EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 10.5.2017

COM(2017) 228 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarviointi

Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat kaikille

{SWD(2017) 155 final}

Digitaalinen tekniikka ja digitaalinen viestintä
ulottuu kaikille elämänalueille.
Meidän on tehtävä työtä sellaisen Euroopan eteen, joka tarjoaa kansalaisille ja taloudelle mahdollisuuksia.
Molemmathan ovat jo siirtyneet digiaikaan.

Komission puheenjohtaja Juncker puheessaan unionin tilasta 14. syyskuuta 2016.

1. Johdanto

Toistuvat teknologisten muutosten aallot ovat muuttaneet yhteiskuntia ja talouksia, millä on ollut pitkällä aikavälillä myönteisiä vaikutuksia sekä talouskasvuun että elämänlaatuun. Näin voi tapahtua jälleen kerran meneillään olevan digitaalisen vallankumouksen myötä.

Kaksi kolmesta eurooppalaisesta on sitä mieltä, että uusimmat digitaaliteknologiat vaikuttavat myönteisesti yhteiskuntaan, talouteen ja heidän omaan elämäänsä. Suurin osa vastaajista katsoo, että EU:n, jäsenvaltioiden viranomaisten ja yritysten olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin digitalisoinnin yhteydessä esiin nostettujen kysymysten ratkaisemiseksi 1 .

EU:n kansalaisilla ja yrityksillä on monia luontaisia vahvuuksia, joita tarvitaan digitaalisten sisämarkkinoiden hyödyntämiseksi. Niitä ovat muun muassa vahva tuotantopohja ja nopeasti kasvava startup-yritysten ekosysteemi. Nämä vahvuudet voivat edistää kasvua lähitulevaisuudessa, kun ne yhdistetään äskettäin digitalisoituihin teollisiin prosesseihin ja taitavaan työvoimaan. Jotta EU voisi hyödyntää datavetoista taloutta täysimääräisesti, sen on valjastettava nämä voimavarat käyttöön digitalisoinnin maksimoimiseksi myös eurooppalaisilla palvelualoilla ja erityisesti terveydenhuolto-, hoito-, energia-, liikenne- ja rahoitusalalla.

Vahvuuksia voidaan kuitenkin hyödyntää täysimääräisesti vain, jos EU, jäsenvaltiot ja yksityinen sektori tekevät merkittäviä lisäinvestointeja digitaaliseen osaamiseen ja infrastruktuuriin. EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen edellyttää myös selkeää ja vakaata oikeudellista ympäristöä, jonka avulla voidaan edistää innovointia, torjua markkinoiden pirstoutumista ja tarjota kaikille toimijoille mahdollisuus hyötyä markkinoiden uudesta dynamiikasta oikeudenmukaisin ja tasapainoisin ehdoin. Se takaa yritysten ja kansalaisten kannalta välttämättömän luottamuksen.

Tämä on digitaalisten sisämarkkinoiden strategian tavoite 2 . Sen myötä pyritään parannetun saatavuuden ja oikeudenmukaisten ehtojen avulla luomaan avoimet markkinat, joilla yritysten ja kansalaisten on helppo toimia kaikkialla EU:ssa yhtä tehokkaasti kuin kotijäsenvaltiossaan. Strategian hyväksymisestä on kulunut kaksi vuotta, joiden aikana komissio on esittänyt ehdotuksia jokaisesta 16:sta siinä määritellystä keskeisestä toimesta. Niissä keskitytään aloihin, joilla EU voi tuoda erityistä lisäarvoa, ja eurooppalaisiin digitaalisiin hankkeisiin, joita ei voitaisi toteuttaa vastaavassa laajuudessa ja mittakaavassa, jos jäsenvaltiot toimisivat yksin. On äärimmäisen tärkeää, että kaikki osapuolet varmistavat toimenpiteiden hyväksymisen, täysimääräisen täytäntöönpanon ja tosiasiallisen noudattamisen digitaalisen talouden nopean kehittymisen tahdissa. Komissio tarjoaa tätä varten täyden valikoiman poliittisia välineitä ja rahoitusmahdollisuuksia, mutta jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, neuvoston ja sidosryhmien tuki asiassa on välttämätön; muussa tapauksessa digitaaliset sisämarkkinat eivät yksinkertaisesti toteudu.

Digitalisoinnin ratkaisevaa roolia Euroopan muutoksessa on korostettu myös valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta 3 . Digitaaliteknologia vaikuttaa EU:n politiikan kaikkiin osa-alueisiin, kuten siihen, miten tuotamme ja kulutamme energiaa, miten liikumme paikasta toiseen ja miten pääomat virtaavat Euroopassa. Ihmiset voivat pian matkustaa kaikkialla EU:ssa tarvitsematta huolehtia verkkovierailumaksuista tai sellaisten musiikki-, peli-, elokuva-, urheilutapahtuma- ja sarjapalvelujen käyttöongelmista, joista he ovat jo maksaneet.

On erittäin tärkeää, että EU:n yritykset tarttuvat digitaaliteknologian mahdollisuuksiin, jotta ne voivat säilyä kilpailukykyisinä maailmanlaajuisesti, ja että EU:n startup-yritykset kykenevät laajentamaan toimintaansa nopeasti hyödyntämällä täysimääräisesti pilvipalveluja, massadataratkaisuja, robotiikkaa ja nopeita laajakaistayhteyksiä. Niiden avulla ne voivat luoda uusia työpaikkoja, lisätä tuottavuutta ja resurssitehokkuutta sekä parantaa kestävyyttä. Sähköisen hallinnon ratkaisujen tarjoaminen ja käyttäminen toisi myös valtavia etuja kansalaisille, yrityksille ja julkishallinnolle ja avaisi oven uusille rajatylittäville mahdollisuuksille, joiden yhteydessä voitaisiin hyödyntää erityisesti sähköisiä allekirjoituksia.

Samaan aikaan digitaalitalouden perustan muodostavien digitaalisten infrastruktuurien on oltava vahvoja ja kestäviä ja kyettävä sopeutumaan muuttuviin uhkiin. Muussa tapauksessa kansalaisten ja yritysten luottamus heikkenee ja digitaaliteknologian yleistyminen viivästyy.

Tässä väliarvioinnissa arvioidaan digitaalisten sisämarkkinoiden täytäntöönpanon edistymistä ja määritellään, missä asioissa tarvitaan lisäponnisteluja ja missä asioissa muuttuva digitaaliympäristö edellyttää uusia toimia EU:n tasolla. Väliarvioinnin yhteydessä julkaistaan Euroopan digitaalialan kehitystä vuonna 2017 käsittelevät raportit 4 , joissa on esitelty pääpiirteittäin sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla saavutettu edistys, ja komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitellään tämän arvioinnin perustana käytetyt todisteet 5 .

2. Oikea-aikaisen toiminnan ja tehokkaan täytäntöönpanon tarve

Yhteisessä julistuksessa EU:n lainsäädännöllisistä prioriteeteista korostettiin EU:n toimielinten poliittista vastuuta digitaalisia sisämarkkinoita koskevan keskeisen lainsäädännön viimeistelemisestä vuoden 2017 loppuun mennessä 6 . Viivästyminen heikentäisi ihmisten suojelua, estäisi nykyistä parempien, nopeampien ja edullisempien yhteyksien käytön ja pääsyn nykyistä laajempiin verkkosisältöihin.

Kuluttajille koituva ”kolminkertainen hyöty” alkaa toteutua

Komission ensimmäiset ehdotukset alkavat nyt tuottaa satoa, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet ne. Vähittäistason verkkovierailumaksut 7 poistetaan 15. kesäkuuta 2017 alkaen. EU:n alueella ajoittain matkustavat matkapuhelinten käyttäjät voivat soittaa, lähettää tekstiviestejä ja selata internetiä samaan hintaan kuin kotimaassaankin. Kansalliset sääntelyviranomaiset valvovat kehitystä tarkasti varmistaakseen, että uusia sääntöjä noudatetaan ja että kuluttajat hyötyvät niistä.

Verkkosisältöpalvelujen rajatylittävä siirrettävyys 10 tarkoittaa, että vuoden 2018 alusta alkaen kuluttajat voivat käyttää elokuvia, urheilutapahtumia, e-kirjoja, videopelejä ja musiikkipalveluja koskevia verkkotilauksiaan myös matkustaessaan muissa EU-maissa.

Tämän ”kolminkertaisen hyödyn” paketin kolmas osatekijä olisi perusteettomien maakohtaisten estojen 12  poistamista koskevan ehdotuksen nopea hyväksyminen. Sen seurauksena kauppiaat eivät voisi enää syrjiä muista jäsenvaltioista peräisin olevia kuluttajia ilman objektiivisesti perusteltuja syitä.

Internetyhteys kaikille

Jotta yhteyksien ja uusien palvelujen kehittämistä voitaisiin tehostaa vuoden 2020 jälkeen, jäsenvaltiot ryhtyvät koordinoituihin toimenpiteisiin laadukkaan 700 MHz:n taajuusalueen ottamiseksi käyttöön langattomia laajakaistayhteyksiä varten. Tämä taajuuksien rajatylittävä koordinointi on tärkeä rakennuspalikka. Ilman sitä 5G-verkot ja niiden mukanaan tuomat uudet palvelut – kuten internetyhteydellä varustetut autot, etäterveydenhuolto, älykkäät kaupungit tai videoiden suoratoisto liikkeessä – eivät voi toimia tehokkaasti. On äärimmäisen tärkeää, että jäsenvaltiot soveltavat jatkossakin koordinoitua lähestymistapaa taajuuspolitiikkaan, jotta koko EU:hun voidaan rakentaa laadukkaat ja nopeat televerkot.

Jotta kaikki voivat nauttia digitaalisen vallankumouksen eduista, Eurooppa tarvitsee sähköisen viestinnän sääntelykehyksen, jolla edistetään sellaisen infrastruktuurin käyttöönottoa, joka toimii saumattomasti kaikkialla EU:ssa maaseutualueet 14 mukaan luettuina, samalla kun suojellaan tehokasta kilpailua. Suuri osa tarvittavista investoinneista tulee yksityiseltä sektorilta, ja niiden perustana on parannettu sääntely-ympäristö. Siksi on erittäin tärkeää hyväksyä nopeasti sähköisen viestinnän säännöstöä 15  koskevat ehdotukset ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelintä (BEREC)  16 koskeva asetus.

Laajakaistan nopeaa käyttöönottoa tuetaan myös eurooppalaisessa sähköisen viestinnän säännöstössä ehdotetuilla toimenpiteillä, joilla tehostetaan taajuuksien koordinointia, edistetään kilpailua televiestintämarkkinoilla ja kannustetaan investoimaan suurikapasiteettisiin verkkoihin. Lisäksi on pantava nopeasti täytäntöön toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi annettu direktiivi 2014/61/EU 17 .

Jotta nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöönottoa varten käynnissä olevia investointeja voitaisiin lisätä edelleen, EU hyödyntää myös Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (noin 6 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä nopean laajakaistayhteyden tarjoamiseksi yli 14,5 miljoonalle kotitaloudelle). Lisäksi se antaa rahoitusta Euroopan strategisten investointien rahaston (noin 3,2 miljardia 19 euroa julkisia ja yksityisiä investointeja) ja Verkkojen Eurooppa -välineen kaltaisista välineistä. Verkkojen Eurooppa välineen laajakaistainvestointirahasto 20  auttaa yksityisiä sijoittajia liittymään ponnisteluihin digitaalisten verkkoinfrastruktuurien tukemiseksi alueilla, joilla verkko ei ole vielä kattava, ja houkuttelemaan jopa 1,7 miljardia euroa lisäinvestointeja vuoteen 2021 mennessä. Tämä työ saa vauhtia myös paikallisyhteisöjen käyttäjille maksuttomia internetyhteyksiä edistävän ehdotuksen nopeasta hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta (WiFi4EU-aloite). Sen ansiosta jopa 8 000 paikallisyhteisöä voi saada rahoitusta yhteensä 120 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. Tässä yhteydessä on pantava merkille, että komissio on säännöllisesti hyväksynyt kansallisia laajakaistaverkkoja koskevia valtiontukiohjelmia, mikä sekin on tärkeä EU-toimi investointien lisäämiseksi.

Kaikkien sidosryhmien on tehtävä yhteistyötä, jotta EU:n internetyhteyksiä koskevat vuoden 2025 tavoitteet 21 voidaan saavuttaa ja jotta voidaan varmistaa, että Eurooppa ottaa maailmanlaajuisesti johtavan aseman 5G-palvelujen käyttöönotossa 5G-toimintasuunnitelman 22  täytäntöönpanon avulla.

Nykyistä parempi verkossa toimiva markkinapaikka kuluttajille ja yrityksille

Rajatylittävän sähköisen kaupan tehostaminen on yksi digitaalisten sisämarkkinoiden päätavoitteista. Useat nyt käsiteltävinä olevat ehdotukset on hyväksyttävä nopeasti, jotta niiden hyödyt pääsevät vauhtiin. Täysin yhdenmukaistetut digitaalisia sopimuksia koskevat säännöt 23 ja vahvistetut säännöt kansallisten kuluttajansuojaviranomaisten välisestä yhteistyöstä 24 parantavat kuluttajansuojaa ja yritysten edellytyksiä myydä tuotteita ja palveluja yli rajojen. Täysin yhdenmukaistetut säännöt ”digitaalisista sopimuksista” vähentävät kuluttajasopimuslainsäädännön eroja jäsenvaltioiden välillä ja poistavat yhden tärkeimmistä syistä sille, miksi yritykset käyttävät maakohtaisia estoja. Se, miten yritykset hyödyntävät sähköisen kaupan mahdollisuuksia, riippuu myös kohtuuhintaisista rajatylittävistä pakettipalveluista 25 ja yksinkertaisemmista arvonlisäveroilmoituksia koskevista menettelyistä 26 . 

Innovointeja edistävän ympäristön rakentaminen tehokkaan täytäntöönpanon valvonnan avulla

Komissio käynnisti toukokuussa 2015 kilpailuun liittyvän alakohtaisen kyselyn sähköisestä kaupasta, jotta se voisi määritellä yritysten liiketoimintamalleista mahdollisesti aiheutuvat kilpailukysymyksiä koskevat huolenaiheet. Alakohtaisen kyselyn tulokset 27 auttavat kohdistamaan kilpailulainsäädännön noudattamisen valvonnan sellaisiin sähköisen kaupan liiketoimintamalleihin, joilla on haitallisimmat seuraukset kilpailulle ja rajatylittävälle kaupalle. Komissio on jo käynnistänyt kolme tutkimusta väitetyistä kilpailun vastaisista toimintatavoista kulutuselektroniikan, videopelien ja hotellimajoituksen aloilla.

Myös kansalliset viranomaiset ovat suorittaneet kuluttajalainsäädännön valvontaa ja yhteistyötä koskevia toimia 28 . Hyvin toimiva verkkovälitteinen kuluttajien riidanratkaisujärjestelmä 29 , ajan tasalle saatetut sopimattomista kaupallisista menettelyistä annettua direktiiviä koskevat suuntaviivat 30 ja verkossa toteutettavia täytäntöönpanotoimia koskevien valmiuksien kehittämiseen liittyvät nykyiset ponnistelut auttavat varmistamaan, että kuluttajien oikeudet pannaan tehokkaasti täytäntöön.

Teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittaminen on erittäin tärkeää, jotta voidaan edistää luovuutta ja innovointia ja luoda luottamusta markkinapaikkaan. Komissio viimeistelee parhaillaan arviointiaan kaikkien immateriaalioikeuksien ja myös tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskevasta nykyisestä oikeudellisesta kehyksestä.

Yksityisyyden ja henkilötietojen suojan toteuttaminen internetissä

Yleinen tietosuoja-asetus 31 on välttämätön työkalu henkilöiden perusoikeuksiin kuuluvan tietosuojan takaamiseksi digitaalisena aikana. Se tarjoaa yrityksille yksinkertaistetut säännöt, luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kannustaa innovoimaan. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden, riippumattomien tietosuojaviranomaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa valmistellakseen asetuksen soveltamisen käynnistymistä 25. toukokuuta 2018.

Ehdotus sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksesta 32 täydentäisi yleistä tietosuoja-asetusta samalla, kun varmistettaisiin yhdenmukaisuus yleisen tietosuoja-asetuksen asiaankuuluvien säännösten kanssa. Se parantaisi entisestään oikeusvarmuutta ja käyttäjien yksityisyyden suojaa verkossa ja lisäisi samalla viestintätietojen yrityskäyttöä käyttäjien suostumuksen pohjalta. Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksen nopea hyväksyminen tarjoaisi kuluttajille ja yrityksille mahdollisuuden hyötyä täydellisestä digitaalisen yksityisyyden kehyksestä, kun yleistä tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa toukokuussa 2018.

Sisällön luomista ja jakamista koskevien edellytysten parantaminen digitaalisena aikana

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 33 ehdotetun tarkistamisen avulla luodaan oikeudellinen kehys, joka on saatettu digitaalisen ajan tarpeita vastaavalle tasolle. Sen avulla taataan tasapaino kilpailukyvyn ja kuluttajansuojan välillä, vahvistetaan eurooppalaisten teosten edistämistä ja lisätään sääntelyviranomaisten riippumattomuutta.

EU tarvitsee myös nykyaikaisia tekijänoikeussääntöjä, joilla varmistetaan, että kuluttajat ja luovan työn tekijät voivat hyötyä parhaalla mahdollisella tavalla digitaalisesta maailmasta. Komission ehdotuksella 35 pyritään varmistamaan nykyistä parempi rajatylittävä pääsy verkkosisältöön, laajemmat mahdollisuudet käyttää tekijänoikeuksin suojattuja materiaaleja koulutuksessa, tutkimustyössä ja osana kulttuuriperintöä sekä entistä paremmin toimiva ja oikeudenmukaisempi markkinapaikka verkkosisällölle.

3. Oikeudenmukaisen, avoimen ja turvallisen digitaalisen ympäristön takaaminen

Digitaalinen maailma on lähtökohtaisesti nopeasti muuttuva ympäristö, jossa politiikka on sovitettava yhteen muuttuvien olosuhteiden kanssa. Osaksi valtavirtaa tulevat uudet teknologiat voivat hyödyttää syvällisesti taloutta ja jokapäiväistä elämäämme. On kuitenkin erittäin tärkeää, että teknologiat perustuvat sääntöihin, jotka takaavat sekä kuluttajien ja että yritysten luottamuksen. Tämä tarkoittaa digitaalisten sisämarkkinoiden strategian laajentamista, jotta voidaan pysyä ajan tasalla sellaisten nousevien suuntausten ja haasteiden suhteen, jotka liittyvät esimerkiksi verkkoalustoihin, datavetoiseen talouteen ja verkkoturvallisuuteen.

3.1. Verkkoalustojen edistäminen vastuullisina toimijoina oikeudenmukaisen internetin ekosysteemissä

Verkkoalustat edistävät innovointia ja kasvua digitaalisessa taloudessa. Niillä on tärkeä rooli verkkomaailman kehittymisessä, ja ne luovat uusia markkinamahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille. Samaan aikaan alustoista on tullut internetin portinvartijoita, jotka välittävät pääsyn tietoihin, sisältöihin ja verkkokauppoihin. Verkkoalustat jäsentävät internetin ”ekosysteemin”. Tässä on kyse internetin syvällisestä muutoksesta, joka tuo uusien mahdollisuuksien lisäksi myös uusia haasteita.

Komissio nosti toukokuussa 2016 antamassaan verkkoalustoja koskevassa tiedonannossa 39 esiin seuraavat kaksi asiaa, jotka edellyttävät lisätoimia: oikeudenmukaisen ja innovaatioille suotuisan liiketoimintaympäristön turvaaminen ja sen varmistaminen, että verkon laiton sisältö 40 poistetaan nopeasti ja tehokkaasti ja että verkkoalustoilla on käytössään asianmukaiset tarkastus- ja valvontatoimet 41 .

Oikeudenmukaisen ja innovaatioille suotuisan alustatalouden takaaminen

Komissio on suorittanut tiedonhankintatoimen alustojen ja yritysten välisistä kaupan käytännöistä. Alustavat tulokset osoittavat, että joillakin verkkoalustoilla harjoitetaan kaupallisia käytäntöjä, jotka voivat olla haitallisia alustojen ammattimaisille käyttäjille, kuten tuotteiden tai palvelujen poistaminen (poistaminen luettelosta) ilman ennakkoilmoitusta tai todellista mahdollisuutta vastustaa alustan päätöstä. Yleisesti ollaan huolissaan siitä, että jotkut alustat saattavat suosia omia tuotteitaan tai palvelujaan, syrjiä muulla tavoin eri palveluntarjoajia tai myyjiä ja rajoittaa henkilötietojen ja muiden kuin henkilötietojen saatavuutta ja käyttöä, mikä koskee myös tietoja, jotka muodostuvat suoraan yritysten toimien seurauksena alustoilla. Keskeisiksi kysymyksiksi on todettu myös läpinäkyvyyden puute esimerkiksi järjestykseen asettamisessa ja hakutuloksissa sekä epäselvyys tiettyjen säädösten tai politiikkojen soveltamisessa. Merkittävä osuus ammattikäyttäjien ja verkkoalustojen välisistä erimielisyyksistä on ratkaisematta, millä voi olla huomattavia kielteisiä vaikutuksia kyseessä oleville yrityksille 42 . Puute helposti saatavilla olevista oikeussuojakeinoista, joiden avulla yrityskäyttäjät voisivat ratkaista esiin nousevat ongelmat nopeasti ja tehokkaasti heti niiden ilmetessä, on myös keskeinen tekijä alustojen ja yritysten välisessä ympäristössä, kuten saadut todisteet osoittavat.

Komission yleisenä poliittisena tavoitteena näiden mahdollisten huolenaiheiden ratkaisemisessa on oikeudenmukaisen, ennakoitavissa olevan, kestävän ja luottamusta nauttivan liiketoimintaympäristön turvaaminen verkkotaloudessa.

Laittoman sisällön torjunta verkossa

Laittoman sisällön leviämisen torjunta verkossa edellyttää päättäväisiä toimia kaikilta sidosryhmiltä. Samalla on turvattava sananvapauden kaltaiset perusoikeudet ja edistettävä innovaatioita. Komissio on sitoutunut ylläpitämään tasapainoista ja ennakoitavissa olevaa verkkoalustojen vastuujärjestelmää ja tavoittelemaan alakohtaista ja ongelmalähtöistä lähestymistapaa laittoman verkkosisällön torjunnassa 43 . 

Jotta luottamusta internetissä voitaisiin lisätä, komissio on sitoutunut arvioimaan virallisten ja EU:n laajuisten laittoman sisällön ilmoitus- ja poistomekanismien (”ilmoitus ja toimenpide”) tarvetta sekä tarvetta antaa ohjeistusta vastuusäännöistä ja sellaisten alustojen tukemisesta, jotka ottavat ennakoivasti käyttöön vapaaehtoisia toimenpiteitä laittoman sisällön torjumiseksi. Digitaalisilla sisämarkkinoilla on viime aikoina edistytty ja tehty menestyksekästä työtä monien alustojen kanssa käydyissä vuoropuheluissa. Tältä pohjalta komissio katsoo, että meneillään olevia aloitteita on mahdollista koordinoida paremmin johdonmukaisuuden lisäämiseksi ja seurannan koordinoimiseksi, jotta vuoropuhelujen vaikutus tehostuu. Laittoman sisällön poistamisen menettelyllisistä näkökohdista ja periaatteista keskusteleminen on iso osa työtä, jota komissio tekee jatkossa yhdessä alustojen kanssa. Tämä työ liittyy esimerkiksi verkossa toimivien välittäjien ilmoitus- ja toimintamenettelyjen menettelyllisiin vähimmäisvaatimuksiin, jotka koskevat esimerkiksi ilmoitusten laatuvaatimuksia, ilmoitusten vastustamismenettelyjä, raportointivaatimuksia, kolmansien osapuolten kuulemismekanismeja ja riidanratkaisujärjestelmiä, koordinointia viranomaisten kanssa ja toimenpiteitä toistuvasti rikkomuksiin syyllistyviä toimijoita, ilmoitusten väärinkäyttöä ja vilpillisesti tehtyjä ilmoituksia vastaan. Toteutuksen yhteydessä olisi pyrittävä synergiaan, ilman että se kuitenkaan rajoittaa muilla aloilla jo aloitettua vuoropuhelua ja käynnistettyä toimintaa, kuten Euroopan turvallisuusagendan yhteydessä käynnistettyä toimintaa. Muut toimet tällä alalla voisivat koskea myös toimialan parhaiden käytäntöjen edistämistä esimerkiksi virallisten ilmoitusohjelmien osalta.

3.2. Eurooppalaisen datavetoisen talouden kehittäminen 

Datavetoinen talous voi auttaa eurooppalaisia yrityksiä kasvamaan, nykyaikaistamaan julkisia palveluja ja parantamaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Jotta näin voi tapahtua, tietojen on oltava jatkuvasti saatavilla ja kyettävä liikkumaan vapaasti sisämarkkinoilla, ja tämän rinnalla on oltava tarvittavat suurteholaskennan valmiudet tietojen analysoimista varten. 

EU:n lainsäädännössä 46  kielletään henkilötietojen vapaan liikkuvuuden rajoittaminen Euroopan unionin sisällä henkilötietojen suojaan liittyvien perusteiden nojalla. Yleinen tietosuoja-asetus ei kuitenkaan kata muuntyyppisiä rajoituksia. Lisäksi muut kuin henkilötiedot 47 kuuluvat nykyisten sääntöjen ulkopuolelle.

Jotta voidaan varmistaa tehokas ja luotettava muiden kuin henkilötietojen vapaa liikkuvuus yli rajojen, tietojen vapaata liikkuvuutta EU:n sisällä koskevan periaatteen on ohjattava jäsenvaltioiden ja teollisuuden toimia. Tietojen sijaintia koskevat vaatimukset, jotka kattavat tietojen säilyttämisen ja käsittelyn tietyillä alueilla, olisivat perusteltuja vain rajatuissa tapauksissa, kuten kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä tarkoituksissa.

Yhteisten lähestymistapojen edistämiseksi komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen 48 ja yksityiskohtaisen keskustelun jäsenvaltioiden kanssa tietojen vapaata liikkuvuutta EU:ssa koskevasta yhteistyökehyksestä digitaalisilla sisämarkkinoilla. Tämän kehyksen avulla voitaisiin käsitellä EU:n sisäisen tietojen vapaan liikkuvuuden periaatteen lisäksi myös jäsenvaltioiden perusteltuja etuja turvallisen säilytyksen osalta, samalla kun varmistetaan tietojen rajatylittävä saatavuus esimerkiksi verovalvontaa varten, mutta turvataan myös muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden tuomat taloudelliset ja muut edut. Komissio pohtii myös uusia täydentäviä toimia, jotka kattaisivat yrityskäyttäjien pilvipalvelusopimukset ja pilvipalveluntarjoajien vaihtamisen eurooppalaisen pilvipalvelualoitteen mukaisesti. 49

Komissio voi myös käynnistää rikkomusmenettelyjä, jos se löytää todisteita siitä, että nykyisiä sääntöjä palvelujen vapaasta liikkuvuudesta ei ole pantu täytäntöön asianmukaisella tavalla. Lisäksi komissio seuraa tarkasti, miten jäsenvaltiot soveltavat yleisen tietosuoja-asetuksen eritelmälausekkeita esimerkiksi geneettisten, biometristen ja terveystietojen 50 osalta, jotta voidaan varmistaa, että tietojen vapaata liikkuvuutta unionin sisällä ei rajoiteta tarpeettomasti.

Henkilötietojen osalta on olemassa yhdenmukaistetut säännöt, kun taas yritysten välistä muiden kuin henkilötietojen saatavuutta ja uudelleenkäyttöä käsitellään yritysten välillä tapauskohtaisesti ja sopimuspohjaisesti. Komissio arvioi parhaillaan Euroopan datavetoisen talouden rakentamisesta annetun tiedonannon jatkotoimena järjestetyn kuulemisen 51 perusteella, hidastaako muiden kuin henkilötietojen saatavuutta koskevan selkeän kehyksen puuttuminen innovointia ja kasvua erityisesti pk-yrityksissä ja tarvitaanko aloitteita oikeudenmukaisen ja tasapainoisen tietojen saatavuuden ja käytön edistämiseksi. Komission työhön tietojen saatavuuden ja käytön osalta kuuluu pyrkimys vapauttaa käyttöön lisää julkisia 52 ja julkisesti rahoitettuja tietoja, sillä ne ovat tärkeä tietolähde innovatiivisille palveluille ja tieteelliselle tutkimukselle 53 . Lisäksi komissio tarkastelee työssään viranomaisten mahdollisuutta saada yksityisomistuksessa olevia tietoja yleishyödyllisten tehtäviensä suorittamiseksi selvästi määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

Esineiden internetin käyttöönotto aiheuttaa merkittäviä uusia haasteita, jotka liittyvät yhteenliitettyjen järjestelmien, tuotteiden ja palvelujen turvallisuuteen ja yritysten vastuuseen. Virheelliset anturit, haavoittuvat ohjelmistot tai epävakaat yhteydet voivat vaikeuttaa sen selvittämistä, mikä taho on teknisesti ja oikeudellisesti vastuussa aiheutuneista vahingoista. Komissio pohtii, olisiko nykyistä oikeudellista kehystä mukautettava, jotta siinä voitaisiin ottaa huomioon uusi tekninen kehitys (kuten robotiikka, tekoäly ja 3D-tulostus) erityisesti siviilioikeudellista vastuuta koskevasta näkökulmasta ja tuotevastuuta koskevan direktiivin ja konedirektiivin käynnissä olevan arvioinnin tulokset. Esineiden internetin käyttöönoton kannalta keskeisessä asemassa on patentilla suojatun, standardeilla vahvistetun teknologian saatavuuden ennakoitavuus (standardin soveltamisen kannalta olennaiset patentit), sillä esineiden internetissä monet eri alat panevat täytäntöön mobiiliyhteyksiä koskevia standardeja. Komissio arvioi parhaillaan, millaisin keinoin voitaisiin parhaiten varmistaa näiden immateriaalioikeuksien lisensointia koskeva tasapainoinen kehys, jossa otetaan huomioon sekä teknologian kehittäjien että käyttäjien edut.

3.3. Luotettava tietoverkkojen ekosysteemi: kyberturvallisuuden uhkien torjuminen yhdessä

Yhteiskunnan painopiste on siirtymässä erillisistä yhteenliitetyistä laitteista (tietokoneet, älypuhelimet ja puettavat tietokoneet) kaikkialla läsnä olevaan liitettävyyteen (esimerkiksi kotitalouslaitteet ja teollisuustuotteet). Arvioiden mukaan yksistään EU:ssa on vuoteen 2020 mennessä 6 miljardia internetiin liitettyä kotitalouslaitetta (esim. televisiota, jääkaappia ja pesukonetta) 54 . Yhteenliitetty talous ja yhteiskunta ovat entistä haavoittuvaisempia kyberuhkiin ja hyökkäyksiin nähden ja tarvitsevat vahvempia suojakeinoja. Tämä tietoverkoista riippuvuuden lisääntyminen tarkoittaa, että yhteenliitetyn ympäristön heikoin lenkki määrittää koko ympäristön turvallisuuden tason ja että mikä tahansa turvallisuusaukko voi aiheuttaa huomattavaa vahinkoa. Mitä tahansa haavoittuvuutta, kuten turvatonta yhteyttä tai tuotetta, voidaan käyttää hyväksi. Seuraukset voivat tällöin vaihdella harmista ja pienistä rahallisista tappioista suuriin arkaluontoisten henkilötietojen loukkauksiin, terrorismiin ja demokraattisten prosessien kumoamiseen.

Kyberhyökkäykset ovat yleistymässä, ja niiden torjumisen ongelmana on, että kyberhyökkäykset tapahtuvat usein yli valtioiden rajojen, kun taas lainvalvontaviranomaisten valtuudet ovat tiukasti kansallisia. Vuoden 2016 alusta alkaen on esiintynyt päivittäin yli 4 000 kiristyshaittaohjelmahyökkäystä, mikä on 300 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015 55 . Nämä hyökkäykset vahingoittavat kaikenkokoisia yrityksiä ja heikentävät luottamusta digitaaliseen talouteen ja demokraattisiin instituutioihimme. Suuren mittakaavan kyberhyökkäykset voisivat häiritä palveluja koko EU:n alueella ja kuulua hybridihyökkäyksiä tekevien tahojen hyökkäystapoihin 56 . Tämä edellyttää tehokkaita EU:n tason toimia ja kriisinhallintaa, joiden perustana ovat kyberpolitiikat ja eurooppalaisen solidaarisuuden ja keskinäisen avunannon laajemmat välineet 57 .

Eurooppa on ryhtynyt tärkeisiin toimenpiteisiin kyberturvallisuuden varmistamiseksi ja digitaaliteknologioihin kohdistuvan luottamuksen lisäämiseksi. EU:n kyberturvallisuusstrategia hyväksyttiin vuonna 2013 58 . Unionin ensimmäinen kyberturvallisuutta koskeva säädös, verkko- ja tietoturvadirektiivi (kyberturvallisuusdirektiivi) 59 , hyväksyttiin heinäkuussa 2016. Tällä direktiivillä perustettiin tarvittavat rakenteet jäsenvaltioiden väliselle strategiselle ja operatiiviselle yhteistyölle tietoverkkojen ja järjestelmien kestävyyden parantamiseksi EU:ssa.

Uhkakuvasto on muuttunut niin merkittävällä tavalla vuoden 2013 jälkeen, että EU:n kyberturvallisuusstrategiaa on tarkistettava. Parhaillaan käynnissä olevassa arvioinnissa arvioidaan strategian vaikuttavuutta ja tunnistetaan EU:n toimien puutteita. Näitä tietoja hyödynnetään yhtenäisessä ja eteenpäin katsovassa arvioinnissa sen määrittämiseksi, miten EU voi tuoda lisäarvoa ennaltaehkäisyyn, kestävyyteen, reagointimahdollisuuksiin, pelotevaikutuksiin ja kriisinhallintaan ja millainen on EU:n asema maailmanlaajuisella tasolla kyberturvallisuuden edistämisessä.

Äskettäisen julkisen kuulemisen ja käynnissä olevan tulosarvioinnin 60 perusteella on tarpeen arvioida myös Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimeksianto ja tehtävät, minkä yhteydessä otetaan erityisesti huomioon viraston uusi rooli kyberturvallisuusdirektiivin nojalla.

Yhteenliitettyjen tuotteiden ja järjestelmien on oltava turvallisia siitä hetkestä alkaen, kun ne saatetaan markkinoille. Myös massadata- ja pilvipalvelusovellusten käyttöönoton on oltava kyberturvallista ja noudatettava EU:n tietosuojalainsäädäntöä. Eurooppalaisen tieto- ja viestintätekniikoiden turvallisuuskehyksen luominen määrittelemällä säännöt tieto- ja viestintätekniikoiden turvallisuussertifioinnin järjestämisestä EU:ssa voisi auttaa säilyttämään luottamuksen internetiin ja torjua kyberturvallisuuden markkinoiden nykyistä pirstoutumista. 

Lisäksi on tarpeen ylläpitää ja kehittää EU:n tärkeitä kyberturvallisuuteen liittyviä teollisia valmiuksia. Vuonna 2016 perustettiin kyberturvallisuutta koskeva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, joka kokoaa 1,8 miljardin euron investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Kumppanuuden pohjalta jatketaan sen pohdintaa, miten unioni ja sen jäsenvaltiot voisivat investoida yhdessä enemmän resursseja kyberturvallisuutta koskevan kestävyyden parantamiseksi, tutkimuksen edistämiseksi ja vahvan kyberturvallisuusteollisuuden varmistamiseksi eri aloilla (esim. energia, liikenne, rahoitus, terveydenhuolto), jotka kärsivät yhteisistä kyberturvallisuushaasteista 61 .

4. Yhteiskunnan ja talouden digitalisaatiokehityksen hallinta

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian puitteissa on käynnissä useita poliittisia toimia, jotka edellyttävät lisäponnisteluja digitalisoinnin mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja haasteiden ratkaisemiseksi. Digitaalitekniikat tekevät yrityksistä tuottavampia ja ovat siksi erityisen merkittäviä EU:n taloudelle. Niiden avulla voidaan säilyttää Euroopassa työpaikkoja, jotka siirtyisivät muutoin halvempien kustannusten maihin. Voimakkaasti kasvavien startup-yritysten ja muiden yritysten kasvun tukeminen tuo mukanaan innovointiin ja työllisyyteen liittyviä etuja, sillä nämä yritykset luovat tavallisesti uusia työpaikkoja 62 . Digitalisaatiokehitys auttaa perinteistä teollisuutta tuottamaan uusia tuotteita resurssitehokkaammalla tavalla ja tarjoaa viranomaisille mahdollisuuden tarjota parempia palveluja nopeammin ja edullisemmin. Tämän seurauksena on syntynyt täysin uusia talouden aloja, kuten sovellustalous. Tämä digitalisaatiokehitys voi kuitenkin aiheuttaa myös taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita tai häiriöitä 63 . 

Tässä yhteydessä on varmistettava, että kansalaiset ja yritykset hyötyvät uusista tekniikoista ja uusista palveluista, ja pyrittävä erityisesti estämään, että osa kansalaisista tai alueista jäisi asiassa jälkeen. EU:n on autettava varmistamaan poliittisten toimien oikea yhdistelmä digitalisaatiokehitykseen liittyvän prosessin hallitsemiseksi.

4.1. Digitaaliset taidot ja mahdollisuudet kaikille

Digitalisoinnilla on aiempien teknologisten edistysten tavoin seurauksia työmarkkinoille: osa työpaikoista korvataan, syntyy joitakin uusia työpaikkoja, ja monet työpaikat muuttuvat. Vaikka on vielä mahdotonta arvioida todellisia vaikutuksia, on selvää, että digitalisaatiokehitystä on tasoitettava ja seurattava julkisten politiikkojen avulla.

Jo 90 prosenttia kaikista työpaikoista edellyttää vähintään jonkintasoisia digitaalisia taitoja, ja näistä taidoista on tulossa entistä tärkeämpiä myös sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisessa 66 . Eurooppalaisten digitaaliset taidot paranevat, mutta edistyminen on hidasta ja vaihtelu suurta 67 . Vuonna 2016 digitaaliset taidot olivat puutteellisia 44 prosentilla EU:n väestöstä ja 37 prosentilla työvoimasta 68 . Huolestuttavaa on se, että lähes puolet eurooppalaisista yrityksistä ei vieläkään pane täytäntöön strategioita työvoimansa kouluttamiseksi uudelleen 69 .

Työntekijät tarvitsevat uusia taitoja, jotta he voivat hyötyä uusien tekniikoiden käyttöönotosta. Tämä edellyttää valtavia investointeja. Kesäkuussa 2016 uudessa osaamisohjelmassa Euroopalle 70 todettiin, että digitaaliset taidot olisi nähtävä osana tulevaisuudessa tarvittavia keskeisiä taitoja. Asiaa korostettiin myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa 71 . Tähän sisältyy esimerkiksi hanke aikuisten perustaitojen, muun muassa digitaalisen osaamisen, parantamiseksi. Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2016 suosituksen 72 , jonka mukaan vuoden 2018 puoliväliin mennessä on laadittava kansalliset toimintasuunnitelmat. Digitaalisia taitoja ja työpaikkoja edistävä koalitio 73 kannustaa yrityksiä, työmarkkinaosapuolia ja viranomaisia parantamaan digitaalisia taitoja ja voi auttaa optimoimaan EU:n varojen käyttöä taitotason ja työllistettävyyden parantamiseksi. Tällä tavoin luodut kumppanuudet voivat myös auttaa komissiota käynnistämään ja toteuttamaan vuonna 2018 ”Digitaaliset mahdollisuudet” pilottihankkeen, jonka tavoitteena on tarjota vastavalmistuneille konkreettista kokemusta digitaalisen alan rajatylittävien harjoittelujaksojen avulla.

EU:ssa toteutetuista monista uudistuksista huolimatta komissio on asiasta huolissaan ja näkee selvän tarpeen taitoja koskeville lisätoimille ja kehitykselle kansallisella tasolla. Taloutemme ja yhteiskuntamme muuttuvat nopeasti, mutta tapamme opettaa ja kouluttaa kansalaisiamme ovat muuttuneet vain vähän. Nykyisellä vauhdilla kansalaistemme taitojen ja heidän tarvitsemiensa taitojen välinen kuilu levenee. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin, ja komissio on valmis auttamaan tässä tarjoamalla poliittista tukea, tutkimuksia ja käytännön työkaluja, jotta jäsenvaltiot voivat nykyaikaistaa koulutus- ja opetusjärjestelmänsä 74 . 

Osaamisohjelman ja aloitteiden nopean täytäntöönpanon on oltava etusijalla digitalisaatiokehityksen rinnalla.

4.2 Startup-yritykset ja teollisuus- ja palvelualojen digitalisointi

Teknologisten muutosten nopea vauhti tarkoittaa sitä, että yritykset, jotka eivät kykene selviytymään muutoksesta, jäävät muista jälkeen. Digitaalisten taitojen lisäämistä koskevan prosessin on kuljettava käsi kädessä sen kanssa, että kaikenkokoiset yritykset kaikilla eri toimialoilla ottavat käyttöön digitaaliteknologioita. Tämä tarjoaa erityisesti startup- ja pk-yrityksille tilaisuuden luoda uusia ja parempia tuotteita ja palveluja edullisemmin ja pienemmillä resursseilla, ja EU:n politiikkoja muokataan auttamaan yrityksiä ottamaan näistä mahdollisuuksista kaikki irti.

Jotta eurooppalaisia yrityksiä voitaisiin auttaa hyödyntämään kaikki digitaaliteknologian edut, komissio hyväksyi huhtikuussa 2016 Euroopan teollisuuden digitalisointia 75 koskevan kattavan strategian. Siihen sisältyvillä toimenpiteillä kannustetaan toteuttamaan kansallisia aloitteita, jotka koskevat digitalisoituvan teollisuuden yhteistyötä ja keskinäistä oppimista. Tätä tarkoitusta varten perustettiin ”kansallisten aloitteiden eurooppalainen foorumi” Digital Day tapahtuman yhteydessä Roomassa 23. maaliskuuta 2017.

Horisontti 2020 ohjelman puitteissa on suunniteltu lisättävän rahoitusta seuraavan kolmen vuoden aikana 300 miljoonalla eurolla sellaisia toimia varten, jotka liittyvät paikallisten startup-yritysten ja innovaatioiden tukemisen kannalta erittäin tärkeisiin digitaalisiin innovointikeskuksiin. Suunnitelmissa ovat myös lähes 3,2 miljardin euron jatkoinvestoinnit keskeisimpiin teknologioihin, kuten nanoelektroniikkaan, fotoniikkaan, robotiikkaan, 5G:hen, suurteholaskentaan, massadataan, pilvipalveluihin ja tekoälyyn sekä niiden integroimiseen arvoketjuihin pilottituotantolinjoilla ja koeympäristöissä. Näistä investoinneista 300 miljoonaa euroa on suunniteltu erityisesti teollisuuden digitaalisten alustojen seuraavan sukupolven kehittämistä varten erityisesti sellaisten uusien arkkitehtonisten mallien avulla, jotka johtavat älykkäisiin tehtaisiin ja palveluihin. Keskeinen tekijä EU:n teollisuuden digitalisoinnin onnistumisessa on investointien kriittisen massan valjastaminen käyttöön lisäämällä eurooppalaisia T&I-investointeja uusilla yksityisillä ja kansallisilla julkisilla investoinneilla erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla, jotta EU:n varojen vaikutusta voidaan lisätä kaikilla talouden aloilla. Tämän seurauksena eurooppalaisten T&I-investointien kokonaismäärä nousee noin 5,5 miljardiin euroon, mitä täydennetään vielä yksityisillä ja kansallisilla julkisilla investoinneilla erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla, jotta vaikutusta voidaan lisätä kaikilla talouden aloilla.

Energia-ala käy parhaillaan läpi perusteellista muutosta. ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” 76  paketin ehdotukset lujittavat nykyisiä säännöksiä, jotka koskevat kuluttajien vapaata mahdollisuutta saada tietoja energian kulutuksestaan. Tätä voidaan käyttää muun muassa energiaköyhyyden tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa tai rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Ehdotetut toimenpiteet parantavat myös mittaustietojen saatavuutta, mikä on tärkeää, jotta kuluttajia voidaan auttaa hyötymään kulutuksensa optimoinnista ja jotta energiayhtiöitä ja palveluntarjoajia voidaan auttaa räätälöimään tarjontansa eri kuluttajaryhmille. Lisäksi digitaaliteknologiat edistävät tehokkaampaa resurssien käyttöä tuotteen elinkaaren aikana, mikä on kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman keskiössä 77 . Digitaaliteknologioiden (automaation ja robotisaation) täydellinen sisällyttäminen osaksi tuotantoprosesseja voi parantaa tuotteiden kierrätystä ja purkamista sekä laadukkaiden automatisoitujen lajittelu- ja hyödyntämisjärjestelmien kehittämistä.

Liikenteessä siirtyminen kohti yhteistoiminnallista, yhteenliitettyä ja automatisoitua liikkuvuutta voi vähentää onnettomuuksia, saasteita ja ruuhkia sekä tehostaa liikenteen ja kapasiteetin hallintaa sekä energiatehokkuutta. Se vahvistaa myös liikenteen ja digitaalisten toimialojen kilpailukykyä ja auttaa integroimaan erilaiset liikennemuodot yhdeksi liikkuvuusjärjestelmäksi, joka on räätälöity sen käyttäjien tarpeiden mukaisesti, olipa kyseessä sitten rahtilogistiikka tai ihmisten kuljettaminen, mukaan lukien erityistarpeisten ihmisten tarpeet. Tässä yhteydessä keskeisessä asemassa ovat standardit, joilla varmistetaan koko liikenneinfrastruktuurin ja kaikkien tietojen, sovellusten, palvelujen ja verkkojen yhteentoimivuus. Maaliskuussa allekirjoitetussa aiesopimuksessa 78 27 EU:n jäsenvaltiota sekä Sveitsi ja Norja ilmaisivat olevansa valmiit tekemään yhteistyötä tieturvallisuutta, tietojen saatavuutta, tietojen laatua, vastuuvelvollisuutta, yhteenliitettävyyttä ja digitaaliteknologioita koskevissa rajatylittävissä kokeiluissa. On selvää, että eräs EU:n autoteollisuuden suurimmista haasteista sen pyrkiessä pysymään kansainvälisesti kilpailukykyisenä on pitkälle automatisoitujen ja verkkoyhteyksillä varustettujen ajoneuvojen käyttöönotto. Komissio valmistelee myös liikkuvuustoimenpiteitä koskevaa kattavaa pakettia esitettäväksi kahdessa vaiheessa myöhemmin vuonna 2017.

Digitaaliteknologioiden mahdollistamat rahoitusalan uudet lähestymistavat (”FinTech”) voivat parantaa yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, vahvistaa kilpailukykyään, tuottaa kuluttajahyötyjä ja edistää startup-yritysten kasvua. Osana pääomamarkkinaunionia toteutettavien EU:n tason toimien valmistelun tukemiseksi on käynnistetty julkinen kuuleminen 79 . Myös lohkoketju 80 on yksi läpimurtotekniikoista, jolla voi olla valtavia vaikutuksia rahoitusalan lisäksi myös monilla muilla aloilla. Suunnitelmissa on lohkoketjutekniikoiden eurooppalainen seurantakeskus, joka kartoittaa ja seuraa kehitystä, lisää asiantuntemusta ja edistää näiden tekniikoiden käyttöä.

Tieto- ja viestintätekniikan standardeilla ja erityisesti avoimilla standardeilla on tärkeä rooli kaikkien teollisuus- ja palvelualojen digitalisoinnissa, sillä ne varmistavat yhteentoimivuuden, poistavat markkinoiden esteitä ja edistävät innovointia 81 . Näiden standardien maailmanlaajuinen edistäminen auttaa varmistamaan, että Euroopan vaikutus ulottuu globaalissa taloudessa sisämarkkinoiden ulkopuolelle.

4.3. Digitaaliset innovaatiot julkisten palvelujen nykyaikaistamiseksi

Julkishallinnon nykyaikaistaminen

Digitaaliteknologiat tarjoavat viranomaisille mahdollisuuden tarjota palveluja nopeammin, täsmällisemmin ja tehokkaammin. Monissa jäsenvaltioissa on jo tärkeitä nykyaikaistamista koskevia ohjelmia, jotka tuottavat laaja-alaisia etuja näiden maiden kansalaisille. EU:ssa pyritään sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmalla 2016–2020 82 vauhdittamaan ja laajentamaan digitalisoinnin kattavuutta ja samalla lisäämään viranomaisten tehokkuutta ja helpottamaan yritysten ja kansalaisten vapaata liikkuvuutta. Säästöjä voidaan saada yksinkertaistamalla kansalaisten ja yritysten hallinnollisia menettelyjä, mistä käyvät esimerkeiksi digitaalisuuden lähtökohtaisuuden 83 ja yhden kerran 84 periaatteet. Esimerkiksi sähköisiin hankintamenettelyihin osallistuvien yritysten olisi toimitettava vain yksi asiakirja 85 . 

Yhteistä digitaalista palveluväylää (Single Digital Gateway) koskeva ehdotus 87 , joka hyväksyttiin 2. toukokuuta 2017, helpottaa kansalaisten ja yritysten toimintaa vähentämällä hallinnollista rasitusta siirryttäessä harjoittamaan liiketoimintaa toiseen jäsenvaltioon ja/tai harjoitettaessa valtioiden rajat ylittävää liiketoimintaa sisämarkkinoilla. Väylä tarjoaa asiaankuuluvien tietojen ja tukipalvelujen vaivattoman saannin sekä mahdollisuuden suorittaa tietyt keskeiset hallinnolliset menettelyt verkossa. Lisäksi se takaa muissa maissa oleville käyttäjille syrjimättömän pääsyn kansallisiin verkkopohjaisiin menettelyihin. Yhteisen digitaalisen palveluväylän myötä otetaan myös ensimmäinen askel kohti yhden kerran periaatteen täytäntöönpanoa rajatylittävissä tilanteissa.

Suunniteltu aloite digitaalisista ratkaisuista yrityksen koko elinkaaren aikana tarjoaisi yrityksille mahdollisuuden suoriutua hallinnollisista vaatimuksista (yrityksen asiakirjojen rekisteröinti, jättäminen ja ajan tasalle saattaminen) verkossa ja eri maiden välillä, mikä toisi digitalisoinnin edut osaksi yritysten perustamista ja yritystoiminnan harjoittamista.

Julkisella sektorilla voidaan lisätä rajatylittävien palvelujen yhteentoimivuutta noudattamalla äskettäin ajan tasalle saatettuja suosituksia eurooppalaisista yhteentoimivuusperiaatteista 88  ja jakamalla julkisen sektorin tietoja ja palveluja INSPIRE-direktiivin mukaisesti 89 . Eurooppalaisessa luettelossa 90 mainittujen tieto- ja viestintätekniikan standardien käyttö laajentaisi digitaalisten tuotteiden ja palvelujen markkinoiden kokoa.

Toimintasuunnitelman dynaamisen luonteen vuoksi komissio päivittää sitä jatkuvasti, jotta se voi vahvistaa viranomaisten muutosta ja varmistaa, että kansalaiset saavat kaikkialla ja milloin tahansa helposti, luotettavalla tavalla ja saumattomasti toivomiaan ja odottamiaan julkisia palveluja. Komissio lisää toimintasuunnitelmaan uusia toimia sen vaikutuksen lisäämiseksi 91 .

Terveydenhuollon ja hoitopalvelujen digitalisaatiokehitys

Digitaaliteknologiat voivat auttaa parantamaan ihmisten terveyttä ja ratkaisemaan terveydenhuoltojärjestelmien systeemiset haasteet. Digitaalitekniikat voivat tarjota kustannustehokkaita työkaluja tukemaan siirtymistä sairaalaperustaisesta terveydenhuoltomallista potilaskeskeiseen ja yhdennettyyn terveydenhuoltomalliin, parantaa hoidon saatavuutta ja edistää terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyttä ja häiriönsietokykyä. On erittäin tärkeää, että tällaisten työkalujen kehittämisen yhteydessä kunnioitetaan täysimääräisesti tietosuojasääntöjä.

Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa sen varmistamiseksi, että kansalaiset voivat siirtää tavalliset terveystietonsa sähköisesti, jos he saavat hoitoa jossakin toisessa jäsenvaltiossa, ja että he voivat käyttää sähköisiä reseptejä lääkkeidensä hankkimiseksi. Näiden asioiden olisi oltava toiminnassa vuoteen 2020 mennessä suurimmassa osassa jäsenvaltioita. Lisätöitä on kuitenkin tehtävä sen eteen, että kaikki kansalaiset voivat saada ja siirtää yksityisyyttään vaarantamatta ja luottamuksellisesti täydelliset sähköiset terveystietonsa, jos he saavat terveydenhoitoa ulkomailla.

Suurteholaskenta voi tarjota massadatan mahdollisuudet terveydenhuollon käyttöön kehittyneiden tietoinfrastruktuurien ja data-analytiikan avulla. Tänä vuonna perustetut eurooppalaiset osaamisverkostot ovat vaikuttava osoitus siitä, mitä unionissa voidaan saavuttaa yhdistämällä lääketieteellinen asiantuntemus ja tiedot diagnoosien nopeuttamiseksi ja harvinaisten ja monimutkaisten sairauksien hoitamiseksi. EU:n lisätoimet tällä alalla voivat tarjota paljon lisäarvoa ja kriittistä massaa. EU:ssa tuotetut terveystiedot, joita käsitellään potilaiden nimenomaisella suostumuksella tai yleisessä tietosuoja-asetuksessa 92 sallittujen muiden oikeudellisten perusteiden mukaisesti ja joiden käsittelyssä sovelletaan asianmukaisia suojatoimia, voivat edistää tutkimusta ennennäkemättömällä tavalla. Ne voivat myös mahdollistaa tarttuvien tautien puhkeamisen havaitsemisen varhaisessa vaiheessa ja vauhdittaa lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden kehittämistä sekä edistää etälääketieteen ja terveyden mobiilisovellusten kaltaisia innovatiivisia terveydenhuoltoratkaisuja.

Huhtikuussa 2017 hyväksyttiin kaksi uutta lääkinnällisiä laitteita koskevaa asetusta 93 , ja niitä aletaan soveltaa asteittain tulevien viiden vuoden aikana. Niissä säädetään uuden kattavan eurooppalaisen lääkinnällisten laitteiden tietokannan (Eudamed) perustamisesta. Se hyödyntää massadataa, mikä auttaa kehittämään innovatiivisia digitaalisia diagnoosi- ja hoitoratkaisuja sekä havaitsemaan turvallisuusongelmat varhaisessa vaiheessa.

Komissio hyväksyy vuonna 2017 tiedonannon, jossa käsitellään lisätoimien tarvetta ja laajuutta digitaalisen terveydenhuollon ja hoitopalvelujen alalla henkilötietojen suojaa, potilaiden oikeuksia ja sähköistä tunnistamista koskevan lainsäädännön mukaisesti erityisesti seuraavilta osin: ·kansalaisten turvallinen pääsy terveystietoihin ja mahdollisuus jakaa niitä yli rajojen sekä sähköisten reseptien käyttö ·tukea tarjoava tietoinfrastruktuuri, jolla edistetään tutkimusta, sairauksien ehkäisemistä ja yksilöllistä terveydenhuoltoa ja hoitoa keskeisillä aloilla, mukaan lukien harvinaiset, tarttuvat ja monimutkaiset sairaudet ·potilaiden ja terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien välisen palautteen ja vuorovaikutuksen edistäminen, jotta voidaan tukea ennaltaehkäisyä ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä sekä laadukasta ja potilaskeskeistä hoitoa keskittymällä kroonisiin sairauksiin ja terveydenhuoltojärjestelmien tulosten parempaan ymmärtämiseen.

4.4. Digitaalisia teknologioita ja infrastruktuureja koskevien investointien lisääminen

Digitaalisten sisämarkkinoiden onnistuminen edellyttää erinomaista infrastruktuuria 94 . EU on jo parhaillaan mobilisoimassa noin 50 miljardin euron arvosta julkisia ja yksityisiä investointeja teollisuuden digitalisointia varten alkaen tavoitteena olevista 5,5 miljardin euron investoinneista tutkimukseen ja innovointiin EU:ssa vuosina 2016–2020. EU on myös kohdentanut 21,4 miljardia euroa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista digitalisointia ja laajakaistaverkkoja varten käytettäväksi sen jälkeen, kun kansalliset ja alueelliset digitaaliset kasvustrategiat ja laajakaistastrategiat on laadittu, millä vahvistetaan politiikan ja rahoitustavoitteiden välisiä yhteyksiä kaikilla tasoilla.

Digitalisointiin on kuitenkin investoitava vielä paljon erityisesti aloilla, joilla investointitarpeet ulottuvat huomattavasti laajemmalle kuin mihin jäsenvaltiot kykenisivät yksin toimiessaan. EU:n rahoitusohjelmien yhdistämistä ja täydentämistä 96 muihin julkisiin ja yksityisiin rahoituslähteisiin voitaisiin tehostaa muun muassa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) puitteissa. Huhtikuussa 2017 ESIR-rahaston digitaalialaan liittyvien investointien määrä julkinen ja yksityinen rahoitus mukaan luettuina oli noin 17,8 miljardia euroa (10 prosenttia kaikista siihen mennessä mobilisoiduista investoinneista) 97 . 

Eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen, suurteholaskennan ja eurooppalaisen tietoinfrastruktuurin kehittäminen

Eurooppalaisesta pilvipalvelualoitteesta 98 annetussa tiedonannossa ilmoitettu maailmanluokan eurooppalaisten pilvipalvelujen käyttöönotto tutkijoita, julkista sektoria ja yrityksiä varten parantaa yritysten ja erityisesti pk-yritysten sekä muun kuin teknologiateollisuuden valmiuksia innovoida ja luoda arvokkaampia digitaalisia tuotteita. Eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut tarjoavat vuoteen 2020 mennessä virtuaalisen ympäristön, jonka avulla voidaan tallentaa, jakaa ja käyttää uudelleen tietoja eri tieteenalojen kesken ja eri maiden välillä 99 . Se myös tarjoaa yhteyksiä muihin aloitteisiin, kuten Copernicus-maanseurantaohjelman tietojen saantipalveluihin.

Suurteholaskenta on erittäin tärkeää teollisuuden digitalisoinnille ja datavetoiselle taloudelle. Se mahdollistaa siirtymisen arvokkaampiin tuotteisiin ja palveluihin. Tietyillä eurooppalaisilla aloilla, kuten tuotanto-, öljy-, kaasu-, energia- ja liikennealalla, on otettu onnistuneesti käyttöön suurteholaskennan avulla toimivia sovelluksia. Eurooppa on kuitenkin menettämässä asemansa suurteholaskentaan liittyvien infrastruktuurien kapasiteetin kärkipäässä, sillä Kiina, Yhdysvallat ja Japani ovat menneet Euroopan ohitse. Ilman maailmanluokan suurteholaskentavalmiuksia Eurooppa ei voi saavuttaa tavoitettaan elinvoimaisesta datavetoisesta taloudesta.

Eurooppa ei voi ottaa sitä riskiä, että EU:n tutkimusalalla ja teollisuudessa tuotetut tiedot ryhdytään puutteellisten suurteholaskentavalmiuksien vuoksi käsittelemään muualla. Se lisäisi riippuvuuttamme kolmansissa maissa olevista käsittelylaitoksista ja kannustaisi innovoijia siirtymään pois Euroopasta.

Korkeatehoisten koneiden kehittämistä, hankkimista ja käyttöä varten tarvitaan huomattavia investointeja, eikä yhdelläkään Euroopan maalla ole resursseja toteuttaa tätä yksin. Siksi Euroopan komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä ponnistelujansa koordinoimiseksi ja resurssiensa jakamiseksi, jotta voidaan varmistaa tämän eurooppalaisen lippulaivahankkeen onnistuminen. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet vahvan poliittisen tukensa EU:n johtoaseman palauttamiselle ottamalla tavoitteekseen, että EU:n suurteholaskennan laitokset ovat kolmen parhaan joukossa viimeistään vuosina 2022–2023 ja että EU:hun luodaan vahva suurteholaskennan teollisuus.

Seitsemän jäsenvaltiota 101 allekirjoitti Roomassa 23. maaliskuuta 2017 vietetyn Digital Day tapahtuman yhteydessä julistuksen tietojenkäsittely- ja tietoinfrastruktuurin seuraavan sukupolven tukemisesta. Euroopan tietojenkäsittely- ja tietoinfrastruktuurin parantaminen eksa-luokan 102 kapasiteetin tasolle edellyttää noin 5 miljardin euron lisäinvestointeja. Nykyisiä rahoitusvälineitä voidaan kuitenkin soveltaa vain rajallisesti suuriin tehtävälähtöisiin aloitteisiin. Komissio tutkii siksi, miten voitaisiin perustaa kehys, jolla tuettaisiin Euroopan laajuista suurteholaskenta- ja tietoinfrastruktuuria. EU:n eri rahoituslähteiden yhdistäminen kansalliseen ja yksityiseen rahoitukseen olisi paras keino lisätä investointeja.

Kvanttilaskennan odotetaan ratkaisevan pitkällä aikavälillä laskennalliset ongelmat, joihin nykyiset supertietokoneet eivät kykene. Komissio tehostaa siksi myös ponnistelujaan, joilla pyritään valjastamaan käyttöön kaikki kvanttiteknologian mahdollisuudet.

Tekoälyyn liittyvien valmiuksien kehittäminen

Tekoäly voi hyödyttää merkittävällä tavalla yhteiskuntaamme ja olla keskeinen tulevan taloudellisen ja tuottavuuden kasvun moottori. Laitteiden ja palvelujen varustaminen jonkinlaisilla älykkäillä toiminnoilla voi tehdä niistä reagoivampia ja itsenäisempiä.

Tekoälyn käyttö erilaisissa teknologisissa ratkaisuissa voi johtaa esimerkiksi tieliikennekuolemien vähenemiseen, energian ja veden kaltaisten resurssien älykkäämpään käyttöön, kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämiseen maatiloilla ja kilpailukykyisempään tuotantoalaan. Robotit auttavat jo terveydenhuoltoa muun muassa parantamalla tarkkuutta leikkauksissa. Lisäksi robotit auttavat vaarallisissa tilanteissa, kuten maanjäristysten ja ydinonnettomuuksien jälkeisissä pelastusoperaatioissa.

Euroopan unionin on hyödynnettävä tieteellisiä ja teollisia vahvuuksiaan sekä innovatiivisia startup-yrityksiään, jotta se voi ottaa johtavan aseman tekoälyyn liittyvien tekniikoiden, alustojen ja sovellusten kehittämisessä. Euroopan unioni rahoittaa tähän liittyen hankkeita, joiden tavoitteena on varmistaa, että ihmiset voivat työskennellä ja olla vuorovaikutuksessa robottien kanssa turvallisimmalla ja parhaalla mahdollisella tavalla 105 , ja komissio jatkaa tekoälyratkaisujen mukanaan tuomien mahdollisuuksien ja haasteiden seuraamista.

5. Digitaaliset sisämarkkinat: unionin tärkein voimavara globaalissa digitaalisessa taloudessa ja yhteiskunnassa

Vahvan Euroopan unionin perustana ovat täysin yhdentyneet sisämarkkinat ja avoin globaali talousjärjestelmä. Digitaalisessa maailmassa tähän sisältyy tietojen vapaa liikkuvuus ja vapaan, avoimen ja turvallisen internetin mahdollistamat maailmanlaajuiset arvoketjut. Siirtyminen tasapuolisen kilpailun tukemiseen perustuviin sekä ydinarvojemme ja perusoikeuksien ja -vapauksien ympärille ankkuroitaviin EU:n digitaalisiin sisämarkkinoihin voi auttaa unionia ratkaisemaan monet edessä olevat maailmanlaajuiset taloudelliset haasteet.

Euroopan sääntelymalli, joka ulottuu sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla annetusta asetuksesta 108 verkon neutraliteettia koskeviin sääntöihin ja televiestinnän sääntelykehykseen, on vahva malli monille Euroopan ulkopuolisille maille, jotka näkevät, että vakaa ja ennakoitavissa oleva oikeudellinen kehys on tarpeen digitaalisen talouden ja yhteiskunnan monimutkaisuuksien ratkaisemiseksi.

Yksityisyys ei ole kauppatavaraa. 109 Sen sijaan yksityisyyden kunnioittaminen ja henkilötietojen takaaminen on edellytys vakaille, turvallisille ja kilpailukykyisille maailmanlaajuisille kauppavirroille. Komission tavoitteena on edistää tällaisia rajatylittäviä tietovirtoja ja varmistaa samalla korkea suojelun taso sekä lainvalvontayhteistyössä että kaupallisella alalla. Tietokauppa tarjoaa valtavat mahdollisuudet kaupallisella alalla, samoin kuin tavaroiden ja palvelujen kaupan yhteydessä, edellyttäen, että kumppanit noudattavat EU:n tietosuojavaatimuksia. Komissio asettaa etusijalle keskustelut mahdollisista tietosuojan tason riittävyyttä koskevista päätöksistä Itä- ja Kaakkois-Aasian keskeisten kauppakumppaneiden kanssa aloittamalla Japanista ja Koreasta vuonna 2017, minkä lisäksi komissio harkitsee myös muita strategisia kumppaneita, kuten Intiaa, Latinalaisen Amerikan maita ja erityisesti Mercosur-maita sekä unionin naapurimaita 110 . Komissio aloitti 20. maaliskuuta 2017 vuoropuhelun Japanin kanssa mahdollisesta tietosuojan tason riittävyydestä. Komissio aikoo tutkia myös muita mahdollisia rajat ylittävissä tietojen siirroissa käytettäviä välineitä, kuten EU:n uuden tietosuojakehyksen mukaisia sopimusten vakioehtoja, joita voidaan hyvin joustavasti mukauttaa tietyntyyppistä liiketoimintaa tai käsittelytoimia varten.

EU:n vuoropuhelut kaikkialla maailmassa sijaitsevien kumppaneidensa kanssa, useiden sidosryhmien mallien tukeminen ja aktiivinen osallistuminen kansainvälisiin verkostoihin auttavat ylläpitämään tukea internetin avoimuudelle, tukevat immateriaalioikeuksien johdonmukaista vahvistamista ja lujittavat EU:n johtavaa asemaa 5G:hen ja esineiden internetiin liittyvien tekniikoiden käyttöönottoa varten tarvittavien yhteisten standardien edistämisessä.

Komissio pyrkii jatkossakin kolmansien maiden markkinoille ja etsii samalla keinoja EU:n strategisten etujen ja perusarvojen suojelemiseksi. Taloudellisella diplomatialla voi olla tärkeä merkitys tässä yhteydessä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös sellaisten tapausten käsittelytapaan, joissa strategisia investointeja eurooppalaisiin yrityksiin tekevät julkista tukea saavat toimijat, jotka ovat sijoittautuneet maihin, joissa puolestaan on rajoitettu eurooppalaisten yritysten tekemiä investointeja. Nämä kysymykset edellyttävät huolellista analyysia ja asianmukaisia toimia.

Vapaakauppasopimukset takaavat markkinoille pääsyn poistamalla perusteettomia esteitä, jotka vääristävät kauppavirtoja ja investointeja. Komissio pyrkii käyttämään EU:n kauppasopimuksia sähköistä kaupankäyntiä ja rajatylittäviä tietovirtoja koskevien sääntöjen määrittelemiseksi sekä digitaalisen protektionismin uusien muotojen torjumiseksi noudattamalla kaikilta osin EU:n tietosuojasääntöjä ja rajoittamatta niiden soveltamista 111 . 

Myös luotettava kyberturvallisuutta koskeva politiikka on keskeinen keino sen varmistamiseksi, että Eurooppa on valmis torjumaan kyberuhkia, samalla kun säilytetään avoin, vapaa ja turvallinen kybertoimintaympäristö 112 . On tärkeää jatkaa vuoropuheluja EU:n keskeisten kauppakumppaneiden kanssa kyberturvallisuuden standardeja, sertifiointeja ja merkintöjä koskevista toimista, jotta voidaan parantaa yhteenliitettyjen esineiden häiriönsietokykyä ja turvallisuutta maailmanlaajuisesti.

Komissio aikoo valtavirtaistaa digitaalitekniikoiden ja palvelujen käyttöä osana kestävän kehityksen tavoitteiden tukemista, jotta EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ulottuvuutta voidaan laajentaa. Digital4Development-lähestymistavalla 113 edistetään digitaalisia ratkaisuja osana köyhyyden, eriarvoisuuden ja resurssien niukkuuden torjuntaa keskittymällä aluksi Afrikkaan, jossa mobiilimaksujen kaltaisilla toimilla on osoitettu olevan eniten vaikutusta. EU käynnistää lippulaivahankkeita eri aloilla, kuten sähköisessä maataloudessa, digitaalisissa taidoissa, sähköisessä hallinnossa ja startup-yrityksiä koskevassa yhteistyössä.

Komissio edistää jatkossakin unionin tavoitteita liittymistä koskevissa neuvotteluissa ja lähentymällä valikoivasti eteläisiin ja itäisiin naapurimaihinsa. EU:n ja itäisten kumppanimaiden verkostot auttavat varmistamaan lainsäädännön asteittaisen lähentämisen ja parhaiden käytäntöjen jakamisen.

6. Päätelmät

Digitaaliteknologioiden vaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa. Digitaaliteknologiat muuttavat jatkossakin yhteiskuntaamme ja talouttamme, mutta muutokset riippuvat pitkälti siitä, miten unionin kansalaiset, yritykset ja viranomaiset päättävät hyödyntää näitä teknologioita ja miten muokkaamme sääntelykehystämme niitä varten.

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa on määritelty polku, jota pitkin kulkemalla EU voi rakentaa oikeanlaisen digitaalisen ympäristön, jossa vallitsee korkeatasoinen yksityisyyden, henkilötietojen ja kuluttajaoikeuksien suoja ja jossa yritykset voivat innovoida ja kilpailla ja jossa kyberturvallisuus vahvistaa yhteiskuntamme yhteen kokoavia rakennelmia.

Tämä väliarviointi tekee selväksi sen, että aikaa ei ole enää hukattavissa poliittisten sitoumusten toteuttamiseksi käytännössä. Väliarvioinnissa kehotetaan keskittymään jatkossakin yhteisiä toimia edellyttäviin isoihin kysymyksiin, infrastruktuureja ja taitoja koskeviin merkittäviin investointeihin ja sellaisten olosuhteiden luomiseen, jotka tarjoavat jäsenvaltioille, yrityksille ja kansalaisille mahdollisuuden innovoida ja nauttia digitalisoinnin eduista. Nämä edut ulottuvat selvästi tieto- ja viestintätekniikan markkinoiden ulkopuolelle ja koskettavat taloutemme ja yhteiskuntamme kaikkia osa-alueita.

Komissio on sitoutunut etenemään asiassa yhdessä jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Ensimmäisenä askeleena olisi oltava, että lainsäätäjät hyväksyvät nopeasti käsiteltävänään olevat digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan liittyvät ehdotukset. Eurooppa-neuvostolla on ratkaisevan tärkeä rooli tarvittavan poliittisen tuen tarjoamisessa, jotta ehdotukset voidaan hyväksyä ja panna täytäntöön ajoissa. Vain kaikkien päättäväinen sitoutuminen tarjoaa EU:lle mahdollisuuden tehdä digitaalisista sisämarkkinoista totta.

(1) Euroopan komissio, erityiseurobarometri, ”Citizens’ Attitudes Towards the Impact of Digitisation and Automation on Our Daily Lives”, 2017 [maaliskuussa 2017 tehty Eurobarometri-kysely – ei vielä julkaistu].

(2) COM(2015) 192.

(3)  COM(2017)2025.

(4)  Euroopan digitaalialan kehitystä käsittelevä raportti 2017, SWD(2017) 160.

(5) SWD(2017) 155.

(6) https://ec.europa.eu/priorities/sites/beta-political/files/joint-declaration-legislative-priorities-2017-jan2017_en.pdf .

(7) COM(2016) 399.

(8)  Erityiseurobarometri nro 414 (2014).

(9)  Sama kuin edellä.

(10)  COM(2015) 627.

(11)  Flash-eurobarometri nro 411 (2015).

(12)  COM(2016) 289.

(13) GfK Belgium, ”Mystery Shopping Survey on Territorial Restrictions and Geo-Blocking in the European Digital Single Market”, toukokuu 2016.

(14) IHS ja Point Topic: seuraavan sukupolven verkkoyhteyksien kokonaiskattavuus on Euroopassa 76 prosenttia, kun taas maaseutualueilla se on vain 40 prosenttia.

(15) COM(2016) 590.

(16) COM(2016) 591.

(17)  Helmikuun 2017 loppuun mennessä vain 15 jäsenvaltiota oli ilmoittanut saattaneensa toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi annetun direktiivin 2014/61/EU täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään (Euroopan digitaalialan kehitystä käsittelevä raportti 2017, SWD (2017) 160). Direktiiviin sisältyviä toimenpiteitä ovat nykyisen fyysisen infrastruktuurin jakaminen ja uudelleenkäyttö, rakennusteknisten töiden koordinointi ja lupien myöntämistä koskevien menettelyjen parantaminen.

(18)  COM(2016) 587, s. 8.

(19)  ESIR-rahastosta on hyväksytty noin miljardin euron rahoitus laajakaistaan liittyville hankkeille, mikä on poikinut huhtikuuhun 2017 mennessä yhteensä noin 3,2 miljardia euroa ESIR-rahastoon liittyviä investointeja näitä laajakaistahankkeita varten. Luettelo hankkeista on saatavilla osoitteessa http://www.eib.org/efsi/efsi-projects/index.htm?c=&se=4

(20)   http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-4351_en.htm

(21) COM(2016) 587 ja SWD(2016) 300.

(22)  COM(2016) 588.

(23) COM(2015) 634 ja COM(2015) 635.

(24) COM(2016) 283.

(25) COM(2016) 285.

(26) COM(2016) 757.

(27) COM(2017) 229.

(28) 17. maaliskuuta 2017 julkaistu lehdistötiedote kuluttajansuojasääntöjä koskevista toimista sosiaalisessa mediassa: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-631_en.htm ;23. maaliskuuta 2017 julkaistu lehdistötiedote tieto- ja kuluttajansuojaviranomaisten välisestä yhteistyöstä: http://europa.eu/rapid/press-release_MEX-17-741_en.htm

(29) 24. maaliskuuta 2017 julkaistu lehdistötiedote ( http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-727_en.htm?locale=en ): kuluttajat jättivät verkkovälitteiselle riidanratkaisufoorumille ensimmäisenä vuonna yli 24 000 valitusta.

(30) SWD(2016) 163.

(31) Huhtikuun 27 päivänä 2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 tuli voimaan 24. toukokuuta 2016, ja sitä aletaan soveltaa 25. toukokuuta 2018. Radiolaitedirektiivin 2014/53/EU 3 artiklan 3 kohdan e alakohdassa komissiolle annetaan valta antaa delegoituja säädöksiä muun muassa radiolaitteisiin sisältyvistä turvalaitteista, jotka takaavat käyttäjien henkilötietojen ja yksityisyyden suojan.

(32) COM (2017) 10.

(33) COM(2016) 287.

(34) Eurostatin kulttuuritilastot 2016, s. 138.

(35) COM(2016) 593 ja COM(2016) 594.

(36) Flash-eurobarometri nro 439 ”The use of online marketplaces and search engines by SMEs”, kesäkuu 2016.

(37) Ecorys/Kantar TNS ”European SMEs dealing with digital platforms”, tammikuu 2017.

(38)

Erityiseurobarometri nro 452, lokakuu 2016.

(39) COM(2016) 288.

(40) Esimerkiksi julkinen yllyttäminen väkivaltaan, vihaan (esim. laiton vihapuhe) tai terrorismiin ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä aineisto.

(41)  Vastaavia kysymyksiä on pohdittu joissakin jäsenvaltioissa, kuten viimeksi verkkoalustoja käsittelevässä saksalaisessa valkoisessa kirjassa, jossa tuettiin EU:n tason toimia keskeisillä aloilla. (Saksan liittovaltion valtiovarain- ja energiaministeriö: valkoinen kirja digitaalisista alustoista, maaliskuu 2017).

(42) SWD(2017) 155.

(43) Asiaankuuluvia lainsäädäntötoimenpiteitä ovat vuoden 2016 tekijänoikeuspaketti ja audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin ehdotettu tarkistaminen.

(44)  Voimakkaan kasvun skenaariolle on ominaista digitaalisten innovaatioiden vahvempi liikkeelle paneva rooli ja TVT-investointien suurempi kokonaismäärä BKT:n osuutena.

(45) European Data Market Study, SMART 2013/0063, saatavilla osoitteessa http://datalandscape.eu/ .

(46) Direktiivin 95/46/EY 1 artiklan 2 kohta; yleisen tietosuoja-asetuksen 1 artiklan 3 kohta.

(47)  Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan ”henkilötiedoilla” tarkoitetaan ”kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja”.

(48)   https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/public-consultation-building-european-data-economy  

(49)  COM(2016) 178.

(50) Yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 4 kohdassa todetaan, että ”jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön lisäehtoja, mukaan lukien rajoituksia, jotka koskevat geneettisten tietojen, biometristen tietojen tai terveystietojen käsittelyä”.

(51) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/public-consultation-building-european-data-economy

(52) Esimerkiksi alueellisen ja maahavainnoinnin tiedot direktiivin 2007/2/EY (INSPIRE) pohjalta.

(53) Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta annetun direktiivin 2007/2/EY perusteella ja julkisen sektorin hallussa olevista tiedoista annetun direktiivin 2003/98/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/37/EU, lisätoimien arvioinnin pohjalta.

(54) IDC and TXT Solutions (2014), SMART 2013/0037, Cloud and IoT combination, Euroopan komission tilaama tutkimus.

(55) How to protect your networks from ransomware, CCIPS, 2016 https://www.justice.gov/criminal-ccips/file/872771/download

(56)  JOIN (2016) 18.

(57)  Kuten toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6. heinäkuuta 2016 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2016/1148 perustetut, tietoturvaloukkauksiin reagoivat ja niitä tutkivat yksiköt (CSIRT-toimijat), CERT-EU ja solidaarisuuslauseke (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artikla).

(58) Euroopan unionin kyberturvallisuusstrategia: Avoin, turvallinen ja vakaa verkkoympäristö, JOIN(2013) 1.

(59)  Direktiivi (EU) 2016/1148 toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa.

(60) http://ec.europa.eu/smart-regulation/roadmaps/docs/2017_cnect_002_evaluation_enisa_en.pdf  

(61)   https://ec.europa.eu/research/sam/pdf/sam_cybersecurity_report.pdf#view=fit&pagemode=none

(62)  COM(2016) 733.

(63)  Ks. digitalisoinnin työmarkkinoille ja taloudelle aiheuttamien haasteita ja vaikutuksia käsittelevä julkaisu ”Employment and Social Development (ESDE) Review 2016”, SWD(2016) 477, osa 6/8.

(64) Eurostat 2016. Luvut vuosilta 2006–2015.

(65) Eurostat, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijat – tilastotiedot vaikeasti täytettävissä olevista avoimista työpaikoista yrityksissä, http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/ICT_specialists_-_statistics_on_hard-to-fill_vacancies_in_enterprises

(66) Euroopan digitaalialan kehitystä käsittelevä raportti 2017, SWD(2017) 160.

(67) Vähintään 70 prosentilla väestöstä on perustason tai edistyneen tason digitaaliset taidot Luxemburgissa, Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, kun taas Bulgariassa, Italiassa, Kyproksella, Kreikassa ja Romaniassa vastaavat taidot on vain alle 40 prosentilla väestöstä (Euroopan digitaalialan kehitystä käsittelevä raportti 2017).

(68) Euroopan digitaalialan kehitystä käsittelevä raportti, 2017.

(69) Euroopan komissio, digitalisaatiokehityksen tulostaulu, tammikuu 2017.

(70) COM(2016) 381.

(71)  COM(2017) 250, C(2017) 2600 ja SWD(2017) 201, s. 6–7.

(72)  Neuvoston suositus, annettu 19. joulukuuta 2016, taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille (EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1).

(73) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/digital-skills-jobs-coalition

(74)  Tähän liittyvät erityisesti koulutusyhteistyön strategiset puitteet vuodelle 2020, joiden välityksellä asiaankuuluva työryhmä keskustelee digitaalisesta koulutuksesta ja digitaalisista taidoista http://ec.europa.eu/education/policy/strategic-framework/expert-groups/digital-skills-competences_en

(75) COM(2016) 180.

(76) https://ec.europa.eu/energy/en/news/commission-proposes-new-rules-consumer-centred-clean-energy-transition

(77) COM(2015) 614 final, Kierto kuntoon – kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma.

(78)   http://ec.europa.eu/newsroom/dae/document.cfm?doc_id=43821

(79) https://ec.europa.eu/info/finance-consultations-2017-fintech_en

(80) Lohkoketjuteknologia tarkoittaa julkista rekisteriä, joka sisältää kaikki vertaisverkossa suoritetut tapahtumat. Kyseessä on hajautettu teknologia, joka tarjoaa vertaisverkkojen käyttäjille mahdollisuuden suorittaa tapahtumia, kuten verkkomaksuja, tarvitsematta käyttää siinä luotettua keskusviranomaista (”välimiestä”), https://www.enisa.europa.eu/topics/national-csirt-network/glossary/blockchain  

(81) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-ict-standardisation-priorities-digital-single-market

(82) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/communication-eu-egovernment-action-plan-2016-2020-accelerating-digital-transformation  

(83)  Julkisten palvelujen tarjoaminen digitaalisesti ensisijaisena vaihtoehtona. Sitä voidaan tukea käyttämällä sähköistä tunnistamista (eIDAS), sähköistä laskutusta ja sähköisiä hankintoja sekä niihin liittyviä teknisiä rakenneosia, joita on kehitetty osana Verkkojen Eurooppa -välinettä.

(84) Tämän ansiosta kansalaisten tai yritysten ei tarvitse toimittaa samoja tietoja viranomaisille toistuvasti uudelleen. Suuren mittakaavan pilottihanke (joka rahoitetaan Horisontti 2020 ohjelmasta) yhden kerran periaatteen soveltamisen testaamiseksi EU:ssa toimivissa yrityksissä käynnistettiin tammikuussa 2017. Siihen osallistuu 21 maata (20 jäsenvaltiota) ja yli 50 organisaatiota (TOOP, ”The Once-Only Principle”, http://www.toop.eu/ ). Koordinointi- ja tukitoimi (joka rahoitetaan Horisontti 2020 ohjelmasta) käynnistettiin marraskuussa 2016. Sen tarkoituksena on keskustella yhden kerran periaatteen mahdollisesta soveltamisesta EU:n kansalaisten hyväksi (SCOOP4C, https://scoop4c.eu/home ).

(85) Yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan avulla yritys voi antaa hankintailmoituksen julkaisseille viranomaisille luvan saada tarvittavat asiakirjat myös muilta viranomaisilta. Samanlaisia periaatteita sovelletaan sähköiseen eurooppalaiseen palvelukorttiin.

(86) Study on eGovernment and the Reduction of Administrative Burden (SMART 2012/0061).

(87) COM(2017) 256.

(88) COM(2017) 134.

(89) Direktiivi 2007/2/EY Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta.

(90) https://joinup.ec.europa.eu/community/european_catalogue/home

(91) Nämä toimet on esitelty tarkemmin mukana tulevassa valmisteluasiakirjassa. Niitä ovat muun muassa seuraavat toimet: tietotekninen alusta, jolla oikeusviranomaiset voivat vaihtaa keskenään sähköisiä todisteita; elintarvikkeiden ja kasvituotteiden virallinen sähköinen valvonta; EU:n maatalouselintarvikealan lainsäädännön täytäntöönpanon valvonta internetmyynnissä; peruskirja kansalaisten digitaalisesta hallinnosta ja kaupunkien digitalisaatiokehitys.

(92)  Yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa (erityisiä tietoryhmiä koskeva käsittely) kielletään terveyttä koskevien henkilötietojen käsittely, paitsi jos sovelletaan jotakin 9 artiklan 2 kohdassa säädetyistä edellytyksistä.

(93) Asetus lääkinnällisistä laitteista, direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 90/385/ETY ja 93/42/ETY kumoamisesta; asetus in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 98/79/EY ja komission päätöksen 2010/227/EU kumoamisesta.

(94) Fyysisiin ja palveluja koskeviin infrastruktuureihin sekä tehokkaaseen ja älykkääseen tietojenkäsittelykapasiteettiin perustuva yhteenliitettävyys.

(95) Erityiseurobarometri nro 460. ”Attitudes towards the impact of digitisation and automation on daily life”. Toukokuu 2017.

(96) Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI), Verkkojen Eurooppa väline (CEF), Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), Horisontti 2020 ohjelma (mukaan lukien Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti) ja yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME).

(97)  ESIR-rahastoista on hyväksytty noin 3,2 miljardia euroa rahoitusta ja mobilisoitu yhteensä noin 17,8 miljardia euroa ESIR-rahastoon liittyviä investointeja digitaalialalla huhtikuuhun 2017 mennessä. Luettelo hankkeista on saatavilla osoitteessa http://www.eib.org/efsi/efsi-projects/index.htm?c=&se=4 ESIR-rahaston varojen avulla on tarkoitus saada liikkeelle kolmessa vuodessa yhteensä 315 miljardin euron investoinnit EU:n taloutta varten.

(98)  COM(2016) 178.

(99) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/%20european-cloud-initiative

(100) ”High Performance Computing in the EU: Progress on the Implementation of the European High Performance Computing Strategy” (2015), saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/study-high-performance-computing-eu-progress-implementation-european-hpc-strategy-final-report

(101) Alankomaat, Espanja, Italia, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa.

(102)  Eksa-luokan laskennalla viitataan tietojärjestelmiin, jotka ovat noin tuhat kertaa nopeampia kuin nykyiset tietokoneet.

(103)  Bank of America, Robot Revolution – Global Robot & AI Primer, 16. joulukuuta 2015.

(104)  Disruptive technologies: Advances that will transform life, business, and the global economy; McKinsey Global Institute, 2013.

(105)  Ks. SWD(2017) 155.

(106) OECD:n Going Digital hanke, 6. maaliskuuta 2017.

(107) Euroopan poliittisen strategian keskus, ”Enter the Data Economy: EU Policies for a Thriving Data Ecosystem”, EPSC Strategic Notes, Issue 21, 11. tammikuuta 2017.

(108)  Asetus (EU) N:o 910/2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla.

(109) COM(2017) 7.

(110) COM(2017) 7.

(111) COM(2015) 497, s. 7.

(112) EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia, kesäkuu 2016.

(113) SWD(2017) 157.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 10.5.2017

COM(2017) 228 final

LIITE

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpano

asiakirjaan

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanon väliarviointi

Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat kaikille

{SWD(2017) 155 final}

Toimet	Tilannekatsaus
I. Digitaaliset tavarat ja palvelut paremmin kuluttajien ja yritysten saataville koko Euroopassa
Säädösehdotukset yksinkertaisten ja tehokkaiden sääntöjen antamiseksi kuluttajien ja yritysten rajat ylittäviä sopimuksia varten ·Ehdotus direktiiviksi tietyistä digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista ·Ehdotus direktiiviksi tietyistä tavaroiden verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista	2015 ·Komissio hyväksynyt 9. joulukuuta 2015 ·Komissio hyväksynyt 9. joulukuuta 2015
Kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen tarkistus ·Ehdotus kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen tarkistamisesta	2016 ·Komissio hyväksynyt 25. toukokuuta 2016
Pakettipalveluihin liittyvät toimenpiteet ·Pakettitoimituksia koskeva säädösehdotus	2016 ·Komissio hyväksynyt 25. toukokuuta 2016
Laaja kartoitus säädösehdotusten valmistelemiseksi perusteettomien maarajoitusten poistamista varten ·Lainsäädäntötoimet, joilla estetään maarajoitukset ja muut kansallisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvat kuluttajien syrjinnän muodot ·Ohjeet sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin soveltamisesta SWD (2016)	2015 ·Komissio hyväksynyt 25. toukokuuta 2016 Ensisijainen aloite, joka liittyy kolmen toimielimen yhteiseen julistukseen EU:n lainsäädännöllisistä prioriteeteista vuonna 2017 ·Valmisteluasiakirja julkaistu 25. toukokuuta 2016
Kilpailualan selvitys, joka koskee kulutustavaroiden verkkokauppaa ja digitaalisen sisällön tarjoamista verkossa ·Käynnistetty 6. toukokuuta 2015 ·Alustava raportti verkkokauppaa koskevasta alakohtaisesta tutkimuksesta (15. syyskuuta 2016) ·Julkinen kuuleminen alustavasta raportista marraskuuhun 2016 asti	2017 ·Raportin julkaiseminen verkkokauppaa koskevasta alakohtaisesta tutkimuksesta 10. toukokuuta 2017
Säädösehdotukset tekijänoikeusjärjestelmän uudistamiseksi ·Ehdotus asetukseksi verkkosisältöpalvelujen rajat ylittävän siirrettävyyden varmistamisesta sisämarkkinoilla ·Tiedonanto Tähtäimessä nykyaikaisempi, eurooppalaisempi tekijänoikeusjärjestelmä – tekijänoikeudet I ·Säädösehdotukset (asetus ja direktiivi) tekijänoikeuksilla suojattujen teosten sallituista käytöistä lukemisesteisille henkilöille ja Marrakeshin sopimuksen täytäntöönpanosta ·Direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla ·Tiedonanto Tekijänoikeuteen pohjautuvan oikeudenmukaisen, tehokkaan ja kilpailukykyisen talouden edistäminen digitaalisilla sisämarkkinoilla – tekijänoikeudet II	2015 ·Komissio hyväksynyt 9. joulukuuta 2015 ·Komissio hyväksynyt 9. joulukuuta 2015 ·Komissio hyväksynyt 14. syyskuuta 2016 Ensisijainen aloite, joka liittyy kolmen toimielimen yhteiseen julistukseen EU:n lainsäädännöllisistä prioriteeteista vuonna 2017 ·Komissio hyväksynyt 14. syyskuuta 2016 Ensisijainen aloite, joka liittyy kolmen toimielimen yhteiseen julistukseen EU:n lainsäädännöllisistä prioriteeteista vuonna 2017 ·Komissio hyväksynyt 14. syyskuuta 2016
Satelliitti- ja kaapelidirektiivin tarkistus ·Ehdotus lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden tiettyihin verkkolähetyksiin sovellettavien tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämisestä (asetus)	2015/2016 ·Komissio hyväksynyt 14. syyskuuta 2016 Ensisijainen aloite, joka liittyy kolmen toimielimen yhteiseen julistukseen EU:n lainsäädännöllisistä prioriteeteista vuonna 2017
Säädösehdotukset erilaisista arvonlisäverojärjestelmistä yrityksille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen keventämiseksi ·Sähköisen kaupankäynnin arvonlisäverosäännöksiä koskeva paketti – ehdotukset neuvoston direktiivien 2006/112/EY ja 2009/132/EY muuttamisesta (rajat ylittävä sähköinen kauppa ja sähköiset julkaisut)	2016 ·Komissio hyväksynyt 1. joulukuuta 2016
II. Suotuisten edellytysten luominen digitaalisia verkkoja ja palveluja varten
Säädösehdotukset televiestintäsääntöjen uudistamiseksi ·Ehdotus päätökseksi 470–790 Mhz:n taajuusalueen käytöstä unionissa ·Verkkovierailujen tukkumarkkinoiden uudelleentarkastelu ·Eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö – uudelleenlaadittu · BEREC-asetus ·Säädösehdotus internetyhteyksien edistämiseksi paikallisyhteisöissä (WiFi4EU) ·Tiedonanto 5G-toimintasuunnitelmasta ·Tiedonanto verkkoyhteyksistä kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla	2016 ·Lainsäätäjät hyväksyneet 25. huhtikuuta 2017; tulee voimaan vuonna 2017. ·Komissio hyväksynyt 15. kesäkuuta 2016 Toimielinten välinen prosessi päättyy Maltan puheenjohtajakaudella ·Komissio hyväksynyt 14. syyskuuta 2016 Ensisijainen aloite, joka liittyy kolmen toimielimen yhteiseen julistukseen EU:n lainsäädännöllisistä prioriteeteista vuonna 2017 ·Komissio hyväksynyt 14. syyskuuta 2016 Ensisijainen aloite, joka liittyy kolmen toimielimen yhteiseen julistukseen EU:n lainsäädännöllisistä prioriteeteista vuonna 2017 ·Komissio hyväksynyt 14. syyskuuta 2016 ·Komissio hyväksynyt 14. syyskuuta 2016 ·Komissio hyväksynyt 14. syyskuuta 2016
Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistus ·Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistus	2016 ·Komissio hyväksynyt 25. toukokuuta 2016 Ensisijainen aloite, joka liittyy kolmen toimielimen yhteiseen julistukseen EU:n lainsäädännöllisistä prioriteeteista vuonna 2017
Kattava analyysi alustojen asemasta markkinoilla, mukaan lukien internetissä oleva laiton sisältö ·Komission arvio alustojen asemasta markkinoilla, mukaan lukien internetissä olevan laittoman sisällön torjunta	2015 ·Komissio hyväksynyt 25. toukokuuta 2016
Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin tarkistus ·Ehdotus sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi	2016 ·Komissio hyväksynyt 10. tammikuuta 2017 Ensisijainen aloite, joka liittyy kolmen toimielimen yhteiseen julistukseen EU:n lainsäädännöllisistä prioriteeteista vuonna 2017
Kyberturvallisuutta koskevan julkisen ja yksityisen sektorin sopimusperusteisen kumppanuuden perustaminen ·Komission päätös (C 2016/4400) sopimuksen allekirjoittamisesta kyberturvallisuutta koskevasta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta EU:n ja sidosryhmäorganisaation välillä ·Tiedonanto Euroopan kyberresilienssijärjestelmän vahvistaminen sekä kilpailukykyisen ja innovatiivisen kyberturvallisuustoimialan tukeminen	2016 ·Komissio hyväksynyt 5. heinäkuuta 2016 ·Komissio hyväksynyt 5. heinäkuuta 2016
III. Digitaalitalouden kasvupotentiaalin maksimointi
Datan omistajuutta ja vapaata liikkuvuutta (esimerkiksi pilvipalvelujen tarjoajien välillä) sekä eurooppalaista pilvipalvelua koskevat aloitteet ·Tiedonanto eurooppalaisesta pilvipalvelualoitteesta ·Tiedonanto Euroopan datavetoisen talouden rakentamisesta	2016 ·Komissio hyväksynyt 19. huhtikuuta 2016 ·Komissio hyväksynyt 10. tammikuuta 2017
Tieto- ja viestintätekniikan standardointisuunnitelma ja Euroopan yhteentoimivuusstrategian laajentaminen julkisiin palveluihin ·Tiedonanto Euroopan teollisuuden digitalisointi – Täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista  ·Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla ·Euroopan yhteentoimivuusstrategian tarkistaminen	2015 ·Komissio hyväksynyt 19. huhtikuuta 2016 ·Komissio hyväksynyt 19. huhtikuuta 2016 ·Komissio hyväksynyt 23. maaliskuuta 2017
Uusi sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma, johon sisältyy yhden kerran periaatetta koskeva aloite ja yritysrekisterien yhteenliitettävyyden kehittämistä koskeva aloite ·EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2016–2020 – Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen ·Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta	2016 ·Komissio hyväksynyt 19. huhtikuuta 2016 2017 ·Komissio hyväksynyt 2. toukokuuta 2017