6.7.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 237/8

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Työn tulevaisuus – tulevaisuuden työtehtävissä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkiminen”

(puheenjohtajavaltio Bulgarian pyytämä valmisteleva lausunto)

(2018/C 237/02)

Esittelijä:	Cinzia DEL RIO (IT–II)
Toinen esittelijä:	Milena ANGELOVA (BG–I)

Puheenjohtajavaltio Bulgarian lausuntopyyntö	5.9.2017 päivätty kirje
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	23.2.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	15.3.2018
Täysistunnon nro	533
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	218/0/3

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Uuden teknologian aste asteelta etenevä ja nopeasti muotoaan muuttava käyttöönotto sekä digitalisaatio ja robotisaatio yritystoiminnassa mutta myös julkisella sektorilla vaikuttavat merkittävästi tuotantojärjestelmiin, työoloihin ja ehtoihin sekä työmarkkinoiden organisaatiomalleihin ja yhteiskuntaan yleisesti.

1.2

Uudella teollisella vallankumouksella voidaan parantaa tuottavuutta sekä elämän ja työn laatua, jos sitä täydennetään asianmukaisesti järkevällä toimenpidevalikoimalla osallistavan ja kestäväpohjaisen innovointiin perustuvan kasvun edistämiseksi. Vaikutukset työhön ovat merkittäviä: uusia työpaikkoja syntyy, toiset muuttuvat ja jotkut korvataan nopeasti. Hyvä perusopetus sekä laadukas ja tehokas ammatillinen koulutus, elinikäinen oppiminen, päivityskoulutus ja uudelleenkoulutus ovat välttämättömiä keinoja tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi.

1.3

Valmistautuakseen ja vastatakseen näihin nopeisiin teknologisiin ja digitaalisiin muutoksiin ETSK pyytää toissijaisuusperiaatteen huomioon ottaen Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan kohdennettua politiikkaa ja toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi ja mukauttamiseksi asianmukaisesti, suunnittelemaan yhdessä kansallisia pätevyysstrategioita ja tunnustamaan oikeuden asianmukaiseen koulutukseen kansalaisten ja työntekijöiden kaikille ikäryhmille ja kaikilla aloilla seuraavasti:

—	Varmistetaan aluksi, että kaikilla EU:n kansalaisilla on yhtäläinen mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

—	Vahvistetaan uudet yhteiset koulutusvertailuarvot EU:n jäsenvaltioiden välisten erojen kaventamiseksi ja koheesion lisäämiseksi.

—	Suunnataan koulutusta uudelleen ja vahvistetaan ammatillisen koulutuksen järjestelmiä, jotta voidaan varmistaa tarvittavien uusien taitojen nopea hankkiminen.

—	Tuetaan keskitettyä sopimista ja työmarkkinavuoropuhelua kansallisten työmarkkinasuhteiden järjestelmien mukaisesti, jotta voidaan ennakoida ja mukauttaa osaamista teknologiseen ja digitaaliseen kehitykseen ja kehittää työssä oppimista.

—	Kannustetaan oppilaitoksia ja yrityksiä vuorovaikutukseen.

—	Käynnistetään koulutuskampanja työmarkkinoiden lisääntyvän digitalisoitumisen tukemiseksi.

—

Kehitetään uusia toimenpiteitä, kuten tulosperusteisia kannustimia, perustetaan uusia seurantajärjestelmiä tulosten arvioimiseksi digitaalisen ja elinikäisen oppimisen kattavuuden osalta ja vaihdetaan ja levitetään EU-tasolla muun muassa koulutukseen pääsyä ja osallistumista sekä opintovapaata koskevien parhaiden kansallisten käytäntöjen kartoittamista niin työnhakijoiden kuin työntekijöiden saamiseksi koulutusohjelmien piiriin kiinnittäen erityistä huomiota vähäisen ammattitaidon omaaviin ja aikuisikäisiin työntekijöihin.

—

Varmistetaan kaikille koulutustarjonta ja koulutukseen osallistuminen siten, että samalla parannetaan yritysten tuloksia, edistetään työntekijöiden henkilökohtaista ja ammatillista kasvua sekä laajennetaan koulutusmahdollisuuksia kattamaan myös epätyypillinen työ (1). Parasta olisi, että tutkittaisiin tarkemmin, olisiko tällaisen yksilökohtaisen koulutusoikeuden oltava siirrettävä, eli tulisiko ihmisten pystyä siirtämään se työnantajalta toiselle ja yhdestä maasta toiseen.

—

Tutkitaan, tarvitaanko toimenpiteitä ja minkälaisia niiden tulisi olla, jotta voidaan vahvistaa oikeus palkalliseen opintovapaaseen, ja harkitaan EU-tason toimia, jotta eräiden jäsenvaltioiden hyvistä käytännöistä opintovapaaoikeuteen sovellettavien vähimmäisvaatimusten alalla voitaisiin tehdä normaalikäytäntö (2).

—	Perustetaan yhtenäinen eurooppalainen arviointi- ja validointijärjestelmä epävirallista ja arkioppimista varten.

—	Investoidaan EU:n tasolla erityisesti tähän kohdennetuin varoin siirtymävaiheen tukemiseen ja vahvistetaan uudet tulosperusteiset kriteerit rahoituksen myöntämiselle.

—	Edistetään yritysten välistä työn vaihtamista ”aivovaihdon” mahdollisuuksien tukemiseksi ja alustojen luomiseksi tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdantaa varten.

1.4

Tulevaisuudessa menestys perustuu taitojen täydentävyyteen. Tämä koskee sekä digitaalisia että perustaitoja, teknistä ja pehmeää osaamista, jotka kaikki edellyttävät tehokkaita koulujärjestelmiä ja tehtäviinsä hyvin valmistautuneita opettajia. ”Työn uusissa muodoissa”, joille on ominaista materiaalien tuotantoprosessien ja digitaalisen teknologian integrointi, on kuitenkin tärkeää säilyttää ihmiskeskeinen lähestymistapa.

1.5

Lisäksi ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita etsimään keinoja, jotta ketään ei jätetä jälkeen vaan tuetaan heikossa asemassa olevia henkilöitä, jotka eivät kykene mukautumaan uuden teknologisen aikakauden muutoksiin ja kasvaviin vaatimuksiin.

2. Johdanto

2.1

Digitalisaatio, automaatio ja uudet talousmallit, kuten teollisuus 4.0, kiertotalous ja jakamistalous ovat synnyttäneet työn uusia muotoja, joille on ominaista materiaalien tuotantoprosessien ja digitaaliteknologian integroiminen. Työ tapahtuu sekä verkossa että muualla, ja sillä on merkittävä vaikutus yritysten tuotantoprosesseihin, työmarkkinoiden organisaatiomalleihin, työoloihin ja -ehtoihin, työsopimusten kestoon, sosiaaliturvan kattavuuteen ja työsuhteisiin.

2.2

Uuteen teknologiaan ja digitalisaatioon liittyy mahdollisuus parempaan yksityiselämään ja työoloihin ja -ehtoihin sekä näiden tasapainottamiseen, tuottavuuden parantamiseen ja ylipäänsä parempien työpaikkojen luomiseen, jos niitä täydennetään asianmukaisesti oikealla siirtymävaiheen lähestymistavalla ja järkevällä toimenpidevalikoimalla osallistavan ja kestävällä pohjalla olevan, innovointiin perustuvan kasvun edistämiseksi. Jotkut nykyisistä työpaikoista ja toimialoista kehittyvät, jotkut perinteiset työt katoavat ja uusia toimintoja syntyy. Kaikilla aloilla voidaan havaita kolme ilmiötä: luominen, muuttaminen ja korvaaminen erilaisina yhdistelminä ja eri intensiteetillä (3).

2.3

Keskustelua käydään siitä, tuleeko tämä työn uusi konteksti johtamaan työpaikkojen menetyksiin vai uusiin työpaikkoihin. OECD:n mukaan työllisyyteen ja liiketoimintamalleihin kohdistuvat häiriöt tulevat olemaan merkittäviä tietyillä aloilla (valmistusteollisuus, liikenne, terveydenhuolto, matkailu-, majoitus-, ravitsemis- ja elämystoimialat, rahoitus ja koulutus). Vaarana on, että yhdeksän prosenttia työpaikoista menetetään, koska niihin kuuluvista tehtävistä yli 70 prosenttia pystytään automatisoimaan. Lisäksi 25 prosenttia työpaikoista muuttuu, koska vain puolet niihin kuuluvista tehtävistä voidaan automatisoida (4). Samalla digitalisoinnin ansiosta voi syntyä uusia työpaikkoja paitsi teollisuustuotannossa myös palvelualoilla. Tulokset riippuvat yhdennetystä poliittisesta työohjelmasta, julkisista päätöksistä sekä uusien tuotantoprosessien ja liiketoimintamallien aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi toteutetusta politiikasta. Erityisen merkityksellistä on nuorten varustaminen tarvittavilla taidoilla, työnhakijoiden ja nykyisen työvoiman kouluttaminen sekä päivitys- ja uudelleenkouluttaminen. Se, lisäävätkö uudet prosessit ja digitalisointi viime kädessä työllisyyttä, riippuu siitä, miten yritykset ja työntekijät onnistuvat mukautumaan teknologian kehitykseen EU:ssa, miten teknologian käyttöönotto ja käyttö sekä muutokset organisaatiorakenteissa toteutetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa, miten työntekijöiden koulutus toteutetaan sekä missä määrin EU ja jäsenvaltiot kykenevät luomaan suotuisan poliittisen ja sääntely-ympäristön turvatakseen sekä yritysten että työntekijöiden edut (5). Työmarkkinaosapuolten rooli ja asiantuntemus ovat ratkaisevan tärkeitä seikkoja tässä prosessissa, ja työmarkkinavuoropuhelulla sekä keskitetyllä sopimisella – kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti – on keskeinen asema.

2.4

Työn uusiin muotoihin liittyvä haaste ei enää ole yhteydessä ”innovoinnin ja digitalisoinnin” tarpeeseen vaan tarpeeseen varmistaa, että kaikki saavat asianmukaista ja laadukasta yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, joka suunnitellaan siten, että ihmiset voivat hankkia nopeasti uutta tietoa, osaamista ja pätevyyttä. Kysymys on siitä, miten täydennämme robottien ja ihmisten älyä ja säilytämme ihmiskeskeisen lähestymistavan tekoälyn ja digitalisoinnin käyttöönottoon kaikilla talouden aloilla, myös yritystoiminnan arvoketjuissa (6).

2.5

Tämän vuoksi yksi tärkeimmistä kysymyksistä aktiivisessa työmarkkinapolitiikassa ja sääntelyssä on se, miten yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä elinikäistä oppimista suunnataan uudelleen, toisaalta työnantajien ja työmarkkinoiden tarpeita myötäillen ja toisaalta kohti suurempaa ja parempaa työllistettävyyttä nopeasti muuttuvassa työmarkkinaympäristössä, sekä miten koulutuksen sisältöä ja koulutusväyliä mukautetaan myös aikuisikäisten työntekijöiden päivityskoulutusta ja uudelleenkoulutusta varten. Tämä haaste kohdistuu yhtä lailla työnantajiin kuin työntekijöihin ja pakottaa nämä sekä työmarkkinainstituutiot panostamaan entistä enemmän ennusteiden laatimiseen, suunnitteluun, rahoitukseen ja strategiaan.

2.6

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita tarttumaan siihen vakavaan ongelmaan, että yhä useammat ihmiset, joilla ei ole tarvittavaa koulutustaustaa eikä näin ollen edellytyksiä pysyä nopeiden muutosten tasalla, ovat vaarassa syrjäytyä.

3. Tilannekatsaus

3.1

EU:n toimielimet ja kansainväliset järjestöt ovat viime aikoina kiinnittäneet paljon huomiota sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen että elinikäisen oppimisen kautta saatua osaamista koskevaan kysymykseen, jota onkin tarkasteltu eri kannoilta, kun työmaailma muuttuu nopeasti. Tässä lausunnossa käytetään vain viimeisimpien asiakirjojen tietoja.

3.2

Monissa jäljempänä tarkastelluissa asiakirjoissa käsitellään tuottavuutta ja keskitytään sen kahteen osatekijään: osaamiseen ja työn organisoinnin uusiin muotoihin. Kaikissa asiakirjoissa ollaan samaa mieltä siitä, että yksi neljännen teollisen vallankumouksen työmarkkinoille aiheuttamista merkittävimmistä haasteista on sen määrittäminen, mitä uusia taitoja työntekijät tarvitsevat. Viime aikoina on keskusteltu eräistä ehdotuksista ja hyödyllisistä parhaista käytännöistä. ETSK on tyytyväinen Euroopan komission käynnistämiin työelämässä tarvittavien digitaalisten taitojen kampanjaan 2015–2016 sekä digitaalista osaamista koskevaan manifestiin. ETSK suosittelee tulevaisuuden digitaalipolitiikan hyviksi suuntaviivoiksi esitettyjä kymmentä keskeistä periaatetta (7) ja toistaa hiljattain annettujen asiaa koskevien lausuntojensa (8) päätelmät. Uudessa osaamisohjelmassa Euroopalle (9) puolestaan käynnistettiin EU:n avaintaitoja koskevan viitekehyksen ja joulukuussa 2016 annetun digitaalista osaamista koskevan manifestin tarkistus. Digitaalisen osaamisen tarkistus ja päivittäminen on merkittävä osatekijä tässä prosessissa. ETSK on tyytyväinen Euroopan komission äskettäin hyväksymiin kahteen tärkeään aloitteeseen: ehdotukseen neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista ja tiedonantoon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta (10). Komitea odottaa, että niihin sisältyvät suuntaviivat pannaan pikaisesti täytäntöön.

3.3

Kahdessa OECD:n viimeaikaisessa raportissa (11) painotetaan palkkaerojen ja tietokoneen käytön välistä yhteyttä, toisin sanoen teknologisen muutoksen myönteistä vaikutusta ammattitaitoisten työntekijöiden palkkaan. Tästä on kuitenkin seurauksensa laajeneva palkkaero suhteessa vaatimattoman ammattitaidon omaaviin työntekijöihin, erilaisia uusia työtä ja taitoja koskevia vaatimuksia sekä erityisesti ohjelmoinnin edellyttämien tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijan taitojen ja tieto- ja viestintätekniikan yleisten ja täydentävien taitojen kasvava kysyntä. ETSK on tyytyväinen myös OECD:n hiljattain julkaisemaan raporttiin Key issues for digital transformation in the G20, koska siinä esitetään kattava analyysi poliittisista haasteista ja suosituksista (12). ETSK painottaakin terveellä pohjalla olevien työmarkkinasuhteiden merkitystä G20-maiden ja EU:n tasolla valitun toimintapolitiikan onnistumisen kannalta. Tämän vuoksi ETSK toistaa myös hiljattain lausunnoissaan ja tutkimuksissaan esittämänsä päätelmät ja suositukset, erityisesti ne, jotka koskevat digitalisoinnin vaikutuksia perinteisiin yrityksiin ja teollisuudenaloihin (13), muutoksen tarvetta työmarkkinasuhteissa (14), epätyypillisten työntekijöiden työoloihin ja -ehtoihin liittyviä kysymyksiä (15), tilaustalouden (on-demand economy) vaikutuksia (16), jäsenvaltioiden hallitusvallan tehtävää poliittisten toimenpiteiden osalta sekä elinikäisen oppimisen merkitystä tulevaisuudessa (17). OECD:ssä valmistellaan ensi vuonna julkaistavaa uusia työpaikkoja koskevaa strategiaa, jossa yksi luku koskee ammattitaitoisten ja -taidottomien välistä eroa ja digitaalista kahtiajakoa. ETSK on verrattain huolissaan nyt käytävän keskustelun todellisesta lisäarvosta valtioille annettavien toimintapoliittisten suositusten kannalta. Koska työpaikkoja koskeva strategia on OECD:ssä vielä valmisteluvaiheessa, ETSK seuraa keskustelua osaamista koskevan strategian yhteydessä erityisesti pitäen mielessä OECD:n osaamishuippukokouksen ensi kesäkuussa ja pyytää Euroopan komissiota tutkimaan mahdollisuuksia esittää uusia yhteisiä aloitteita.

3.4

Maailman talousfoorumi, joka tukee neljättä teollista vallankumousta, varoittaa kuitenkin eräiden ennusteiden esiin tuomasta potentiaalisesta riskistä, jonka mukaan viidessätoista suurimmassa kehittyneen ja nousevan talouden maassa voitaisiin menettää noin viisi miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä eikä niille ole tällä hetkellä näkyvissä korvaavaa väylää. Maailman talousfoorumi esittää joitakin keskustelun aiheita, jotka koskevat osaamisen vakautta, teollisuuden sukupuolten välistä kuilua ja työn strategioita (18).

3.5

Maaliskuussa 2016 järjestetyssä sosiaalialan kolmikantahuippukokouksessa eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet pyysivät Euroopan komissiota tukemaan talouksien ja työmarkkinoiden digitaalista siirtymää sekä tekemään yhteistyötä sen varmistamiseksi, että työmarkkinoita ja osaamista koskeva toimintapolitiikka suunnitellaan sekä yrityksiä että työntekijöitä varten (19).

3.6

ETSK kannattaa Euroopan parlamentin 16. helmikuuta 2017 antamaa päätöslauselmaa, jossa parlamentti esittää Euroopan komissiolle suosituksia robotiikkaa koskevista yksityisoikeudellisista säännöistä (20), erityisesti eettisistä periaatteista (ihmisten turvallisuuden, terveyden ja varmuuden, vapauden, yksityisyyden, koskemattomuuden ja ihmisarvon, itsemääräämisoikeuden, syrjimättömyyden ja henkilötietojen suojan sekä avoimuuden näkökulmasta; tarve ajanmukaistaa ja täydentää unionin oikeudellista kehystä ohjaavilla eettisillä periaatteilla, joissa otetaan huomioon robotiikan monimutkaisuus) ja koulutuksesta ja työllisyydestä (kehotus komissiolle tukea merkittävästi kaikkien ikäryhmien digitaalisten taitojen kehittämistä ammattiasemasta riippumatta sekä tarve saada yhä useammat naiset kiinnostumaan digitaalipainotteisesta urasta ja työhön liittyvien keskipitkän ja pitkän aikavälin suuntausten analysoinnin ja tiiviimmän seurannan tarve, tarve ennakoida yhteiskunnan muutoksia – erityisesti työllisyyden ja taitojen joustavuuden kannalta; robotiikan ja tekoälyn suuren potentiaalin tiedostaminen monilla aloilla).

3.7

CEDEFOPin muistiossa People, machine, skills and robots (21) todetaan, että ennen päätelmien tekemistä tulevaisuudesta on tärkeää ymmärtää eri tavat, joilla teknologia muuttaa työelämää: työpaikkojen korvaaminen, työpaikkojen luominen ja työpaikkojen muuttuminen. On tärkeää analysoida sektoreittain työpaikan teknologisen muutoksen kaudella 2009–2014 läpikäyneitä aikuisikäisiä työntekijöitä, joita on 43 prosenttia aikuisikäisistä työntekijöistä, jotta ymmärretään nykyisen haasteen laajuus.

3.8

ETSK palauttaa mieliin kaksi viime heinäkuussa antamaansa äskettäistä lausuntoa työn uusista muodoista. (22) Tämä koskee erityisesti sosiaaliturvan merkitystä työn uusia muotoja toteuttaville, kuten joukkotyötä tekeville, sekä uudentyyppisten työympäristöjen merkitystä, elinikäisen oppimisen ja tulevien taitojen tarvetta, työmarkkinaosapuolten ja keskitetyn sopimisen – kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti – perustavaa laatua olevaa asemaa sekä kansalaisyhteiskunnan tehtävää yleisesti näiden nopeiden muutosten kielteisten vaikutusten rajoittamisessa ja myönteisten näkökohtien edistämisessä.

3.9

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) viime kuussa julkaisema raportti Non-standard forms of employment: recent trends and future prospects (23) on merkittävä uusien työnteon tapojen analysointia varten mutta myös ja erityisesti valppauden lisäämiseksi sosiaaliturvaa, tuloja, työaikoja ja epätyypillistä työtä tekevien epäselvän aseman suhteen. ETSK kannattaa Eurofoundin ehdotuksia ja kehottaa päätöksentekijöitä kiinnittämään huomiota näihin seikkoihin, jotka ETSK on jo todennut edellä mainituissa asiakirjoissa.

4. Tulevaisuus alkaa nyt: a) Toimet ja ehdotukset

4.1

Uudessa nopeasti muuttuvassa työympäristössä on vaikea eritellä uusia ammatteja – ja niihin liittyviä taitoja – teoreettisesti. Tavallisesti työmarkkinat ennakoivat, usein yhteistyössä yritysten ja työmarkkinaosapuolten kanssa, uusien ammattinimikkeiden määrittelemistä tarpeidensa mukaan. Keskitetty sopiminen kaikilla tasoilla – kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti – sekä työntekijöiden osallistumista koskevat järjestelyt yritysten tasolla ovat olennaisia välineitä osaamis- ja koulutustarpeiden muutosten arvioimiseksi. Niiden avulla voidaan myös ennakoida näitä muutoksia ja lisätä innovointia.

4.2

ETSK painottaa myös, että on olemassa uusia menetelmiä, kuten massadatan analysointi, joiden avulla voidaan havaita nopeita merkkejä muutoksista työmarkkinoiden tarpeissa. Mainitunlaiset tekniikat täydentävät perinteisiä ennustevälineitä ja muita ennakoivia osaamistarpeiden arviointivälineitä ja voivat auttaa ymmärtämään paremmin nopeasti muuttuvaa osaamisen kysyntää, kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön ripeässä tahdissa.

4.3

Digitaalitalouden nopeasti yleistyvät epätyypillisen työn muodot lisäävät asianmukaisen sääntelytason tarvetta, jotta kaikille, myös epätyypillistä työtä tekeville, voidaan varmistaa sosiaalinen suojelu sekä yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen ja ammattipätevyyteen (24). Tulisi tutkia tarkemmin, olisiko tällaisen yksilökohtaisen koulutusoikeuden oltava siirrettävä, eli tulisiko ihmisten pystyä siirtämään se työnantajalta toiselle ja yhdestä maasta toiseen.

4.4

ETSK katsoo, että on äärimmäisen tärkeää myös lisätä työntekijöiden elinikäistä oppimista ja määrittää yhdessä yritysten kanssa työssä oppimisen sisältö siten, että tästä hyötyvät yhtä lailla sekä työntekijät että yritykset. Työntekijöiden yhdenvertainen mahdollisuus osallistua työssä tapahtuvaan oppimiseen ja jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen olisi varmistettava investoinneilla erilaisiin ohjelmiin ja välineisiin. Verkon ja digitaalisten oppimisalustojen tarjoamaa potentiaalia voitaisiin myös hyödyntää, mutta työmarkkinaosapuolten tulisi sopia niiden käytöstä kunnioittaen työaikasäännöksiä ja työntekijöiden vapaa-aikaa. On tärkeää todeta, että elinikäinen oppiminen voi olla luonteeltaan virallista, epävirallista tai arkioppimista. Kaikesta oppimisesta voi syntyä lisäarvoa, kun se suunnitellaan hyvin asianomaisten toimijoiden kesken. Epävirallisen ja arkioppimisen validointi on tärkeää henkilön osaamisen ja pätevyyden tukemiseksi ja todistamiseksi.

4.5

Työntekijöiden osallistuminen järjestelyihin, jotka koskevat teknologian oikeanlaista käyttöä yrityksessä, on ratkaisevan tärkeää. Tällä varmistetaan, että heille annetaan tarvittavat välineet ja koulutus oman alansa teknologian hallitsemiseksi. Näin taataan myös heidän osallistumisensa innovointiprosessiin, millä varmistetaan se, että tietoisuus muuttaa muutosten pelon mahdollisuuksiksi henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kasvuun.

4.6

ETSK painottaa, että on tärkeää toteuttaa konkreettisia toimia kansallisten koulutusjärjestelmien tukemiseksi niiden mukauttaessa ohjelmiaan mahdollisimman nopeasti, jotta opetussuunnitelmat ja työhön perustuvat järjestelmät vastaavat paremmin työmarkkinoiden tarpeita, sekä varmistaa, että koulutusjärjestelmät tavoittavat tehokkaasti jokaisen, myös työn uusien digitaalisten muotojen vuoksi syrjäytymisvaarassa olevat työntekijät, kuten vaatimattoman ammattitaidon omaavat, vammaiset ja maaseudun väestön alueilla, missä laajakaistan levinneisyys on paljon metropolialueita suppeampaa. Tämän vuoksi on tärkeää yksinkertaistaa asianomaisia hallinnollisia menettelyjä niissä jäsenvaltioissa, joissa ne ovat raskaita. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita omaksumaan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä käytännön toimenpiteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi EU:n tason uudet seurantamekanismit verkko-oppimisen ja elinikäisen oppimisen kattavuudessa kansallisella tasolla saavutettuja tuloksia koskevan tiedon keräämiseksi ja arvioimiseksi; uusien vertailuarvojen vahvistaminen, jotta voidaan saada aikaan peruskoulutuksen uudet yhtenäiset tasot ja EU:n tason digitaalisia taitoja koskevat suunnitelmat sekä välttää kuilun kasvaminen EU:n jäsenvaltioiden välillä; valtioiden välisten synergioiden vahvistaminen sähköisten infrastruktuurien verkkoon osallistumisen kautta; uusien tulosperusteisten vahvojen kriteerien vahvistaminen varojen osoittamiseksi ja kannustimien tarjoamiseksi, jotta parannetaan jäsenvaltioiden yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen koheesiota.

4.7

ETSK on todella huolestunut vaatimattoman ammattitaidon omaavien ja yleisesti ottaen heikossa asemassa olevien ryhmien tulevaisuudesta Euroopassa. Se pelkää, että uudessa osaamisohjelmassa Euroopalle esitetyt väylät taitojen parantamiseen eivät välttämättä riitä ongelman ratkaisemiseen. Kuten CEDEFOP hiljattain (25) osoitti, tämän laajan, monia epäedullisessa asemassa olevia väestöryhmiä käsittävän ryhmän määritteleminen on monimutkaista, ja sitä ymmärretään huonosti. Luvut ovat kuitenkin huolestuttavia. Esimerkiksi vuonna 2015 joka neljäs eurooppalainen 25–64-vuotias aikuinen (joita on noin 64 miljoonaa) omasi vain vähäisen ammattitaidon. Aikuisista 18 prosenttia osasi lukea heikosti ja 20 prosenttia laskea heikosti eli heidän kognitiiviset taitonsa olivat näiltä osin puutteelliset. CEDEFOPin tiedoista ilmenee, että mainittu ryhmä osallistuu todennäköisesti vähiten oppimistoimintoihin. Koska tutkimukset ovat osoittaneet, että osaamiseen investoiminen kannattaa, ETSK odottaa Euroopan komission tekevän enemmän varmistaakseen, että haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten ikääntyvät henkilöt, voivat osallistua ja että heitä rohkaistaan osallistumaan aikuiskoulutusaloitteisiin, jotta vältetään heidän syrjäytymisensä työmarkkinoilta. On myös tärkeää saavuttaa ikäryhmään 55–64-vuotiaat kuuluvat työntekijät, koska he osallistuvat usein epätodennäköisimmin elinikäiseen oppimiseen. ETSK painottaa myös, että on tärkeää mukauttaa koneet ja uuden teknologian ohjelmistot siten, että myös vammaiset voivat käyttää niitä.

4.8

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös sukupuolen mukaan eriytettyihin toimenpiteisiin digitaalisen kuilun kuromiseksi umpeen. Sitkeät sukupuolierot opintojen alalla voivat merkitä sitä, että naiset hyötyvät vähemmän uusista työllistymismahdollisuuksista STEM-aineisiin (luonnontieteet, tekniikka, insinööritieteet ja matematiikka) liittyvissä ammateissa. Työnteon lisääntynyt joustavuus voi lisätä naisten työllistymistä, mutta sillä voi olla myös kielteisiä vaikutuksia työpaikkojen laatuun (26).

4.9

Tässä nopean ja jatkuvan muutoksen tilanteessa on ratkaisevan tärkeää tarjota kaikille monia ja erilaisia oppimismahdollisuuksia, jotka voivat johtaa pätevän (käyttökelpoisen) osaamisen hankkimiseen työmarkkinoita varten uuden työelämän digitaalisen ulottuvuuden mukaisesti. Tämä suojelee kaikkia työmarkkinoilta syrjäytymisen riskiltä tai ajautumiselta epävarmaan työhön. Työntekijöiden odotukset ja työmarkkinoiden tarpeet on otettava huomioon tarjolla olevissa koulutusjärjestelmissä, jotta yritykset voivat kasvaa ja ihmiset löytää työtä tai menestyä nykyisessä työssään osaamisensa, odotustensa ja pätevyytensä mukaisesti. Työntekijöiden aktiivinen osallistuminen elinikäisen oppimisen ohjelmiin ja työpaikkakoulutukseen on ennakkoedellytys yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle, työntekijöiden työllistettävyydelle sekä laadukkaiden työpaikkojen turvaamiselle.

4.10

ETSK painottaa myös, että on tärkeää lisätä elinikäisen oppimisen tarjontaa ja siihen osallistumista yritysten tulosten sekä työntekijöiden henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun parantamiseksi. On toteutettava käytännön toimenpiteitä, jotta kaikille voidaan varmistaa elinikäiseen oppimiseen liittyvä tarjonta ja siihen osallistuminen (27) tunnistettujen tarpeiden mukaisesti. Mahdollisuuden tarjoamisen kustannukset ja hallinnointi olisi jaettava julkisen vallan, työnantajien ja työntekijöiden kesken ja yhteistyössä julkisten ja yksityisten laitosten sekä työmarkkinaosapuolten kanssa. ETSK korostaa, että olisi tutkittava, tarvitaanko toimenpiteitä ja minkälaisia niiden tulisi olla, jotta voidaan vahvistaa oikeus palkalliseen opintovapaaseen, ja harkittava EU-tason toimia, jotta eräiden jäsenvaltioiden hyvistä käytännöistä opintovapaaoikeuteen sovellettavien vähimmäisvaatimusten alalla voitaisiin tehdä normaalikäytäntö (28). ETSK painottaa, että tarvitaan työmarkkinoiden lisääntyvää digitalisoitumista tukevaa koulutuskampanjaa, joka tarjoaisi investointikannustimia sekä yritystasolla että julkisella sektorilla, jotta edistettäisiin julkisia ja yksityisiä investointeja ammatilliseen koulutukseen.

4.11

Lisäksi ETSK painottaa tarvetta taata digitaalisten palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille, erityisesti ikääntyneille ja vammaisille, jotta uuden teknologian tavoitteet eivät muodostu esteeksi vaan todelliseksi ja merkittäväksi mahdollisuudeksi kaikille ilman syrjintää tai esteitä. ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita etsimään keinoja taata kaikille asianmukainen tuki tässä ”uudessa yhteiskunnassa” ja varmistaa samalla, että julkisella sektorilla on sen näihin tarpeisiin vastaamiseksi tarvitsemat resurssit. Erityisesti niille, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa automaation vuoksi, tulisi tarjota uudelleenkoulutusta.

4.12

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään – työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden avulla – järjestelmiä maksuttoman koulutuksen mahdollisuuksien avaamiseksi, koulutussetelien myöntämiseksi tai kustannusten jakamiseksi niiden kohdalla, joilla ei ole varaa suoriutua kustannuksista. Kun työntekijät tarvitsevat lisäkoulutusta, on tärkeää tasapainottaa työaika ja opiskeluaika tavalla, jonka sekä työntekijä että työnantaja hyväksyvät. Tässä yhteydessä ETSK toistaa, että on tärkeää tarkastella ja jakaa kokemuksia koulutuksen järjestämisestä ja tarjoamisesta eri jäsenvaltioissa. Tämä koskee esimerkiksi monia työpaikan käytäntöjä, joilla pyritään tarjoamaan työssä oleville mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, sekä opintovapaita – mikä eräissä tapauksissa tarkoittaa palkallisia vapaita – joita olisi edistettävä ja tuettava kaikkialla EU:ssa.

4.13

Osallistavaan kasvuun ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen suunnattujen investointien tasokkuus on olennaista. Tämän vuoksi ETSK painottaa tarvetta tarjota asianmukaiset resurssit tukemaan siirtymistä kohti teknologista muutosta ja digitalisaatiota, jotta voidaan vastata asianmukaisen osaamisen ja pätevyyden hankkimisen kiireelliseen tarpeeseen sekä työpaikoilla että kehittämällä tehokkaita koulutusjärjestelmiä osaamisen jatkuvan mukauttamisen varmistamiseksi. ETSK katsoo, että on ensisijaisen tärkeää varata erityiset määrärahat tätä siirtymää varten ja arvioida uusia tulosperusteisia kriteereitä niiden myöntämiselle.

4.14

ETSK kehottaa lisäksi Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla rakennerahastoja, erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa – jonka painopistealat inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien yhteydessä on vahvistettava ja turvattava – pätevyyden mukauttamiseen, koska ne ovat soveltuvia täydentäviä välineitä. Euroopan komission ja jäsenvaltioiden tulisi yhdessä kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa laatia yhteiset kriteerit käsittävä kehys, jotta voidaan saavuttaa yhteisymmärrys uusien taitojen tarpeista ja tavoitteista ottaen huomioon toisaalta Euroopan unionin sisäiset eroavuudet ja sekä fyysisten henkilöiden että työn sisällön liikkuvuus ja toisaalta päivityskoulutuksen ja uudelleenkoulutuksen yhdenmukaisia tasoja koskeva vaatimus koheesion edistämiseksi EU:n jäsenvaltioiden kesken.

4.15

Asianmukaisesti päivitetyt välineet, kuten eurooppalainen tutkintojen viitekehys, sekä ammattipätevyysdirektiivin täytäntöönpano ovat hyödyllisiä ammatillisen pätevyyden avoimuuden takaamiseksi.

4.16

Digitaaliset taidot ovat luonnollisesti hyvin tärkeitä neljännen teollisen vallankumouksen kannalta. Tässä yhteydessä on tunnustettava myös teknisissä ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeltavien (etenkin matematiikan, fysiikan, kemian ja biologian) perustaitojen sekä hyvän kielitaidon uusi arvo. Ilman niitä ei ole mahdollista ottaa seuraavaa askelta kohti pitkälle erikoistunutta teknistä tai tietoteknistä osaamista, jota työskentely monikulttuurisessa ympäristössä, jossa digitalisointi ja robotiikkaa ovat keskeisiä ammatillisia käsitteitä, edellyttää.

4.17

Perustiedot ovat tärkeitä, sillä ne edistävät kriittistä ajattelua, jota tarvitaan tietolähteiden valintaan ja uusien teknologioiden ymmärtämiseen. Olisi kuitenkin kiinnitettävä enemmän huomiota sekä tekniseen ja erikoisosaamiseen että pehmeään osaamiseen. Ensin mainittuja tarvitaan tuotantoprosesseissa, mutta viimeksi mainittu voi auttaa työntekijöitä hallitsemaan monimutkaisia ja muuttuvia skenaarioita. Tulevaisuudessa menestyminen perustuu juuri taitojen täydentävyyteen. Erityisesti pehmeää osaamista varten tarvitaan myös kouluttajien sekä yleissivistävän ja ammattikoulutuksen tarjoajien asianmukaista koulutusta, ja perheitä on valveutettava sen merkityksestä.

4.18

ETSK kannattaa toimintatapaa, jossa painotetaan voimakkaasti pehmeää osaamista, kuten monimutkaista ongelmanratkaisua, kriittistä ajattelua, tiimityötä, tulkintakykyä, innovatiivista ja mukautuvaa ajattelua, monikulttuurista osaamista, virtuaalista yhteistyötä ja kognitiivista joustavuutta, sillä se on ihmisen kehityksen keskeinen osatekijä ja voi auttaa työntekijöitä ajattelemaan itsenäisesti ennen kuin heiltä vaaditaan digitaalista pätevyyttä. ETSK ehdottaa, että kiinnitetään erityistä huomiota näiden taitojen kehittämiseen tarkistettaessa avaintaitoja koskevaa eurooppalaista viitekehystä.

4.19

Nuorille on tarjottava koulussa yksityiskohtaista tietoa työelämästä sekä koulutuksen ja työskentelymahdollisuuksien suuntauksista heidän tulevan kehityksensä ja urapolkunsa ohjaamiseksi, mutta tulevaisuudessa myös elinikäinen ohjaus on tärkeää. Ammatin valitseminen on tärkeä päätös. Nuorten ohjaaminen tässä elämänvaiheessa esittelemällä heille erilaisia koulutus- ja uramahdollisuuksia on tärkeää, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja.

4.20

Koulut, korkeakoulut ja koulutuslaitokset tarjoavat yhdistelmän uutta tietoa ja uusia oppimistapoja riippuen toisaalta niiden yhteydestä alueeseen ja toisaalta niiden tehtävästä. ETSK katsoo, että on tärkeää linkittää niiden tehtävät ja toiminnot keskus- ja paikallishallinnon sekä instituutioiden tehtävien kanssa ja kytkeä ne työelämään. Tätä prosessia on edistettävä ja tuettava, ja on tunnustettava kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinavuoropuhelun keskeinen asema, jota on kehitettävä paikalliselta ja alueelliselta tasolta lähtien.

4.21

ETSK kehottaa komissiota kehittämään edelleen ja ajantasaistamaan ”hyvien käytäntöjen rekisteriä”, joka voi olla omiaan edistämään EU:n laajuista keskustelua parhaisiin käytäntöihin perustuvien suuntaviivojen ja standardien määrittämiselle ammatillisen koulutuksen alalla.

4.22

Epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankittu pätevyys on yhä tärkeämpää. ETSK korosti vuonna 2015 antamassaan lausunnossa (29), että on toteutettava tarvittavat toimet, jotta kansallisissa tutkintojärjestelmissä voidaan varmistaa epävirallisen ja arkioppimisen validointi (neuvoston suosituksen 2012/C 398/01 (30) mukaisesti), ja että on painotettava järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ratkaisevaa roolia tässä prosessissa. Asianmukainen validointi (joka koostuu kartoittamisesta, dokumentoinnista, arvioinnista ja todistuksen antamisesta) siirtää niiden lisäarvon työmarkkinoille ja auttaa tuomaan esiin yksilön ammatillisen tietoisuuden, esimerkiksi tiedon omista mahdollisuuksista. Näin ollen on tärkeää kannustaa työllisyyspalveluja ja ”yksityisiä/julkisia toimistoja” aktivoitumaan huomattavasti tässä yhteydessä. Validoinnin tulisi olla helposti saatavilla ja kohtuuhintaista, jotta sekä työntekijät että työnantajat hyötyisivät siitä.

4.23

ETSK painottaa Euroopan uudessa osaamisohjelmassa esitettyjä kymmentä ensisijaista toimea: taitojen parantamisen väyliä koskevaa aloitetta, ammatillisesta koulutuksesta ensimmäinen vaihtoehto -toimia, avaintaitoja koskevaa viitekehystä, digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävää koalitiota, eurooppalaista tutkintojen viitekehystä, taitoprofiilityökalua kolmansien maiden kansalaisille, Europass-järjestelmää, tietojen keräämistä aivovuotoriskiin puuttumiseksi, suunnitelmaa alakohtaisesta osaamisyhteistyöstä sekä suositusta tutkinnon suorittaneiden seurannasta, koska ne ovat kaikki hyödyllisiä välineitä, joiden avulla ihmisiä pätevöitetään asianmukaisesti.

4.24

Jotta oikeudenmukainen siirtymä ja aktiivinen työmarkkinapolitiikka toimisivat, tarvitaan yhtä lailla tehokkaita työllisyyspalveluja, jotka kykenevät sekä hallinnoimaan työpaikkojen kysyntää ja tarjontaa että tarjoamaan ohjausta ja neuvontaa työnhakijoille. ETSK kehottaa jäsenvaltioita investoimaan enemmän resursseja työllisyyspalveluiden ja niiden henkilöstön tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen mutta myös valmiuksiin sekä sellaisten välineiden suunnitteluun, joilla tuetaan tällä hetkellä työmarkkinoiden ulkopuolella olevia. Näin työntekijöille voidaan tarjota mahdollisuus löytää yrittäjät, jotka ymmärtävät heidän arvonsa ja pätevyytensä ammatillisen kasvun ja yritysten kilpailun terveessä ja positiivisessa kierteessä.

4.25

Työllistymismahdollisuuksien osalta on hyvin tärkeää, että EU puuttuu niin kutsuttuun aivovuotoon, jolla tarkoitetaan sitä, että tietyt jäsenvaltiot menettävät hyvin ammattitaitoista inhimillistä pääomaa. Ihannetapauksessa liikkuvuus edistäisi Euroopassa valtioiden välistä ”aivovaihtoa”, eli johtaisi kaikkia jäsenvaltioita hyödyttävään rikastavaan vaikutukseen. Todellinen tilanne on kuitenkin toisenlainen. Tietyt EU:n jäsenvaltiot – pääasiassa läntiset ja pohjoiset maat – houkuttelevat enemmän liikkuvia työntekijöitä hauraimmista ja heikoimmin jäsentyneistä valtioista – pääasiassa itäisen ja eteläisen Euroopan maat – koska niissä on tarjolla enemmän työpaikkoja ja valmiudet tarjota suurempaa palkkaa. Tällaiset työntekijät pyrkivät pääasiassa teollisuus 4.0 -aloille valmistusteollisuudesta palveluihin ja tutkimukseen, mutta myös muille, kuten lääketieteellisille ja tutkimusaloille, jotka lähtökohtaisesti vaikuttavat huomattavasti tällaiseen muuttoliikkeeseen. Tämän seurauksena merkittävä määrä ihmisiä, osaamista ja taitoja virtaa lähtömaista, minkä vuoksi niiden kilpailukyky kärsii ja ne menettävät investointinsa koulutukseen sekä kotimaisia verotuloja (31). Joissain tapauksissa hyvin ammattitaitoiset liikkuvat henkilöt eivät onnistu löytämään koulutustaan vastaavaa työtä kohdemaan työmarkkinoilla ja ajautuvat töihin, joihin ovat ylikoulutettuja. Tätä voidaan välttää, jos unionissa rohkaistaan eri jäsenvaltioiden yritysten väliseen työtehtävien vaihtoon. Yleisesti ottaen tarvitaan EU:n tason lisätoimia osallistavaan, taloudelliseen, innovointilähtöiseen ja työpaikkoja luovaan kasvuun tähtäävän lähentymisen ja sosiaalisen koheesion edistämiseksi.

4.26

Yksi merkittävä huomioon otettava seikka on työntekijöiden terveys ja turvallisuus. Teknologiset innovaatiot korvaavat todennäköisesti raskaan ja vaarallisen työn, mikä parantaa työpaikkojen laatua, mutta uusia sairauksia voi ilmetä, varsinkin yksin (etä)työtä tekevillä. Laaja-alainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu EU:n, jäsenvaltioiden sekä teollisuuden tasolla on hyödyllinen väline, jonka avulla voidaan tutkia, edellyttävätkö työntekijöiden terveys ja yksityiselämä lisäsuojelua ja missä määrin näinä aikoina, kun digitaalinen matkaviestintä ulottuu kaikkialle, sekä mitkä toimenpiteet ovat tässä yhteydessä asianmukaisia. Tämän vuoksi on myös määritettävä keinot näiden ehkäisemiseksi, yhtenä esimerkkinä Ranskassa hiljattain tunnustettu ns. oikeus olla tavoittamattomissa. Oikeutta sovelletaan eräissä alakohtaisissa ja yritystason sopimuksissa tietyissä EU:n jäsenvaltioissa, mutta sitä ei ole vielä arvioitu EU:n tasolla. Asiaa onkin tarkasteltava EU-tasolla ottaen huomioon, että on noudatettava työaikasäännöksiä sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoon tähtäävää uutta lähestymistapaa.

4.27

Esineiden internet, yksityisyyden suoja ja massadata ovat muita hyvin tärkeitä seikkoja, jotka tässä yhteydessä liittyvät tietämykseen digitaalisen koulutuksen ja sähköisen oppimisen välineistä sekä tietosuojahaasteista. Olisi myös korostettava kuluttajajärjestöjen roolia, koska ne voivat osaltaan edistää tehokkaasti uusien välineiden kehittämistä sellaisten suurten haasteiden ratkaisemiseksi, jotka liittyvät tarpeeseen varmistaa yksityisyys ostettaessa ja käytettäessä sähköisiä oppimispalveluja (32).

5. Tulevaisuus alkaa nyt: b) Esimerkkejä työntekijöiden päivitys- ja uudelleenkoulutuksen parhaista käytännöistä

5.1

Tunnustettuja parhaita käytäntöjä ovat avoimet oppimisresurssit (Open Educational Resources, OER, eli verkkokoulutusmateriaalit, jotka ovat saatavilla lisenssiä vastaan ja joita voidaan käyttää uudelleen, muokata ja jakaa) sekä verkossa avoimet massakurssit (Massive Open Online Courses, MOOC, eli etäopiskeluun suunnitellut avoimet verkkokurssit). Ne ovat suhteellisen nuoria, joskaan eivät aivan uusia käytäntöjä. On kuitenkin lisättävä niitä koskevaa neuvontaa ja tiedottamista. OER:n ja MOOC:n käyttö voi olla merkittävä väline avoimen koulutuksen saatavuuden lisäämisessä resurssitehokkaalla tavalla, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden perhe- ja työelämän tasapainottamiseen.

5.2

ETSK katsoo, että eurooppalaiset tietoteknisen osaamisen puitteet ovat hyödyllinen unionin tason väline. Ne tarjoavat tieto- ja viestintätekniikan alan työpaikoilla vaadittavan 40 taidon viitekehyksen käyttäen kaikkialla Euroopassa ymmärrettävää, osaamista, taitoja ja taitotasoja koskevaa yhteistä kieltä. Ne käsittävät tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisten tietoja ja taitoja koskevat vaatimukset, ammatit ja organisaatiot viiden taitotason ryhmänä. Ne on suunniteltu vastaamaan yksittäisten henkilöiden, yritysten ja muiden julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden, erityisesti ammatillisen koulutuksen laitosten ja yritysten tarpeita.

5.3

Yritysten ammatillisessa koulutuksessa muun muassa Itävallan, Saksan, Tanskan ja Alankomaiden soveltama teorian ja käytännön yhdistävä duaalinen ammattikoulutusjärjestelmä on katsottava parhaaksi käytännöksi, koska työmarkkinaosapuolet osallistuvat ammatillisen koulutuksen järjestelmien jatkuvaan mukauttamiseen edettäessä kohti uutta digitaalivetoista työelämää (33).

5.4

ETSK katsoo, että espanjalainen Fundación Estatal para la Formación en el Empleo (FUNDAE), ranskalainen Organismes paritaires collecteurs agréés (OPCA) ja italialainen Fondi Interprofessionali per la Formazione Continua ovat esimerkkejä parhaista käytänteistä työpaikalla järjestettävän koulutuksen rahoituksen alalla ja että ne edistävät merkittävästi työntekijöiden digitaalisten taitojen päivittämistä.

5.5

Vastaavasti myös yksittäiset koulutusjärjestelmät voivat olla hyödyllisiä. Esimerkiksi Ranskasta löytyy henkilökohtainen koulutustili (CPF), koulutusvapaa (CIF), ammattitaidon arviointivapaa (CBC) sekä vapaa työkokemuksen validointia varten (CVAE).

5.6

Italiassa on kahdenlaisia koulutusvapaita: Ensimmäinen on koulun ja/tai korkeakouluopintojen loppuunsaattamista ja muuta kuin työnantajan tarjoamaa koulutusta varten. Toinen koulutusvapaa on suunnattu sekä työssä käyville että työttömille. Sillä on määrä taata työntekijöiden oikeus elinikäiseen oppimiseen. Työntekijöiden valinta, koulutukseen osoitettava aika ja työntekijöille maksettava tuki määritetään keskitetyssä sopimisessa. Italiassa on käytössä myös koulutusseteli (voucher formativo). Kyse on eräänlaisesta yksittäisestä rahastosta koulutustoimia varten. Sillä pyritään vahvistamaan työllistettävyyttä ammatillisten ja innovatiivisten kurssien avulla.

5.7

Saksassa on yksi maailman korkeimmista työllisyysasteista ja pienimmistä työttömyysasteista. OECD:n tutkimuksen mukaan korkea automaatioaste ei ole vaikuttanut työllisyystasoon, koska työntekijät koulutetaan käyttämään robotteja ja heitä tuetaan uuden työpaikan löytämisessä, jos robotit korvaavat heidän työtehtävänsä. Tietyillä alueilla työvoiman kysyntä on kuitenkin vähäisempää ja työmarkkinoille siirtyviltä henkilöiltä voi puuttua tarvittava digitaalisten taitojen koulutus työn löytämiseksi. Saksassa työmarkkinaosapuolet päättivät tarttua innovointihaasteeseen ja käynnistivät neuvottelut haasteeseen vastaamisesta työmarkkinoilla.

5.8

Ranskassa hyväksyttiin viime vuonna laki oikeudesta olla tavoittamattomissa. Italiassa asiasta keskustellaan avoimesti ja oikeus tunnustetaan tietyissä työehtosopimuksissa.

5.9

ETSK katsoo, että vasta koulunsa aloittaneille nuorille olisi tarjottava opetusta sekä työmarkkinoiden tarpeista että täydestä ja aktiivisesta kansalaisuudesta (34). Vielä yksi esimerkki parhaista käytännöistä on perusohjelmointikurssin sisällyttäminen useiden Viron peruskoulujen ala-asteen opetussuunnitelmaan.

5.10

Euroopan komission hiljattain julkaisemassa kertomuksessa yritysten yhteistyöstä ammatillisen koulutuksen tarjoajien kanssa laadukkaiden taitojen ja houkuttelevan tulevaisuuden mahdollistamiseksi (35) kerrotaan useista mielenkiintoisista eri jäsenvaltioissa sovelletuista parhaista käytännöistä, joita voitaisiin hyödyntää tarvittavin mukautuksin muuallakin:

—	Itävallan AQUA-hanke, jossa yhdistetään työttömien osaamista työnantajien, erityisesti pk-yritysten tarpeisiin.

—	Tanskan Coop Food School -oppilaitos, jonka avulla pyritään ratkaisemaan elintarviketeollisuuden pahenevaa työvoimapulaa.

—	Yhdistyneen kuningaskunnan Tech Partnership, jolla pyritään lisäämään työntekijöiden tarjontaa digitaalialoille.

—	Saksan harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutusmallin ohjelmat, joilla pyritään poistamaan osaamisvajetta alhaalta ylöspäin.

—	Italian ammattikorkeakoulut, joiden avulla pyritään varmistamaan vakaa taitojen kehittäminen strategisia sektoreita varten paikallistasolla.

—	Alankomaiden Techwise Twente, jonka toiminta kohdistuu ammatillisen koulutuksen laitoksiin ja jonka avulla varmistetaan, että niissä opetettavat taidot vastaavat korkean teknologian materiaalisektorin tarpeita.

—	Serbian ja Saksan yhteiset koulutusalan toimet työvoiman tarjonnan parantamiseksi tietyillä osaamisvajeesta kärsivillä sektoreilla.

—	Liettuan ja Latvian Educate for Business -hanke, jonka avulla on päivitetty ammatillisen koulutuksen ohjelmia vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita.

—	Suomen Valkeakoski Campus -koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden on paikallisten yritysten kanssa käydyn tiiviin vuoropuhelun ansiosta mahdollista hankkia oikeanlaiset taidot automaation ja robotiikan aloilla.

—	Slovakian, Tšekin ja Yhdistyneen kuningaskunnan Step Ahead -hanke, joka on tarkoitettu ammatillisen koulutuksen opettajille ja jolla varmistetaan, että opetetut taidot vastaavat työmarkkinoiden tarpeita.

—	Espanjan rakennusalan työsäätiö, joka avustaa rakennusalan työntekijöiden taitojen päivittämisessä ja tarjoaa ajanmukaistettuja peruskoulutuksen opetussuunnitelmia.

—	Nestlén maailmanlaajuinen YOUth Initiative, jossa kehitetään harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä koulutusmalleja ja opetussuunnitelmia yhdessä ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Jokainen näistä aloitteista pureutuu yhteen tai useampaan seikkaan, kuten kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamiseen, työssä oppimiseen, digitaalisiin taitoihin ja yrittäjätaitoihin, liikkuvuuteen ja sosiaaliseen osallistamiseen.

Bryssel 15. maaliskuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Georges DASSIS

(1) EUVL C 173, 31.5.2017, s. 45

(2) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 161

(3) CEDEFOPin mukaan. Ks. CEDEFOP (2017). People, machines, robots and skills. Briefing Note.

(4) OECD, 2017. Future of Work and Skills. G20-maiden työllisyyttä käsittelevän työryhmän toisessa kokouksessa esitetty asiakirja, helmikuu 2017, ks. s. 8.

(5) Statement of the European Social Partners on digitalisation, annettu sosiaalialan kolmikantahuippukokouksessa 16. maaliskuuta 2016.

(6) Kuten CEDEFOP painottaa eräässä muistiossaan (ks. alaviite 1 edellä): Teknologiasta johtuva työttömyys on toistuva aihe, mutta digitaaliaikakaudella työttömyys riippuu ihmisen älystä, ei tekoälystä.

(7) Nämä luetellaan maaliskuussa 2015 annetussa digitaalista osaamista koskevassa Riian julistuksessa, joka annettiin työelämässä tarvittavien digitaalisten taitojen kampanjan 2015–2016 ja digitaalista osaamista koskevan manifestin käynnistyessä; ks. Riian päätelmät, kesäkuu 2015.

(8) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 36; EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30; EUVL C 173, 31.5.2017, s. 45; EUVL C 303, 19.8.2016, s. 54; EUVL C 13, 15.1.2016, s. 161; EUVL C 347, 18.12.2010, s. 1; EUVL C 128, 18.5.2010, s. 74; EUVL C 93, 27.4.2007, s. 38

(9) EUVL C 173, 31.5.2017, s. 45

(10) COM(2018) 24 final ja COM(2018) 22 final.

(11) T. Berger & C. Frey (2016), Structural Transformation in the OECD: Digitalisation, Deindustrialisation and the Future of Work, OECD Social, Employment and Migration Working Papers, No. 193, OECD Publishing, Pariisi ja OECD (2016), New Skills for the Digital Economy, OECD Digital Economy Papers, No. 258, OECD Publishing, Pariisi.

(12) OECD, 2017. Key issues for digital transformation in the G20. G20-maiden puheenjohtajamaalle Saksalle laadittu raportti – OECD:n konferenssi. Ks. luettelo suosituksista s. 145–149.

(13) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 161

(14) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30

(15) EUVL C 303, 19.8.2016, s. 54

(16) ETSK, 2017. Impact of digitalisation and the on-demand economy on labour markets and the consequences for employment and industrial relations. Centre for European Policy Studies -tutkimuskeskuksen (CEPS) tutkimusryhmän laatima tutkimus.

(17) EUVL C 173, 31.5.2017, s. 45

(18) Maailman talousfoorumi, 2016. The Future of Jobs. Employment, Skill and Workforce Strategy for the Fourth Industrial Revolution. Global Challenge Insight Report.

(19) Katso alaviite 2 edellä.

(20) Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2017 suosituksista komissiolle robotiikkaa koskevista yksityisoikeudellisista säännöistä A8-0005/2017.

(21) Ks. alaviite 3 edellä.

(22) EUVL C 434, 15.12.2017 s. 36 ja EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30

(23) Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (2017). Non-standard forms of employment: Recent trends and future prospects. Eurofound, Dublin.

(24) EUVL C 434, 15.12.2017, s. 30

(25) CEDEFOP, 2017. Investing in skills pays off: The economic and social cost of low-skilled adults in the EU.

(26) OECD, 2017. Going Digital: The Future of Work for Women. Policy Brief on the Future of Work.

(27) Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus, COM (2006) 481 final.

(28) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 161

(29) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 49

(30) Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista

(31) Schellinger, A. (2017). Brain Drain – Brain Gain: European Labour Markets in Times of Crisis. A Friedrich-Ebert-Stiftung Project 2015–2017, s. 88.

(32) EUVL C 81, 2.3.2018, s. 102

(33) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 57, EUVL C 143, 22.5.2012, s. 94

(34) Ks. ETSK:n lausunto aiheesta ”EU:n uusi koulutusstrategia”, kohta 1.2 (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 167).

(35) Euroopan komissio, 2017. Business cooperating with vocational education and training providers for quality skills and attractive future. Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.