Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus neuvoston suositukseksi laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista”

(COM(2017) 563 final – 2017/0244 (NLE))

(2018/C 262/07)

Esittelijä:	Imse SPRAGG NILSSON
Toinen esittelijä:	Vladimíra DRBALOVÁ

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 17.11.2017
Oikeusperusta	EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 29 artiklan 1 kohta

Komitean täysistunnon päätös	17.10.2017

Vastaava erityisjaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	27.3.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	19.4.2018
Täysistunnon nro	534
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	194/0/4

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK arvostaa tämän suosituksen ajankohtaisuutta, sillä useimmissa jäsenvaltioissa toteutetaan parhaillaan merkittäviä oppisopimuskoulutuksen uudistuksia, ja antaa Euroopan komissiolle kiitosta sen halusta saavuttaa EU:ssa yhteinen ymmärrys siitä, mistä laadukas ja tehokas oppisopimuskoulutus muodostuu.

1.2

Komitea on yhtä mieltä siitä, että Euroopan komission valitsema oikeudellinen väline kannustaa koordinoimaan yhteisiä toimia oppisopimuskoulutuksen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi. Samalla se jättää jäsenvaltioille joustavuutta kansallisella tasolla.

1.3

ETSK panee merkille, että määritelmässä ja kriteereissä, jotka Euroopan komissio esittelee ehdotuksessa neuvoston suositukseksi, otetaan huomioon kansallisten järjestelmien monimuotoisuus oppisopimuskoulutuksen alalla.

1.4

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että ehdotetussa suosituksessa jäsenvaltioita kehotetaan edistämään työmarkkinaosapuolten aktiivista osallistumista oppisopimusjärjestelmien suunnitteluun, hallinnointiin ja täytäntöönpanoon kansallisten työmarkkinasuhteiden järjestelmien ja koulutuskäytäntöjen mukaisesti.

1.5

Komitea katsoo, että oppisopimuskoulutuksen suunnitteluun, hallinnointiin ja täytäntöönpanoon olisi osallistuttava aktiivisesti myös tahojen, joita ei perinteisesti pidetä luonnollisina sidosryhminä tällä alalla mutta jotka ovat prosessin kannalta yhtä lailla keskeisiä ja joita ovat esimerkiksi nuoriso- ja vanhempainyhdistykset, opiskelijaliitot ja oppisopimuskoulutettavat itse.

1.6

ETSK on tietoinen siitä, että oppisopimuskoulutuksella voi olla myönteinen rooli erityisesti nuorten taitojen ja työllistettävyyden lisäämisessä, mutta korostaa, että työttömyys on monimutkainen ilmiö ja että tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, jotta voidaan puuttua sen perimmäisiin syihin osaamisen kohtaanto-ongelman lisäksi.

1.7

ETSK katsoo, että suositusehdotuksessa olisi painotettava voimakkaammin sitä, miten oppisopimuskoulutettavat voivat edistää suurempaa sitoutumista oppisopimuskoulutusväyliensä suunnitteluun ja hallinnointiin. Antamalla oppisopimuskoulutettaville mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimiskokemukseensa luodaan entistä tuloksellisempia oppimiskokemuksia, mikä hyödyttää myös harjoittelupaikkojen tarjoajia.

1.8

Komitea kehottaa, että varmistetaan selkeät yhteydet, tehokas koordinointi ja yhteisvaikutukset EQAVET-verkoston (1) jo käynnistämien ja Eures-verkostoon (2) liittyvien aloitteiden kanssa.

1.9

ETSK kehottaa tekemään aloitteita, joissa tarkastellaan oppisopimuskoulutettavien kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuuksia EU:ssa. Niissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioissa saavutettu edistyminen erityisesti, kun kyse on haasteista, jotka liittyvät oppisopimuskoulutettavien liikkuvuuden tukemiseen tarvittavien edellytysten luomiseen.

1.10

ETSK suhtautuu myönteisesti aikomukseen valvoa suosituksen täytäntöönpanoa ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavan komitean tuella ja eurooppalaisen ohjausjakson avulla ja ehdottaa, että kehitetään indikaattoreita vaikutusten arvioimiseksi kansallisella tasolla. Komitea on valmis arvioimaan suosituksen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta.

2. Ehdotus neuvoston suositukseksi – taustaa

2.1

Ehdotus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista on jatkoa vuonna 2016 hyväksytylle Euroopan uudelle osaamisohjelmalle (3), ja sillä edistetään työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskevien EU:n ensisijaisten tavoitteiden täytäntöönpanoa. Ehdotuksella täydennetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettuja periaatteita ja tuetaan sen täytäntöönpanoa kansallisella tasolla. Laadukas ja tehokas oppisopimuskoulutus on myös ratkaisevan tärkeää nuorisotakuun onnistuneen täytäntöönpanon kannalta, ja ehdotus on vastaus yhä painokkaammin esitettyyn vaatimukseen varmistaa laadultaan entistä parempien harjoittelupaikkojen tarjonta nuorisotakuualoitteen yhteydessä.

2.2

Integroituja hankkeita koskevan EU:n työmarkkinavuoropuheluohjelman 2014–2016 puitteissa eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ovat toteuttaneet erillisiä oppisopimuskoulutushankkeita: EAY on keskittynyt oppisopimuskoulutuksen laatuun, ja BusinessEurope, UEAPME ja CEEP ovat keskittyneet kustannustehokkuuteen. Niiden työn tuloksena oppisopimuskoulutusta koskevasta yhteisestä visiosta syntyi yhteinen julkilausuma (4), jossa korostetaan sekä laadun että kustannustehokkuuden merkitystä oppisopimuskoulutuksessa.

2.3

Heinäkuussa 2013 perustettiin eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä. Se on ainoa foorumi, joka kokoaa yhteen viranomaiset ja sidosryhmät (yritykset, työmarkkinaosapuolet, kauppakamarit, ammatillisen koulutuksen tarjoajat, alueet, nuorten edustajat ja ajatuspajojen edustajat), ja sen tavoitteena on parantaa oppisopimuskoulutuksen laatua, tarjontaa ja houkuttelevuutta Euroopassa (5).

2.4

Ehdotettu väline on neuvoston suositus, jossa otetaan huomioon sekä toissijaisuus- että suhteellisuusperiaate. Oikeudellisena välineenä se viestittää jäsenvaltioiden sitoutumisesta suosituksessa esitettyihin toimenpiteisiin ja tarjoaa vankan poliittisen perustan alalla tehtävälle Euroopan tason yhteistyölle. Koska oppisopimuskoulutus perustuu yleensä työsopimukseen tai muuhun sopimussuhteeseen, oppisopimuskoulutettavia pidetään näin ollen sekä työssäoppijoina että työntekijöinä. Sen vuoksi aloitteen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 153, 166 ja 292 artikla.

2.5

Suosituksen yleisenä tavoitteena on ”parantaa oppisopimuskoulutettavien työllistyvyyttä ja henkilökohtaista kehitystä ja edistää työmarkkinoiden tarpeisiin vastaavan ammattitaitoisen ja pätevän työvoiman kehittämistä” (6). Erityisenä tavoitteena on ”tarjota oppisopimuskoulutukselle yhdenmukaiset puitteet, jotka perustuvat yhteisymmärrykseen laatua ja tehokkuutta määrittävistä tekijöistä niin, että otetaan huomioon ammatillisen koulutuksen järjestelmien monimuotoisuus jäsenvaltioissa”.

2.6

Suosituksessa oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan ”virallista ammatillisen koulutuksen järjestelmää, jossa yhdistetään merkittävä yrityksissä ja muilla työpaikoilla tapahtuva työssäoppiminen oppilaitoksessa tapahtuvaan opetukseen ja joka johtaa kansallisesti tunnustettuun ammattipätevyyteen. Järjestelmälle on ominaista sopimussuhde oppisopimuskoulutettavan, työnantajan ja/tai ammattioppilaitoksen välillä niin, että oppisopimuskoulutettava saa palkkaa tai korvausta työstään.”

2.7

Sen varmistamiseksi, että oppisopimusjärjestelmät vastaavat työmarkkinoiden tarpeisiin ja hyödyttävät sekä opiskelijoita että työnantajia, ehdotuksessa vahvistetaan laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen kriteerit ja annetaan niitä koskeva suositus kahdella toisiaan täydentävällä alalla. Ensimmäisellä alalla, ”opiskelu- ja työskentelyedellytykset”, erityiskriteerit ovat kirjallinen sopimus, oppimistulokset, pedagoginen tuki, työpaikkakomponentti, palkka tai korvaus, sosiaalinen suojelu sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset. Toisella alalla, ”toimintaedellytykset”, erityiset kriteerit ovat sääntelykehys, työmarkkinaosapuolten osallistuminen, tuki yrityksille, joustavat väylät ja liikkuvuus, uraohjaus ja tietojen lisääminen, avoimuus, laadunvarmistus ja valmistuneiden seuranta.

3. Yleistä

3.1

ETSK pitää ehdotettua suositusta tervetulleena ja kannattaa sitä. Sillä jatketaan ja täydennetään viimeaikaisia kaikilla tasoilla toteutettuja aloitteita, joissa on keskitytty laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen uudelleenkäynnistämiseen Euroopan unionissa.

3.2

Vuoden 2017 Rooman julistuksessa EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet asettivat tavoitteekseen unionin, jossa ”nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta”. Olennainen osa tätä sitoumusta oli tarjota nuorille taitoja, joilla voidaan helpottaa heidän pääsyään työmarkkinoille. Oppisopimuskoulutus on tehokas keino saavuttaa tämä tavoite.

3.3

On selvää, ettei oppisopimuskoulutus voi olla ratkaisu työttömyyteen. Oppisopimuskoulutuksesta voi olla hyötyä kaikenikäisten työttömien osaamisen kehittämisessä ja uudelleenkouluttautumisessa heidän integroimisekseen takaisin työmarkkinoille. Oppisopimuskoulutusta olisi myös tarjottava maahanmuuttajataustaisille henkilöille, sillä se on tehokas toimintatapa edistää sosiaalista osallisuutta ja työvoiman integroitumista. Samanaikaisesti olisi vältettävä sitä, että oppisopimuskoulutuksessa suuntaudutaan vähemmän ammattitaitoa vaativiin töihin ja heikkolaatuiseen koulutukseen, mikä voisi vahingoittaa oppisopimuskoulutuksen mainetta.

3.4

Työssäoppimisen muotona oppisopimuskoulutus mahdollistaa sen, että henkilöt voivat hankkia muodollisia pätevyyksiä sekä alakohtaisia taitoja ja valmiuksia, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeita, mikä parantaa heidän työllistyvyyttään ja työllistymismahdollisuuksiaan (7). Oppimiskokemuksen pitäisi johtaa mukautettavissa oleviin taitoihin ja valmiuksiin, joita voidaan hyödyntää tietyn oppisopimuskoulutuspaikan ulkopuolella. Se on keino tukea yksittäisten ihmisten henkilökohtaista kehitystä ja auttaa heitä hankkimaan teknisiä, digitaalisia, ”pehmeitä” ja sosiaalisia taitoja yhdennetysti.

3.5

Oppisopimuskoulutus voi olla erityisen tehokas väline, joka helpottaa siirtymistä yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta työelämään (8). Tämä siirtymäaika on monilla nuorilla yhä pidempi, ja sen lyhentämiseen olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Oppisopimuskoulutuksen kaltaisten ammattikoulutusmahdollisuuksien painoarvoa olisikin lisättävä vielä nykyisestä määrittämällä laatuvaatimuksia ja ottamalla käyttöön tehokkaita järjestelmiä.

3.6

Vaikka oppisopimuskoulutettavat ovat useimmiten nuoria, komitea korostaa, että oppisopimusjärjestelmät olisi suunniteltava sellaisiksi, että ne houkuttelevat aikuisia. Iäkkäämmille oppijoille tarkoitettu oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden hankkia ammattipätevyyksiä, jotka parantavat työllistettävyyttä ja avaavat uusia urakehitysmahdollisuuksia.

3.7

Työnantajilla on kasvava pula työntekijöistä, joilla on asiaankuuluvat taidot, jotka vastaavat niiden tarpeita ja joita edellytetään, jotta ne voivat pysyä kilpailukykyisinä. Oppisopimuskoulutus voi tarjota oppisopimuskoulutettaville taitoja, jotka parantavat heidän työllistettävyyttään ja joita työmarkkinat samalla edellyttävät. Jos sekä oppisopimuskoulutettavat että työnantajat tarvitsevat samanlaisia taitoja, oppisopimusjärjestelmä voi olla houkutteleva molemmille osapuolille. Lisäksi oppisopimuskoulutus mahdollistaa sen, että työnantajat voivat kouluttaa henkilöitä ja investoida heihin ja saada ajan myötä palvelukseensa päteviä ja motivoituneita työntekijöitä (9).

3.8

ETSK on tietoinen, että yritykset analysoivat nykyisin sitä, millä tavoin ne voivat osallistua oppisopimusjärjestelmiin tehdäkseen niistä yritysten kannalta entistä houkuttelevampia ja hyödyllisempiä. Komitea korostaa myös, että oppisopimuskoulutuksen tehokkuus on monitahoinen käsite, jossa ei ole kyse pelkästä kustannus-hyötyanalyysistä. Yhtäältä tehokkuudessa on kyse sen tunnustamisesta, että oppisopimuskoulutuksen tarjoajat investoivat oppimiskokemuksen luomiseen ja odottavat investoinnilta ajan mittaan tuottoa entistä paremmin soveltuvan osaamisen muodossa, mikä edistää oppisopimuspaikkojen tarjontaa ja kannustaa siihen (10). Toisaalta kyse on siitä, että henkilöitä siirretään tehokkaasti työmarkkinoille laadullisin keinoin.

4. Oppisopimusjärjestelmien suunnittelu ja täytäntöönpano – kumppanuuteen perustuva lähestymistapa

4.1

Monissa maissa nykyisiä oppisopimusjärjestelmiä ja niiden vetovoimaa on parannettava. Haasteina ovat muun muassa yleinen kielteinen käsitys oppisopimuskoulutuksesta, opetuksellinen arvo, vähäinen houkuttelevuus työnantajien kannalta sekä vähäinen tai olematon kumppanuustoiminta järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa oppisopimusjärjestelmien suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa.

4.2

Oppisopimuskoulutus on ennen kaikkea koulutuksellinen mahdollisuus, ja näin ollen sen tulisi perustua oppijakeskeiseen lähestymistapaan, ja se tulisi sovittaa oppijoiden etuihin, valmiuksiin ja mahdollisuuksiin ottaen samalla huomioon työmarkkinoiden tarpeet. Tämä tarkoittaisi sen varmistamista, että oppisopimuskoulutettavat saavuttavat täyden potentiaalinsa ja yltävät oppimistavoitteisiinsa, mikä hyödyttäisi myös työnantajia.

4.3

Oppisopimuskoulutettavien näkemykset olisi otettava huomioon päätöksissä, joilla voi olla suora vaikutus heihin ja heidän oikeuksiinsa ennen harjoittelujaksoa, sen aikana ja sen jälkeen. Heidän tulisi voida vaikuttaa oman harjoittelunsa oppimistavoitteisiin, ja heillä tulisi olla mahdollisuus antaa palautetta oppisopimuskoulutuksen laadusta ja tehokkuudesta. Edustusrakenteiden puuttuminen estää oppisopimuskoulutettavien mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin.

4.4

Oppisopimuskoulutuksen avulla voidaan auttaa niin nuoria kuin aikuisia hankkimaan täysi pätevyys ja valmiudet tiettyä työtä tai ammattia varten ja parantamaan omaa työllistettävyyttään. Monissa tapauksissa näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan hyödynnetä, sillä oppisopimuskoulutus on laadultaan puutteellista, sen opetuksellista arvoa ei aseteta etusijalle ja oppisopimuskoulutettavien oikeuksia ei kunnioiteta kuten pitäisi.

4.5

ETSK on lisäksi sitä mieltä, että dynaamiset työmarkkinat tarvitsevat enemmän osaamista kuin taitoja. Oppimistuloksissa olisikin keskityttävä mukautettavissa olevaan osaamiseen ennemminkin kuin lyhyen aikavälin taitoihin.

4.6

Oppisopimuskoulutukseen tulisi sisältyä vahva työperusteinen ulottuvuus niin, että vähintään puolet opetusajasta käytetään alan erityispiirteiden käytännön oppimiseen, ja mahdollisuuksien mukaan tähän olisi yhdistettävä kansainvälinen kokemus.

4.7

Kouluttajilla, mentoreilla ja valvojilla tulisi olla asianmukainen tutkinto, ja heillä tulisi olla tarvittavat, sekä pedagogiset että ammattikohtaiset, valmiudet oppisopimuskoulutettavien kouluttamiseen. Lisäksi heillä tulisi olla mahdollisuus jatkuvaan koulutukseen elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.

4.8

Yhteisvaikutukset oppisopimuskoulutuksen laadun, tehokkuuden ja houkuttelevuuden välillä voidaan varmistaa ainoastaan kaikkien keskeisten sidosryhmien – koulutuksen tarjoajien, työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden sekä oppisopimuskoulutettavien – jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla tekemän tiiviin yhteistyön avulla.

4.9

Kaikilla hallintotasoilla olisi luotava rakenteita selkeine menettelyineen ja rooleineen ottamalla toimintaan mukaan kaikki keskeiset talous- ja yhteiskuntaelämän sidosryhmät (esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen tarjoajat, työnantajajärjestöt, ammattiliitot, kauppakamarit, nuorisojärjestöt, opiskelijaliitot ja oppisopimuskoulutettavat), jotta vaikutettaisiin ja osallistuttaisiin päätöksiin, jotka liittyvät oppisopimusjärjestelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan.

5. Oppisopimuskoulutuksen tunnetuksi tekeminen

5.1

Jotta voitaisiin estää se, että oppisopimuskoulutusta pidetään erityisesti nuorten keskuudessa vähemmän houkuttelevana tai vähemmän arvostettuna koulutusväylänä, oppisopimuskoulutusta on tehtävä tunnetuksi arvokkaana vaihtoehtona ja laadullisesti tasaveroisena oppimismahdollisuutena eikä aktiivisena työmarkkinavälineenä.

5.2

Oppisopimuskoulutuksen tunnetuksi tekemistä olisi täydennettävä toimilla, joilla puututaan perinteisiin sosiaalisiin rooleihin perustuviin sukupuolistereotypioihin, jotka vaikuttavat edelleen kielteisesti oppisopimuskoulutuspaikkojen täyttämiseen ja vastaanottamiseen sekä oppisopimuskoulutuspaikkojen tunnetuksi tekemiseen ja niitä koskevaan mainontaan.

5.3

Kaikilla keskeisillä sidosryhmillä poliittisista päättäjistä työmarkkinaosapuoliin, kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin ja oppilaitoksiin on ratkaiseva rooli oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden edistämisessä, ja on tärkeää, että ne tekevät keskenään yhteistyötä. Oppisopimuskoulutuksesta vallitsevan nykyistä paremman käsityksen edistämisen on kuljettava käsi kädessä järjestelmien laadun ja tehokkuuden parantamisen kanssa ja oltava siitä riippuvainen.

5.4

Viranomaisten olisi investoitava nykyistä enemmän resursseja sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseen, joilla oppisopimuskoulutusta tehdään paikallistasolla tunnetuksi mahdollisille oppisopimuskoulutettaville ja joilla työnantajia kannustetaan tarjoamaan oppisopimusmahdollisuuksia.

5.5

ETSK katsoo olevan mahdollista hyödyntää Euroopan sosiaalirahastoa, jotta edistetään osaltaan sellaisten laadukkaiden ja tehokkaiden oppisopimusjärjestelmien luomista ja edelleen kehittämistä jäsenvaltioissa, jotka edellyttävät suurempaa taloudellista ja teknistä tukea viitekehyksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

5.6

On olennaisen tärkeää antaa työnantajille ja erityisesti pk- ja mikroyrityksille niiden tarvitsemaa taloudellista ja muuta tukea, jotta voidaan luoda laadukkaita ja tehokkaita harjoittelujaksoja ja oppisopimusjärjestelmiä.

5.7

Oppisopimuskoulutuksen uudenlaisen imagon luomisprosessin olisi perustuttava oikeudenmukaiseen, osallistavaan, syrjimättömään ja innovatiiviseen lähestymistapaan. Yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevilla ihmisillä tulisi olla mahdollisuus saada parasta tukea ja ohjausta heidän mielenkiinnon kohteitaan ja toiveitaan vastaavaan laadukkaaseen koulutukseen ja työssäoppimiseen. Toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä kaikilla tasoilla, jotta voidaan puuttua muuttajastatukseen, sosioekonomiseen taustaan, etniseen alkuperään, uskontoon, ikään, sukupuoleen tai muuhun asemaan perustuvaan syrjintään, joka on esteenä tasavertaisille mahdollisuuksille oppisopimuskoulutuksen hyödyntämiseen.

6. Opiskelu- ja työskentelyedellytykset

6.1

ETSK katsoo, että oppisopimuskoulutuksen tulisi perustua kirjalliseen ja oikeudellisesti sitovaan asiakirjaan, esimerkiksi opintosopimukseen tai kirjalliseen sopimukseen työnantajan, oppisopimuskoulutettavan ja oppilaitoksen välillä. Asiakirjassa olisi esitettävä selkeästi kaikkien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet, ja siihen tulisi sisältyä kuvaus oppimistavoitteista ja tehtävistä sekä muuta harjoitteluun liittyvää tietoa (muun muassa harjoittelun kesto, työajat ja palkka).

6.2

ETSK on vahvasti sitä mieltä, että oppisopimuskoulutuksessa olevilla on oikeus kohtuulliseen palkkaan tai korvaukseen, josta neuvotellaan työehtosopimusten puitteissa tai kansallisten tai alakohtaisten vaatimusten mukaisesti. Asianmukainen palkka tai korvaus voi mahdollistaa sen, että entistä useammat ihmiset erityisesti matalan tulotason väestöryhmistä osallistuvat oppisopimuskoulutukseen, ja sen avulla voidaan välttää oppisopimuskoulutuksen väärinkäyttö palkattomana ja kohtuuttoman joustavana työnä.

6.3

ETSK toistaa olevan tärkeää varmistaa, että oppisopimuskoulutettaville tiedotetaan asianmukaisesti ja viipymättä kaikista mahdollisista terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä vaaroista, joita heille aiheutuu oppisopimuskoulutusta suoritettaessa, ja että oppisopimuskoulutettaviin sovelletaan terveyttä ja turvallisuutta koskevia sääntöjä kaikilta osin.

7. Oppisopimuskoulutusjärjestelmien seuranta ja arviointi

7.1

Kaikkien oppisopimuskoulutusta tarjoavien olisi sitouduttava laatuvaatimuksiin. Pätevän valvojan olisi aina annettava oppisopimuskoulutettaville ohjausta ennen oppisopimuskoulutusta, sen aikana ja sen jälkeen, jotta varmistetaan oppimistavoitteiden saavuttaminen, oppisopimuskoulutettavan oikeuksien kunnioittaminen ja laatu.

7.2

Olisi otettava käyttöön seurantajärjestelmä, jonka avulla voidaan tarkkailla oppisopimuskoulutettavien edistymistä oppimistavoitteiden saavuttamisessa sekä oppimiskokemuksen laatua ja tuloksellisuutta. Tällaisen arvioinnin tulokset olisi jaettava oppisopimuskoulutettaville ja oppisopimuskoulutuksen tarjoajille, jotta he voivat tehdä tarvittaessa parannuksia. Tätä seurantajärjestelmää voitaisiin mahdollisuuksien mukaan käyttää menetelmänä sen mittaamiseen, kuinka moni oppisopimuskoulutus johtaa myöhemmin oppijoiden työllistymiseen.

8. Pätevyyksien tunnustaminen

8.1

Oppisopimuskoulutusjärjestelmien tulisi johtaa muodollisiin pätevyyksiin, jotka tunnustetaan jäsenvaltio-, unioni- ja kansainvälisellä tasolla eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaisesti. Tunnustetut pätevyydet parantaisivat oppisopimuskoulutettavien työllistyvyyttä ja liikkuvuutta asianomaisessa maassa ja EU:n sisällä. Oppisopimuskoulutuksen tulisi avata ovia ja tarjota oppisopimuskoulutettaville mahdollisuus siirtyä korkea-asteen koulutukseen oppisopimuskoulutuksen päättymisen jälkeen.

Bryssel 19. huhtikuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) EQAVET – ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys.

(2) Eures – Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaali.

(3) COM(2016) 381 final.

(4) Euroopan tason työmarkkinaosapuolten yhteinen julkilausuma: Towards a Shared Vision of Apprenticeships, 30. toukokuuta 2016.

(5) European Alliance for Apprenticeships.

(6) COM(2017) 563 final.

(7) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kansallisten kaksiosaisten ammattikoulutusjärjestelmien tulosten parantaminen” (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 57).

(8) On olemassa näyttöä siitä, että 60–70 prosenttia oppisopimuskoulutettavista siirtyy suoraan työelämään oppisopimuskoulutuksen jälkeen, ja eräissä tapauksissa tämä osuus nousee 90 prosenttiin. (Euroopan komission verkkosivu oppisopimuskoulutuksesta).

(9) Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop), 2015, Briefing note – Making apprenticeships work for small and medium enterprises.

(10) Ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavan komitean lausunto laadukasta ja tehokasta oppisopimuskoulutusta ja työssäoppimista koskevasta yhteisestä näkemyksestä, 2. joulukuuta 2016.