EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 26.1.2017
COM(2017) 33 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta
1.Johdanto
Komission 2. joulukuuta 2015 hyväksymä kiertotalouspaketti on vauhdittanut merkittävästi EU:n siirtymistä kohti entistä tehokkaampaa kiertotaloutta. Pakettiin kuului jätealan lainsäädäntöehdotuksia, joissa asetettiin pitkän aikavälin tavoitteet, jotka koskevat kaatopaikkajätteen vähentämistä sekä kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisäämistä. Jotta tuotteiden elinkaaren kehä voidaan sulkea, komissio laati myös toimintasuunnitelman, jolla kiertotaloutta tuetaan jokaisessa arvoketjun vaiheessa. Se kattaa niin tuotannon kuin kulutuksen, korjaamisen ja valmistuksen, jätehuollon ja uusio-raaka-aineet, jotka palaavat takaisin talouden käyttöön. Komissio on sitoutunut toteuttamaan yksityiskohtaisesti luetellut toimet nykyisen toimikautensa aikana.
Siirtyminen kohti kiertotaloutta tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Euroopan unionille ja sen kansalaisille. Se on merkittävä osa pyrkimyksistä uudenaikaistaa ja muuttaa Euroopan taloutta sekä siirtää sitä kestävämpään suuntaan. Sen lähtökohtana on vahvoja taloudellisia perusteita, sillä sen avulla yritykset voivat saada kestäviä voittoja ja parantaa kilpailukykyään. Se tuottaa suuria energiansäästöjä ja ympäristöhyötyjä. Se luo paikallisia työpaikkoja ja sosiaalisen integraation mahdollisuuksia. Se liittyy tiiviisti EU:n keskeisiin prioriteetteihin lukeutuviin työllisyyteen ja kasvuun, investointeihin, sosiaaliseen toimintaohjelmaan ja teollisuuden innovaatioihin.
Kiertotalouden laaja-alaisempiin hyötyihin kuuluvat myös energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Näin ollen kiertotaloudella on vahvoja synergioita EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä komission hiljattain hyväksymän ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” säädöspaketin kanssa. Se auttaa myös tukemaan tiedonannossa ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” esitettyjä kestävää kehitystä koskevia EU:n sitoumuksia ja erityisesti kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyteen liittyvän kestävän kehityksen tavoitteen 12 saavuttamista. Tämän vuoksi EU:n kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano on komission selkeä prioriteetti.
Tämän kertomuksen tarkoituksena on esittää kattava yhteenveto toimista, jotka on jo toteutettu joulukuussa 2015 hyväksytyn EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi, ja esitellä vuoden 2017 keskeiset toimet. Keskeisiä toimia on toteutettu elintarvikejätteiden, ekosuunnittelun, orgaanisten lannoitteiden, kulutustavaroille annettavien takuiden sekä innovaatioiden ja investointien osa-alueilla. Kiertotalouden periaatteita on myös asteittain sisällytetty teollisuuden parhaisiin käytäntöihin, ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin ja koheesiopolitiikan rahastojen käyttöön sekä uusien aloitteiden kautta rakennus- ja vesialalle.
EU:n toimintasuunnitelma on kiistatta edistänyt kiertotalouden konseptin valtavirtaistamista pitkäjänteisen työn ensimmäisenä vaiheena. Komissio on edelleen täysin sitoutunut panemaan toimintasuunnitelmansa täytäntöön ja toimimaan eri politiikan aloilla kiertotalouden tukemiseksi. Tämä sitoutuminen näkyy myös siinä, että konkreettisille hankkeille on tarjolla entistä enemmän rahoitusmahdollisuuksia.
Jotta voidaan varmistaa, että kiertotalouteen siirtyminen onnistuu, tarvitaan toimia monilla eri osa-alueilla. Pelkästään komission käynnistämien toimien jatkaminen ei riitä. Monet julkisen ja yksityisen sektorin toimijat ovatkin ottamassa edistysaskeleita, mikä näkyy esimerkiksi kiertotalousstrategioiden kehittämisessä entistä useammassa maassa ja useammalla alueella EU:ssa.
Komissio on esittänyt kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman antamisen jälkeen monia lainsäädäntöehdotuksia. Jätettä koskevissa ehdotuksissa asetetaan selkeät tavoitteet jätteiden kierrättämiselle ja vahvistetaan jätteiden syntymisen ehkäisemiseen ja kierrättämiseen tähtäävä kunnianhimoinen pitkän aikavälin suunnitelma. Lisäksi on annettu ehdotuksia, jotka koskevat tavaroiden verkkokauppaa ja kuluttajille annettavien takuiden parantamista sekä ravinteiden talteenottoon perustuvia lannoitteita. Komissio on antanut ehdotuksen myös tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (annetaan yhdessä tämän kertomuksen kanssa). Onkin tärkeää, että lainsäätäjät pyrkivät hyväksymään nämä lainsäädäntöehdotukset viivytyksittä, jotta nopea siirtyminen kiertotalouteen on käytännössä mahdollista,
Jätelainsäädäntöpaketin hyväksyminen pikaisesti tänä vuonna on ratkaisevan tärkeää investointien elvyttämiseksi, jotta kierrätystä saadaan lisättyä ja parannettua kaikkialla EU:ssa. Komissio toivookin, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat ehdotukset käsiteltyä vuoden 2017 loppuun mennessä EU:n lainsäädännöllisiä prioriteetteja vuonna 2017 koskevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen mukaisesti. Kyseisessä julistuksessa sovittiin, että ehdotukset käsitellään ensisijaisina.
2.Toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen toteutetut keskeiset toimet
Komissio on kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassa tehtyjen sitoumusten mukaisesti käynnistänyt vuonna 2016 useita keskeisiä aloitteita kiertotalouden tukemiseksi. Aloitteet kattavat koko arvoketjun tuotannosta kulutukseen, jätehuoltoon ja uusioraaka-aineiden käyttöön. Ne esitetään seuraavassa siinä järjestyksessä kuin ne on toteutettu.
Tavaroiden verkkokauppaa koskeva lainsäädäntöehdotus (joulukuu 2015)
Ensimmäinen toimi, jonka komissio toteutti toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen, koski kulutustavaroiden lakisääteisiä takuita. Komissio hyväksyi 9. joulukuuta 2015 tavaroiden verkkokauppaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen. Ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa kuluttajille annettuja takuita ja suojata heitä siten entistä paremmin virheellisiltä tuotteilta, mikä lisää tuotteiden kestävyyttä ja korjattavuutta. Näin ehkäistään tuotteiden heittämistä pois ja edistetään kiertotaloutta merkittävästi.
Ehdotuksen mukaan verkossa myydyn virheellisen tuotteen myyjän tehtävänä on toimitusta seuraavien kahden vuoden aikana osoittaa, että tuote ei ollut virheellinen toimitushetkellä. Nykyisten sääntöjen mukaan myyjän vastuu on voimassa ensimmäiset kuusi kuukautta. Tämän muutoksen jälkeen kuluttajien on helpompi hyödyntää oikeuksiaan, mikä taas on valmistajille selvä kannustin valmistaa laadukkaampia ja kestävämpiä tuotteita.
Lisäksi ehdotuksessa säädetään kahden vuoden lakisääteisestä takuusta käytetyille tavaroille ja yhdenmukaistetaan kaikilta osin oikeussuojakeinot, jotka edistävät selvästi tuotteiden korjaamista.
Lannoitteita koskeva lainsäädäntöehdotus (maaliskuu 2016)
Komissio esitti 17. maaliskuuta 2016 ehdotuksen asetukseksi, jolla luodaan aidot sisämarkkinat uusioraaka-aineista (erityisesti talteen otetuista ravinteista) valmistetuille lannoitteille ja muutetaan siten jätehuolto-ongelmat taloudellisiksi mahdollisuuksiksi.
Ehdotettujen sääntöjen myötä lannoitealasta voi tulla vähemmän riippuvainen fosfaatin kaltaisten kriittisten primaariraaka-aineiden tuonnista, koska sitä voidaan ottaa talteen myös kotimaisesta orgaanisesta jätteestä. Asetusehdotuksessa vahvistetaan säännöt kaikkien CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden vapaalle liikkuvuudelle koko EU:ssa orgaaniset lannoitevalmisteet mukaan lukien.
Asetusehdotuksessa yhdenmukaistetaan EU:n säännöt, jotka koskevat orgaanisista jätteistä ja sivutuotteista johdettuja tuotteita, ja vahvistetaan ravinteiden talteenottoa uusioraaka-aineista koskevat säännöt. Kun orgaaninen jäte on tiukkojen talteenottosääntöjen mukaista, sitä saa käyttää ainesosana CE-merkityissä lannoitevalmisteissa, joilla on rajoittamaton pääsy sisämarkkinoille. EU:n jäsenvaltioissa voidaan edelleen myydä kansallisilla markkinoilla myös muita kuin CE-merkittyjä lannoitteita kansallisten sääntöjen mukaisesti.
Miten lannoitteita koskeva ehdotus auttaa luomaan työpaikkoja ja vauhdittamaan innovointia?
Kuten lainsäädäntöehdotukseen liittyvässä vaikutusten arvioinnissa esitetään, kierrätetyn biojätteen orgaanisista raaka-aineista tuotettavien lannoitteiden ansiosta voisi syntyä noin 120 000 työpaikkaa. Kun lannoitealalle luodaan yhtäläiset edellytykset, lannoitevalmisteita tuottavat pk-yritykset ja viljelijät pääsevät sisämarkkinoille ja voivat hyödyntää uusia tilaisuuksia.
Ne pystyvät markkinoimaan tuotteitaan laajemmalle asiakasryhmälle ja hyödyntämään mittakaavaetuja tarjoamalla tuotteen, joka on saanut CE-merkinnän, ja sen myötä laajasti tunnustetun laatutakuun. Tämä vauhdittaa edelleen kiertotalouteen liittyviä tutkimuksia, innovaatioita ja investointeja, työpaikkojen luomista ja lisäarvon tuottamista kotimaisista uusio-resursseista.
Innovaatiosopimusten käynnistäminen (toukokuu 2016)
Komissio julkaisi kiertotalouteen liittyviä innovaatiosopimuksia koskevan kiinnostuksenilmaisupyynnön, joka oli avoinna 26. toukokuuta–15. syyskuuta 2016. Pyyntö on kokeiluluonteinen lähestymistapa, jonka tarkoituksena on auttaa innovoijia sääntelyyn liittyvissä esteissä.
Innovaatiosopimusten tarkoituksena on saada innovoijat, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä komission yksiköt selvittämään yhdessä, onko EU:n lainsäädännössä tai jäsenvaltioiden täytäntöönpanotoimenpiteissä innovoinnin esteitä. Jos varmistuu, että EU:n sääntelyyn sisältyy jokin este, komissio harkitsee kyseistä sääntelyyn liittyvää estettä koskevan lisäarvioinnin, kuulemisen ja vaikutustenarvioinnin käynnistämistä.
Neljästätoista eri jäsenvaltiosta lähetettiin yhteensä 32 kiinnostuksenilmaisua. Niissä mainittuja aiheita olivat muun muassa havaitut vesi-, jäte- ja energia-alan innovoinnin sääntelyyn liittyvät esteet. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä allekirjoitetaan kaksi innovaatiosopimusta. Niistä toisessa tarkastellaan havaittuja sähköisen liikkuvuuden ja akkujen kierrätyksen sääntelyyn liittyviä esteitä ja toisessa tutkitaan innovatiivista anaerobista membraanibioreaktoritekniikkaa hyödyntävän kestävän jätevedenkäsittelyn sääntelyyn liittyviä esteitä.
Ekologinen suunnittelu (marraskuu 2016)
Mahdollisuus korjata tai kierrättää tuote tai käyttää uudelleen sen komponentteja ja raaka-aineita riippuu pitkälti tuotteen alkuperäisestä suunnittelusta. Ekologisesta suunnittelusta huhti- ja lokakuussa 2016 käytyjen poliittisten keskustelujen jälkeen komissio vahvisti älykkään tuotesuunnittelun merkityksen. Komissio päätti keskittyä tuoteryhmiin, joissa on suurin energian ja resurssien säästöpotentiaali, ja vahvistaa edelleen näyttöön perustuvaa lähestymistapaa sääntelyssä. Tällä perusteella komissio hyväksyi 30. marraskuuta 2016 osana ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” säädöspakettia ekologista suunnittelua koskevan työsuunnitelman vuosiksi 2016–2019. Tämä uusi työsuunnitelma auttaa saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksesta johtuvat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet. Sen myötä saavutetaan energiansäästöjä, jotka vastaavat Ruotsin vuotuista primaarienergiankulutusta vuoteen 2030 asti, luodaan työpaikkoja ja vauhditetaan innovointia.
Ekologisella suunnittelulla voi olla merkittävä vaikutus luotaessa tehokkaampaa kiertotaloutta. Ekologisen suunnittelun toimenpiteet ovat tähän asti kohdistuneet pääasiassa energiatehokkuuteen. Tässä työsuunnitelmassa komissio kuitenkin sitoutui myös selvittämään järjestelmällisemmin mahdollisuutta laatia kiertotalouden kannalta olennaiset tuotevaatimukset, joita ovat esimerkiksi kestävyys, korjattavuus, parannettavuus sekä purkamista koskevaa suunnittelua, tiedotusta sekä uudelleenkäytön ja kierrätyksen helppoutta koskevat vaatimukset. Selvitys koskee niin uusia tuoteryhmiä kuin voimassa olevia tuotekohtaisia toimenpiteitäkin niiden uudelleentarkastelun yhteydessä, ja siitä on hyötyä koko arvoketjulle.
Työsuunnitelmassa esitetään tulevien vuosien ensisijaiset tavoitteet, jotka koskevat uusia tutkittavia tuoteryhmiä sekä nykyisten ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetusten tarkistuksia. Komissio käynnistää myös erillisen selvityksen tieto- ja viestintäteknologiatuotteiden, myös älypuhelinten, mahdollisesta sisällyttämisestä ekologista suunnittelua koskevaan työsuunnitelmaan.
Komissio on myös kehittänyt pakolliset tuotesuunnittelua ja -merkintöjä koskevat vaatimukset, joiden ansiosta on helpompi ja turvallisempi purkaa, käyttää uudelleen ja kierrättää elektronisia näyttöjä (esimerkiksi tietokonenäyttöjä, televisioita ja muihin tuotteisiin integroituja elektronisia näyttöjä). Asetusehdotuksessa esitetään vaatimukset, jotka helpottavat kierrätystä, kuten tiettyjen osien (esimerkiksi painettujen piirilevyjen, kondensaattorien, akkujen ja sisäisten teholähteiden) hitsaamisen ja liimaamisen välttäminen sekä merkinnät muoviosista ja kadmiumin tai elohopean esiintymisestä tuotteessa.
Lisäksi asetusehdotuksessa vaaditaan valmistajia antamaan kierrättäjille tietoja esimerkiksi bromattuja palonestoaineita sisältävien muoviosien sijainnista. Nämä vaatimukset parantaisivat näyttöjen kierrätystä, joka edistäisi sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin mukaisten kierrätystavoitteiden saavuttamista.
Komissio pyysi myös heti kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman hyväksyttyään eurooppalaisia standardointiorganisaatioita kehittämään tiettyjen tuotteiden kestävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettävyyttä koskevat yleiset standardit. Monista kuluttaja- ja teollisuustuotteista voitaisiin tehdä nykyistä kestävämpiä, uudelleenkäytettävämpiä ja kierrätettävämpiä, jos käytettävissä olisi asianmukaiset mittarit ja standardit.
Kolme eurooppalaista standardointiorganisaatiota ovat hyväksyneet komission pyynnön ja toimittaneet yhteisen työsuunnitelman. Ne ovat myös perustaneet yhteisen työryhmän, joka laatii noin 20 yleistä standardia. Niiden avulla on helpompi päättää, mitä pakollisia vaatimuksia olisi kehitettävä tuotteiden resurssitehokkuuden lisäämiseksi ja jätteen vähentämiseksi.
Elintarvikejäte (koko vuosi 2016)
Elintarvikejäte on yksi kiertotalouden keskeisistä osa-alueista, ja sitä olisi käsiteltävä monilla tasoilla koko arvoketjussa. Komissio on toteuttanut useita toimia, joilla tuetaan elintarvikejätteen torjuntaa ja siihen liittyvän kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamista tällä osa-alueella. Komissio käynnisti elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä käsittelevän sidosryhmien foorumin, edistyi EU:n elintarvikejätteen mittausmenetelmän kehittämisessä ja laati EU:n suuntaviivat, joilla helpotetaan elintarvikkeiden lahjoittamista ja entisten elintarvikkeiden käyttöä rehussa.
Komissio perusti 1. elokuuta 2016 ruokahävikkiä ja elintarvikejätettä käsittelevän EU:n foorumin. Foorumilla on EU:n tasolla keskeinen rooli, ja sillä tuetaan kaikkia toimijoita tunnistamaan ja toteuttamaan toimia kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseksi niin, että puolitetaan henkeä kohti syntyvän elintarvikejätteen määrä vuoteen 2030 mennessä. Foorumiin osallistuu 70 jäsentä, jotka edustavat viranomaisia (jäsenvaltioita, EFTA-maita, EU:n toimielimiä ja kansainvälisiä organisaatioita) ja kaikkia elintarvikkeiden arvoketjun toimijoita, kuten ruokapankkeja ja muita kansalaisjärjestöjä. Foorumi kokoontui ensimmäisen kerran 29. marraskuuta 2016 ja keskusteli kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman mukaisista elintarvikejätteisiin liittyvistä keskeisistä toimista, kuten siitä, mitä on olennaista ottaa huomioon, kun kehitetään menetelmää elintarvikejätteen mittaamiseksi yhdenmukaisesti koko EU:ssa. Jäsenvaltiot käyttävät menetelmää täyttäessään elintarvikejätteitä koskevat raportointivelvollisuutensa, jotka on esitetty komission lainsäädäntöehdotuksessa jätepuitedirektiivin tarkistamiseksi.
Komissio valmisteli vuonna 2016 elintarvikkeiden lahjoittamisen helpottamista koskevat EU:n suuntaviivat tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa. Suuntaviivoissa esitetään aiempaa yhdenmukaisempi jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten tulkinta elintarvikkeiden uudelleenjakeluun sovellettavista EU:n säännöistä. Niiden tavoitteena on poistaa sekä lahjoittajilta että vastaanottajilta lainsäädännön muodostamia ja toiminnallisia esteitä, jotta EU:ssa voidaan jaella ylijäämäelintarvikkeita turvallisesti uudelleen. Suuntaviivojen keskeisistä osista keskusteltiin foorumissa 29. marraskuuta 2016, ja suuntaviivat julkaistaan vuonna 2017.
Komissio laatii myös entisten elintarvikkeiden käyttöä rehussa koskevat suuntaviivat. Tarkoituksena on hyödyntää entisten elintarvikkeiden ravinteita käyttämällä niitä turvallisesti eläinten ravitsemuksessa. Näin vähennetään elintarvikejätettä, vältetään entisten elintarvikkeiden polttaminen tai vieminen kaatopaikalle ja korvataan niillä sen sijaan viljoja ja öljysiemeniä eläinten ruokavaliossa. Samalla elintarvikkeiden tuotantoon vapautuu maata ja EU:n riippuvuus tuontirehusta vähenee. Näiden suuntaviivojen luonnoksesta keskusteltiin myös foorumin kokouksessa, ja ne viimeistellään ja julkaistaan vuonna 2017.
Jätteiden energiakäyttö (tammikuu 2017)
Komissio hyväksyy yhdessä tämän kertomuksen kanssa tiedonannon jätteiden energiakäytöstä kiertotaloudessa. Tiedonannon ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että energian talteenotto jätteestä tukee kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman tavoitteita ja sitä ohjaa tiiviisti jätehierarkia. Tiedonannossa selvitetään myös, miten jätteiden energiakäyttöä voidaan optimoida niin, että se vaikuttaa osaltaan energiaunionia koskevassa strategiassa ja Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.
Ehdotus tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun direktiivin muuttamisesta (tammikuu 2017)
Komissio aikoo hyväksyä yhdessä tämän kertomuksen kanssa myös ehdotuksen, jolla tehdään kohdennettu tarkistus tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annettuun direktiiviin (ns. ’RoHS-direktiivi’). Direktiiviehdotuksessa parannetaan mahdollisuuksia laiteromun kierrättämiseen ja sen taloudellista kannattavuutta aloittamalla tiettyjen sähkö- ja elektroniikkalaitteissa käytettyjen vaarallisten aineiden korvaaminen. Direktiiviehdotuksessa otetaan huomioon myös jätehierarkian tärkein prioriteetti eli jätteen syntymisen ehkäisy.
Kun sähkö- ja elektroniikkalaitteita voidaan käyttää aiempaa pidempään, niiden käyttöiän loppu ja hävittäminen lykkääntyy, jolloin vältetään lisäjätteen, myös vaarallisen jätteen syntyminen. On arvioitu, että EU:ssa syntyy tämän toimenpiteen ansiosta vuodessa yli 3 000 tonnia vähemmän vaarallista jätettä. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöiän piteneminen lisäisi myös energian ja raaka-aineiden säästöjä.
Ehdotus RoHS-direktiivin muuttamisesta:
mahdollistaa tiettyjen käytettyjen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden markkinoiden toiminnan (esimerkiksi jälleenmyynti ja käytettyjen tavaroiden markkinat)
mahdollistaa tiettyjen ennen 22. heinäkuuta 2019 markkinoille tuotujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjaamisen varaosilla.
Miten tämä ehdotus hyödyttää Euroopan unionin kansalaisia ja yrityksiä?
Kun tiettyjen käytettyjen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden markkinoiden toiminta ja varaosien saatavuuden lisääminen on kaikilta osin mahdollista, se vaikuttaa myönteisesti talouteen tarjoamalla markkinoilla tilaisuuksia korjausteollisuudelle ja käytetyn tavaran myynnille. Se vähentää sekä yritysten, myös pk-yritysten, että viranomaisten kustannuksia ja hallinnollista rasitusta. Se säästää esimerkiksi eurooppalaisilta sairaaloilta vuoden 2019 jälkeen noin 170 miljoonaa euroa, koska ne voivat jälleenmyydä ja ostaa käytettyjä lääkinnällisiä laitteita (mikä ei ilman tätä ehdotusta olisi mahdollista siirtymäkauden jälkeen).
Jotta helpotetaan valmistautumista sähkö- ja elektroniikkalaiteromun uudelleenkäyttöön ja ympäristöä säästävään käsittelyyn, komissio on käynnistänyt myös sähkölaitteiden valmistajien ja kierrättäjien välisen vuoropuhelun. Tarkoituksena on parantaa tiedonvaihtoa valmistautumisesta markkinoille saatettavien uusien laitteiden uudelleenkäyttöön ja käsittelyyn.
Kiertotalouden rahoitustukijärjestely (tammikuu 2017)
Samanaikaisesti tämän kertomuksen julkaisemisen kanssa otetaan käyttöön rahoitustukijärjestely, jolla komissio, Euroopan investointipankki (EIP), rahoitusmarkkinoiden toimijat ja yritykset voivat yhdessä lisätä tietoisuutta kiertotalouden yrityslogiikasta ja sijoittajien kiinnostusta kiertotalouden hankkeita kohtaan. Kiertotalouden merkitys liiketoiminnalle on ilmeinen, mutta tämä viesti ei vielä ole saavuttanut huomattavaa osaa EU:n yrityksistä ja rahoitus- ja pankkialasta.
Rahoitustukijärjestely muodostuu kolmesta pilarista:
Koordinointia ja tietoisuuden lisäämistä koskevan pilarin avulla potentiaaliset hankkeiden toteuttajat ja muut sidosryhmät voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä koskevia tietoja. Sen avulla analysoidaan kiertotaloushankkeiden ominaisuuksia, niiden erityisiä rahoitustarpeita, annetaan neuvoja niiden luottokelpoisuuden parantamisesta ja koordinoidaan kiertotalouden rahoittamiseen liittyviä toimia. Tätä varten perustetaan erillinen asiantuntijaryhmä.
Neuvonantoa koskevaa pilaria käytetään kiertotalouden hankkeiden kehittämiseen ja niiden luottokelpoisuusnäkymien parantamiseen.
Rahoitusta koskevassa pilarissa selvitetään, tarvitaanko kiertotaloushankkeille oma rahoitusväline.
3.Muut vuonna 2016 toteutetut aloitteet
Edellä lueteltujen keskeisten aloitteiden lisäksi seuraavassa lueteltavat komission muut tärkeät aloitteet ovat auttaneet valtavirtaistamaan kiertotalouden tuotteiden koko elinkaareen parhaiden käytäntöjen, hankintojen, kuluttajille tiedottamisen, ohjeiden, rahoituksen ja tukijärjestelmien avulla. Nämä keinot ovat olennaisen tärkeitä sen varmistamiseksi, että kaikki asiaankuuluvat talouden toimijat hyväksyvät kiertotalouden ja siitä tulee asteittain vakiokäytäntö.
Kiertotaloutta koskevat ohjeet useiden teollisuudenalojen BREF-asiakirjoihin
Komissio on sisällyttänyt kiertotalouden näkökohtia parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeviin vertailuasiakirjoihin (BREF-asiakirjat), joita EU:n jäsenvaltioiden on noudatettava myöntäessään teollisuuslaitoksille lupia. Se auttaa vähentämään jätteen syntymistä, vauhdittamaan kierrätystä ja vähentämään luonnonvarojen käyttöä, mikä parantaa kestävyyttä ja kilpailukykyä teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin kattamilla teollisuudenaloilla. BREF-asiakirjojen avulla yksilöidään myös uusia tekniikoita, joihin sisällytetään kiertotalouden kannalta olennaisia näkökohtia, mikä edistää innovointia teollisuusprosesseissa.
Ei-rautametalliteollisuuden parhaisiin käytettävissä oleviin tekniikoihin kuuluvat esimerkiksi:
tekniikat, joilla parannetaan uusioraaka-aineiden hyödyntämistä, lisätään energiatehokkuutta ja vähennetään jäteveden syntymistä ja autetaan näin säästämään luonnonvaroja.
tekniikat, joilla vähennetään jätteiden syntymistä esimerkiksi käyttämällä prosessin jäämiä vaihtoehtoisilla tavoilla.
Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat
Komissio julkaisi vuonna 2016 uudet ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerit, joita sovelletaan toimistorakennuksiin, teihin, tietokoneisiin ja näyttöihin. Viranomaiset voivat käyttää niitä vapaaehtoisesti ja sisällyttää niihin kiertotalouden kannalta olennaisia vaatimuksia. Esimerkiksi tietokoneet ja näytöt on suunniteltava niin, että ne voidaan korjata yleisesti saatavilla olevilla välineillä ja niiden akut voidaan vaihtaa helposti uusiin. Lisäksi niiden päivitysmahdollisuudesta palkitaan. Teiden ja rakennusten rakentamisessa kannustetaan kierrätettävien materiaalien käyttöön. Koska julkisten hankintojen osuus kulutuksesta on Euroopan unionissa suuri, kiertotalouteen liittyvien vaatimusten sisällyttäminen viranomaisten hankintoihin on tärkeää siirryttäessä kohti kiertotaloutta.
Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin päivitetyt ohjeet – ympäristöväittämiä koskeva toimi
Komissio hyväksyi 25. toukokuuta 2016 tarkistetun version sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevasta direktiivistä antamistaan ohjeista, joiden avulla voidaan erityisesti tehdä ympäristöväittämistä uskottavampia ja avoimempia. Ohjeissa käsitellään vääriä, epäselviä, käsittämättömiä ja monimutkaisia tietoja, myös kiertotalouteen liittyviä väittämiä. Niiden avulla voidaan suojella kuluttajia harhaanjohtavilta ja perusteettomilta kaupallisilta tiedoilta. Harhaanjohtavat väittämät voivat aiheuttaa sen, että kuluttajat menettävät luottamuksensa tuotemerkintöihin eivätkä yritykset enää esitä totuudenmukaisia ja merkityksellisiä väittämiä. Kaikki nämä seikat yhdessä vaikeuttavat kiertotaloutta. Tarkistettuihin ohjeisiin sisällytetään kansallisten viranomaisten, eurooppalaisten yritysjärjestöjen, kuluttajayhdistysten ja ympäristöjärjestöjen edustajista muodostuvan ympäristöväittämiä käsittelevän sidosryhmien työryhmän panos.
Tarkistetun jätteiden siirrosta annetun asetuksen täytäntöönpanon vauhdittaminen
Komissio hyväksyi 28. heinäkuuta 2016 täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan koodien ja jätenimikkeiden välinen alustava vastaavuustaulukko. Tämä uusi väline auttaa tullivirkailijoita tunnistamaan jätteet, jotka ylittävät EU:n rajat laittomasti esimerkiksi käytetyksi tavaraksi merkittyinä. Se tehostaa jätteiden siirrosta annetun asetuksen täytäntöönpanoa ja auttaa estämään arvokkaiden raaka-aineiden vuodon EU:n ulkopuolelle.
Jätteenkeräysjärjestelmiä koskevat hyvät käytännöt
Komissio on vuoden 2016 mittaan tunnistanut ja edistänyt hyviä käytäntöjä, jotka koskevat jätteen erilliskeräystä EU:n jäsenvaltioissa. Komissio on tarkastellut uudelleen erilliskeräyksen toteutuksen tilannetta EU:n jäsenvaltioissa ja arvioinut oikeudellista kehystä sekä erilliskeräysjärjestelmien käytännön toteutusta. Tämän arvion perusteella annettiin uudelleentarkastelun jälkeen päätöksenteon eri tasoja koskevia suosituksia. Suosituksista keskusteltiin sidosryhmien ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa 29. tammikuuta 2016 pidetyssä konferenssissa. Lisäksi tätä työtä tuetaan Horisontti 2020 ohjelmasta rahoittamalla useita tämän osa-alueen konkreettisia hankkeita.
Veden uudelleenkäyttö
Kesäkuussa 2016 annettiin vesipuitedirektiivin yhteistä täytäntöönpanostrategiaa koskevat ohjeet, joiden tarkoituksena on yhdistää veden uudelleenkäyttö paremmin vesisuunnitteluun ja huoltoon. Koska vesipula on pahentunut EU:n joissakin osissa, käsitellyn jäteveden turvallinen ja kustannustehokas uudelleenkäyttö on arvokas mutta liian vähän käytetty keino lisätä vedensaantia ja vähentää luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta. Veden uudelleenkäytön helpottaminen maataloudessa edistää myös ravinteiden kierrätystä, koska se korvaa kiinteitä lannoitteita.
Komissio julkaisi 7. huhtikuuta 2016 alustavan vaikutustenarvioinnin tulevasta aloitteesta, joka koskee veden uudelleenkäytön vähimmäislaatuvaatimuksia keinokastelussa ja tekopohjaveden muodostamisessa. Komissio käynnisti 28. lokakuuta 2016 avoimen kuulemisen toimintavaihtoehdoista.
Veden uudelleenkäyttö oli vuonna 2016 ensisijainen prioriteetti vettä koskevassa eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa, ja sitä esiteltiin eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden konferenssissa Leeuwardenissa 10. helmikuuta 2016.
Rakentaminen ja purkaminen
Komissio teki 9. marraskuuta 2016 ehdotuksen vapaaehtoisesta koko toimialan kattavasta kierrätysmallista rakennus- ja purkujätteelle. Kierrätysmallin tarkoituksena on parantaa jätteen tunnistamista, lajittelua syntypaikalla ja keräämistä sekä logistiikkaa, käsittelyä ja laadunhallintaa. Kierrätysmalli lisää näin ollen luottamusta kierrätysmateriaalien laatuun ja kannustaa käyttämään niitä rakennusalalla.
Rakennus- ja purkujäte muodostavat määrältään suurimman jätevirran EU:ssa. Jätepuitedirektiivissä 2008/98/EY asetetaan tavoitteeksi, että 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään vuoteen 2020 mennessä. Tämän jätevirran mahdollista uudelleenkäyttöä ja kierrätystä ei kuitenkaan hyödynnetä täysimääräisesti. Yksi este sille on, että kierrätettyjen rakennus- ja purkumateriaalien laatuun ei luoteta.
Horisontti 2020 ohjelmasta tuetaan myös useita tämän osa-alueen innovaatiohankkeita.
Biomassa ja biopohjaiset tuotteet
Komissio hyväksyi 30. marraskuuta 2016 kaikkea bioenergian käyttöä koskevat kestävyyskriteerit uudelleenlaatimassaan uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä, joka on osa ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” säädöspakettia. Rajallisiin biomassavaroihin kohdistuvan paineen vähentämiseksi komissio ehdotti, että vain biomassan tehokas muuntaminen sähköksi voisi saada julkista tukea. Tämä edistää biomassan ja erityisesti puun käytön synergioita kiertotalouden kanssa, koska puuta voidaan käyttää monissa eri tuotteissa ja energiana.
Tukea kiertotaloudelle koheesiopolitiikan rahastoista ja älykkään erikoistumisen strategioista
Komissio toteutti vuoden 2016 mittaan kohdennettuja tiedotustoimia EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden auttamiseksi koheesiopolitiikan rahastojen hyödyntämisessä kiertotaloutta varten. Kiertotalous oli yksi joulukuussa 2016 käynnistetyn kaupunkialueiden innovatiivisia toimenpiteitä koskevan ehdotuspyynnön aiheista. Se oli myös yksi Euroopan alueiden ja kuntien viikon keskeisistä aiheista ja yksi vuoden 2016 RegioStars-palkintojen luokista, johon osallistui merkittäviä EU:n rahoittamia aluekehityshankkeita.
Monet alueet ovat määritelleet älykkään erikoistumisen strategioissaan kiertotalouteen liittyviä prioriteetteja, jotka ohjaavat niiden investointeja tutkimukseen ja innovointiin koheesiopolitiikan kautta. Vuonna 2016 käynnistettiin uusia temaattisia älykkään erikoistumisen järjestelyjä, jotka auttavat näitä alueita tekemään keskenään yhteistyötä esimerkiksi teollisuuden uudistamiseen, maatalouteen ja elintarvikkeisiin sekä energiaan liittyvissä arvoketjuissa.
Miten EU:n rahoituksella käytännössä tuetaan kiertotaloutta?
Koheesiopolitiikan rahastot
EU:n koheesiopolitiikan rahastoista on kahden vuosikymmenen ajan myönnetty kiertotalouden kannalta olennaisen politiikan täytäntöönpanotukea (esimerkiksi kuusi miljardia euroa jätehuoltoon vuosina 2007–2013). Nykyisellä rahoituskaudella (2014–2020) on käytössä rahoituksen ennakkoehdot. Niillä varmistetaan, että jätealalle tehtävät uudet investoinnit vastaavat jätehuoltosuunnitelmia, joita jäsenvaltiot ovat laatineet kierrätystavoitteidensa saavuttamiseksi. EU:n tuki innovaatioille, pk-yrityksille, vähähiiliselle taloudelle ja ympäristönsuojelulle kaudella 2014–2020 on 150 miljardia euroa, ja monet näistä osa-alueista vaikuttavat kiertotalouden tavoitteiden toteuttamiseen.
Esimerkiksi Slovenia saavuttaa EU:n rahoituksen avulla kierrätystavoitteensa ja Ljubljanan asukkailla on entistä parempi ja kestävämpi jätehuolto. Sen jälkeen kun Slovenia liittyi EU:hun, pääkaupunki on lisännyt erilliskeräystä ja kierrätystä ja kaatopaikalle viedyn jätteen määrä on pienentynyt 59 prosenttia. Se myös investoi jätteen syntymisen ehkäisemiseen ja uudelleenkäyttöön. Ljubljanassa syntyy nyt 41 prosenttia vähemmän jätettä henkeä kohti kuin EU:ssa keskimäärin, ja kaupunki päätti olla rakentamatta kahta uutta alun perin suunniteltua jätteenpolttolaitosta.
Yksi integroidun jätehuoltojärjestelmän keskeisistä tekijöistä on Ljubljanan alueellinen jätehuoltokeskus. Tämä EU:n rahoittama hanke oli aluksi 17 kunnan käytössä. Myöhemmin siihen liittyi vielä 20 kuntaa, mikä poisti uuden käsittelylaitoksen tarpeen.
Interreg-hankkeessa ”The Circular Ocean” (”kiertotaloutta valtamerellä”) käsitellään merten roskaantumisongelmaa pohjoisessa periferiassa ja arktisella alueella. Siinä edistetään vihreää taloutta etsimällä ratkaisuja muovijätteen, kuten vanhojen kalaverkkojen ja köysien, uudelleenkäyttöön ja ympäristöinnovaatioiden tekemiseen. Tässä vuonna 2016 RegioStars-palkinnon saaneessa hankkeessa kokeillaan useita uusia muovijätteen käyttötapoja, kuten betonin ja muiden rakennusmateriaalien vahvistamista. Siinä kokeillaan myös kalastusverkkojen käyttöä saasteiden poistamiseen vedestä.
Horisontti 2020 -puiteohjelma
EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmalla eli Horisontti 2020 –ohjelmalla rahoitetaan innovatiivisia hankkeita, joilla tuetaan siirtymistä kiertotalouteen. Horisontti 2020 –ohjelmasta osoitetaan 8,8 miljoonaa euroa rahoitusta Resyntex-hankkeeseen, jonka avulla kehitetään innovatiivisia kiertotalouden liiketoimintamalleja kemian- ja tekstiiliteollisuudelle. Siihen osallistuu 20 kumppania kymmenestä EU:n jäsenvaltiosta, kuten toimialajärjestöjä, suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Hankkeen tarkoituksena on osoittaa kokeiluluontoisessa tekstiilienkierrätyslaitoksessa, miten tekstiilijätteen polttamista ja kaatopaikalle viemistä voidaan välttää pukeutumiseen soveltumattomien seosten kemiallisen kierrätyksen avulla 500 tonnilla vuodessa. Tämä uusi jälleenkäsittelyteknologia lisää resurssitehokkuutta muuntamalla tekstiilijätettä käyttökelpoiseksi teollisuuden lähtöaineeksi ja varmistaa sen hyväksynnän markkinoilla.
Life-ohjelma
Life-ohjelmasta on vuodesta 1992 lähtien tuettu kiertotalouden kannalta olennaisia hankkeita, joihin on kuulunut yli 670 jätteen vähentämistä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskevaa yhteensä yli miljardi euroa rahoitusta saanutta hanketta. Tämä jatkuu uudessa Life-hankkeessa kaudella 2014–2020, jolloin investoidaan yli 100 miljoonaa euroa yli 80:een kiertotalouden hankkeeseen kahden ensimmäisen vuoden aikana.
Tutkimus ja innovointi: teollisuus 2020 kiertotaloudessa
Horisontti 2020 työohjelmassa vuosille 2016–2017 osoitetaan 650 miljoonaa euroa kohdealalle ”teollisuus 2020 kiertotaloudessa”. Siitä rahoitetaan hankkeita, joilla osoitetaan kiertotalouslähestymistavan toteutuskelpoisuus talouden ja ympäristön kannalta ja annetaan samalla voimakas sysäys EU:n uudelleenteollistamiseen. Vuonna 2016 tällä kohdealalla käynnistettiin useita ehdotuspyyntöjä, joista yksi oli omistettu systeemisiä, ekologisesti innovatiivisia kiertotalouslähestymistapoja ja vesihuoltoa kiertotaloudessa koskeville suuren mittakaavan hankkeille. Näitä aiheita koskevat ehdotukset arvioitiin hiljattain, ja tukisopimuksia valittujen hankkeiden kanssa laaditaan parhaillaan. Vuonna 2016 on käynnistetty muitakin ehdotuspyyntöjä tulevaisuuden tehtaita, kestäväpohjaista prosessiteollisuutta ja biopohjaista teollisuutta koskevien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien puitteissa. Niiden tarkoituksena on auttaa kehittämään ja hyödyntämään tarvittavia keskeisiä mahdollistavia teknologioita, joilla tuetaan EU:n valmistusteollisuutta monilla eri aloilla.
Teknologiapalveluilla vauhditetaan kehittyneiden valmistusteknologioiden hyödyntämistä tuotantoalan pk-yritysten puhtaan tuotannon edistämiseksi
Komissio julkaisi 8. marraskuuta 2016 Horisontti 2020 puiteohjelmaan kuuluvan ehdotuspyynnön, joka koskee keskitettyjen palvelupisteiden perustamista pk-yrityksille. Tavoitteena on, että pk-yritykset saisivat käyttöönsä teknologiapalveluita ja/tai tiloja kehittyneiden valmistusteknologioiden alalla puhtaan tuotannon edistämiseksi. Vaikka Euroopan unionissa on saatu hyviä tuloksia patentoinnissa ja kaupankäynnissä, kehittyneiden valmistusratkaisujen käyttöönotto eurooppalaisissa yrityksissä on edelleen haaste. Monilla pk-yrityksillä ei ole resursseja tai valmiuksia ottaa käyttöön innovatiivisia kehittyneitä valmistusteknologioita, jotka liittyvät puhtaaseen tuotantoon.
Ehdotuspyynnön tarkoituksena on tarjota tuotantoalan pk-yritysten kriittiselle massalle pääsy keskitettyyn palvelupisteeseen kolmen vuoden ajaksi. Näin ne voivat yhdistää tuotantoprosessiinsa innovatiivisia kehittyneitä valmistusteknologioita ja tehdä riittävän tiedon perusteella päätöksen lisäinvestoinneista. Ehdotuspyyntö on avoinna 28. maaliskuuta 2017 asti.
Miten komissio tukee pk-yrityksiä siirtymisessä kohti kiertotaloutta?
Komissio on tukenut pk-yrityksiä siirtymisessä kohti kiertotaloutta jatkamalla pk-yrityksille tarkoitettua vihreää toimintasuunnitelmaa. EU:n varoilla on viime vuosikymmeninä myös tuettu tuhansia pk-yrityksiä resurssitehokkuuden, energiatehokkuuden ja innovoinnin edistämiseksi valmistuksessa ja tuotannossa. Tätä tukea annetaan pk-yrityksille koheesiopolitiikan rahastoista edelleen kaudella 2014–2020. Pk-yritysten Euroopan resurssitehokkuuden osaamiskeskuksen toiminta alkoi tammikuussa 2017. Keskus tarjoaa pk-yritysten ja niiden tukiorganisaatioiden käyttöön itsearviointivälineen ja verkostoitumismahdollisuuksia sekä tukitoimia. Euroopan parlamentin rahoittamalla ja komission toteuttamalla pilottihankkeella kehitetään pk-yritysten käytännön valmiuksia kiertotalouden ja ympäristöinnovaatioiden alalla helmikuusta 2017 lähtien.
4.Vuoden 2017 keskeiset aloitteet
Komissio vahvistaa vuoden 2017 työohjelmassaan sitoutuneensa lujasti siihen, että kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön oikea-aikaisesti. Vuonna 2017 komissio ehdottaa muovistrategiaa, jonka tarkoituksena on parantaa muovin kierrätyksen ja uusiokäytön taloudellisia lähtökohtia, laatua ja yleisyyttä sekä vähentää muovin joutumista ympäristöön ja erottaa muovin tuotanto fossiilisista polttoaineista.
Komissio tekee myös yksityiskohtaisen analyysin kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädäntöön liittyvistä oikeudellisista, teknisistä ja käytännön ongelmista, jotka voivat estää kierrätettyjen materiaalien käyttöön siirtymisen tuotantotaloudessa. Komissio ottaa erityisesti huomioon vaihtoehdot, jotka liittyvät tuotteiden ja jätteen sisältämiä tarkkailtavia aineita koskevan tiedotuksen parantamiseen, ja vaihtoehdot, jotka helpottavat kierrätettyjen materiaalien sisältämien tarkkailtavien aineiden hallintaa. Tavoitteena ei ole pelkästään edistää myrkyttömiä materiaalikiertoja vaan myös tehostaa uusioraaka-aineiden hyödyntämistä.
Lisäksi komissio tekee vähimmäislaatuvaatimuksia koskevan lainsäädäntöehdotuksen käsitellyn jäteveden turvallisen uudelleenkäytön edistämiseksi. Samalla varmistetaan veden uudelleenkäyttökäytäntöjen turvallisuus terveyden ja ympäristön kannalta sekä elintarviketuotteiden vapaa kauppa EU:ssa.
Vuonna 2017 esitellään myös seurantakehys, jonka avulla arvioidaan kiertotalouden edistymistä EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa.
Ekologista suunnittelua koskevan työohjelman täytäntöönpanossa keskitytään vuonna 2017 aikaisempaa enemmän kiertotalouteen ja energiatehokkuutta laajempaan resurssitehokkuuteen.
Lisäksi komissio julkaisee vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä EU-ympäristömerkin ja EMAS-järjestelmän toimivuustarkastuksen.
Vuosi 2017 on sidosryhmien kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun kehittämisen kannalta ratkaiseva vuosi. Sen vuoksi komissio ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea käynnistävät kiertotalouden sidosryhmäfoorumin toiminnan toimielinten välisessä kiertotaloutta käsittelevässä sidosryhmäkonferenssissa, joka pidetään 9.–10. maaliskuuta 2017 Brysselissä.
5.Päätelmät
Tulevina vuosina on ratkaisevan tärkeää tarttua kiertotalouspaketin hyväksymisen ja kaikilla eri tasoilla toteutettavien toimien luomiin mahdollisuuksiin, jotta kiertotalous toteutuisi käytännössä ja hyödyttäisi kaikkia eurooppalaisia. Kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman johdonmukainen toteuttaminen ja jätteitä ja lannoitteita koskevien lainsäädäntöehdotusten nopea hyväksyminen auttavat antamaan selkeää ohjeistusta investoijille ja tukevat siirtymää kiertotalouteen.