29.9.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 252/3

—

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015, pääluokka I – Euroopan parlamentti,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan, 98 artiklan 3 kohdan ja liitteen IV,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0153/2017),

A.

panee merkille, että Euroopan parlamentin tilinpitäjä vakuutti lopullista tilinpäätöstä varmentaessaan saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan parlamentin taloudellisesta asemasta, ja että hänen tietoonsa ei ole tullut asioita, jotka edellyttäisivät varaumien esittämistä;

B.

ottaa huomioon, että tavanomaisen menettelyn mukaisesti parlamentin hallinnolle lähetettiin 129 kysymystä ja saaduista kirjallisista vastauksista keskusteltiin talousarvion valvontavaliokunnan avoimessa kokouksessa talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja sisäisen tarkastajan läsnä ollessa;

C.

toteaa, että valvontaa, joka toteutetaan erityisesti vuotuisen vastuuvapausmenettelyn muodossa, tarvitaan sen varmistamiseksi, että parlamentin poliittinen johto ja hallinto ovat vastuuvelvollisia unionin kansalaisille; katsoo, että julkisen talouden hoidon laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta on parannettava jatkuvasti; toteaa, että tulosbudjetoinnin periaatteen ja henkilöresursseja koskevan hyvän hallintotavan olisi oltava keskeinen osa talousarvion toteutusta;

1.

toteaa, että parlamentin talousarvio- ja varainhallinnon virallinen valvontajärjestelmä sisältää neljä keskeistä osatekijää:

2.

toteaa, että sisäisen tarkastajan vuosikertomus sisältää erityisiä tarkastustyöhön perustuvia havaintoja; toteaa, että tavoitteena on parantaa parlamentin talousarvio- ja varainhallintoa, ei antaa siitä kattavaa kuvaa; toteaa vastaavasti, että tilintarkastustuomioistuimen kertomus kattaa vain pienen otoksen (16 tapahtumaa) parlamentin toimista;

3.

katsoo, että hallintomenojen yleisesti ottaen alhainen virhetaso saattaa olla syynä siihen, että tilintarkastustuomioistuin on kiinnittänyt suhteellisen vähän huomiota parlamentin toimiin;

4.

huomauttaa kuitenkin, että vaikka virhetaso on huomattavan alhainen, maineriski on verrattain korkea, sillä tällaiset talousarvio- ja varainhallintoon liittyvät virheet voivat vaikuttaa kielteisesti toimielimen maineeseen;

5.

toteaa lisäksi, että koska viime aikoina on yleisesti kannatettu tulosbudjetointiin siirtymistä, vastuuvapausmenettelyissä ei pitäisi rajoittua sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseen vaan siihen olisi sisällytettävä myös konkreettinen tuloksellisuuden ja tulosten mittaaminen, ja toteaa, että myös tämä on erityisen tärkeää parlamentin tapauksessa, sillä tulosten puuttumisella on suora vaikutus toimielimen maineeseen;

6.

toteaa tätä taustaa vasten, että parlamentin työ vastuuvapausmenettelyn yhteydessä tarjoaa mahdollisuuden tarkastella perusteellisesti parlamentin hallinnon tilinpäätöstä; kehottaa lujittamaan parlamentin sisäistä kirjanpidon ja tilintarkastuksen alan asiantuntijuutta, jota esittelijät voivat hyödyntää valmistellessaan vastuuvapausmietintöjä;

7.

panee merkille, että parlamentin lopullinen talousarvio vuonna 2015 oli yhteensä 1 794 929 112 euroa eli 19,78 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen (1) otsakkeesta 5, johon sisältyvät unionin toimielinten hallintomenot vuonna 2015, ja toteaa, että kasvua vuoden 2014 talousarvioon verrattuna (1 755 631 742 euroa) oli 2,2 prosenttia;

8.

ottaa huomioon, että tileihin kirjattuja tuloja oli 31. joulukuuta 2015 yhteensä 176 367 724 euroa (174 436 852 euroa vuonna 2014), josta käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä oli 27 988 590 euroa (26 979 032 euroa vuonna 2014);

9.

panee merkille, että 71 prosenttia sitoumuksista sisältyi seuraavaan neljään lukuun: luku 10 ”Toimielimen jäsenet”, luku 12 ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 20 ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 42 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”; toteaa tämän osoittavan, että parlamentin menoille on tyypillistä suuri jatkuvuus ja ne liittyvät suurimmaksi osaksi jäsenten ja henkilöstön palkkioihin, joita mukautetaan henkilöstösääntöjen ja muiden sopimusvelvoitteiden perusteella;

10.

panee merkille seuraavat määrät, joiden perusteella parlamentin tilit varainhoitovuodelta 2015 on päätetty:

11.

toteaa, että vuonna 2015 parlamentin talousarvioon otetuista määrärahoista sidottiin 99,1 prosenttia ja peruuntumisaste oli 0,9 prosenttia ja että talousarvion toteutusaste oli edellisvuosien tapaan erittäin korkea;

12.

kiinnittää huomiota siihen, että peruuntuneita määrärahoja oli yhteensä 41 422 684 euroa ja että suurin osa peruutuksista koski palkkoja ja kiinteistöihin liittyviä menoja;

13.

panee merkille keräilysiirron, jonka määrä oli 71 000 000 euroa eli neljä prosenttia kaikista määrärahoista, joita siirrettiin alustavia määrärahoja sisältävistä budjettikohdista ja muista lähteistä Konrad Adenauer -rakennuksen vuosivuokrien maksamista varten; kehottaa laatimaan parlamentin kiinteistöpolitiikan riittävän selkeästi osana talousarviostrategiaa; pitää keräilysiirron tasoa erittäin korkeana; on vakaasti sitä mieltä, että talousarvion tehokkaan hallinnoinnin avulla tällaisten siirtojen määrä voitaisiin vähentää mahdollisimman alhaiseksi; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta laatimaan tässä yhteydessä kertomuksen parlamentin kiinteistöpolitiikasta;

14.

panee merkille, että tarkastusevidenssi osoittaa kokonaisuutena tarkasteltuna, että hallintomenojen virhetaso ei ollut olennainen, mutta kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä oli seitsemän eli hallintoa koskevassa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 5 arvioitu virhetaso oli 0,6 prosenttia (joka on enemmän kuin 0,5 prosenttia vuonna 2014);

15.

panee erittäin huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, jonka mukaan tarkastetuista kaikkien unionin toimielinten 151 tapahtumasta 22:een (14,6 prosenttiin) liittyi virhe; toteaa kuitenkin, että näistä 22 tapahtumasta ainoastaan seitsemän tapahtuman virheet ilmaistiin kvantitatiivisesti ja niistä koitui näin ollen taloudellisia vaikutuksia, minkä seurauksena arvioitu virhetaso oli 0,6 prosenttia;

16.

panee lisäksi merkille tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuotta 2015 koskevassa vuosikertomuksessa esittämät parlamenttia koskevat erityiset havainnot; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita kontrolleissa, jotka koskivat vuonna 2014 toteutuneiden menojen hyväksymistä ja maksamista; huomauttaa, että tämä koski vain yhtä tarkastetuista 16:sta yhtä tai useampaa poliittista ryhmää koskevasta parlamentin tapahtumasta ja että nämä puutteet selvitettiin vuonna 2015;

17.

panee merkille parlamentin tilintarkastustuomioistuimen kanssa pidetyssä kuulemismenettelyssä antamat vastaukset; pyytää tilintarkastustuomioistuinta antamaan asiasta vastaavalle valiokunnalle tietoa siitä, miten sen suositus, joka koskee paremman ohjeistuksen antamista ja poliittisille ryhmille osoitettujen talousarviomäärärahojen käyttöä koskevan nykyisen valvontakehyksen arviointia, pannaan täytäntöön;

18.

toteaa, että sisäinen tarkastaja esitteli vuosikertomuksensa 30. tammikuuta 2017 pidetyssä asiasta vastaavan valiokunnan avoimessa kokouksessa ja kertoi hyväksyneensä vuonna 2015 kertomukset seuraavista aiheista:

19.

panee merkille sisäisen tarkastajan esittämät näkemykset seuraavista tarpeista ja kannattaa niitä:

20.

toteaa, että vuoden 2015 lopussa useiden seurantatarkastusten jälkeen neljä sisäisen valvonnan kehyksen uudelleentarkastelua koskevaa toimea, joihin liittyy kohtalainen riski, oli yhä kesken ja että yhden niistä määräaika on siirretty vuoteen 2017 parlamentin uuden varainhoitojärjestelmän yhteydessä; kehottaa sisäistä tarkastajaa tiedottamaan talousarvion valvontavaliokunnalle näissä toimissa saavutetusta edistymisestä;

21.

pyytää sisäistä tarkastajaa keskittymään vuosikertomuksensa esittelyssä tiiviimmin niihin seikkoihin, joissa on havaittu puutteita ja/tai sääntöjenvastaisuuksia; pyytää lisäksi, että sisäinen tarkastaja saattaa tehtäviään toteuttaessaan havaitsemiensa ongelmien seurannasta, tilanteen kehittymisestä ja ongelmiin löydetyistä ratkaisuista laatimansa kertomukset talousarvion valvontavaliokunnan saataville; pyytää pääsihteeriä ottamaan käyttöön menettelyjä, joiden avulla tuloksellisuutta ja tuloksia voidaan arvioida;

22.

panee merkille talousarvion valvontavaliokunnalle vuotta 2014 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan 20. lokakuuta 2016 annetut kirjalliset vastaukset sekä pääsihteerin vastaukset useisiin vuotta 2014 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan sisältyneisiin kysymyksiin ja pyyntöihin ja niiden johdosta käydyn keskustelun parlamentin jäsenten kanssa; pitää kuitenkin valitettavana, että monet näistä pyynnöistä eivät ole johtaneet toimiin eikä tätä ole selitetty tai perusteltu mitenkään; pitää tärkeänä, että pääsihteeri osallistuu entistä useammin parlamentin talousarviota ja sen toteutukseen vaikuttavia seikkoja koskeviin keskusteluihin talousarvion valvontavaliokunnassa;

23.

huomauttaa, että määräajat parlamentin vastuuvapautta koskevan mietintöluonnoksen esittämiseksi ja pääsihteerille mahdollisesti esitettävien lisäkysymysten tekemiseksi eivät ole keskenään johdonmukaisia; pyytää pääsihteeriä vastaamaan lisäkysymyksiin ennen tarkistusten jättämisen määräaikaa ja tarvittaessa ennen valiokuntaäänestystä;

24.

panee merkille talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin ja talousarvion valvontavaliokunnan 30. tammikuuta 2017 käymän keskustelun, jossa olivat läsnä tilintarkastustuomioistuimen jäsen ja sisäinen tarkastaja;

25.

panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin hallinto on sitoutunut parantamaan jatkuvasti parlamentin yksiköiden toiminnan tuloksellisuutta ja tekemään sen tehokkaalla tavalla, vaikka katsoo myös, että joissakin tapauksissa muutosten täytäntöönpano on liian hidasta;

26.

toteaa, että parlamentin toiminnasta aiheutuvat kustannukset ovat noin 3,60 euroa kansalaista kohden vuodessa, mikä ei ole lainkaan hävettävää muihin parlamenttilaitoksiin verrattuna, etenkin kun kolmasosa kustannuksista johtuu taustalla olevista perustekijöistä, kuten monikielisyydestä ja monesta työskentelypaikkakunnasta, joihin parlamentilla itsellään on vain vähän sananvaltaa ja joita muilla parlamenteilla ei samalla tavalla ole;

27.

toteaa kuitenkin, että tulosbudjetointiin kiinnitetään vaihtelevassa määrin huomiota eri pääosastoissa ja että se on pitkälle kehittynyttä esimerkiksi varainhoidon pääosastossa mutta on vasta alustavassa vaiheessa muualla hallinnossa; kehottaa pääsihteeriä varmistamaan, että asetetaan selkeät, mitattavissa olevat tavoitteet, joita seurataan kaikkialla hallinnossa;

28.

panee merkille pääsihteerin vastauksen kysymykseen, joka koski parlamentin jäsenten ja kansalaisten pääsyä ePetition-sovellukseen, sekä oikeudellisen yksikön selvityksen; pyytää pääsihteeriä tiedottamaan oikeudellisen yksikön suosituksiin liittyvistä jatkotoimista;

29.

panee tyytyväisenä merkille, että hallinto on kiinnittänyt huomiota kestävyyteen erityisesti julkisten hankintamenettelyjen yhteydessä; toteaa kuitenkin, että julkisia hankintoja koskevan uuden direktiivin (2) tultua voimaan on voitu lisätä sosiaalista ja ekologista kestävyyttä koskevien kriteerien painoarvoa suhteessa alhaisimman hinnan kriteeriin;

30.

kehottaa pääsihteeriä esittämään toimintasuunnitelman siitä, miten kestävyyskriteerejä sovelletaan parlamentin julkisissa hankintamenettelyissä, ja sisällyttämään siihen arvion siitä, miten ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja on käytetty kestävän kehityksen edistämiseen;

31.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuu 114 miljoonan euron kustannukset vuodessa, ja panee merkille Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainnista 20. marraskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa (3) tehdyn havainnon, että 78 prosenttia kaikista henkilöstösääntöjen alaisen parlamentin henkilöstön virkamatkoista on suoraa seurausta parlamentin yksiköiden maantieteellisestä hajauttamisesta; palauttaa mieliin, että hajauttamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000 ja 19 000 tonnin välillä; kehottaa puhemiehistöä pyytämään pääsihteeriä laatimaan viipymättä parlamentin yhden toimipaikan järjestelmää koskevan etenemissuunnitelman; toistaa pitävänsä välttämättömänä, että parlamentti ja neuvosto laativat yhden toimipaikan järjestelmää koskevan etenemissuunnitelman, jota parlamentti on useissa aiemmissa päätöslauselmissaan pyytänyt, ja toteaa, että tällä tavoin saataisiin aikaan säästöjä pitkällä aikavälillä; katsoo, että Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tällä hetkellä sijoitetut unionin erillisvirastot on siirrettävä maan unionista eroamisen vuoksi muualle, mikä tarjoaa erinomaisen tilaisuuden ratkaista monta kysymystä samalla kertaa; huomauttaa kuitenkin, että SEUT:n 341 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden hallitukset vahvistavat yhteisellä sopimuksella unionin toimielinten kotipaikan ja että SEU:n ja SEUT:n liitteenä olevan pöytäkirjan N:o 6 mukaisesti parlamentin kotipaikka on Strasbourg; muistuttaa, että yhden toimipaikan järjestelmä edellyttää perussopimusten muuttamista;

32.

panee merkille, että hallinto vastasi parlamentin vastuuvapautta vuodelta 2013 koskevan kyselyn kysymykseen nro 75 päättäneensä lakkauttaa pitkäaikaisten virkamatkojen käytännön, jotta saataisiin aikaan huomattavia säästöjä, mutta pitää erittäin ristiriitaisena sitä, että tällä hetkellä 13 henkilöstön jäsentä on pitkäaikaisella virkamatkalla; katsoo, että erään henkilöstön jäsenen pitkäaikainen virkamatka, josta maksetaan ulkomaankorvaus ja päiväraha, paikkaan, jossa kyseinen jäsen on jo asunut ja työskennellyt, on tuomittavaa veronmaksajien varojen väärinkäyttöä ja henkilöstösääntöjen vastaista; vaatii selvitystä kaikkien pitkäaikaisten virkamatkojen olosuhteista ja erityisesti niiden perusteiden ja kustannusten julkaisemista;

33.

huomauttaa, että kaikkien unionin virkamiesten ja muiden toimihenkilöiden, kabineteissa työskentelevä henkilöstö mukaan luettuna, on suoritettava tehtävänsä henkilöstösääntöjen määräyksiä noudattaen ainoastaan unionin edun mukaisesti; korostaa, että unionin virkamiehet saavat palkkansa veronmaksajien rahoista, joita ei ole tarkoitettu rahoittamaan yhdenkään puhemiehen kansallisia poliittisia intressejä edistäviä tiedotusmenoja tai muita henkilöstömenoja; kehottaa puhemiehistöä vahvistamaan parlamentille tätä asiaa koskevat selkeät säännöt;

34.

panee merkille puhemiehen 21. lokakuuta 2015 tekemän päätöksen, jolla hän pyrki siihen, että nimitykset parlamentin johtotehtäviin voitaisiin tehdä ilman muodollisia menettelyjä ja erityisesti ilman ehdotuspyyntöjä; toteaa, että kyseinen päätös ”ei vastannut sääntöjä” (hallinnon vastaus talousarvion valvontavaliokunnan toiseen kyselyyn); vaatii, että kyseinen puhemiehen päätös kumotaan virallisesti;

35.

panee merkille, että 15. joulukuuta 2015 puhemies itse antoi hyväksynnän kabinettinsa henkilöstöä koskevalle rajaamattomalle erityiskorvaukselle, joka ylitti kabinettikuluihin varatut enimmäismäärät, vaikka tällaiset erityiskorvaukset eivät ole henkilöstösääntöjen määräysten mukaisia; nostaa jälleen esille kysymyksen siitä, oliko tämä hyväksyntä laillinen ja ovatko erityiskorvaukset päteviä; kehottaa harkitsemaan kyseisen päätöksen kumoamista;

36.

panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi 24. lokakuuta 2016 taloudellisen tuen maksamista kutsutuille vierailijaryhmille koskevat muutetut säännöt;

37.

panee tyytyväisenä merkille, että muutetut säännöt vähentävät merkittävästi käteismaksuja ja sisältävät pakollisiin sähköisiin tilisiirtoihin siirtymisen, jolloin varkauksien uhka ja parlamentin maineriski vähenevät, samalla kun säännöt tarjoavat yhä huomattavaa joustavuutta; tukee puhemiehistön aikomusta arvioida muutettua järjestelmää vuoden kuluttua sen käyttöönotosta; pitää kuitenkin valitettavana, että maksut voidaan maksaa parlamentin jäsenten avustajien henkilökohtaisille tileille ja heidät voidaan nimetä varmentamaan ryhmien kuluja; pitää huolestuttavana, että tämä aiheuttaa parlamentin jäsenten valtuutetuille avustajille tarpeettoman rahoituksellisen ja oikeudellisen vastuun ja mahdollisen riskin; kehottaa puhemiehistöä pitämään tämän seikan uudelleentarkastelua ensisijaisena asiana;

38.

pitää valitettavana, että myöntäessään vastuuvapauden puhemiehelleen talousarvionsa toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014 parlamentti poisti viime hetkellä tärkeitä kohtia, joissa nostettiin esille lisäkysymyksiä puhemiehen poliittisesta toiminnasta ja rahoituksesta vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä;

39.

panee tyytyväisenä merkille, että tiedotusvälineiden ja yleisön kiinnostus parlamenttia ja sen hallintoa kohtaan on kasvanut; panee kuitenkin merkille, että eräiden toimittajien mukaan heidän on vaikea saada etsimäänsä tietoa; korostaa, että parlamentin ja sen hallinnon avoimuus on olennaisen tärkeää toimielimen legitimiteetin kannalta ja että tiedonsaantia olisi parannettava noudattaen silti aina henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä;

40.

kehottaa puhemiehistöä julkaisemaan parlamentin verkkosivustolla pääsihteerin sille toimittamat asiaankuuluvat asiakirjat koneellisesti luettavassa muodossa, jollei se niihin sisältyvien tietojen luonteen, esimerkiksi henkilötietojen suojan yhteydessä, vuoksi ole mahdotonta;

41.

katsoo, että parlamentin sisäisten päätöksentekoelinten ja erityisesti puhemiehistön työstä on tehtävä läpinäkyvämpää ja yleisölle avoimempaa; pyytää julkaisemaan puhemiehistön kokousten esityslistat intranetissä hyvissä ajoin ja julkaisemaan kokousten pöytäkirjat huomattavasti nykyistä nopeammin; katsoo, että ei ole tarpeen odottaa, että ne käännetään kaikille kielille;

42.

muistuttaa parlamentin jäsenten velvoitteesta ilmoittaa välittömästi hallinnolle kaikista mahdollista muutoksista sidonnaisuuksiaan koskevissa ilmoituksissa;

43.

pyytää pääsihteeriä välittämään tämän päätöslauselman puhemiehistölle ja korostamaan erityisesti kaikkia puhemiehistölle esitettyjä pyyntöjä toimenpiteiden toteuttamiseksi tai päätösten tekemiseksi; kehottaa pääsihteeriä vahvistamaan toimintasuunnitelman ja aikataulun, joiden avulla puhemiehistö voi seurata parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmiin sisältyviä suosituksia ja/tai toteuttamaan niitä koskevia toimia, ja sisällyttämään tulokset vuotuiseen seuranta-asiakirjaan; kehottaa pääsihteeriä raportoimaan budjettivaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle hyvissä ajoin kaikista puhemiehistölle esittämistään hankkeista, joilla on merkittäviä budjettivaikutuksia;

44.

katsoo, että parlamentin jäsenten olisi voitava käyttää parlamentin verkkosivustoa siihen, että he tarjoavat äänestäjilleen mahdollisimman avoimesti tietoa toiminnastaan, ja kehottaa sen vuoksi pääsihteeriä kehittämään järjestelmän, jossa jäsenet voivat julkaista tiedot kokouksistaan edunvalvojien kanssa; kehottaa pääsihteeriä mahdollistamaan tämän ilman lisäviivytystä, kuten on jo pyydetty parlamentin vuotta 2014 koskevassa vastuuvapauspäätöslauselmassa;

45.

pyytää puhemiehistöä määrittelemään ja julkaisemaan yleisen kulukorvauksen käyttöä koskevat säännöt;

46.

panee merkille, että jäsenet tuntevat heikosti mahdollisuuden palauttaa yleisen kulukorvauksen ylijäämiä; muistuttaa jäseniä siitä, että yleinen kulukorvaus ei merkitse henkilökohtaista lisäpalkkaa; pyytää pääsihteeriä tiedottamaan tästä mahdollisuudesta ensisijaisena asiana; kehottaa jäseniä palauttamaan ylijäämät toimikautensa päättyessä;

47.

pyytää vastaavasti pääsihteeriä toimittamaan helposti käsiteltävässä muodossa olevia tiedostoja niille jäsenille, jotka haluavat julkaista omilla verkkosivustoillaan yksityiskohtaisia tietoja muista parlamentin heille maksamista korvauksista;

48.

pyytää pääsihteeriä lisäksi avustamaan asiasta kiinnostuneita poliittisia ryhmiä samalla tavalla;

49.

toteaa, että parlamentin verkkosivustolla on saatavilla useita asiakirjoja, jotka koskevat päätöstä Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden tunnustamisesta ja jotka sisältävät yksityiskohtaista tietoa niille myönnettävän lopullisen rahoituksen määrästä; kehottaa parlamenttia pyytämään komissiota esittämään ehdotuksen, joka koskee Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta annetun voimassa olevan unionin säädöksen (4) tarkistamista ja jossa muun muassa tiukennetaan Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden perustamiselle asetettuja vaatimuksia väärinkäytösten estämiseksi;

50.

panee tyytyväisenä merkille käyttöön otetun erityisen lomakkeen, jonka avulla esittelijät voivat ilmoittaa mietintöihinsä vaikuttaneet edunvalvojat (lainsäädännöllinen jalanjälki);

51.

toistaa parlamentin hallinnolle esittämänsä pyynnön, että se laatisi raportin siitä, miten edunvalvojat ja muut ulkopuoliset organisaatiot käyttävät parlamentin tiloja;

52.

toteaa huolestuneena, että nykyisiä parlamentin jäsenten menettelysääntöjä on ehkä vielä parannettava eturistiriitojen välttämiseksi, ja katsoo, että tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin näkökohtiin:

53.

panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin viestintätoimien tuloksellisuuden mittaamiseen on kehitetty indikaattoreita, ja pyytää pääsihteeriä omistamaan parlamentin toimintaa vuonna 2016 käsittelevässä selvityksessä erillisen osion uuden tuloksellisuuteen perustuvan lähestymistavan vaikuttavuudelle viestinnän alalla;

54.

kannattaa eri ohjelmia, joilla pyritään helpottamaan parlamentin toiminnasta lisätietoa haluavien toimittajien ja kansalaisten vierailuja;

55.

palauttaa tässä yhteydessä mieliin vuotta 2014 koskevan vastuuvapausmenettelyn yhteydessä esittämänsä havainnon, että parlamentin verkkosivusto oli edelleen varsin käyttäjäepäystävällinen, sitä oli vaikea käyttää eikä siihen ollut vielä sisällytetty viimeisintä teknologiaa, minkä vuoksi sivustolta oli vaikea löytää tarvittavaa tietoa nopeasti; toteaa myös huomauttaneensa, että vaikka viestintä unionin kansalaisten kanssa on tärkeää, verkkosivustolla ei edesautettu parlamentin kuvan kirkastamista suuren yleisön keskuudessa;

56.

kehottaa viestinnän pääosastoa ottamaan käyttöön tarkoituksenmukaisemman ja käyttäjäystävällisemmän verkkosivuston, joka sisältää aiempaa tehokkaamman hakukoneen, joka terävöittää parlamentin profiilia kansalaisten silmissä ja jolla vastataan aiempaa suoremmin kansalaisten tarpeisiin ja kiinnostuksenkohteisiin; toteaa, että saavutetut tulokset ovat olleet vain keskinkertaisia, vaikka resursseja on käytetty huomattava määrä;

57.

ilmaisee huolensa parlamentin viestintästrategian vaikuttavuudesta; kehottaa tältä osin tarkastelemaan perusteellisesti nykyistä strategiaa ja erityisesti soveltamaan aktiivisempaa lähestymistapaa niitä kohtaan, jotka eivät ole kiinnostuneita parlamentin toiminnasta tai suhtautuvat jopa epäilevästi sen toimintaan; pyytää pääsihteeriä laatimaan uuden strategian, jolla tavoitetaan ja otetaan huomioon aiempaa paremmin myös nämä kansalaiset, esimerkiksi helpottamalla tiedonsaantia, ja käsitellään asianmukaisesti perusteettomat parlamenttia koskevat ennakkoluulot välttäen kuitenkin tarpeettomia ja kalliita mainoskampanjoita;

58.

korostaa tarvetta uudistaa parlamentin tiedotustoimistojen tehtävä optimoimalla uusien viestintätekniikoiden ja -mallien käyttö ja hyödyntämällä niiden etuoikeutettua maantieteellistä sijaintia kansalaisten lähellä, jotta voidaan tehostaa entisestään paikallistapahtumia koskevia toimia, kuten parlamentin jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan välisiä keskusteluja, ja jotta voidaan kuunnella kansalaisia ja pitää yhteyttä heihin; korostaa, että tällaisten tapahtumien herättämällä verkkokeskustelulla ja tiedotusvälineiden huomiolla voitaisiin entistä paremmin tavoittaa kansalaiset; toteaa, että jäsenvaltioissa sijaitsevien tiedotustoimistojen kiinteistö- ja henkilöstökustannukset ovat suhteettoman korkeat verrattuna rahamäärään, joka käytetään näiden toimistojen avaintehtäviin; kehottaa pääsihteeriä esittämään talousarvion valvontavaliokunnalle vuoden 2017 loppuun mennessä Brysselin ja Strasbourgin tiedotustoimistoista yksityiskohtaisen toiminta- ja rahoituskertomuksen, jossa keskitytään erityisesti niistä saatavaan lisäarvoon;

59.

pitää huolestuttavina vastauksia, joita on annettu parlamentin tiedotustoimistoja eräissä jäsenvaltioissa koskeviin kirjallisesti vastattaviin kysymyksiin, sillä useimmissa tapauksissa vain murto-osa niiden toimintakustannuksista aiheutuu niiden todellisista päämääristä ja tehtävistä, kun leijonanosa varoista käytetään tilojen vuokriin ja henkilöstön palkka- ja matkakuluihin;

60.

pyytää pääsihteeriä parantamaan sisäistä viestintää eri pääosastojen välillä, jotta tieto esimerkiksi lainsäädäntöjunan kaltaisten uusien ja tärkeiden välineiden kehittämisestä tavoittaa entistä laajemman yleisön sekä parlamentin sisällä että sen ulkopuolella;

61.

pitää myönteisenä, että talousarvion valvontavaliokunnalle ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle esitettiin tulokset jäsenten keskuudessa vuotta 2013 koskevan vastuuvapausmenettelyn yhteydessä esitetyn pyynnön mukaisesti tehdystä kyselystä, jolla pyrittiin selvittämään, tunnetaanko LUX-elokuvapalkinto kunkin omassa jäsenvaltiossa ja miten siihen siellä mahdollisesti suhtaudutaan;

62.

palauttaa mieliin, että kyselyssä keskityttiin lähinnä LUX-elokuvapalkinnon tunnettuuteen parlamentin jäsenten ja elokuvantekijöiden keskuudessa ja palkinnon tavoitteeseen, joka on sen osoittaminen kansalaisille, että parlamentti on sitoutunut yhteisymmärrykseen perustuviin arvoihin, kuten ihmisoikeuksiin ja solidaarisuuteen, sekä sivistykselliseen ja kielelliseen monimuotoisuuteen;

63.

toteaa, että kyselyllä oli alhainen vastausprosentti, sillä siihen osallistui vain 18 prosenttia parlamentin jäsenistä eli 137 jäsentä kaikista poliittisista ryhmistä ja jäsenvaltioista, ja että sen perusteella yli 90 prosenttia näistä jäsenistä oli tietoisia palkinnosta, 75 prosenttia jäsenistä ymmärsi sen tavoitteen ja yli 80 prosentilla jäsenistä oli myönteinen kuva siitä;

64.

ei ole vakuuttunut valintamenettelystä, jossa jäsenet nimeävät ehdokkaat ja valitsevat palkinnon voittajan, ja pyytää puhemiehistöä raportoimaan vaihtoehtoisista malleista toivottujen tulosten saavuttamiseksi esimerkiksi tukemalla elokuvantekijöiden järjestöjen toteuttamaa vastaavaa aloitetta;

65.

toteaa, että vaikka katsojien määrä on kasvanut vuosien kuluessa, 43 000 katsojaa unionin sisällä on silti hyvin alhainen luku ja herättää kysymyksen siitä, onko LUX-elokuvapalkinto perusteltu;

66.

pitää valitettavana, että Euroopan historian talon avaaminen, joka oli alun perin suunniteltu tapahtuvaksi maaliskuussa 2016, on viivästynyt siten, että ensin avajaiset lykättiin syys- ja marraskuuhun 2016 ja nyt avajaispäiväksi on vahvistettu 6. toukokuuta 2017;

67.

panee huolestuneena merkille meneillään olevat keskustelut vaihtuvien näyttelyjen luonteesta; korostaa Euroopan historian talon tieteellisen riippumattomuuden merkitystä näyttelyiden sisällön ja suunnittelun kannalta, sillä niistä päätetään yksinomaan museologisten ja historiallisten kriteereiden perusteella;

68.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan historian talon arvioidaan houkuttelevan 250 000 kävijää vuosittain; huomauttaa, että kyseisen laitoksen vuotuiset toimintakustannukset ovat ennakkoarvioiden mukaan 13,3 miljoonaa euroa; pitää huolestuttavana, että kävijämäärä on alhainen suhteessa korkeisiin toimintakustannuksiin, kun otetaan huomioon, että vuonna 2015 parlamentissa kävi 326 080 vierailijaa, joihin liittyvät toimintakustannukset olivat vain 4,3 miljoonaa euroa;

69.

toteaa, että Parlamentariumin perustamisen ja Euroopan historian talon avaamisen seurauksena parlamentti ja sen ympäristö ovat muuttumassa kansalaisten ja turistien suosimaksi kohteeksi, joka lisää tietämystä parlamentin roolista ja osoittaa kansalaisille, että parlamentti on sitoutunut yhteisymmärrykseen perustuviin arvoihin, kuten ihmisoikeuksiin ja solidaarisuuteen; pyytää puhemiehistöä harkitsemaan vuoropuhelun aloittamista paikallisviranomaisten kanssa sen selvittämiseksi, miten ne voivat osallistua Euroopan historian talon rahoitukseen ja hallintoon;

70.

kehottaa puhemiehistöä harkitsemaan Euroopan historian talon hallinnon mukauttamista niin, että siinä painotetaan enemmän toimielinten välistä lähestymistapaa, ja tarkastelemaan mahdollisuutta tiivistää yhteistyötä unionin muiden toimielinten ja erityisesti komission ja neuvoston kanssa;

71.

on tyytyväinen komission päätökseen osallistua vuosittain 800 000 euron suuruisella tuella Euroopan historian talon toimintakustannuksiin; katsoo kuitenkin, että komission olisi rahoitettava huomattavasti suurempi osa arvioiduista vuotuisista toimintakustannuksista;

72.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2015 pääsihteeristön palveluksessa oli yhteensä 5 391 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä (96 enemmän kuin 31. joulukuuta 2014) ja poliittisten ryhmien palveluksessa oli yhteensä 771 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä (26 enemmän kuin 31. joulukuuta 2014); toteaa, että sopimussuhteiset toimihenkilöt mukaan luettuina henkilöstöasioiden pääosastossa työskenteli 9 402 henkeä (467 enemmän kuin 31. joulukuuta 2014);

73.

panee merkille, että 1. tammikuuta 2015 parlamentin henkilöstötaulukosta poistettiin 47 tointa vuonna 2014 toteutetun henkilöstösääntöjen tarkistamisen ja kauden 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti ja että sen seurauksena henkilöstötaulukkoon jäi 6 739 tointa, joista 5 723 (84,9 prosenttia) pääsihteeristön palvelukseen ja 1 016 (15,1 prosenttia) poliittisten ryhmien palvelukseen; toteaa, että 31. joulukuuta 2015 pääsihteeristön toimista oli avoinna 4,9 prosenttia ja että vastaava osuus oli 9,6 prosenttia vuoden 2014 lopussa;

74.

panee tyytyväisenä merkille, että pääjohtajien sukupuolijakauma – 18,2/81,8 prosenttia vuonna 2014 – parani 33,3/66,7 prosenttiin vuonna 2015, mutta panee merkille, että johtajien sukupuolijakauma – 34/66 prosenttia vuonna 2014 – heikkeni 31,1/68,9 prosenttiin vuonna 2015; muistuttaa, että parlamentin henkilöstöstä ehdoton enemmistö on naisia mutta johtotehtävissä olevien naisten osuus on vähäinen; toteaa, että yksikönpäälliköiden sukupuolijakauma parani edelleen 30/70 prosentista vuoden 2014 lopussa 31,2/68,8 prosenttiin vuoden 2015 lopussa; korostaa näin ollen, että johtotehtävissä on yhä epätasapainoa ja että tasa-arvoisia mahdollisuuksia koskeva ohjelma säilyy keskeisen tärkeänä näiden virkojen yhteydessä; on vakaasti sitä mieltä, että parlamentin johtotehtävissä työskentelevien naisten osuus olisi nostettava vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä;

75.

panee hämmästyneenä merkille, että parlamentin korkeiden virkamiesten nimittämisestä vastaava neuvoa-antava komitea koostuu yksinomaan ylimmän johdon edustajista, ja pyytää pääsihteeriä sisällyttämään komiteaan ammattijärjestön edustajan;

76.

korostaa, että maantieteellisen tasapainon eli tiettyä kansalaisuutta edustavien henkilöstön jäsenten määrän ja jäsenvaltioiden väkiluvun välisen suhteen olisi jatkossakin pysyttävä tärkeänä tekijänä resurssien hallinnassa ja että olisi otettava erityisesti huomioon vuodesta 2004 alkaen unioniin liittyneet jäsenvaltiot; pitää myönteisenä, että parlamentti on saavuttanut tasapainon niiden jäsenvaltioiden virkamiesten suhteen, jotka ovat liittyneet unioniin ennen vuotta 2004 ja sen jälkeen; huomauttaa kuitenkin, että näiden jäsenvaltioiden osuus vanhempien hallintovirkamiesten joukosta (AD 12–16) kolmella työskentelypaikkakunnalla on edelleen vain 3 prosenttia, kun niiden osuus unionin väestöstä on 21 prosenttia, joten kehitystä tarvitaan vielä;

77.

panee merkille, että tiettyjen toimintojen, kuten ruokaloiden ja siivouksen tapauksessa, parlamentti on pitänyt ulkoistamista parhaana vaihtoehtona ja että tämän seurauksena tietyissä pääosastoissa ulkopuolisen henkilöstön määrä parlamentin tiloissa voi jopa ylittää virkamiesten määrän;

78.

toteaa kuitenkin, ettei tällaisilla ulkoistamispäätöksillä voida perustella koko ulkopuolisen henkilöstön käyttöä ja että esimerkiksi innovoinnin ja teknisen tuen pääosastossa ulkopuolisen henkilöstön ja virkamiesten välistä suhdetta on vaikea perustella;

79.

katsoo, että ulkopuolisella henkilöstöllä ei pitäisi korvata tointen lukumäärän vähennystä, josta sovittiin vuonna 2014 henkilöstösääntöjen tarkistamisen ja nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä;

80.

panee merkille pääsihteerin vastaukset kysymyksiin, jotka koskivat parlamentin ulkopuolisille sopimusyrityksille asettamia ehtoja; korostaa, että hallinnon on huolellisesti ja järjestelmällisesti varmistettava, että palveluntarjoajat noudattavat tinkimättä muun muassa työ-, turvallisuus- ja sosiaalilainsäädäntöä, jota on sovellettava kaikkeen parlamentin tiloissa työskentelevään ulkopuoliseen henkilöstöön, kuten ruokala-, siivous- ja huoltohenkilöstöön; kehottaa parlamenttia ottamaan käyttöön asianmukaisia hälytys- ja valvontamekanismeja, joilla ehkäistään ja havaitaan kaikki tapaukset, joissa on kyse yksittäisestä tai järjestelmällisestä huolimattomuudesta, väärinkäytöksestä tai sääntöjen rikkomisesta, jotta se voi ryhtyä välittömiin toimiin;

81.

panee merkille, että menettely parlamentin vartiointipalvelujen tuottamiseksi sisäisesti on saatettu päätökseen ja että autonkuljettajapalvelun osalta vastaava menettely on meneillään; kehottaa pääsihteeriä raportoimaan talousarvion valvontavaliokunnalle näistä menettelyistä saaduista kokemuksista sekä niiden seurauksena mahdollisesti syntyneistä säästöistä;

82.

panee huolestuneena merkille, että ruokalan henkilökunta ei saa palkkaa sopimuksensa mukaisilta työtunneilta viikoilla, jolloin parlamentin jäsenet työskentelevät muualla, kuten vaalipiiriviikoilla ja jäsenten kokoontuessa täysistuntoon Strasbourgiin, ja että huomattava osa henkilökunnasta tekee lyhennettyä työaikaa, mikä vaikuttaa heidän työllisyyteensä ja ansioihinsa; kehottaa pääsihteeriä etsimään neuvotteluissa ruokalan palveluntarjoajan kanssa ratkaisun, joka takaa työntekijöille säännöllisen työajan ja palkan joka viikko;

83.

panee merkille, että vuoden 2015 lopussa parlamentissa työskenteli 1 813 valtuutettua avustajaa ja että edellisenä vuonna heitä oli 1 686; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota valtuutettujen avustajien ja paikallisten avustajien oikeuksiin, koska heidän sopimuksensa liittyvät suoraan heidän avustamansa parlamentin jäsenen tehtäviin, pitäen mielessä, että valtuutetut avustajat ovat henkilöstön jäseniä, joilla on työsopimus parlamentin kanssa, kun taas paikallisiin avustajiin sovelletaan eri maiden kansallista lainsäädäntöä;

84.

pitää valitettavana, että arviointikertomusta parlamentin jäsenten valtuutettuja avustajia koskevien sääntöjen soveltamisesta ei toimitettu talousarvion valvontavaliokunnalle ennen vuoden 2016 loppua, kuten vuotta 2014 koskevassa vastuuvapauspäätöslauselmassa pyydettiin, ja se on edelleen toimittamatta;

85.

toteaa, että työpaikkakiusaamiseen ja väärinkäytösten paljastamiseen liittyvissä tapauksissa valtuutetut avustajat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä heidän sopimuksensa perustuvat parlamentin jäsenen ja avustajan keskinäiseen luottamukseen; toteaa, että tällaisen luottamuksen puuttuminen on jo itsessään peruste sopimuksen irtisanomiselle; toteaa lisäksi, että jos parlamentin jäsenen on erottava rikoksesta tai muusta lainvastaisesta toiminnasta aiheutuneen maineen tahrautumisen vuoksi, tavallisesti myös jäsenen kaikkien avustajien sopimukset irtisanotaan; kehottaa näin ollen välittömästi vahvistamaan valtuutettujen avustajien edustusta työpaikkakiusaamista käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa ja varmistamaan tasapainoisen sukupuolijakauman, kuten pyydettiin jo vuosia 2013 ja 2014 koskevien vastuuvapausmenettelyjen yhteydessä; kehottaa puhemiehistöä osoittamaan asianmukaiset varat valituksen tehneiden valtuutettujen avustajien matka- ja oleskelukulujen kattamiseen, sillä heillä ei usein ole varaa tulla henkilökohtaisesti Brysseliin esittämään asiansa työpaikkakiusaamista käsittelevälle komitealle; kehottaa myös harkitsemaan henkilöstösääntöjen seuraavan tarkistamisen yhteydessä mahdollisuutta valtuutettujen avustajien taloudellista korvausta koskeviin toimenpiteisiin, jotta varmistetaan valtuutettujen avustajien yhdenvertainen kohtelu ja sen seikan huomioon ottaminen, että he ovat erityisen haavoittuvassa asemassa työpaikkakiusaamiseen ja väärinkäytösten paljastamiseen liittyvissä tapauksissa;

86.

panee tyytyväisenä merkille hallinnon aikomuksen käynnistää valtuutettujen avustajien Strasbourgin virkamatkoilla saamien kiinteämääräisten korvausten mukauttamisprosessi, sillä avustajien korvaukset ovat merkittävästi vakituisten virkamiesten saamia korvauksia alhaisemmat; tähdentää, että mukautuksen pitäisi perustua avoimeen laskentamenetelmään ja että mukautuksen ja vakituisten virkamiesten majoituskulukorvauksia ja muita korvauksia koskevien enimmäismäärien äskettäisen korottamisen välillä olisi oltava suora yhteys; painottaa myös, että tulevissa tarkistuksissa olisi otettava käyttöön korvausten automaattiset indeksikorotukset;

87.

pitää valitettavana, että puhemiehistö ei ole ottanut huomioon vuosia 2013 ja 2014 koskevissa vastuuvapauspäätöslauselmissa esitettyjä pyyntöjä soveltaa valtuutettuihin avustajiin samoja päivärahoja kuin muuhun henkilöstöön; pyytää pääsihteeriä toimittamaan ennen muutosten täytäntöönpanoa arvion tästä mukautuksesta aiheutuvista lisäkustannuksista; korostaa, että valtuutettujen avustajien virkamatkakorvausten enimmäismääriä ei ole mukautettu vuoden 2009 jälkeen ja että valtuutettujen avustajien ja muun henkilöstön korvausten välinen ero on kasvanut vähintään 40 prosenttiin sen jälkeen, kun otettiin käyttöön neuvoston 9. syyskuuta 2016 hyväksymät uudet enimmäismäärät, joita on sovellettu 10. syyskuuta 2016 alkaen vain virkamiehiin; pyytää siksi puhemiehistöä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tämän eriarvoisuuden lopettamiseksi;

88.

pitää erittäin valitettavana, että valtuutetun avustajan palvelusaika jäsenen kuollessa tai erotessa päättyy kyseisen kalenterikuukauden loppuun; korostaa tämän tarkoittavan, että valtuutetulla avustajalla ei välttämättä ole edes päivän irtisanomisaikaa, jos jäsenen toimikausi sattuu päättymään kuukauden viimeisenä päivänä; ei pidä tilannetta hyväksyttävänä ja kehottaa ratkaisemaan sen henkilöstösääntöjen seuraavassa tarkistuksessa liittämällä irtisanomisajat kalenterikuukausien sijaan tiettyyn ajanjaksoon, joka voisi olla esimerkiksi neljä viikkoa; kehottaa myös puhemiehistöä ottamaan pikaisesti käyttöön tilapäisiä toimenpiteitä, joilla voitaisiin tarjota väliaikainen ratkaisu tähän ongelmaan ennen oikeudellista tarkistusta;

89.

on huolissaan väitetystä käytännöstä, jossa jäsenet velvoittavat valtuutetut avustajat lähtemään virkamatkalle varsinkin Strasbourgiin ilman matkamääräystä tai ilman, että heidän virkamatkakulujaan tai matkakulujaan yleensä korvataan; katsoo tällaisen käytännön tarjoavan mahdollisuuden väärinkäytöksiin; toteaa, että kun valtuutetut avustajat matkustavat ilman matkamääräystä, heidän on maksettava kustannukset omasta pussistaan eivätkä he kuulu työajan vakuutuksen piiriin; kehottaa puhemiehistöä varmistamaan, että henkilöstösäännöt pannaan asianmukaisesti täytäntöön, ja määräämään seuraamuksia jäsenille, jotka rikkovat sääntöjä;

90.

panee merkille, että harjoittelijat ovat oikeutettuja 0,50 euron alennukseen pääruoka-annoksista kaikissa Brysselin ja Luxemburgin itsepalveluravintoloissa ja 0,80 euron alennukseen Strasbourgissa; ei kuitenkaan pidä näitä alennuksia harjoittelijoiden keskimääräiset palkkatasot ja kahtena viime vuotena perityt korkeat hinnat huomioon ottaen riittävinä niin, että niillä olisi edes häviävän pieni vaikutus harjoittelijoiden rahatilanteeseen; kehottaa pääsihteeriä myöntämään heidän ansioitaan vastaavat hinnanalennukset;

91.

kehottaa puhemiehistöä varmistamaan, että taataan niiden valtuutettujen avustajien sosiaaliset oikeudet ja eläkeoikeudet, jotka ovat työskennelleet avustajina keskeytyksettä kahden viime vaalikauden ajan; kehottaa hallintoa näin ollen esittämään ehdotuksen, jossa otetaan huomioon päätös aikaistaa vaaleja vuonna 2014 sekä palvelukseenottomenettelyssä kulunut aika laskettaessa henkilöstösäännöissä edellytettyjä kymmentä palvelusvuotta;

92.

kehottaa puheenjohtajakokousta harkitsemaan uudelleen valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua jäsenten mukana tietyin, myöhemmin vahvistettavin ehdoin parlamentin virallisille valtuuskuntamatkoille ja virkamatkoille, kuten monet jäsenet ovat jo pyytäneet;

93.

kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä tutkimaan ja ratkaisemaan valtuutettuihin avustajiin liittyviä ongelmia, joita aiheutti pääasiassa viimekertainen vaalikauden vaihtuminen (viipeet sopimusten allekirjoittamisessa, sopimusten katkeaminen, Euroopan parlamentin vaalien aikaistaminen jne.) ja joilla voi olla vakavia seurauksia valtuutettujen avustajien työelämäoikeuksien kertymiselle tulevaisuudessa; pyytää ottamaan valtuutettujen avustajien edustajia mukaan ratkaisujen etsimiseen;

94.

pyytää parlamenttia yhtäläisten mahdollisuuksien ja työntekijöiden työoikeuksien takaamiseksi hyväksymään suuntaviivat, jotka koskevat palkkaluokkien laatimista valtuutetuille avustajille, ja kehittämään kutakin tehtäväryhmää varten selkeät toimenkuvat, vastuut ja tehtävät;

95.

toteaa, että vuonna 2015 päättyi lopullisesti 154 palvelussuhdetta, joista 126 aiheutui eläkkeelle siirtymisestä, 13 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä, 9 irtisanoutumisesta ja 6 kuolemasta; pyytää pääsihteeriä valvomaan tiukasti, että henkilöstösääntöjen 16 artiklan neljännen kohdan määräyksiä, jotka koskevat mahdollisia eturistiriitoja virkasuhteen päätyttyä parlamentissa ja erityisesti irtisanoutumistapauksissa, noudatetaan, ja pitää outona, että toistaiseksi ei ole julkaistu yhtään mahdollisia eturistiriitoja koskevaa tapausta;

96.

panee huolestuneena merkille, ettei ole tehty minkäänlaisia henkilöstöä koskevia erityisjärjestelyjä sen varalta, että jäsenvaltio päättää erota unionista; toteaa, että tämä kysymys koskee kaikkia unionin toimielimiä, ja kehottaa pääsihteeriä käymään vuoropuhelua komission kanssa sen varmistamiseksi, että brittityöntekijöistä ei tule brexitin uhreja ja että heidän sääntömääräiset, sopimusperusteiset ja kertyneet oikeutensa turvataan täysimääräisesti;

97.

kehottaa tehostamaan koulutuskurssien järjestämistä, jotta ne voitaisiin mukauttaa valtuutettujen avustajien erityistarpeisiin; katsoo, että hallinnon olisi erityisesti otettava huomioon parlamentin ja jäsenten toimintakalenteri ja määriteltävä räätälöityjä aikatauluja ja erityisaiheita;

98.

toteaa, että 43 prosenttia parlamentin henkilöstöstä on sitä mieltä, että etätyöllä olisi myönteinen vaikutus heidän työtyytyväisyyteensä; korostaa, että parlamentti on ainoa toimielin, joka ei ole ottanut käyttöön etätyötä ja joustavaa työaikaa koskevaa järjestelmää, vaikka molemmat ovat olleet monia vuosia käytössä useimmissa muissa toimielimissä, muun muassa komissiossa, ja ne ovat todistettavasti lisänneet tuottavuutta ja parantaneet henkilöstön elämänlaatua; panee merkille, että parlamentti otti lokakuussa 2016 käyttöön satunnaisen etätyön; pyytää pääsihteeriä raportoimaan kaikille asiasta kiinnostuneille yksiköille ja myös jäsenille ja heidän avustajilleen tämän palvelun täytäntöönpanosta; kehottaa myös ottamaan joustavan työajan mahdollisimman pian osaksi parlamentin työjärjestelyjä;

99.

kehottaa parlamenttia muuttamaan jäsenten ja poliittisten ryhmien tarjoamien harjoittelumahdollisuuksien sääntöjä, jotta voidaan parantaa harjoittelijoiden tilannetta parlamentissa; katsoo, että sääntöjen olisi katettava muun muassa asianmukainen korvaus, harjoittelujaksojen rajallisen keston määrittely ja opintosopimus;

100.

panee tyytyväisenä merkille, että parlamentti julkaisee verkkosivustollaan vuosittain kattavan luettelon kaikista toimeksisaajistaan yli 15 000 euron arvoisten sopimusten osalta ja että luettelossa esitetään toimeksisaajan nimi ja osoite, sopimuksen tyyppi ja kohde, sen kesto ja arvo, noudatettu menettely ja asiasta vastaava pääosasto;

101.

huomauttaa, että luettelo menee varainhoitoasetuksessa esitettyjä avoimuusvaatimuksia pidemmälle; kannustaa kaikkia unionin toimielimiä esittämään täysimääräiset tiedot kaikista toimeksisaajista ja julkisten hankintamenettelyjen yhteydessä tehdyistä sopimuksista ja myös tapauksista, joissa on käytetty suoraa sopimuksentekomenettelyä tai rajoitettua menettelyä;

102.

kannattaa tilintarkastustuomioistuimen johtopäätöstä, jonka mukaan unionin toimielinten olisi perustettava yksi yhteinen julkinen hankintasopimuksia koskeva tietorekisteri, jotta niiden hankintatoimien tehokas avoimuuden varmistaminen ja jälkiseuranta olisi mahdollista;

103.

huomauttaa, että huolimatta aiemmista parannuskehotuksista parlamentin matkatoimiston tarjoama palvelu ei edelleenkään ole tyydyttävää, sillä hinnat ovat suhteellisen korkeat eikä matkatoimisto ole onnistunut neuvottelemaan sopimuksia tärkeimpien lentoyhtiöiden kanssa halvemmista hinnoista ja suuremmasta joustavuudesta matkajärjestelyjä tehtäessä;

104.

kehottaa matkatoimistoa pyrkimään tarjoamaan alhaisempia hintoja riippumatta siitä, mikä lentoyhtiö on kyseessä; pyytää matkatoimistoa ottamaan käyttöön palauteprosessin (käyttäjätyytyväisyyskyselyt) saadakseen selville, missä asioissa olisi mahdollista vielä edistyä;

105.

toteaa, että vapaaehtoisen eläkerahaston arvioitu vakuutusmatemaattinen alijäämä kasvoi 276,8 miljoonaan euroon vuoden 2015 lopussa; toteaa lisäksi, että vuoden 2015 lopussa huomioon otettava nettovarallisuus oli 155,5 miljoonaa euroa ja eläkevastuu oli 432,3 miljoonaa euroa;

106.

palauttaa mieliin, että rahaston ennakoidut tulevat vastuut jakautuvat useiden kymmenien vuosien ajalle ja että vapaaehtoinen eläkerahasto maksoi vuonna 2015 yhteensä 15,8 miljoonaa euroa;

107.

toteaa, että tämä herättää huolta rahaston varojen mahdollisesta ehtymisestä ja että parlamentti takaa eläkeoikeuksien maksamisen, jos ja kun rahasto ei kykene itse täyttämään velvoitteitaan;

108.

kehottaa jälleen kerran puhemiehistöä arvioimaan eläkerahaston nykytilannetta mahdollisimman pian;

109.

palauttaa mieliin viimevuotisen vastuuvapautta koskevan päätöslauselman (5) 112 kohdan, jossa kehotetaan arvioimaan eläkerahaston nykytilannetta; pitää valitettavana, ettei arviointia ole vielä toimitettu;

110.

palauttaa mieliin, että unionin tuomioistuin totesi vuonna 2013 päätöksen nostaa rahaston jäsenten eläkeikä 60 vuodesta 63 vuoteen, jotta pääomaa ei käytetä loppuun liian aikaisin, ja mukauttaa rahastoa uusiin parlamentin jäsenten asemaa koskeviin sääntöihin olevan pätevä;

111.

toteaa, että kansallisten eläkerahastojen on yleensä täytettävä tiukat vaatimukset eikä niillä saa olla lainkaan vakuutusmatemaattista alijäämää, mutta vapaaehtoisella eläkerahastolla on nyt tällaista alijäämää 64 prosenttia eläkevastuista; pyytää pääsihteeriä esittämään puhemiehistölle kattavan toimintasuunnitelman sen välttämiseksi, että rahaston pääoma käytetään loppuun liian aikaisin;

112.

pitää valitettavana, että valitessaan rahoituslaitoksia, jotka hoitavat sen maksuja ja tilejä, parlamentti ei kiinnitä huomiota näiden laitosten yhteiskuntavastuuta koskeviin toimintaperiaatteisiin, ja kehottaa pääsihteeriä varmistamaan, että jatkossa parlamentti toimii pääasiassa sellaisten rahoituslaitosten kanssa, joiden investointipolitiikassa keskitytään kestävyyteen ja muihin yhteiskuntavastuuta koskeviin näkökohtiin;

113.

korostaa, että vuonna 2015 parlamentilla oli noin 106,25 miljoonaa euroa pankkitileillä, joilta ei kertynyt ollenkaan korkotuloja; kehottaa pääsihteeriä tutkimaan, onko näin suuri määrä likviditeettiä tarpeen, ja erityisesti parantamaan varainhallintaa tässä suhteessa ja mahdollisesti etsimään keinoja pankkitilien tuottojen parantamiseksi;

114.

panee tyytyväisenä merkille innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston strategisten suuntaviivojen 2014–2019 täytäntöönpanon; panee merkille, että parlamentin jäsenten ja henkilöstön sähköisessä työympäristössä toteutetaan monia muutoksia, mutta näiden muutosten vaikutukset ja myös niiden uudet mahdollisuudet ovat varsin tuntemattomia ja niitä kehitetään pääasiassa innovoinnin ja teknisen tuen pääosastossa; kehottaa tiivistämään innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston ja viestinnän pääosaston yhteistyötä, jotta voidaan parantaa sisäistä ja ulkoista viestintää niistä monista innovaatioista, jotka on otettu tai otetaan pian käyttöön;

115.

panee merkille innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston pyrkimykset lisätä parlamentin verkkosivuja koskevia osumia Google-hakukoneen yhteydessä; katsoo kuitenkin, että myös parlamentin oman verkkosivuston hakutoiminnolla olisi saatava mielekkäitä tuloksia, jotta käyttäjät voisivat portaalin kautta päästä nopeasti etsimilleen verkkosivuille; panee huolestuneena merkille, että tällä hetkellä hakukone ei toimi asianmukaisesti, ja kehottaa pääsihteeriä löytämään nopean ratkaisun tähän pitkään jatkuneeseen ongelmaan;

116.

panee huolestuneena merkille, että vaikka innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston uusiin laitteistohankintoihin myönnetään vuosittain yli 35 miljoonaa euroa, hankinnoissa ei sovelleta selkeää ekologista ja sosiaalista kestävyyttä koskevaa politiikkaa, ja pyytää pääsihteeriä laatimaan toimintasuunnitelman sen varmistamiseksi, että jatkossa kaikki laitteistoja koskevat tarjouskilpailut sisältävät ekologista ja sosiaalista kestävyyttä koskevat valintaperusteet;

117.

kehottaa innovoinnin ja teknisen tuen pääosastoa huolehtimaan siitä, että kaikkia parlamentin verkkosivuja voidaan käyttää mobiililaitteilla, sillä nykyisiä käyttöliittymiä ei voida pitää yhteensopivina mobiililaitteiden kanssa, vaikka suuri osa kävijöistä käyttää iPadia tai matkapuhelinta vieraillessaan parlamentin ja erityisvaliokuntien sivustoilla; ehdottaa, että toteutetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan näkyvästi ja kohtuullisessa ajassa verkkosivujen käytettävyyttä mobiililaitteilla;

118.

pitää jäsenten edustajantoimen kannalta välttämättömänä, että tulostimet jäävät heidän toimistoihinsa; huomauttaa, että halvat geneeriset värikasetit saattavat mahdollisesti johtaa hiukkaspäästöjen vaarallisiin tasoihin ja terveyshaittoihin; kehottaa siksi innovoinnin ja teknisen tuen pääosastoa ja infrastruktuurin ja logistiikan pääosastoa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla edistetään ympäristöystävällisten tulostimien hankintaa, ja varmistamaan, että niissä käytetään ainoastaan alkuperäisiä värikasetteja, samalla kun annetaan jäsenille ja heidän avustajilleen mahdollisuus sijoittaa tulostimet työhuoneidensa sijasta niiden läheisyyteen;

119.

panee merkille, että puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 7. syyskuuta 2015 tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien turvallisuutta koskevat toimintaperiaatteet; korostaa, että nykyisessä globaalissa toimintaympäristössä on kiireesti pantava täytäntöön huomattavasti nykyistä tiukemmat tieto- ja viestintätekniikan turvallisuutta koskevat toimintaperiaatteet, joissa otetaan täysimääräisesti huomioon kyberturvallisuuteen liittyvien riskien hallinta; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille parlamentin kyberturvallisuusvastaavan nimittämisen;

120.

toistaa vuotta 2014 koskevassa vastuuvapauspäätöslauselmassa esittämänsä pyynnön ottaa käyttöön nopea hälytysjärjestelmä, jonka avulla innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto voi yhteistyössä turvallisuusasioiden pääosaston kanssa lähettää nopeasti teksti- tai sähköpostiviestejä jäsenille ja henkilöstön jäsenille, jotka haluavat lisätä yhteistietonsa turvallisuutta koskevissa hätätilanteissa käytettävään viestintäluetteloon;

121.

antaa innovoinnin ja teknisen tuen pääosastolle tunnustusta siitä, että WiFi-yhteys on saatavilla kaikissa parlamentin rakennuksissa; toteaa kuitenkin, että Strasbourgin istuntosalissa langaton yhteys toimii epäluotettavasti, varsinkin äänestysten ja erityisen tärkeiden keskustelujen aikana, jolloin monet parlamentin jäsenet käyttävät yhteyttä samanaikaisesti; kehottaa pääsihteeriä toteuttamaan tässä suhteessa tarvittavat korjaustoimet;

122.

pitää myönteisenä, että tietyt parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien julkisista kokouksista lähetetään jo verkossa suoratoistona; pyytää pääsihteeriä edelleen kehittämään ja laajentamaan tätä palvelua sekä valtuuskuntien verkkosivujen sisältöä;

123.

panee merkille, että vuonna 2010 hyväksyttyä keskipitkän aikavälin kiinteistöstrategiaa tarkistetaan parhaillaan; pyytää, että strategia ulotetaan pidemmälle aikavälille ja että siihen sisällytetään tapaustutkimus brexitin todennäköisistä vaikutuksista;

124.

panee tyytyväisenä merkille, että vuodesta 2019 lähtien parlamentin jäsenten ja heidän avustajiensa käytettävissä on enemmän toimistotilaa Strasbourgissa; kehottaa pääsihteeriä varmistamaan, että niin kauan kuin ei ole löydetty ratkaisua parlamentin yhden toimipaikan järjestelmän toteuttamiseen, avustajaa kohden varataan voimassa olevien työsuojelumääräysten mukainen vähimmäisneliömetrimäärä, sillä parlamentti on tässä asiassa haavoittuvassa asemassa, koska se rikkoo näitä sääntöjä tietoisesti;

125.

pitää erittäin valitettavana päätöstä vaihtaa jäsenten ja heidän avustajiensa toimistojen kalusteet Brysselissä ja kehottaa perumaan päätöksen välittömästi; toteaa, että suurin osa kalusteista on täysin käyttökelpoisia ja ulkonäöltään kelvollisia eikä ole mitään tarvetta vaihtaa niitä; ei pidä joidenkin jäsenten palautetta – yleisen kyselyn sijaan – yksinään riittävänä perusteena kalusteiden vaihtamiseen ja pitää hallinnon esittämiä makuun, muotiin tai vanhentuneeseen tyyliin liittyviä argumentteja yhtä lailla riittämättöminä; katsoo, että yksittäiset kalusteet olisi vaihdettava vain, jos niissä näkyy selviä vaurioita tai merkittävää kulumista tai ne aiheuttavat työpaikalla erityisen tai yleisen terveysriskin (kuten mahdollinen ergonomisempien toimistotuolien kehittäminen); toteaa, että talouskriisin aiheuttamassa nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa tällainen ulkonäköseikkoihin keskittyminen saattaisi vaarantaa vakavasti parlamentin ja sen jäsenten uskottavuuden varsinkin kansalaisten ja suuren yleisön keskuudessa;

126.

toteaa, että puhemiehistön vuosina 2013 ja 2015 tekemien päätösten mukaisesti uusissa ateriapalvelusopimuksissa ei ole suoria tukia parlamentin talousarviosta; on kuitenkin huolissaan siitä, että tiettyjä palveluja tarjottiin vuonna 2015 markkinahintoja korkeampaan hintaan; viittaa tässä yhteydessä kahvitarjoiluun kokousten aikana; panee merkille, että hintoja tarkistettiin elokuussa 2016;

127.

pitää erittäin valitettavina sattumanvaraisia, subjektiivisia ja kohtuuttomia kriteerejä, joita käytettiin autonkuljettajien palvelukseen ottamisessa ja vuonna 2016 turvallisuussyistä aloitetussa tämän palvelun siirtämisessä parlamentin sisällä hoidettavaksi; pitää valitettavana, ettei menettelyssä otettu huomioon autonkuljettajien vuosien aikana hankkimaa osaamista ja kokemusta heidän työskennellessään tiiviisti jäsenten kanssa ja heidän kanssaan muodostunutta luottamussuhdetta sekä sitä, että he joutuivat työttömiksi siinä vaiheessa, kun moni heistä oli jo siinä iässä, että uutta työtä on vaikea löytää;

128.

on huolissaan tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosaston ja tulkkien edustajien välisestä ongelmallisesta työmarkkinavuoropuhelusta, joka käynnistyi tammikuussa 2014 ja jossa ei toistaiseksi ole päästy sopimukseen; kehottaa pääsihteeriä aloittamaan sovittelun osapuolten välillä, jotta voidaan parantaa keskinäistä ymmärrystä ja löytää ratkaisuja, jotka ovat kaikkien hyväksyttävissä;

129.

on tyytyväinen kehitykseen, jota on jo saavutettu tulkkaus- ja konferenssitoiminnan pääosaston nykyaikaistamisprosessissa ja joka näkyy varsinkin tulkkien saatavuuden parantumisena, tulkkaustuntien määrän hienoisena nousuna ja tulkkien työmäärän entistä parempana jakautumisena; panee merkille, että tilastojen laskentamenetelmää on selkeytetty ja että vuosilomia ja sairauslomia ei nyt oteta lainkaan huomioon tulkkien tulkkauskopissa keskimäärin viettämän tuntimäärän laskennassa;

130.

pyytää pääsihteeriltä tietoja toimenpiteistä, joita on toteutettu vuoden 2014 talousarviota koskevan vastuuvapauspäätöslauselman hyväksymisen jälkeen kokousjärjestelyihin liittyvän resurssitehokkuuden ja resurssien käytön vaikuttavuuden parantamiseksi järkeistämällä konferenssihallintoa parlamentissa;

131.

panee tyytyväisenä merkille jatkuvasti turvallisuuden hyväksi toteutettavat toimet parlamentin tiloissa ja niiden ympäristössä; toteaa, että turvallisuusasioissa parlamentin on pyrittävä saavuttamaan herkkä tasapaino, jossa toisella puolella on erilaisten suojatoimien huomioon ottaminen ja toisella sellaisen turvallisuutta ylen määrin korostavan järjestelmän käyttöönotto, joka hidastaa parlamentin toimintaa; edellyttää silti parlamentin turvallisuuden parantamista entisestään ja kehottaa pääsihteeriä varmistamaan, että henkilöstö on asianmukaisesti koulutettua ja pystyy hoitamaan tehtävänsä ammattimaisesti myös hätätilanteissa;

132.

kehottaa pääsihteeriä varmistamaan, että yhteistyötä harjoitetaan aktiivisesti unionin toimielinten kesken samoin kuin Belgian, Ranskan ja Luxemburgin viranomaisten kanssa;

133.

kehottaa innovoinnin ja teknisen tuen pääosastoa ja turvallisuusasioiden pääosastoa vahvistamaan kyberpuolustusvalmiuksia ottaen huomioon viime kuukausina kasvaneen kyberhyökkäysten uhan;

134.

palauttaa mieliin, että puhemiehistö käynnisti ympäristöasioiden hallintajärjestelmää (EMAS) koskevan hankkeen parlamentissa 19. huhtikuuta 2004; toteaa, että puhemiehistö hyväksyi vuonna 2016 tarkistetun ympäristöpolitiikan, jossa vahvistetaan ja toistetaan parlamentin sitoutuminen ympäristönsuojelun tason jatkuvaan parantamiseen;

135.

panee tyytyväisenä merkille toimielinten välisen ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevan neuvontapisteen perustamisen ja toteaa, että se on nyt otettava kaikilta osin käyttöön asettamalla selvät käytännön tavoitteet sekä tehostamalla sisäisiä tiedotus- ja edistämistoimia ja ympäristöä säästävien julkisten hankintojen hallintaa; korostaa, että myös alihankkijoina toimivien palveluntarjoajien on yhtä lailla noudatettava sääntöjä; pitää tässä suhteessa valitettavana, että parlamentissa käytetään suuria määriä muovipulloja, -kuppeja, -astioita ja -pakkauksia;

136.

palauttaa mieliin, että parlamentti on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 30 prosenttia kokoaikaista työntekijää kohden vuoteen 2020 mennessä vuoteen 2006 verrattuna; panee tyytyväisenä merkille, että kaudella 2006–2015 kyseinen indikaattori laski noin 24,3 prosenttia;

137.

pitää siksi erittäin tärkeänä, että parlamentti asettaa itselleen uusia, entistä haastavampia määrällisiä tavoitteita, joita asiasta vastaavien yksiköiden olisi mitattava säännöllisesti; panee tässä yhteydessä merkille puhemiehistön vuonna 2015 tekemän päätöksen parlamentin kaikkien hiilipäästöjen kompensoimisesta, mukaan luettuina parlamentin jäsenten kotipaikan ja parlamentin työskentelypaikkakuntien välisistä lennoista aiheutuvat päästöt;

138.

muistuttaa parlamenttia sen energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (6) mukaisesta sitoumuksesta, jonka perusteella se sitoutuu soveltamaan omistamiinsa ja käyttämiinsä rakennuksiin samoja vaatimuksia, joita sovelletaan jäsenvaltioiden keskushallintojen rakennuksiin energiatehokkuudesta, kyseisen direktiivin 5 ja 6 artiklan nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavia talousarvio- ja hankintasääntöjä, koska sen rakennusten näkyvyys on suuri ja koska sen olisi oltava johtavassa asemassa rakennustensa energiatehokkuuden suhteen; tähdentää, että tätä lausumaa on noudatettava pikaisesti jo senkin vuoksi, että sen oma uskottavuus säilyisi nyt käynnissä olevassa rakennusten energiatehokkuutta ja energiatehokkuutta koskevien direktiivien tarkistuksessa;

139.

kehottaa puhemiehistöä tutkimaan kannustinjärjestelmää, jolla edistetään kestävämpiä ja tehokkaampia liikennemuotoja työmatkaliikenteessä;

140.

pitää myönteisenä parlamentin aloitetta kattavan politiikan täytäntöönpanemiseksi ruokahävikin vähentämiseksi; kehottaa parlamenttia varmistamaan, että kaikki ateriapalvelujen tarjoajat ehkäisevät aktiivisesti ruokahävikkiä kaikissa parlamentin tiloissa; kehottaa parlamenttia tehostamaan käytäntöä, jossa myymättä jäänyt ruoka lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen;

141.

olettaa, että kokoushuoneiden tehokkaan varausjärjestelmän ja toimitilojen hallintarekisterin käyttöönotolla voidaan saada aikaan huomattavaa potentiaalia parlamentin kustannusten ja ympäristötoimien suhteen, ja kehottaa pääsihteeriä viemään asiaa eteenpäin;

142.

toteaa, että vuonna 2015 momentin 4 0 0 määrärahat poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille käytettiin seuraavasti:

143.

palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin suositti vuosikertomuksessaan, että parlamentti ”käy läpi poliittisille ryhmille osoitettujen talousarviomäärärahojen käyttöä koskevan nykyisen valvontakehyksen” ja ”lisäksi Euroopan parlamentti tarjoaa parempaa ohjausta valvomalla tehokkaammin sitä, kuinka ryhmät noudattavat menojen hyväksymistä ja maksamista sekä hankintamenettelyjä koskevia sääntöjä”;

144.

toteaa, että vuonna 2015 momentin 4 0 2 määrärahat käytettiin seuraavasti (7):

145.

toteaa, että vuonna 2015 momentin 4 0 3 määrärahat käytettiin seuraavasti (8):

146.

panee huolestuneena merkille, että säätiöiden Alliance for Direct Democracy in Europe, Movement for a Europe of Liberties and Democracy, Initiative for Direct Democracy in Europe ja Foundation for a Europe of Liberties and Democracy yhteydessä on havaittu merkittäviä sääntöjenvastaisuuksia, jotka koskevat kiellettyä kansallisten puolueiden suoraa tai epäsuoraa rahoitusta ja lahjoituksia;

147.

on huolissaan tällaisten sääntöjenvastaisuuksien parlamentille aiheuttamasta maineriskistä ja on vakuuttunut siitä, että tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimia, joilla estetään ja korjataan muut vastaavat sääntöjenvastaisuudet tulevaisuudessa; ottaa kuitenkin huomioon, että näitä sääntöjenvastaisuuksia esiintyy vain muutamien harvojen poliittisten puolueiden ja säätiöiden yhteydessä; katsoo, että näiden sääntöjenvastaisuuksien ei pitäisi asettaa kyseenalaiseksi muiden poliittisten puolueiden ja säätiöiden varainhoitoa;

148.

on tietoinen uusista asetuksista eli asetuksesta (EU, Euratom) N:o 1141/2014 ja 22. lokakuuta 2014 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU, Euratom) N:o 1142/2014 (9), jotka alkavat vaikuttaa Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoitukseen varainhoitovuonna 2018, ja äskettäin perustetun Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen merkittävästä roolista sekä siitä, että puhemiehistössä käydään parhaillaan keskusteluja pääsihteerin ehdotuksista, jotka koskevat näiden asetusten toistaiseksi ratkaisemattomia kysymyksiä; kehottaa parlamentin sisäistä tarkastajaa laatimaan uuden tarkastuskertomuksen Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoituksesta mahdollisimman pian uusien asetusten voimaantulon jälkeen;

149.

pitää tärkeänä, että tässä yhteydessä selvitetään, onko nykyisessä sisäisten ja ulkoisten tarkastusten järjestelmässä puutteita merkittävien sääntöjenvastaisuuksien välttämisessä; panee merkille ulkopuolisen tilintarkastajan (EY) vakuutukset, joiden mukaan tarkastusten tavoitteena on ollut saada kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että yhteisö on noudattanut sääntöjä ja määräyksiä, ja tarkastuslausuntoa tukevaa evidenssiä on tarkastettu testien perusteella; panee kuitenkin merkille, että tarkastukset eivät sisällä mahdollisten vilpillisten lausuntojen ja asiakirjojen tutkimista ja näin ollen ne antavat vain melko suppean kuvan tarkastellusta varainhoidosta;

150.

huomauttaa, että varainhoidon pääosastossa on niukat henkilöresurssit (parhaillaan kaksi kokoaikaista tointa) Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden tilien tarkastamiseen; on ehdottomasti sitä mieltä, että tähän toimintaan voitaisiin osoittaa enemmän resursseja, kun otetaan huomioon tähän liittyvä suuri maineriski;

151.

kehottaa puhemiehistöä helpottamaan luottamuksellisuusperiaatteen asettamissa rajoissa mahdollisuutta tutustua Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden loppukertomuksiin sisältyviin perustana oleviin asiakirjoihin ja erityisesti tileihin ja suoritettuihin tarkastuksiin;

152.

pyytää äskettäin perustettua viranomaista toimittamaan parlamentille edistymiskertomuksen ensimmäisen toimintavuotensa jälkeen eli vuonna 2017; pyytää pääsihteeriä huolehtimaan siitä, että viranomaisella on käytössään kaikki tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavat resurssit.