EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 14.2.2017
COM(2017) 71 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
työvoimakustannusindeksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 450/2003 täytäntöönpanosta
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 14.2.2017
COM(2017) 71 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
työvoimakustannusindeksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 450/2003 täytäntöönpanosta
1.Johdanto
Työvoimakustannusindeksistä 27. helmikuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 450/2003( 1 ) asetetaan yhteiset puitteet jäsenvaltioille vertailukelpoisten indeksien tuottamiseen ja toimittamiseen komissiolle. Komissio (Eurostat) julkaisee neljännesvuositiedotteen työtuntikohtaisesta työvoimakustannusindeksistä verkkosivustollaan.( 2 ) Tiedote sisältää täydelliset tietokokonaisuudet jaoteltuina toimialojen ja työvoimakustannuserien mukaan. Sivusto sisältää myös sekä neljännesvuosittaiset että vuosittaiset kasvuluvut.
Komissio antoi heinäkuussa 2003 asetuksen (EY) N:o 1216/2003( 3 ), jossa säädetään yksityiskohtaisemmin menettelyistä, joita jäsenvaltioiden on noudatettava toimittaessaan indeksinsä komissiolle, indekseihin tehtävistä kausitasoituksista ja kansallisten laatuselvitysten sisällöstä. Maaliskuussa 2007 komissio antoi asetuksen (EY) N:o 224/2007( 4 ). Sillä muutetaan asetusta (EY) N:o 1216/2003 ja laajennetaan työvoimakustannusindeksin soveltamisala kattamaan NACE Rev. 1:n pääluokat L, M, N ja O. Kyseisen laajennuksen myötä soveltamisalaan kuuluvat myös markkinattomat palvelut. Markkinattomat palvelut muodostavat suurimman osuuden näissä pääluokissa yksilöidyistä toimialoista ja voivat olla dynamiikaltaan erilaisia kuin markkinapalvelut. Elokuussa 2007 komissio antoi asetuksen (EY) N:o 973/2007( 5 ). Sillä muutettiin tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2:n täytäntöönpanemiseksi tiettyjä asetuksia, jotka koskevat eri tilastoaloja, muun muassa työvoimakustannusindeksiä.
Komissio antaa joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen asetuksen (EY) N:o 450/2003 13 artiklan mukaisesti. Edellisissä kertomuksissa analysoitiin takautuvia sarjoja, ja nykyinen kertomus tarkastelee työvoimakustannusindeksejä koskevien tietojen laatua viitevuosineljänneksillä vuoden 2014 kolmannesta neljänneksestä (2014Q3) vuoden 2016 toiseen neljännekseen (2016Q2).
Asetuksen (EY) N:o 1216/2003 liitteessä I työvoimakustannusindeksin laatu määritellään seuraavia kriteerejä käyttäen: merkityksellisyys, tarkkuus, tietojen toimittamisen oikea-aikaisuus, saatavuus ja selkeys, vertailukelpoisuus, johdonmukaisuus ja täydellisyys.
Edellinen kertomus( 6 ) käsitteli saatavuuden ja selkeyden edistymistä ja määritteli ne tyydyttäviksi. Näin ollen tässä kertomuksessa keskitytään merkityksellisyyteen, täydellisyyteen, oikea-aikaisuuteen, tarkkuuteen ja vertailukelpoisuuteen tehtyihin parannuksiin sekä arvioidaan työvoimakustannusindeksejä koskevien tietojen johdonmukaisuutta suhteessa kansantalouden tilinpitotietoihin.
Erityistä huomiota kiinnitetään tapauksiin, joissa jäsenvaltiot eivät toimita tietoja määräajoissa, sekä siihen, miten tämä vaikuttaa julkaistujen eurooppalaisten aggregaattien laatuun.
2.Edellisen kertomuksen jälkeinen yleinen edistyminen
Lainsäädäntöön ei ole tehty muutoksia edellisen kertomuksen julkaisemisen jälkeen vuonna 2015.
Kuluvan raportointikauden aikana Eurostat on pyrkinyt yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan vaatimuksia, joita sovelletaan jäsenvaltioiden komissiolle toimittamiin tietoihin ja metatietoihin (laatuselvitykset). SDMX-standardin( 7 ) (Statistical Data and Metadata eXchange, maailmanlaajuinen tilastotietojen välitysmuoto) käyttö työvoimakustannusindeksiä koskevissa tiedoissa käytettäviin luokituksiin ja muuttujiin on laajennettu kaikkiin jäsenvaltioihin. Eurostat on päivittämässä uutta versiota SDMX-tietorakenteen määritelmästä, jotta voidaan kerätä tietoja useammista valinnaisista muuttujista ja yhdenmukaistaa työvoimakustannusindeksitietojen kerääminen muiden tilastoalojen tiedonkeruun kanssa. Päivitettyjen standardien käyttöönottoa on testattu 12 jäsenvaltiossa, ja niiden käyttöönottoa on kaavailtu lisätestausten jälkeen seuraavalle viitevuosineljännekselle (2016Q3). Lisäksi tuotospuolella työvoimakustannusindeksitietojen siirtoa SDMX-muodossa Euroopan keskuspankille (EKP) on testattu onnistuneesti. Molemmat aloitteet ovat osaltaan yksinkertaistaneet tuotantoprosessia.
Jäsenvaltioiden toimittamat laatuselvitykset on siirretty tietoteknisen välineen (European Statistical System Metadata Handler) uuteen versioon (v2.13). Sen avulla jäsenvaltiot voivat ladata laatuselvityksensä omista toimipisteistään ja muuttaa edellisestä vuodesta muuttuneita osia ilman, että ne joutuvat toimittamaan uudelleen koko selvityksen. Lisäksi tämä tietotekninen väline mahdollistaa kansallisten laatuselvitysten lataamisen Eurostatin viitetietokantaan kaikkien käyttäjien saataville.
Huomiota kiinnitetään edelleen työvoimakustannusindeksin yhdenmukaisuuteen suhteessa muihin työvoimakustannustilastoihin ja erityisesti neljännesvuosittaisiin kansantalouden tilinpitotietoihin (katso kohta 3.6). Yhdenmukaisuutta on analysoitu sekä teoreettiselta että empiiriseltä kannalta.
Eurostat järjesti toukokuussa 2015 jäsenvaltioiden kanssa seminaarin, jossa keskusteltiin työvoimakustannuksia koskevien tilastojen laadusta. Seminaarissa arvioitiin eri aiheita, kuten tiedonkeruuta (lähteet ja otantamenetelmät), metodologisia kysymyksiä, uskottavuutta ja johdonmukaisuutta, tilastoprosesseja (työpäiväkorjaukset), käyttäjien tarpeita ja tulevaa kehitystä, sekä sovittiin parannusehdotuksista.
Eurostat esitteli työvoimakustannusindeksitietojen uusien luotettavuustarkastusten tulokset työmarkkinatilastoja käsittelevässä työryhmässä tammikuussa 2016. Työryhmä antoi uusille laatutarkistuksille täyden tukensa ja sitoutui ottamaan ne käyttöön kansallisella tasolla mahdollisuuksien mukaan. Valtiot, jotka eivät käytä epäsuoraa kausitasoitustapaa (palkat / muut kuin palkat ja NACE-aggregaatit), sitoutuivat lokakuussa 2016 pidetyssä työryhmän kokouksessa ottamaan sen käyttöön seuraavien kahden vuosineljänneksen aikana.
Lisäksi Eurostat alkoi julkaista vuosittain NACE-luokituksen mukaan eriteltyjä työvoiman tuntikustannusten estimaatteja. Ensimmäinen tällainen tiedote julkaistiin huhtikuussa 2016. Estimaatit perustuvat sekä työvoimakustannusten tasoon että työvoimakustannusindeksin trendeihin, ja ne tuotetaan jo 3 kuukautta viitejakson päättymisen jälkeen. Arviot kattavat NACE-erittelyn, pois lukien NACE-pääluokka ‘L’ (kiinteistöalan toiminta).
Jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön työvoimakustannusindeksin tuottamiseen tarvittavat perusrakenteet ja pitäneet niitä yllä, ja vastaavasti Eurostat pitää yllä ja parantaa järjestelmää, jolla tiedot vastaanotetaan, tarkistetaan, käsitellään, tallennetaan ja levitetään. Nämä menettelyt saatiin kokonaisuudessaan toimintaan vuonna 2005, ja niitä tarkistetaan ja pidetään ajan tasalla jatkuvasti.
3.Tietojen laadun arviointi ja vaikutus eurooppalaisiin aggregaatteihin
3.1Merkityksellisyys
Työtuntikohtaisten työvoimakustannusten muutokset ovat tärkeä indikaattori analysoitaessa lyhyen ja keskipitkän aikavälin talouskehitystä. Komissio ja Euroopan keskuspankki hyödyntävät työmarkkinoiden muutoksista johtuvan mahdollisen inflaatiopaineen arvioimisessa työtuntikohtaista työvoimakustannusindeksiä, joka osoittaa työvoimakustannusten lyhyen aikavälin kehityksen. Indeksi on laskettava pian sen jälkeen, kun tiedot ovat saatavilla jokaisen jäsenvaltion, koko Euroopan unionin (EU) ja euroalueen osalta. Työvoimakustannusindeksi on tärkeä myös työmarkkinaosapuolille palkkaneuvotteluissa ja komissiolle itselleen työvoimakustannusten lyhyen aikavälin kehityksen seurannassa. Työvoimakustannusindeksi on yksi Euroopan talouden pääindikaattoreista( 8 ).
Sen lisäksi, että tarvitaan tietoa työvoimakustannusten neljännesvuosittaisista prosenttivaihteluista, joita työvoimakustannusindeksi mittaa, kaivataan yhä useammin tietoa myös absoluuttisista työvoimakustannuksista (euroa/tunti). Eurostat julkaisi huhtikuussa 2012 ensimmäisen kerran varhaiset estimaatit työtuntikohtaisista työvoimakustannuksista euroina ja kansallisina valuuttoina. Eurostat lisäsi NACE-erittelyn vuosittaisiin arvioihinsa, jotka julkaistiin huhtikuun 2016 tiedotteessa sekä verkkotietokannassa.
Vuotuisia NACE-erittelyn sisältäviä työvoimakustannuksia koskevien estimaattien julkaiseminen työvoimakustannusindeksin perusteella lisäsi työtuntikohtaisten työvoimakustannusten tasoa koskevien kattavien ja ajantasaisten tietojen käyttäjäkysyntää, joka oli jo ennestäänkin suurta. Komissio on saanut myönteistä palautetta näiden estimaattien julkaisemisesta, ja aikoo jatkaa vuotuisten työvoimakustannusten tuottamista NACE-erittelyineen.
3.2Täydellisyys
Yleisesti ottaen työvoimakustannusindeksin saatavuus ja laatu ovat edelleen parantuneet verrattuna edelliseen raportointijaksoon. Eurostat sai työpäiväkorjatut tiedot sekä kausitasoitetut ja työpäiväkorjatut tiedot kaikilta jäsenvaltioilta. Tanskaa ja Ruotsia lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot toimittivat tiedot myös kausitasoittamattomassa muodossa. Tanskalle ja Ruotsille on myönnetty lupa olla toimittamatta tietoja kausitasoittamattomina( 9 ).
Euroopan talousalueen (ETA) maista( 10 ) Islanti ei lähettänyt mitään työvoimakustannusindeksitietoja viitejaksolta, kun taas Norja lähetti tiedot kaikilta vuosineljänneksiltä.
Siitä huolimatta, että kausitasoitettujen tietojen kattavuus parani, päätettiin tietojen laadun ja käyttäjien tarpeiden perusteellisen analyysin jälkeen, että työpäiväkorjattuja tietoja käytetään myös jatkossa keskeisten lukujen yhteydessä. Näin varmistetaan etenkin selkeys ja johdonmukaisuus suhteessa muihin hintatilastoihin (esim. kuluttajahintaindeksiin). Kaikki tiedot, mukaan lukien kausitasoitetut estimaatit, ovat kuitenkin saatavilla Eurostatin tietokannassa.
Kaikki maat ovat toimittaneet viitevuotta 2015 koskevat kansalliset laatuselvitykset, ja selvitykset validoidaan ennen julkaisua.
3.3 Oikea-aikaisuus
Jäsenvaltioiden täsmällisyys tietojen toimittamisessa komissiolle on parantunut sitten vuonna 2015 julkaistun edellisen kertomuksen. Kreikkaa ja Kroatiaa lukuun ottamatta tietojen toimittamisessa on esiintynyt ainoastaan pieniä viiveitä. Tietojen toimittaminen ajoissa on työvoimakustannusindeksin tuottamisen kannalta olennaisen tärkeää, koska tietojen myöhästyminen johtaa siihen, että unionin ja euroalueen aggregaattien muodostamisessa on käytettävä estimaatteja. Tästä syystä voidaan joutua tekemään tarpeettoman paljon tarkistuksia jälkikäteen. Kuviosta 1 käyvät ilmi lehdistötiedotteen julkaisemisen ajankohtana kultakin vuosineljännekseltä käytettävissä olevat tiedot osuutena euromääräisistä EU:n kokonaistyövoimakustannuksista.
Kuvio 1: Julkaistaessa käytettävissä olevat työvoimakustannusindeksiä koskevat tiedot, % euromääräisistä EU:n kokonaistyövoimakustannuksista
Työvoimakustannusindeksin kattavuus oli täydellinen lukuun ottamatta neljää vuosineljännestä, joita koskevia tietoja Kreikka (2015 Q1 ja Q4, 2016 Q1 ja Q2) tai Kroatia (2016 Q1) ei lähettänyt ajoissa.
Keskimäärin ajantasaisuus on parantunut verrattuna edelliseen raportointijaksoon, mikä varmistaa, että Euroopan Unionin kattavuus on vähintään 99 % yhtä (2016Q1) lukuun ottamatta kaikilla vuosineljänneksillä.
Edellisen raportointijakson jälkeen Kreikka on myöhästynyt kahdesti yli kahdella päivällä työvoimakustannusindeksin tietojen toimituksessa. Tästä huolimatta Kreikan tiedot voitiin liittää tiedotteeseen. Vuosineljänneksen 2016Q1 jälkeen Kroatia on toimittanut työvoimakustannusindeksin tiedot ajallaan.
ETA-maista Islanti ei lähettänyt mitään työvoimakustannusindeksitietoja kyseessä olevalta jaksolta, kun taas Norja lähetti tiedot ajoissa kaikilta vuosineljänneksiltä, paitsi yhdeltä (2015Q4).
3.4 Tarkkuus
Työvoimakustannusindeksi perustuu useisiin eri muuttujiin (esim. työvoimakustannuksiin ja työtunteihin), jotka voidaan hankkia useista lähteistä. Tämä tarkoittaa sitä, että missä vaiheessa tahansa saatetaan tehdä tarkistuksia, jotka vaikuttavat viimeiseen vuosineljännekseen, useampaan vuosineljännekseen tai koko vuoden tietoihin. Aina kun muutokset koskevat viitevuotta, on tarkistettava koko sarja. EU:ta koskeviin lukuihin ( 11 ) (vuotuinen kasvuluku) tehtyjen tarkistusten määrä on ollut yli 0,2 prosenttiyksikköä kolme kertaa vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien. Useimpien vuosineljännesten osalta estimaatteja on tarkistettu ylöspäin. Toisin kuin edellisellä raportointijaksolla, EU-aggregaattien tarkistukset eivät ylittäneet 0,3 prosenttiyksikköä.
Kuva 2: Muutokset tietoihin ensimmäisen julkaistun luvun ja 2016Q2:n välillä
– EU28, NACE Rev. 2:n pääluokkia B–S koskeva aggregaatti, prosenttiyksikköinä
Koko viitejakson aikana vain Kreikan toimittamissa työvoimakustannusindeksitiedoissa oli laatuongelmia. Eurostat tapasi Kreikan tilastolaitoksen edustajat kahdenvälisessä kokouksessa toukokuussa 2016. Kokouksessa sovittiin näiden rakenteellisten ongelmien korjaamissuunnitelmasta. Tämän jälkeen on tapahtunut jonkin verran edistystä tietojen laadun ja ajantasaisuuden parantamiseksi kahden seuraavan tuotantokauden aikana.
3.5Vertailukelpoisuus
Vertailukelpoisten työvoimakustannusindeksitietojen julkaisemiseksi eri maissa on tärkeää ottaa huomioon kalenterin mukaiset ja kausittaiset vaikutukset.
Komission asetuksen (EY) N:o 1216/2003 1 artiklassa säädetään, että työvoimakustannusindeksiluvut on toimitettava sekä kausitasoittamattomina, työpäiväkorjattuina että kausitasoitettuina ja työpäiväkorjattuina. Tähän sääntöön on joitakin poikkeuksia, sillä jotkin jäsenvaltiot on vapautettu velvollisuudesta toimittaa kausitasoittamattomia tietoja( 12 ). Asetuksessa (EY) N:o 450/2003 ei nimenomaisesti todeta, onko työpäiväkorjaus/kausitasoitus tehtävä käyttäen suoraa vai epäsuoraa menetelmää. Epäsuora tasoittamismenetelmä tarkoittaa sitä, että tasoitus tehdään vain perussarjoihin, joita sitten käytetään ylemmän tason aggregaattien muodostamiseen. Suorassa tasoittamisessa puolestaan tasoitetaan erikseen jokainen sarja, myös ylemmän tason aggregaatit. Molemmilla lähestymistavoilla on etunsa ja haittansa, ja kummatkin ovat Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) kausitasoitusta koskevien ohjeiden mukaisia( 13 ). Joissakin tapauksissa tasoitettu kokonaiskustannusindeksi oli joko suurempi tai pienempi kuin sen kahden osatekijän tasoitettu indeksi (palkkojen ja palkkioiden kustannukset; muut työvoimakustannukset kuin palkat ja palkkiot). Sen vuoksi Eurostat on tarkastanut järjestelmällisesti kaikkien jäsenvaltioiden toimittamat tiedot varmistaakseen, että kokonaisindeksi vastaa sen kahta osatekijää NACE-pääluokittain. Eurostat jatkoi ainoastaan kokonaisindeksin julkaisua jättäen osatekijät julkaisematta, jos ne eroavat kokonaisindeksistä yli 0,1 %.
Viimeisten kahden vuoden aikana on edistytty jonkin verran, kun tuotantokäytännöt ovat osoittaneet, että epäsuoralla tasoittamismenetelmällä saadaan parempilaatuisia tietoja. Analysointi aloitettiin toukokuun 2015 seminaarissa ja päätettiin lokakuussa 2016 pidetyssä työmarkkinatilastoja käsittelevän työryhmän kokouksessa, jossa jäsenvaltiot sopivat siirtyvänsä käyttämään epäsuoraa tasoittamismenetelmää.
3.6Johdonmukaisuus kansantalouden tilinpidon lukujen kanssa
Jäsenvaltioita pyydetään vuosittaisessa laatuselvityksessä vertaamaan työvoimakustannusindeksin ja kansantalouden tilinpidosta ilmenevää työntekijöiden tuntipalkan kasvua (EKT 2010:n määritelmä)( 14 ). Ei ole realistista odottaa, että luvut olisivat täsmälleen samat. Vaikka käytetään lähes samoja työvoimakustannusten määritelmiä, tilastolliset käsittelyt ja tilastolähteet voivat olla erilaisia. Lisäksi työtuntikohtaisten tietojen kerääminen on erityisen vaikeaa sekä työvoimakustannusindeksin että kansantalouden tilinpidon kohdalla. Menetelmien eroista huolimatta on informatiivista analysoida näiden tietokokonaisuuksien välisiä tasoeroja. Kun tasoerot ylittävät määritetyn suhteellisen kynnyksen, voi tämä olla merkki laatuongelmista jommassakummassa tietokokonaisuudessa.
Eurostat arvioi NACE Rev. 2:n pääluokkia B–S koskevia aggregaatteja jokaisessa valtiossa, paitsi Kreikassa ja Kroatiassa, joiden työvoimakustannusindeksitietoja ei ollut saatavilla. Tässä vertailussa käytettiin työvoimakustannusindeksin kausitasoittamattomia tietoja, paitsi Tanskan ja Ruotsin osalta, joiden kohdalla käytettiin työpäiväkorjattuja tietoja. Vertailussa analysoitiin työvoimakustannusindeksin ja työntekijöiden tuntipalkan kasvulukujen absoluuttisia keskimääräisiä eroja kymmeneltä vuosineljännekseltä, ja yli kahden prosenttiyksikön eron vuositasolla katsottiin edellyttävän lisäanalyysia. Näin kävi Bulgarian, Tanskan, Latvian, Puolan ja Romanian kohdalla (katso kuvio 3).
Edellä tarkoitetun analyysin tulokset käydään läpi kyseisten jäsenvaltioiden kanssa kiinnittäen erityistä huomiota tehtyihin työtunteihin. Tavoitteena on parantaa johdonmukaisuutta eri tilastoalojen välillä.
Kuvio 3: Työntekijöiden tuntipalkan kasvu verrattuna työvoimakustannusindeksiin
- Ero prosenttiyksikköinä
Huomautus: Kreikan ja Kroatian tietoja ei ole saatavissa
4.Päätelmät
Kaiken kaikkiaan jäsenvaltioiden ja EU:n työvoimakustannusindeksien laatu on yhä parantunut vuonna 2012 julkaistun edellisen kertomuksen jälkeen. Tiedot toimitettiin oikea-aikaisesti kaikista jäsenvaltioista lukuun ottamatta Kreikkaa, jonka työvoimakustannusindeksitietoja ei edelleenkään toimitettu määräaikojen puitteissa.
SDMX-standardin käyttöä on laajennettu ja SDMX-muodon uusimpia parannuksia otetaan käyttöön.
Jäsenvaltioiden toimittamat laatuselvitykset on siirretty tietoteknisen välineen (European Statistical System Metadata Handler) uuteen versioon, ja ne ovat kaikkien käyttäjien käytettävissä.
Työvoimakustannusindeksiä koskevien tilastojen ja tiettyjen teknisten seikkojen kokonaislaatu arvioitiin ja parannusehdotuksista sovittiin. Työvoimakustannusindeksitietojen johdonmukaisuuden odotetaan paranevan entisestään johtuen muun muassa seurantatoimista, jotka otettiin käyttöön asiaa koskevan seminaarin ja sitä seuranneiden työmarkkinatilastoja käsittelevän työryhmän kokousten jälkeen. Erityisesti valtiot, jotka eivät käytä epäsuoraa kausitasoitustapaa (palkat / muut kuin palkat ja NACE-aggregaatit) ja joiden tiedoissa oli merkittäviä epäjohdonmukaisuuksia osa-alueiden ja kokonaisuuden välillä, sitoutuivat ottamaan epäsuoran menetelmän käyttöön vuoden 2017 puoliväliin mennessä.
Komissio (Eurostat) on vuodesta 2012 julkaissut vuosittain NACE-pääluokkien mukaan eriteltyjä estimaatteja työvoiman tuntikustannuksista. Julkaisut perustuvat sekä työvoimakustannustutkimusten tasoihin että työvoimakustannusindeksin trendeihin.
Komissio aikoo edelleen seurata säännöllisesti vaatimusten noudattamiseen ja laatuun liittyviä ongelmia käyttäen perustana toimitettuja tietoja ja muuta kansallista aineistoa, esimerkiksi laatuselvityksiä. Jos (riittävää) edistymistä ei ole havaittavissa, komissio on tiivisti yhteydessä toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin.