2.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 81/145

Esittelijä:

Gabriele BISCHOFF

Toinen esittelijä:

Jukka AHTELA

1.1

Kun vastassa on sellaisia haasteita kuin työn tulevaisuus, eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntyminen, globalisaatio ja muuttoliike, kansalaiset suhtautuvat aina vain epäilevämmin EU:hun ja jäsenvaltioihin, jotka eivät kykene tarjoamaan turvallisuutta, sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja laadukkaita työpaikkoja tai jotka heikentävät kansallista suojelua jäsenvaltioissa. Euroopan sosiaalista ulottuvuutta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva keskustelu saattaa osaltaan edistää uuden yhteisymmärryksen saavuttamista näistä polttavista kysymyksistä ja auttaa EU:ta pääsemään eteenpäin.

1.2

ETSK korostaa painokkaasti, että päätösten tekeminen siitä, mitä skenaarioita tai vaihtoehtoja sosiaalisen ulottuvuuden alalla seurataan, ei ole akateeminen kysymys, vaan se vaikuttaa ihmisten elämään. ETSK uskoo, että Euroopan unionin realistinen tulevaisuus voi perustua vain vakaan taloudellisen pohjan ja vahvan sosiaalisen ulottuvuuden yhdistelmään. Erityisesti modernit sosiaalipalvelut ja oikeudenmukaiset mahdollisuudet elämässä edistävät ihmisten voimaannuttamista, yhteiskuntarauhaa ja taloudellista kehitystä. ETSK muistuttaa, että perussopimuksen tavoitteena olevan elin- ja työolojen kohentamiseen johtavan tasapainoisen talouskasvun ja sosiaalisen edistyksen toteuttamisen tulisi olla ohjaavana periaatteena määriteltäessä EU:n sosiaalisen ulottuvuuden tulevaa suuntaa.

1.3

Komitea ymmärtää, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on tarkoitettu poliittiseksi aiejulistukseksi ja että se ei sellaisenaan luo uusia toteutuskelpoisia laillisia oikeuksia. Komitea uskookin, että jos neuvosto antaisi tukensa sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa marraskuussa 2017 annettavalle julistukselle, se olisi tärkeä signaali. ETSK katsoo, että selkeä etenemissuunnitelma pilarin täytäntöönpanoa varten auttaisi edistämään lähentymistä ja saavuttamaan pilarin tavoitteet.

1.4

Komitea myöntää kuitenkin, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa on eriäviä mielipiteitä siitä, miten EU:n tulisi edetä. ETSK uskoo vahvasti, että sosiaalisen ulottuvuuden syventäminen olisi parempi toteuttaa kaikkien 27 jäsenvaltion kanssa keskittyen tärkeimpiin hankkeisiin, joilla edistetään sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Jos tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, olisi pohdittava vaihtoehtoisia ratkaisuja, esimerkiksi eräät valtiot voisivat edetä asiassa ja vetää muita mukaansa. Komitea korostaa myös, että tarvitaan enemmän selkeyttä siitä, mitä toimenpiteitä tulisi soveltaa 27 jäsenvaltion EU:hun ja minkä toimenpiteiden tulisi kattaa euroalue.

1.5

Kaikkien sidosryhmien tulisi torjua kaikilla tasoilla eriarvoisuuden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntymistä. ETSK katsoo tähän liittyen, että on pyrittävä tehokkaammin määrittämään asianmukaisilla tasoilla yhteisiä periaatteita, normeja, poliittisia toimintalinjoja ja strategioita palkkojen lähentämiseksi paremmin ja vähimmäispalkkojen asettamiseksi tai niiden nostamiseksi asianmukaiselle tasolle kunnioittaen työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta kaikilta osin. ETSK on jo ensimmäisessä sosiaalisten oikeuksien pilaria käsittelevässä lausunnossaan (1) painottanut, että Kansainvälisen työjärjestön (ILO) tutkimus (2) on hyödyllinen viitekehys. Siinä korostetaan, että vähimmäispalkkatasojen vertailuun voidaan käyttää monenlaisia indikaattoreita, joissa otetaan huomioon kansalliset olosuhteet, mutta suosituin on vähimmäispalkan suhde keskipalkkaan (tai mediaanipalkkaan). Lisäksi on tärkeää varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on vähimmäistoimeentulo. ETSK tähdentää, että sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja sosiaalisiin investointeihin suunnattavia varoja olisi lisättävä tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.

1.6

Sosiaalipolitiikka kuuluu EU:n oikeudellisessa kehyksessä jaetun toimivallan piiriin. On tärkeää päästä yhteisymmärrykseen siitä, kenen kuuluu tehdä mitäkin sosiaalipolitiikan alalla, ja erityisesti siitä, millä aloilla EU:n tulee toimia ja miten. On myös lisättävä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta toteutetuista toimista tai toimimatta jättämisestä. Tässä yhteydessä on tehtävä uudistuksia ja poliittisia aloitteita, jotta voidaan puuttua moninaisiin haasteisiin ja saada yhteiskunta ja talous kuntoon tulevaisuutta varten. Ellei poliittinen velvoite toteuttaa yhteisiä periaatteita osoittaudu kohtuullisen ajan puitteissa riittäväksi, tulisi pohtia uusia, asianmukaisia toimenpiteitä, myös lainsäädäntö- ja muita aloitteita.

1.7

Kaikkien merkityksellisten kansalaisyhteiskuntaa edustavien organisaatioiden tulee voida osallistua asianmukaisella tavalla asiaankuuluvien politiikkojen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon samalla kun tunnustetaan työmarkkinaosapuolien erityinen rooli ja kunnioitetaan niiden riippumattomuutta. Työehtosopimusneuvottelujen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistäminen kaikilla tasoilla on myös olennaista, jotta voidaan varmistaa toimivat työmarkkinat ja oikeudenmukaiset työolot kaikille sekä lisääntynyt tuottavuus ja kestäväpohjainen sosiaaliturva.

1.8

Tämän poliittisen hankkeen keskiössä ovat EU:n yhteiset arvot, jotka on kirjattu perusoikeuksiin. ETSK on edelleen hyvin huolissaan nykyisten sosiaalisten oikeuksien puutteellisesta toteutumisesta ja erilaisista EU:n lainsäädännön noudattamisen kulttuureista. Komissio on perussopimusten valvojana vastuussa noudattamisen valvonnasta, mutta jäsenvaltioiden velvollisuutena on panna EU:n säännöt asianmukaisesti täytäntöön ja noudattaa niitä. ETSK uskoo, että sillä voisi olla aktiivisempi rooli asian edistämisessä, tietoisuuden lisäämisessä ja tilanteen seuraamisessa ja että se voisi perustaa tätä varten perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän pysyvän foorumin.

1.9

Euroopan sosiaalista ulottuvuutta koskevaa keskustelua ei voi käydä erityksissä, vaan se on yhdistettävä keskusteluihin, joita käydään talous- ja rahaliiton syventämisestä ja siitä, miten voidaan hallita globalisaatiota ja puuttua samalla sen haasteisiin ja miten näitä tavoitteita varten voidaan löytää asianmukaiset ja tehokkaat resurssit.

1.10

Sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvää toimintaa on parannettava erityisesti kahdella merkittävällä alalla: talous- ja rahaliitto ja sisämarkkinat. Sosiaalipolitiikka on sisällytettävä erilaiseen EU:n talouspolitiikkaan, jossa varmistetaan hyvä makrotalouspolitiikan yhdistelmä ja edistetään talous- ja rahaliiton syventämistä. Talous- ja rahaliiton alalla talouspolitiikan EU-ohjausjaksolla on keskeinen asema talous- ja sosiaalipolitiikan tasapainottamisessa sekä hyvin suunniteltujen uudistusten toteuttamisen edistämisessä asiaankuuluvissa jäsenvaltioissa. Komitea korostaa, että tarvitaan talous- ja sosiaalipolitiikan EU-ohjausjaksoa. Pilarilla on tarkoitus vaikuttaa myös Euroopan talouden ohjaukseen ja hallintaan. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin sosiaali-indikaattorien tulostaulua on parannettava asianmukaisempien ja tarkoituksenmukaisempien indikaattoreiden avulla.

1.11

Komitea on edelleen vakuuttunut, että hyvä tulevaisuus on mahdollinen ja että vahvempi EU voi auttaa muokkaamaan globalisaatiota ja digitalisaatiota paremmin niin, että luodaan hyvät mahdollisuudet kaikille kansalaisille. Kaikkien on kuitenkin tärkeää ymmärtää, mitä on pelissä – mitä voidaan menettää kulkemalla taaksepäin tai mitä puolestaan saavuttaa suuntaamalla eteenpäin.

2.1

Kymmenen vuotta talouskriisin jälkeen sen taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset seuraukset tuntuvat edelleen ja ovat vaikuttaneet syvällisesti unioniin ja sen kansalaisiin. EU tarvitsee tulevaisuutta varten vision ja uuden suunnan pystyäkseen vastaamaan sellaisiin merkittäviin haasteisiin kuin työn tulevaisuus, globalisaatio, muuttoliike ja eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntyminen.

2.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea uskoo, että Euroopan unionin realistinen tulevaisuus voi perustua vain vakaan taloudellisen pohjan ja vahvan sosiaalisen ulottuvuuden yhdistelmään. Komitea on vakuuttunut, että Euroopan unioni tarvitsee uuden yhteisymmärryksen kestävästä taloudellisesta ja sosiaalisesta strategiasta voidakseen täyttää lupauksensa kansalaistensa hyvinvoinnin paranemiseen johtavan tasapainoisen talouskasvun ja sosiaalisen edistyksen toteuttamisesta. Komitea onkin tyytyväinen Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta käytävään keskusteluun, joka on yhteydessä laajempaan keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Komitea pitää myös tervetulleena komission ehdotusta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevasta toimielinten välisestä julistuksesta.

2.3

Huhtikuun 26 päivänä 2017 julkaistu pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta on yksi viidestä asiakirjasta, joilla on tarkoitus tarjota materiaalia 27 jäsenvaltion johtajien, EU:n toimielinten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisten käymään laajaan keskusteluun, joka pantiin alulle komission valkoisella kirjalla Euroopan tulevaisuudesta (3). Sosiaalista ulottuvuutta käsittelevä asiakirja on komission panos keskusteluun siitä, miten Euroopan sosiaalisia malleja voidaan mukauttaa nykyisiin ja tuleviin haasteisiin sekä millainen ja miten laaja rooli Euroopan unionilla olisi tässä yhteydessä oltava.

2.4

Asiakirjassa selvitetään, voidaanko sosiaalista ulottuvuutta tukea valkoisen kirjan eri skenaarioissa, ja jos voidaan, miten. Valkoisessa kirjassa esitetään viisi alustavaa tai ohjaavaa skenaariota, kun taas pohdinta-asiakirjassa hahmotellaan vain kolme mahdollista etenemistapaa Euroopan sosiaaliselle ulottuvuudelle. Lisäksi siinä tarkastellaan neljää EU:n käytössä olevaa keskeistä välinettä, joilla autetaan saavuttamaan osallistavan kasvun tavoite: lainsäädäntö, ohjeistus, rahoitus ja yhteistyö.

2.5

ETSK antaa täyden tukensa komission valkoisen kirjan aloitteelle: Euroopan unionin on aika alkaa pohtia vakavasti sitä, miten Euroopan unionin, joka voi pian supistua 27 jäsenvaltioon, olisi edettävä. Sosiaalinen ulottuvuus on olennainen osa tätä keskustelua.

2.6

Komissio antoi sosiaalista ulottuvuutta koskevan pohdinta-asiakirjan yhteydessä myös suosituksen ja ehdotuksen toimielinten väliseksi julistukseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (pilari) (4). Taustalla on vuoden 2016 aikana toteutettu laaja kuuleminen, jossa käsiteltiin pilarin alustavaa hahmotelmaa. ETSK esitti alustavat näkemyksensä pilarista lausunnossa (5), joka hyväksyttiin tammikuussa 2017. Lausunto perustuu unionin 28 jäsenvaltiossa järjestettyjen keskustelujen keskeisiin päätelmiin.

2.7

Käsillä olevassa lausunnossa ETSK vastaa Euroopan komission pyyntöön laatia lausunto Euroopan sosiaalista ulottuvuutta koskevasta pohdinta-asiakirjasta. ETSK kytkee samalla kyseisen aloitteen pilaria koskevaan suositukseen ja ehdotettuun julistukseen.

2.8

Sosiaalinen Eurooppa on erittäin laaja käsite, ja kuten pohdinta-asiakirjassa todetaan, käsitettä tulkitaan monin eri tavoin. Jotkut saattavat jopa kyseenalaistaa EU:n sosiaalisen ulottuvuuden koko tarpeen, koska he katsovat EU:n sosiaalipolitiikan olevan uhka EU:n maailmanlaajuiselle kilpailukyvylle. Toiset pitävät sosiaalista Eurooppaa kuitenkin EU:n keskeisenä panoksena demokraattiselle, yhtenäiselle, kulttuurisesti monimuotoiselle ja vauraalle yhteiskunnalle.

2.9

Sosiaalinen ulottuvuus on ollut aina keskeisessä asemassa Euroopan unionissa, mutta vaikka EU:lla on varsin merkittävä sosiaalialan säännöstö – jota on kehitetty ajan kuluessa sisämarkkinoiden, talous- ja rahaliiton sekä työntekijöiden ja kansalaisten perusoikeuksien rinnalla – sitä pidetään toisinaan näkymättömänä ja huomaamattomana verrattuna jäsenvaltioiden kansallisiin politiikkoihin. Sosiaaliset olot vaihtelevat kuitenkin huomattavasti eri puolilla Eurooppaa. Riskinä on, että erot kasvavat edelleen etenkin, jos EU päättäisi aktiivisesti perääntyä yhdentymishankkeessaan. Pohdinta-asiakirjassa yksilöidään myös useita muutosvoimia, joilla on vaikutuksia jäsenvaltioiden sosiaalisiin malleihin. Näitä ovat esimerkiksi väestörakenteen muuttuminen väestön ikääntyessä, entistä monimuotoisempi ja monimutkaisempi yhteiskunta ja uudet elämäntavat sekä työelämän muutos, jossa työskentelymuodot ja työolot muuttuvat entistä monimuotoisemmiksi ja epäsäännöllisemmiksi.

2.10

ETSK uskoo, että Euroopan unionin realistinen tulevaisuus voi perustua vain vakaan taloudellisen pohjan ja vahvan sosiaalisen ulottuvuuden yhdistelmään. EU jakaa toimivallan jäsenvaltioiden kanssa sosiaalipolitiikan alalla, vaikka vastuu onkin pääasiassa kansallisella tasolla hallituksella, työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla. Kun edetään Euroopan tulevaisuudesta saavutetun yleisen yhteisymmärryksen puitteissa, on lisäksi tärkeää päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät sosiaalipolitiikan alalla ja etenkin millä aloilla EU:n olisi toimittava ja miten.

2.11

ETSK on myös korostanut nykyisten sosiaalisten oikeuksien puutteellisen toteutumisen ongelmaa. Komissio on perussopimusten valvojana päävastuussa noudattamisen valvonnasta. Jäsenvaltioiden vastuulla on kuitenkin panna EU:n lainsäädäntö asianmukaisesti täytäntöön ja noudattaa sitä. EU:n lainsäädännön noudattamisen kulttuuri (6) vaihtelee eri jäsenvaltioissa, ja komissio on jokseenkin vastahakoinen puuttumaan asiaan kunnolla. Tämä on myös este lähentymisen lisäämiselle ja edellyttää ratkaisua. ETSK on jo korostanut tarvetta edistää olemassa olevia sosiaalisia oikeuksia ja perusoikeuksia, panna ne täytäntöön ja valvoa rikkomuksia (7). ETSK:lla tulee olla tässä aktiivisempi rooli, ja se voisi perustaa perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän pysyvän foorumin tilanteen seuraamiseksi. On olennaista määritellä avoimesti ja selvästi eri toimijoiden tehtävät, jotta kansalaiset saavat käsityksen vastuualueista ja siitä, mikä taho olisi asetettava vastuuseen.

2.12

ETSK on useissa lausunnoissaan (8) korostanut sellaisen makrotalouspolitiikan yhdistelmän tarvetta, jolla tuetaan – eikä heikennetä – sosiaalipoliittisia tavoitteita. Se suhtautuukin myönteisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan suosituksen johdanto-osan 11 kappaleeseen, jossa todetaan seuraavaa: ”Taloudellinen ja sosiaalinen kehitys kulkevat käsi kädessä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisen olisi oltava osa laajempaa pyrkimystä luoda osallistavampi ja kestävämpi kasvumalli parantamalla Euroopan kilpailukykyä ja tekemällä siitä houkuttelevamman kohteen investoinneille, työpaikkojen luomiselle ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiselle.” Sosiaalista ulottuvuutta koskeva keskustelu on sen vuoksi kytkettävä selvästi talous- ja rahaliiton tulevaa rakennetta koskevaan keskusteluun, jota käsitellään myös erillisessä Euroopan tulevaisuutta koskevassa pohdinta-asiakirjassa.

2.13

Keskeisenä kysymyksenä on, mitä vaikutuksia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilla on. Ilmassa on paljon odotuksia ja kysymyksiä. Esimerkiksi se, voidaanko pilarin avulla korjata sisämarkkinoiden sosiaaliset puutteet tai auttaa poistamaan taloudellisten vapauksien ja sosiaalisten oikeuksien välinen epätasapaino (9). Totuus on, että korkeiden odotusten synnyttämisellä voi olla bumerangivaikutus. ETSK suosittaakin realistista mutta kunnianhimoista lähestymistapaa.

2.14

ETSK on painottanut aiemmin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan keskustelun yhteydessä, että EU:n on toteutettava kaikkien kannalta myönteinen hanke, jolla torjutaan populismin, nationalismin ja skeptisyyden nousua EU:n kansalaisten keskuudessa ja osoitetaan, että EU pystyy edelleen lunastamaan lupauksensa talouskasvusta ja uusista työpaikoista ja parantamaan kansalaisten elin- ja työoloja. Komitea toistaa, että tätä olisi pidettävä ohjaavana periaatteena määriteltäessä Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden tulevaa suuntaa.

3.1

ETSK on jo ehtinyt painottaa valkoista kirjaa Euroopan tulevaisuudesta käsittelevässä päätöslauselmassaan, että kaavailluissa keskusteluissa jäsenvaltioiden hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ei pitäisi keskittyä siihen, että valkoisessa kirjassa esitetyistä viidestä eri skenaariosta valitaan yksi, vaan keskusteluissa olisi hahmoteltava eri valintojen ja etenemisvaihtoehtojen mahdollisia seurauksia. Esitettyjen skenaarioiden etenemisvaihtoehtoja ei tulisikaan pitää ainoina mahdollisina vaihtoehtoina tai malleina, joissa kuvataan erilaisia, toisistaan erillään olevia reittejä. Samaa lähestymistapaa olisi sovellettava sosiaalista ulottuvuutta käsittelevään pohdinta-asiakirjaan.

3.2

Pohdinta-asiakirjassa viitataan erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin EU:ssa, kartoitetaan mahdollisia muutosvoimia ja määritetään seuraavat kolme mahdollista etenemistapaa:

3.3

Saadakseen hyvän käsityksen mahdollisista vaikutuksista ETSK on tarkastellut näihin kolmeen vaihtoehtoon liittyviä haasteita ja muutosvoimia, joita kuvataan pohdinta-asiakirjassa, sekä haasteita, joita ETSK on pohtinut Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria käsittelevässä ensimmäisessä lausunnossaan. Niitä tarkastellaan lisäyksessä edustavien esimerkkien valossa pelkästään havainnollistamistarkoituksessa.

3.4

Ensimmäinen vaihtoehto, ”ainoastaan vapaa liikkuvuus”, tarkoittaisi suurinta muutosta nykytilanteeseen, ja sitä voitaisiin pitää tuntuvana taka-askeleena. Se olisi omiaan vauhdittamaan eriytymiskehitystä EU:ssa, ja sillä olisi merkittäviä seurauksia EU:n kansalaisten elämässä. Se saattaisi myös panna liikkeelle keskipakoisvoimia, jotka voisivat lopulta aiheuttaa EU:n hajoamisen. Toisaalta vapaan liikkuvuuden ja EU:n sisäisen liikkuvuuden sääntelyn laatua voitaisiin parantaa ja soveltamisalaa laajentaa, mikä helpottaisi myös komission suorittamaa täytäntöönpanon valvontaa ja seurantaa (tehdään vähemmän mutta paremmin).

3.5

Toinen vaihtoehto, ”tiiviimpi yhteistyö”, voisi ainakin voimistaa lähentymistä tiettyjen jäsenvaltioiden välillä, mutta se voisi myös kasvattaa eroja tiettyihin muihin verrattuna (puolittainen lähentyminen, semi-convergence). Kyseessä olisi edistysaskel nykytilanteeseen nähden, ja se auttaisi pääsemään eroon nykyisestä ongelmasta, joka liittyy pienimmän yhteisen nimittäjän löytämiseen tai liian monien osallistumattomuussäännösten käyttöön, mikä vaikeuttaa huomattavasti sääntöjen noudattamisen valvontaa. Se johtaisi kuitenkin siihen, että kansalaisilla olisi eritasoiset oikeudet riippuen siitä, missä jäsenvaltiossa he asuvat. Se loisi lisäksi uusia haasteita ja epävarmuustekijöitä yrityksille, joiden toimintakenttänä on koko EU ja jotka tarvitsevat tasapuoliset toimintamahdollisuudet, ja niiltä myös edellytettäisiin erilaisten sääntökokonaisuuksien noudattamista. Tämä voisi heikentää sisämarkkinoiden kannatusta, jos järjestelmän ulkopuolelle jääneiden maiden kansalaiset kokisivat enenevästi tulleensa unohdetuiksi.

3.6

Kolmas vaihtoehto, ”sosiaalisen ulottuvuuden syventäminen kaikkien 27 jäsenvaltion kesken”, olisi huomattava muutos nykytilanteeseen verrattuna ja edistäisi olennaisesti EU:n laajuista lähentymistä. Siihen voisi sisältyä sitovia toimenpiteitä ja vertailuarvoja EU27-maille, ja EU:n myöntämä rahoitus kytkettäisiin vertailuarvojen ja yhteisten tavoitteiden osalta saavutuksiin. Epämääräiseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin käsitteeseen liittyvät neuvottelut ovat kuitenkin jo nyt vaikeita, ja vaikka ETSK uskoo, että sosiaalisen ulottuvuuden syventäminen onnistuu parhaiten kaikkien 27 jäsenvaltion kesken, ei vaikuta realistiselta olettaa, että tämä vaihtoehto saisi kannatusta etenkään niiltä jäsenvaltioilta, jotka tahtovat säilyttää palkkojen ja sosiaalisten normien alemman tason osalta saavuttamansa suhteellisen edun, tai niiltä mailta, jotka pelkäävät kansallisten malliensa ja korkean vaatimustasonsa heikentyvän.

3.7

ETSK katsoo, että toimintamalli, jonka mukaan tarkoituksena on syventää sosiaalista ulottuvuutta mahdollisuuksien mukaan ja kohdentaa enenevästi huomiota tuloksiin, olisi myös tärkeää lähentymisen vauhdittajaa tukeva tekijä. Sen vuoksi komitea kannattaa ajatusta EU-ohjausjaksoon perustuvista sitovista lisätoimista (10) vertailuarvoineen ainakin euroalueelle mutta mieluiten EU27:ään. Ne liittyisivät työllistämiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin (esimerkiksi yhteinen viitekehys apua tarvitsevien toimeentulotukea varten). Tähän vaihtoehtoon olisi liitettävä etenemissuunnitelma, jossa esitetään yhteiset aloitteet keskeisillä aloilla, joilla EU:n tason toimilla saadaan aikaan selvää lisäarvoa, ja jossa keskitytään mahdollisuuksien mukaan pikemminkin tuloksiin. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisten investointien hyväksi tulisi myöntää enemmän määrärahoja, jotta kyetään vastaamaan taitoihin ja pätevyyksiin, digitalisaatioon ja Euroopan unionin väestörakenteen muutokseen liittyviin haasteisiin.

4.1

ETSK on jo todennut, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilla olisi tuettava Euroopan unionin taloudellisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien oikeudenmukaista tasapainoa. Taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden tasapainottaminen on tärkeämpää kuin yhden ainoan pilarin rakentaminen, ja kysymys sivuaa myös Euroopan unionin horisontaalisia perustuksia.

4.2

Pilarin tavoitteina on edistää ”oikeudenmukaisten ja todella yleiseurooppalaisten työmarkkinoiden” aikaansaamista ja suunnan antamista ”euroalueen uudelle lähentymiselle”. Nämä tavoitteet menevät sosiaalipolitiikkaa koskevassa SEUT-sopimuksen X osastossa tarkoitettuja toimivaltuuksia pidemmälle. Ne osuvat SEUT-sopimuksen VIII ja IX osastossa käsitellyn talous- ja rahapolitiikan ja työllisyysstrategian ytimeen.

4.3

Pilarissa esitetään 20 periaatetta ja oikeutta, joita komissio pitää olennaisina oikeudenmukaisten ja moitteettomasti toimivien työmarkkinoiden ja hyvinvointijärjestelmien kannalta 2000-luvulla. Nämä periaatteet ja oikeudet on jaettu kolmeen osa-alueeseen: 1) yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, 2) oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot sekä 3) sosiaalinen suojelu ja osallisuus.

4.4

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustaminen on luonteeltaan sekä taaksepäin että eteenpäin suuntautuva hanke. Siinä tarkastellaan sosiaalisia oikeuksia koskevaa EU:n säännöstöä ja selvitetään, pitäisikö sitä täydentää ja millä tavoin, jotta voidaan ottaa huomioon työmaailman ja yhteiskunnan valtavat muutokset ja siten saada aikaan toimivat työmarkkinat ja hyvinvointijärjestelmät 2000-luvun Euroopassa.

4.5

Pilarin oikeudellinen luonne vaatii jonkin verran selvennystä. Se esitetään kahden erillisen, vaikkakin lähes samanlaisen, välineen muodossa: komission suositus (11) ja ehdotus toimielinten väliseksi julistukseksi (12). Pilariin liitetyn tiedonannon mukaan välineiden valinnassa otetaan huomioon laajemmat poliittiset näkökulmat ja oikeudelliset rajoitteet, etenkin EU:n toimivallan rajoitukset sosiaalipolitiikan alalla.

4.6

Suositus, jonka komissio antoi SEUT-sopimuksen 292 artiklan mukaisen toimivallan nojalla, tulee voimaan välittömästi. Siinä ei ilmaista selvästi, kenelle se on osoitettu, mutta johdanto-osan 17–20 kappaleessa selvennetään, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin onnistuminen edellyttää unionin, sen jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten yhteistä sitoutumista ja vastuuta ja että pilari olisi pantava täytäntöön sekä unionissa että jäsenvaltioissa niiden toimivallan mukaisesti ja toissijaisuusperiaatetta noudattaen. Tähän liittyen ETSK korostaa myös, että työmarkkinaosapuolten autonomiaa on kunnioitettava.

4.7

Samanaikaisesti Euroopan komissio ehdottaa, että ”EU:n toimielimet antavat juhlallisen julistuksen” Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Julistukselle ei ole oikeusperustaa EU:n perussopimuksissa, vaikka kyseistä välinettä onkin käytetty kerran aikaisemmin Euroopan unionin perusoikeuskirjan yhteydessä. Perusoikeuskirjasta annettiin ensimmäinen julistus Eurooppa-neuvoston Nizzan kokouksessa 7. joulukuuta 2000. Julistus on pidettävä erillään SEUT-sopimuksen 295 artiklassa tarkoitetusta toimielinten välisestä sopimuksesta, ja neuvoston oikeudellisen arvion mukaan julistus ”on ei-normatiivinen säädös, joka ei ole oikeudellisesti sitova eikä luo suoraan täytäntöönpanokelpoisia oikeuksia”.

4.8

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin julistusmenettely ei liity myöskään työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevaan yhteisön peruskirjaan, joka hyväksyttiin 9. joulukuuta 1989. Myös sosiaalisella peruskirjalla on puhtaasti julistuksenomainen luonne, mutta sen allekirjoittivat kaikki jäsenvaltiot Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta. Kyseessä ei ollut yhdessä muiden EU:n toimielinten kanssa hyväksytty yhteinen julistus, vaikka Euroopan komissio esittikin sosiaalisen peruskirjan täytäntöönpanoa varten sosiaalialan toimintaohjelman (COM(89) 568 final). Se sisältää myös täytäntöönpanon valvontaa koskevia määräyksiä.

4.9

Koska ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin onnistuminen” edellyttää unionin, sen jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten yhteistä sitoutumista ja vastuuta, on johdonmukaista, että neuvosto ja Euroopan parlamentti antavat pilaria koskevan juhlallisen julistuksen yhdessä komission kanssa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilla on tarkoitus olla vaikutusta myös EU:n talouden ohjaukseen ja hallintaan (talouspolitiikan EU-ohjausjakso, sosiaali-indikaattorien tulostaulu), ja niinpä olisi tärkeä signaali, että neuvosto saavuttaisi yksimielisyyden julistuksen tukemisesta. Vaikka komitea toteaakin työmarkkinaosapuolten toimivallan lukuisilla aloilla, se panee merkille, ettei niitä ole virallisesti otettu mukaan julistusmenettelyyn (13).

4.10

ETSK ymmärtää, että pilari on tarkoitettu poliittiseksi aiejulistukseksi ja että se ei sellaisenaan luo uusia toteutuskelpoisia laillisia oikeuksia. Komissio erottaa toisistaan oikeudet ja periaatteet: oikeuksilla vahvistetaan tietyt EU:n säännöstössä jo tunnustetut oikeudet, kun taas periaatteet ovat uusia, ja niillä puututaan yhteiskunnallisen, teknisen ja taloudellisen kehityksen aiheuttamiin haasteisiin. Tiedonannon mukaan periaatteita ja oikeuksia ei voida panna täytäntöön sellaisenaan.

4.11

Vaikka julistukselta puuttuu oikeudellinen sitovuus, se merkitsisi EU:n toimielinten sekä neuvoston ja jäsenvaltioiden poliittista sitoutumista Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseen kunnioittaen samalla toimivallan jakoa ja toissijaisuusperiaatetta.

4.12

EU:n perusoikeuskirjalla – toisin kuin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilla – on sama arvo kuin perussopimuksilla. Perusoikeuskirja on siten osa primaarilainsäädäntöä, vaikka sillä ei luoda uutta toimivaltaa EU:n tasolla, ja vaikka se sitoo oikeudellisesti EU:n toimielimiä, eivät EU:n kansalaiset voi vedota siihen suoraan. Siinä tarkastellaan sekä taloudellisia että sosiaalisia oikeuksia laajemmasta näkökulmasta. Ellei edellä mainittu poliittinen velvoite johda kohtuullisen ajan puitteissa kaikissa jäsenvaltioissa konkreettisiin aloitteisiin pilarin toteuttamiseksi, tulisi pohtia asianmukaisia toimenpiteitä, myös lainsäädäntö- ja muita aloitteita. ETSK on jo kehottanut antamaan puitedirektiivin vähimmäistulosta (14). Uusissa oikeudellisissa lausunnoissa, muun muassa Saksan työministeriön tilaamassa lausunnossa (15), tarkastellaan sitä, miten tämä voitaisiin toteuttaa.

4.13

ETSK korosti jo vuonna 2011 antamassaan lausunnossa (16), että sosiaaliset perusoikeudet ovat ”jakamattomia” eikä niitä voida irrottaa kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista ja että niihin on siksi kiinnitettävä erityistä strategista huomiota. Se ehdotti lisätoimenpiteitä ja valistustoimia perusoikeuksien täytäntöönpanostrategian tehokkuuden lisäämiseksi. Komissio ei käsittele voimassa olevien sosiaalisten oikeuksien puutteellisen toteutumisen aiheuttamaa ongelmaa riittävästi, ja ETSK katsoo, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari saattaa hämärtää komission erityistä roolia perussopimusten valvojana.

5.1

Tässä yhteydessä on tarkasteltava myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sosiaalista ulottuvuutta koskevan pohdinta-asiakirjan sekä Euroopan tulevaisuutta käsittelevään laajempaan keskusteluun kuuluvien muiden pohdinta-asiakirjojen välistä suhdetta. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva tarkastelu osoittaa, että useat valkoisen kirjan / sosiaalista ulottuvuutta koskevan pohdinta-asiakirjan skenaariot voidaan tosiasiassa yhdistää pilarin täytäntöönpanossa.

5.2

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on tarkoitettu pääasiassa euroalueen jäsenvaltioille. Tältä osin pilarin ajatusmaailma on lähellä skenaariota, jossa ”halukkaat tekevät enemmän yhdessä”. Pilarin täytäntöönpanoa seurataan asianmukaisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin sosiaali-indikaattorein varustetun tulostaulun avulla, ja se olisi integroitava talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon, mikä voisi tukea etenemistä tähän suuntaan. Näistä indikaattoreista tulisi kuulla kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia, koska nykyinen ehdotus ei ole riittävä.

5.3

Osa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa tiedonannossa ehdotetuista jatkotoimista sopii EU27-skenaarioon, kun taas osa vaikuttaisi olevan pääasiassa ajateltu skenaarioon, jossa ”halukkaat tekevät enemmän yhdessä”. Näin ollen sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa paketissa esitetyt toimenpiteet, kuten työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskeva aloite, on tarkoitus toteuttaa EU27-maissa. Samalla tavoin on voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevat toimenpiteet tarkoitus toteuttaa EU27-maissa. Tarve työskennellä kapeammalla maantieteellisellä tasolla voi tuottaa uusia haasteita työmarkkinaosapuolille, jotka ovat edustettuina EU-tasolla.

5.4

Muut suosituksessa esitetyt toimenpiteet, jotka liittyvät esimerkiksi talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon ja Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelyyn, voidaan ja on tarkoitus toteuttaa ainoastaan euroalueella. Ne sopivat parhaiten skenaarioon, jossa ”halukkaat tekevät enemmän yhdessä”. Pohdinta-asiakirjassa itse asiassa mainitaan esimerkkinä tällaisesta skenaariosta voimakkaampi kehitys kohti yhdentyneempiä työmarkkinoita, tehokkaimpia yhteiskuntajärjestelmiä ja vahvimpia koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmiä.

5.5

Euroopan sosiaalirahaston kautta annettava EU:n rahoitustuki sopii parhaiten EU27-lähestymistapaan. Rahoituksen lisäämistä koskeva ajatus mainitaankin pohdinta-asiakirjassa esimerkkinä sosiaalisen ulottuvuuden syventämisestä EU27-maissa.

6.1

Euroopan sosiaalista ulottuvuutta koskevaa keskustelua ei voi käydä muusta erillään, minkä vuoksi on tärkeää tarkastella myös suhdetta muihin Euroopan tulevaisuutta koskeviin pohdinta-asiakirjoihin ja niiden sosiaalista ulottuvuutta ja etenemistapaa koskevaan keskeiseen sisältöön, vaikka ETSK aikookin laatia erilliset lausunnot osasta näitä asiakirjoja (17).

6.2

Pohdinta-asiakirjassa talous- ja rahaliiton syventämisestä esitettiin työpaikkojen luominen, kasvu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, talouden lähentyminen ja rahoitusvakaus osana periaatteita, jotka ohjaavat talous- ja rahaliiton syventämistä. Tämä vaikuttaisi olevan suhteellisen suppea käsitys talous- ja rahaliiton sosiaalisesta ulottuvuudesta. Se ei ensinnäkään ole yhdenmukainen taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisen ja etenkään ylöspäin tapahtuvan lähentymisen kanssa, ja toiseksi siinä viitataan pääasiassa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Pohdinta-asiakirjassa ei selitetä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden käsitettä tai tulkintaa eikä sitä, miksi siinä puhutaan ”sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta” SEUT-sopimuksen 3 artiklan mukaisen ”yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden” sijaan.

6.3

Talous- ja rahaliittoa koskevassa pohdinta-asiakirjassa mainitaan keskeisenä välineenä talouspolitiikkojen voimakkaampi yhteensovittaminen EU-ohjausjakson puitteissa. Talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari antaisi uutta suuntaa ”monilla työ- ja elinolojen parantamiseen tähtäävillä politiikan aloilla”. Tämä edellyttäisi, että voidaan ”vielä entisestään edistää yhteistyötä ja vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa ja ottaa mukaan myös jäsenvaltioiden parlamentit, työmarkkinaosapuolet, kansalliset tuottavuuskomiteat ja muut sidosryhmät, jotta omistajuus vahvistuisi jäsenvaltioissa ja voitaisiin paremmin edistää uudistusten toteuttamista”. Komissio painottaa pohdinta-asiakirjassa myös kansallisten uudistusten ja nykyisen EU-rahoituksen välistä yhteyttä. Omistajuuden lisäämistä, työmarkkinaosapuolten osallistumista ja EU-rahoituksen ehdollisuutta koskeva keskustelu ei sinällään ole mitään uutta, ja se ainoastaan korostaa tarvetta parantaa talouspolitiikan EU-ohjausjakson hallinnointia ja toteutusta.

6.4

Uudistettua lähentymisprosessia koskevissa pohdinta-asiakirjan ehdotuksissa käsitellään pääasiassa EU:n tason kehyksen käyttöä lähentymiseen, talouspolitiikan koordinoinnin vahvistamista sekä jäsenvaltioiden uudistusten ja nykyisen EU-rahoituksen välisten yhteyksien vahvistamista. Siitä, pitäisikö uudistukset asettaa ehdoksi EU-rahoitukselle, on esitetty eriäviä mielipiteitä, ja ETSK suosittaa, että tämän pitäisi olla mahdollista ainoastaan silloin, kun Euroopan parlamentti osallistuu täysimääräisesti koko prosessiin tasavertaisin ehdoin ja kun myös kansallisilla parlamenteilla on siinä selkeä rooli. Lähentymisen ja vakauden odotetaan lisääntyvän toteuttamalla oikeanlaisia rakenneuudistuksia. ETSK jakaa näkemyksen, että hyvin suunnitellut uudistukset jäsenvaltioissa voivat olennaisesti edistää noususuuntaista lähentymistä ja tehdä sosiaalialan järjestelmistä asianmukaisempia ja kestokykyisempiä. Komitea korostaa kuitenkin myös, että tarvitaan parempaa makrotalouden politiikkavalikoimaa ja työmarkkinaosapuolten nivomista tiiviimmin makroekonomisen vuoropuheluun, talouspolitiikan EU-ohjausjakson prosessin suunnitteluun ja asiaan liittyviin uudistuksiin.

6.5

Talous- ja rahaliiton välineistössä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin kytkeytyvää sosiaali-indikaattorien tulostaulua pidetään kansallisten komiteoiden ohella yhtenä talousunionin elementtinä, joka mahdollistaa tuottavuuden kehittymisen seurannan. Tämä antaa viitteitä talous- ja rahaliiton syventämisen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin välisestä yhteydestä. Pilarin on tarkoitus antaa suuntaa tiettyjen rakenneuudistusten toteuttamiseksi aloilla, joita kuvataan 20 periaatteen avulla.

6.6

Talous- ja rahaliittoa käsittelevän asiakirjan liitteessä 2 todetaan, että on tärkeää luoda uusi alku EU:n työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulle, ja pidetään Euroopan komission pyrkimyksiä luoda Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari tärkeänä vaiheena (s. 32–33). Tältä osin on olennaista, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ymmärretään laajasti eikä sitä rajoiteta vain sosiaalipolitiikkaa koskevan SEUT-sopimuksen osaston puitteisiin. Vaikka sosiaalipolitiikkaa koskevassa osastossa mainitaan Euroopan unionin velvoite edistää työmarkkinaosapuolten asemaa, velvoitteella on mahdollisuuksien mukaan oltava vaikutuksia myös tämän yhden politiikanalan ulkopuolella.

6.7

Pohdinta-asiakirjassa globalisaation hallinnasta Euroopan komissio yrittää vastata nykyiseen globalisaatiopolitiikkaan ja sen tuloksiin kohdistuviin kasvaviin pelkoihin ja arvosteluun. Komissio korostaa, että globalisaatiosta voi olla hyötyä, jos sitä hallitaan asianmukaisesti ja jos liian monet eivät koe jäävänsä muutoksen jalkoihin.

6.8

Komission mukaan vankalla sosiaalipolitiikalla voidaan olennaisesti suojella ja voimaannuttaa kansalaisia tässä prosessissa. Tätä pidetään ennakkoedellytyksenä kansalaisten luottamuksen ja uskon lujittamiseksi globalisaation haasteiden ja etujen suhteen.

6.9

Globalisaation hallintaa koskevassa pohdinta-asiakirjassa viitataan nimenomaisesti sosiaalista ulottuvuutta koskevaan pohdinta-asiakirjaan. ETSK kannattaa seuraavaa näkemystä: ”Globalisaation etujen parempi jakaminen yhdistettynä tehokkaaseen sosiaaliseen suojeluun auttaa ihmisiä löytämään kunnollista työtä ja sopeutumaan muutokseen. Laajemmin ajateltuna vaurauden oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakautuminen samoin kuin kohdennetut investoinnit, joilla tuetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia henkilöryhmiä, myös muuttajia, auttavat vahvistamaan sosiaalista koheesiota.” Tämä vastaa hyvin ETSK:n painottamaa näkökohtaa eli sitä, että digitalisaation ja globalisaation yhteydessä tapahtuvien muutosten on oltava oikeudenmukaisia. Komissio korostaa myös, että ”EU:n pitäisi lisäksi olla innovatiivinen ja kilpailukykyinen talous, jossa on maailman johtavia yrityksiä, jossa kansalaiset voivat sopeutua muutokseen ja jossa voidaan luoda vaurautta sosiaalisen mallimme ylläpitämiseksi”.

6.10

ETSK kannattaa myös näkemystä, että yleismaailmallisia sosiaalisia ja työelämän normeja ja käytäntöjä on parannettava tiiviissä yhteistyössä Kansainvälisen työjärjestön, työmarkkinaosapuolten, erityisesti näiden kysymysten parissa työskentelevien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yhteisötalouden organisaatioiden kanssa.

6.11

ETSK yhtyy käsitykseen, että EU voi muokata globaaleja sääntöjä paitsi siksi, että EU:n sisämarkkinat ovat maailman suurimmat ja EU on maailman suurin kauppamahti ja investoija, myös siksi, että se uskoo globaaleihin ratkaisuihin globaaleissa haasteissa. Näin ollen Euroopan sosiaalisen mallin, EU:n keskeisten arvojen ja perusoikeuksien olisi annettava suunta ja viitekehys oikeudenmukaiselle globalisaatiolle.

6.12

Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta julkaistiin viimeisenä, ja vaikka EU:n talousarvio on olennainen tekijä, siihen vaikuttavat luonnollisesti Euroopan tulevaisuuden osalta tehdyt valinnat. EU:n rahoitusta koskevassa pohdinta-asiakirjassa arvioidaan valkoisen kirjan viiden skenaarion vaikutuksia EU:n rahoitukseen. Eri skenaarioilla on valtava vaikutus kansalaisiin, alueisiin ja väestöryhmiin, jotka tarvitsevat eniten tukea. Ainoastaan viidennessä skenaariossa – jossa jäsenvaltiot sopivat tekevänsä yhdessä enemmän – käytetään nykyistä suurempi määrä varoja taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen.

6.13

Yhdistyneen kuningaskunnan lähtö EU:sta vaikuttaa merkittävästi EU:n talousarvioon. ETSK on tietoinen siitä, että tämä saattaa johtaa sosiaalialan määrärahojen leikkaukseen. ETSK korostaa, että Euroopan sosiaalirahasto edistää merkittävällä tavalla lähentymistä eikä rahaston varoja pitäisi vähentää, mikäli halutaan vastata tuleviin haasteisiin.

7.1

ETSK määritti jo Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa ensimmäisessä lausunnossaan seuraavat keskeiset alat, joilla se katsoo asiaankuuluvien toimivaltuuksien mukaisten EU:n ja/tai jäsenvaltiotason toimien olevan tarpeen:

7.2

Haettaessa yhteisymmärrystä etenemistavasta olisi yksilöitävä keskeisiä hankkeita näillä aloilla. EU:n olisi aloitettava hankkeista, joilla on suora myönteinen vaikutus ja kaikkien osapuolten tuki.

8.1

On kulunut kolme vuotta siitä, kun puheenjohtaja Juncker ensimmäisen kerran ilmaisi toiveensa ”sosiaalisen AAA-luokituksen” saavuttamisesta EU:ssa (19). Junckerin johtama komissio käynnisti aloitteidensa esittämisen varsin myöhään ja tarvitsi huomattavan paljon aikaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeviin kuulemismenettelyihin (yhden vuoden verran). Lisää aikaa kului Euroopan tulevaisuutta koskevan keskustelun käynnistämiseen, eikä komissiolta saatu käytännön suosituksia asian järjestämisestä. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään vuonna 2019, jolloin muodostetaan myös uusi komissio. Monien mielestä tämä ajallinen ristiriita – toisaalta talous- ja rahaliiton ja Euroopan sosiaalisen mallin (sosiaalisten mallien) vakauttamiseen ennen vuotta 2019 varatun ajan loppuminen ja toisaalta pyrkimykset voittaa aikaa ennen merkittäviä vaaleja syksyllä 2017 – estää EU:ta pääsemästä takaisin etenemisuralle.

8.2

Huhtikuussa 2017 annettu komission ehdotus toimielinten väliseksi julistukseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista on otettu vastaan ristiriitaisin tuntein. Osa pitää sitä tärkeänä edistysaskeleena, toiset näkevät sen lähinnä symbolisena eleenä, joka ei ole riittävän konkreettinen sosiaalisen kriisin selättämiseksi, ja jotkut pelkäävät sen menevän jopa liian pitkälle. ETSK kehottaa kaikkia kolmea EU:n toimielintä kehittämään Göteborgin sosiaalialan huippukokouksen jälkeen (marraskuu 2017) ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen ja Euroopan sosiaalista ulottuvuutta käsittelevästä pohdinta-asiakirjasta käytyjen keskustelujen pohjalta EU:n kansalaisten kannalta positiivisen agendan, jolla pyritään lujittamaan tulevaisuuden haasteisiin valmista Euroopan talous- ja sosiaalimallia edistämällä talouskasvua, työllisyyttä, kansalaisten hyvinvointia sekä noususuuntaista lähentymistä työllisyyden ja sosiaalisten tuotosten aloilla.

8.3

Pilariin liittyy edelleen paljon epävarmuutta, myös sen osalta, yhtyvätkö kaikki jäsenvaltiot julistukseen. Jos yhtyvät, keskeinen seikka ETSK:n kannalta on sen määrittäminen, mitä vaiheita on toteutettava pilarin tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. ETSK katsoo, että jatkotoimia on toteutettava kaikkein tarkoituksenmukaisimmalla tasolla, mukaan lukien yhteiset aloitteet keskeisillä aloilla, joilla EU:n toimet tuottavat selkeää lisäarvoa, ja niissä olisi mahdollisuuksien mukaan keskityttävä tuloksiin. ETSK katsoo, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskeva selkeä etenemissuunnitelma auttaisi edistämään lähentymistä ja saavuttamaan pilarin tavoitteet.

8.4

Lisäksi ETSK ehdottaa, että vaikutusten arviointeihin olisi sisällyttävä myös arviointi yhteensopivuudesta pilarin kanssa. Paremman sääntelyn agendassa olisi keskityttävä nykyistä enemmän siihen, edistävätkö säädösaloitteet sosiaalista kehitystä kansalaisten näkökulmasta, ja mikäli niin on, millä tavoin, ja voidaanko niitä noudattaa ja valvoa helposti?

8.5

ETSK näkee oman roolinsa prosessin seurannassa, jota se tukee jäsenvaltiotason keskusteluilla, minkä lisäksi se peräänkuuluttaa lisää avoimuutta ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista. ETSK kehottaa myös välttämään uusia monimutkaisia prosesseja ja tarkastelemaan EU:n tulevaisuutta laajemmin kuin pelkästään toimielinten näkökulmasta.