2.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 81/111

Esittelijä:

Paulo BARROS VALE

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti kilpailupolitiikkaa koskevan kertomuksen 2016 (1) sisältöön ja kannattaa kertomusta yleisellä tasolla. Komitea on kuitenkin jossain määrin huolissaan nykytilanteen johdosta sekä sen suhteen, millaista EU:n kilpailupolitiikka voisi sen mielestä olla.

1.2

ETSK panee tyytyväisenä merkille toimet, joita komissio on toteuttanut sääntöjen noudattamisen turvaamiseksi, edistäen näin rehtiin ja vapaaseen kilpailuun perustuvaa toimintaympäristöä, sekä komission toimenpiteet kansainvälisen yhteistyön kehittämiseksi.

1.3

ETSK katsoo, että kilpailupolitiikka on määriteltävä nykyistä paremmin ja että se on usein koordinoimatonta suhteessa muihin unionin politiikkoihin, jotka vaikuttavat siihen. Yritykset ja kuluttajat kohtaavat monia ongelmia, jotka eivät liity ainoastaan komission kilpailupolitiikan puitteissa käsittelemiin aiheisiin ja jotka vaikuttavat sisämarkkinoihin. Niistä esimerkkinä ovat verotukseen liittyvät ongelmat.

1.4

Komission toimivaltuudet ovat rajalliset, mutta sillä on lainsäädännöllinen aloiteoikeus, ja se voisi ryhtyä tavoitteiltaan nykyistä kunnianhimoisempiin toimiin koordinoidakseen kilpailupolitiikkaa sekä EU:n eri politiikkojen että kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa. EU:n ja jäsenvaltioiden kilpailupolitiikkojen on oltava täysin yhdenmukaisia, jotta komissio ja kansalliset kilpailuviranomaiset voivat työskennellä entistä tuloksekkaammin.

1.5

Päivittäin voidaan havaita, että kilpailu vaikuttaa kielteisesti tiettyihin ryhmiin, erityisesti pk-yrityksiin ja kuluttajiin: suurten jakeluryhmittymien liiketoimintakäytännöt, jotka tuhoavat pienempiä yrityksiä aggressiivisten neuvotteluiden tuloksena ja rajoittavat kuluttajien valinnanmahdollisuuksia; esimerkiksi energia- ja polttoainealalla sovellettavat epäselvät hinnanmuodostusmallit, jotka vaikuttavat haitallisesti yrityksiin ja kuluttajiin; entisellään olevat polkumyyntikäytännöt erityisesti jakelun ja liikenteen alalla. Nämä kaikki ovat ongelmia, jotka edellyttävät toimivaltaisilta kansallisilta kilpailuviranomaisilta ja komissiolta herkeämätöntä valvontaa ja toimenpiteitä.

1.6

Vaikka ollaan tietoisia siitä, että suurten ryhmittymien vaikutusvalta voi johtaa kilpailun vääristymiseen, komissio on tukenut yrityssulautumia ja -keskittymiä, joista syntyy todellisia toimialakohtaisia jättiläisiä. ETSK kehottaa komissiota ryhtymään todella tehokkaisiin korjaustoimenpiteisiin näiden prosessien osalta, seuraamaan tiiviisti suurten ryhmittymien toimintaa ja turvaamaan sääntöjen noudattaminen sekä kuluttajien ja pk-yritysten intressit.

1.7

Perussopimuksen mukaan veropolitiikkojen yhdenmukaistaminen ei ole mahdollista. Erot välittömässä ja välillisessä verotuksessa vaikuttavat toisinaan haitallisesti yrityksiin ja kuluttajiin ja jyrkentävät epäsymmetrioita. ETSK toteaa jälleen, että kilpailupolitiikalla on lievitettävä verotuksesta aiheutuvia vääristymiä, niin kauan kuin verotus kuuluu EU:ssa edelleen jäsenvaltioiden toimivallan piiriin.

1.8

Kansainvälistä yhteistyötä on viety eteenpäin, ja useista eri sopimuksista käydään neuvotteluja. ETSK kannattaa pyrkimystä todellisiin liittoumiin sekä sitä, että solmittavissa sopimuksissa otetaan huomioon parhaillaan käytävät laaja-alaiset keskustelut kauppasopimusten sisällöstä.

2.1

Kertomuksessa esitellään yleisesti komission kilpailupoliittinen toiminta, joten se on tiivistelmä vuonna 2016 toteutettuja toimia käsittelevästä laajemmasta työasiakirjasta (2).

2.2

Unionin tilasta vuonna 2016 pitämässään puheessa Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker muistutti kilpailupolitiikan merkityksestä: ”Tasapuoliset toimintaedellytykset merkitsevät myös sitä, että Euroopassa kuluttajia suojataan kartelleilta ja että vaikutusvaltaisten yritysten ei anneta käyttää asemaansa väärin. [– –] Komissio valvoo tällaista oikeudenmukaisuutta, sillä kyse on kilpailuoikeuden sosiaalisesta puolesta.”

2.3

Kertomus on jäsennelty kuuteen osaan: ”Johdanto”, ”Aidosti tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen kaikille: kuinka valtiontukien valvonta auttaa vastaamaan haasteeseen”, ”Kilpailun ja innovoinnin edistäminen digitaalisilla sisämarkkinoilla”, ”Sisämarkkinoiden toteuttaminen EU:n kansalaisten ja yritysten vaikutusvallan lisäämiseksi”, ”Euroopan energiaunionin ja kiertotalouden potentiaalin hyödyntäminen” ja ”Eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen kilpailuun vaikuttaminen”.

2.4

ETSK pitää kertomuksen sisältöä yleisesti ottaen kannatettavana. Komitea suhtautuu kuitenkin kriittisesti toteamukseen, joka esitetään aiheen ”Hedelmällinen toimielinten välinen vuoropuhelu” yhteydessä: ”Valtiontukisääntöjen avulla voidaan myös säilyttää tasapuoliset toimintaolosuhteet valtiontukea saavien pankkien ja niiden pankkien välillä, jotka eivät saa valtiontukea.” Valtiontukea saaneille pankeille on määrätty eräitä ehtoja, mutta ei voida väittää, että siten on säilytetty tasapuoliset toimintaolosuhteet valtiontukea saavien pankkien ja muiden pankkien välillä. Kilpailu on vääristynyt, ja toteutetuilla korjauskeinoilla ei ole juurikaan kyetty parantamaan tilannetta.

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti kilpailupolitiikkaa koskevaan kertomukseen 2016, jossa tarkastellaan erittäin tärkeitä kysymyksiä yritysten toiminnan ja kansalaisten elämän kannalta.

3.2

Valtaosa yrityksistä EU:ssa on pk-yrityksiä. Juuri ne ovat Euroopan talouden perusta ja kokonsa vuoksi kaikkein alttiimpia epäreilulle kilpailulle.

3.3

Vähittäiskaupan alalla pk-yritykset kärsivät erityisesti sellaisten suurten jakeluryhmittymien harjoittamasta määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, jotka vahvaa neuvotteluvoimaansa hyödyntäen ja vastoin kaikkia kilpailusääntöjä toimien soveltavat neuvotteluissa hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, jotka alati tuhoavat pientuottajia ja pieniä kauppoja ja jotka myös vaikuttavat epäsuotuisasti kuluttajien valinnanmahdollisuuksiin ja intresseihin. ETSK suosittaa, että komissio sisällyttää tuleviin kilpailupolitiikkaa koskeviin kertomuksiin analyysin elintarvikejakeluketjun toiminnasta.

3.4

Puututtaessa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön ja muihin kilpailua rajoittaviin käytäntöihin kansallisten kilpailuviranomaisten toiminnalla on suuri painoarvo. Komissio on analysoinut kansallisten kilpailuviranomaisten valmiuksia resurssien, toimivaltuuksien ja toiminnan riippumattomuuden osalta, ja tarkoitus on ryhtyä toimenpiteisiin, joilla reagoidaan havaintoon, jonka mukaan niiden tehokkuutta on mahdollista lisätä. ETSK toteaa jälleen, että kansalliset kilpailuviranomaiset voivat ja niiden tulee omaksua ennemminkin ennaltaehkäisevä kuin reaktiivinen lähestymistapa toimijoiden tai kuluttajien kanteluihin erityisesti, kun on kyse määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvistä käytännöistä, joita havaitaan jatkuvasti neuvottelukokouksissa. Neuvotteluja valvomalla voidaan osaltaan auttaa estämään tiettyjä määräävän aseman väärinkäytöksiä ja suojella näin pieniä toimijoita sekä kuluttajia.

3.5

Nimenomaan tällä alalla on tärkeää taata kilpailunvastaisten käytäntöjen uhreille todellinen mahdollisuus käyttää oikeutta vahingonkorvaukseen, sillä 26. marraskuuta 2014 annetulla direktiivillä 2014/104/EU ja suosituksella kollektiivisia riidanratkaisumekanismeja koskevista yhteisistä periaatteista kilpailusääntöjen rikkomisen yhteydessä ei ole kyetty varmistamaan asianmukaisesti näiden rikkomusten uhrien kollektiivisen oikeussuojan toteutumista.

3.6

Eri aloilla on toteutettu useita yrityssulautumia ja -keskittymiä, joista on syntynyt ”jättiläisiä”, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti markkinoiden toimintaan ja heikentää kilpailusääntöjen tehoa. Komissiota on pyydetty ottamaan kantaa eräisiin näistä menettelyistä. Käytännössä vain muutamia niistä on estetty, ja korjaavat toimenpiteet, joihin on ryhdytty vastikkeena hyväksymisestä, eivät ole vastanneet odotuksia. Yhtäältä komissio aivan aiheellisesti vainoaa kartelleja, mutta toisaalta se hyväksyy sulautumia ja yritysostoja ilman korvaavia toimenpiteitä. ETSK ilmaisee huolensa mahdollisesta vaarasta, joka liittyy siihen, että tietyillä aloilla perustetaan suuria ryhmittymiä, mikä voi johtaa vakaviin kilpailun vääristymiin ja monien pk-yritysten tuhoutumiseen sekä vaikuttaa rajoittavasti kuluttajien valinnanmahdollisuuksiin. Komitea kehottaa komissiota näin ollen valppauteen.

3.7

Unionin ulkosuhteista juontuvat kilpailun vääristymät vaikuttavat sekä tuontiin että vientiin. Voidaan havaita, että eurooppalaisille markkinoille saapuu tuotteita, jotka ovat peräisin maista, joissa on edelleen sosiaalista polkumyyntiä, ympäristölle vahingollisia käytäntöjä ja jopa valtiontukia, joita EU:n sääntöjen mukaan pidettäisiin lainvastaisina. Toisaalta sääntöjä noudattavilla eurooppalaisilla yrityksillä on vaikeuksia päästä muille markkinoille, koska niiden on ilmeisen mahdotonta mukautua hintoihin, joita soveltavat sellaisista maista peräisin olevat kilpailijat, joiden lainsäädäntö on suotuisampi tai joissa lainsäädännön noudattamisen valvonta on tehotonta.

3.8

Kilpailun vääristymät voivat kuitenkin johtua myös Euroopan unionin omista säännöistä. Tästä on esimerkkinä REACH-asetus (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals), jota 31. toukokuuta 2018 alkaen ryhdytään soveltamaan yrityksiin, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille kemiallisia aineita joko sellaisenaan tai seoksissa tai esineissä yli yhden tonnin vuodessa. Asetus velvoittaa yritykset rekisteröimään Euroopan kemikaalivirastossa (ECHA) kemialliset aineet, sellaisenaan tai seoksiin tai esineisiin sisältyvinä, mikäli määrä ylittää yhden tonnin vuodessa, sekä suorittamaan samalla asiaankuuluvan maksun. Rekisteröijän katsotaan olevan raportin laillinen omistaja, mikä on mahdollistanut raporttiin sisältyvien tietojen muuttamisen hyödykkeeksi, jolla alkuperäiset rekisteröijät, yleensä suuret ja taloudellisesti vahvat yritykset, käyvät kauppaa markkinoilla. Käytännössä tilanne on se, että kun yritys aikoo tehdä rekisteröinnin Euroopan kemikaalivirastossa, sille ilmoitetaan, että sen on otettava yhteyttä alkuperäiseen rekisteröijään, joka ilmoittaa tämän jälkeen tallentamiensa tietojen saamisen kustannukset, jotka voivat olla kymmeniä tai satoja tuhansia euroja ainetta kohti. Säädöksen mukaan muut valmistajat tai maahantuojat voivat käyttää rekisteröimistä varten rekisteröintejä, jotka on asetuksen nojalla tehty vähintään 12 vuotta aiemmin. Käytännössä on kuitenkin niin, että koska se päivämäärä lähestyy, jolloin REACH-asetusta aletaan soveltaa täysimääräisesti kaikkiin aineisiin, joita valmistetaan tai saatetaan markkinoille yli yksi tonni vuodessa, alkuperäiset rekisteröijät vaativat alan mikro-, pien- ja keskisuurilta yrityksiltä korkeita maksuja tai jopa prosenttiosuuksia myynnistä vastineeksi kemikaalivirastolle antamiensa tietojen ”käyttöluvasta”. Näiden tietojen tulisi olla julkisia ja kaikkien Euroopan unionin kansalaisten ja yritysten saatavilla maksutta, jotta sen perustamisen tavoite – ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu – näin toteutuisi. Tässä tapauksessa säädös, joka on laadittu ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi riskeiltä, joita kemikaalien käytöstä voi aiheutua, voi luoda esteitä uusien yritysten markkinoillepääsylle ja kemiallisten aineiden vapaalle liikkuvuudelle, mikä johtaa tilanteeseen, jolle ovat ominaisia kilpailun väheneminen ja suurten yritysten harjoittama määräävän aseman väärinkäyttö. ETSK kiinnittää huomiota tarpeeseen toteuttaa REACH-asetuksen arviointi ja uudelleentarkastelu, jotta voidaan poistaa tämän säädöksen soveltamisesta aiheutuvat mahdolliset kilpailun esteet.

3.9

Kysymys pankkikeskittymistä ja pankkijärjestelmälle myönnettävistä valtiontuista on edelleen ajankohtainen. Äskettäinen finanssikriisi ja sen vaikutus reaalitalouteen ja markkinoiden luottamukseen on johtanut siihen, että alan käytäntöjä valvotaan jatkuvasti, sillä on perusteltua pelätä, että uusia vakavia tilanteita esiintyy. Tilapäisten valtiontukien avulla rahoitusala pelastettiin romahdukselta. Pankit kärsivät merkittäviä tappioita finanssikriisin aikana ja saavat nyt havaita marginaaliensa pienenevän korkoerojen nykyisen tason johdosta. Alan rakenneuudistus on merkinnyt sitä, että eräät laitokset ovat kadonneet, mutta se on myös johtanut keskittymiin, jotka voivat olla huolestuttavia paitsi rahoitusalan vakauden kannalta siinä tapauksessa, että kriisitilanteet toistuvat, mutta myös erityisesti siitä syystä, että näiden uusien ryhmittymien koko voi johtaa kilpailun vääristymiseen. ETSK kehottaa komissiota valppauteen ja tarkkaavaisuuteen sellaisten mahdollisten määräävän aseman väärinkäytösten osalta, jotka saattavat vaikuttaa haitallisesti kuluttajien intresseihin ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, rahoitukseen.

4.1.1

Valtiontuet ovat tärkeä väline kehityksen kannalta, sillä niiden avulla voidaan kehityksessä muista jääneitä alueita kirimään sekä edistää työllisyyttä ja taloutta. Niukkoja resursseja on käytettävä asianmukaisesti rikkomatta hyviä kilpailukäytäntöjä.

4.1.2

ETSK toteaa jälleen olevansa vakuuttunut siitä, että meneillään oleva valtiontukiuudistus on sovitettava yhteen Eurooppa 2020 -strategian, koheesiopolitiikan ja kilpailupolitiikan tavoitteiden kanssa turvaamalla valtiontukien merkittävä rooli aloilla, jotka edistävät kehitystä Euroopassa, ja julkisissa palveluissa, joilla tyydytetään yhteiskunnallisia tarpeita.

4.1.3

ETSK on jo aiemmin ilmaissut tukensa valtiontukiuudistukselle. ETSK pitää nyt tervetulleena sitä, että tukien myöntämisestä vastaavat viranomaiset velvoitetaan antamaan tietoja myöntämistään yli 500 000 euron suuruisista tuista (3).

4.1.4

Tiedotuksella vastataan EU:n kansalaisten kohtaamiin vaikeuksiin, sillä he katsovat etteivät saa riittävästi tietoa myönnetyistä valtiontuista (4). Nyt on kerrottava tästä perehtymismahdollisuudesta sekä tukien myöntämistä ja takaisinperimistä koskevista säännöistä, joilla edistetään avoimuutta julkisten varojen käytössä.

4.1.5

ETSK kannattaa komission toimia veropäätöksin myönnettyjen ja laittomia veroetuuksia tarjoavien valtiontukien torjumiseksi sekä verojen kiertämisen estämistä koskevan paketin hyväksymistä. Paketin tarkoituksena on varmistaa, että yritykset maksavat verot siellä, missä niiden voitot kertyvät, ja estää aggressiivinen verosuunnittelu (5).

4.2.1

Laajakaistaverkon laajentuessa digitaalisten palvelujen markkinoilla on yhä merkittävämpi rooli yritysten toiminnan ja EU:n kansalaisten elämän kannalta. Sähköinen kaupankäynti on yhä yleisempää, ja kilpailupolitiikan alalla pyritään varmistamaan markkinoiden toiminta suojelemalla kuluttajia ja huolehtimalla siitä, etteivät vaikutusvaltaisimmat yritykset heikennä sääntöjen tehoa.

4.2.2

ETSK kehottaa komissiota jatkamaan työtä sähköisen kaupankäynnin maarajoitusten alalla, sillä ne voivat olla este todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden luomiselle. Maailmanlaajuisilla markkinoilla ei voi olla minkäänlaista asiakkaiden syrjivää kohtelua heidän sijaintinsa perusteella.

4.2.3

Digitaalisia markkinoita hallitsevat muutamat teknologia-alan jättiläiset. Haasteena on varmistaa, että kuluttajien saatavilla ovat parhaat tuotteet edullisimpaan hintaan ja että uusilla tuotteilla ja uusilla kilpailevilla yrityksillä on pääsy markkinoille.

4.2.4

Eräät sähköiset varausalustat ovat nykyisin suuri huolenaihe hotelleille, sillä alustat käyttävät määräävää asemaansa matkavarausten alalla väärin. Kyseiset alustat perivät huomattavasti korkeampia palkkioita kuin matkatoimistot ja jopa pakottavat hotellit veloittamaan saman hinnan samantyyppisestä huoneesta kaikissa myyntikanavissa. ETSK kehottaa komissiota tutkimaan pariteettilausekkeita ja perittäviä palkkioita, jotka vaarantavat vapaan kilpailun alalla.

4.2.5

Komissio on jatkanut tutkimustyötään, joka koskee Googlen (hakukoneen toiminta; se, että yritys on rajoittanut tiettyjen kolmansien osapuolten verkkosivustojen mahdollisuuksia näyttää Googlen kilpailijoiden hakusanamainoksia; rajoittavien ehtojen soveltaminen Android-laitteiden valmistajiin ja matkaviestinverkko-operaattoreihin) ja Amazonin (järjestelyt kustantajien kanssa) käytäntöjä, joissa voi olla kyse kilpailusääntöjen rikkomisesta. Googlelle määrättiin äskettäin ennätyksellinen 2,4 miljardin euron sakko siitä syystä, että se on käyttänyt määräävää asemaansa hakukonemarkkinoilla väärin suosimalla sääntöjenvastaisella tavalla toista Googlen tuotetta, toisin sanoen sen omaa hintavertailupalvelua.

4.2.6

Googlella on määräävä asema hakukonemarkkinoilla, ja komission on varmistettava, että hakutulokset eivät ole puolueellisia, mikä voisi rajoittaa tietojen käyttäjien valintamahdollisuuksia. Komission on myös kiinnitettävä huomiota Booking-verkkosivuston soveltamiin käytäntöihin, sillä käyttäessään määräävää markkina-asemaansa väärin se vaikuttaa Euroopan matkailutarjontaa koskeviin hakutuloksiin, millä on erityisen kielteinen vaikutus pienempiin markkinoihin ja yrityksiin.

4.2.7

Televiestintäalalla on erityinen merkitys kuluttajien elämän ja yritysten toiminnan kannalta. ETSK kiinnittää komission huomion siihen, ettei tällä alalla ole vielä avoimia ja kilpailuun perustuvia markkinoita. Teleoperaattorit soveltavat näin ollen edelleen vapaan kilpailun vastaisia käytäntöjä nostamalla hintoja sopimuksen voimassaoloaikana ilman että kuluttajille annettaisiin ennalta minkäänlaisia tietoja, mikä mahdollistaisi sen, että he voisivat purkaa sopimuksen, kuten laissa säädetään. Tämä hinnankorotus oli erityisen ilmeinen luovuttaessa verkkovierailumaksuista, sillä käytännössä se johti yleiseen hintojen nousuun, millä oli kielteinen vaikutus kaikkiin, jotka eivät matkusta.

4.3.1

Viime vuosina tehdystä työstä huolimatta energia-alan yhtenäismarkkinat ovat edelleen toteuttamatta. Korkea energianhinta erityisesti tietyissä maissa rasittaa kotitalouksien ja yritysten varainkäyttöä merkittävästi, sillä markkinoiden vapauttaminen ei ole tosiasiallisesti johtanut hintojen alenemiseen. Nämä hinnat merkitsevät sitä, että energiakustannusten osalta EU on edelleen epäedullisessa asemassa muihin globaaleihin kilpailijoihinsa nähden.

4.3.2

Energiatehokkuuden parantamisen ja uusiutuviin energialähteisiin panostamisen on oltava jatkossakin keskeisiä seikkoja edettäessä kohti entistä kilpailukykyisempää ja kehitykseltään kestävämpää Eurooppaa – huolimatta ympäristöhuolista, joita mainitun teknologian käytöstä syntyvien jätteiden (esimerkiksi akut ja aurinkokennot) käsittely herättää. Teknisistä edistysaskelista huolimatta eivät uusiutuvat energialähteet ole vielä kehittyneet riittävästi pystyäkseen kilpailemaan fossiilisten energialähteiden ja ydinenergian kanssa, joten niitä on syytä tukea jatkossakin, jotta niistä tulee kilpailukykyisiä nykyistä oikeudenmukaisemmilla markkinoilla.

4.3.3

Uusiutuvat energialähteet eivät ole ainoastaan puhtaan energian lähtökohta. Ne on myös nähtävä mahdollisuutena kehittää paikallisia yhteisöjä, joista tulee samanaikaisesti energian kuluttajia ja tuottajia paikallisyhteisöjä hyödyttävän hajautetun energiantuotantomallin puitteissa.

4.3.4

Teknologia on kehittynyt, ja aurinkosähkön tuotannosta on tullut entistä kohtuuhintaisempaa yrityksille ja kotitalouksille, jotka haluavat asentaa kyseisentyyppisen tuotantolaitteiston omaa kulutustaan varten. Lupien myöntämistä näiden tuotantolaitteistojen asentamiseen on kuitenkin rajoitettu tiettyyn tehotasoon, mikä voi vähentää tämän investoinnin houkuttelevuutta niille tietynsuuruisille toimijoille, joiden energialasku voisi pienentyä merkittävästi tai supistua aurinkoisimpina kuukausina lähes nollaan.

4.3.5

Euroopan on toisaalta jatkossakin huolehdittava energia-omavaraisuudestaan vahvistamalla yhteenliitäntöjä haavoittuvuuden vähentämiseksi ja kilpailun lisäämiseksi.

4.3.6

ETSK toteaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä EU:n edessä oleviin suuriin haasteisiin:

4.4.1

Eurooppa kärsii edelleen maailmanmarkkinoilla epäreilusta kilpailusta, jota kohtuuttomia sosiaalisia ja ympäristökäytäntöjä soveltavat maat harjoittavat. Sen lisäksi, että kyse on tärkeästä yhteiskunnallisesta näkökohdasta, unionin ulkosuhteista johtuvat kilpailun vääristymät edellyttävät vahvaa panosta kansainvälisessä diplomatiassa yritysten ja kuluttajien suojelemiseksi nykyisiltä kilpailun vääristymiltä, jotka kohdistuvat sekä tuontiin että vientiin.

4.4.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on sitoutunut osallistumaan aktiivisesti kilpailuun liittyvien kansainvälisten elinten, kuten OECD:n kilpailukomitean, Maailmanpankin, Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin ja Kansainvälisen kilpailuviranomaisverkon toimintaan.

4.4.3

ETSK pitää niin ikään myönteisenä komission sitoutumista Armenian, Meksikon, Indonesian, Filippiinien ja Japanin kanssa käytäviin vapaakauppasopimusneuvotteluihin sekä kehittyvien talouksien kanssa tehtävään tekniseen yhteistyöhön. Komitea kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että näiden sopimusten on paitsi mahdollistettava kilpailutasapaino suojelemalla yrityksiä ja kuluttajia mutta myös edistettävä EU:n taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.