja talouden toimijoiden valmiuksia vaihtaa tietoa rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvistä haasteista sekä vaihtaa YK:n pakoteluetteloja koskevaa tietoa talouspakotetietokannan välityksellä.	Viimeistään vuoden 2016 toisella neljänneksellä	-Työ on käynnissä: Komissio kehittää uutta talouspakotetietokannan sovellusta, jonka avulla se voi välittää tietoja uusista YK:n luetteloista ennen niiden saattamista osaksi EU:n lainsäädäntöä (toiminnassa viimeistään syyskuussa). -Komission yksiköt selvittävät, voidaanko talouspakotetietokantaa käyttää myös jäsenvaltioiden kansallisia luetteloita koskevien tietojen välittämiseen.
Tutkitaan mahdollisuutta antaa itsenäinen säädös, joka mahdollistaa pankki- ja maksutilirekisterien käytön sallimisen muihin tutkimuksiin ja muiden viranomaisten toimesta neljännen rahanpesudirektiivin soveltamisalaa laajemmin.	Viimeistään vuoden 2016 toisella neljänneksellä	-Työ on käynnissä. -Kuulemisissa olivat mukana i) nykyisiä pankkirekistereitä hallinnoivat viranomaiset, ii) viranomaiset, jotka voivat tutkia pankkirekistereitä tarkoituksissa, jotka eivät liity rahanpesuun (lainvalvontaviranomaiset, varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavat toimistot, veroviranomaiset ja korruptiontorjuntaviranomaiset), ja pankkiala.
Vahvistetaan rahanpesun selvittelykeskusten välistä yhteistyötä toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä.	Viimeistään vuoden 2017 toisella neljänneksellä	-Työ on käynnissä. -Hyväksytään suunnitelmien mukaan kesäkuun lopussa 2017.
Muut aloitteet nykyisen oikeudellisen kehyksen täydentämiseksi
Rahanpesurikosten tunnusmerkistön ja niistä määrättävien seuraamusten yhdenmukaistaminen
Säädösehdotus, jolla yhdenmukaistetaan rahanpesurikosten tunnusmerkistö ja seuraamukset.	Viimeistään vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä	-Komissio antoi ehdotuksen 21. joulukuuta 2016. -Neuvosto pääsi yksimielisyyteen yleisestä lähestymistavasta 8. kesäkuuta 2017. -Euroopan parlamentti on nimennyt esittelijän; mietintö julkaistaan syyskuussa 2017.
Laittoman käteisrahaliikenteen torjunta
Komissio tekee Euroopan keskuspankin, Europolin ja muiden sidosryhmien kanssa yhteistyötä, joka liittyy suurien seteleiden (erityisesti 500 euron seteleiden) käyttöön, sillä se lainvalvontaviranomaisten mukaan ongelma.	Valmis	-Valmis. Muita toimia ei tarvita. -EKP:n neuvosto päätti 4.5.2016 luopua asteittain 500 euron seteleiden käytöstä.
Säädösehdotus laittoman rahaliikenteen torjumiseksi.	Viimeistään vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä	-Komissio antoi ehdotuksen 21.12.2016. -Neuvosto (tulliliittotyöryhmä): puheenjohtajavaltion kompromissitekstiin perustuva toinen käsittely on käynnissä. -Euroopan parlamentissa; osoitetaan toimivaltaiselle valiokunnalle todennäköisesti kesäkuun puolivälissä.
Tutkitaan, olisiko käteismaksuille tarpeellista asettaa yläraja.	Tilannekatsaus Ecofin-neuvostossa kesäkuussa 2016	-Avoin julkinen kuuleminen toteutettiin 1.3.–31.5. -Tuloksia analysoidaan parhaillaan.
Terroristien varojen jäljittämistä ja jäädyttämistä koskevan EU:n puitekehyksen viimeistely
SEUT-sopimuksen 75 artiklaan perustuva EU:n järjestelmä terroristien varojen jäädyttämiseksi.	Arviointi saatetaan päätökseen viimeistään vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä.	-Komission arviointi esitetään kolmannessa raportissa etenemisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia (COM(2016) 831, 21.12.2016): ei muita toimia tällä hetkellä.
Rikoksella saadun omaisuuden jäädytystä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien määräysten vastavuoroisen tunnustamisen vahvistaminen.	Viimeistään vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä	-Komissio antoi ehdotuksen 21. joulukuuta 2016. -Neuvostossa neuvotellaan yleisestä lähestymistavasta. -Euroopan parlamentti on nimennyt esittelijän.
Mahdollinen eurooppalainen järjestelmä, joka täydentäisi nykyistä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä TFTP-sopimusta jäljittämällä mainitun sopimuksen piiriin kuulumatonta rahaliikennettä.	Arviointi saatetaan päätökseen viimeistään vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä.	-Arviointi esitetään kolmannessa raportissa etenemisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia (COM(2016) 831, 21.12.2016). -Työ on käynnissä.
Rahoituslähteisiin kohdistuvat toimet
Säädösehdotus, jolla vahvistetaan tullin valtuuksia ja yhteistyötä ja puututaan tavarakauppaan liittyvään terrorismin rahoitukseen.	Aikaistettu vuoden 2017 ensimmäiselle neljännekselle (COM(2016) 230 final).	-Työ on käynnissä.
Säädösehdotus kulttuuriesineiden laittoman kaupan torjumiseksi.	Viimeistään vuoden 2017 toisella neljänneksellä	-Valmistelu on käynnissä. -Hyväksytään suunnitelmien mukaan kesällä 2017.
Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laitonta kauppaa koskeva EU:n toimintasuunnitelma.	Viimeistään vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä	-Toimintasuunnitelma hyväksyttiin 26.2.2016. -Neuvoston päätelmät hyväksyttiin 20.6.2016. -Täytäntöönpano on käynnissä.
Ulkoinen ulottuvuus
Vahvistetaan tukea kolmansille maille YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien oikeudellisten vaatimusten ja FATF:n suositusten noudattamiseksi.	Käynnissä	-Työ on käynnissä.
Tuetaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen sekä Kaakkois-Aasian maita terrorismin rahoituksen seuraamisessa, kitkemisessä ja kieltämisessä.	Viimeistään vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä	-Työ on käynnissä.