8.6.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

C 197/17

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2018”

(COM(2017) 453 final)

(2018/C 197/03)

Ainoa esittelijä:

Juan MENDOZA CASTRO

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 9.10.2017
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	18.12.2017
Hyväksyminen täysistunnossa	17.1.2018
Täysistunnon nro	531
Äänestystulos (puolesta vastaan / pidättyi äänestämästä)	195/1/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Komitea on tyytyväinen standardointia koskevaan vuoden 2018 työohjelmaan ja etenkin ympäristö- ja sosiaalialan toimiin mutta suosittaa, että tulevissa versioissa esitetään yhteenveto siitä, missä määrin aiempia ohjelmia on noudatettu.

1.2

Komitea suosittaa, että kaikki tieto- ja viestintätekniikan alan toimet kootaan yhteen asiakirjaan.

1.3

Komitea kehottaa komissiota valppauteen, jotta vältetään patenttisääntöjen ja suljettujen standardien mahdolliset väärinkäytökset.

1.4

Komitea korostaa komission roolia eurooppalaisessa standardointijärjestelmässä, joka on välttämätön sisämarkkinoiden kehittämiseksi ja jolla varmistetaan EU:n maailmanlaajuinen johtoasema tällä alalla.

1.5

Komitea kehottaa komissiota säilyttämään riittävät määrärahat ja tarvittavat henkilöstöresurssit, jotta asetuksen (EU) N:o 1025/2012 tavoitteet voidaan saavuttaa.

1.6

Komitea korostaa, että standardointiin osallistuvien keskeisten tahojen toimia on seurattava huolellisesti. ETSK voisi ensisijaisena toimenpiteenä perustaa eurooppalaisen standardointijärjestelmän edustuksellisuutta käsittelevän erityisfoorumin.

1.7

Komitea pitää vuodelle 2018 suunniteltuja 27 toimenpidettä yleisesti ottaen asianmukaisina mutta korostaa seuraavia näkökohtia:

—	Digitaaliset sisämarkkinat: ETSK ilmaisee olevansa huolissaan siitä, että maailmanlaajuisia de facto -standardeja edistävät usein EU:n ulkopuoliset teollisuusjätit, millä on haittavaikutuksia.

—	Etanolia koskevat uudet standardit: ETSK suosittaa voimakkaasti ympäristönsuojelunäkökohdan huomioon ottamista.

—	Komitea on erityisen tyytyväinen erilaisiin toimiin, joilla pyritään parantamaan merkittävästi ympäristön ja ihmisten terveyttä.

—	Lääkinnällisiä laitteita koskevat standardit: ETSK esittää, että myös kustannustehokkuus olisi otettava huomioon.

—	Päästökriteerien yhdenmukaistaminen liikennealalla: ETSK korostaa edistymisen olleen hidasta vuonna 1995 toteutettujen ensimmäisten toimien jälkeen.

1.8

ETSK kannattaa kansainvälistä yhteistyötä koskevia komission näkemyksiä mutta kiinnittää komission huomiota siihen, että yhä useampia standardeja laaditaan nykyisin kansainvälisellä tasolla ilman unionin koordinoitua panosta.

1.9

ETSK suosittaa, että eurooppalaiset standardointiorganisaatiot yksinkertaistavat menettelyjä, jotta liitteessä III mainitut organisaatiot voivat osallistua standardien laadintaan ja jotta näin voidaan vähentää tehokkaan osallistumisen esteitä.

1.10

ETSK on ilahtunut erilaisista standardointia koskevan yhteisen aloitteen toimista mutta esittää myös, että otetaan huomioon standardien laadinnan epäsuorat vaikutukset esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin kuin työpaikkojen siirtyminen, yhteiskunnan osallistavuus ja perus- ja ammattikoulutus.

2. Komission ehdotukset

2.1

EU:n vuotuisessa työsuunnitelmassa tarkastellaan ja se heijastaa haasteita ja näkökohtia, jotka liittyvät standardin soveltamisen kannalta olennaisiin patentteihin, tieto- ja viestintätekniikan standardointiin, standardoinnin kansainväliseen ulottuvuuteen sekä automatisoituihin ajoneuvoihin.

2.2

Suunnitelmassa on myös otettu huomioon standardointia koskeva yhteinen aloite kesäkuulta 2016 (1).

2.3

Toimet on laadittu tukemaan seuraavia strategisia painopisteitä, joilla puolestaan pyritään tukemaan komission vuoden 2017 työohjelman asianomaisia aloitteita ja niihin perustuvia standardointitarpeita vuonna 2018:

—	digitaaliset sisämarkkinat

—	energiaunionistrategia

—	Euroopan avaruusstrategia

—	kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

—	Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma

—	syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja vahvempi teollisuuspohja.

2.4

Komissio järjestää toimielintenvälistä koulutusta parantaakseen lainsäätäjien ymmärtämystä standardien käytöstä lainsäädännön ja toimintapolitiikkojen täytäntöönpanossa.

2.5

Komissio kehottaa myös eurooppalaisia standardointiorganisaatioita jatkamaan ja tehostamaan toimiaan liitteessä III mainittujen organisaatioiden ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien työn helpottamiseksi ja keskittymään toimissaan erityisesti sisäisiin sääntöihin ja menettelyihin sekä työskentelyyn kansainvälisellä tasolla ennen kaikkea ISOn ja IECin puitteissa.

3. Yleistä

3.1

ETSK on tyytyväinen komission esittämään vuoden 2018 työohjelmaan, jossa käsitellään sosiaalialan kysymyksiä ja keskeisiä ympäristöasioita, joihin kuuluvat kiertotalouden, ilmastonmuutoksen ja puhtaan energian kaltaiset tärkeät aiheet. Se toteaa kuitenkin, että tulevissa versioissa tulisi esittää yhteenveto siitä, missä määrin aiempien työohjelmien tavoitteet on saavutettu.

3.2

Tieto- ja viestintätekniikan alalla on yksinkertaistettava foorumeita ja koordinointimekanismeja päällekkäisten toimien ja mahdollisen koordinoinnin puutteen välttämiseksi. Kaikki kyseisen alan standardointitoimet olisi koottava yhteen asiakirjaan.

3.3

Avoimet standardit ovat tärkeitä teolliselle ja teknologiselle kehitykselle EU:ssa. Komitea kehottaa komissiota estämään patenttisääntöjen ja suljetun lähdekoodin standardien väärinkäytön ja kilpailuperiaatteiden kanssa ristiriidassa olevan käytön. Standardin soveltamisen kannalta olennaisten patenttien tapauksessa komitea kannattaa reilujen, kohtuullisten ja syrjimättömien (FRAND) lisenssien periaatteita.

3.4

Standardointimallin ansiosta EU on maailmanlaajuisesti johtoasemassa. ETSK korostaa komission työtä kyseisellä alalla. Eurooppalaisten standardien yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus varmistetaan perusperiaatteella ”yksi standardi, yksi testi – hyväksytty koko Euroopassa”. Tämän ansiosta yritykset saavat investointivarmuutta sekä oikeudellista ja taloudellista varmuutta.

3.5

Koska eurooppalaisella standardointijärjestelmällä on erityinen luonne ja merkitys teollisuuden, pk-yritysten, kuluttajien ja työntekijöiden kannalta, ETSK kehottaa komissiota säilyttämään budjettivarat ja henkilöstöresurssit asetuksen (EU) N:o 1025/2012 tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.6

Komitea kehottaa seuraamaan tarkasti keskeisten standardointiin osallistuvien tahojen toimia, jotta voidaan vahvistaa eurooppalaisen standardointijärjestelmän edustuksellisuutta. ETSK voisi ensisijaisena toimenpiteenä perustaa eurooppalaisen standardointijärjestelmän edustuksellisuutta käsittelevän erityisfoorumin. Foorumin tehtävänä olisi järjestää vuosittain julkinen kuulemismenettely asiassa tapahtuneen edistyksen arvioimiseksi.

3.7

Koska reaktiot EU:n tuomioistuimen asiassa James Elliott antamaan ratkaisuun (2), jossa ensimmäistä kertaa tunnustetaan eurooppalaisten standardien olevan osa EU:n lainsäädäntöä, eivät tähän mennessä ole olleet tyydyttäviä, ETSK pitää tärkeänä, että komissio läheisessä yhteistyössä muiden EU:n toimielinten kanssa käyttää ehdottoman tarpeellisia valtuuksiaan valvoa standardointityötä, ja pyytää käymään toimielintenvälistä keskustelua asiasta.

3.8

ETSK ehdottaa, että komissio tarkastelee eurooppalaista standardointia koskevan unionin vuotuisen työohjelman alustavaan, kuulemista varten annettuun luonnokseen liittyvää kuulemisprosessia, koska sen yhteydessä ei esitetty minkäänlaista strategista näkemystä, rakennetta tai asiayhteyttä eikä selitetty esitettyjen ehdotusten perusteluja.

4. Huomioita vuonna 2018 toteutettavista toimista

Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

4.1 Standardoitujen sääntöjen laatiminen (myös orgaanisten) lannoitteiden valmistusta varten (3)

Komitea on jo todennut, että eräät uusioraaka-aineista valmistettuja lannoitteita koskevat määritelmät ja standardit ovat epäselviä. Uuden asetuksen täytäntöönpanon tehostamiseksi ETSK suosittaa kattavampaa yhtenäistämistä ja yhteensovittamista voimassa olevan jätedirektiivin (4) kanssa sekä myös lannoitteisiin liittyvien ympäristönäkökohtien tärkeyden muistamista.

Digitaaliset sisämarkkinat

4.2 Kiinteiden ja langattomien palvelujen tai mobiilipalvelujen laadun parantaminen (5)

4.2.1

Standardoinnilla on kiistatta tärkeä rooli kyseisellä alalla, ja se estää markkinoiden pirstoutumisen, joka saattaa aiheuttaa kilpailun vastaisia käytänteitä (6).

4.2.2

ETSK kannattaa varauksetta komission kaavailemaa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa mutta huomauttaa, että se vaikuttaa merkittävästi Euroopan työmarkkinoiden organisointiin, sillä yhä useammat joukkoistettua työtä tekevät työskentelevät alustoille usein erittäin lyhytaikaisissa ja epävakaissa työsuhteissa.

4.2.3

Teollisuuden digitalisointi on maailmanlaajuinen suuntaus, ja se tulee vain yleistymään lähivuosina. Tieto- ja viestintätekniikan standardit ovat olennaisen tärkeitä digitaaliteknologian kehittämiselle monilla eri teollisuudenaloilla. Maailmanlaajuisia de facto -standardeja edistävät kuitenkin EU:n ulkopuoliset teollisuusjätit.

4.2.4

Nopeasti muuttuvan digitaaliteknologian kannalta kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien kehittäminen virallisissa standardointielimissä (CEN, Cenelec ja ETSI) kestää liian kauan. Tämän vuoksi yritykset kehittävät omia standardejaan – paljon lyhyemmässä ajassa ja omien sääntöjensä mukaisesti.

4.2.5

On olemassa vaara, että standardien kehittäminen muuttuu läpinäkymättömäksi yksinoikeudeksi.

4.3 5G-teknologian kehittämistä 26 gigahertsin taajuudella (24,25–27,50 GHz) ja korkeammilla taajuuksilla helpottavien sääntöjen laatiminen (7)

ETSK pitää tätä toimenpidettä välttämättömänä, jotta EU voi säilyttää johtoasemansa 5G-teknologioiden soveltamisessa.

4.4 Yhteisten standardien laatiminen radioviestintäjärjestelmien sekä matkustajatietojen ja aikataulujen vaihdon ja tietoturvan parantamiseksi (8)

ETSK esittää, että matkailualan teknologiset muutokset ja uudet liiketoimintamallit tulisi myös standardoida ja että integroitujen älykkäiden lipunmyyntijärjestelmien ja tietopalvelujen kehittämistä tulisi edistää.

4.5 Yhteentoimivuus ja tietojen vaihto toimijoiden välillä liikenne- ja logistiikkapalvelujen tehostamiseksi (9)

Komissio ehdottaa standardien laatimiseen liittyviä täydennystoimia. Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää muistaa alan kohtaamat suuret haasteet, jotka johtuvat nykytilanteesta: ”tietojen toistuva ilmoittaminen eri järjestelmiin monien yhteentoimimattomien standardien vuoksi; yhteenliitettyjen järjestelmien puute ja riittämätön luottamus arkaluonteisten tietojen suojeluun; viranomaiset, pankit ja vakuutuslaitokset eivät tunnusta sähköisiä kuljetusasiakirjoja; tietoa jakavien ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia luotaavien sidosryhmien kriittisen massan puute” (10).

Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka

4.6 Uusien anturi- ja mittausmenetelmien laatiminen ilmanlaadun arviointia varten (11) , ilmakehään vapautuneiden ammonium- (HN3), kloori- ja klooridioksidipäästöjen sekä vetyfluoridin (tai kaikkien fluorikaasujen) teollisuuspäästöjen seuranta (12) ja ihmisten suojaaminen polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen terveysvaikutuksilta (13)

Komitea on tyytyväinen ehdotettuihin parannuksiin, joilla edistetään osaltaan merkittävästi ympäristön ja ihmisten terveyttä. Väestön altistuminen polysyklisille aromaattisille hiilivedyille, joista monet ovat tunnettuja karsinogeeneja, on jo pitkään antanut aihetta huoleen. Onkin olemassa useita EU:n säädöksiä, joilla jo rajoitetaan kyseisten aineiden esiintymistä tietyissä elintarvikkeissa, vedessä ja ilmassa.

4.7 Ekosuunnittelu: monien tuotteiden (esim. tietokoneiden) energiakulutuksen vähentäminen (14) , keskitettyjen järjestelmien energiatehokkuusmerkintä (15) ja vihreä infrastruktuuri (16)

ETSK painottaa EU:n keskeisen infrastruktuurin kykyä kestää ilmastonmuutoksen väistämättömiä vaikutuksia, ja korostaa standardointijärjestelmän hidasta reagoimista tähän tärkeään asiaan. Standardeilla voidaan lisätä vihreän infrastruktuurin kehittämistä ja vaikuttaa näin parantavasti rakennusalan resurssitehokkuuteen ja kykyyn kestää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

4.8 Standardien laatiminen etanolin osuuden lisäämiseksi bensiinissä 20–25 prosenttiin (nykyisin 10 prosenttia) (17)

Jos komissio päättää antaa CENille toimeksiannon tässä asiassa, ETSK suosittaa vahvasti seuraavien seikkojen huomioon ottamista: yhden viljelykasvin viljelyn ekologiset vaikutukset, torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytöstä johtuva veden ja maaperän vahingoittuminen, maaperän eroosio, ravinteiden huuhtoutuminen, makean veden varojen käytön lisääntyminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja villieläinten elinympäristön häviäminen (18).

4.9 Liikenteen päästöjä koskevien kriteerien yhdenmukaistaminen (19)

ETSK:n mielestä komission tulisi esittää konkreettisempia ehdotuksia tätä selvästi tarpeellista toimenpidettä varten. On syytä panna merkille, että ensimmäinen toimenpide liikennealan päästöjen vähentämiseksi toteutettiin vuonna 1995 (20).

Sisämarkkinat

4.10 Sisävesiliikenteen normien laadinnasta vastaavan eurooppalaisen komitean (CESNI) aseman vahvistaminen (21)

Lähimerenkulkuun liittyvien nykyisten vaatimusten valtavan määrän vuoksi tarvitaan toimia (22), mutta ETSK katsoo, että ehdotuksen tulisi olla täsmällisempi.

4.11 Etenemissuunnitelma Euroopan maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (EGNSS) tuotteiden ja loppukäyttäjien sovellusten standardointia varten ja etenemissuunnitelman täytäntöönpano sekä Galileo-palvelujen parempi yhteentoimivuus ilmailumarkkinoiden kanssa (23)

ETSK tukee varauksetta tätä ehdotusta ja muistuttaa, että GNSS-pohjaisten tuotteiden ja palvelujen globaalien markkinoiden, ns. tuotantoketjun loppupään markkinoiden, arvo vuonna 2013 oli 200 miljardia euroa (24).

4.12 Sähköiset hankinnat (25)

Yhdenmukaistaminen on merkittävä toimenpide pyrittäessä demokratisoimaan markkinat, joiden on tarkoitus olla avoimet ja helppopääsyiset julkisten varojen kattavan käytön kannalta. Samalla on tärkeää, että järjestelmäalustoja luotaessa tai nykyisiä järjestelmäalustoja mukautettaessa ja ylläpidettäessä pidetään kustannukset alhaisina. Standardoinnilla on näin ollen ensisijainen merkitys (26).

4.13 Standardien laatiminen tulostimia ja muita laitteita varten (27)

ETSK on samaa mieltä siitä, että tarvitaan uusia yhdenmukaistettuja standardeita, sillä kuluttajat odottavat uusien ja innovatiivisten tuotteiden, kuten 3D-tulostimien, robottien ja autonomisten ajoneuvojen, olevan yhtä turvallisia kuin perinteisten tuotteiden. On erittäin tärkeää, etteivät uudet tuotteet vaaranna kuluttajien turvallisuutta.

4.14 Lääkinnällisten laitteiden turvallisuus- ja suorituskykyvaatimusten päivittäminen (28)

ETSK on samaa mieltä komission kanssa siitä, että uudella asetuksella ”vahvistetaan lääkinnällisten laitteiden turvallisuus- ja suorituskykyvaatimuksia, jotta ne ovat tekniikan ja tieteen kehityksen tasalla”. Tämä on päätavoite, mutta koska terveydenhuoltokustannusten nopea nousu johtuu ennen kaikkea uudesta teknologiasta, ETSK esittää myös kustannustehokkuuden huomioon ottamista.

4.15 Juomaveden kanssa kosketuksissa olevien rakennustuotteiden turvallisuus- ja hygieniavaatimusten päivittäminen (29)

ETSK pahoittelee, että kymmenenkään vuotta kestäneiden keskustelujen jälkeen tällä alalla ei ole vielä laadittu eurooppalaisia standardeja. Päätös muuttaa nykyistä toimeksiantoa (M/136) (30) velvoittaa standardointielimiä esittämään alustavat tulokset vuoden 2018 loppuun mennessä.

4.16 Miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien (UAS) olennaisia vaatimuksia koskevan työn tukeminen (31)

ETSK toteaa, että miehittämättömiä ilma-aluksia koskevan teknologian harrastuskäytöstä ja kaupallisesta käytöstä sekä tähän liittyvistä turvallisuusriskeistä on käyty yhä enemmän julkista keskustelua. Kansainvälisillä standardeilla on keskeinen merkitys globaaleja kaupallisia markkinoita luotaessa. On erittäin tärkeää, että näiden standardien avulla saadaan aikaan globaalisti yhtenäinen ilmatila, jossa miehittämättömiä ilma-alusjärjestelmiä voidaan käyttää rutiininomaisesti. Näin laajennetaan kaupallisia mahdollisuuksia vaarantamatta turvallisuutta ja ilmatilan yleistä tehokkuutta. Parhaillaan kehitteillä olevia tärkeitä standardeja ovat ”tunnista ja vältä” ja ”ohjaus ja valvonta” (32).

4.17 Siviilikäyttöön tarkoitettuja räjähteitä (erityisesti nalleja) koskevien yhdenmukaistettujen kriteerien tarkistaminen (33)

Tämän toimenpiteen tarkoituksena on parantaa siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähteiden turvallisuutta, sillä vaikka kyseessä ovat yleisesti käytetyt tuotteet (etenkin elektroniset nallit), niihin ei vielä lainkaan sovelleta olemassa olevia yhdenmukaistettuja standardeja. Komitean mielestä ehdotus on ilman muuta tarkoituksenmukainen.

4.18 Yhteentoimivuus: uudet tekniset eritelmät raidejärjestelmän yhteentoimivuutta varten (34)

ETSK on tyytyväinen tähän ehdotukseen lisätoimena pitkällä tiellä kohti raideliikenteen integrointia Euroopassa. Tässä tapauksessa 1 520 mm raideleveydellä liikkuvan kaluston standardit edistävät yhteyttä eurooppalaiseen 1 435 mm raideleveyteen.

4.19 Räjähdysvaarallisten tilojen aiheuttamille vaaroille altistuvien työntekijöiden terveyden suojelu (35)

ETSK kannattaa tätä varauksetta, sillä uusi ATEX-direktiivi edellyttää toimeksiannon päivittämistä uuden lainsäädäntökehyksen mukaisesti.

4.20 Kuluttajansuojan parantaminen (36)

ETSK toivoo, että uudet standardit noudattavat periaatetta, jonka mukaan kuluttajansuoja edellyttää, että kuluttajille tarjolla olevat tavarat ja palvelut eivät tavanomaisissa tai ennakoitavissa olosuhteissa käytettynä vaaranna kuluttajien terveyttä. Muussa tapauksessa ne poistetaan markkinoilta nopein ja yksinkertaisin menettelyin (37).

Perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuva oikeusalue

4.21 Standardointi: vaatimusten laatiminen (muiden alojen kuin ilmailun) havaitsemislaitteille ihmisten suojelemiseksi terrori-iskuilta (38)

ETSK kannattaa varauksetta tätä toimenpidettä mutta korostaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö on välttämätöntä, sillä molemmat kärsivät terrorismista (39). Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista käsitellä muun muassa kyberturvallisuuteen ja liikennealan erityisuhkiin liittyviä kysymyksiä.

EU – vahvempi maailmanlaajuinen toimija

4.22 Kehitys: Euroopan yhteisten puolustusvalmiuksien kehittämiseen liittyvien jäsenvaltioiden pyrkimysten tukeminen (vähimmäisstandardit) (40)

Odottaessaan lisätietoa komission valmistelemasta tutkimuksesta ja komission myöhemmästä päätöksestä ETSK kannattaa yhteisten standardien laatimista sekä aseille että kaksikäyttötuotteille. Samalla tulisi välttää päällekkäisyyttä nykyisten, etenkin Nato-standardien kanssa (41).

5. Kansainvälinen yhteistyö

5.1

ETSK kannattaa komission aloitetta tiivistää poliittista vuoropuheluaan kansainvälisten standardointitahojen kanssa mutta kiinnittää komission huomion siihen, että yhä useampia standardeja laaditaan nykyisin kansainvälisellä tasolla ilman unionin koordinoitua panosta.

5.2

Tällaisella standardoinnin siirtymisellä kansainväliselle tasolle on seurauksia: yhteiskunnalliset sidosryhmät, pk-yritykset ja markkinavalvontaviranomaiset eivät voi enää osallistua, sillä niillä ei ole riittäviä resursseja vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisellä standardointiareenalla.

5.3

Koska tällaiset kansainväliset standardit voidaan siirtää suoraan kansalliselle tasolle ja kiertää näin eurooppalaisen standardointiorganisaation osallistuminen, sisämarkkinoiden epäyhdenmukaistumisen riski on yhä suurempi.

6. Osallisuus

ETSK on tyytyväinen komission toimiin pyrkimyksenä seurata sellaisen eurooppalaisen standardointijärjestelmän täytäntöönpanon edistymistä, joka on aidosti osallistava. ETSK suosittaa voimakkaasti, että eurooppalaiset standardointiorganisaatiot yksinkertaistavat menettelyjä, jotta liitteessä III mainitut organisaatiot voivat osallistua standardien laadintaan ja jotta näin voidaan vähentää tehokkaan osallistumisen esteitä.

7. Yhteisen standardointialoitteen täytäntöönpano

7.1

ETSK suhtautuu myönteisesti erilaisiin yhteiseen standardointialoitteeseen liittyviin toimiin. Komitea myös ehdottaa taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä standardien saatavuutta EU:n ja EFTAn jäsenvaltioissa käsittelevään EU-tason tutkimukseen liittyen, että otetaan huomioon standardien laadinnan epäsuorat vaikutukset ja keskitytään sellaisiin kysymyksiin kuin työpaikkojen siirtyminen, yhteiskunnan osallistavuus ja perus- ja ammattikoulutus.

7.2

ETSK on tyytyväinen aloitteisiin nopeuttaa standardien laatimista mutta on huolissaan siitä, että näin heikennetään standardeihin johtavan valmistelutyön havaittavuutta.

Bryssel 17. tammikuuta 2018.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Georges DASSIS

(1) COM(2015) 550 final.

(2) C-613/14, James Elliott Construction.

(3) COM(2016) 157 final.

(4) EUVL C 389, 21.10.2016, s. 80.

(5) COM(2016) 176 final.

(6) BEREC (Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin) Report on Enabling the Internet of Things, 12.2.2016.

(7) Direktiivi 2014/53/EU (EUVL L 153, 22.5.2014, s. 62).

(8) Direktiivi (EU) 2016/797 (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).

(9) COM(2011) 144 final, COM(2009) 8 final, COM(2013) 913 final, SWD(2013) 524 final, C(2015) 2259 final.

(10) Ks. Digital Transport and Logistics Forum – Background, 2015.

(11) Direktiivi 2008/50/EY (EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1); direktiivi 2004/107/EY ( EUVL L 23, 26.1.2005, s. 3).

(12) Direktiivi 2010/75/EU (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(13) Asetus (EY) No 1907/2006 (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(14) Direktiivi 2009/125/EY (EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10).

(15) Direktiivi 2009/28/EY (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

COM(2016) 767 final.

(16) COM(2013) 249 final, COM(2013) 216 final, COM(2014) 445 final.

(17) Direktiivi 2009/28/EY (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

(18) Project: Biofuel Marketplace. Toukokuu 2006.

(19) Direktiivi 2003/87/EY (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(20) COM(95) 302 final.

(21) Direktiivi (EU) 2016/1629 (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 118).

(22) Eurooppalainen standardi sisävesialusten teknisistä vaatimuksista. Painos 2015/1.

(23) COM(2016) 705 final.

(24) Galileo Services Position Paper on the main priorities of the Horizon 2020 Space Work Programme 2018–2020.

(25) COM(2013) 453 final, julkisia hankintoja koskevat direktiivit (2017/24/EU), COM(2015) 0192 final.

(26) EUVL C 67, 6.3.2014, p. 96.

(27) Direktiivi 2006/42/EY, direktiivi 95/16/EY (uudelleenlaadittu) (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24).

(28) Asetus (EU) 2017/745 (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 1); asetus (EU) 2017/746 (EUVL L 117, 5.5.2017, s. 176).

(29) Asetus (EU) N:o 305/2011 (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5); neuvoston direktiivi 98/83/EY (EUVL L 330, 5.12.1998, s. 32).

(30) CEN/Cenelecin tarkistettu toimeksianto.

(31) COM(2015) 613 final.

(32) ISO. How standards will target the drone industry.

(33) Direktiivi 2014/28/EU (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 1).

(34) Direktiivi (EU) 2016/797 (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).

(35) Direktiivi 2014/34/EU (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 309).

(36) Direktiivi 2001/95/EY (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4).

(37) EUVL C 271, 19.9.2013, s. 81.

(38) COM(2014) 247 final, COM(2015) 624 final, COM(2012) 417 final.

(39) The Benefits of U.S. – European Security Standardisation. NIST (National Institute of Standards and Technology) – Yhdysvaltojen standardi- ja teknologialaitos. Yhdysvaltojen kauppaministeriö, kesäkuu 2012.

(40) COM(2016) 950 final.

(41) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 62.